ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS (luonnos) Voimaantulopaivä luku KUNTAYHTYMÄ. Nimi ja kotipaikka

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS (luonnos) Voimaantulopaivä luku KUNTAYHTYMÄ Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä ja sen koti paikka on Mäntyharjun kunta. 2 Jäsenkunnat ( ) Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Enonkoski, Hankasalmi, Hartola, Heinola, Heinävesi, Hirvensalmi, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Joroinen, Joutsa, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Keitele, Kitee, Kiuruvesi, Kontiolahti, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Leppävirta, Lieksa, Liperi, Maaninka, Mikkeli, Mäntyharju, Nurmes, Outokum pu, Parikkala, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Polvijärvi, Puumala, Ran tasalmi, Rautalampi, Rautavaara, Ruokolahti, Rääkkylä, Savitaipale, Savon linna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Sulkava, Suonenjoki, Sysmä, Taipalsaari, Tervo, Tuusniemi, Valtimo, Varkaus, Vesanto, Vieremä, Virolahti. 3 Kuntayhtymän tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja sekä tarpeen mukaan muita psykososiaalisia pal ve luita. Tehtävän toteuttamiseksi kuntayhtymä voi tuottaa palvelut itse, taikka ostaa niitä tai tuottaa palvelut yhteistyössä muiden osapuolten, kunnal lisen liikelaitoksen, osakeyhtiön, kolmannen sektorin tai muun sopivan juridisen yhteistyömuodon kanssa Tehtävänsä toteuffamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Tuustaipaleen kuntoutu miskeskusta ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä.

2 luku 7 Yhtymävaltuusto toon kuuluu jäseniä. KUNTAYHTYMÄN PÄÄTÖKSENTEON JÄRJESTÄMINEN Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa Päätösvaltaisuus (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaik kien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. jasonkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. jäsenkunta valitsee yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen Kuntayhtynian ylintä I)äatosvahlaa käyttää yhtyniävaltuusto, johon kukin Yhtymä hallitus Aänivallan perusteet tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole johtosäännöllä senellä niin monta ääntä kuin hänen edustamansa kunnan kunnanvaltuus Yhtyniävaltuuston kokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla jä Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä siirretty kuntayhtymän muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Se johtaa kuntayhtymän hallintoa ja huolehtii hallintotehtävistä siten kuin Yhtymähallituksen jäsenten lukumäärä ja valinta tai Joutsan kunnasta. kuntalaissa ja erityislaeissa säädetään tai perussopimuksessa tai muissa kuntayhtymän säännöissä määrätään. tä. Yhtymävaltuusto määrää yhden jäsenen puheenjohtajaksi ja yhden va Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen yhtymähallituksen, jossa on kahdeksan (8) jäsentä ja heille kahdeksan (8) henkilökohtaista varajäsen Jäsenistä ja heidän varajäsenistään kahden (2) tulee edustaa Etelä-Karja rapuheenjohtajaksi. lan ja Kymenlaakson maakuntien jäsenkuntia, kahden (2) Etelä-Savon ja tuksen jäsen ja hänen varajäsenensä voidaan valita myös Hankasalmen tia. Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntien jäsenkuntia edustava halli Päijät-Hämeen maakuntien jäsenkuntia, kahden (2) Pohjois-Savon maa kunnan jäsenkuntia ja kahden (2) Pohjois-Karjalan maakunnan jäsenkun

3 Peruspääoma 10 TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 3 luku Kuntayhtyinän ninienkirjoitusoikeudesta mäaratään allintosaannössä. tai arvioitaviin muutoksiin. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin määrärahojen, tulojen sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön toimitettava jäsenkunnille marraskuun loppuun mennessä. Seuraavan kalenterivuoden hyväksytty talousarvio ja toimintasuunnitelma on esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus Talousarvio ja suunnitelma 12 on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista. voitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymän Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja vei Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 11 tain seuraavan tammikuun loppuun mennessä. jos päätöstä kannattaa 2/3 saapuvilla olevien yhtymävaltuuston jäsenten tuuston päätöksellä voidaan muuttaa korkoperustetta ja enimmäiskorkoa, määrästä päättää yhtymävaltuusto talousarvion yhteydessä. Yhtymäval yhteeenlasketusta äänimäärästä. Korko suoritetaan jäsenkunnille vuosit Kuntayhtymä voi suorittaa jäsenkuntien peruspääomalle korkoa. Koron tetaan taseen liitteessä. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen mää omasta pääomasta päättää yhtymävaltuusto. omistusoikeuksien suhteessa. Peruspääorna jäsen kuntien osuuksina ilmoi rästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirroilla muusta Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 2013 tilinpäätöksen ti ,95 euroa. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymävaltuusto. Peruspääoma on kirjanpitolautakunnan kunlajaoston taseohjeen mukaises Kuntayhtyman nimenkirjoitusoikeus 9

4 16 Suunnitelmapoistot 15 teita ja hintoja tilanteen vaatiessa ja lain säädännön salliessa tayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvis Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Suunnitelnian mukaisten poistojln laskentaperusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. taa yhtymävaltuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa yhtymähallitus etukäteen lokakuun loppuun ja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden kustannukset. Hallitus voi kuitenkin soveltaa muita hinnoitteluperus niinnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääoma Suoritehirinoittolussa on perustana omakustannushinta, joka sisältää toi tulojen määrä. Yksikköhintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana ta mennessä. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja lousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhinto kuukauden alusta lukien. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kun den hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymävaltuuston päätöksellä. edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuorittei Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin va rautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin mm. valtion osuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka laina Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymävaltuusto. tien vastuulla. na jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkun Rahastojen perustaminen

5 5 17 Viivästyskorko Mksun viiväslyessä kuntayhtyinä perii kokolain 4 :n 3 momentin mu kiisen viivästyskoron. 18 Tilinpaätöksen allekirjoittaminen la hyväksyminen Tilitipaätöksen allekirjoittavat yhtyrnahallituksen jäsenet ja esittelijä. Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtyriiävaltuusto päättää samalla tilikuuden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottarnista koskevista toi menpiteistä. 19 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille ei yhtymävaltuuston päätök sellä suoriteta kunnan osuutta peruspääomasta tai osaa siitä ellei yhty mävaltuusto niin päätä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkun nan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Peruspääomaosuuden korvaukselle ei makseta korkoa. 2O Hallinnon ja talouden tarkastaminen Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslauta kuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi jäsen sekä tälle varajäsen. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinnasta määrätään tarkastus säännössä. 21 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayh tymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityk sestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumus ten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suoritta maan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

6 perustuvana vuonna 2014 voimassa olevan perussopimuksen sekä lakien ja asetusten vaatimalla tavalla. Tämä perussopimus tulee voimaan Vuoden 2015 talousarvioja suunnitelma vainiisteflaan ja hyväksytään kuntalain 65 :n sääminökseen 22 6 Voimaantulo ja soveltaminen