Kahden kerroksen kääntäjiä: Kvantitatiivinen työolokysely av-kääntäjien ansioista alan muutosten käännekohdassa 2010-luvun alussa

Transkriptio

1 FM Tarmo Hietamaa tutkimusraportti syyskuu 2014 Kahden kerroksen kääntäjiä: Kvantitatiivinen työolokysely av-kääntäjien ansioista alan muutosten käännekohdassa 2010-luvun alussa Toteutin kevättalvella kyselyn 2014 av-kääntäjien 1 työoloista 2010-luvun alussa selvittääkseni, miten erilaisissa oloissa alan suomalaisella kentällä on työskennelty juuri ennen sen nykyhistorian kenties suurinta murrosta, joka kulminoituu ajallisesti syksyyn Tuolloin arviolta puolet av-käännösalan perinteisen työmuodon, työsuhteisten freelancereiden, töistä siirtyi ulkoistettuina pois työehtosopimuksen piiristä, kun suuri suomalainen mediatalo MTV Media myi käännöstoimintansa Broadcast Text International -nimiselle kansainväliselle käännöstoimistolle (lyh. BTI; nyk. BTI Studios). Olen tahtonut saada selville, millainen alan kokonaistilanne on ollut ennen tätä suurta murrosta, jotta av-kääntäjien työoloista ja pitkään käynnissä olleesta muutoksesta alalla voidaan puhua tutkituin tiedoin. Tässä vaiheessa tutkimukseni, jonka käynnistämiseen sain Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön työskentelyapurahan, on koostunut mainitusta, verkossa toteuttamastani kyselystä (ks. liite 1), jonka kohderyhmänä oli av-kääntäjien ammattikunta mahdollisimman kattavasti. Selvitin yksinkertaisella kyselylomakkeella määrällisiä tietoja ennen kaikkea av-kääntäjien työtunneista ja ansioista alan eri päätyömuotojen työsuhteisten, työsuhteisten freelancerien, freelancerien ja yrittäjien keskuudessa noin kahden vuoden ajalta ennen tuota lokakuussa 2012 tapahtunutta yrityskauppaa. Kyselyn analyysi keskittyy ensisijaisesti työtuntien ja ansioiden väliseen suhteeseen, jotta saadaan vertailukelpoisesti selville, miten selvät erot eri työmuotoja edustavien kääntäjien ansioissa ovat keskimäärin vallinneet huomioiden myös sen, että työaika alalla ei ole vakiomittainen. Kyselyn tuottamia tietoja on tarkoitus täydentää myöhemmässä vaiheessa yksilöhaastatteluin kerättävillä laadullisilla tiedoilla itse työskentelyn eri puolista, jotta syntyy kattava kuva koko alan tilasta kokonaisvaltaisen laadun kannalta tietyllä hetkellä. 1 Viittaan tässä tutkimuksessa av-kääntäjillä (ja muutoinkin asiayhteydestä riippuen yleisesti kääntäjillä) pääasiassa ruututekstejä tekeviin kääntäjiin, ellen toisin nimenomaisesti mainitse. Tosiasiassa nimitys sisältää laajempana käsitteenä myös kääntäjät, jotka tekevät dubbaus- eli jälkiäänityskäännöksiä, spiikki- eli selostustekstikäännöksiä sekä lukuisia muita, eri medioissa esiintyviä monikanavaisia käännöstekstejä.

2 Tarmo Hietamaa 2 Kahden kerroksen kääntäjiä Perehdyn tutkimuskokonaisuudellani toimintaan av-käännösalalla määrittämällä toiminnan kokonaisvaltaista laatua mahdollisimman laajasti. Tutkittavana on noin kahden vuoden ajanjakso ennen lokakuuta 2012, jolloin alan kenttä muuttui mainitun yrityskaupan myötä merkittävästi ennen kevättä 2013, jolloin työsuhteisen freelancertyön työehtosopimuskausi oli umpeutumassa; näiden tapahtumien muodostaman kynnyksen valossa voi niin ikään pohtia alan tulevaisuudensuuntia sen jälkeen, kun tutkittavan ajanjakson olot eivät enää ole päteneet sellaisenaan, mutta tässä raportissa tähän palataan vain lyhyesti loppukoonnin yhteydessä. Tämä tutkimusraportti on käytännön selvitys kyselyn pääasiallisimmista löydöksistä, joita käsitellessäni olen pystynyt viittaamaan myös joihinkin tieteellisiin lähteisiin. Pyrin jatkamaan tutkimustyötäni kokonaisuutena tieteellisesti kurinalaisemmin. Tämä eräänlainen väliraportti on laadittu myönnetyn työskentelyapurahan edellytyksenä mutta on ilman muuta myös tarpeellinen väline tutkimukseni ensimmäisen osion löydöksien selvittämiseksi. Merkittäväksi tutkimuskohdetta, työn kokonaisvaltaista laatua (ks. Abdallah 2007: ), määrittäviksi käsitteiksi ovat tässä vaiheessa muodostuneet asiantuntijatyö ja työnteon kannattavuus. Palaan näihin aiheen taustoituksessa ja tutkimustulosten analyysissa. Päätutkimuskysymykseni kuuluu: Miten suomalaisten av-kääntäjien työolot ovat eronneet toisistaan 2010-luvun alussa? Tarkentavina kvantitatiivisina lisäkysymyksinä toteuttamani kyselyn, tutkimukseni ensimmäisen osion, kannalta on: Monessako toisistaan eroavassa kerroksessa av-kääntäjät ovat toimineet työaikaan suhteutettuja nettoansioita tarkasteltaessa, ja miten nämä erot ilmenevät? Selvitin ansioita kysymällä vuotuisia nettoansioita, sillä eri työmuotojen bruttoansiot tuottaisivat vastauksia, jotka eivät olisi vertailukelpoisia keskenään: työsuhteisilla toimijoilla työnantaja suorittaa lakisääteiset sosiaalimaksut ja lomakorvaukset, kun taas työsuhteettomien toimeksiantajilla ei ole tällaisia velvoitteita, vaan ammatinharjoittajatoimijan tuloista jopa puolet saattaa mennä yrittäjä- ym. maksuihin. Lisäksi kaikenlaiset freelancerit (työsuhteiset, työsuhteettomat, yrittäjät) vastaavat pääasiassa itse esimerkiksi työvälineistään tai työtiloistaan. Työolojen kokonaiskuvan valossa merkittävimmät ovat nähdäkseni siis nettoansiot, joita olen verrannut Tilastokeskuksen valtakunnallisiin tietoihin käytettävissä olevasta yksilökohtaisesta rahatulosta erilaisten tulorajojen mukaan. Olen koko tutkimuksen ja av-käännöstoiminnan kokonaisvaltaisen laadun kannalta olettanut, että avkääntäjien ammattikunta olisi toiminut 2010-luvun alussa pääasiassa kolmessa eri työolokerroksessa: (1) työsuhteisina aikapalkkaisina, (2) työsuhteisina freelancereina sekä (3) työsuhteettomina freelancereina ja yrittäjinä. Kyselyn tulosten perusteella kääntäjät ovat toimineet nimenomaan työaikaan suhteutettujen, käytettävissä olevien rahatulojensa kannalta jakautuneena kahteen kerrokseen: (1) työsuhteellisten 2 ja (2) työsuhteettomien. Tutkin ansioita suhteuttamalla kyselyni eri ansioluokat ja työtuntimäärät normaaliin työviikkoon (kyselyssä t) ja vertaamalla näitä suhteutettuja ansioluokkia Tilastokeskuksen vuoden 2012 kansallisiin tulorajoi- 2 Käytän nimitystä työsuhteellinen tarkoittaessani nimenomaan näitä ammattikuntaa jakavia kerroksia; työsuhteinen puolestaan viittaa yksittäisten kääntäjien työmuotoon.

3 Tarmo Hietamaa 3 Kahden kerroksen kääntäjiä hin. 3 Esittelen tämän tarkastelutavan työkaluna, jolla työolojen määrällisiä eroja saadaan vertailtua alalla, jolla ei ole selvää, että työskenneltäisiin pääasiassa jonkin tietyn viikkotuntimäärän verran. Kääntäjäkerrosten erot olivat nähtävissä samansuuntaisina niin työaikaan suhteutetuissa kuin suhteuttamattomissa ansioissa, mikä tukee käyttämäni kaltaisen vertailukelpoisen tarkastelun toimivuutta. Tarkasteltavia eroja työmuotokohtaisesti olivat ensisijaisesti se, mihin ansioluokkiin kunkin työmuodon enemmistö on painottuneena, ja se, miten suurella osuudella kussakin työmuodossa alitetaan eritasoisia valtakunnallisia tulorajoja. Merkittävää oli, että suhteutetuissa ansioissa yksikään työmuoto ei ollut painottunut ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanille 4 ( e / v; ks. Kotitalouden tulot). Suhteutettujen ansioiden pääasiallinen painotus oli analyysini perusteella muodostuneessa työsuhteellisten kerroksessa luokassa ylemmän korkeakouluasteen alle (alle e / v; 45,8 % työmuodon kääntäjistä) ja työsuhteettomien kerroksessa luokassa köyhyysrajan alle (alle e / v; 40,4 %) 5. Painotusten eroja vahvistavat seuraavaksi huomattavimpien osuuksien muodostamat sivupainotukset, jotka työsuhteisilla olivat luokissa [koko maan] mediaanin alle (alle e / v; 22,3 %) ja ylemmällä korkeakouluasteella ( e / v; 18,1 %) ja työsuhteettomilla luokassa mediaanin alle (36,4 %). (Ks. analyysin yhteydestä taulukko 2 ansioluokkien määrittelystä sekä taulukot 9 ja 10 ansiokerrosten ansioluokkien osuuksista.) Kerrosten eroja korostaa suhdeluku, joka ilmaisee keskiarvon eri ansiorajojen ali kertautuvasti jäävien prosenttiosuuksista kussakin työmuodossa; luku on sitä suurempi, (a) mitä enemmän rajojen alittajia on ja (b) mitä enemmän alitukset ovat painottuneet ansioluokkien pienempään päähän, jolloin kumuloituva vaikutus kasvaa. Tuo suhteutettujen ansioiden alituskeskiarvo on työsuhteisilla 40,7 % ja työsuhteettomilla 71,1 %; kerrosten sisäisten työmuotojen keskiarvot yhtenivät miltei tarkalleen näihin, mikä korostaa kerrosten sisäistä yhtenäisyyttä ja keskinäistä erillisyyttä. (Ks. taulukot 9 ja 10.) Nämä suhdeluvut eivät siis kerro sinänsä siitä, miten suuri osuus työmuodosta tai ansiokerroksesta alittaa jonkin tietyn rajan, vaan siitä, miten tulorajojen alitukset ovat painottuneet eli missä työmuodo(i)ssa tai kerroksessa on enemmän vähemmillä ansioilla toimivia kääntäjiä. Odotuksenmukaisesti työsuhteellisten ansiot ovat paremmat, sekä työaikaan suhteutettuina että suhteuttamattomina (ks. myös liite 3). Odottamatonta sen sijaan oli, että hekään eivät ilman muuta sijoitu yksiselitteisesti edes ansioluokkaan ylemmän korkeakouluasteen alle (alle e / v; eriteltynä 4,3 %), vaan ensisijaisesti analyysissä tähän yhdistettyyn luokkaan alemman korkeakouluasteen alle (alle e / v; eriteltynä 41,5 %). Työsuhteisten freelancerien toinen, pienempi sivupainotus tosin osuu luokkaan ylemmällä korkeakouluasteella ( e / v), mikä vahvistaa kerroksen sijoitusta ansioasteikossa. Odotuksenmukaista tuloksissa oli niin ikään se, että työsuhteettomat alittavat huomattavassa määrin pienituloisuusrajan, köyhyysrajan. Alan 3 Termi ansioluokka koskee tässä tutkimuksessa yksittäisten kääntäjien sijoittumista ansioasteikkoon; edellä mainittu ansiokerros viittaa koko ammattikunnan jakautumiseen eri kerroksiin. (Ks. tulorajoista ja ansioluokkien suhteutuksesta taulukko 1 ja liite 2.) 4 Mediaani on jakauman keskimmäinen havaintoarvo, kun havainnot on järjestetty suuruusjärjestykseen (Mediaani) eli luku, jonka ala- ja yläpuolella jakaumassa on yhtä monta lukua. 5 Köyhyysrajan eli pienituloisuusrajan alittaa, mikäli käytettävissä olevat rahatulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia mediaanitulosta (Tulonjakotilasto 2012: Pienituloisuus: 6).

4 Tarmo Hietamaa 4 Kahden kerroksen kääntäjiä oletetun näennäisyrittäjyystilanteen kannalta yllättävää kuitenkin oli, että luokassa köyhyysrajan alle (alle e / v) on prosentuaalisesti lähes yhtä suuri työmuotokohtainen osuus freelancereita (40,6 %) ja yrittäjiä (40,3 %) (ks. taulukot 7 ja 8). Alalla pitkään toimineen (työsuhteettomista, verokortillisista) freelancereista koostuvan työvoiman olisi ajatellut tukeutuvan laskutuksessaan voimassa olevan työehtosopimuksen malliin, kun taas yrittäjiksi ulkoistettujen alan tulokkaiden työelämätaitojen puutteen tässä suhteessa ymmärtää. Kummankin näiden työmuotojen ansiot ovat joka tapauksessa painottuneet voimakkaasti asteikon alapäähän. Koko alan ansioista kertovat ääripäät: työtunteihin suhteutetuissa (suluissa suhteuttamattomissa) ansioluokissa ylemmän korkeakoulutuksen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin alle jää työsuhteisista 85,6 % (78,6 %), työsuhteisista freelancereista 77,6 % (62,6 %), freelancereista 90,6 % (90,7 %) ja yrittäjistä 98,5 % (94,0 %); sekä alle pienituloisuusrajan jää työsuhteisista 7,1 % (0 %), työsuhteisista freelancereista 11,3 % (7,5 %), freelancereista 40,6 % (29,7 %) ja yrittäjistä 40,3 % (26,1 %). Edellä esiteltyjä, työmuotojen ja kääntäjäkerrosten olennaisia luokitteluja ja lukuja käsitellään taulukoin tarkemmin itse analyysissa; seuraavaksi tietoja kyselystä. Työolokyselyn toteutus ja otanta Tarve tämän tutkimuksen tekoon syntyi paitsi omista kokemuksistani av-käännösalalta myös äkillisesti lisääntyneestä alan olojen tietämyksestäni ammattikunnan alettua järjestäytyä lokakuussa Olin toiminut avkääntäjänä seitsemän ja puoli vuotta ennen tuota ajankohtaa. Sen jälkeen olen ollut aktiivisena osana järjestäytynyttä ammattikuntaa ja pyrkinyt ymmärtämään alan toimintaa entistä perusteellisemmin. Ymmärryksen lisäännyttyä on käynyt selväksi, että toiminnasta alalla ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa, ja niin päädyin vähitellen kohti tämänhetkistä tutkimustani, joka jatkaa käännöstieteen perusopinnoissani aloittamaani suuntaa selvittää alan sosiologisia kysymyksiä. Työn laatua on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti, työn teon kautta, sen omien reunaehtojen valossa, eikä keskityttävä esimerkiksi pelkkiin ruututeksteihin käännöstyön laatua tutkittaessa (ks. Abdallah 2007). Tätä varten käynnistin tutkimuksen, joka suunnitelmani toteutuessa tulee yhdistämään alan määrällisen ja laadullisen tarkastelun. Sen ensimmäinen osio oli tämä kysely, jonka tulokset eivät siis yksinään todista alan työoloista muuta kuin sen, millaiset työtunteihin suhteutetut ansiotasojen erot ovat keskimäärin vallinneet suomalaisten av-kääntäjäkerrosten välillä. Lisäksi kysely tuottaa tärkeää määrällistä taustatietoa av-kääntäjäkunnan rakenteesta koulutuksen ja kokemuksen suhteen; nämä tiedot ovat toistaiseksi analysoimatta. Tiedotin kyselystäni sähköpostilistalla, joka syntyi ammattikunnan järjestäytymisen myötä lokakuussa 2012; lisäksi kerroin kyselystä Av-kääntäjät.fi-sivuston suljetulla keskustelufoorumilla, jota saattoivat seurata muutoin tavoittamattomat av-kääntäjät. Koska sähköpostilistalla on keskusteltu ja tiedotettu alan oloista avoimesti yli juovan, joka on jakanut ammattikunnan 1990-lopulta saakka karkeasti ajateltuna julkisen ja kaupallisen sektorin kääntäjiin, se oli hedelmällinen alusta saada eri oloissa toimineita kääntäjiä jakamaan tietojaan

5 Tarmo Hietamaa 5 Kahden kerroksen kääntäjiä myös tutkimustarpeisiin. Listan jäsenmäärä, periaatteessa ruohonjuuritasolla järjestäytyneen ammattikunnan lukumäärä, on keväällä 2014 ylittänyt neljänsadan av-kääntäjän rajan, mikä on kuvaava vertailuluku, sillä aiemmin on arvioitu, että av-käännösala työllistäisi kokopäiväisesti kääntäjää. Kutsut kyselyyni lähetin listan sähköpostiosoitteiston avulla; nämä yhteystiedot sisälsivät myös sellaisia av-kääntäjiä tai niiksi oletettuja, jotka eivät olleet listan jäseniä mutta joita oli aika ajoin tiedotettu alan tilanteesta. Kyselylomakkeen löysi vain kyselykutsussa olleen linkin avulla, eikä lomakesivulle siis voinut päätyä sivuston satunnaisia selaajia. Kysely oli vastattavissa Av-kääntäjät.fi-sivustolla runsaat kolme viikkoa, Av-kääntäjä Jukka Sorsa auttoi minua luomaan määrällistä dataa helposti korreloitavaan muotoon keräävän lomakkeen. Lisäksi hän ja muu av-kääntäjien tes-neuvottelujen taustatyöryhmä avustivat minua asiantuntijuudellaan kysymysten viimeistelyssä. Kyselyyni tuli kaikkiaan 212 vastausta. Näistä karsiutui heti kaksi vastausta, joista toinen oli kyselykutsun saanut, joka ei palautteensa mukaan ole koskaan toiminut kääntäjänä (mutta joka silti oli vastannut asiallisesti kysymyksiin olemattomine kokemuksineen alalta), ja toinen oli ilmiselvä kaksoisvastaus, joka oli jäänyt kesken. Kyselyn kokonaisotanta oli siis 210, joskin kyselyllä selvitettävien ansiotasojen kannalta käyttökelpoisia vastauksia oli 193, sillä 13 vastauksesta eivät ilmenneet joko ansiot tai työtunnit taikka kummatkaan eikä 4 vastauksesta lisäksi selvinnyt ansioiden todellista määrää. Kokonaisotantani on merkittävä, noin puolet vakiintuneena pidetystä, täystyöllistyvien enimmäismäärästä. Tosiasiassa alalla kuitenkin toimii myös osaaikaisia ja alalla saatetaan ainoastaan käväistä, joten työvoiman todellinen määrä jonain tiettynä hetkenä voi olla selvästi suurempi eikä sitä pysty ainakaan tämän tutkimuksen avulla määrittämään. Mainittakoon, että kyselykutsun sain lähetettyä 656 sähköpostiosoitteeseen, joista vielä 25 osoittautui toimimattomiksi tai vääriksi. Kutsu tavoitti siis 631 henkilöä, jotka olisivat toimineet av-kääntäjänä jossain ominaisuudessa 2010-luvun taitteessa tai sittemmin. Tutkimusta käynnistettäessä tällaisia henkilöitä oli tiedossa kaikkiaan 724, mutta kaikkien yhteystietoja ei ollut saatavilla; oletettavasti joukossa on myös täysin vääriä nimiä. Ammattikunnan koon kannalta näissä isoissa luvuissa on epäilemättä mukana päällekkäisyyttä, kun kutsun saaneissa voi helposti olla esimerkiksi sekä vuoden 2010 tienoilla alan jättäneitä että vuoden 2012 tienoilla alalle vasta tulleita. Näitä lukuja ei siis tule pitää vakiintuneen, täystyöllistyneen ammattikunnan kokona. Sitä vastoin jokainen vastaaja on otantaa kasvattaen tuottanut yleistettävää tietoa siitä, millaiset olot eri työmuodoissa ovat vallinneet. Yleistettävyyden kannalta niin ikään kyselyn työmuotokohtainen vastaajahajonta vaikuttaa prosentuaalisesti reaalitilannetta kuvaavalta. Alan toimijoiden jakauma kentällä on vallitsevan käsityksen mukaan ollut seuraavanlainen: Täystyöllistyvien määränä on aiemmin pidetty noin kolmeasataa ammattilaista (ks. Viidennes Suomen televisiokääntäjistä jäämässä työttömäksi), jotka ovat toimineet pääasiassa suomalaisten mediatalojen tv-kääntäjinä. (Ammattilaisuudesta ja tv-kääntäjyydestä enemmän seuraavassa luvussa.) MTV Median lokakuussa 2012 ulkoistamista 114 kääntäjästä uuden työnantajan BTI:n palveluksesta irtisanoutui 101 kääntäjää (ks. Kääntäjiä edustavat liitot laittoivat BTI:n hakusaartoon ja ylityökieltoon), mitä on samoin

6 Tarmo Hietamaa 6 Kahden kerroksen kääntäjiä tuohon kolmeensataan viittaavana pidetty noin kolmanneksena alan ammattilaisten määrästä. Osa näistä entisistä MTV:n työsuhteisista freelancereista toimi myös Yleisradion (Yle) palveluksessa, ja päällekkäisyydet huomioiden MTV:lle ja Yleisradiolle työskennelleitä, ns. Yhtyneet-sopimuksen alaisia työsuhteisia freelanceav-kääntäjiä on arvioitu olleen yhteensä noin kaksisataa, siis noin kaksi kolmannesta aiemmasta ammattilaismäärän arviosta. Lisäksi aikapalkkaisia kääntäjä-toimittajia tai muutoin vakituisia kääntäjiä on ollut alalla muutama kymmenen. 6 Alan ammattilaisista viidenneksenä on pidetty suomalaiselle Pre-Textille ennen vuotta 2010 työskennelleitä kuuttakymmentä toimistokääntäjää, joiden työt niin ikään ovat siirtyneet BTI:lle (ks. edellä). Näistä kaikista koostuvaan suunnilleen kolmeensataan kääntäjään, joiden joukossa on jonkin verran myös osa-aikaisia, on sittemmin lisätty arvio monikansallisten käännöstoimistojen vakituisesti käyttämästä kääntäjämäärästä, mistä on päästy toimijaan koko alalla (ks. Broadcast Text International Oy ylityökieltoon ja hakusaartoon, MTV Median ulkoistamat av-kääntäjät joukkoirtisanoutuivat). Arviota sadan tai runsaan sadan toimistokääntäjän määrästä tukevat järjestäytyneen ammattikunnan sähköpostilistalla tehdyt kyselyt työtilanteista talvella Kyselyn 193 käyttökelpoista vastausta tulivat 14 työsuhteiselta, 80 työsuhteiselta freelancerilta, 32 freelancerilta ja 67 yrittäjältä. 8 Tutkimukseni otannassa näistä ensimmäiset 94 työsuhteellista kääntäjää edustavat alalla vuoteen 2012 toiminutta noin kahtasataa työsuhteellista kääntäjää ja jälkimmäiset 99 työsuhteetonta kääntäjää edustavat toimistojen käyttämiä noin kahtasataa freelanceria ja yrittäjää. Työsuhteettomien hieman suurempi osuus painottaa osuvasti myös freelancerien ja yrittäjien puolella olevaa reserviä, joka ainakin satunnaisten ja osa-aikaisten töiden pohjalta voi vaikuttaa av-kääntäjinä työskentelevien määrään ajoittain. Kyselyn otannan ja vastaajien työmuotojen hajonnan valossa tutkimukseni kyselyosion tulokset ovat nähdäkseni yleistettävissä koskemaan koko ammattikuntaa. Esimerkiksi Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) tekemään viimeisimpään kyselyyn av-kääntäjien ansioista vuonna 2009 [v]astauksia saatiin peräti 151 kappaletta, joista 73 tuli Yhtyneet-sopimuksen ehdoilla työskenteleviltä ja 78 muilla ehdoilla työskenteleviltä av-kääntäjiltä. Jälkimmäisistä kymmenkunta työskenteli työsuhteisina freelancereina ja loput yrittäjinä tai muuten vailla työsuhdetta. (Väre 2009: 1.) SKTL:n kyselyyn osallistui siis työsuhteisia noin kahdeksankymmentä ja työsuhteettomia noin seitsemänkymmentä. Omassa kyselyssäni havaitsemieni kerrosten välinen suhde on melko lähellä näiden lukujen suhdetta, jonka painotus 6 Vertailun vuoksi mainittakoon ammattikunnan sähköpostilistan hallinnoijan, syksyllä 2012 MTV:ltä ulkoistetun av-kääntäjän, tiedot näiden ns. tv-kääntäjien määrästä. Listaa perustaessaan hänellä oli osoitteet 120:lle MTV:n kääntäjälle, joista moni teki hommia myös muualle, esim. Ylelle ja pari [on] sellaista, jotka ovat varmaan jo eläköityneet, sekä myös 108:lle pelkästään Ylen kääntäjälle, joihin lukeutuu myös 5 eläkeläistä ja ainakin kuusi harvinaisten kielten kääntäjää, jotka tuskin työllistyvät täyspäiväisesti (Välimäki, sähköposti ). Nämä runsaat kaksisataa sisältävät sekä työsuhteiset Yhtyneet-freelancerit että MTV:n ja Ylen aikapalkkaiset kääntäjät, joiden lisäksi aikapalkkaisia on ollut jonkin verran käännöstoimistoissakin. 7 Kyselyjen osallistujamäärien ja sähköpostilistan jäsenmäärän perusteella tosin vaikuttaa siltä, että toimistojen kääntäjäreservi ja rekrytointikyky voivat kasvattaa ammattikunnan kokoa hetkellisesti. Tämän puolesta puhuu sekin, että alkaessani valmistella kyselyäni joulukuussa 2013 tiedossa oli 724 henkilöä, jotka tiettävästi olivat toimineet av-kääntäjinä jossain aiheessa vuosien aikana, kuten aiemmin tekstissä mainitsen. 8 Työmuotojen, työntuntien ja ansioiden tarkempi analyysi säilyy vastauksien anonymiteetin takaamiseksi pelkästään tekijän tietona.

7 Tarmo Hietamaa 7 Kahden kerroksen kääntäjiä on silti alan perinteisten toimijoiden ja työsuhteisten puolella, sektorilla, josta on muutoinkin ollut parhaimmin tietoa. Kaupallisenkin sektorin kääntäjät ovat tosin jo tuolloin alkaneet selvästi aktivoitua. Alan tuolloisen kriittisen tilanteen, jossa Pre-Text menetti kymmeniä kääntäjiä työllistäneen asiakkaansa, Nelosen, arvellaan kyselyn raportissa vaikuttaneen siihen, että vastaajia oli ollut ennätysmäärä; tuolloinkin olivat työehtoneuvottelut ajankohtaiset ja kaivattiin ajantasaista tietoa (mts.). SKTL:n ansiokyselyyn verrattuna on oma otantani määrällisesti hieman kattavampi ja hajonnaltaan hieman edustavampi, ja syynä on epäilemättä jälleen alalla vallinnut tilanne, tällä kertaa selvästi koko alan tulevaisuutta koskenut syksyn 2012 kriittinen muutos. Sen seurauksena ammattikunnan voi sanoa järjestäytyneen kokonaisuutena ennennäkemättömällä tavalla, kun käsitykseni mukaan entistä useampi syrjässä toiminut av-kääntäjä on aktivoitunut yksittäisenä toimijana. Myös toimijuus (vrt. Abdallah 2012: 24) on tärkeä osa kokonaistutkimustani. Seuraavassa luvussa taustoitan alan tilannetta, jotta voidaan ymmärtää, millaisten toimijoiden kentälle tutkimukseni asettuu reaalimaailmassa. Av-käännösalan toimijuutta ja historiaa Av-käännösalalla on perinteisesti työskennelty pääasiassa työsuhteisina freelancereina, joiden työehdot on määritetty Yhtyneet-sopimuksessa, joka solmittiin alun perin Yleisradion ja silloisen Mainostelevision (nyk. MTV Media) kanssa. Tämä työmuoto suo valinnanvaraa ja vapautta niin työntekijälle kuin työnantajalle eri toimeksiantojen suhteen mutta myös tunnustaa muun muassa sen, että työntekijän tarve on jatkuva muttei välttämättä alituinen; freelancerina kääntäjä voi työskennellä usealle työn- tai toimeksiantajalle esimerkiksi erikoistumisensa mukaan. Ansiot ovat toimeksiantokohtaisia palkkioita, ja työnantaja hoitaa kääntäjän sosiaalimaksut ja lomakorvaukset. Alalla on perinteisesti työskennelty myös aikapalkkaisissa työsuhteissa, jolloin kääntäjä on työnantajansa vakituisessa palveluksessa, usein kääntäjä-toimittajana, joskin tällaiset erityisasiantuntijatyösuhteet ovat harvassa. Alalla on ollut myös työsuhteen ulkopuolisia freelancereita ja yrittäjiä, joilla ei siis ole työsuhteen turvaamaa asemaa eikä neuvoteltuja työoloja vaan he vastaavat periaatteessa itse työnsä kannattavuudesta ja oloista. Kaupallisella sektorilla 2000-luvun alusta voimistuneena suuntauksena on ollut käyttää vakituisena työvoimana freelancereita, jotka toimivat toimeksiantajan vaatimuksesta yrittäjinä. Nämä ovat ns. pakko- tai näennäisyrittäjiä, jotka saattavat työskennellä ketjutetuissa toimeksiantosuhteissa ilman vakituisen työsuhteen suomaa turvaa ja neuvoteltuja ehtoja. Periaatteessa kaikki työsuhteettomatkin kääntäjät voisivat vedota esimerkiksi Yhtyneet-sopimuksen ehtoihin työnteon laadun normina, mutta alan yhtenäisen kehittymisen lienee estänyt voimakkaaksi luonnehdittava jakautuminen järjestäytyneisiin, työsuhteisiin (Yhtyneet-)kääntäjiin ja syrjäytyneisiin, työsuhteettomiin (toimisto)kääntäjiin. Tämän jakautumisen taustana on av-käännösalan lähihistoria kahdenkymmenen vuoden ajalta luvun lopulta alkaen tv-kanavien ja kuvaohjelmajulkaisujen lisääntymisen myötä (Vertanen 2007b) alan toimijoiden kirjo on kasvanut käännösten kysynnän myötä. Toimijoilla voidaan tarkoittaa mitä hyvänsä avkäännöstoiminnan tahoja, olivat kyseessä sitten kääntäjät, asiakkaat tai käännöstoimistot (vrt. Abdallah 2012:

8 Tarmo Hietamaa 8 Kahden kerroksen kääntäjiä 24), jotka erillisinä toimeksiantajina, välittäjinä, ovat vaikuttaneet alan yksityisen, kaupallisen sektorin verkostoitumiseen. Verkostot ovat järjestyneet pääasiassa siten, että av-käännöstoimistojen avulla käännösten tilaajat, asiakkaat kuten tv-kanavat ja dvd-julkaisijat, ovat voineet ulkoistaa oman käännöstoimintansa yksittäisille, monia kääntäjiä hallinnoiville toimistoille, jotka toimivat verkoston solmukohtina halliten alalla liikkuvaa tietoa (Abdallah 2007: 273) ja rahaliikennettä (Laine 2007: ), kääntäjien alansa asiantuntijoina marginalisoituessa verkoston reunamien eristetyiksi tai eristäytyneiksi toimijoiksi. Alan laatua vaalivina ammattilaisina on perinteisesti pidetty Yleisradion ja MTV:n kääntäjiä (vrt. Abdallah 2007: ), tv-kääntäjiä, kun taas yksityisen sektorin toimistokääntäjinä, video- ja nyttemmin dvd-kääntäjinä, on toimittu kaupallisemmin perustein, mahdollisesti odottaen tilaisuutta päästä noihin arvostetumpiin töihin. Näiden kerrosten välille syntyneen juovan seurauksena alan ammatillisten erojen voi sanoa kasvaneen 2000-luvun alun aikana suorastaan kuiluksi. Samaan aikaan ala on kuitenkin kehittynyt niin, että enää ei mielestäni voida puhua tv- ja dvd-kääntäjistä erikseen: vuosituhannen vaihteen tienoilta asti hallitsemiensa kaapelikanavien jälkeen käännöstoimistot ovat levittäytyneet myös sekä television digitalisoitumisen jälkeen syntyneille uusille valtakunnanverkon kanaville että näitä edeltäneille kaupallisille ja jopa valtion kanaville, kaikkien näkyville. Nykyään voikin olla ammatillisesti melko kiusallista viitata esimerkiksi Yhtyneet- tai toimistokääntäjiin. Periaatteessahan jokaisen av-kääntäjän työ on aivan yhtä hyvin esillä riippumatta siitä, toimiiko hän vakituisena vai freelancerina ja kääntääkö hän esimerkiksi Yleisradiolle, kaupalliselle kanavalle, dvd-levittäjälle vai nettivideopalvelulle. Työn tulokset ovat joka tapauksessa mitä julkisimmat, ja erilaiset ruututekstit kuuluvat päivittäin luetuimpiin teksteihin maassamme (Vertanen 2007a: 149; Jääskeläinen 2007: ), joten työn voi jo näiltä osin sanoa edellyttävän asiantuntijuutta ja vastuuta (vrt. Abdallah 2007: 285). Turun yliopiston käännöstieteen emeritusprofessorin Yves Gambierin laskelman 9 mukaan suomalainen katsoja lukee teoreettisena maksimina yli viidenkymmenen kolmesataasivuisen romaanin verran käännöstekstityksiä vuodessa. Tältä pohjalta av-kääntäjien tes-työryhmän neuvottelija Jukka Sorsa on varovaisemmalla arviollaan (sähköposti ammattikunnan listalle ) päätynyt keskimäärin yli kolmeenkymmeneen romaaniin vuodessa, jos päivittäin katsotaan 90 minuuttia käännöstekstitettyä ohjelmaa. Omaksuttavan tekstin määrä on joka tapauksessa huomattava, ja tavalla tai toisella se myös vaikuttaa muodollisesti suomalaisten kielitaitoon ja sisällöllisesti yleissivistykseen. Helsingin yliopiston suomen kielen professori Lauri Hakulinen totesi kielen merkityksellisyydestä alun perin jo vuonna 1953: Kieli ei siis ole, kuten usein on tapana harhaanjohtavasti määritellä, vain ajatustenilmaisemisväline, vaan se on myös käsitteiden luoja ja ajattelun edellytys. Nämä oivallukset ovat samalla osoittaneet, että kielen asema koko inhimillisessä kulttuurissa on vielä merkittävämpi kuin aikaisemmin on luultu. (Hakulinen 1978: 13.) 9 Gambierin vuodesta 2012 alkaen erilaisissa koulutuksissa ja seminaareissa (mm. Pariisissa 2013 ja Madridissa 2014) esittämä laskukaava; ei julkaistua lähdettä.

9 Tarmo Hietamaa 9 Kahden kerroksen kääntäjiä Pitkäaikainen suomentaja-toimittaja Esko Vertanen tähdentää av-käännöksien suhteen, että niissä yhdistyvät luontevien vuorosanakokonaisuuksien sekä tekstin tarvitseman ajan ja tilan tekniset ja esteettiset vaatimukset (2007a: ). Lisäksi ruututekstit koetaan pitkälti niin luontevaksi osaksi ohjelmia, ettei katsoja välttämättä edes tajua lukevansa niitä ennen kuin esimerkiksi jokin selvä virhe tai muutoin asiaton käännösratkaisu kiinnittää huomion (Tuominen 2012: ). Tällaiset piirteet käännöksessä heijastuvat helposti käsitykseen koko seurattavasta julkaisusta, niin myönteisessä kuin kielteisessä mielessä. Kaikkiaan avkäännöksillä on toteutettava funktionsa toimia asianmukaisella tavalla, johon ohjaa av-materiaalin monitasoisuus lähteenä, joka sisältää paljon muutakin kuin yksittäiset sanat tai pelkän kielen, kuvan ja äänen liiton (ks. tarkemmin Holopainen 2010). Tällöin todella viestinnällisesti funktionaalinen av-käännös on kattava tulkinta koko teoksesta viestitavoitteineen eikä mekaanista oppituntikäännöstä, joka ensisijaisesti keskittyisi mihinkään pienempiin viestiyksiköihin, sanasanaisuudesta puhumattakaan. Kaiken tämän perusteella av-kääntäjien olisi syytä päästä ammatillisesti ajatellen toimijoina samalle tasolle, sillä alalla saattavat vallita mitä kirjavimpia lähestymistapoja työhön, mikä pirstoo työn kokonaisvaltaisen laadun pohjaa. Alan kentällä on ollut selvää, että töitä ei ole tehty tasa-arvoisissa oloissa. Kääntäjien välisen kuilun levetessä tarkka tieto alan toisen puolen työskentelytavoista on hämärtynyt jatkuvasti ainakin toimistojen kääntäjiä eristävän politiikan ansiosta (vrt. Laine 2007: ). Maassamme pitkään kehitettyjen avkäännöskäytänteiden ja laatua vaalivan perinteen rinnalle voi sanoa syntyneen toimistojen omien, kaupallisten tavoitteiden mukaisia, nopeutta vaativia työtapoja. Samoin voidaan väittää, että av-käännöstoimistojen kääntäjät ovat tuottaneet laatua alati enemmän omalla kustannuksellaan, kun työoloja ja palkkioita on yksipuolisesti huononnettu (Abdallah 2007: 274). Tästä eräänlaisena ääriesimerkkinä on vaatimus toimia yrittäjänä, jonka sosiaaliturva- ym. maksuista toimiston ei tarvitse huolehtia. Yrittäjät eivät myöskään saa järjestäytyä, joten työn ehtoja ei voi kollektiivisesti neuvotella, vaan jokaisen tällaisen kääntäjän yritys on oman neuvotteluvoimansa varassa. Käytännössä tällainen toimijuus merkitsee, että alalla työskennelläkseen toimiston esittämät ehdot on vain pitänyt hyväksyä. (Laine 2007: ; Abdallah 2007: 277.) Kääntäjät ovat saattaneet myös syyllistää toisiaan laaduttomasta työn jäljestä tai työn teon moralisoinnista, kun ei ole ymmärretty, mistä lähtökohdista töitä kuilun eri puolilla tehdään. Tätä ymmärryksellistä aukkoa tutkimukseni pyrkii paikkaamaan, jotta alan oloista ja työnteosta voitaisiin keskustella oikein tiedoin ja jotta ymmärrettäisiin paremmin, millaiseksi alan ammattilaisen toimijuus tätä nykyä on muodostumassa. Juuri käännöstoimistot alan verkoston erillisinä toimeksiantajina ovat vaikuttaneet av-käännöstöiden eriarvoisuuden kehittymiseen, kun kaupallisen sektorin kääntäjillä ei ole ollut suoraa yhteyttä asiakkaaseen tai kollegoihinsa. Siksi on tullut tarpeelliseksi tutkia, eroavatko tällaiset ja perinteiset työ- tai toimeksiantosuhteet toisistaan merkittävästi, jotta av-käännöstoiminnan laatukysymyksiä voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Tällainen ymmärrys on syytä saavuttaa kenties ennen kaikkea av-kääntäjien itsensä parissa, sillä nähdäkseni tietoinen ja aktiivinen kollegiaalinen toimijuus on ammattimaisen profession edellytys. Muutoin toimijat voivat

10 Tarmo Hietamaa 10 Kahden kerroksen kääntäjiä eristyä etäliukuhihnatyöläisiksi, jotka eivät voi vaikuttaa asiantuntijuudellaan työnsä todellisiin laatukysymyksiin, koskivatpa nämä sitten omia työoloja tai itse käännöstä, kuten vuosituhannen alun ajan vaikuttaa kaupallisella sektorilla käyneen. Kun verkoston tiedonhaltijoiden valta-asema ja niiden yksipuoliset laatukäsitteet hyväksytään ainakin näennäisen kritiikittömästi, voi tällainen asiantuntijatoimijoiden passiivisuus johtaa nykyisenlaiseen kehitykseen, jossa millään muulla palvelualalla ei hintoja poljeta yhtä kiivaasti (Laine 2007: 269), kun ammattikunnassa ei ole yhteisymmärrystä siitä, miten työssä kuuluisi ammatillisesti toimia. Seuraavassa luvussa paneudun kyselyni löydöksiin, kääntäjäkerrosten määrällisiin ansioeroihin. Ansioanalyysi Tutkimukseni lähtöoletuksena on, että av-käännösalan suomalaisella kentällä on työskennelty kolmessa, oloiltaan selvästi eroavassa kerroksessa, jotka kannattavuus-kannattamattomuusakselilla olisivat (1) työsuhteisuus, (2) työsuhteinen freelancerius ja (3) freelancerius (myös yrittäjyys). Samantyyppinen jako on havaittu myös kääntäjien ja tulkkien keskuudessa Tanskassa (Dam Zethsen 2011), joka av-käännösten saralla kuuluu samaan, pitkän tekstitysperinteen alueeseen muiden Pohjoismaiden kanssa. Samoin alan kotimaisella kentällä on arveltu olevan kolme palkkiotasoa (Laine 2007: 268). Kyselyni tähänastisten tulosten, työtunteihin suhteutettujen ansioiden, perusteella Suomessa on ollut selviä av-kääntäjäkerroksia 2010-luvun alussa kuitenkin vain kaksi: (1) työsuhteiset, jotka käsittävät aikapalkkaiset vakituiset työntekijät ja työsuhteiset freelancerit, ja (2) freelancerit, jotka käsittävät muut freelancerit ja yrittäjät. Av-kääntäjien kahtia jakautuneista työmarkkinoista on puhuttu jo pitkään (ks. myös Abdallah 2007: ), ja tieto ansiollisesta kaksikerroksisuudesta vahvistaa tuota käsitystä. Käyttökelpoisia vastauksia kyselyyni tuli 193 kappaletta: työsuhteisilta 94 (48,7 %) ja työsuhteettomilta 99 (51,3 %). Tarkempi, työmuotokohtainen hajonta oli seuraava: 14 työsuhteista (7,2 %), 80 työsuhteista freelanceria (41,5 %), 32 freelanceria (16,5 %) ja 67 yrittäjää (34,7 %). Keräsin tiedot myös vastaajien työn- ja toimeksiantajista sekä koulutuksesta ja työkokemuksesta, mutta näitä tietoja ei ole hyödynnetty vielä tutkimuksen tässä vaiheessa. Sitä vastoin niiden avulla saa syvennettyä kuvaa alan rakenteesta myöhemmän jatkotutkimuksen muodossa. Mainittakoon vielä, että tämänhetkinen tutkimukseni keskittyy vastausten puolesta käytännössä ruututekstikääntäjiin, sillä kaikkien 210 vastaajan joukossa muita työtyyppejä edustivat ainoastaan neljä kääntäjää, joista yksi työsuhteinen freelancer teki myös dubbauksia ja selostustekstikäännöksiä sekä näiden ohjaamista, yksi freelancer lisäksi spiikkitekstikäännöksiä sekä yrittäjistä yksi dubbauskäännöksiä ja yksi pelikäännöksiä. Ansioiden suhteutus Vastausten koonnin yksinkertaistamiseksi käytin kyselylomakkeeni laajoissa monivalintakysymyksissä valmiiden vaihtoehtojen pudotusvalikkoja. Ansiokysymyksen (liite 1: kohta 7) valikosta sai valita nettoansioidensa

11 Tarmo Hietamaa 11 Kahden kerroksen kääntäjiä määrän kymmenentuhannen euron välein vaihtuvista luokista, joita oli seitsemän; näistä ensimmäinen oli alle euroa ja viimeinen yli euroa. Vastausten absoluuttiset ansiot oli mielestäni tarpeen suhteuttaa yksilökohtaisiin työtuntiluokkiin, sillä alalla ei yleisesti ottaen välttämättä tehdä normaalia, vajaata neljänkymmenen tunnin työviikkoa. Absoluuttisia lukuja analysoimalla ei mielestäni olisi voinut pitävästi ottaa vertailuun osa-aikaisten eikä normaalia pidempää työpäivää tai -viikkoa tekevien työoloja, kun näennäisen pienet ansiot saattavat johtua vähästä panostuksesta alan töihin tai suuret ansiot voivat olla huomattavasti normaalia isomman työtuntimäärän tulosta. Tällainen vertailu vääristäisi kuvaa alan tilasta yleisen työmarkkinatilanteen rinnalla. Tätä varten kysyin myös viikoittaisia työtunteja (kohta 8), mitä varten kyseisessä pudotusvalikossa oli kahdenkymmenen tunnin välisellä jaolla viisi vastausvaihtoehtoa, joista ensimmäinen oli alle 20 tuntia ja viimeinen yli 80 tuntia. Teen absoluuttisistakin ansioista selkoa asianomaisilla kohdilla, sillä ne joka tapauksessa tukevat kyselyn tulosten tulkintaa. Pyysin vastaajia jättämään huomioimatta lomien vaikutukset työaikaan ja ajattelemaan vain työviikkoja, jotta ansiotyön ulkopuolinen aika ei vääristä kuvaa varsinaisesta viikoittaisesta työajasta (vrt. Ajankäyttötutkimus 2009: Työviikon rakenne: 4). Työtuntiluokittelussani normaalia työviikkoa edustaa vaihtoehto tuntia (vrt. mts. 6 7). Erään kyselystä saamani palautteen mukaan [t]uo tuntia tuntui kyllä vähän väljältä haarukalta, kun on tehnyt töitä n. 40 tuntia viikossa, minkä hankaluuden tiedostin vaihtoehtoja päättäessäni. Tärkeää oli kuitenkin saada eroteltua työnteko, joka selvästi ylittää säännöllisen työajan enimmäismäärän, 40 tuntia viikossa. Kaikista 210 kääntäjästä ne, jotka ilmoittivat ansionsa, alle 20:tä tuntia viikossa teki (11,0 %) 21 40:tä tuntia teki (55,2 %; lisäksi tästä tuntiluokasta yksi ei ilmoittanut ansioitaan lainkaan ja kolmen ansiot olivat epäselvät) 41 60:tä tuntia teki (25,7 %; lisäksi yksi ei ilmoittanut ansioitaan) 61 80:tä tuntia ei tehnyt yksikään ja yli 80:tä tuntia teki... 2 (1,0 %; lisäksi yhden ansiot olivat epäselvät) eikä työtuntejaan ilmoittanut (5,2 %, josta määrästä kymmenen ei ilmoittanut ansioitaankaan ja edelleen viisi ei ilmoittanut työmuotoaan). Tyhjien vastausten syynä ainakin osassa tapauksista näyttäisi olevan se, että kyseiset vastaajat ovat tulleet alalle vasta lokakuun 2012 tienoilla tai jälkeen, missä tapauksessa olin pyytänyt jättämään vastaamatta muihin kuin koulutusta ja kokemusta koskeviin taustakysymyksien 1 ja 2 eri kohtiin (ks. liite 1), jollaisten vastausten toivon palvelevan jatkotutkimuksen tarpeita. Kun 210 vastaajasta poistetaan kuusi (tarkkoja) ansioitaan ja yksitoista työtuntejaan ilmoittamatonta, jäljelle jää 193 ansioselvitykseen kelpaavaa vastausta.

12 Tarmo Hietamaa 12 Kahden kerroksen kääntäjiä Määritin kullekin työtuntimäärälle kertoimet, joilla jakamalla niihin liittyviä ilmoitettuja ansioita voi verrata tuohon enimmillään nelikymmentuntiseen, normaaliin viikoittaiseen työhön. Näin työtuntiluokan alle 20 suhteutuskerroin on 0,5, sillä sen suhteellinen (enimmäis)työmäärä on laskennallisesti puolet normaaliviikon (enimmäis)työmäärästä (20 : 40). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kyseisen luokan absoluuttiset ansiot alalta ovat analyysini kannalta puolet vertailukelpoisesta; toisin sanoen tällainen osa-aikainen av-kääntäjä voisi ajallisesti tehdä kaksinkertaisen määrän alan töitä, joten ansioita on tarkasteltava tältä pohjalta kaksinkertaisina. Vastaavasti työtuntiluokan tuntia suhteutuskerroin on 1,5, sillä suhteellinen työmäärä on työtuntien pohjalta puolitoistakertainen normaaliviikkoon nähden (60 : 40). Työntuntiluokkaan tuntia ei tullut yhtään vastauksia, mutta sen kerroin olisi ollut 2 (80 : 40). Yli 80 tunnin luokan kerroin on 2,125, joka vastaa enimmillään 85 tunnin työviikkoa (85 : 40), mitä lienee pidettävä jatkuvan työskentelyn enimmäismääränä, sillä jaettuna viidelle päivälle se tietää seitsemäntoista tunnin työpäiviä sekä vielä kuudellekin päivälle yli neljäntoista tunnin ja seitsemälle päivälle yli kahdentoista tunnin työpäiviä. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen erikoistutkija Anna Pärnänen on pitänyt esitettyä arviota 85 tunnista uskottavana (Pääkkönen, sähköposti ). Ansioluokkien työtuntiluokittainen suhteutus on esitelty liitteessä 2. Av-kääntäjien ansioluokat valtakunnallisten tulorajojen mukaan Vaikka ansioita oli tarpeen suhteuttaa, tästä on seurannut kuitenkin lukuja, jotka eivät ole suoraan verrattavissa yli työtuntiluokkien: esimerkiksi tunnin normaalilla työviikolla ansaittu euroa ei yksiselitteisesti vertaudu alle 20 tunnin euroon, joka suhteutettuna vastaa kaksi kertaa suurempaa summaa eli yltää euroon asti, tai tunnin euroon, joka suhteutettuna vastaa puolitoista kertaa pienempää summaa eli yltää vain ,67 euroon asti. Tällaisen suhteutettujen ansioiden vertailun epäsuhtaisuuden huomiointi olisi ollut erittäin vaikeaa kyselyä laatiessa, sillä tiedonkeruun kannalta oli mielestäni kannattavampaa pitää vastausvaihtoehdot paitsi osallistujille selkeinä myös helposti tilastoitavina, valmiina luokitteluina. Alan oloja tarkasteltaessa merkittäväksi nouseekin se, mihin alan ulkoiseen tietoon näitä suhteutettuja ansioita voi verrata. Niinpä ansioanalyysini määrittävinä piirteinä toimivat Tilastokeskuksen tiedot erilaisista valtakunnallisista tulorajoista. Ja koska suhteutetut ansiotasot eivät äsken todetusti lisäksi vertaudu toisiinsa suoraan, lähestyin luokittelujani sillä periaatteella, mitä luokkaa kukin tarkasteltava ryhmä korkeintaan on tai oikeammin minkä alle se jää. Tämä näkökulma valaisee kyselyllä selvinnyttä ammattikunnan ansiollista koostumusta kuvaavasti, kun kentällä on pitkään keskusteltu siitä, miten toiminta jää jatkuvasti enenevässä määrin normaalin työelämän standardien ja keskiarvojen kannattavuuden alle. Seuraavana olevassa taulukossa 1 ovat Tilastokeskuksen keräämistä vuoden 2012 tulorajoista johtamani ansioluokat (ks. Tulonjakotilasto 2012: Pienituloisuus ja Kotitalouden tulot) ja vastaajien sijoittuminen suhteutettujen ansioidensa mukaan niihin:

13 Tarmo Hietamaa 13 Kahden kerroksen kääntäjiä Suhteutus tuntiin 210:stä 193:sta kumulatiivisesti: puolet pienituloisuusrajasta 4 1,9 % 2,1 % 4 2,1 % alle pienituloisuusrajan 46 21,9 % 23,8 % "köyhyysrajan" alle 50 25,9 % pienituloisuusraja: e 57 27,1 % 29,5 % mediaanin alle ,4 % rahatulon mediaani: e 56 26,7 % 29,0 % (alemman kk:n alle) ,4 % - " -, alempi kk-aste: e 6 2,9 % 3,1 % ylemmän kk:n alle ,5 % - " -, ylempi kk-aste: e 19 9,0 % 9,8 % ylemmällä kk:lla kaksi kertaa mediaanin? 5 2,4 % 2,6 % ylemmän kk:n yli 24 12,4 % tyhjät ja epäselvät, 17 8,1 % joita ilman ,0 % 99,9 % ,9 % Taulukko 1. Av-kääntäjät ansioluokittain valtakunnallisten tulorajojen (2012) mukaan. Ansiot on suhteutettu tunnin työviikkoon. Jakauma on esitetty prosentuaalisesti sekä kaikkien vastausten (210) että ansiotiedoilta kelvollisten vastausten (193) kannalta. Luvut kertovat kunkin luokan koon. Jakaumien vasemmalla puolella lukevat Tilastokeskuksen tulorajat; oikealla puolella näkyvät lihavoituina tutkimuksessa käyttämäni ansioluokkien nimitykset. Oikean laidan kumulatiiviset luvut kertovat, miten suuri osa todella alittaa kunkin ansioluokan osoittaman rajan. Tarkasteltaessa koko ammattikuntaa edustavaa, käyttökelpoiset 193 vastausta sisältävää otantaa on kenties merkillepantavinta, mitä ansiorajojen kumulatiiviset alitusprosentit paljastavat: vastaajista 87,5 prosentin ansiot alittavat ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin, 55,4 prosentin ansiot alittavat kansallisen mediaanin ja 25,9 prosentin ansiot alittavat pienituloisuus- eli ns. köyhyysrajan. Alemman korkeakouluasteen alle jäävien tarkastelu jäi analyysissäni jokseenkin toissijaiseksi, sillä oli käytännöllisempää erottaa toisistaan pelkästään eri kymmentuhatluvuilla olevat yleisen rahatulon mediaani ja ylemmän korkeakouluasteen rahatulon mediaani. Lisäksi alemman korkeakouluasteen tasolle eli välittömästi ylemmän korkeakouluasteen alle jääviä vastauksia oli kaikkiaan hyvin pieni määrä. Niinpä työmuotokohtaisessa jatkoanalyysissä oli aiheellisempaa yhdistää alemman korkeakouluasteen ja kansallisen mediaanin tason saavuttaneiden kategoriat luokkaan ylemmän korkeakouluasteen alle. Jatkoanalyysissa on vastaavasti yhdistetty alle puoleen köyhyysrajasta jäävien pieni määrä luokkaan köyhyysrajan alle. Samoin ylemmän korkeakouluasteen tason saavuttaneiden ja ylemmän korkeakoulututkinnon yli ansaitsevien luokat on pääasiallisesti syytä yhdistää, sillä ylimmästä vaihtoehtoluokasta voidaan vain arvella, että sen valinneiden ani harvojen vastaajien tulot saattavat olla jopa kaksi kertaa kansallisen mediaanin määrän verran, mitä osoittaa myös tuolle tasolle, Tilastokeskuksen tulorajojen jatkeeksi, lisäämäni kysymysmerkillinen nimitys edellä olevassa taulukossa 1. Taulukko 2 esittelee, mitä nämä eri tulorajakohtaisia alituksia ilmaisevat ansioluokat käytännössä merkitsevät, kun esimerkkinä on työtuntiluokan tuntia ansiotarkastelua varten asetetut rajat:

14 Tarmo Hietamaa 14 Kahden kerroksen kääntäjiä puolet pienituloisuusrajasta alle pienituloisuusrajan pienituloisuusraja (60 % mediaanista): e käytettävissä olevan rahatulon mediaani: e - " -, alempi korkeakouluaste: e väh e (28,5 %) alle e:n e (9,5-54,8 %) alle e:n e (11,0-40,7 %) alle e:n - " -, ylempi korkeakouluaste: e e (11,0 %) alle tai jopa e (48,3 %) yli e:n jopa kaksi kertaa mediaanin? Taulukko 2. Ansioluokkien määrittely tulorajakohtaisilla alituksilla. Normaalia työviikkoa edustavassa työtuntiluokassa tuntia esimerkiksi kyselyn vastausvaihtoehto alle euroa käsittää erottelut puolet pienituloisuusrajasta ja alle pienituloisuusrajan, mikä käytännössä merkitsee, että tulot ovat vähintään euroa pienituloisuusrajaa (13 990:tä e) vähemmän. Vastaavasti vaihtoehto euroa sisältää pienituloisuusrajan ja muodostaa puolestaan ansioluokan mediaanin alle, jossa ansiot todellisuudessa ovat vähintään euroa tai enintään euroa mediaania (22 100:aa e) vähemmän. Vaihtoehto euroa sisältää kansallisen mediaanin ja alemman korkeakouluasteen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin ja muodostaa yhdistelmäluokan ylemmän korkeakouluasteen alle, jossa ansiot ovat vähintään euroa tai enintään euroa ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön mediaania (33 710:tä e) vähemmän. Vaihtoehto euroa sisältää ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön käytettävissä olevan rahatulojen mediaanin ja yhdessä vaihtoehdon euroa kanssa se muodostaa yhdistelmäluokan ylemmällä korkeakouluasteella, jossa ansiot ovat joko enintään euroa ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön mediaania vähemmän tai jopa euroa sitä enemmän. (Työntuntiluokkien suhteita tulorajoihin ja tutkimuksen ansioluokkiin voi tarkastella lähemmin liitteestä 2.) Tutkimuksen kannalta olennaisiksi tulorajojen alituspisteiksi muodostuivat pienituloisuusraja (ns. köyhyysraja), käytettävissä olevan rahatulon valtakunnallinen mediaani ja ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön käytettävissä olevan rahatulon mediaani. Kuten edellä olevia taulukkoja 2 ja 1 vertaamalla kuitenkin näkee, esimerkiksi ansioluokka ylemmän korkeakouluasteen alle ei tarkoita, että luokassa olevien kääntäjien nettotulot sijoittuisivat alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin välille. Koska tutkimuksessani on ollut tarpeen suhteuttaa eri työtunteja tekevien kääntäjien tulot vertailukelpoisiksi, niin mahdollisimman yksinkertaisten vastausvaihtoehtojen pohjalta suhteuttamalla syntyvät luokat on pitänyt saada mahdollisimman yksiselitteisiksi. Järkevintä on ollut tarkastella ansioluokkia siitä näkökulmasta, minkä olennaisen tulorajan alle ne jäävät. Siten esimerkiksi juuri luokka ylemmän korkeakouluasteen alle käsittää (työtuntiluokassa tuntia) vastausvaihtoehdon euroa ja sisältää tuohon väliin jäävät tulorajat valtakunnallinen mediaani ja alemman korkeakouluasteen mediaani. Näin kyseisen luokan ansiot jäävät itse asiassa vähintään euroa tai enintään jopa euroa alle ylemmän korkeakouluasteen mediaanin, jonka alituksen mukaan luokka on nimetty. Täysin vastaava tuloraja-alituksien mukainen määrittely ei päde suoraan enää muissa, suhteutetuissa ansioluokissa, koska suhteuttaminen muuttaa lukuja oleellisesti tulorajoihin nähden. Suhteutetut ansiot on

15 Tarmo Hietamaa 15 Kahden kerroksen kääntäjiä analysoitaessa kuitenkin asetettu optimaalisesti kussakin työtuntiluokassa oikean tulorajan alitusta vastaavaan ansioluokkaan. Edellä olevan tarkastelun tarkoituksena onkin lähinnä selventää, millä periaatteella analyysissä on edetty. Muut suhteutukset ovat nähtävissä liitteessä 2. Kyselyn tuloksia tarkasteltaessa tuleekin muistaa ennen kaikkea, että ansioluokat merkitsevät kirjaimellisesti sitä, mitä niiden nimet tarkoittavat, ja että kunkin ansioluokan sisäinen vaihtelu voi olla huomattavaa: mainitut tulorajat todella alittuvat, joissain tapauksissa jopa niin, että yksittäisen kääntäjän ansiot voivat teoriassa olla puolet tai vielä tätä vähemmän (ks. vaihtelu taulukossa 2) kyseisen luokan nimen ilmoittamasta rajasta (vrt. nimitykset taulukossa 1). Suhteuttamattomat, absoluuttiset ansiot tukevat tulkintaa alan ansioiden vääristymästä, jossa huomattava osa ammattikunnasta työskentelee kannattamattomissa oloissa. Tämän näkee vieressä olevan taulukon 3 kumulatiivisesta tarkastelusta: 79,2 prosenttia vastaajista jää reaalinettotuloillaan ylemmän korkeakouluasteen tulomediaanin alle, 49,7 prosenttia kansallisen mediaanin Absoluuttiset ansiot alle ja 17,1 prosenttia pienituloisuusrajan alle. Kussakin luokassa eroa suhteutettuihin ansioihin on alle kymmenen prosenttiyksikköä. Ansioiden suhteuttaminen on kuitenkin tarpeen, jotta erilaiset työolot saadaan vertailukelpoisiksi. Absoluuttisten lukujen tukemana voi todeta, että työaikaan suhteutettuna (ks. taulukko 1) avkääntäjistä runsaasti yli kolme neljännestä jopa lähes yhdeksän kymmenestä työskentelee nettoansioilla, jotka jäävät alle korkeasti koulutetun suomalaisen käytettävissä olevan mediaanirahatulon. Jo tämä on merkittävä tieto, kun kääntäminen on perinteisesti nähty asiantuntijatyönä, jopa eräänlaisena käsityönä, jolla tuotetaan mitä julkisimpaan levitykseen tarkoitettuja tekstejä. Työn vaativuuden ja vastuun sekä yleisen ansiotason välillä vallitsee selvä ristiriita, jota korostaa entisestään se, että suhteutetuilla ansioilla mitaten lisäksi kaikista av-kääntäjistä puolet työskentelee alle kansallisen mediaanin ja peräti neljännes alle pienituloisuusrajan. Vaikka hyväksyttäisiinkin, että nykyisellään töitä tehdään nopeampaan tahtiin, ei ole syytä hyväksyä sitä, että se merkitsisi ammattitaitoa vaativan työn muuttumista kannattamattomaksi. Seuraavaksi tarkastelen ansioluokkia työmuodoittain, mikä analyysi paljastaa ammattikunnan jakautumisen kahteen ansiokerrokseen. kumulatiivisesti: 33 17,1 % "köyhyysrajan" alle 33 17,1 % 63 32,6 % mediaanin alle 96 49,7 % 57 29,5 % ylemmän kk:n alle ,2 % 31 16,1 % ylemmällä kk:lla 9 4,7 % ylemmän kk:n yli 40 20,8 % ,0 % ,0 % Taulukko 3. Av-kääntäjät ansioluokittain suhteuttamattomien ansioidensa mukaan. Tässä reaalinettoansioiden tarkastelussa ei ole erittelyjä [alle] puolet pienituloisuusrajasta ja alemman korkeakouluasteen alle, koska absoluuttisten ansiovastausvaihtoehtojen perusteella näitä ei pysty erittelemään niitä ylemmistä luokista.

16 Tarmo Hietamaa 16 Kahden kerroksen kääntäjiä Av-kääntäjien ansioluokkien työmuodoittaiset tulorajojen alitukset Oletukseni mukaan av-kääntäjäkunnan työolot 2010-luvun alussa olisivat olleet merkittävän eriarvoiset riippuen siitä, millaisessa työmuodossa kääntäjä on toiminut. Tutkimukseni kyselyosion löydösten perusteella avkääntäjät ovat toimineet kahdessa kerroksessa tarkasteltaessa heidän työaikaan suhteutettuja nettoansiotaan: työsuhteellisina (94 kääntäjää, 48,7 %) ja työsuhteettomina (99 kääntäjää, 51,3 %). Yksikään työmuoto tai siten kumpikaan kääntäjäkerroskaan ei silti ole ansioiden osalta prosentuaalisesti painottunut ylemmän korkeakouluasteen saavuttaneen henkilön valtakunnalliselle tulomediaanille. Työsuhteellisten ansiot ovat kuitenkin painottuneet ansioluokkaan alemman korkeakouluasteen alle, joka suhteutuksien ja luokittelun vuoksi sekä vertailun mahdollistamiseksi yhdistetään analyysissani luokkaan ylemmän korkeakouluasteen alle (ks. taulukko 9 analyysin loppupuolelta). Työsuhteettomien ansiot puolestaan ovat painottuneet luokkaan köyhyysrajan alle, johon on samoin edellä mainituista syistä yhdistetty erottelu puolet pienituloisuusrajasta (ks. taulukko 10). Suhteuttamattomien ansioiden tarkastelu tukee suhteutettuja lukujen analyysia. Kerrosten selkeä ero näkyy myös tulorajojen alitusten kumulatiivisessa tarkastelussa. Olennaisten rajojen alituksista laskettava alituskeskiarvo paljastaa, että työnteon kannattavuuden kannalta kerrokset sijaitsevat eri puolilla asteikkoa: tuo suhdeluku on työsuhteisilla 40,7 % ja työsuhteettomilla 71,1 % (ks. taulukot 9 ja 10). Tämä metatieto korostaa sitä, missä on enemmän vähemmillä ansioilla toimivia kääntäjiä, sillä luku on sitä suurempi, (a) mitä enemmän rajojen alittajia on ja (b) mitä enemmän alitukset ovat painottuneet ansioluokkien alapäähän. Näihin lukuihin palataan analyysin päätteeksi, kun ansiotarkastelun päätelmänä on todettu, että ala on toiminut kahtia jakautuneena. Seuraavaksi käydään läpi työmuotokohtaiset suhteutetut ansioluokat johdantona ilmi tulleen kahden kääntäjäkerroksen tarkempaan ansioselvitykseen. Eri ansioluokkien prosenttiosuuksien eli painotusten tarkastelun ohella havainnollistavana työvälineenä toimii analyysini apuna ollut kumulatiivisten ansioluokkien alituspisteytys, joka esitellään oheisessa taulukossa 4. Olen ensin valinnut tarkasteluun olennaisimmat ansioluokat, jotka tulorajojen alitusten kannalta ovat (1) köyhyysrajan alle, (2) mediaanin alle ja (3) ylemmän korkeakouluasteen alle (joka sisältää siis myös luokan alemman korkeakouluasteen alle). Tämän jälkeen olen arvottanut kunkin luokan työmuodoittain siten, että ansiorajan alle vähiten 1 toiseksi vähiten 2 toiseksi eniten 3 eniten 4 Taulukko 4. Työmuotokohtaisten suhteutettujen kumulatiivisten ansioluokkien alituspisteytys. Värien ja lukujen käyttötarkoitus on selitetty tekstissä. prosentuaalisesti vähiten alituksia sisältävä työmuoto on saanut kyseisestä ansioluokasta pisteytyksen 1 (prosenttiosuus sinertävällä pohjalla), toiseksi vähiten sisältävä pisteytyksen 2 (vihertävällä pohjalla), toiseksi eniten pisteytyksen 3 (oranssihtavalla pohjalla) ja eniten pisteytyksen 4 (punertavalla pohjalla). Nämä pisteytykset ovat auttaneet erottamaan muodostuvia kääntäjäkerroksia toisistaan korostamalla sitä, mihin kerroksiin mahdollisesti kertyy selvästi muita enemmän jotain pisteytysarvoa.

17 Tarmo Hietamaa 17 Kahden kerroksen kääntäjiä Lisäkorostuksena on toiminut keksimäni tulorajojen alituskeskiarvo, joka on laskettu työmuotokohtaisesti edellä mainittujen olennaisten ansioluokkien kumulatiivisista prosenttiosuuksista. Ensimmäisenä näitä eri lukuja tarkastellaan työsuhteisten työmuodosta. Työsuhteiset 0 0,0 % 0 0,0 % 1 7,1 % "köyhyysrajan" alle 1 7,1 % ,4 % mediaanin alle 4 28,5 % ,1 % (alemman kk:n alle) 12 85,6 % 0 0,0 % ylemmän kk:n alle 12 85,6 % 2 1 7,1 % ylemmällä kk:lla 1 7,1 % ylemmän kk:n yli 2 14,2 % alitus-ka. n = 14 99,8 % 14 99,8 % 40,4 % Taulukko 5. Työsuhteiset av-kääntäjät ansioluokittain (ansiot työaikaan suhteutettuina). Ansioiden jakaumassa musta reunus osoittaa, mihin luokkaan pääosa työmuodon kääntäjistä on nettotuloiltaan painottunut: tässä tapauksessa analyysissa yhdistettävien ylemmän (+ alemman) korkeakouluasteen alle; katkoviiva osoittaa sivupainotuksen. Oikean reunan punakirjasimellisista pisteytysarvoista 1 kertoo, että tässä työmuodossa on ansioluokkien kumulatiivisessa tarkastelussa prosentuaalisesti vähiten kyseisen tulorajan alituksia, tässä tapauksessa köyhyysrajan eli pienituloisuusrajan ja valtakunnallisen mediaanin alittavia kääntäjiä; arvo 2 kertoo, että alituksia on toiseksi vähiten. Olennaisten tulorajojen alituskeskiarvo on laskettu johdonmukaisesti pisteytystarkastelun prosenttiosuuksista; se on tässä tapauksessa tarkastelun pienin, eli työmuodossa on keskimäärin vähiten tulorajojen alituksia. Kuten yllä olevasta taulukosta 5 näkee, työsuhteisten (eli aikapalkkaisten) ansiot ovat painottuneet luokkaan alemman korkeakouluasteen alle (alle e), jossa yli puolet (57,1 %) jakaumasta on; tätä ylemmäs ei minkään työmuodon pääpainotus kohoa. Vertailukelpoinen luokka on kuitenkin ylemmän korkeakouluasteen alle (alle e), johon tuon alemman asteen yhdistän, sillä välittömästi ylemmän asteen alle jääviä oli kyselyn koko otannassa yhteensä niin vähän (kuusi kappaletta), että on järkevämpää tarkastella näitä luokkia yhdessä ja ylhäältäpäin, jolloin koko luokka jää saman rajan alle. Lisäksi alemman ja ylemmän korkeakouluasteen alituksien sisältämät tulorajat (mediaanin e ja alemman kk-asteen e) ovat samalla kymmentuhatluvulla, mikä samoin vaikeuttaisi erottelua. Työsuhteisten sivupainotus (21,4 %) luokassa mediaanin alle ja vähäinen jakauma ansioiden yläpäässä tarkentavat työmuodon tulojen tilaa kannattamattomampaan suuntaan. Toisaalta tämä työmuoto saa jatkotarkastelussa kaksi pisteytysarvoa 1, jotka ovat pienimmissä ansioluokissa, eli työsuhteisissa on vähiten pienituloisuusrajan ja mediaanin nettoansioillaan alittavia kääntäjiä. Ylemmän korkeakoulutuksen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin alle jää työsuhteisista 85,6 %, joka on toiseksi pienin luku kaikista työmuodoista, joten ylipäänsä ylemmän korkeakouluasteen alle jäävien osalta pisteytysarvo on 2. Työmuodon alituskeskiarvo 40,4 % on tarkastelun pienin. Näi-

18 Tarmo Hietamaa 18 Kahden kerroksen kääntäjiä den tietojen valossa työsuhteiset ovat ansioiltaan prosentuaalisesti av-kääntäjäkunnan kannattavimmassa asemassa. Työsuhteisten suhteuttamattomat ansiot (ks. liite 3) tukevat esitettyä suhteutettujen ansioiden tulkintaa pääpainotuksellaan ylemmän korkeakouluasteen alle (64,3 %), joskin sivupainotus jakautuu tasan kahtaalle, luokkiin mediaanin alle ja ylemmällä korkeakouluasteella (14,3 % kummassakin). Tämä ero osoittaa, että ansioiden arvo voi muuttua ratkaisevasti, kun huomioon otetaan työhön käytetty aika. Työsuhteisten otanta, 14 kääntäjää, on kuitenkin niin vähäinen, että sivupainotusten merkitystä voi pitää kyseenalaisena. Työs. freelancerit 0 0,0 % 0 0,0 % 9 11,3 % "köyhyysrajan" alle 9 11,3 % ,5 % mediaanin alle 27 33,8 % ,8 % (alemman kk:n alle) 58 72,6 % 4 5,0 % ylemmän kk:n alle 62 77,6 % ,0 % ylemmällä kk:lla 2 2,5 % ylemmän kk:n yli 18 22,5 % alitus-ka. n = ,1 % ,1 % 40,9 % Taulukko 6. Työsuhteiset freelancer-av-kääntäjät ansioluokittain (ansiot suhteutettuina). Ansioiden pääpainotus on työsuhteisten tapaan yhdistelmäluokassa ylemmän (+ alemman) korkeakouluasteen alle; sivupainotus on kahtaalla. Kuten alituspisteytyksen kaksi arvoa 2 osoittaa, köyhyysrajan ja mediaanin alittavia kääntäjiä on tässä työmuodossa toiseksi vähiten; tulorajojen alituksia ylipäänsä on vähiten, minkä osoittaa alitusten kumulatiivisen summan eli ylemmän korkeakouluasteen tason alittavien osuuden saama pisteytysarvo 1. Alituskeskiarvo on toiseksi pienin, vain puoli prosenttiyksikköä työsuhteisten lukemaa suurempi. Taulukossa 6 on esillä työsuhteisten freelancerien, alan perinteisesti yleisimmän työmuodon, jakautuminen ansioluokkiin. Työmuodon otanta on suurin (80 vastaajaa) kaikista neljästä. Työsuhteisten (aikapalkkaisten) tapaan työsuhteisten freelancereiden pääpainotus (38,8 %) on yhdistelmäluokassa ylemmän (+ alemman) korkeakouluasteen alle (alle e), joskaan ei yhtä painokkaasti (luokan osat yht. 43,8 %). Työsuhteisten freelancereiden jakaumassa voi katsoa olevan kaksi merkittävää sivupainotusta. Toinen näistä kallistaa työmuodon tulojen tilaa kannattamattomampaan suuntaan, luokkaan mediaanin alle (22,5 %), mutta toisaalta toinen nostaa niitä selvästi myös luokkaan ylemmällä korkeakouluasteella (20,0 %). Ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin ( e) valossa työsuhteisten freelancereiden ansiot ovatkin suhteellisesti ihanteellisimmat, sillä työmuodossa on suurin prosentuaalinen määrä sellaisia, jotka eivät määritelmällisesti 10 alita mitään tulorajoja. Tästä seuraa tähän ansioluokkaan pisteytysarvo 1. Työmuodon alituskeskiarvo 40,9 % jää kuitenkin toiseksi työsuhteisten 40,4 %:lle, tosin suorastaan mar- 10 Määritelmällisesti siksi, että luokka ylemmällä korkeakouluasteella sisältää nimityksensä mukaisesti kyseisen rajan. Tarkemmin sanoen tuossa luokassa nettoansiot voivat olla normaaliin tunnin työviikon kannalta e alle tai e yli mediaanin.

19 Tarmo Hietamaa 19 Kahden kerroksen kääntäjiä ginaalisesti. Keskiarvoa kasvattavat kahden alimman olennaisen luokan suhteellinen suuruus, jotka kumpikin ovat saaneet pisteytysarvon 2. Ylemmän korkeakoulutuksen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin alle jää työsuhteisista freelancereista kuitenkin 77,6 prosenttia, eli tässä työmuodossa on vähiten ilman korkeakoulutasoisen asiantuntijatyön nettotuloja työskenteleviä kääntäjiä vaikka tuo määrä onkin yli kolme neljännestä näistä alan perinteisistä toimijoista. Kokonaisuutena työsuhteiset freelancerit ovat prosentuaalisesti silti toiseksi kannattavimmassa asemassa alalla, joskin on selvää, että työsuhteiset ja työsuhteiset freelancerit työskentelevät keskenään hyvin samantasoisissa oloissa: alituskeskiarvot eli eri tulorajojen alle jäävien keskiarvot ovat lähes yhtenevät ja alituspisteytyksen vähiten eri tuloraja-alituksia ilmaisevat arvot 1 ja 2 ovat täysin näiden hallussa. Suhteuttamattomat ansiot (liite 3) tukevat suhteutettujen ansioiden jakauman tulkintaa. Niissä pääpainotus tosin on jakautunut tasan luokkiin ylemmän korkeakouluasteen alle ja ylemmällä korkeakouluasteella (kummassakin 31,3 %). Melko kelvolliselta vaikuttava ansioiden reaalitilanne muuttuu siis jälleen painotukseltaan kannattamattomampaan suuntaan, kun otetaan huomioon työhön käytetyt, normaalia työviikkoa pidemmät työajat. Periaatteessa voisi kaiketi käydä niinkin, että työajan huomioinnin myötä painotus muuttuisi työn tekijälle kannattavampaan suuntaan, mutta odotuksenmukaisesti jopa näissä alan perinteisissä oloissa suunta on toinen. Freelancerit 1 3,1 % 1 3,1 % * 12 37,5 % "köyhyysrajan" alle 13 40,6 % ,3 % mediaanin alle 23 71,9 % ,6 % (alemman kk:n alle) 28 87,5 % 1 3,1 % ylemmän kk:n alle 29 90,6 % 3 2 6,3 % ylemmällä kk:lla 1 3,1 % ylemmän kk:n yli 3 9,4 % alitus-ka. n = ,0 % ,0 % 67,7 % Taulukko 7. Freelancer-av-kääntäjät ansioluokittain (ansiot suhteutettuina). Ansioiden pääpainotus on luokassa köyhyysrajan alle, johon jatkoanalyysissa on tarkastelun helpottamiseksi yhdistetty sitä edeltävä, punapohjainen erottelu (puolet pienituloisuusrajasta, ks. taulukko 1). Rivinetinen tähti (*) merkitsee, että kyseisessä luokassa on kaksi puolikasta kääntäjää; he ovat työskennelleet tasapuolisesti sekä freelancerina että yrittäjänä. Alituspisteytyksen kaksi arvoa 3 ja alituskeskiarvo osoittavat, että tässä työmuodossa on toiseksi eniten tulorajojen alituksia. Taulukko 7 esittelee työmuoto-otannoista toiseksi pienimmän, työsuhteettomat freelancerit (32 vastaajaa). Heidän ansioidensa jakauma on prosentuaalisesti painottunut pääosin luokkaan köyhyysrajan alle (alle e; 37,5 %), johon tässä yhdistetään sitä edeltävä erottelu, joka on ilmaissut pienituloisuusrajasta (alle) puoleen jääviä ansioita (yht. 40,6 %). Kyselyn kokonaisotannasta näiden osuus samoin

20 Tarmo Hietamaa 20 Kahden kerroksen kääntäjiä kuin aiemmin todetusti luokan ylemmän korkeakouluasteen alle on niin vähäinen, että yhdistelmäluokan muodostaminen on perusteltua. Näin vähäisiä ansioita ei esiintynyt työsuhteisilla eikä työsuhteisilla freelancereilla. Freelancerien työmuodon sivupainotus ansioissa osuu seuraavaan ylempään luokkaan mediaanin alle (31,3 %). Todettakoon lisäksi, että ainoa muu merkittävä jakauma on tästä seuraavassa (yhdistämättömässä) luokassa alemman korkeakouluasteen alle (15,6 %), jolloin loput työmuodon vastauksista jäävät asteikon yläpään hajanaisiksi sijoituksiksi. Näistä luvuista seuraa, että luokka köyhyysrajan alle saa alituspisteytysarvon 4 eli tässä työmuodossa on eniten pienituloisuusrajan alle jääviä ja alituskeskiarvo on 67,7 %. Ylempien olennaisten tulorajojen alitukset ovat saaneet alituspisteytyksen 3, eli mediaanin ja ylemmän korkeakouluasteen alle jää toiseksi eniten kääntäjiä kaikista työmuodoista. Ylemmän korkeakoulutuksen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin alle jää freelancereista peräti 90,6 prosenttia. Näillä luvuilla freelancerit ovat ansioiltaan toiseksi kannattamattomimmassa asemassa kaikista neljästä työmuodosta. Suhteuttamattomat ansiot (liite 3) tukevat suhteutettujen ansioiden tulkintaa edelleen. Suhteuttamattomana pääpainotus on kuitenkin luokassa mediaanin alle (42,2 %), kun taas sivupainotus on luokassa köyhyysrajan alle (29,7 %). Varsinkin tässä tapauksessa se, ettei työtunteja huomioitaisi, muuttaisi työolotarkastelua merkittävästi: suhteutettujen ja suhteuttamattomien ansioiden pääpainotus ei ole edes jaetusti samassa luokassa, kun pienituloisuusrajan alituksia on työtuntien huomioivassa tarkastelussa niin merkittävä määrä. Yrittäjät 3 4,5 % 3 4,5 % * 24 35,8 % "köyhyysrajan" alle 27 40,3 % ,8 % mediaanin alle 53 79,1 % ,9 % (alemman kk:n alle) 65 97,0 % 1 1,5 % ylemmän kk:n alle 66 98,5 % 4 0 0,0 % ylemmällä kk:lla 1 1,5 % ylemmän kk:n yli 1 1,5 % alitus-ka. n = ,0 % ,0 % 72,6 % Taulukko 8. Yrittäjä-av-kääntäjät ansioluokittain (ansiot suhteutettuina). Ansioiden pääpainotus on yhdistelmäluokassa köyhyysrajan alle (+ alle puolet pienituloisuusrajasta) (ks. taulukko 1); sivupainotus on luokassa mediaanin alle. Rivinetinen tähti (*) merkitsee, että kyseisessä luokassa on kaksi puolikasta kääntäjää; he ovat työskennelleet tasapuolisesti sekä yrittäjänä että freelancerina. Kaksi alituspisteytysarvoa 4 ja työmuotovertailun suurin alituskeskiarvo osoittavat, että tässä työmuodossa on eniten tulorajojen alituksia. Tähän viittaa pelkästään myös ylemmän korkeakouluasteen tasoisen henkilön käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin alle jäävien huomattava määrä. Taulukossa 8 näkyy otannan toiseksi suurimman työmuodon, yrittäjien, (67 vastaajaa) jakauma ansioluokittain. Se on painottunut yhdistelmäluokkaan köyhyysrajan alle (+ alle puolet köyhyysrajasta ) (alle e; yht. 40,3 %). Sivupainotus on luokassa mediaanin alle (alle e; 38,8 %). Yrittäjä-av-kääntäjät