Hyvinvointia työstä. Ympäristöherkkyys ja sisäilma. Markku Sainio neurologian erikoislääkäri ja dosentti

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Ympäristöherkkyys ja sisäilma Markku Sainio neurologian erikoislääkäri ja dosentti

2 Pääpointit 1/2 Viime vuosina ymmärrys ympäristöherkkyydestä ja sen mekanismeista on lisääntynyt Miksi ympäristöherkkyyden tunnistus ja hallinta tärkeää Suomessa? Yleisempää ja haittaavampaa kuin ajateltu Ilmiö selittää sisäilmaongelmiiin liittyvän kroonistuneen oirekuvan, jossa keskeistä yliherkkyys ja työpaikkakyvyttömyys Uusi ymmärrys -> mahdollisuus uudenlaisiin vaikuttaviin ratkaisuihin liittyen työkyvyn tukeen ja työympäristöihin Miksi Työterveyslaitoksen, työterveyshuollon ja työsuojelun tehtäväkentässä? Oirekuva liittyy usein altistumiseen työssä Haittaa työikäisten hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä Saadaan uutta tietoa työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden arviointiin Avaa toiminnallisten häiriöiden kentän -> alitunnistettuja, -hoidettuja työ- ja toimintakyvyttömyyden syitä

3 Pääpointit 2/2 Miksi niin vaativa ilmiö? Asiantuntijoiden ja ympäristöherkkien näkemykset eivät kohtaa Arvostetut kollegat eri mieltä ilmiön mekanismeista erityisesti altisteiden roolista Osa ympäristöherkistä erittäin aktiivisia ajaessaan asiaansa yhteiskunnassa ja mediassa. Vihaisia yhteydenottoja virkamiehiin, asiantuntijoihin, tutkijoihin Tunnistus perustuu ympäristöherkän kertomaan oireistoon, ei objektiivisia tutkimuslöydöksiä Sisäympäristöön liittyen vaativaa erottaa suorat ja epäsuorat terveysvaikutukset Aivojen ylireaktiivisuuden ja toiminnallisten häiriöiden ymmärrys tuo uutta mutta Korvienväli- ja huolestuneisuussairausselitys ja altistumisen merkityksen kyseenalaistus koetaan loukkaavaksi Mitä ilmiöstä nyt tiedetään? Mitä voimme tehdä oireilevien auttamiseksi?

4 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ALAINEN YMPÄRISTÖHERKKYYSVERKOSTO Koollekutsuja STM, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, Ympäristöterveysryhmä Edustajia: STM:n eri osastoilta TTL:sta THL:sta STUK:sta

5 Ympäristöherkän kohtaaminen Työ- ja toimintakyky ajoittain heikentynyt -> työpaikkakyvytön Vakuuttunut ympäristötekijöiden vaarallisuudesta Välttämiskäyttäytyminen Vaatimus ympäristötekijöiden minimoimisesta Vakuutetaan muutkin altistumisen vaarallisuudesta Mistä apu? Altistumisen välttämisen tukeminen? Vai ihmisen sietokyvyn lisääminen? Oireilu jatkuu, vaikka objektiivisesti arvioiden altistuminen on minimoitu Muuta kuin altistuminen vaarallista ja oireiden syy - selitystä vaikea hyväksyä Osa tunnistaa oireilleen ympäristötekijöiden ohella muiltakin syytekijöitä Vastaanotettu apu rajoittuu altistumisen välttämisen mahdollistamiseen

6 Haitan ja oireilun syymekanismilla on merkitystä - sen perusteella tehdään ongelmanratkaisu Suomessa kosteusvauriomikrobeja ja homeita pidetään keskeisinä sisäympäristön vaaratekijöinä! Sisäilmaongelmien ao. ratkaisut perusteltuja, jos altistuminen on vaarallista! Mutta mitä, jos ei olekaan vaarallista..?

7 Haitan ja oireilun syymekanismilla on merkitystä Kun yksilötasolla mietitään ratkaisuja, hoitoa ja tukea Jos kosteushomevauriosairaus, perusteltua -> välttäminen, suojaimet, riskinmukaiset hoidot, kuten kortisoni, adrenaliini, antihistamiini, hivenaineet. Jos ei -> tietoa, jolla reaktiivisuus vähenee, pieniannos SSRI ym ym. Tarpeetonta huolestuneisuutta lisäävä informaatio on hoitovirhe!!

8 Sisäympäristötekijät ja sairauksien synty - mitä tiedetään Sisäympäristön haittatekijöitä - Puutteellinen ilmanvaihto - Pölyisyys, lika (siivous) - Kosteus- ja mikrobivauriot (home) - Lämpötila: liian kylmä/kuuma, veto - Rakennuksen ja sisustusmateriaalien kemialliset päästöt - Kuidut - Kulkeutuvat allergeenit - Melu - Puutteellinen valaistus - Jne Ilmanvaihdon ja lämpöolojen ongelmat, sisäilman huono laatu, erilaiset epämiellyttävät hajut ja mineraalikuidut voivat varsin pieninäkin pitoisuuksina aiheuttaa merkittävää haittaa ilman, että niihin liittyy terveysvaaraa TOSI

9 Kosteus- ja homevauriot ja sairauksien synty - mitä tiedetään Kosteus- ja homevauriot ovat ongelmallisimpia, koska Niiden yleisyys ja terveysvaikutuksiin liittyvä huoli ja epätietoisuus aiheuttavat runsaasti kysymyksiä Niiden haitallisesta vaikutuksesta tilojen käyttäjien terveyteen on epidemiologista näyttöä, mutta aiheuttajia ja mekanismia ei tunneta Yksilötasolla kausaliteetin arvio vaikea Vaurioiden korjaaminen on usein haasteellista ja huomattavia kustannuksia aiheuttavaa. Kosteus- ja homevaurioiden on todettu lisäävän vähän astman kehittymisen riskiä ja hengitystieinfektioita. Ei yhteyttä: syöpä, neurologiset sairaudet, reumasairaudet, vaikutukset raskauteen tai sikiöön. Muiden sisäympäristön haittatekijöiden ei ole todettu aiheuttavan sairauksia toimistotyyppisissä olosuhteissa TOSI

10 Sisäympäristön terveyshaittojen jako 1) huonolaatuiseen sisäilmaan (esim. lämpötila, tunkkainen tai kuiva ilma tai hajut) liittyvät haitat 2) rakennuksiin liittyvät sairaudet, kuten astma, joka voi olla seurausta sisäilmaan liittyvistä tekijöistä 3) oireet, joille ei ole selitystä mutta jotka voivat liittyä sisäilmatekijöihin Rakennuksiin liittyvän sairauden, joka on tavallisimmin astma, yhteydessä ilmenee usein myös epäspesifisiä oireita. Epäspesifiset sisäilmaan liittyvät haitat ovat ylä- ja alahengitysteiden, limakalvojen ja ihon oireiden sekä yleisoireiden yhdistelmiä. Sairas rakennus -oireyhtymä -termiä on käytetty epäspesifisistä oireista, jotka ilmenevät tietyissä rakennuksissa ja väistyvät, kun niitä vältetään WHO, 1983; Redlich et al., 1997; Norbäck,

11 Ympäristöherkkyys (idiopathic environmental intolerance, IEI) Sähköherkkyys (EHS) Monikemikaaliherkkyys (multiple chemical sensitivity, MCS) Sairas rakennusoireyhtymä (SBS) - non-specific building related symptoms Meluherkkyys Tuuliturbiinioireyhtymä Tuoksuherkkyys Amalgaamisairaus Gulf war syndrome Krooninen kosteusvaurioihin liitetty oireilu- Homepakolaiset Sick-aeroplane-sdr

12 Ympäristöherkkyyden (IEI: MCS, EHS, SBS) määritelmät (>10 erilaista) 1987 Cullen s criteria Monikemikaaliherkkyys (MCS) 1996 International Programme on Chemical Safety asiantuntijaryhmä MCS-termin sijalle Idiopathic Environmental Intolerance (IEI), koska ei näyttöä sille, että kemikaalit aiheuttavat oirekuvan 1. Hankittu oirekuva, jossa on lukuisia toistuvia oireita 2. Liittyy erilaisiin ympäristöaltisteisiin, jotka eivät aiheuta oireita pääosassa väestöä 3. Ei selity tunnetulla lääketieteellisellä, psykiatrisella tai psykologisella häiriöllä 1999 Multiple Chemical Sensitivity Consensus Conference krooninen tila toistuvat oireet oireita useista elinjärjestelmistä reaktiot matalilla altistumistasoilla reaktiot useille erilaisille kemikaaleille oireet helpottuvat kun altistavat tekijät poistettu oireet ja löydökset selittävä muu sairaus on poissuljettu 2005 Lacour et al. lisäys edellisiin + elämäntavan rajoittuminen tai toiminnallinen haitta vähintään 6 kk + keskushermosto-oireet ja itse todettu MCS + keskushermosto-oireet ja oireet ainakin yhdestä toisesta elinjärjestelmästä

13 Monikemikaaliherkkyys on tavallista ja invalidisoi Yleisyys (Kalsi opinnäytetyö 2012; 17 tutkimusta): Esiintyvyys 0,2-42%; lääkärin diagnosoimia 0,2-6,3%. 47% koki vaikeuksia kaupassa käynnissä, 85% vaihtanut kodin/henkilökohtaisia tuotteita, 16% menettänyt työnsä herkistymisen vuoksi (Caress ja Steinemann 2004) Pääasiassa naisia Ympäristölääketieteen poliklinikoiden potilasmateriaaleissa ympäristöyliherkkyydet liittyvät usein muihin sairauksiin ne joko edeltävät tai ovat osa oirekuvaa Tavallisimpia ovat (somatoformiset häiriöt yli 30%:lla, ahdistuneisuushäiriöt psykiatrinen sairaus ja depressio) Somaattisia sairauksia tutkittu vähemmän; yleisimmät olivat astma ja allergia Ei näyttöä hoitojen vaikuttavuudesta (Finohta/Sainio, Mäkelä ym, käsikirjoitus) - potilasryhmän ja ilmiön määrittely on puutteellinen - potilailla paljon terveydenhuollon käyntejä ja kuluja - keskim. 12 käyntiä/vuosi ja kuluja 1/3 vuosiansioista (Gibson et al 2003)

14 Prevalence of MCS in Denmark 6000 randomly selected citizens from Greater Copenhagen area aged years were asked about reactions and hypersensitivities to odors and other airborne chemicals The study showed that: 45 % experienced discomfort related to one or more of 11 common exposures. 27 % reported symptoms related to inhalation of airborne chemicals. Frequent symptoms were headache and irritation of the airways. 17 % reported that symptoms influenced their everyday lives. Most frequently they avoided using specific personal-care products or cleaning products. 3.3 % reported adjustments of social life or occupational conditions due to symptoms 0.5% had made adjustments of both social life and occupational conditions Equals adult Danes Berg ND et al. Int Arch Occup Environ Health 2008.

15 Ympäristöherkät Kyselytutkimus MCS-henkilöille: osallistujaa vuotiaita, keskim 52v naisenemmistö koulutetut ylidustettuna matala-altistumisen seurausta invalidisoi pitkäkestoinen (Gibson et al 2003)

16 MCS-potilaita hyödyttäneet hoidot: välttäminen ja vaihtoehtohoidot Sainio Gibson et al

17 Osa kertoo parantuneensa Kanadalaisen ympäristöherkän menetelmin 1. Lähtökohtana harjoittelu, jolla korjataan altistumisen seurauksena syntynyt limbisen järjestelmän vaurio hyödyntäen aivojen plastisiteettia 2. Ajattelu kohdistetaan paranemiseen, vältetään vaaran korostamista, huolestumista ja pyritään oireiden hallintaan 3. Kahden viikon leiri, CD tukemaan päivittäistä harjoittelua, auttava puhelin

18 Eri ympäristöherkkyyksien yhteisilmeneminen Västerbotten, Ruotsi Itse-ilmoitettu ympäristöherkkyys (intoleranssi) tietyille rakennuksille (n=165) sähköherkkyys Lääkärin toteama ympäristöherkkyys (n=47, 28%) kemikaaliherkkyys meluherkkyys Palmquist ym

19 Ympäristöön liittyvien oireiden mallit (Lähde: Työterveyslääkärilehti, hyväksytty julkaistavaksi 12/2015) Toksikologiset mekanismit Laukaisevat tekijät Neurobiologiset mekanismit Oireet Psykologiset mekanismit Lähde: TOSI-tutkimus

20 Ekologinen, toksikologinen, fysikokemiallinen mekanismi? MCS - ei näyttöä reseptorivälitteistä, toksikologisesta, kudosvaurio tai yliherkistymismekanismista Hetherington & Battershill Review Human Exp Toxicol 2013 Staudenmayer et al., Tox Rev 2003 Sähköherkkyys ei selity suorilla sähkövaikutuksilla Ei näyttöä fyysistä seuraamuksista kun tutkittu kontrolloiduissa oloissa ja toistetusti (46 provokaatiotutkimusta, 1175 henkilöä) Rubin et al. Bioelectromagnetics 2011 Asiantuntijoiden keskuudessa yleistyvä johtopäätös: Altistumisen ohella tulisi hakea muuta selitystä kroonistuneisiin oireisiin. Ilmiötä selittää parhaiten sentraalinen sensitaatio ja psykofysiologiset mekanismit (Dantoft et al 2015, Yunus 2015 Curr Rheumatol Rev. 2015)

21 Sentraalinen sensitaatio Tällä hetkellä tutkituin mekanismi IEIn syynä - Vastakkainasettelua psyykkisen ja somaattisen tai toiminnallisen ja elimellisen häiriön välillä tulisi välttää; ne esiintyvät yleensä aina yhdessä Houkutteleva selitys, koska selittää kaikki IEIn piirteet

22 ABC of medically unexplained symptoms (2013)

23 Sentraalinen sensitaatio patofysiologia ja riskitekijät Yunus MB. Curr Rheumatol Rev CSS = Central Sensitivity Syndrome

24 Kroonisen reaktiivisuuden mekanismit 1. Vasteiden modifikaatio - vaihtelee reduktiosta/habituaatiosta amplifikaatioon 2. Tarkkaavuuden kohdistaminen vaaraan tai tavallisuudesta poikkeavaan 3. Mielikuva maailmasta - voi erota merkittävästi todellisuudesta Altistuminen/stressorit Perifeerinen biologinen vaikutus - sensorinen vaste Aisti-informaation välittyminen keskushermostoon REAKTIO AIVOISSA Tietojen käsittely tietoinen/tiedostamaton Fysiologiset vasteet Ilmentymät Ennakko-odotukset Tieto Uskomukset Tunteet Ajankohtaiset tekijät Mieliala Kontrollin tunne Ennakoitavuus Sosiaalinen tuki Muutokset rakenteissa ja toiminnoissa Muutokset käyttäytymisessä

25 Aivot herkistyvät ja alkavat reagoida aistimuksiin vaarasignaaleina - Mantelitumake muistaa ja provosoi refleksinomaisesti stressijärjestelmää Nopea vaarasignaali Talamus Näkökuori Mikä tahansa aistimus voi aiheuttaa hälytysjärjestelmän aktivoitumisen: - Haju - Kuulo - Näkö - Tunto - Maku Mantelitumake Tunnereaktio Mantelitumakkeen tehtävä on tunnereaktioiden muistaminen ja prosessointi. Ne osallistuvat pelon ja kielteisten tunteiden kokemiseen ja niiden yhdistämiseen ruumiillisiin vasteisiin. Tarkkaavuus kohdennettu vaaratekijöihin -> aistihavainnot ja refleksinomaiset reaktiot vahvistuvat TOSI

26 Keskushermosto puolustuskannalla

27 Hermoston hälytysjärjestelmä toimii tahdosta riippumatta Stressihormonit Sympaattinen hermosto SILMÄN PUPILLIT SUURENEVAT SYLJEN ERITYS LISÄÄNTYY HENGITYS TIHENEE SYDÄMEN SYKE KIIHTYY ELINTEN TOIMINTA KIIHTYY Välittäjähormonit ja -ydin Kortisoli Adrenaliini ja noradrenaliini TOSI

28 Immunologisten vasteiden säätely on osa puolustusjärjestelmän säätelyä

29 MULTIPLE CHEMICAL SENSITIVITY Baseline cytokine profiling and characterization of airway immunological response and gene expression profiling upon chemical exposure PhD Defense Thomas Meinertz Dantoft 16 th November 2015 Kgs. Lyngby, Denmark

30 Manuscript III: Inflammatory mediator profiling of n-butanol exposed upper airways in individuals with multiple chemical sensitivity Primary Aim Quantify levels of selected immune regulatory mediators in the upper airways before and after the exposure session 30

31 Introduction to Manuscript III and IV The Exposure Session 18 MCS subjects and 18 controls enrolled based on Lacour et al. extended criteria Subjects exposed to n-butanol in low doses under controlled condition: Data collected during exposure session Pulse rate and pulse rate variability Skin conductance and respiration rate Ratings of intensity and valence (±unpleasantness) Levels of 10 common MCS symptoms 31

32 Manuscript III: Conclusions MCS subjects show normal immune regulatory capacity in the upper airway at baseline Exposure session did not trigger a local inflammatory response in upper airways based on measured cytokine and chemokine levels The systemic response reported, incl. differences in chemosensory perception, was not initiated nor influenced by upper airway inflammation The altered cytokine levels found in plasma samples from unexposed MCS subjects is probably not a result of upper airway inflammatory responses. 32

33 Hajuherkkyys mekanismit On totta, mutta mikä mekanismi, koska sillä vaikutus hoitoon ja tukeen Hajuaistin ominaisuudet samat hajukynnys ja hajujen erottelukyky Hajuintensiteettiin vaikuttaa hajuaistimuksen merkitys Hajuaistimuksille adaptoituminen

34 Hajuherkkyys limbinen hyperreaktiviteetti Sainio 34

35 PET imaging reduced 5-HT 1A receptor binding potential in amygdala (p = 0.029), ACC (p = 0.005), and insular cortex (p = 0.003) inverse correlation between degree of anxiety and the binding potential in the amygdala imply that changes in the serotonin system may provide a physiological ground for the increase in harm avoidance and, perhaps in top-down modulation of the response to odor stimuli

36 Ympäristöherkkyyden oireet samat kuin keskushermoston ohjaaman puolustusjärjestelmän aktivoitumisessa Lääketieteessä yleinen mutta epäspesifinen oirekuva: 1. merkki sairauksien synnyttämästä elimistön hälytystilasta, joka vahvistaa elimistön puolustusreaktioita 2. ilman sairautta kyseessä on lääketieteellisesti selittämättömät (MUS)/ psykosomaattiset oireet/ toiminnalliset häiriöt Tavallisia, jopa >50% lääkärissä käyntien syynä (Nimmo S, Occup Med 2015)

37 Sisäympäristön provosoimat oireet Hermoston automaattinen hälytysjärjestelmä Sisäympäristötekijät Reaktiot Oppiva hälytysjärjestelmä Ympäristön tulkitut vaarasignaalit Laajentuneet reaktiot TOSI

38 Uhkaavien tulkintojen noidankehä Ajattelu, tunteet ja fysiologiset prosessit vaikuttavat toisiinsa - ja muodostavat käsityksemme "Tulen saamaan varmasti oireita Sairastun vakavasti Oireiden tarkkailu/ Välttäminen Laukaiseva tekijä, esim. haju Huolestuneisuus Pelot Fyysiset oireet (hengitysvaikeus, äänen käheys, heikkous, ihopunoitus jne) TOSI

39 Sisäilmasto-oireiden syntyminen Ympäristön kuormitustekijät Ohimenevät oireet 1. Suorat vaikutukset esim. hengitysteissä ja limakalvoilla 2. Elimistön epäsuorat psykofysiologiset laajaalaiset reaktiot esim. päänsärky, huimaus, väsymys I. Pitkittyneet oireet Astma - yskä, hengenahdistus jne Oireille altistavat, laukaisevat ja ylläpitävät tekijät - Ympäristön erilaiset tekijät - Yksilö- ja työyhteisötekijät Aika II. Pitkittyneet ja yleistyneet oireet Keskushermoston ylireagoivuus (=ympäristöherkkyys) Toiminnalliset oireet (hermoston ylireagoivuus) - Laaja, monista elimistä ja lihasjännityksestä tuleva oireisto - Herkkä kaikille aistimuksille, stressi- ja puolustusmekanismit aktivoituneet - Vaihe I: Tietty triggeri laukaisee oireet - Vaihe II: Erilaiset/useat triggerit tai vihjeet laukaisevat oireet TOSI

40 Uskomukset ja oletukset muovaavat reaktioitamme - vertaistukijäjestöjen huolestuttava tieto lisää oireilua ja reaktiivisuutta

41 Riskiviestintä lisää huolestuneisuutta ja ympäristöherkkyysoireilua The coverage of IEI in the media GEC 2014, Luxembourg Michael Witthöft Johannes Gutenberg-Universität Mainz

42 KUVATAAN ILMIÖ JA MITEN SITÄ VOIDAAN ESTÄÄ JA TOIPUMISTA TUKEA

43 Määritellään ympäristöherkkyys ja tehdään se näkyväksi Ympäristöherkkyys ICD-10 Fin suomalaiseen tautiluokitukseen - ilmiö ja haitta tulevat näkyviksi. Tilastointi ja seuranta. Mahdollistaa sosiaalija terveydenhuollon ohjeistamisen oireilevien tukemiseksi. R68.8 Muu yleinen oire tai sairaudenmerkki -> R68.81 Uusi kansallinen koodi: Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille Vaikeus: Ympäristöherkkyydelle ei ole hyvää määritelmää! Tilaa voidaan kuvata myös seuraavilla diagnooseilla: F45.3 elimellisoireiden autonominen toimintahäiriö F45.9 määrittämätön somatoforminen häiriö

44 YMPÄRISTÖHERKKYYDEN TUNNISTUS JA ARVIOINTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖHANKE TTL JA HUS KANSSA Marja Heinonen-Guzejev, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Kirsi Karvala, yl (työlääketiede; kosteusvauriosairaudet) Christer Hublin, dos (neurologia ja unilääketiede) Sanna Selinheimo, PsM (psykologia, interventiot) Aki Vuokko, el (työlääketiede, työterveyshuolto) Hille Suojalehto, el (allergologia ja keuhkosairaudet) Harri Lindholm, LT, yl (kliininen fysiologia) Ari Hirvonen, FT, dosentti, vanhempi tutkija (stressimarkkerit) Sami Leppämäki, LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Heli Järnefelt, PsL (työ- ja terveyspsykologia, interventiot) Tiina Paunio, psykiatrian prof, yl Markku Sainio, dos, yl (neurologia) Iho- ja allergiasairaalan asiantuntijaryhmä: Paula Kauppi, LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Auli Hakulinen, LL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri HYKSn Työkyvyntutkimuspoliklinikan työryhmä: Katinka Tuisku, LT, psykiatrian erikoislääkäri Sebastian Cederström, PsM, psykologi

45 Ympäristöherkkyys diagnoosi R Oireet liittyvät ympäristötekijöihin matalilla altistumistasoilla, jotka eivät aiheuta valtaosalle ihmisistä oireita. Oireita provosoivia tekijöitä ovat mm.: tavalliset tuoksut tai kemikaalit, esim. hajusteet, juuri painetut sanoma- tai aikakausilehdet, tupakansavu, uudet huonekalut sähkömagneettiset kentät tai tavalliset sähkölaitteet, kuten kännykät ja tietokoneet rakennusten sisäilmastotekijät 2. Oireita tulee olla eri elinjärjestelmistä. Tavallisimmin mukana ovat neurologiset oireet, kuten huimaus, keskittymisvaikeudet ja uupumus, tai oireet tuki- ja liikuntaelimistössä, ruoansulatuskanavassa, iholla, kuulossa, limakalvoilla/hengitysteissä, sydän- ja verenkiertoelimistössä. 3. Tietyissä ympäristöissä ilmenevät toistuvat oireet vähenevät tai loppuvat, kun ympäristöstä poistetaan tekijä, joka liittyy potilaan kokemiin oireisiin. 4. Tila on krooninen (vähintään 6 kuukauden kesto) ja aiheuttaa huomattavia elämäntapojen rajoituksia tai toimintakyvyn häiriöitä, esim. kykenemättömyys käydä töissä ja elämänpiirin kaventuminen. 5. Oireita ei selitä tunnettu somaattinen tai psyykkinen sairaus. 6. Henkilö arvioi ympäristötekijät oireidensa syyksi. Käydään potilaan kanssa läpi YHE

46 Huolellinen haastattelu Oireiden aiheuttamat rajoitukset elämään - välttäminen Oma arvio oireiden syystä ja niiden haittaavuudesta ja ennusteesta Fyysiset, psyykkiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät Muutokset työ- ja muissa tehtävissä tai niiden vaativuudessa Pitkittäishistoria oirekuvasta ja sen kehityksestä Somaattiset ja psyykkiset sairaudet sekä lääkkeet Terveyden riskitekijät; unen määrä ja laatu; sairauksien ja oireilun sukuhistoria

47 Oireiden hallinta sekä työ- ja toimintakyvyn tuki o Hoidon jatkuvuus hyvässä potilas-lääkärisuhteessa o Hermoston säätelyjärjestelmien reaktioherkkyydestä johtuvien oireiden tunnistus ja näiden mekanismien ymmärrys o Ympäristötekijöiden terveysvaaratulkinnan rationalisointi o Oireiden hoitomahdollisuudet mm. omat toimet, terapia, lääkitys jne o Samanaikaisten muiden sairauksien hoito o Työpaikan&työterveyshuollon tuki työssä jatkaminen tai paluu o Muun terveydenhuollon yhteistyö ja tuki o Sopeutumista & toiminnallisuutta edistävien sosiaalisen verkostojen tuki o Läheinen mukana palautekäynnillä sosiaalisen tuen optimoimiseksi Sisäympäristössä ilmenevät epäspesifiset ja pitkäaikaiset oireet: arviointi ja hoito Ympäristötekijät o sisäympäristö o muut Psykososiaalinen tuki/kuormitus Terveys/sairaus/lääkitys OIREET Lääketieteellinen arvio oireista ja niitä ylläpitävistä mekanismeista Oireiden rajoitukset elämään Oma arvio: oireiden syy, haittaavuus, ennuste

48 Työterveyslääkärin tutkimus Keuhkolääkärin tutkimus Lääketieteellinen arvio oireista ja niitä ylläpitävistä mekanismeista Verikokeet, keuhkojen toimintakokeet ja ihopistokokeet Autonomisen hermoston tutkimukset, joista selvitetään mm. hermoston stressivasteita Psykiatrin tutkimus: suljetaan pois mahdolliset mielenterveyden häiriöt ja kartoitetaan psyykkistä työ- ja toimintakykyä Psykologin arvio työ- ja toimintakyvystä Kyselyt, tiedot aikaisemmista tutkimuksista Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma ja palautekäynti: oireiden hallinta sekä työ ja toimintakyvyn tuki

49 Lääketieteellinen arvio ympäristöherkän oireista ja niitä ylläpitävistä mekanismeista Sisäilma-altisteet voivat liittyä oireiden alkuvaiheeseen, mutta eivät selitä kroonista epäspesifiä oireistoa useasta elinjärjestelmästä, joka laajentunut hajuherkkyydeksi. sisäilma ja useat muut ympäristötekijät koetaan haitallisiksi ja toimintakykyä lamaaviksi oiremekanismit eivät ole immunologisia vaan paniikki- tai elimistön stressireaktioita oireiden taustalta ei useinkaan löydy sairautta mm. hengitystieoireet eivät aina astma Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma: Työterveyshuollot keskeisessä asemassa, missä hyvä lääkärisuhde tukee kuntoutumista ja toimintakykyä Psykoterapeuttisesta tuesta olisi apua kuntoutumisessa Oireille annettava selitys ja hoito Ympäristötekijöihin liittyvän vaaratulkinnan vähentäminen

50 Elimistön stressijärjestelmää kiihdyttävät ja rauhoittavat tekijät Univaje, valvominen Elämän kuormitustekijät: esim. perhetilanne tai työtilanteen muutokset Oireiden ja vaaratekijöiden tarkkailu Runsas oireilu, kivut, säryt Oireisiin liittyvä pelko, huoli tai epävarmuus niiden syistä Kohtausoireisiin liittyvä hyperventilaatio ja paniikkituntemukset Oireita ei oteta vakavasti Epävarmuus toimeentulosta Epävarmuus työkyvystä Sosiaalisen tuen puute Oireiden hallinta ja usko kuntoutumiseen Järkevä suhtautuminen uhkaaviksi ja vaarallisiksi tulkittuihin tekijöihin Huomion kohdistaminen tervehtymiseen Sosiaalinen tuki Myönteinen käsitys omista kyvyistä esimerkiksi usko omaan ammattitaitoon Mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen Myönteiset ajatukset tulevaisuudesta, optimismi, hyväksyvä asenne, kannustavat ajatukset Liikunta, rentouttavat harrastukset Opetellut rentoutuskeinot: esim. syvärentoutus, mindfulness jne. Psyykkinen kuormittuneisuus, stressi Muiden sairauksien hyvä hoito Masennus, ahdistuneisuus Muut sairaudet YHE

51

52 Sisäilmaoireet ja työkyky (SITY) - tutkimus Interventio: Erikoislääkärin ohjaus "kosteusvauriotietopaketti" Astmahoitajan ohjaus Psykologin keskustelu: 2x2h Tavoitteena oirehallinta motivaatio- ja voimavarapsykologisilla keinoilla Yhteys työterveyshuoltoon

53 Suurimmalla osalla oli obj. arvioiden lievä ja hyvässä tasapainossa oleva astma ACT-kyselyn ja oireilun perusteella usein huonossa kontrollissa oleva astma Astmalääkkeiden runsas käyttö ilman objektiivista osoitusta lääkityksen tarpeesta Astmaoireiden pelko liikunnan välttäminen Characteristics of the participants All participants n=55 Female, n (%) 52 (95.0) Age, years, mean (SD) 46.5 (8.6) Self-assessed work ability, scale 0-10, mean (range) 5.4 (0-7) Sick leave days during preceding 12 months a, days, mean (range) 90.8 (15-365) Body mass index, kg/m 2, mean (range) 27.9 ( ) Time from the onset of indoor air related symptoms, months, mean (range) 55.5 (7-276) Time from asthma diagnosis b, months, mean (range) 32.7 (0-408) Asthma, n (%) 45 (81.8) Indicators of atopy Positive skin prick test c Common environmental allergens, n (%) Moulds, n (%) Total serum IgE 110 ku/l, n (%) Spirometry d FVC% predicted, mean (SD) FEV1% predicted, mean (SD) FEV1/FVC, mean (SD) FEV1% bronchodilator response 12%, n (%) Bronchial hyperresponsiveness e Severe, n (%) Moderate, n (%) Mild, n (%) None, n (%) ACT b Controlled ( 20 points), n (%) Not well-controlled (16-19 points), n (%) Uncontrolled asthma ( 15points), n (%) 27 (49.1) 2 (3.6) 11 (20.0) 96.2 (13.4) 91.3 (16.6) 77.9 (7.1) 3 (5.5) 1 (2.1) 2 (4.3) 8 (17.0) 36 (76.6) 10 (22.2) 9 (20.0) 26 (57.8)

54 Työympäristöön liittyvien oireiden esiintyvyys eri elinjärjestelmissä > 1x/vko Symptoms were assigned to five organ systems: respiratory and eye (RE) symptoms, dermal (D) symptoms, neurological (N) symptoms, general (G) symptoms, and musculoskeletal (M) symptoms. 87.5% of patients (42 out of 48) had respiratory and eye symptoms. Mean amount of organ systems was 2.8 (SD 1.4)

55 Decreased work ability related to indoor air problems - an intervention (RCT) to promote health behavior Yhteenveto: Työpaikan sisäilmaan liittyvään astmaan liittyi alentunut työkyky Sisäilmaan liittyvissä oireissa oli mukana epäspesifisiä oireita ilman lääketieteellistä selitystä Huolet vakavasta sairaudesta olivat tavallisia ja välttämiskäyttäytymistä ilmeni Interventiolla, jossa psykoedukaatio ja ohjaus, ei saatu merkittävää vaikutusta Tutkittavien krooninen oirekuva toimintakyvyn heikentymisineen tarvinnee tehokkaampia hoitoja

56 Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa - Toimintamalli työterveyshuoltoon (TOSI) - Tutkimuksen TAVOITE Kehittää käytännön toimintamalleja ja arviointimenetelmiä työterveyshuoltoon sisäilmaan liittyvien ja muiden toiminnallisten oireiden tunnistamiseksi ja vaikuttavaksi hoidoksi. Selvitetään sisäilmaoireilua pitkittäviä ja ylläpitäviä tekijöitä Tavoitteena eri hoitoryhmissä on lisätä työ- ja toimintakykyä lisäämällä oirehallintaa Pitkittynyt oireilu, jännitys ja elimistön stressitila lisää oireilua, vie voimia ja pitkittyessään altistaa sairauksille Tarkoituksena löytää uusia keinoja, joiden avulla oireita voi hallita ja vähentää tilanteesta riippumatta Eri hoitoryhmissä pyritään hillitsemään elimistön jännitystilaa tai stressireaktioita eri tavoin TOSI

57 Satunnaistettu, kontrolloitu (randomized control trial) koeasetelma Tutkimukseen rekrytoidaan työterveyshuollosta työntekijöitä, joilla on ollut työympäristön sisäilmaongelmiin liittyvien oireiden takia vaikeuksia selviytyä työssä Ryhmä 1 - tavanomainen hoito: Tavanomaisen hoidon ryhmään satunnaistetut potilaat jatkavat hoidossa normaalin työterveyshuollon käytännön mukaan. Ryhmä 2 psykoedukaatio: Potilaat käyvät TTL:lla hoitokäynnillä, jolloin käsitellään TOSI:n pilottihankkeessa kehitettyä psykoedukaatiomateriaalia lääkärin ja psykologin ohjauksessa. Ryhmä 3 - yksilöpsykoterapeuttinen interventio (10 tapaamista + 1 seuranta): Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva interventio. Tavoitteena on lisätä potilaan oireistaan tekemien tulkintojen joustavuutta TOSI

58 Mikä meneillään Terveydenhuollon ohjeistus ICD-10 R kriteerien käytöstä YHE- ja TOSI - tutkimus Ympäristöherkkyys-aspekti mukana TSR:n MOSI- ja SYMBI-tutkimuksissa Pidetty IEI- symposium ICOH 2015 Koreassa ja NIVA-kurssi Ympäristöherkkyyden yleisyys Suomessa: Pohjanmaa- ja KuBico-kyselyt TTL:n tiedotteet, toimintamallit ja palvelutuotteet mm.: Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus ohjeiston tarkistus Pritame Sisäilmaratkaisujen toimintamalli Soterko yhteistyössä kehitetään riskiviestintää Kosteus- ja homevauriot - Duodecim oppiporttimateriaali ( ) Käypä hoito ohjeistus: Kosteusvaurioympäristöissä oireilevan kohtaaminen lääkärin vastanotolla (tulossa 2015 aikana) Pekkanen J & Lampi J. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ja terveys. Duodecim Katsaus

59 Oireisiin voi vaikuttaa - rauhoita hälytysjärjestelmä Tulkinta Oireisiin liitetään uhkaava merkitys Oireisiin liittyy pelko Oireiden huomaaminen, vaihtoehtoisten merkitysten ja toimintatapojen pohtiminen Oireiden tarkkailu, välttäminen Oireilun pitkittyminen, vajaakuntoisuus, eristäytyneisyys Tunnista hälytysjärjestelmää provosoivia tekijöitä Tuntoaistimukset, oireet Aktiivisuus, toimintakyvyn vahvistaminen, paraneminen Tunnista hälytysjärjestelmää rauhoittavia tekijöitä TOSI

60 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos