4. Kuka laatii uuden perus-/purkusopimuksen?

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Liite Kysely ltd-suomen paihdehuollon kuntayhtymen osakaskunnille Ite-Suomen kuntayhtymen hallitus on peattinyt toteuttaa kyselyn osakaskunnille keviiiillii Hallitus antoi kokouksessaa n 2L kyselyn toteutuksen vs. kuntayhtymen johtaja Jarmo Toivomiielle. Kyselyn liitteene on kuntayhtymen johtaja Janne Tapolan laatima muistio kuntayhtymdn nykytilanteesta. Itd-Suomen kuntayhtyman osakaskuntien kunnan-/kaupunginhallituksilta pyydetean kannan ottamista alla oleviin kysymyksiin: 1. Onko kunnallanne itsellein tai onko silla tiedossa jatkok;yttoe kuntayhtyman omistamille Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksen kiinteistoille vai yriteteenko kiinteistot myydii? 2. Muutetaanko kuntayhtymiin voimassa olevaa perussopimusta? 3. Laaditaanko purkusopim us? 4. Kuka laatii uuden perus-/purkusopimuksen? 5. Kuka toimii kunnan yhteyshenkiliind jatkotoisse? Kunta voi osoittaa yhteyshenkildksi myos toisen kunnan kanssa yhteisen yhteyshenkil6n. Yhteyshenkiltit kutsutaan syksylle 2018 neuvonpitoon, missa todetaan tilanne ja sovitaan jatkosta. Kullekin osakaskunnalle on varattu mahdollisuus lausua ajatuksensa tilanteesta ja tehdii ehdotuksia tilanteessa etenemiselle. Toivomus on, ette erityisesti Etela-Savon jasenkunnat ottavat kantaa ja tarjoavat tukea Tuustaipaleen kiinteistcikannan ja arkistojen jerjestelyihin liittyvissii kysymyksissii. Kyselyyn liittwisse asioissa voi ottaa yhteytta vs. johtaja Jarmo Toivomdkeen puhelimitse gms tai sdhkdpostitse toivomakiiarmo(dgmail.com asti jiilkeen yhteyshenkil6na toimii kuntayhtymin johtaja Janne Tapola gsm A7706 tai ianne.taoola@tuustaipale.fi

2 tu-srlol lfi palhd.huolon tuntthtyna Tuustaip.l cnti. 720, Tuurtaipal (M5nq/h.rju) web:!4ry1!r!!!!l!?19l MUtSTtO Janne Ta pola KATSAUS ITA.SUOMEN PAIHDEHUOTTON KUNTAYHTYMAN TILANTEESEEN 1. Kuntayhtyme 1.1 H istoriaa Ita-Suomen pdihdehuollon kuntayhtyme on oikeushenkiliina aloittanut toimintansa vuonna 1928, jolloin perustettiin savon ty6laitos. Tammikuussa 1952 nimi muutettiin lte-suomen tydlaitokseksi. Vuonna 1979 nimi muutettiin Tuustaipaleen huoltolan kuntainliitoksi ja toiminnassa keskityttiin pdihdehuoltoon. Vuonna 1986 nimi muutettiin Ite-Suomen pdihdehuollon kuntainliitoksi ja 1993 nykyiseksi lt5-suomen pdihdehuollon kuntayhtymdksi. 1.2 Nykyiset osakaskunnat Kuntayhtymen nykyiset jasenkunnat maakunnittain ovat: Etele-Savo: Enonkoski, Heinevesi, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mentyharju, Pertunmaa, Pieksemiki, Puumala ja Sulkava Keski-Suomi: Hankasalmi ja Joutsa Pohjois-Karjala: Kitee Kymenlaakso: Kotka ja Kouvola Pohjois-Savo: lisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lepp5virta, pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Sialanjervi, Sonkajarvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Viereme. Paijat-Hime: Hartola, Heinola ja Sysmd Yhteensd 36 kuntaa.

3 Sivu2/8 1.3 PdiittdvSt elimet Ku ntayhtyme n ylinta p.iat6svaltaa kdyttss yhtymavaltuusto. Jasenkunta valitsee yhtymavaltuustoon yhden jisenen ja tdlle henkiltikohtaisen varajdsenen jssenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymevaltuuston 28.7L.2O17 valitussa puheenjohtajistossa ovat puheenjohtajana Sami Resenen Kuopiosta, I varapuheenjohtajana Aki Parkkonen Kiteelta ja ll varapu heenjohtajana Liisa Torniainen Mintyharjulta. Kuntayhtymen yhtymdhallitus vastaa kuntayhtymen hallinnosta ja taloudenhoidosta sekd yhtymdvaltuuston paatosten valmistelusta, taytent66npanosta ja laillisuuden valvonnasta seki muissa sddnniiissi sille meeratyiste tehtaviste. Yhtymdvaltuusto valitsee hallituksen toimikaudekseen valittu yhtymehallitus: jesenet varajesenet Erkki Aali, Varkaus Ester Halonen, Sonkajarvi Johanna Huisko, Juva Arja Havukainen, Kitee Maija Kaalimaa, Kitee Kaija Julkunen, Kaavi Juha Kontinen, Mikkeli Sanna Halttunen, Kitee Liisa Kuoksa, Mentyharju Jorma Virta, Puumala Reijo Kytole, Suonenjoki Veli-Matti Lammentausta Kuopio Petri Segerholm, Kotka Hanna-Kaisa L5hde, Kotka Anna Vauhkonen, Heiniivesi Unto Marttinen, Mikkeli. Yhtyme hallituksen puheenjohtajana toimii Juha Kontinen Mikkeliste ja varapuheenjohtajana Maija Kaalimaa Kiteelta. 2. Purkuyritys Kuntayhtyma lehetti viestin osakaskuntiin, jossa esitettiin kuntayhtyman purkua osana sote-uudistusta. Viestin liitteend oli kuntayhtyman ja er5iden osakaskuntien yhteisty6ssa laatima purkusopimusluonnos. Kuntayhtymin purku olisi edellyttdnyt jokaisen tuolloisen 56 osakaskunnan kunnanvaltuuston hyvdksynn6n. Sopimuksessa yritettiin muun ohella ratkaista kuntayhtymistd vuodenvaihteessa 2OI6/2OL7 irtaantuneiden 19 kunnan vaade peruspeeoman p a la u tta m ise sta. Kunnista 46 hyvdksyi sopimuksen, 8 hweksyi "muutetun sopimuksen" ja kaksi ei vienyt asiaa valtuustokdsittelyyn. Nykyiset osakaskunnat, jotka eivdt hyvdksyneet esitettye sopimusta, ovat Hartola ja Rautalampi.

4 sivu3/8 Nekin hyvaksyivat "muutetun sopimuksen" ja olivat purkamisen kannalla. Purkusopimus kaatui kdytann6sse irtaantuvien kuntien asemaan. Asiassa ei ollut saavutettavissa yhteisymmdrrysts. Kuntayhtymen yhtymdvaltuusto peetti SSnestyksen jalkeen, ettei irtaantuville kunnille palauteta peruspeeomaa. Peetiis on lainvoimainen. Erimielisyyksisti huolimatta vaikuttaa silte, ett6 osakaskunnat katsovat kuntayhtyman purkamisen olevan sindnsa tarkoituksenmukaista. 3. Nykytilan kuvausta 3.1 Palvelutuotanto Kuntayhtymd on ylldpitanyt Mantyharjulla Tuustaipaleen kuntoutumiskeskusta, jonka toiminta ja peihdehuollon palvelutuotantoa toteuttava henkil6st6 paaosin siirtyivuoden 2018 alusta liikkeenluovutuksena Etele-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntavhtvmelle (Essote). Essote tuottaa peihdepalveluita kuntayhtymdlta vuokraamissaan tiloissa. Essote on irtisanonut vuokrasopimuksen siten, ette vuokrasopimus peettyy BDO Oy:n selvitys Kuntayhtyme veistyi liikkeenluovutuksen my6te p:iihdehuollon palvelutuotannosta. Kuntayhtyme on tilannut BDO Oy:lt6 selvityksen kuntayhtym;n eri vaihtoehdoista edete tilanteessa, jossa palvelutuotanto ja pdeosa henkiliistiiste siirtyy kuntayhtymeste pois. BDO:n selvitys on peivitty Siine on todettu mm. seuraavaa: - rakennusten realisointia pidet5in haasteellisena ja mahdollisen realisointiarvon odotetaan olevan alhainen tai jopa negatiivinen - jdsenkuntien yleisene tavoitteena on kuntayhtymen toiminnasta irrottautuminen ja mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman hyve kuntayhtymsn purkautumisen taloudellinen lopputulos - Tarvittaessa kuntayhtyman peetdksenteko ja hallinto voidaan tehostaa siten, ett6 perussopimusta muuttamalla siirrytisn yhden toimielimen hallintoon (KuntaL 61 5). Perussopimuksen mesrdyksill6 telle toimielimelle voidaan antaa laaja toimivalta, jolloin kuntayhtymen peatdksenteko yksinkertaistuisi. Tiillttinkin kuntayhtymen palveluksessa tulisi olla ainakin osa-aikainen henkil6,

5 Sivu4/8 joka toimisi toimielimen esittelijene tai vaihtoehtoisesti jollakin jasenkunnalla ja kuntayhtymalld olisi ns. yhteinen virka, jonka puitteissa hoidettaisiin myiis toimielimen esittelye. - KuntayhtymSn on huolehdittava maa- ja metsealueiden, rakennusten ja irtaimiston hoidosta ia realisoinnista, joko omalla henkildkunnalla tai hankittava kyseiset palvelut ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lisdksi kuntayhtymen tulee jerjestaa tavanomaisten toimisto, taloushallinto yms. rutiinien hoitq joko omalla henkildkunnalla tai ostopalveluina. - Kasityksemme mukaan kuntayhtyman omaisuutta ja sen hallinnointia ei ole valttsmdti,ntd siirtea osakeyhtidlle kuin korkeintaan vasta vuonna 2023 (kolme vuotta maakuntauudistuksen toteutuksesta). Osakeyhti6n yksinkertaisempaan hallintoon ja psstdksentekoon liittyvet edut voidaan saavuttaa suurelta osin myds muuttamalla kuntayhtymii yhden toimielimen kuntayhtymiksi ja antamalla talle toimielimelle riitteve toimivalta. 3.3 Kuntayhtymen perussopimus Vuoden 2015 alusta voimaantulleen perussopimuksen mukaan kuntayhtymsn tehtevene on jerjestae jisenkuntien puolesta niiden tarvitsemia peihdehuollon palveluja seka tarpeen mukaan muita psvkososiaalisia palveluita. Liikkeenluovutuksen jelkeen kuntayhtyma ei endii tuota peihdehuollon palveluita eika nein teyta perussopimuksensa mukaista tehtevee muutoin kuin toimimalla vuokranantajana p6ihdepalveluissa. Perussopimus on vanhentunut myiis muilta osin. Pdivitettdvie asioita ovat nykyiset osakaskunnat ja ereat uudistettuun kuntalakiin liittyvit kohdat. 3.4 Kuntayhtymd vuonna 2018 Kuntayhtymella on nelja tyiintekije;: kuntayhtymdn johtaja, toimistotyiintekija, metsatyiinjohtaja ja tekninen tyiinjohtaja. Vuoden 2018 talousarviossa on kolmen kuukauden palkkavaraukset irtaimen omaisuuden raivaukseen ja inventointiin sekd uuden teknisen tydnjohtajan perehdytt6miseen. Vuoden 2018 aikana kuntayhtymd realisoi omaisuuttaan, vuokraa tiloja Essotelle sek5 asuntoja paihdekuntoutujille ja ulkopuolisille. Kuntayhtymd vastaa itse kiinteistijnhuollosta. Kuntayhtyman metse- ja maaomaisuuden myynti muun kuin laitosalueen osalta on tarkoitus toteuttaa vuoden 2018 aikana. Peitiiksia on alettu valmistella myiis kiinteistiiomaisuuteen liittyen.

6 sivu5/8 KuntayhtymellS on lis;ksi hallinnollisia tehtdvie esimerkiksisopimuksiin, saataviin ja omaisuuteen seka kuntayhtymdn toimintaan liittyen. Keskeisin tehtdva on selvitde osakaskuntien tahtotila sille, mitd kuntayhtymille oikeushenkil6na tehdii:,n, ja osallistua tdmen palautteen mukaisiin t6ihin. 4. Tulevaisuuden haasteita 4.1 Henkiliistokysymykset Liikkeenluovutuksen ulkopuolelle rajautuivat yhteisymmerryksessd mets5tyiinjohtajan ja teknisen tydnjohtajan toimet. Metsaty6njohtajan tyiisopimus on maareaikainen vuoden 2018 loppuun. Kuntayhtyme varautuu teknisen tydnjohtajan elakkeelle jadmiseen vuoden 2018 pddtteeksi. Kuntayhtymen oli tarkoitus toteuttaa liikkeenluovutus siten, ette peihdehuollon johtaja ja toimistotydntekiji olisivat siirtyneet Essoteen ja olleet vuoden 2018 virka- ja toimivapailla Essotesta toteuttaen kuntayhtymen palvelutuotannon j:,lkeisie tehtevia valmistautuen mahdolliseen purkuun. Kuntayhtyman esittelijan tehtivet olisi yritetty neuvotella paihdehuollon johtajan virkaan Essotessa, kunnes esittelijitarvetta ei enee olisi ollut. Essoten vaatimuksesta pdihdehuollon johtaja ja kirjanpiteje jiiivet liikkeenluovutuksen ulkopuolelle. Kuntayhtymd muutti peihdehuollon johtajan viran kuntayhtymdn johtajan viraksi ja kirjanpitajan toimen toimistotyontekijdn toimeksi. Heille on toistaiseksi voimassaolevat virkaja tyiisopimukset. He ovat sitoutuneet olemaan ainakin vuoden 2018 kuntayhtymiin palveluksessa. Voimassaolevan perussopimuksen mukaan kuntayhtymen purkamisesta ps6ttdvat jdsenkuntien valtuustot. Kuntayhtyman purkautuessa yhtymahallituksen on huolehdittava loppuselvitykseste, elleivat jssenkunnat sovi muusta jerjestelys. Luontevaa lienee, etta esittelytehtavdt pyritaen seilyttameen johtavalla viranhaltijalla. Erds teoreettinen mahdollisuus on, ettd kuntayhtyman toiminta liitetaan osaksi sote- ja maakuntauudistusta, jolloin tuolloin kuntayhtymdn palveluksessa olevat henkilitt (2-3 henkiliity6vuotta) siirtyvat maakunnan palvelukseen. Tiilla tietoa uudistus toteutetaan alkaen. Oletettavaa kuitenkin on, ettd kuntayhtymd joutuu poikkeuksellisesti irtisanomaan viimeiset tyiintekijense.

7 sivu 6/8 4.2 Rakennukset Ensivaiheessa kuntayhtyme tiedustelee osakaskuntien kiinnostusta kuntayhtyman omistamien rakennusten jatkohyitdyntdmiselle. Toisessa vaiheessa kohteita yritetddn myyda tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Pahimmillaan kuntayhtyme saattaa ajautua tilanteeseen, jossa paitsi tyhjillaan olevien rakennusten ylldpito syd kustannuksia, mytis koko kuntayhtymi on olemassa vain rakennusomistusten takia. Jatkuva vuokratuotto ei ole todennakiiista. Ellei mikien osakaskunta tai kunnallinen yhteis6 ota vastuulleen kuntayhtymin rakennuskantaa eika sopivaa ostajaa l6ydy, tulee kuntayhtymelle viime k5dess6 olla valmius luopua kiinteist6omistuksista jopa vastikkeetta. Huonoin vaihtoehto kuntayhtymelle ja sita kautta sen osakaskunnille on, ettd rakennuksia.,oudutaan purkaa, jotta edes osa rakennuksista ja tontti saataisiin mywye. Jos tahan vaihtoehtoon piadytaan, teoreettisena riskina on, etteiv5t kuntayhtymen varat kata kuluja.ia seurauksena on negatiivinen loppllselvitys- Kuntayhtymen tulee myiis ratkaista kuntayhtyman kiinteistiinhuollon tehtev;t. Teknisen tyiinjohtajan mahdollisen eliikkeelle jaamisen yhteydessa kuntayhtyman on vaikeaa tai mahdotonta l6ytee tehteveen sopivaa jatkajaa. Tarkoituksenmukaisinta olisi siirtee korvausta vastaan kiinteistiinhuolto vuoden 2019 alusta jonkin osakaskunnan tai kunnallisen yhteisiin vastattavaksi. Kokonaan yksityiselle toimralle ulkoistaminen lienee kallis ja epetarkoituksenmukainen vaihtoehto, joka tulee harkittavaksi, ellei osakaskunnista saada tyiih6n apua. Essoten hetikiiidylte vaikuttava poistuminen kuntayhtymen tiloista aiheuttaa kuntayhtyman vuoden 2018 talousarvioon vaikeasti paikattavan vajeen. Kiinteistiiasioista tulee neuvotella ensisijaisesti kuntayhtymen etelesavolaisten osakaskuntien kanssa. Kuntayhtyman arkistovelvoitteita helpottaa, etta palvelutuotannon arkistomateriaali siirtyi liikkeenluovutuksen osana Essoten vastuulle.

8 sivut/8 Tdsta huolimatta kuntayhtymille jea huomattava arkisto, Kuntayhtyme kouluttautuu, konsultoi asiantuntijoita ja ty6st66 arkistoa luovutuskuntoon muiden tijiden ohella. Kuntayhtyma ymmarrettdvasb tuottaa edelleen arkistoitavaa materiaalia. Arkistoasioista tulee neuvotella ensisi.iaisesti kuntayhtymdn etelesavolaisten osakaskuntien kanssa. 4.4 Kunnissa ratkaistavat sopimusasiat Yhteisymmirrys lienee siit5, ettei ole tarkoituksenmukaista jittai kuntayhtym:,:, sillense. Kuntayhtyman tehtdvee ja tarkoitusta voidaan muuttaa, mutta toisaalta kuntayhtymdlle ei ole tiedossa jatkuvaa kaytt6tarkoitusta. Rakennuskanta on liian pieni eik:i sille ole tiedossa jatkuvaa vuokratuottoa, jotta kuntayhtyme6 kannattaa pitdd sita varten olemassa. Teoriassa omaisuuden voisi myds siirtda perustettavaan yhtiiiiin, mutta jatkuvaa tarvetta yhtii,lle ei liene. Kuntayhtymdn omaisuuden, erityisesti rakennuskannan, kysymysten ratkaisu saattaa pahimmillaan vieda vuosia. ErSs vaihtoehto olisikin muuttaa nykyinen kuntayhtymd BDO:n esittemdlld tavalla kuntalain 61 5:n mukaiseksi yhden toimielimen kuntayhtym6ksi. Test6 olisi saatavissa jossain m55rin seastiie ja - ainakin teoriassa - p6atdksentekokyw[5en ketter:impi organisaatio. Toisaalta, jos kuntayhtymen rakennuskanta p56tet65n myyd5 ja siind onnistutaan nopealla aikataululla, keynee koko muutosprosessi turhaksi. Jos kunnat katsovat kuntayhtymsn ripedn, mutta hallitun alasajon ja purkamisen tarkoituksenmukaiseksi, tarvitsee tyd erityisesti sopimusasioiden osalta k6ytenniin tekijditd ja osaamista osakaskunnista. 4.5 Loppuvaiheen tydt Kuntayhtyme on ulkoistanut palkka- ja taloushallinnon vuoden 2018 alusta. Kuntayhtyme on omilla ratkaisuillaan tehnyt kuntayhtymeste niin muutosvalmiin kuin mahdollista. Aikaisempien kuntayhtymen purkujen kokemusten perusteella aivan loppuvaiheen palkka-ja taloushallinto on kaytdnn6ssa pakko kytkea johonkin olemassa olevaan organisaatioon.

9 Sivu8/8 Ratkaistava haaste on, mikd organisaatio ottaa tehtevet vastattavakseen, jos purku toteutetaan. Lisetietoja: kuntayhtymsn johtaja Janne Tapola, p ,