Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
|
|
- Leena Mattila
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Mirja Ruutu, Antti Rannikko, Hanna Malmi, Hanna Vasarainen ja Arto Mikkola Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä Prostataspesifisen antigeenin määrityksen laaja käyttö on lisännyt huomattavasti eturauhassyövän ilmaantuvuutta. Suurin osa diagnoosin saaneista ei kuitenkaan kuole tautiinsa, joten eturauhassyövän esiintyvyys on kasvanut nopeasti. Varhaistuneen diagnoosin takia löytyy paikallisia pieniä syöpiä, jotka ovat todennäköisesti kliinisesti merkityksettömiä. Tällöin voidaan puhua ylidiagnostiikasta, joka puolestaan johtaa ylihoitoihin ja huomattaviin haittavaikutuksiin. Vanhojen monisairaitten potilaitten paikallisia eturauhassyöpiä on tähänkin asti usein vain seurattu ilman hoitoa, mutta nyt täytyisi uskaltaa suositella aktiivista seurantaa myös hyväkuntoisille nuoremmille miehille, joitten kasvain täyttää minimaalisen syövän kriteerit. Seurannan on oltava kuitenkin niin tiukka, että parantava hoito voidaan tarvittaessa antaa ajoissa. Asennemuutos on jo nähtävissä, ja kontrolloitu aktiiviseurantaprojekti on käynnistynyt hyvin. Eturauhassyöpä on länsimaisten miesten yleisin syöpä. Suomessa sen ilmaantuvuus ohitti rintasyövän ilmaantuvuuden vuonna 2002 ja kaikkien ruoansulatuskanavan syöpien yhteenlasketun määrän vuonna Ennätys saavutettiin vuonna 2005, jolloin uusia eturauhassyöpiä löytyi ( Vuonna 2006 löytyi uutta tapausta ja vuonna 2007 edelleen hiukan vähemmän, Eturauhassyöpäpotilaiden keski-ikä diagnoosin aikaan on 71 vuotta. Koska ikä on eturauhassyövän tärkein riskitekijä, potilaiden määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Ruumiinavauslöydösten perusteella mikroskooppista eturauhassyöpää esiintyy jopa 40 %:lla vuotiaista miehistä, yli 60 %:lla vuotiaista ja yli 80 %:lla vuotiaista (Sakr ym. 1994). Kun nämä havainnot yhdistetään väestörekisterin tietoihin, voidaan arvioida Suomessa olevan noin puoli miljoonaa miestä, joilta eturauhasen tarkoissa tutkimuksissa löytyisi syöpä (taulukko 1). Taulukko 1. Eturauhassyövän esiintyvyys yli 50-vuotiailla suomalaismiehillä ikäryhmittäin. Taulukossa on sovellettu ruumiinavausaineistossa löytyneiden syöpien määrää väestörekisterin lukuihin. Ikäryhmä Miehiä Eturauhassyövän riski 0,4 0,5 0,7 0,8 0,9 Eturauhassyöpiä Yhteensä eturauhassyöpää yli 50-vuotiailla Duodecim 2009;125:
2 Suhde (%) Aikakausi Kuva 1. Eturauhassyövän kuolleisuuden ja ilmaantuvuuden suhteen kehitys. Eturauhassyöpä on toiseksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja keuhkosyövän jälkeen, mutta kuolleisuus on pysynyt varsin vakiona 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2006 eturauhassyöpään kuoli Suomessa 815 miestä, ja vuoden 2007 alkaessa meillä oli elossa olevaa eturauhassyöpäpotilasta. Eturauhassyövän esiintyvyys siis kasvaa nopeasti, koska suurin osa potilaista ei kuole siihen vaan muihin syihin (kuva 1). Ylidiagnostiikkaa Vanhenevien miesten virtsaamisvaivat ovat yleisiä. Ne johtuvat useimmiten eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta, joka kehittyy eturauhasen sisäosaan virtsaputken ympärille ahtauttaen virtsaputkea. Syöpä taas yleensä kehittyy eturauhasen ääreisvyöhykkeeseen eikä aiheuta pienenä minkäänlaisia oireita (kuva 2). Prostataspesifisen antigeenin (PSA) avulla ei voida erottaa toisistaan kliinisesti merkityksellisiä ja merkityksettömiä eturauhassyöpiä. PSA-määrityksen käyttö seulontatutkimuksena johtaa helposti ylidiagnostiikkaan, koska noin puolet löytyvistä syöpätapauksista on todennäköisesti merkityksettömiä (Draisma ym. 2003). Määrityksiä lisäämällä, viitealueen rajaa laskemalla ja kudosnäytteiden määrää lisäämällä lienee mahdollista suurentaa eturauhassyövän ilmaantuvuutta huomattavastikin, mistä saatiin näyttöä Finasteridi-tutkimuksessa (Thompson ym. 2004). Kyseisessä tutkimuksessa selvitettiin eturauhassyövän ilmaantuvuutta seitsemän vuoden seurannan aikana verrokkiryhmän miehillä, joilla eturauhassyövän riski lähtötilanteessa oli oletetusti pieni (tunnustelun perusteella hyvänlaatuinen löydös, PSA-pitoisuus alle 3 µg/l, keski-ikä 62 vuotta). Lopuksi otettiin kudosnäytteet mieheltä, joiden PSA-arvo oli edelleen enintään 4 µg/l, ja syöpä löytyi 449 mieheltä (15,2 %). Jopa ryhmässä, jossa PSA-pitoisuus oli niinkin pieni kuin enintään 0,5 µg/l, 6,6 %:lta löytyi syöpä. Kun PSA-arvo oli 3,1 4,0 µg/l, syöpä löytyi jo joka neljänneltä (26,9 %). Paikallisen eturauhassyövän hoitolinjat Kapselinsisäinen (T1 T2) eturauhassyöpä on parannettavissa radikaalihoidolla. Aggressiiviseksi arvioitu kasvain tuleekin hoitaa tehokkaasti. Vaihtoehtoja ovat eturauhasen radikaalileikkaus ja ulkoinen sädehoito, johon tarvittaessa yhdistetään hormonaalinen hoito. Lyhytetäisyyksistä sädehoitoa eli brakyterapiaa suositellaan vain pienen tai enintään keskisuuren riskin syöville. Jos arvioidaan, että syöpä on pieni ja rauhallisesti käyttäytyvä, voi Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
3 KATSAUS Virtsarakko A Eturauhasen keskusvyöhykkeen hyvänlaatuinen liikakasvu ahtauttaa virtsaputkea B C Kuva 2. Vanhenevan miehen tyypillinen eturauhanen. Keskusvyöhykkeen hyvänlaatuinen liikakasvu litistää virtsaputkea aiheuttaen oireita. Samanaikaisesti ääreisvyöhykkeessä esiintyvät pienet syöpäpesäkkeet (A, B, C) eivät oireile daan suositella vain seurantaa. Radikaaliprostatektomian suosio lisääntyi huomattavasti, kun osoitettiin erektiota välittävän hermopunoksen sijainti ja mahdollisuus välttää sen vaurioituminen leikkauksen yhteydessä (Lepor ym. 1985). Leikkauksessa poistetaan koko eturauhanen ja siemenrakkulat ja virtsarakon kaula yhdistetään katkaistuun virtsaputkeen. Alueellisten imusolmukkeiden poisto on kiistanalainen asia. Jos PSA-arvo on alle 10 µg/l, on imusolmukemetastasoinnin riski hyvin pieni. Leikkaus voidaan nykyisin tehdä myös laparoskooppisesti tai robottiavusteisesti. Potilaat toipuvat endoskooppisesta toimenpiteestä jonkin verran nopeammin kuin avoleikkauksesta, mutta syövän hoidon suhteen menetelmät lienevät samanarvoiset. Leikkausmenetelmiä vertailevia satunnaistettuja prospektiivisia tutkimuksia ei ole. Potilaan jäljellä olevan eliniän tulisi olla vähintään kymmenen vuotta, jotta eturauhassyövän radikaalileikkaus kannattaa tehdä (Walz ym. 2008). Ulkoinen sädehoito annetaan nykyisin kolmiulotteisella tai intensiteettimuokkaustekniikalla. Eturauhasen kokonaisannos on Gy. Siemenrakkuloiden alueelle annetaan tapauksen mukaan koko annos tai pienempi Gy:n annos. Lantion imusolmukkeiden sädetys on kiistanalainen ainakin hyvän ennusteen syövissä. Brakyterapiassa (pieniannosnopeus) viedään radioaktiivisia jyväsiä välilihan kautta eturauhasen sisälle kaikukuvausohjauksessa. Tällöin annos 145 Gy vastaa biologisesti ulkoisen sädehoidon Gy:n annosta. Hoitojen komplikaatiot Avoleikkaukseen liittyy usein kohtalaista verenvuotoa. Peräsuolen, virtsanjohtimien tai nervus obturatoriuksen vauriot ovat harvinaisia samoin kuin rakko-virtsaputkiliitoksen repeäminen tai pitkittynyt imunestevuoto. Laskimotromboosin ja keuhkoembolian riski on pienimolekyylisten hepariinivalmisteiden käytöstä huolimatta edelleen olemassa (Scarpa ym. 2007). Tyyppikomplikaatioita ovat virtsainkontinenssi ja erektioimpotenssi. Virtsainkontinenssin esiintyvyydestä raportoidut luvut vaihtelevat, koska määritelmät eivät ole yhteneväiset. Vaikea inkontinenssi on vuoden kuluttua leikkauksesta alle 5 %:lla potilaista. Valtaosa potilaista ei vuoden kuluttua M. Ruutu
4 Taulukko 2. Riskiryhmät paikallisen eturauhassyövän etenemisen suhteen (Partin ym. 2001). Riskin suuruus PSA (µg/l) Gleasonin luokka Kliininen luokka Pieni 10 ja 6 ja T1c tai T2a Keskisuuri tai 7 tai T2b Suuri > 20 tai 8 10 tai T2c tarvitse mitään housunsuojia, joskin virtsarakon ollessa täysi saattaa ponnistuksissa karata muutama tippa. Erektioimpotenssiluvut vaihtelevat suuresti, välillä %. Tulokseen vaikuttavat potilaan ikä ja erektiokapasiteetti ennen leikkausta, syövän laajuus, leikkaustekniikka ja leikkaavan lääkärin kokemus. Radikaaliprostatektomia on teknisesti hyvin vaativa toimenpide, joka on syytä keskittää näitä leikkauksia jatkuvasti tekeville urologeille. Mitä hyvänlaatuisemmin syöpä käyttäytyy, sitä vaikeampaa on osoittaa hyötyä leikkauksesta, jolloin hoitojen haittavaikutukset korostuvat. Jos syöpä on hyvin nopeasti etenevä, on helpompaa hyväksyä hoidon aiheuttamat haitat. Sädehoidon akuutit haittavaikutukset suolistoon ja virtsarakkoon ovat yleensä ohimeneviä. Vaikeita tai keskivaikeita myöhäisiä suolistohaittoja ilmaantuu eri aineistojen mukaan jopa 20 %:lle suuria sädeannoksia saaneista potilaista. Virtsaputken striktuurat ja rakon kapasiteetin merkittävä pieneneminen ovat harvinaisia mutta kiusallisia ja vaikeasti hoidettavia. Erektioheikkous kehittyy noin kolmasosalle, mutta on vaikea sanoa, johtuuko tämä sädehoidon aiheuttamasta peniksen verenkierron heikkenemisestä vai muista ikääntymiseen liittyvistä tekijöistä. Lyhytetäisyyksinen sädehoito eli brakyterapia aiheuttaa kohtalaisesti ohimeneviä akuutteja virtsausongelmia, mutta pitkäaikaisista haittavaikutuksista ei vielä ole riittävästi tietoa. Hoidot ja elämänlaatu Hyvin tehtyjä kontrolloituja tutkimuksia eturauhassyöpäpotilaiden yleisestä elämänlaadusta on vähän. Tämä johtuu kenties asian hankalasta objektiivisesta mitattavuudesta. Yleistä terveydentilaa mittaavat kyselylomakkeet näyttävät olevan liian epäspesifisiä. Ongelmana on myös, että sairaalakohtaisissa potilaskohorteissa käytetään erilaisia menetelmiä, mikä vaikeuttaa tulosten vertailua. Potilaat voivat vähätellä oireen vaikeusastetta myös lääkäriä miellyttääkseen (Öjdeby ym. 1996). Potilaat ovat useimmiten aika tyytyväisiä, koska he syövästä selvitäkseen hyväksyvät haittavaikutukset väistämättömänä osana hoitoa (Ransohoff ym. 2002). Hiljattain julkaistussa väestöpohjaisessa tutkimuksessa verrattiin leikkauksella tai sädetyksellä hoidettuja eturauhassyöpäpotilaita normaaliväestöön 5 10 vuoden kuluttua hoidoista (Mols ym. 2009). Virtsanpidätyskyvyn häiriöitä esiintyi %:lla hoidetuista, suoliston toiminnan häiriöitä 5 14 %:lla ja erektiohäiriöitä %:lla. Vastaavat osuudet samanikäisessä normaaliväestössä olivat 4 %, 2 % ja 18 %. Tuore prospektiivinen monikeskustutkimus, jossa kartoitettiin 1 201:n leikkauksella tai ulkoisella tai sisäisellä sädetyksellä hoidetun eturauhassyöpäpotilaan ja 625 puolison tai partnerin käsityksiä elämänlaadusta ja tyytyväisyyttä ennen ja jälkeen hoidon, vahvisti selkeästi eri hoitoihin liittyvät aiemmin kuvatut ongelmat (Sanda ym. 2008). Ennuste Kliinisen T-luokituksen (Sobin ja Wittekind 2002), biopsioiden histopatologisen Gleasonin luokituksen ja PSA-arvon perusteella voidaan laatia kasvaimen etenemisen riskiluokitus (taulukko 2). Gleasonin luokitus (Gleason 1966, Epstein ym. 2006) perustuu näköhavaintoihin ja on altis subjektiivisille tulkinnoille. Taulukossa 2 mainittujen perustekijöiden lisäksi voidaan PSA-arvon muutosten perusteella arvioida kasvaimen leviämisen riskiä. Jos PSA-pitoisuus suurenee ennen annettua radikaalihoitoa enemmän kuin 2 µg/l/v, on kasvaimen etenemisen riski suurentunut (D Amico 1519 Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
5 KATSAUS 1520 ym. 2004, King ym. 2007). Alle kolmen vuoden pituinen PSA-arvon kahdentumisaika viittaa myös aggressiiviseen kasvaimeen. PSAarvon suurenemisnopeus ja kahdentumisaika on meilläkin jo huomioitu uusimmassa Käypä Alle kolmen vuoden pituinen PSA-arvon kahdentumisaika viittaa aggressiiviseen kasvaimeen hoito suosituksessa, joka julkaistiin vuoden 2007 lopulla ( PSAmuutosten laskemisen avuksi on kehitetty internetpohjaisia kaavoja. On kuitenkin muistettava lukuisat virhelähteet, kuten PSA-arvojen biologinen vaihtelu, määritysmenetelmien vaihtelut, ikääntymisen aiheuttama hyvänlaatuisen liikakasvun osuus ja vallitseva epätietoisuus siitä, kuinka usein PSA-arvo tulisi määrittää (van den Bergh ym. 2008). PSA-tiheys (PSAarvon suhde eturauhasen kokoon) tulee olemaan tärkeä ennustekijä. Radikaalileikkauksen jälkeen veren PSApitoisuus pienenee alle mitattavien arvojen. Uudelleen ilmaantuva suurentunut PSA-arvo merkitsee taudin uusiutumista. Näin käy noin kolmasosalle potilaista kymmenen vuoden kuluessa. Pelkän ulkoisen sädehoidon jälkeen biokemiallinen uusiutuma tulee noin puolelle potilaista. Leikkaus vaikuttaa siis jonkin verran paremmalta hoidolta, mutta tuloksissa saattaa olla vääristymiä, koska sädehoitoon lähetetään enemmän paikallisesti laajempia kasvaimia. Ei ole tehty yhtään kunnollista prospektiivista tutkimusta, jossa olisi verrattu näitä hoitoja. Todennäköisesti hoitojen tehot ovat niin samankaltaisia, että erojen osoittamiseen tarvittaisiin tuhansien potilaiden aineisto. Radikaalihoitojen jälkeen valtaosa potilaista (80 90 %) ei ole kuollut eturauhassyöpään kymmenen vuoden kuluessa, kun on hoidettu hyvän ennusteen kriteerit täyttäviä kasvaimia. Millaisia syöpiä nykyisin löydetään ja hoidetaan? Eturauhassyövän ilmaantuvuuden kasvu johtuu suurimmaksi osaksi pienten paikallisten syöpien osuuden lisääntymisestä (Mäkinen ym. 2003, Adolfsson ym. 2007). Suurin osa uusista tapauksista kuuluu luokkaan T1c (ei palpoitavaa tuumoria, biopsianäytteet otettu PSA-arvon perusteella). Todennäköisesti vain yksi kolmestakymmenestä nyt diagnosoitavasta eturauhassyövästä johtaa kuolemaan ( Jemal ym. 2005) luvulla leikatuissa syövissä voidaan samoin todeta selkeästi tällainen stage migration eli pienten ja parempiennusteisten syöpien osuuden kasvu (Makarov ym. 2007). Toisaalta tuoreessa vertailevassa tutkimuksessa, jossa analysoitiin radikaalileikkausta muutamasta eurooppalaisesta ja yhdysvaltalaisesta huippuklinikasta, todettiin mielenkiintoisia eroja (Gallina ym. 2008). Yhdysvaltalaiset leikkauspotilaat olivat keskimäärin hiukan nuorempia kuin eurooppalaiset ja heillä oli pienempi PSA-arvo. Useammilla oli kuitenkin palpoitava tuumori ja biopsiassa korkeampi Gleasonin luokka kuin eurooppalaisilla. Tutkimusajanjakson kuluessa T1c-luokan kasvaimien osuus lisääntyi Euroopassa 60,4 % ja Yhdysvalloissa 36,1 %. Matalien Gleasonin luokkien (2 5) osuus biopsialöydöksistä pysyi Euroopassa ennallaan mutta väheni huomattavasti Yhdysvalloissa, jossa Gleason 7 löydökset lisääntyivät. Ristiriitaiset havainnot viittaavat siihen, että urologien leikkausaiheissa voi olla merkittäviä eroja eri maitten ja jopa saman maan eri keskusten välillä. Tämän olemme käytännön työssä havainneet omassakin maassamme. Jospa ei hoidettaisikaan heti Jos paikallista eturauhassyöpää sairastava on iäkäs tai hänellä on elinajan ennustetta huonontavia sairauksia, tyydytään useimmiten vain seuraamaan tilannetta ja antamaan palliatiivinen hoito mahdollisiin ilmaantuviin oireisiin. Nämä potilaat kuolevat useimmiten muuhun sairauteen kuin eturauhassyöpään. Ainoassa prospektiivisessa satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa on verrattu odottavaa seurantaa ja radikaalileikkausta hyväkuntoisilla potilailla, todettiin ero leikkauksen hyväksi sekä eturauhassyövän aiheuttamas- M. Ruutu
6 sa että kokonaiskuolleisuudessa. Erot olivat kuitenkin pienet eikä niitä ollut enää havaittavissa yli 65-vuotiailla miehillä (Bill-Axelson ym. 2005). Radikaalileikkauksella hoidetuilla esiintyi odotetusti enemmän virtsainkontinenssia ja erektioimpotenssia kuin seuratuilla, joilla taas alempien virtsateiden tukosoireet olivat yleisempiä. Yleinen elämänlaatu oli molemmissa ryhmissä samanlainen (Steineck ym. 2002). Tutkimusaineiston syövistä suuri osa oli kliinisesti todettuja eikä siis minimaalisen pieniä. Nyt on arvioitu, että pieneen paikalliseen pitkälle erilaistuneeseen syöpään liittyy alle 1 %:n kuolemanriski kymmenen vuoden kuluessa (Parker ym. 2006). Tällainen syöpä sopii mainiosti odottavan seurannan sijasta aktiiviseurantaan. Eturauhassyövän aktiiviseuranta Aktiiviseuranta poikkeaa edellä kuvatusta odottavasta seurannasta ja tarkoittaa, että radikaalihoitoihin soveltuva potilas, jolla on hyväennusteinen tauti, on välittömän hoidon sijasta tarkassa seurannassa. Jos ilmenee viitteitä taudin etenemisestä, ehditään vielä antaa kuratiivinen hoito. Tarkoituksena on vähentää ylihoitojen aiheuttamia haittoja. Suurelle osalle aktiiviseurannassa olevista potilaista ei hoitoja tarvitse antaa lainkaan ja osalla niitä voidaan myöhäistää, jolloin hoitohaitaton elinaika pitenee. Aktiiviseuranta ei ole ongelmatonta ja tutkimustietoa asiasta on vähän. Toistaiseksi ei ole julkaistu yhtään prospektiivista ja satunnaistettua tutkimusta, jossa aktiiviseurantaa olisi verrattu välittömään kuratiiviseen hoitoon. Aktiiviseurantaan soveltuvien potilaiden erinomaisen ennusteen vuoksi tällaisen tutkimuksen tekeminen saattaakin olla mahdotonta, sillä tuloksia kuolleisuuden suhteen jouduttaisiin odottamaan vähintään vuotta. Toistaiseksi suurimman prospektiivisen kohorttitutkimuksen perusteella aktiiviseuranta vaikuttaa hyväksyttävältä vaihtoehdolta. Kyseisessä tutkimuksessa 299 eturauhassyöpäpotilasta on ollut aktiiviseurannassa jo noin kymmenen vuoden ajan. Kolmannes potilaista (34 %) on siirtynyt seurannasta kuratiiviseen hoitoon, 12 % ilman objektiivisia viitteitä taudin aktivoitumisesta. Eturauhassyöpäspesifinen elossaolo-osuus kahdeksan vuoden kuluttua oli 99,3 % ja kokonaiselossaolo-osuus 85 % (Klotz 2006). Muutkin hiljattain julkaistut retrospektiiviset tutkimukset osoittavat samantyyppisiä tuloksia (Adolfsson 2008). Vaikuttaa siltä, että viiden vuoden kuluessa noin kolmasosa potilaista siirtyy kuratiiviseen hoitoon. Hoitopäätökset eivät johdu pelkästään siitä, että syöpä osoittaa laajenemisen merkkejä, vaan potilaan tai jopa hoitavan lääkärin ahdistus tilanteesta saattaa johtaa hoitopäätökseen ilman syövän aktivoitumisen merkkejä (Dall Era ym. 2008). Aktiiviseurantapotilas tarvitseekin lääkärin asiallista informaatiota toistuvasti. Myös tukihenkilöiden merkitys on osoittautunut tärkeäksi (Pickles ym. 2007). Aktiiviseurannan ei toisaalta ole osoitettu aiheuttavan enemmän psyykkistä ahdistusta kuin välittömän hoidon (Burnet ym. 2007). PRIAS-tutkimus Jotta potilaita voitaisiin suojella ylihoitojen komplikaatioilta, tarvitaan laajaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä aktiiviseurannan Taulukko 3. PRIAS-tutkimuksen mukaanottokriteerit. Histologisesti osoitettu eturauhasen adenokarsinooma Syövän kliininen luokka T1c tai T2 Gleasonin luokka on 6 ja enintään kahdessa biopsianäytteessä on todettu syöpää PSA-pitoisuus 10 µg/l ja PSA-tiheys 0,2 µg/l/l Potilas ei ole saanut aiemmin hoitoa eturauhassyöpään Potilas soveltuu kuntonsa puolesta radikaalihoitoon Potilas on halukas tulemaan toistuville seurantakäynneille 1521 Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
7 KATSAUS 1522 hyötyjen osoittamiseksi. Niinpä on aloitettu PRIAS-tutkimus (Prostate Cancer Research International Active Surveillance) (van den Bergh ym 2007). Kyseessä ei ole satunnaistettu tutkimus, vaan siihen otetaan suostumuksellaan potilaat, joilla on tarkoin määritettyjen kriteereiden mukainen minimaalinen eturauhassyöpä (taulukko 3) ja jotka ikänsä ja kuntonsa puolesta soveltuvat radikaalihoitoon. Seurantaohjelma on tiukka PSA-pitoisuus määritetään kolmen kuukauden välein ja kliininen tarkastus tehdään kuuden kuukauden välein. Ensimmäisen, neljännen ja seitsemännen seurantavuoden lopussa otetaan uusi prostatabiopsianäyte. Potilaalle suositellaan kuratiivista hoitoa, jos löydökset eivät enää täytä aktiiviseurannan kriteereitä. Tutkimuksen päämuuttuja on taudin eteneminen etäpesäkkeiseksi, jonka oletetaan tapahtuvan alle 5 %:ssa tapauksista. Tutkimus tulee antamaan runsaasti tietoa minimaalisen eturauhassyövän käyttäytymisestä ja potilaiden elämänlaadusta. Alkuinnostus on ollut melkoinen: elokuuhun 2008 mennessä 15 eurooppalaista ja kaksi kanadalaista klinikkaa on liittynyt tutkimukseen. Helsinki on nyt toiseksi suurin keskus ( org). Asennemuutosta tarvitaan Suuressa CAPSURE-tutkimuksessa todettiin 310 potilaalla 1 886:sta (16,4 %) syöpä, joka täytti minimaalisen syövän kriteerit. Kuitenkin vain 28 näistä 310 potilaasta (9 %) valitsi aktiiviseurannan välittömän hoidon sijasta (Barocas ym. 2008). Eturauhassyövän seulonnan ja välittömän hoidon positiivinen markkinointi on siis vakuuttanut potilaat: jos testitulos on negatiivinen, he ovat helpottuneita ja kiitollisia, ja jos pieni syöpä löytyy ja hoidetaan, he ovat helpottuneita ja kiitollisia siitä, että selvisivät taudista (Ransohoff ym. 2002). Potilaiden luottamus lääkäreihin on suuri, ja useimmiten he alistuvat ehdotettuun hoitoon mukisematta. Mielestämme on aika asennemuutokselle ei tarvitse leikata tai sädettää kaikkea, mikä liikkuu. Suomalaisia miehiä ei voi kieltää mene- YDINASIAT 88Eturauhassyövän ilmaantuvuuden kasvu on suurentanut nopeasti taudin esiintyvyyttä, koska suurin osa potilaista ei kuole tautiinsa. 88Varhainen diagnostiikka löytää runsaasti kliinisesti merkityksettömiä syöpiä. 88Ylidiagnostiikka johtaa ylihoitoihin ja niiden haittavaikutuksiin. 88Aktiivinen ohjelmoitu seuranta on hyvä vaihtoehto valikoiduille potilaille, joitten kasvain täyttää minimaalisen syövän kriteerit. mästä PSA-kokeeseen eikä lääkäreitä syyttää siitä, että he ehdottavat tätä koetta. Tämä asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun vastikään julkaistun suuren eurooppalaisen seulontatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että PSAseulonnalla voidaan pienentää kuolleisuutta eturauhassyöpään (Schröder ym. 2009). Tästä huolimatta Euroopan urologiyhdistys ei suosittele laajojen väestöpohjaisten seulontojen aloittamista ylidiagostiikan ja ylihoitojen riskien vuoksi. Jos PSA-kokeen seurauksena kuitenkin diagnosoidaan syöpä, tulee ymmärtää, että se ei välttämättä merkitse välitöntä raskasta hoitoa. Omat kokemuksemme potilaiden reaktiosta aktiiviseurantaa ehdotettaessa ovat olleet hyvin myönteiset. Toivottavasti tämä maltillinen asenne yleistyy nopeasti, jolloin voidaan säästää monta potilasta tarpeettomalta ylihoidolta. MIRJA RUUTU, urologian professori (emerita). Helsingin yliopisto HANNA MALMI, LL, sairaalalääkäri HUS Jorvin sairaala ANTTI RANNIKKO, dosentti, erikoislääkäri HANNA VASARAINEN, LL, urologian sairaalalääkäri ARTO MIKKOLA, LT, kirurgian ja urologian erikoislääkäri HYKS:n urologian klinikka
8 Kirjallisuutta Adolfsson J, Garmo H, Varenhorst E, ym. Clinical characteristics and primary treatment of prostate cancer in Sweden between 1996 and Data from the national prostate cancer register in Sweden. Scand J Urol Nephrol 2007;41: Adolfsson J. Watchful waiting and active surveillance: the current position. BJU Int 2008;102: Barocas DA, Cowan JE, Smith JA Jr, Carroll PR. What percentage of patients with newly diagnosed carcinoma of the prostate are candidates for surveillance? An analysis of the CAPSURE database. J Urol 2008;180: van den Bergh RCN, Roemeling S, Roobol MJ, ym. Prospective validation of active surveillance in prostate cancer: the PRIAS study. Eur Urol 2007;52: van den Bergh RCN, Roemeling S, Roobol MJ, ym. Prostate-Spesific antigen kinetics in clinical decision-making during active surveillance for early prostate cancer a review. Eur Urol 2008;54: Bill-Axelson A, Holmberg L, Ruutu M ym. Radical prostatectomy versus watchful waiting in early prostate cancer. N Engl J Med 2005;352: Burnet KL, Parker C, Dearnaley D, ym. Does active surveillance for men with localized prostate cancer carry psychological morbidity? BJU Int 2007;100: Dall Era MA, Konety BR, Cowan JE, ym. Active surveillance for the management of prostate cancer in a contemporary cohort. Cancer 2008;112: D Amico AV, Chen MH, Roehl KA, Catalona WJ. Preoperative PSA velocity and the risk of death from prostate cancer after radical prostatectomy. N Engl J Med 2004;351: Draisma G, Boer R, Otto SJ, ym. Lead times and overdetection due to prostate specific antigen screening: estimates from the European Randomized Study of Screening for Prostate Cancer. J Natl Cancer Inst 2003;95: Gallina A, Chun FKH, Suardi N, ym. Comparison of stage migration patterns between Europe and the USA: an analysis of men treated with radical prostatectomy for prostate cancer. BJU Int 2008;101: Gleason DF. Classification of prostate carcinomas (part 1). Cancer Chemother Rep 1966;50: Epstein JI, Allsbrook WC Jr, Amin MB, Egevad LL. Update on the Gleason grading system for prostate cancer: results of an international consensus conference of urologic pathologists. Adv Anat Pathol 2006;13:57 9. Jemal A, Murray T, Ward E, ym. Cancer statistics. CA Cancer J Clin 2005;55: King CR, Freedland SJ, Terris MK, ym. Optimal timing, cutoff, and method of calculations of preoperative prostate-spesific antigen velocity to predict relapse after prostatectomy:a report from SEARCH. Urology 2007;69: Klotz L. Active surveillance with selective delayed intervention for favorable risk prostate cancer. Urol Oncol 2006;24: Lepor H, Gregerman M, Crosby B, ym. Precise localization of the autonomic nerves from the pelvic plexus to the corpora cavernosa: a detailed anatomical study of the adult male pelvis. J Urol 1985;133: Makarov DV, Trock BJ, Humphreys EB, ym. Updated nomogram to predict pathologic stage of prostate cancer given prostate-spesific antigen level, clinical stage, and biopsy Gleason score (Partin tables) based on cases from 2000 to Urology 2007;69: Mols F, Korfage IJ, Vingerhoets AJ, ym. Bowel, urinary, and sexual problems among long-term prostate cancer survivors: a population-based study. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2009;73:30 8. Mäkinen T, Tammela TLJ, Hakama M, ym. Tumor characteristics in a populationbased prostate cancer screening trial with prostate-spesific antigen. Clin Cancer Res 2003;9: Parker C, Muston D, Melia J, Moss S, Dearnaley D. A model of the natural history of screen-detected prostate cancer, and the effect of radical treatment on overall survival. Br J Cancer 2006;94: Partin AW, Mangold LA, Lamm DM, ym. Contemporary update of prostate cancer staging nomograms (Partin Tables) for the new millennium. Urology 2001;58: Pickles T, Ruether JD, Weir L ym. Psychosocial barriers to activate surveillance for the management of early prostate cancer and a strategy for increased acceptance. BJU Int 2007;100: Ransohoff DF, McNaughton Collins M, Fowler FJ Jr. Why is prostate cancer screening so common when the evidence is so uncertain? A system without negative feedback. Am J Med 2002;113: Sakr WA, Grignon DJ, Crissman JD, ym. High grade prostatic intraepithelial neoplasia (HGPIN) and prostatic adenocarcinoma between the ages of 20-69: an autopsy study of 249 cases. In Vivo 1994;8: Sanda MG, Dunn RL, Michalski J, ym. Quality of life and satisfaction with outcome among prostate-cancer survivors. N Engl J Med 2008;358: Scarpa RM, Carrieri G, Gussoni G, ym. Clinically overt venous thromboembolism after urologic cancer surgery: results form study. Eur Urol 2007;51: Schröder FH, Hugosson J, Roobol MJ, ym. Screening and prostate-cancer mortality in a randomized European study. N Engl J Med 2009;360: Sobin LH, Wittekind CH, toim. TNM classification of malignant tumours. 6. painos. Wiley-Liss: New York Steineck G, Helgesen F, Adolfsson J, ym. Quality of life after radical prostatectomy or watchful waiting. N Engl J Med 2002;347: Thompson IM, Pauler DK, Goodman PJ, ym. Prevalence of prostate cancer among men with a prostate-spesific antigen level < 4.0 ng per milliliter. N Engl J Med 2004;350: Walz J, Suardi N, Shariat SF, ym. Accuracy of life tables in predicting overall survival in patients after radical prostatectomy. BJU Int 2008;102:33 8. Öjdeby G, Claezon A, Brekkan E, Häggman M, Norlen BJ. Urinary incontinence and sexual impotence after radical prostatectomy. Scand J Urol Nephrol 1996;30: Summary Treatment of localized prostate cancer having a good prognosis may cause more harm than benefit The extensive use of prostate-specific antigen determination has considerably increased the incidence of prostate cancer. Due to earlier diagnosis, localized small cancers are found that in all probability are clinically insignificant. Overdiagnosis leads to overtreatment and to significant adverse effects. Localized prostate cancers of elderly patients having multiple diseases have often merely been monitored without therapy. Active monitoring should now be adventured also for younger men, whose tumor fulfils the criteria of minimal cancer. Sidonnaisuudet: MIRJA RUUTU: kutsuttuna luennoitsijana yhteisöjen (esim. European School of Urology, Kidney Cancer Association) järjestämissä tilaisuuksissa siten, että lääketeollisuus on maksanut matkat, osallistunut kongresseihin lääketeollisuuden kustannuksella (Pfizer, GSK) ANTTI RANNIKKO: Ei ilmoitusta HANNA MALMI: Ei sidonnaisuuksia HANNA VASARAINEN: Osallistunut lääkeyrityksen kustantamana ulkomaisiin kongresseihin ja saanut tutkimusapurahan (Astellas Pharma). ARTO MIKKOLA: Ei sidonnaisuuksia 1523
Eturauhassyövän aktiiviseuranta
Hanna Vasarainen, Mirja Ruutu ja Antti Rannikko TEEMA: ETURAUHANEN Prostataspesifisen antigeenin määritysten yleistynyt käyttö on lisännyt eturauhassyövän ilmaantuvuutta, mutta kuolleisuus eturauhassyöpään
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotEturauhassyöpä Suomessa
Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotEturauhassyövän käypä hoito patologin kannalta. Paula Kujala 13.11.2008
Eturauhassyövän käypä hoito patologin kannalta Paula Kujala 13.11.2008 Eturauhassyöpä Käypä hoito 14.11.2007 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Kohderyhmät
LisätiedotEturauhassyövän diagnostiikka murroksessa
Kevin Sandeman, Antti Rannikko, Anu Kenttämies ja Tuomas Mirtti Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa Eturauhassyövän välittömän radikaalitavoitteisen hoidon vaihtoehtona on aktiiviseuranta, johon
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotUlkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa
Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Lauri Jokipalo ja Heikki Hakkarainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 02/2012
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotPaikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset
Paikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset Vesa Kataja Kliinisen onkologian dosentti Johtajaylilääkäri, KSSHP Valtakunnalliset Onkologiapäivät 29.-30.8.2014, Oulu Paikallinen eturauhassyöpä Diagnostiikka:
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
Lisätiedot5-ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN
5-ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN Vesa Kartesalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tampereen
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotMiten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP
Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
Lisätiedotmiehiä, joilla PSA-arvot ovat suurentuneet mutta joilta ei ole tutkimuksista huolimatta löydetty eturauhassyöpää (4). Puhutaan opportunistisesta
Heikki Seikkula, Kim Pettersson ja Peter J. Boström KATSAUS Missä menemme nyt? PSA ja eturauhassyövän verinäytediagnostiikka Eturauhassyöpädiagnostiikka on hankalaa, koska kudosnäytteiden Gleasonin luokitus
LisätiedotTiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle
Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Kaksitoista eri-ikäistä miestä asettui valokuvaaja Juha Törmälän kameran eteen kesällä 2015 ja kertoi, miltä tuntuu sairastua eturauhassyöpään.
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMiksi hypofraktiointi?
Heikki Minn Eturauhassyövän hypofraktioitu sädehoito Syöpäklinikka/TO6E Turun yliopistollinen sairaala Miksi hypofraktiointi? Eturauhassyövän -arvo on tutkimusten mukaan matala, 1-3 Gy, eli alempi kuin
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotKenelle eturauhasen radikaalileikkaus?
Katsaus tieteessä Henrikki Santti LT, erikoislääkäri henrikki.santti@hus.fi Harri Visapää LT, erikoislääkäri, HUS, HYKS, Syöpäkeskus Kristiina Karelo LL, erikoistuva lääkäri Helsingin kaupungin työterveyskeskus
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotYleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi
Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotAnnoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit
Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotVUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015
VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
DUTASTERIDE RATIOPHARM 0,5 MG PEHMEÄT KAPSELIT Päivämäärä: 16.3.2016, Versio: 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotFocus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 11, 2010. Eturauhasen syöpä
Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 11, 2010 Eturauhasen syöpä Syöpäsäätiön XXXVII Symposiumi 4. 5.2.2010 1 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Eturauhasen syöpä 2010 Ruokatorven syöpä ja mahasyöpä
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotSyöpäseulonnat II - sairauksien
Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotSyöpäseulonnoista Suomessa
Muistio 25.3.2009 1(5) Syöpäseulonnoista Suomessa Tähän muistioon on koottu tietoa paksu- ja peräsuolisyövän (lyhyemmin suolistosyövän) seulonnasta sekä eturauhassyövän PSA-seulonnasta peruspalveluministerin
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Eturauhassyöpä
Käypä hoito -suositus Päivitetty 27.5.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotEturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys
Alkuperäistutkimus tieteessä Ulla-Sisko Lehto FT, erikoistutkija THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto ulla-sisko.lehto@thl.fi Heli Tenhola proviisori Helsingin yliopisto, sosiaalifarmasian
LisätiedotEturauhasen sairaudet. Ville Saari
Eturauhasen sairaudet Ville Saari Eturauhanen eli prostata Sijaitsee aivan virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä Luumun kokoinen elin, painaa n. 20 grammaa, ympäröi osittain virtsaputkea Eturauhanen
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN MIESTEN KOKEMUKSET HOITOJEN AIHEUTTAMISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA
ETURAUHASSYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN MIESTEN KOKEMUKSET HOITOJEN AIHEUTTAMISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSEN SUORITTAMAN VALTAKUNNALLISEN POTILASKYSELYN TULOKSIA Heli Tenhola Helsingin
LisätiedotTurun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm
Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotRintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki
Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotEturauhassyövän uudet lääkehoidot
Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotPUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI
PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotVIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS
VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN
LisätiedotSyöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi
Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotRuokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia
Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotSeminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit
Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotTuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007
Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality 02.11.2007 HUSLAB:n testivalikoima ELISPOT= Ly-TbSpot Mittaa IFNγ tuottavien solujen
LisätiedotVirtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka
Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKilpirauhasen syöpää ylidiagnosoidaan
Kilpirauhasen syöpää ylidiagnosoidaan Iris Pasternack LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, tietokirjailija Summaryx Oy Nelikymppiseltä naiselta löytyi kilpirauhasen ultraäänitutkimuksessa pieni tiivistymä
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotOSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN. Priapismi
OSA VI: YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN TOIMISTA VALMISTEITTAIN VI1 EPAR-yhteenvetotaulukkojen osiot VI1.1 Yhteenvetotaulukko turvallisuustiedoista Yhteenveto turvallisuustiedoista - Priapismi -
LisätiedotProstatektomian jälkeisen PSA-etäseurannan toimivuus Taysissa
Prostatektomian jälkeisen PSA-etäseurannan toimivuus Taysissa Mikko Järviniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2018 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotBiologiset lääkkeet ja biosimilaarit
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit v1.2 Mitä biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat? Tuotetaan elävissä soluissa useimmiten geenitekniikan avulla Suurempia ja rakenteeltaan huomattavasti monimutkaisempia
LisätiedotRobottikirurgia yleistyy urologiassa
Katsaus tieteessä Antti Kaipia dosentti, apulaisylilääkäri TAYS, toimialue 2, kirurgian vastuualue, urologia antti.kaipia@pshp.fi Anssi Pétas LT, erikoislääkäri HYKS, urologian klinikka Robottikirurgia
LisätiedotMies, herätys! Yksinkertainen verikoe voi pelastaa henkesi. Lähde: Pirkka-lehti 8/2003 Maire Varhela kuvat: Petri Puromies
Mies, herätys! Yksinkertainen verikoe voi pelastaa henkesi Lähde: Pirkka-lehti 8/2003 Maire Varhela kuvat: Petri Puromies Onko sinun veresi PSA-arvo tutkittu? Jos et edes tiedä mistä on kysymys, hyvä mies,
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
Lisätiedot