Eturauhassyövän aktiiviseuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eturauhassyövän aktiiviseuranta"

Transkriptio

1 Hanna Vasarainen, Mirja Ruutu ja Antti Rannikko TEEMA: ETURAUHANEN Prostataspesifisen antigeenin määritysten yleistynyt käyttö on lisännyt eturauhassyövän ilmaantuvuutta, mutta kuolleisuus eturauhassyöpään on jo pitkään pysynyt lähes vakiona. Määritysten avulla löytyvistä syövistä jopa puolet on kliinisesti merkityksettömiä, ja näillä potilailla itse eturauhassyöpä tuskin koskaan aiheuttaisi minkäänlaisia oireita. Eturauhassyövän ylidiagnostiikka johtaa herkästi ylihoitoon ja samalla potilaat altistuvat hoitojen haittavaikutuksille. Hyväennusteisen eturauhassyövän hoitojen rinnalle on nostettu vaihtoehdoksi aktiivinen seuranta. Aktiiviseuranta tarkoittaa, että radikaalihoitoihin ikänsä ja kuntonsa puolesta soveltuva potilas on välittömän kuratiivisen hoidon sijasta tarkassa seurannassa. Aktiiviseurannan avulla pyritään poimimaan eturauhassyöpäpotilaiden laajasta joukosta ne, joilla todetaan viitteitä taudin etenemisestä, ja tarjoamaan kuratiivinen hoito myöhemmin, jolloin hoitohaitaton elinaika pitenee. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä länsimaissa. Suomessa taudin ilmaantuvuus oli huipussaan vuonna 2005, jolloin uusia eturauhassyöpiä todettiin Vuonna 2006 ilmaantuvuus alkoi ensimmäisen kerran vähentyä hieman, ja vuonna 2008 uusia tapauksia todettiin Vaikka ilmaantuvuus on kasvanut prostataspesifisen antigeenin (PSA) lisääntyneiden määritysten takia, kuolleisuus eturauhassyöpään on pysynyt lähes vakiona 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2008 eturauhassyöpään kuoli Suomessa 814 miestä (www. cancerregistry.fi). Suurin osa sairastuneista ei kuole eturauhassyöpään vaan muihin syihin. Nykyisin aktiivihoitojen eli leikkausten ja sädetyksen haittavaikutukset ovat vähäisempiä kuin pari vuosikymmentä sitten. Tämän perustuu kehittyneempään leikkaustekniikkaan ja sädehoidon tarkempaan kohdentamiseen. Kehityksestä huolimatta useat kuratiivisesti hoidetut potilaat saavat hoidoista pitkäkestoisia haittavaikutuksia, jotka huonontavat elämänlaatua. Hoitojen tyyppikomplikaatioita ovat virtsainkontinenssi, impotenssi sekä virtsa rakon ja suolen toimintahäiriöt. Aktiiviseurannan periaate Aktiiviseurannan perusajatus on, että useimmat pienistä ja hyväennusteisista eturauhassyövistä eivät aiheuta potilaan elinaikana minkäänlaisia oireita. Aktiiviseurannan tavoite on poimia suuresta potilasjoukosta ne, joilla eturauhassyöpä on kliinisesti merkityksellinen, ja kohdistaa aktiivihoidot heihin. Näin pyritään välttämään sekä taudin ylihoitoa että hoitojen aiheuttamia haittoja. Urologit ovat käyttäneet pelkkää seurantaa jo pitkään yhtenä vaihtoehtona eturauhassyövän aktiivihoidolle. Kuolleisuus hyvin erilaistuneeseen paikalliseen eturauhassyöpään on ollut varsin pieni pitkienkin seuranta-aikojen kuluessa ( Johansson ym. 1992, Albertsen ym. 2005). Toistaiseksi ei ole kuitenkaan julkaistu yhtään satunnaistettua etenevää tutkimusta, jossa olisi verrattu aktiiviseurantaa välittömään kuratiiviseen hoitoon. Tällaisia tutkimuksia on kuitenkin menossa. Englantilainen ProtecT-tutkimus (Prostate Testing for Cancer and Treatment) (Donovan ym. 2003) on edennyt hyvin ja sen rekrytointivaihe on loppunut, mutta pohjoisamerikkalaiseen STARTtutkimukseen (Surveillance Therapy Against Radical Treatment) (ClinicalTrials.gov) on saatu rekrytoiduksi suunnitelluista potilaasta vasta hieman yli 100 kolmessa vuodessa. Tutkimusten lopullisten tulosten valmistumi 593 Duodecim 2011;127:593 9

2 ETURAUHANEN 594 nen tulee taudin luonteen vuoksi kestämään kauan. Toistaiseksi suurimman etenevän kohorttitutkimuksen perusteella aktiiviseuranta aktiivihoidon vaihtoehtona vaikuttaa kuitenkin hyväksyttävältä. Klotzin ym. (2010) tutkimuksessa seurattiin 450:tä potilasta noin seitsemän vuoden ajan ja kolmannes potilaista siirtyi seuranta-aikana aktiivihoitoon. Tautispesifinen elossaolo-osuus oli kymmenen vuoden kuluttua jopa 97,2 % ja kokonaiselossaolo-osuus 78,6 %. Näyttää siltä, että siirtyminen aktiivihoitoon on todennäköisintä kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana ja viiden vuoden kuluessa noin kolmasosa potilaista siirtyy kuratiiviseen hoitoon (Klotz 2010, van den Bergh ym. 2009). Aktiiviseuranta poikkeaa odottavasta seurannasta (watchful waiting), joka on tarkoitettu lähinnä iäkkäille tai huonokuntoisille potilaille, joilla odotettavissa oleva elinaika on selvästi lyhentynyt. Eturauhassyövän hoidoista ei tällöin katsota olevan potilaalle hyötyä, koska hän kuolee todennäköisemmin muihin sairauksiin kuin eturauhassyöpään. Hoito aloitetaan vain mikäli potilaalle kehittyy oireita eturauhassyövästä. Etenevässä satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa verrattiin radikaalileikkausta ja odottavaa seurantaa, todettiin ero radikaalileikkauksen eduksi sekä eturauhassyöpä- että kokonaiskuolleisuudessa. Erot ryhmien välillä olivat kuitenkin pienet, eikä niitä ollut havaittavissa yli 65-vuotiailla (Bill-Axelson ym. 2005). Aktiiviseurantaa sen sijaan voidaan suunnitella potilaalle vaihtoehdoksi, mikäli hän ikänsä ja peruskuntonsa puolesta on parantavien hoitojen (leikkaus ja sädetys) piirissä. Lisäksi kyseessä tulee tietenkin olla tehtyjen tutkimusten perusteella paikallinen ja hyväennusteinen eturauhassyöpä. Ylidiagnostiikka Samalla kun PSA-mittausten ja eturauhasesta otettujen näytteiden määrä lisääntyy, löydetään yhä enemmän kliinisesti merkityksettömiä eturauhassyöpiä. Käytettäessä PSA-mittausta seulontavälineenä todennäköisimmin noin puolet löytyvistä syövistä on kliinisesti merkityksettömiä (Draisma ym. 2003). Eurooppalaisessa eturauhassyövän seulontatutkimuksessa todettiin tautispesifisen kuolleisuuden vähenevän PSA-seulonnalla noin % (Roobol ym. 2009, Schröder ym. 2009). PSA-määrityksen ongelmana kuitenkin on, ettei sen avulla voida erottaa kliinisesti merkityksellisiä ja merkityksettömiä eturauhassyöpiä toisistaan. Näin ollen määrityksen käyttö seulontatutkimuksena johtaa helposti taudin ylidiagnostiikkaan. PSA-seulontatutkimuksen perusteella miestä tulisi seuloa ja 48 hoitaa, jotta vältyttäisiin yhdeltä eturauhassyövän aiheuttamalta kuolemalta. Aktiiviseuranta on yksi ratkaisu tähän ylidiagnostiikan ongelmaan: vaikka syöpä PSA-testin seurauksena diagnosoitaisiin, ei sen välttämättä tarvitse merkitä potilaalle raskaita hoitoja. Eurooppalaisen seulontatutkimuksen tuloksesta huolimatta Euroopan urologiyhdistys ei suosita väestöpohjaisia PSA-seulontoja juuri ylidiagnostiikan tai ylihoidon riskin vuoksi. Länsimaissa riski kuolla eturauhassyöpään on pienentynyt 1980-luvun 3 %:sta 2,5 %:iin. On arvioitu, että hyvin erilaistuneeseen pieneen ja paikalliseen eturauhasyöpään liittyy vain alle 1 %:n kuolemanriski kymmenen vuoden kuluessa (Parker ym. 2006). PSAtestin käyttöönoton jälkeen eturauhassyöpädiagnoosiin liittyvä elinaikainen riski on jopa kaksinkertaistunut 8 %:sta 17 %:iin (Welch ja Albertsen 2009). Syynä tähän on PSA-testin lisääntyneen käytön ohella eturauhasen biopsoinnin muuttunut tekniikka. Aiemman kuuden näytteen tekniikan (ns. sekstanttibiopsiat) sijaan suositetaan nykyään yleisesti kudosnäytteiden määrän suhteuttamista eturauhasen kokoon, ja yleisimmin eturauhasesta otetaan nykyään 12 näytettä (Presti 2003). Lisäksi biopsianäytteitä otetaan usein samalta potilaalta toistuvasti, mikäli PSA-arvo on suurentunut tai suurentuu eikä syöpää ole löytynyt aiemmista näytteistä. Enemmän eturauhasnäytteitä tarkoittaa enemmän uusia eturauhassyöpädiagnooseja. Potilailla, joilta on otettu useita eturauhasbiopsioita ennen diagnoosiin pääsyä, on todennäköisimmin pienitilavuuksinen ja kliinisesti merkityksetön syöpä. H. Vasarainen ym.

3 Taulukko 1. Paikallisen eturauhassyövän etenemisen riski prostataspesifisen antigeenin (PSA) pitoisuuden ja syövän luokituksen perusteella (Partin ym. 2001). Riski PSA-pitoisuus (µg/l) Gleasonin luokka Kliininen luokka Pieni 10 ja 6 ja T1c tai T2a Keskisuuri tai 7 tai T2b Suuri > 20 tai 8 10 tai T2c Miksi aktiiviseuranta? Samalla kun eturauhassyöpädiagnoosin riski kasvaa, kasvaa myös ylihoidon riski. Pienet ja hyvin erilaistuneet eturauhassyövät muodostavat potilaille vain vähäisen tai olemattoman riskin, vaikka syöpä jätetään hoitamatta. Useimmiten eturauhassyöpä kasvaa hitaasti ja mahdollinen eturauhassyöpäkuolema tulee vasta vuosia myöhemmin, aivan elinkaaren loppupuolella. Ikä onkin eturauhassyövän tärkein riskitekijä, ja eturauhassyöpäpotilaiden määrä lisääntyy väestön vanhetessa. Ruumiinavauslöydösten perusteella histologisen eturauhassyövän riski on yli 50-vuotiailla miehillä noin 50 % ja osuus kasvaa iän myötä. Eturauhassyövän solumuutokset alkavat yleensä elämän kolmannella tai neljännellä vuosikymmenellä, ja 30 %:lla 30 vuotta täyttäneistä miehistä on todettu ruumiinavauksissa jo eturauhassyöpämuutoksia (Sakr ym. 1993). Kasvaimen kehitys kliinisesti havaittavaksi kestää noin kaksikymmentä vuotta. Hyvin erilaistuneen kliinisesti havaittavan kasvaimen etenemiseen etäpesäkkeiseen vaiheeseen voi edelleen kulua 15 vuotta, joten useimmilla potilailla on todennäköisimmin suhteellisen pitkä ajanjakso, jona tauti voidaan hoitaa kuratiivisesti. Aktiiviseurannan ongelmat Osalla potilaista, joilla on todettu hyväennusteiseksi arvioitu eturauhassyöpä, tauti saattaakin olla alun perin aggressiivinen tai kehittyy sellaiseksi. Aktiiviseurannan tavoitteena on tunnistaa riskitapaukset ja kohdistaa kuratiiviset hoidot näihin potilaisiin riittävän ajoissa. Tarkan ja systemaattisen seurannan (PSA-arvon muutokset, kliininen tutkimus ja toistetut biopsiat) avulla nämä potilaat pyritään löytämään mahdollisimman varhain. Kenelle aktiiviseuranta? Tärkeää aktiiviseurannan kannalta on hyväennusteisen eturauhassyövän erottaminen keskisuuren ja suuren riskin syövistä. PSA-pitoisuuden, kliinisen T-luokan (Sobin ja Wittekind 2002) ja eturauhasbiopsianäytteiden histopatologisen Gleasonin luokituksen perusteella voidaan laatia eturauhassyövän etenemisen riskiluokitus (TAULUKKO 1) (Partin ym. 2001). Tarkka ja systemaattinen aktiiviseuranta perustuu PSA-pitoisuuden säännölliseen mittaamiseen, kliinisen tilan seurantaan (eturauhasen tuseeraus) ja eturauhasen biopsointiin. Mikäli seurannassa todetaan viitteitä taudin etenemisestä, potilas ohjataan aktiivihoitoon. Gleasonin (1966) luokitus on edelleen paras yksittäinen taudin aggressiivisuuden ennustaja. PSA-pitoisuus puolestaan ennustaa paremmin kasvaimen tilavuutta ja kasvunopeutta. Hyväennusteisen eturauhassyövän merkkeinä pidetään PSA-arvoa alle 10 µg/l, kliinistä levinneisyysluokkaa T1c T2a ja Gleasonin luokituksen yhteispistemäärää 6 tai vähemmän (luokkia 4 tai 5 ei saa esiintyä lainkaan) (D Amico ym. 2002). PSA-määritysten aikakaudella jopa puolet todetuista eturauhassyöpätapauksista kuuluu hyväennusteisen taudin ryhmään (Cooperberg ym. 2007). an potilaat tulee valita tarkasti, ja kaiken perusta on potilaan suostumus ja halu seurantaan. Aktiiviseurantaan valittavien tulee ikänsä ja peruskuntonsa puolesta olla myös parantavien hoitojen (leikkaus ja sädetys) piirissä. Nuori ikä 595

4 ETURAUHANEN YDINASIAT 88Varhaisella diagnostiikalla (prostataspesifisen antigeenin määritys) löydetään paljon kliinisesti merkityksettömiä eturauhassyöpiä. 88Ylidiagnostiikka johtaa herkästi ylihoitoon, ja potilaat altistuvat hoitojen haittavaikutuksille. 88Aktiivinen seuranta on vaihtoehto potilaille, joilla todetaan hyväennusteinen ja paikallinen eturauhassyöpä. 88Mikäli aktiiviseurannassa todetaan viitteitä taudin etenemisestä, tarjotaan parantavaa hoito (leikkaus/sädetys). itsessään ei ole vasta-aihe aktiiviseurannalle, mutta mitä pidempi potilaan elinaikaennuste on, sitä tiukempia tulisi myös aktiiviseurannan kriteereiden olla. Alle 70-vuotiaat potilaat, joilla on todettu eturauhasnäytteissä Gleasonin luokan 4 kasvutapa, eivät sovellu aktiiviseurantaan, sillä tutkimusnäytön perusteella taudin etenemisen riski on kolminkertainen verrattuna potilaisiin, joilla korkein Gleasonin kasvutapaluokka näytteissä on 3 (Albertsen ym. 2005). Mikäli potilas on yli 70-vuotias ja hänellä on muita merkittäviä sairauksia, voidaan seurantavaihtoehtoa miettiä, jos Gleasonin luokka 4 todetaan näytteissä vasta toiseksi yleisimpänä kasvutapana (eli = 7, jossa kasvutapa 3 on yleisin ja 4 toiseksi yleisin). Toistaiseksi ei ole täyttä yksimielisyyttä siitä, millä kriteereillä potilas soveltuu aktiiviseurantaan, joten lisää tutkimusnäyttöä tarvitaan. Eturauhassyövän aktiiviseurannasta on meneillään useita tutkimuksia (TAULUKKO 2) (Klotz ym. 2010). Niissä pyritään löytämään seurannalle sopiva ohjelma (PSA-määritykset ja uusintabiopsiat), asianmukaiset kriteerit seurattaville potilaille sekä selvittämään aktiiviseurannan pitkäaikaistulokset verrattuna heti annettuun radikaalihoitoon. Eurooppalaisessa aktiiviseurantaa koskevassa tutkimuksessa (Prostate cancer Research International: Active Surveillance, PRIAS), jossa myös Suomi on mukana, aktiiviseurannan kriteerit ovat PSA-arvo alle 10 µg/l, T-luokka 1 2, PSA-tiheys alle 0,2 µg/l/g, Gleasonin luokka enintään ja syöpää enintään kahdessa eturauhasnäytteessä kahdestatoista (van den Bergh ym. 2007) (TAULUKKO 3). PRIAS-tutkimuksessa on mukana noin potilasta, joista yli 200 Suomesta. Eturauhassyövän aggressiivisuuden histologinen arviointi: Gleasonin pisteytys (1 5) 1 = hyvin erilaistunut, 5 = huonosti erilaistunut) Gleasonin summa (2 10) Eri kohdista otetuista näytteistä arvioidaan kaksi yleisintä kasvutapaa Gleasonin pisteytyksellä (esim = 7) Taulukko 2. Tietoja aktiiviseurannasta meneillään olevista tutkimuksista (Klotz 2010). Tutkimus Potilaita Iän mediaani Seurantaajan mediaani (kk) Kokonaiselossaoloosuus (%) Syöpäspesifinen elossaoloosuus (%) Edelleen seurannassa (%) Van As ja Parker Carter ym Soloway ym Roemeling ym Van den Bergh ym Khatami ym Ei määritetty Klotz ym H. Vasarainen ym.

5 Miten seurataan aktiivisesti Aktiiviseurannan haasteena on välttää hoidon viivästyminen niillä potilailla, joilla on suuren riskin syöpä, ja toisaalta välttää hoitoja niissä tapauksissa, joissa ne olisivat tarpeettomia. Potilaita seurataan tiiviisti, ja mikäli viitteitä taudin etenemisestä todetaan, potilas siirretään seurannasta aktiivihoitoon (leikkaus tai sädetys). Seurantaohjelmat vaihtelevat, eikä ole olemassa yhtä ainoaa hyväksyttävää tapaa aktiiviseurannan toteuttamiseksi. Useimmissa aktiiviseurantaohjelmissa huomion kohteena ovat uusintabiopsioiden lisäksi PSA-pitoisuuksien muutoksiin liittyvät asiat, kuten PSA-arvon kahdentumiseen kuluva aika (PSA doubling time, PSA-DT) tai arvon suurentumisnopeus (PSA velocity, PSA-V). Potilaat, joilla PSA-arvo on välillä 6 10 µg/l ja suurentumisnopeus yli 2 µg/l/v, kasvaimen etenemisen riski on suurentunut (D Amico ym. 2004). Kuvantamistutkimukset aktiiviseurannassa, kuten eturauhasen magneettikuvaus, ovat vasta tutkimusasteella. PRIAS-tutkimuksessa PSA-pitoisuuksia seurataan aluksi kolmen kuukauden välein. Yksittäisten arvojen sijasta erityistä huomiota kiinnitetään niiden muutoksiin. Vuoden kuluttua seurannan alkamisesta määritetään PSA-arvon kahdentumisaika, eikä sen tulisi olla lyhyempi kuin kolme vuotta. Potilaat käyvät urologin vastaanotolla puolivuosittain, jolloin T-luokka määritetään tuseeraten. Tietyin väli ajoin eturauhasesta otetaan uusia kudosnäytteitä, ensimmäiset vuoden kuluttua seurannan alkamisesta (TAULUKKO 4). Taudin etenemisen merkkeinä pidetään PSA-arvon Taulukko 3. Potilaiden mukaanottokriteerit aktiiviseurannasta tehdyssä PRIAS-tutkimuksessa. Potilas on halukas aktiiviseurantaan Potilas soveltuu kuntonsa puolesta radikaalihoitoon (leikkaus/sädetys) Ei aikaisempaa hoitoa eturauhassyöpään Histologisesti osoitettu eturauhasen adenokarsinooma Syövän kliininen luokka T1c tai T2 Gleasonin luokka 6 ja syöpää enintään kahdessa biopsianäytteessä PSA-pitoisuus 10 µg/l ja PSA-tiheys 0,2 µg/l/g kahdentumis ajan lyhentymistä alle kolmeen vuoteen, T luokan muutosta, Gleasonin luokan nousua yli kuuden sekä taudin löytymistä yli kahdesta kudosnäytteestä. Potilas voi myös aina halutessaan lopettaa aktiiviseurannan ja siirtyä suoraan aktiivihoitoon. Ensimmäisessä 500 PRIAS-potilaan aineistossa 73 % oli kahden vuoden kuluttua edelleen aktiiviseurannassa ja neljännes oli lopettanut seurannan, heistä 83 % seurantaohjelmaan perustuvista syistä (van den Bergh ym. 2009). Aktiiviseuranta ja elämänlaatu Eturauhassyöpädiagnoosi säikäyttää useimmat potilaat alkuvaiheessa, koska syöpä-sanaan liittyy aggressiivisuuden ja hengenvaaran tuntu. Tämä johtaa helposti potilaan toivomaan nopeaa ja radikaalia hoitopäätöstä ilman, että mietitään hoitojen haittoja ja hyötyjä. Mikäli potilaille selitetään hyväennusteisen eturauhassyövän luonne ja kuratiivisten hoitojen Taulukko 4. Potilaiden seurantasuunnitelma PRIAS-tutkimuksessa (van den Bergh ym. 2007). Vuosi Kuukausi PSA v Tuseeraus Biopsia Vastaanotto 597

6 ETURAUHANEN mahdolliset haittavaikutukset elämänlaatuun, useimmat heistä ovat halukkaita ainakin harkitsemaan aktiiviseurantaa. Aktiiviseurannassa oleva potilas tarvitsee tietoa hoitavalta lääkäriltään myös seurannan aikana. Myös muiden tukihenkilöiden merkitys on todettu tärkeäksi (Pickles ym. 2007). Psyykkiset vaikutukset ovat yksi mahdollinen haitta aktiiviseurannassa: johtaako tietoisuus hoitamattomasta syövästä depressioon tai ahdistuneisuuteen? Mitkä ovat aktiiviseurannan haitat potilaalle? Steineck ym. (2002) vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessaan leikattujen ja odottavassa seurannassa olevien potilaiden elämänlaatua. Ryhmien välillä ei tullut esiin eroa. Burnetin ym. (2007) aineistossa aktiiviseurannassa olleilla ei esiintynyt enemmän psyykkistä ahdistusta kuin välittömän hoidon saaneilla. PRIAS-tutkimuksessa yhdeksän kuukauden seurannan jälkeen ahdistus ja stressi pysyivät suotuisalla tasolla ja persoonallisuuden neuroottiset piirteet korreloivat vahvempaan stressiin ja ahdistukseen (van den Bergh ym. 2009, 2010). Lopuksi Aktiiviseurannassa haasteena on löytää suuresta potilasjoukosta riittävän aikaisin ne, joilla on eturauhassyövän etenemisen riski, ja pystyä antamaan heille myöhemmin kuratiivinen hoito. Eturauhasen magneettikuvauksella on mahdollisesti kasvava rooli seurantatyökaluna, mutta tutkimusnäyttöä tarvitaan tästä lisää. Tärkeä tulevaisuuden kysymys liittyy myös 5-alfareduktaasin estäjien käyttöön. Kahdessa suuressa tutkimuksessa (PCPT ja REDUCE) sillä todettiin voitavan vähentää eturauhassyöpädiagnoosien määrää 30 % sekä parantaa PSA-määrityksen ja eturauhasen biopsoinnin käyttökelpoisuutta (Thompson ym. 2003, Andriole ym. 2010). Eturauhasta pienentävän vaikutuksen takia uusintabiopsiat osuvat todennäköisemmin syöpäpesäkkeisiin ja mahdolliset aggressiiviset syövät saadaan tehokkaammin diagnosoiduiksi. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, voiko 5-alfareduktaasin estäjistä olla hyötyä pienten eturauhassyöpien hoidossa verrattuna pelkkään seurantaan. Taudin yksilöllisen etenemisen ennustamiseen tarvitaan parempia keinoja. Nopeasti kehittyvän uuden teknologian toivotaan johtavan sellaisiin tuloksiin, että syövän aggressiivisuutta pystytään arvioimaan nykyistä paljon luotettavammin. HANNA VASARAINEN, LL, vs. kliininen opettaja, erikoislääkäri MIRJA RUUTU, emeritaprofessori, tutkimustyössä ANTTI RANNIKKO, dosentti, vt. osastonlääkäri Helsingin yliopisto, kliininen laitos ja HYKS:n urologian klinikka PL 900, HUS Sidonnaisuudet Hanna Vasarainen: Osallistunut lääkeyrityksen tuella ulkomaisiin kongresseihin ja saanut tutkimusapurahan (Astellas Pharma, GSK). Mirja Ruutu: Ei sidonnaisuuksia Antti Rannikko: Osallistunut kaikkien urologisia lääkkeitä markkinoivien yritysten koulutustilaisuuksiin: joko niiden suunnitteluun tai luennoitsijana tai kuulijana ja antanut kyseisille yrityksille asiantuntija-apua. Osallistunut yritysten järjestämiin ulkomaisiin kongressimatkoihin. Saanut tutkimusapurahaa lääkeyritysten rahastoista. Eturauhassyöpäpotilasyhdistyksen (Propo ry) hallituksen varajäsen ja asiantuntija. Suomen urologipalvelu Oy:n hallituksen jäsen. Summary Active surveillance of prostatic cancer Overdiagnosis of prostatic cancer easily leads to overtreatment, whereby the patients are also exposed to the adverse effects of the treatments. Active surveillance has been raised as an alternative to the treatments of prostatic cancer with a good prognosis. Active surveillance means that instead of immediate curative treatment, a patient suited for radical treatments by his age and condition is under careful monitoring. Active surveillance aims to pick out from the wide group of prostatic cancer patients those, who present sings of progressive disease, and to provide the curative treatment later, whereby harm-free lifetime will be extended. 598 H. Vasarainen ym.

7 KIRJALLISUUTTA Albertsen PC, Hanley JA, Barrows GH, ym. Prostate cancer and the Will Rogers phenomenon. J Natl Cancer Inst 2005;97: Albertsen PC, Hanley JA, Fine J. 20-year outcomes following conservative management of clinically localized prostate cancer. JAMA 2005;293: Andriole G, Bostwick D, Brawley O, ym. Effect of dutasteride on the risk of prostate cancer. N Engl J Med 2010;362: Van As NJ, Parker CC. Active surveillance with selective radical treatment for localized prostate cancer. Cancer J 2007; 13: van den Bergh RCN, Essink-Bot ML, Roobol MJ, ym. Anxiety and distress during active surveillance for early prostate cancer. Cancer 2009;115: van den Bergh RCN, Essink-Bot ML, Roobol MJ, ym. Do anxiety and distress increase during active surveillance for low risk prostate cancer? J Urol 2010;183: van den Bergh RCN, Roemeling S, Roobol MJ, Roobol W, Schröder FH, Bangma CH. Prospective validation of active surveillance in prostate cancer: the PRIAS study. Eur Urol 2007;52: van den Bergh RCN, Vasarainen H, van der Poel HG, ym. Short-term outcomes of the prospective multicentre Prostate Cancer Research International: Active Surveillance study. BJU Int 2010;105: Bill-Axelson A, Holmberg L, Ruutu M, ym. Radical prostatectomy versus watchful waiting in early prostate cancer. N Engl J Med 2005;352: Burnet KL, Parker C, Dearnaley D, Brewin CR, Watson M. Does active surveillance for men with localized prostate cancer carry psychological morbidity? BJU Int 2007;100: Carter HB, Kettermann A, Warlick C, ym. Expectant management of prostate cancer with curative intent: an update of the Johns Hopkins experience. J Urol 2007; 178: Cooperberg MR, Broering JM, Kantoff PW, Carroll PR. Contemporary trends in low risk prostate cancer: risk assessment and treatment. J Urol 2007;178:S14 9. D Amico AV, Whittington R, Malkowicz SB, ym. Biochemical outcome after radical prostatectomy or external beam radiation therapy for patients with clinically localized prostate carcinoma in the prostate specific antigen era. Cancer 2002;95: D Amico AV, Chen MH, Roehl KA, Catalona WJ. Preoperative PSA velocity and the risk of death from prostate cancer after radical prostatectomy. N Engl J Med 2004;351: Donovan J, Hamdy F, Neal D, ym. Prostate Testing for Cancer and Treatment (ProtecT) feasibility study. Health Technol Assess 2003;7:1 88. Draisma G, Boer R, Otto SJ, ym. Lead times and overdetection due to prostate spesific antigen screening: estimates from the European Randomized Study of Screening for Prostate Cancer. J Natl Cancer Inst 2003;95: Gleason DF. Classification of prostate carcinomas (part 1). Cancer Chemother Rep 1966;50: Johansson JE, Adami HO, Andersson SO, Bergström R, Holmberg L, Krusemo UB. High 10-year survival rate in patients with early, untreated prostatic cancer. JAMA 1992;267: Khatami A, Aus G, Damber JE, Lilja H, Lodding P, Hugosson J. PSA doubling time predicts the outcome after active surveillance in screening-detected prostate cancer: results from the European randomized study of screening for prostate cancer, Sweden section. Int J Cancer 2007;120: Klotz L. Active surveillance for prostate cancer: a review. Curr Urol Rep 2010;11: Klotz L, Zhang L, Lam A, Nam R, Mame dov A, Loblaw A. Clinical results of long-term follow-up of a large, active surveillance cohort with localized prostate cancer. J Clin Oncol 2010;28: Parker C, Muston D, Melia J, Moss S, Dearnaley D. A model of the natural history of screen-detected prostate cancer, and the effect of radical treatment on overall survival. Br J Cancer 2006;94: Partin AW, Mangold LA, Lamm DM, Walsh PC, Epstein JI, Pearson JD. Contemporary update of prostate cancer staging nomograms (Partin Tables) for the new millenium. Urology 2001;58: Pickles T, Ruether JD, Weir L, Carlson L, Jakulj F; SCRN Communication Team. Psychosocial barriers to activate surveillance for the management of early prostate cancer and a strategy for increased acceptance. BJU Int 2007;100: Presti JC Jr. Prostate biopsy: how many cores are enough? Urol Oncol 2003;21: Roemeling S, Roobol MJ, de Vries SH, ym. Active surveillance for prostate cancers detected in three subsequent rounds of a screening trial: characteristics, PSA doubling times, and outcome. Eur Urol 2007; 51: Roobol MJ, Kerkhof M, Schröder FH, ym. Prostate cancer mortality reduction by prostate-spesific antigen-based screening adjusted for nonattendance and contamination in the European Randomized Study of Screening for Prostate Cancer (ERSPC). Eur Urol 2009;56: Sakr WA, Haas GP, Cassin BF, Pontes JE, Crissman JD. The frequency of carcinoma and intraepithelial neoplasia of the prostate in young male patients. J Urol 1993; 150: Schröder FH, Hugosson J, Roobol MJ, ym. Screening and prostate-cancer mortality in a randomized European study. N Engl J Med 2009;360: Sobin LH, Wittekind CH, toim. TNM classification of malignant tumours. 6. painos. New York: Wiley-Liss Soloway MS, Soloway CT, Williams S, Ayyathurai R, Kava B, Manoharan M. Active surveillance; a reasonable management alternative for patients with prostate cancer: the Miami experience. BJU Int 2008;101: START (Surveillance Therapy Against Radical Treatment) ClinicalTrials.gov identifier: NCT ct2/show/nct Steineck G, Helgesen F, Adolfsson J, ym. Quality of life after radical prostatectomy or watchful waiting. N Engl J Med 2002; 347: Thompson IM, Goodman PJ, Tangen CM, ym. The influence of finasteride on the development of prostate cancer. N Engl J Med 2003;349: Welch HG, Albertsen PC. Prostate cancer diagnosis and treatment after the introduction of prostatic-spesific antigen screening: J Natl Cancer Inst 2009;101:

Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä

Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä KATSAUS Mirja Ruutu, Antti Rannikko, Hanna Malmi, Hanna Vasarainen ja Arto Mikkola Hyväennusteisen paikallisen eturauhassyövän hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä Prostataspesifisen antigeenin

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyöpä Suomessa Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Paikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset

Paikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset Paikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset Vesa Kataja Kliinisen onkologian dosentti Johtajaylilääkäri, KSSHP Valtakunnalliset Onkologiapäivät 29.-30.8.2014, Oulu Paikallinen eturauhassyöpä Diagnostiikka:

Lisätiedot

Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa

Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa Kevin Sandeman, Antti Rannikko, Anu Kenttämies ja Tuomas Mirtti Eturauhassyövän diagnostiikka murroksessa Eturauhassyövän välittömän radikaalitavoitteisen hoidon vaihtoehtona on aktiiviseuranta, johon

Lisätiedot

Eturauhassyövän käypä hoito patologin kannalta. Paula Kujala 13.11.2008

Eturauhassyövän käypä hoito patologin kannalta. Paula Kujala 13.11.2008 Eturauhassyövän käypä hoito patologin kannalta Paula Kujala 13.11.2008 Eturauhassyöpä Käypä hoito 14.11.2007 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Kohderyhmät

Lisätiedot

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

miehiä, joilla PSA-arvot ovat suurentuneet mutta joilta ei ole tutkimuksista huolimatta löydetty eturauhassyöpää (4). Puhutaan opportunistisesta

miehiä, joilla PSA-arvot ovat suurentuneet mutta joilta ei ole tutkimuksista huolimatta löydetty eturauhassyöpää (4). Puhutaan opportunistisesta Heikki Seikkula, Kim Pettersson ja Peter J. Boström KATSAUS Missä menemme nyt? PSA ja eturauhassyövän verinäytediagnostiikka Eturauhassyöpädiagnostiikka on hankalaa, koska kudosnäytteiden Gleasonin luokitus

Lisätiedot

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi

Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Yleistä seulontatutkimuksista & mihin ollaan menossa Nea Malila Suomen Syöpärekisteri www.syoparekisteri.fi Syöpäseulontojen tavoitteet Ensisijainen tavoite laadukas = vaikuttava seulontatoiminta vaikuttavuus

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa

Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Lauri Jokipalo ja Heikki Hakkarainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 02/2012

Lisätiedot

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

5-ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN

5-ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN 5-ALFAREDUKTAASIESTÄJÄLÄÄKITYKSEN VAIKUTUS ETURAUHASEN ADENOKARSINOOMAN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN Vesa Kartesalo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tampereen

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Kenelle eturauhasen radikaalileikkaus?

Kenelle eturauhasen radikaalileikkaus? Katsaus tieteessä Henrikki Santti LT, erikoislääkäri henrikki.santti@hus.fi Harri Visapää LT, erikoislääkäri, HUS, HYKS, Syöpäkeskus Kristiina Karelo LL, erikoistuva lääkäri Helsingin kaupungin työterveyskeskus

Lisätiedot

Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys

Eturauhassyövän hoitojen haitat ja potilaiden tyytyväisyys Alkuperäistutkimus tieteessä Ulla-Sisko Lehto FT, erikoistutkija THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto ulla-sisko.lehto@thl.fi Heli Tenhola proviisori Helsingin yliopisto, sosiaalifarmasian

Lisätiedot

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 11, 2010. Eturauhasen syöpä

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 11, 2010. Eturauhasen syöpä Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 11, 2010 Eturauhasen syöpä Syöpäsäätiön XXXVII Symposiumi 4. 5.2.2010 1 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Eturauhasen syöpä 2010 Ruokatorven syöpä ja mahasyöpä

Lisätiedot

Syöpäseulonnoista Suomessa

Syöpäseulonnoista Suomessa Muistio 25.3.2009 1(5) Syöpäseulonnoista Suomessa Tähän muistioon on koottu tietoa paksu- ja peräsuolisyövän (lyhyemmin suolistosyövän) seulonnasta sekä eturauhassyövän PSA-seulonnasta peruspalveluministerin

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health

Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Syöpäseulonnat II - sairauksien

Syöpäseulonnat II - sairauksien Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka

Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa. 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Gynekologin näkökulma Papamuutoksissa 16.05.2013 Dos. Virpi Rantanen Tyksin Naistenklinikka Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus Ollut toistuvasti kutsuttuna luennoitsijana

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle

Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Tiedote: Muotokuvanäyttely 12 miestä antaa kasvot eturauhassyövälle Kaksitoista eri-ikäistä miestä asettui valokuvaaja Juha Törmälän kameran eteen kesällä 2015 ja kertoi, miltä tuntuu sairastua eturauhassyöpään.

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Menetelmät ja tutkimusnäyttö Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan

Lisätiedot

Prostatektomian jälkeisen PSA-etäseurannan toimivuus Taysissa

Prostatektomian jälkeisen PSA-etäseurannan toimivuus Taysissa Prostatektomian jälkeisen PSA-etäseurannan toimivuus Taysissa Mikko Järviniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2018 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Eturauhassyövän hoitojen miesten seksielämälle aiheuttamat haitat

Eturauhassyövän hoitojen miesten seksielämälle aiheuttamat haitat Eturauhassyövän hoitojen miesten seksielämälle aiheuttamat haitat TUTKIMUSRAPORTTI Ulla-Sisko Lehto, FT (onkologia), PsM, erikoistutkija, THL, Väestön terveydentila -yksikkö Heidi Lonka, fysioterapeutti,

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä.   public-procurement Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every

Lisätiedot

ETURAUHASSYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN MIESTEN KOKEMUKSET HOITOJEN AIHEUTTAMISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA

ETURAUHASSYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN MIESTEN KOKEMUKSET HOITOJEN AIHEUTTAMISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ETURAUHASSYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN MIESTEN KOKEMUKSET HOITOJEN AIHEUTTAMISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOKSEN SUORITTAMAN VALTAKUNNALLISEN POTILASKYSELYN TULOKSIA Heli Tenhola Helsingin

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen

Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat 18.8.2016 Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen Miksi ja miten studiot? Todellinen tarve: uudet maisteriohjelmat alkamassa

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Pienten munuaiskasvainten ylidiagnostiikasta ylihoitoon voidaanko ketju katkaista?

Pienten munuaiskasvainten ylidiagnostiikasta ylihoitoon voidaanko ketju katkaista? Petrus Järvinen, Kimmo Taari, Harry Nisén ja Tuomas P. Kilpeläinen Pienten munuaiskasvainten ylidiagnostiikasta ylihoitoon voidaanko ketju katkaista? Pienten, alle 4 cm:n kokoisten munuaiskasvainten ilmaantuvuus

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Kivessyövän hoidossa tapahtuu

Kivessyövän hoidossa tapahtuu Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot