Sisäilmaongelmien terveyshaitat ja ympäristöherkkyys

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Sisäilmaongelmien terveyshaitat ja ympäristöherkkyys Kirsi Karvala LT, työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri ylilääkäri, Työterveyslaitos, Työlääketiede Työterveyslaitos Kirsi 2 Karvala

3 Miten oireilu ilmenee? Sisäympäristössä esiintyviä oireita - Nenän ärsytys, tukkoisuus, vuoto - Silmien kutina, kirvely, ärsytys - Käheys tai kurkun kuivuus - Yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen - Hengitysteiden infektiot - Ihon ärsytys - Uupumus, väsyneisyys - Pää tuntuu raskaalta, päänsärky, huimaus - Keskittymisvaikeus - Käheys tai kurkun kuivuus - Sydämen tykytys - Kivut, puutuminen, pistely - jne. Oireilun piirteitä - Oireet ovat epäspesifisiä - Oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen - Samoissa olosuhteissa kaikki eivät oireile - Oireiden perusteella ei voi tietää mikä rakennuksessa on vialla tai onko vikaa - Oireilun syytä ei voi varmuudella osoittaa - Millään laboratoriokokeella ei voi yhdistää oireita sisäilmatekijöihin - Osalla oireet kroonistuvat Työterveyslaitos Kirsi Karvala

4 Sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä usein tunnistettavissa Tyypillistä, että - oireilu jatkuu huolimatta sisäilman laatua parantavista toimista - oireilua ilmenee useissa tiloissa - oireilua ilmenee tiloissa, joissa ei ole merkittäviä puutteita sisäilman laadussa Viihtyvyyshaitat Ohimenevät oireet Lievä / keskivaikea oireisto Invalidisoiva oireisto Invalidisoivalle oireistolle tunnusomaista: - oireita useista elinjärjestelmistä - toimintakyvyn rajoitukset - subjektiivinen haitta suurempi kuin objektiiviset löydökset - usein samanaikaisia muita sairauksia Työterveyslaitos Kirsi Karvala 4

5 Sisäilmatekijöiden terveysvaikutuksia teolliset mineraalikuidut ihon, silmien, hengitysteiden ärsytysoireet, äänenkäytön ongelmat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOCit) hajuhaitta hengitysteiden ärsytysoireet ammoniakki (viemärikaasut, vapautuminen kosteista rakennusmateriaaleista) hajuhaitta, harvoin oireita formaldehydi (huonekalulevyjen liima-aineista, vapautuminen kosteista rakennusmateriaaleista) haju, (silmien ja ylempien hengitysteiden ärsytysoireet) otsoni (toimistolaitteista) riittävä ilmastointi pitää pitoisuudet alhaisina joskus ylähengitysteiden ärsytysoireita sisäilman hiukkaset (esim. pöly, ulkoilmasta liikenteen päästöt, tupakansavu) mm. hengitysteiden ärsytysoireita kosteus- ja homevaurioihin liittyvät epäpuhtaudet hengitystieoireet, astman riskitekijä puutteellinen ilmanvaihto raskas olo ym. viihtyvyyshaittoja kuiva ilma silmäoireet, nenän limakalvooireet matala tai korkea lämpötila viihtyvyyshaitat rakenteista vapautunut asbesti asbestisairaudet (mm. syöpä) radon (maaperästä) lisää keuhkosyöpäriskiä Työterveyslaitos Kirsi Karvala 5

6

7 Sisäympäristön terveysvaikutukset Viihtyvyyshaita t Mikä tahansa olosuhde, jonka henkilö kokee epämiellyttäväksi tai haitalliseksi. Esimerkkejä: lämpöolot, veto, tunkkainen tai kuiva ilma, hajut Kiinteistön omistaja vastaa rakennuksen kunnosta. Työnantajan vastuulla on työtiloista aiheutuvien haittojen selvittäminen ja poistaminen. Sairaudet Spesifiset taudinaiheuttajat kuten Legionella-bakteeri, asbesti, radon Rakennuksen kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä on kohtalaista tieteellistä näyttöä, mutta syysuhdetta ei ole osoitettu. Näyttö kosteusvaurioiden yhteydestä muihin sairauksiin on heikkoa tai sitä ei ole (Käypä hoitosuositus, 2016). Ei ole lääketieteellisiä keinoja osoittaa astmaa kosteusvaurioiden aiheuttamaksi. Astman diagnosoiminen ammattitaudiksi Suomessa perustuu sovittuihin käytäntöihin. Epäspesifiset oireet Ryhmätasolla todettu lukuisia tekijöitä., jotka yhteydessä oireiluun: - Rakennettu ympäristö - Psykososiaalinen ympäristö - Yksilölliset tekijät Osalla potilaista oireet menevät ohi sisäympäristöön kohdistuvilla interventioilla (Sauni ym., 2015). Osalla potilaista oireet pitkittyvät, vaikka selvää oireiden aiheuttajaa ei ole tunnistettu, tai huolimatta sisäympäristöön kohdistuneista interventioista Työterveyslaitos Kirsi Karvala 7

8 Oireiluun yhteydessä olevia tekijöitä Ryhmätasolla todettu lukuisia tekijöitä, jotka yhteydessä oireiluun. Rakennettu ympäristö: matala tai korkea lämpötila, matala ilmankosteus, riittämätön ilmanvaihto, rakennuksen kosteus- ja homevauriot, tupakansavu, pöly, haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOCit Psykososiaalinen ympäristö: työstressi, tyytymättömyys työhön, huono työilmapiiri, korkeat työn vaatimukset, vähäinen työyhteisön tuki (erityisesti esimiehen taholta), vähäinen päätäntävalta ja hallinta työssä, julkisen sektorin rakennus, asuminen vuokralla Yksilölliset tekijät: naissukupuoli, korkea koulutustaso, persoonallisuuden piirteet, tunteiden säätelyn ja elämänhallinnan vaikeus, itseraportoitu allergia, atopia, astma, masentuneisuus, ahdistuneisuus Työterveyslaitos Kirsi Karvala 8

9 Sisäilman huono laatu Yksilölliset tekijät Psykososiaaliset tekijät Oireilu! Huoli, pelko Välttäminen, varominen Työterveyslaitos Kirsi Karvala Työterveyslaitos Kirsi Karvala 9

10 Uhkaavien tulkintojen noidankehä Ajattelu, tunteet ja fysiologiset prosessit vaikuttavat toisiinsa - ja muodostavat käsityksemme "Tulen saamaan varmasti oireita Sairastun vakavasti Oireiden tarkkailu/ Välttäminen Laukaiseva tekijä, esim. haju Huolestuneisuus Pelot Fyysiset oireet (hengitysvaikeus, äänen käheys, heikkous, ihopunoitus jne) Työterveyslaitos Kirsi Karvala 10

11 Ympäristön provosoimat oireet Hermoston automaattinen hälytysjärjestelmä Ympäristötekijät Reakti ot Oppiva hälytysjärjestelmä Ympäristön vaaraan viittaavat signaalit Laajentune et reaktiot Työter veysla itos Kirsi Karval a tl.fi

12 Hermoston hälytysjärjestelmä toimii tahdosta riippumatta ja aktivoituessaan saa aikaan lukuisia eri elinjärjestelmien oireita Stressihormonit Tahdosta riippumaton hermosto Välittäjähormonit ja -ydin Kortisoli Adrenaliini ja noradrenaliini Työterveyslaitos Kirsi 12 Karvala

13 Toiminnalliset oiremekanismit ovat ihmisen oireilussa aina läsnä enemmän tai vähemmän Toiminnallinen oireisto on usein mukana sairauksissa ja selittää eroja toimintakyvyssä subjektiivisia oireita enemmän kuin objektiivisia löydöksiä, oireet laaja-alaisia ja niitä on useammasta elinjärjestelmästä Toim. oireisto Elimistön sairaus Esim. krooninen kipu jne Työterveyslaitos Kirsi Karvala 13

14 Sisäilmaan liittyvän ympäristöherkkyyden kehittyminen Ympäristötekijät Yksilölliset tekijät: Yksilölliset haavoittuvuustekijät ja kuormittuminen Keskushermoston säätelemät pelkovälttämisjärjestelmät aktivoituvat Sisäympäristötekijät Oireet Ympäristön haitalliseksi koetut tekijät tai niiden vihjeet vastenmielisyys, välttämis- ja valpastumisreaktiot aktivoituvat Ehdollistuminen Viihtyvyyshaitat Ympäristötekijöillä on uhkamerkitys: hermoston lisääntynyt reaktiivisuus, vaaran välttämisestä johtuva elämänpiirin kaventuminen (ympäristöherkkyys) Työterveyslaitos Kirsi Karvala 14

15 Sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä usein tunnistettavissa Tyypillistä, että - oireilu jatkuu huolimatta sisäilman laatua parantavista toimista - oireilua ilmenee useissa tiloissa - oireilua ilmenee tiloissa, joissa ei ole merkittäviä puutteita sisäilman laadussa Viihtyvyyshaitat Ohimenevät oireet Lievä / keskivaikea oireisto Invalidisoiva oireisto Invalidisoivalle oireistolle tunnusomaista: - oireita useista elinjärjestelmistä - toimintakyvyn rajoitukset - subjektiivinen haitta suurempi kuin objektiiviset löydökset - usein samanaikaisia muita sairauksia Työterveyslaitos Kirsi Karvala 15

16 Katsaus Lääkärilehdessä 5/2017 Suomen Lääkärilehti 2017;72: Työterveyslaitos Kirsi Karvala 16

17 Katsaus Duodecimissa 8/2017 Duodecim 2017;133: Työterveyslaitos Kirsi Karvala 17

18 Ympäristöherkkyys (idiopathic environmental intolerance, IEI) Henkilö saa erilaisia oireita ympäristötekijöistä matalilla altistumistasoilla, joilla ei ole tunnettuja terveysvaikutuksia ja jotka eivät aiheuta valtaosalle ihmisistä oireita Tyypillisiä oireita: huimaus, keskittymisvaikeudet ja uupumus, hengitysteiden, ihon oireet jne. Oireita laukaisevat sisäilma, hajut, kemikaalit, sähkömagneettiset kentät, tuulivoimalat Oireilijalle altistumisen välttäminen on luonnollisin keino helpottaa oireitaan, mikä johtaa rajoituksiin työssä ja vapaa-ajalla Ympäristöherkkyydessä reaktiivisuus kehittyy fysiologisena stressivasteena vaaralliseksi koetulle ympäristölle, jota myös sisäilma voi edustaa. Automaattinen reaktiotapa vaaravihjeille selittää oireiston pitkäaikaisuuden ja rajoittavuuden. Ympäristöherkkyyden keskeinen mekanismi on keskushermoston reagointiherkkyys ICD10-koodi: R Työterveyslaitos Kirsi Karvala 18

19 Nosebo Pahennevaikutus. Nosebo-ilmiössä kielteiset odotukset tuottavat haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi lumelääkettä saanut potilas saa oireita, jotka ilmoittaa lääkkeen sivuvaikutuksina. Päinvastainen kuin plasebo- eli lumevaikutus. Modern health worries Edistä neutraalia ja vaaraa korostamatonta suhtautumista sisäilmatekijöihin Työterveyslaitos Kirsi Karvala

20 Tulkinta Terveydenhuollon tulee tukea terveyttä ja toipumista Oireisiin liitetään uhkaava merkitys Oireisiin liittyy pelko, reaktiivisuus lisääntyy Oireiden tarkkailu, välttäminen Oireita edeltävien ja aiheuttavien tilanteiden tarkastelu, vaihtoehtoisten merkitysten ja toimintatapojen pohtiminen Ympäristötekijöiden uhkamerkitys vähenee, stressijärjestelmät rauhoittuvat, oireet ja reaktiivisuus vähenevät Oireilun pitkittyminen, toimintakyvyn rajoittuneisuus, eristäytyneisyys Ympäristön haitalliseksi koetut tekijät tai niiden vihjeet Toimintakyvyn palautuminen, tervehtyminen Työterveyslaitos Kirsi Karvala 20

21 Yhteenvetoa Hyvästä sisäilman laadusta pitää huolehtia Ehkäistään viihtyvyyshaittoja, limakalvo- ja hengitystieoireita Sisäilmatekijöiden terveysvaikutukset tunnetaan hyvin Viitearvot eivät ole terveysperusteisia Huono sisäilmasto voi aiheuttaa ohimenevää oireilua, mutta harvoin vakavaa sairastumista Oireilu ei selity pelkästään rakennukseen liittyvillä tekijöillä, vaan siihen vaikuttavat myös yksilölliset tekijät, työn kuormittavuus ja työyhteisön toimivuus. Rakennuksen kosteusvauriot voivat aiheuttaa hengitystieoireita ja olla monien muiden tekijöiden ohella yhteydessä astman kehittymiseen. Asbesti (asbestipitoisia rakenteita avattaessa) ja radon (radon alueilla) voivat aiheuttaa syöpävaaraa. Huoli terveyden menettämisestä voi johtaa oireiluherkkyyteen, joka pahimmillaan voi aiheuttaa työkyvyn ja muun elämänpiirin rajoittumisen. Tällöin on kyse ympäristöherkkyydestä, joka tulisi tunnistaa, ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa noudattamalla muiden vastaavien oireistojen hoitoperiaatteita Työterveyslaitos Kirsi Karvala 21

22 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos