Nuhaa, kirveleviä silmiä, hengitysvaikeuksia työterveyshuolto kumppanina. Markku Sainio, neurologian erikoislääkäri ja dosentti

Transkriptio

1 Nuhaa, kirveleviä silmiä, hengitysvaikeuksia työterveyshuolto kumppanina Markku Sainio, neurologian erikoislääkäri ja dosentti

2 Sidonnaisuudet ja viitekehys Neurologian erikoislääkäri, tohtori ja dosentti Hermostohaittojen ja -sairauksien asiantuntijana Työterveyslaitoksella yli 20v ajan kliinikko, kouluttaja, asiantuntija, tutkija Luentoja aiheista Työperäiset hermostohaitat, Aivot ja työ, kognitiivinen työ- ja toimintakyky, Ajoterveyden arviointi, Aikuisten ADHD. Luentopalkkiot työnantajalle. Ei välillistäkään hyötyä siitä, miten ympäristötekijöiden tai sisäilman terveysvaikutukset, tai ympäristöherkkyys määritellään Ei asianosaisuutta Ei ympäristöherkkyyttä

3 Sisäympäristöön liittyvät haittatekijät Sisäympäristön* moninaiset haittatekijät - Puutteellinen ilmanvaihto - Pölyisyys, lika (siivous) - Kosteus- ja mikrobivauriot (home) - Lämpötila: liian kylmä/kuuma, veto - Rakennuksen ja sisustusmateriaalien kemialliset päästöt - Kuidut - Kulkeutuvat allergeenit - Melu - Puutteellinen valaistus - Puutteelliseksi koetut tilajärjestelyt, käytettävyys ja viihtyvyys Ilmanvaihdon ja lämpöolojen ongelmat, sisäilman huono laatu, erilaiset epämiellyttävät hajut ja mineraalikuidut voivat varsin pieninä pitoisuuksina aiheuttaa merkittävää haittaa hyvinvoinnille ilman sairastumisen vaaraa. * ei-teollinen sisäympäristö esim. toimistoissa, kouluissa, päiväkodeissa, muissa julkisissa rakennuksissa ja asunnoissa

4 Sisäilmatekijöiden terveysvaikutuksia teolliset mineraalikuidut ihon, silmien, hengitysteiden ärsytysoireet, äänenkäytön ongelmat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCit) hajuhaitta hengitysteiden ärsytysoireet ammoniakki (viemärikaasut, vapautuminen kosteista rakennusmateriaaleista) hajuhaitta, harvoin oireita formaldehydi (huonekalulevyjen liima-aineista, vapautuminen kosteista rakennusmateriaaleista) silmien ja ylempien hengitysteiden ärsytysoireet radon (maaperästä) lisää keuhkosyöpäriskiä otsoni (toimistolaitteista) riittävä ilmastointi pitää pitoisuudet alhaisina joskus ylähengitysteiden ärsytysoireita sisäilman hiukkaset (ulkoilmasta liikenteen päästöt, tupakansavu) mm. hengitysteiden ärsytysoireita kosteus- ja homevaurioon liittyvät epäpuhtaudet hengitystieoireet, astman riskitekijä Vaikutuksen biologinen uskottavuus edellyttää altisteelta: laatu, määrä ja kesto

5 Sisäympäristöön liittyvät haitat ja terveysvaikutukset Viihtyvyyshaitat Mikä tahansa olosuhde, jonka henkilö kokee epämiellyttäväksi tai haitalliseksi. Esimerkkejä: lämpöolot, veto, tunkkainen tai kuiva ilma, hajut Eivät ensisijaisesti tuo lääkärin vastaanotolle. Kiinteistön omistaja vastaa rakennuksen kunnosta. Työnantajan vastuulla on työtiloista aiheutuvien haittojen selvittäminen ja poistaminen Sairaudet Spesifiset taudinaiheuttajat kuten Legionella-bakteeri, asbesti, radon Rakennuksen kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä on kohtalaista tieteellistä näyttöä, mutta syysuhdetta ei ole osoitettu. Näyttö kosteusvaurioiden yhteydestä muihin sairauksiin on heikkoa tai sitä ei ole (Käypä hoito-suositus, 2016). Lääkäri voi harvoin todeta sisäilmatekijän sairauden syyksi. Ei ole lääketieteellisiä keinoja osoittaa astmaa kosteusvaurioiden aiheuttamaksi. Astman diagnosoiminen ammattitaudiksi Suomessa perustuu sovittuihin käytäntöihin (Lindström 2009). Kirsi Karvala Epäspesifiset oireet Ryhmätasolla todettu lukuisia tekijöitä., jotka yhteydessä oireiluun: - Rakennettu ympäristö: - Psykososiaalinen ympäristö - Yksilölliset tekijät Tavallisesti potilas epäilee sisäilmatekijöitä oireidensa syyksi. Hän odottaa selitystä oireilleen. Oireiden varman aiheuttajan osoittamiseksi ei ole keinoja (Norbäck, 2009, Bernstein ym., 2008). Osalla potilaista oireet menevät ohi sisäympäristöön kohdistuvilla interventioilla (Sauni ym., 2015). Osalla potilaista oireet pitkittyvät, vaikka selvää oireiden aiheuttajaa ei ole tunnistettu, tai huolimatta sisäympäristöön kohdistuneista interventioista Osalla potilaista oirekuvassa on ympäristöherkkyyden tunnusmerkit 5

6

7 Käypä hoito suosituksen ydinviestit Kosteusvauriot tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään, koska siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennuksen kuntoa Rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireilun ja astman riskitekijä. Ei ole olemassa määriteltyä hometalosairautta. Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevaurion välillä ei ole voitu todeta Ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voidaan yhdistää yksilön oireisiin ja sairauksiin Työterveyslaitos Kirsi Karvala 7

8

9 Kirjallisuuskatsauksen (vv ) yhteenveto: Det saknas stöd för att fuktskador i bostadsliknande miljöer ökar risken hos vuxna att insjukna i astma. Fukt och mögel i inomhusmiljöer ökar förekomsten av symptom hos vuxna astmatiker, d v s det talar för att en redan existerande astmasjukdom kan försämras Esittäjän nimi 9

10 Ympäristötekijöihin liittyvän oireilun pitkittyminen ja voimistunut reaktioherkkyys pitkittyvät oireet Oireet menevät yleensä ohi, kun altistuminen päättyy Oireet suhteettoman voimakkaita verrattuna objektiivisiin löydöksiin ja altistumisen määrään ohimenevät oireet Osalla oireilu pitkittyy, minkä syistä on nyt uutta tietoa Oireilun aiheuttama haitta voi olla merkittävä

11 Oireilun piirteitä Sisäympäristössä esiintyviä oireita - Nenän ärsytys, tukkoisuus, vuoto - Silmien kutina, kirvely, ärsytys - Käheys tai kurkun kuivuus - Yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen - Hengitysteiden infektiot - Ihon ärsytys - Uupumus, väsyneisyys - Pää tuntuu raskaalta, päänsärky, huimaus - Keskittymisvaikeus - Käheys tai kurkun kuivuus - Sydämen tykytys - Kivut, puutuminen, pistely - jne. Oireilun piirteitä - Oireet ovat epäspesifisiä - Oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen - Samoissa olosuhteissa kaikki eivät oireile - Oireiden perusteella ei voi tietää mikä rakennuksessa on vialla tai onko vikaa - Oireilun syytä ei voi varmuudella osoittaa - Millään laboratoriokokeella ei voi yhdistää oireita sisäilmatekijöihin - Osalla oireet kroonistuvat Sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä tunnistettavissa usein Oireet voivat pitkittyä, vaikkei sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä ole tunnistettu tai vaikka on tehty sisäilman laatua parantavia toimia Viihtyvyyshaitat Ohimenevä oireilu Oireilu kroonistuu Pitkäaikainen invalidisoiva oireisto Kirsi Karvala 11

12 Oireiluun yhteydessä olevia tekijöitä Ryhmätasolla todettu lukuisia tekijöitä, jotka yhteydessä oireiluun. Rakennettu ympäristö: matala tai korkea lämpötila, matala ilmankosteus, riittämätön ilmanvaihto, rakennuksen kosteus- ja homevauriot, tupakansavu, pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOCit Psykososiaalinen ympäristö: työstressi, tyytymättömyys työhön, huono työilmapiiri, korkeat työn vaatimukset, vähäinen työyhteisön tuki (erityisesti esimiehen taholta), vähäinen päätäntävalta ja hallinta työssä, julkisen sektorin rakennus, asuminen vuokralla Yksilölliset tekijät: naissukupuoli, korkea koulutustaso, persoonallisuuden piirteet, tunteiden säätelyn ja elämänhallinnan vaikeus, itseraportoitu allergia, atopia, astma, masentuneisuus, ahdistuneisuus Kirsi Karvala 12

13 Ohje työterveyshuollon toimintaan Terveydellisen merkityksen arviointi Työpaikkarakennuksen sisäolosuhteiden arviointi suhteessa tavanomaiseen; sisäilmastoselvitys (RTA) Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen, mahdollinen, todennäköinen, erittäin todennäköinen Työstä johtuvat olosuhteet ja altisteet; työpaikkaselvitys (TTH) Tilojen käyttäjien kokeman haitan ja oireiden arviointi suhteessa tavanomaiseen (sisäilmastokysely, TTH) Terveysvaikutukset Erityinen sairastumisen vaara? Muu henkisen tai fyysisen terveyden haitta? 13

14 Työterveyshuollon tehtävät ja rooli työpaikan sisäilmasto-ongelmissa Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää. 1. Ohjata osaltaan prosessia työpaikalla niin, että ongelmat selvitetään, arvioidaan ja ratkaistaan työpaikalla jo alkuvaiheessa ja että olosuhteiden tutkimiseen ja arviointiin (sisäilmastoselvitys) käytetään päteviä asiantuntijoita (RTA) ja hyväksyttyjä menetelmiä! 2. Selvittää ja arvioida olosuhteisiin liittyvää haittaa ja oireilua ryhmätasolla suhteessa tavanomaisena pidettävään (sisäilmastokysely) sekä selvittää mitkä muut seikat työolosuhteissa ja työyhteisössä (työpaikkaselvitys) voivat vaikuttaa käyttäjäkokemuksiin 3. Perehtyä työtiloja koskeviin altistumisolosuhdetietoihin ja arvioida altistumista yhteistyössä RTA:n (tai vast.) kanssa 4. Arvioida tarvittaessa haitta tai vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä = terveysvaikutuksia Onko kohteessa todettu jotain sellaista olosuhdetta tai altistumista, mitä voidaan pitää sairastumisen vaaraa aiheuttavana ja aiheuttaako altistuminen erityisen sairastumisen vaaran? Onko kohteessa työskentelevien kokemaa haittaa ja oireilua pidettävä tavanomaisesta poikkeavana ja onko kohteessa todettu jotain sellaista olosuhdetta tai altistumista, mikä saattaa olla yhteydessä käyttäjien kokemaan haittaan ja oireiluun? 5. Arvioida, tutkia, hoitaa ja tukea terveyttä, työkykyä (ml. jäljellä oleva työkyky) ja työssä selviytymistä tarvittaessa myös yksilötasolla (esim. astmaa sairastavat, ympäristöherkät) Jari Latvala 14

15 Altistumisolosuhteiden arviointi kuvaavat sisäilman epäpuhtauksille altistumisen todennäköisyyttä Tavanomaisesta poikkeava olosuhde epätodennäköinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde mahdollinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde todennäköinen Tavanomaisesta poikkeava olosuhde erittäin todennäköinen Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 15

16 Ohje potilasvastaanotolle Potilaan kohtaaminen Ohimenevät epäspesifiset haitat ja oireet Pitkittyvät sairaudet ja oireet Astma, astmaoireet, pitkittyneet hengitystieoireet Ympäristöherkkyys modernit terveyshuolet 16

17 Ympäristöön kohdistuvien ratkaisujen valinnassa oireilun syymekanismilla on oleellinen merkitys Sisäympäristö: Suomessa kosteusvauriomikrobeja ja homeita pidetään keskeisinä haittaa ja sairastumisen vaaraa aiheuttavina tekijöinä! - Sisäilmaongelmien ratkaisu, jos altistuminen on vaarallista! Terveydellistä haittaa arvioidaan ensisijaisesti oireiden ja kokemusten perusteella - Jos ei olekaan niin vaarallista? Johtaako toimintaamme ohjaava intuitioon perustuva varovaisuus hyviin ratkaisuihin? Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 17

18 Hoidon ja tuen toteutuksen valinnassa oireilun syymekanismilla on keskeinen merkitys Yksilötasolla ratkaisut, hoito ja tuki - Jos kyseessä on altistumisesta johtuva terveyden menettämisen riski -> kosteushomevauriosairaus -> altistumisesta aiheutuvien haittojen välttäminen: väistötilat, suojaimet, immunologista puolustusjärjestelmää vahvistavat hoidot, kuten kortisoni, adrenaliini, antihistamiini, hivenaineet. - Jos altisteet eivät selitä oirekuvaa-> ihmiseen kohdistuvat toimet: reaktiivisuutta vähentävä tieto, terapia, lääkkeet, asteittainen sietokyvyn lisääminen ym Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 18

19 Ympäristöherkkyys (idiopathic environmental intolerance) Sähköherkkyys Meluherkkyys Monikemikaaliherkkyys (multiple chemical sensitivity) Tuoksuherkkyys Sairas rakennusoireyhtymä non-specific building related symptoms - Osalla on ympäristöherkkyys Tuuliturbiinioireyhtymä Amalgaamisairaus Aerotoksinen oireyhtymä modernit terveyshuolet (modern health worries)

20 Altisteet eivät selitä ympäristöherkkyyttä Ei näyttöä reseptorivälitteisestä, toksikologisesta, kudosvaurio- tai yliherkistymismekanismista IPCS 1996; Graveling ym, 1999; Labarge & McGaffrey 2000; Staudenmayer ym., Tox Rev 2003; Hetherington & Battershill Human Exp Toxicol 2013 Sokkoutetut koeasetelmat -> reaktiivisuus ei selity altistevaikutuksilla Rubin ym. (Bioelectromagnetics 2011): ei näyttöä fyysistä seuraamuksista kun tutkittu sähköaltistumista kontrolloiduissa oloissa ja toistetusti (46 provokaatiotutkimusta, 1175 henkilöä) Das-Munshi ym. 2006: haju tai pelkkä kokemus haitalliseksi arvioidun altisteen läsnäolosta laukaisee oireet Asiantuntijoiden keskuudessa vallitseva johtopäätös: Altistumisen ohella tulisi hakea muuta selitystä kroonistuneisiin oireisiin. Ilmiö on selitettävissä psykofysiologisin mekanismein (Hetherington&Battershill 2013, Dantoft ym 2015, Frias 2015)

21 Miksi pitkittynyt reaktiivisuus ja ympäristöherkkyys on niin vaativa ilmiö? Asiantuntijoiden ja ympäristöherkkyydestä oireilevien näkemykset eivät kohtaa Arvostetut kollegat korostavat eri puolia ilmiöstä ja sen mekanismeista erit. altisteiden roolista Osa ympäristöherkistä erittäin aktiivisia ajaessaan asiaansa yhteiskunnassa ja mediassa. Vihaisia yhteydenottoja virkamiehiin, asiantuntijoihin, tutkijoihin Korvienväli - ja huolestuneisuussairausselitys ja altistumisen merkityksen kyseenalaistus koetaan loukkaavaksi Tunnistus perustuu ympäristöherkän kertomaan oireistoon, ei objektiivisia tutkimuslöydöksiä Sisäympäristöön liittyen vaativaa erottaa suorat ja epäsuorat terveysvaikutukset kosteusvaurio-ammattiastmaepäilyissä osalla ympäristöherkkyyden piirteet ja huomattavasti heikentynyt toimintakyky Mitä ilmiöstä nyt tiedetään? Mitä voimme tehdä ongelman ratkaisemiseksi?

22 Yhteenveto: Työpaikan sisäilmaan liittyvään astmaan liittyi alentunut työkyky Sisäilmaan liittyvissä oireissa oli mukana epäspesifisiä oireita ilman lääketieteellistä selitystä Huolet vakavasta sairaudesta olivat tavallisia ja välttämiskäyttäytymistä ilmeni Interventiolla, jossa psykoedukaatio ja ohjaus, ei saatu merkittävää vaikutusta Tutkittavien krooninen oirekuva toimintakyvyn heikentymisineen tarvinnee tehokkaampia hoitoja 22

23 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 23

24 Lääketieteellinen arvio 12 ympäristöherkän oireista ja niitä ylläpitävistä mekanismeista Sisäilma-altisteet voivat liittyä oireiden alkuvaiheeseen, mutta eivät selitä kroonista epäspesifiä oireistoa useasta elinjärjestelmästä, joka laajentunut hajuherkkyydeksi. Sisäilma ja useat muut ympäristötekijät koetaan huolestuttaviksi ja terveydelle haitallisiksi ja ne rajoittivat merkittävästi työ- ja toimintakykyä Oirekuva selittyy elimistön stressireaktioilla; oireiden taustalta ei useinkaan löydy somaattista tai psyykkistä sairautta mm. hengitystieoireet eivät aina astmaa Oirekuva ei viitannut tunnettuihin toksisiin, allergisiin tai immunologisiin mekanismeihin Kokonaisvaltainen oirekuvaus ja psykiatriset diagnoosimääritelmät auttoivat suuntaamaan kuntoutustoimia ja usein KELAn psykoterapian edellytykset täyttyivät Moniammatillisen arvion ja yhteisneuvottelun pohjalta pystyttiin laatimaan kuntoutussuunnitelma Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma

25 Alustavaa tietoa yleisyydestä Suomessa - Uumajan yliopiston johtama kyselytutkimus Pohjanmaalla ja Ruotsin Västerbottenissa Naisilla ja työikäisillä enemmän Pohjanmaalla tietyistä ympäristöistä johtuvat oireet (40-59v:lla) Kemikaaleille 17.5%, joista ilmoitettu lääkärin diagnosoimaksi 4,6% - Saatko terveydellisiä oireita (jotka eivät rajoitu oleskeluun tietyissä rakennuksissa) tuoksuvista tai pistävänhajuisista aineista, esim. parfyymistä ja puhdistusaineista, kun käytät annostusta, joka ei aikaisemmin ole aiheuttanut sinulle oireita tai jonka et usko aiheuttavan oireita useimmille muille ihmisille? Rakennuksille 9.5%, lääkärin diagnosoimana 1.7% Saatko oleskellessasi tietyissä rakennuksissa oireita (rakennuksiin liittyvät terveysongelmat), joita sinulla ei ole aikaisemmin ollut tai joita et usko esiintyvän useimmilla ihmisillä? Äänille 7.4%, lääkärin diagnosoimana 0.4% Sähkölle 1.9%, lääkärin diagnosoimana 0%

26 Prevalence of MCS in Denmark 6000 randomly selected citizens from Greater Copenhagen area aged years were asked about reactions and hypersensitivities to odors and other airborne chemicals 45 % experienced discomfort related to one or more of 11 common exposures. 27 % reported symptoms related to inhalation of airborne chemicals. Frequent symptoms were headache and irritation of the airways. 17 % reported that symptoms influenced their everyday lives. Most frequently they avoided using specific personal-care products or cleaning products. Jatkumo sietokyvyn heikentymisestä merkittävään haittaan 3.3 % reported adjustments of social life or occupational conditions due to symptoms 0.5% had made adjustments of both social life and occupational conditions Equals adult Danes Berg ND ym. Int Arch Occup Environ Health 2008

27 Eri ympäristöherkkyyksien yhteisilmeneminen Itse-ilmoitettu ympäristöherkkyys (intoleranssi) tietyille rakennuksille (n=165) sähköherkkyys Lääkärin toteama ympäristöherkkyys (n=47, 28%) kemikaaliherkkyys meluherkkyys Palmquist ym

28 Katsaus Lääkärilehdessä 3/ Työterveyslaitos Sainio 28

29 Katsaus Duodecimissa 5/2017 Duodecim 2017;133: Työterveyslaitos Sainio 29

30 Sisäilmaan liittyvän ympäristöherkkyyden (R68.81) tunnusmerkit* 1. Potilas saa oireita sisäilmatekijöistä matalilla altistumistasoilla, joilla ei ole tunnettuja terveysvaikutuksia ja jotka eivät aiheuta valtaosalle ihmisistä oireita. 2. Oireita on eri elinjärjestelmistä. Yleensä mukana on aina keskushermoston oireita, kuten huimaus, keskittymisvaikeudet ja uupumus. Lisäksi tavallisia ovat limakalvojen/hengitysteiden, ihon, tuki- ja liikuntaelimistön, ruoansulatuskanavan, ja sydän- ja verenkiertoelimistön oireet. 3. Oireet vähenevät tai katoavat, kun ympäristöstä poistetaan niitä laukaisevat tekijät. 4. Tila on pitkäaikainen (vähintään 6 kuukauden kesto). 5. Oireistosta seuraa merkittäviä elämäntapojen tai toimintakyvyn rajoituksia, esim. vaikeus käydä töissä tai osallistua päivittäisiin toimintoihin. 6. Oireita ei riittävästi selitä tai kuvaa muu sairaus tai häiriö. # * mukailtu yleisimmin käytetyistä kansainvälisistä ympäristöherkkyyden määritelmistä. Kyseessä on ei-lääketieteellinen sairaus, joka kuuluu toiminnallisten häiriöiden tyhmään. # muiden sairauksien osalta sekä-että -tilanne.

31 Sisäilmaan liittyvän ympäristöherkkyyden kehittyminen Ympäristötekijät Yksilölliset tekijät: Yksilölliset haavoittuvuustekijät ja kuormittuminen Keskushermoston säätelemät pelkovälttämisjärjestelmät aktivoituvat Sisäympäristötekijät Oireet Ympäristön haitalliseksi koetut tekijät tai niiden vihjeet vastemielisyys, välttämis- ja valpastumisreakt iot aktivoituvat Esim. märkä jalkapallo, klorite, roskisauto, RTA-lausunnot Ympäristötekijöillä on uhkamerkitys: hermoston lisääntynyt reaktiivisuus, vaaran välttämisestä johtuva elämänpiirin kaventuminen (ympäristöherkkyys) Ehdollistuminen Viihtyvyyshaitat

32 Nosebo Wikipedia Pahennevaikutus on plasebon tavoin esim. hoidon aiheuttamaa lumevaikutusta. Nosebo-ilmiössä kielteiset odotukset tuottavat haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi lumelääkettä saanut potilas saa oireita, jotka ilmoittaa lääkkeen sivuvaikutuksina. Päinvastainen kuin plasebo eli lume tai hoivavaikutus

33 Ympäristön provosoimat oireet Hermoston automaattinen hälytysjärjestelmä Ympäristötekijät Reaktiot Oppiva hälytysjärjestelmä Ympäristön vaaraan viittaavat signaalit Laajentuneet reaktiot TOSI

34 Keskushermosto puolustuskannalla Vaaraan valmistautuminen: Tarkkaavuus kohdentuu vihjeisiin mahdollisesta vaarasta Aisti-informaatiolle herkistyminen Somatosensorinen amplifikaatio Autonomisen hermoston ja HPA-akselin aktivaatio Toimenpiteet ja vaaran välttäminen : Kognitiiviset prosessit rekrytoituvat tukemaan selviämistavoitetta Välttämiskäyttäytyminen

35 Hermoston hälytysjärjestelmä toimii tahdosta riippumatta ja aktivoituessaan saa aikaan lukuisia eri elinjärjestelmien oireita Stressihormonit Sympaattinen hermosto Välittäjähormonit ja -ydin Kortisoli Adrenaliini ja noradrenaliini

36 Hermoston hälytysjärjestelmä toimii tahdosta riippumatta ja aktivoituessaan saa aikaan lukuisia eri elinjärjestelmien oireita

37 Uhkaavien tulkintojen noidankehä Ajattelu, tunteet ja fysiologiset prosessit vaikuttavat toisiinsa - ja muodostavat käsityksemme "Tulen saamaan varmasti oireita Sairastun vakavasti Oireiden tarkkailu/ Välttäminen Laukaiseva tekijä, esim. haju Huolestuneisuus Pelot Fyysiset oireet (hengitysvaikeus, äänen käheys, heikkous, ihopunoitus jne) TOSI

38 Tulkinta Terveydenhuollon tulee tukea terveyttä ja toipumista Oireisiin liitetään uhkaava merkitys Oireisiin liittyy pelko, reaktiivisuus lisääntyy Oireiden tarkkailu, välttäminen Oireita edeltävien ja aiheuttavien tilanteiden tarkastelu, vaihtoehtoisten merkitysten ja toimintatapojen pohtiminen Ympäristötekijöiden uhkamerkitys vähenee, stressijärjestelmät rauhoittuvat, oireet ja reaktiivisuus vähenevät Oireilun pitkittyminen, toimintakyvyn rajoittuneisuus, eristäytyneisyys Ympäristön haitalliseksi koetut tekijät tai niiden vihjeet Toimintakyvyn palautuminen, tervehtyminen

39 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 39

40 Suhtautuminen henkilöön, jolla on pitkittynyt reaktiivisuus tai ympäristöherkkyys Miellyttäminen Potilaan selitysmallin myötäileminen ja tukeminen Kieltäminen Potilaan oireiston ja selitysmallin konfrontointi Empatia Potilaan työ- ja toimintakyvyn tukeminen Ympäristötekijöiden vaarallisuuden korostamisen välttäminen

41 Elimistön stressijärjestelmää kiihdyttävät ja rauhoittavat tekijät Univaje, valvominen Elämän kuormitustekijät: esim. perhetilanne tai työtilanteen muutokset Oireiden ja vaaratekijöiden tarkkailu Runsas oireilu, kivut, säryt Oireisiin liittyvä pelko, huoli tai epävarmuus niiden syistä Kohtausoireisiin liittyvä hyperventilaatio ja paniikkituntemukset Oireita ei oteta vakavasti Epävarmuus toimeentulosta Epävarmuus työkyvystä Sosiaalisen tuen puute Oireiden hallinta ja usko kuntoutumiseen Järkevä suhtautuminen uhkaaviksi ja vaarallisiksi tulkittuihin tekijöihin Huomion kohdistaminen tervehtymiseen Sosiaalinen tuki Myönteinen käsitys omista kyvyistä esimerkiksi usko omaan ammattitaitoon Mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen Myönteiset ajatukset tulevaisuudesta, optimismi, hyväksyvä asenne, kannustavat ajatukset Liikunta, rentouttavat harrastukset Opetellut rentoutuskeinot: esim. syvärentoutus, mindfulness jne. Psyykkinen kuormittuneisuus, stressi Muiden sairauksien hyvä hoito Masennus, ahdistuneisuus Muut sairaudet YHE

42 Pitkäaikainen oireiluherkkyys sisäilmaongelmissa - yhteenveto Oireiluherkkyys kehittyy fysiologisena stressivasteena vaaralliseksi koetulle ympäristölle, jota myös sisäilma voi edustaa Automaattinen reaktiotapa vaaravihjeille selittää oireiston pitkäaikaisuuden, rajoittavuuden ja merkittävät toimintakyvyn vajeet Tieto taustalla olevista psykofysiologisista mekanismeista on lohduttava! Elimistössä ei vaurioiden merkkejä ja toimintakyvyn heikentymisestä voi kuntoutua Potilasta ei saa leimata pysyvästi sairaaksi eikä vahvistaa potilaan käsitystä ympäristötekijöiden vaarallisuudesta, jos sille ei ole perusteita. Vaikka välttäminen auttaa väliaikaisesti, ympäristöherkkyys saattaa laajeta ja oireiluherkkyys lisääntyä >Varovaisuuteen suositteleminen voi tukea oireilevan välttämiskäyttäytymistä Potilaille oman reaktiivisuuden hyväksyminen osaksi selitystä vaatii aikaa mutta luo perustan tervehtymiselle. Tavoitteena sietokyvyn vähittäinen lisääminen (ei siedätys) Ei saa unohtaa, että huono sisäilma provosoi oireita ja haitalliset olosuhteet tulee saattaa kuntoon Työterveyslaitos Sainio 42

43 Pääviestit (työpaikalle) Sisäilmaongelmat työpaikalla voidaan ratkaista. Ratkaiseminen tapahtuu yhteistyössä kiinteistön omistajan, työnantajan, työsuojelun, työterveyshuollon ja tilojen käyttäjän kanssa. Jokaisella toimijalla on oma roolinsa. Yhteistyötä helpottamaan kannattaa perustaa sisäilmaryhmä. Ensisijainen vastuu sisäilma-asioiden hoidosta on kiinteistön omistajalla ja työnantajalla. Rakennuksen kuntoa pitää hoitaa ja viat korjata heti. Arvioi aina kokonaisuus sisäilman kokemiseen vaikuttavat muutkin asiat kuin rakennuksen ominaisuudet Tilojen käyttäjien kokemukset tiloista ja sisäilmastosta ovat tärkeitä. Kokemiseen vaikuttavat psykososiaalinen kuormitus, huolestuneisuus ja pelot, työyhteisön toimivuus ja yksilölliset tekijät Työterveyslaitos Markku Sainio 43

44 Pääviestit (terveys ja työkyky) Huonolaatuinen sisäilma voi aiheuttaa ohimeneviä oireita Kosteusvaurioympäristöt lisäävät riskiä hengitystieoireisiin ja astmaan Kun kehittyy pitkäaikainen oireiluherkkyys ja elämänpiirin rajoittuminen, kyse on usein ympäristöherkkyydestä Ympäristöherkkyydessä sisäilman epäpuhtauksien altistumispitoisuudet eivät selitä oireita Ympäristöherkkyyden keskeinen mekanismi on keskushermoston reagointiherkkyys Työterveyslaitos on mukana kehittämässä ympäristöherkkyyden ennaltaehkäisyä, hoitoa sekä keinoja tukea työ- ja toimintakykyä Työterveyslaitos Markku Sainio 44

45 Mitä jatkossa pitäisi tehdä? Työpaikkojen sisäilmaongelmat ovat keskeinen työelämässä näyttäytyvä ongelma Paineita kohdistuu työterveyshuoltoon, työsuojeluun, työpaikkaan, sisäilmaselvityksiä tekeviin tahoihin, rakentajiin, kiinteistöjen kunnossapitoon ja omistajiin, poliittisiin päättäjiin Jos riskinarviointi olisi kohdallaan, nykyiset sisäilmaan liittyvät ongelmat olisivat huomattavasti pienempiä Pitää oppia suhteuttamaan riskit Korjaava shifti: epäkohtien korjauksia tulee tehdä, muttei siksi, että rakennuksen käyttäjilla olisi sairastumisen vaara Pitää oppia erottamaan ympäristöherkkyys sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamista oireista Pitää osata paremmin suhteuttaa työolosuhteiden terveydellinen merkitys ja miten se viestitään Asiantuntijoihin kohdistuu paine kannanotoista, jotka eivät palvele asianosaisten ennalta lukittuja tavoitteita Työterveyslaitos Markku Sainio 45

46 Ponnistelua oireilevien auttamiseksi Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 46

47 Ympäristöherkkiä (monikemikaaliherkät) hyödyttäneet hoidot: - välttäminen - vaihtoehtohoidot Sainio Gibson et al

48 Paranevien tarinat mediassa Työterveyslaitos Markku Sainio 48

49 Muutamat asiantuntijat pitävät yllä altistumiseen liittyviä uhkakuvia Maaseudun Tulevaisuus - Kantri-liite helmikuu Työterveyslaitos Esittäjän Nimi 49

50 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos

51 Sisäilmasto-ongelmien terveydellinen merkitys Työterveyslaitoksen toiminta ja tavoitteet Saatavissa verkosta Työterveyslaitoksen verkkosivuilta STM:n avoimesta julkaisuarkistosta 51