Hämeenlinnan Kotkan Cu-REE-kohteen geofysikaaliset tutkimukset

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO / MIV Espoo /2016 Hämeenlinnan Kotkan Cu-REE-kohteen geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi, Sari Grönholm

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Leväniemi, Hanna Grönholm, Sari KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Hämeenlinnan Kotkan Cu-REE-kohteen geofysikaaliset tutkimukset Tiivistelmä Hämeenlinnan Kotkajärven eteläpuolisella Kotkan tutkimuskohteella on tehty geofysikaalisia tutkimuksia: magneettisia, sähkömagneettisia, gravimetrisia, IP- ja vastusluotausmittauksia sekä petrofysikaalisia mittauksia vuosina Raportissa kuvataan näiden tutkimusten eri vaiheet, menetelmät sekä tulokset. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kotka, Kotkajärvi, Kotkanpoika, geofysikaaliset tutkimukset, petrofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Häme, Hämeenlinna, Kotkajärvi, Kotka Karttalehdet M411 Muut tiedot Arkistosarjan nimi arkistoraportti Arkistotunnus 96/2016 Kokonaissivumäärä 14 s. + 2 liitettä Kieli suomi Hinta - Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue GSO Allekirjoitus/nimen selvennys Hanna Leväniemi Hanketunnus (aiemmin ) Allekirjoitus/nimen selvennys Sari Grönholm

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto 1 2 Alueelliset piirteet 1 3 Kohteellinen maastogeofysiikka Outokumpu Oy:n mittaukset GTK:n mittaukset Perusmittaukset Monielektrodivastusluotausmittaukset (ERT) 8 4 Fysikaaliset ominaisuudet kairarei issä 12 5 Jatkotutkimussuositukset 14 Kirjallisuus 14 Liite 1. Petrofysiikan mittaustulokset kairasydännäytteistä. Liite 2. Kairareikäkuvaajat.

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ JOHDANTO Hämeenlinnan Kotkan (myös nimet Kotkajärvi, Kotkanpoika) kohde on Outokumpu Oy:n ja Rautaruukki Oy:n vanha Cu-tutkimuskohde (Isomäki 1983, Kinnunen 1987, 1990). Kohde sijaitsee n. 25 km Hämeenlinnan keskustasta länteen (kuva 1). GTK:n tutkimukset kohteessa aloitettiin 2010-luvun alkupuolella Etelä-Suomen mineraalipotentiaalihankkeessa. Tutkimusten laajennuttua Cu-potentiaalin lisäksi REE-mineraaleihin (Al-Ani & Grönholm 2016) kohteen tutkimukset siirrettiin vuonna 2016 valtakunnalliseen Kriittiset mineraalit projektiin. GTK on suorittanut alueella maastotutkimuksia, mm. geofysiikan mittauksia, sekä kallioperäkairausta. Tässä raportissa kuvataan GTK:ssa vuosina Hämeenlinnan Kotkajärvellä tehtyjen geofysiikan tutkimukset ja niiden tulokset. Kuva 1. Kotkan kohteen sijainti. 2 ALUEELLISET PIIRTEET Kotkan kohde sijaitsee Kotkajärven granodioriitin itäreunassa (kuva 2). Granodioriitti on kallioperäkartalla jaettu pohjoiseen granodioriittiseen osaan sekä eteläiseen tonaliittiin ja sitä ympäröivät itäkaakossa Renkajärven seurueen ja lounaispuolella Forssan seurueen

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ vulkaniitit. Pohjoisessa Kotkajärven granodioriitti rajoittuu Hämeen ja Pirkanmaan jaksoja erottavaan itä-länsi suuntaiseen rakenteeseen. Lentomagneettisella kartalla (kuva 2) Kotkan kairauskohde sijaitsee granodioriittiin työntyvän magneettisen vulkaniittisen kiven pohjoisosassa/-kontaktissa. Granodioriittisen kiven magneettikenttäintensiteetti on kivilajille tyypillisesti hyvin alhainen, mutta kivessä voidaan nähdä heikkoja sisäisiä rakenteita. Painovoimaresiduaalikartassa (mittausarvoista poistettu 1 km ylöspäin jatkettu taso) granodioriitin eri osiot erottuvat selvästi; intruusion pohjoisosassa tiheydet ovat alhaisempia kuin eteläosassa. Sähkömagneettisella kartalla sinisenä erottuvat negatiiviset arvot aiheutuvat huonosti sähköä johtavasta korkean magneettisen suskeptibiliteetin kivestä. Granodioriitissa ei ole sähkönjohtavuusanomalioita. Kuva 2. Kotkan kohteen ympäristö kallioperäkartalla (ylh. vas., DigiKP v. 2.1), aeromagneettisella (ylh. oik.), alueellisella painovoimaresiduaali- (alh. vas.) ja lentosähkömagneettisella (alh. vas.) kartalla. Kotkan kairauskohde merkitty kuviin tähdellä. Radiometrisilla kartoilla (kuva 3) voidaan myös erottaa granodioriitin kaksi osiota. Kuvan keskellä sijaitsevan, mustalla maskatun Kotkajärven kaakkoispuolella granodioriitin säteily on

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ kaikissa komponenteissa huomattavasti korkeampi kuin intruusion eteläosassa. Kairauskohde sijaitsee voimakkaammin säteilevän alueen eteläreunalla. Saman intensiteetin säteilyä (erit. eu, eth) on mitattu myös karttojen luoteisosan granitoideilla Hämeen ja Pirkanmaan vyöhykkeen rajalla. Kuva 3. Aeroradiometriset komponentit: kalium (ylh. vas.), torium (ylh. oik.), uraani (alh. vas.) ja totaalisäteily (alh. oik.). Säteilyä vaimentavat vakavedet merkitty kuvaan mustalla, suot ja pellot harmaalla. Kotkan kairauskohde merkitty kuviin tähdellä. Kartoissa sama rajaus ja skaala kuin edellisen kuvan kartoissa. 3 KOHTEELLINEN MAASTOGEOFYSIIKKA 3.1 Outokumpu Oy:n mittaukset Outokumpu Oy mittasi Kotkan kohteessa vuonna 1982 yhden neliökilometrin alalta magneettista (linjaväli 50 m, pisteväli 10 m) ja sähkömagneettista Maxmin-mittausta (kelaväli 60 m, linjaväli 50 m, pisteväli 20 m, taajuudet 222, 888 ja 3555 Hz) (Isomäki 1983). Linjasto oli NS-suuntainen ja mittaus kattoi suuren osan Outokumpu Oy:n silloisesta valtausalueesta

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ (kuva 4). Maastomittausten peruteella todettiin mittausten magneettisen anomalian aiheutuvan emäksisen vulkaniitin magnetiittipitoisuudesta. Magneettiseen vyöhykkeeseen ei liity johteita, mutta mittausalueen länsiosassa on NS-suuntainen reaalikomponenttianomalia. Se on kuitenkin mittauslinjan suuntainen ja saattaa niin ollen aiheutua mittausten tasovirheestä. Kuva 4. Outokumpu Oy:n 1980-luvun alun valtausalue (musta rajaus) ja maastomittauslinjoitus (punaisella). 3.2 GTK:n mittaukset Perusmittaukset Kohteellisten mittausten tarkentamiseksi ja laajentamiseksi Kotkan alueella tehtiin vuonna 2014 magneettista, sähkömagneettista (Maxmin), IP:tä ja gravimetrista mittausta, joka tosin jäi mittausresurssipulan vuoksi kesken. Mittausparametrit on esitetty taulukossa 1 ja mittauslinjoitus kuvassa 5.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Mittaus Laitteisto Linjaväli / pisteväli Parametrit Km GSM19W Magneettinen Overhauser 50 m / jatkuva 32 EM Apex MaxMin 50 m / 20 m f = 222, 888, 3552, Hz 32 IP Scintrex IPR m / 20 m Dipoli-dipoli, n=3, a=20 32 Gravimetraus CG3-Autograv 50 m / 20 m 9 Taulukko 1. GTK:n maastomittausten parametrit vuonna Kuva 5. GTK:n maastomittauslinjoitus vuonna Punainen: magneettinen, maxmin ja IP-mittaus, sininen: edellämainitut sekä gravimetrinen mittaus. GTK:n kairareiät merkitty ympyräsymbolilla.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Magneettisessa mittaukselle tehtiin napareduktio eli RTP-korjaus, jonka avulla saadaan poistettua anomalioita indusoivan maan kentän vinosta suunnasta aiheutuvaa anomalioiden epäsymmetrisyyttä. Suodatustuloksessa (kuva 6) nähdään lähes NS-suuntaisia magneettisia vyöhykkeitä, jotka liittynevät pitkälti vulkaniitin magnetiittipitoisuuteen. Painovoimamittaus (kuva 6) jäi kesken ja keskeisintä kairausaluetta ei ole mitattu; mittaukset olisi hyvä täydentää kattamaan ainakin alueen pohjoisosa. IP-mittausten (kuva 7) varautuvuusanomalia sijoittuu mineralisoituman kannalta mielenkiintoiseen paikkaan. Ainakin niiltä osin kuin anomalia ei osu yhteen voimakkaan magneettisuuden kanssa (jolloin magnetiitti vaikuttaa IP-anomaliaan), IP vaikuttaisi liittyvän kiisupitoiseen kiveen. Ominaisvastustulokset sen sijaan liittyvät lähinnä maaperän kosteusvaihteluihin. Maxmin-mittauksissa vasteet ovat hyvin alhaisia. Esimerkkinä esitetyissä f=888 Hz reaali- ja imaginaarikomponenttikartoissa (kuva 8) reaalikomponentin arvovaihtelu vaikuttaa lähinnä kohinalta ja imaginaarikomponenttiarvoissa ei juuri ole vaihtelua. Korkeammilla taajuuksilla imaginaarikomponenttikartat muistuttavat IP-mittausten ominaisvastustulosta. Eniten kairatun alueen halki kulkeva sähkölinja häiritsee EM-mittauksia paikallisesti. Kuva 6. RTP-korjattu magneettinen mittaustulos (vas.) ja painovoimamittauksen Bouguer-anomalia (oik.)

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Kuva 7. IP-mittauksen varautuvuus (vas.) ja ominaisvastus (oik.) Kuva 8. Maxmin-mittauksen taajuuden 888 Hz reaali- (vas.) ja imaginaarikomponentti (oik.).

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Magneettisesta mittauksesta mallinnettiin alustavasti kaksi profiilia magneettisen vulkaniittin kaateen selvittämiseksi. Olettamalla magneettisen anomalian aiheutuvan pelkästään indusoidusta magnetoitumasta (ts. ei remanenttia magnetoitumaa), magneettisten lähdekappaleiden kaateeksi saadaan astetta kohti itäkoillista (kuva 9). Lähdekappaleiden suskeptibiliteettina on käytetty arvoja SI. Kuva 9. Magneettisten mallinnusprofiilien sijainti (ylh.) ja mallinnustulokset (alh.) Mallinnustulosprofiileissa profiilin länsipää vasemmalla. Vertikaaliskaalaus 1: Monielektrodivastusluotausmittaukset (ERT) Vuosien kairauksissa tavatun Cu-mineralisaation kohdalle tehtiin kolme vastusluotausprofiilia (ERT, Electrical Resistivity Tomography) GTK:n ABEM Terrameter SAS 4000 laitteistolla. Mittaukset tehtiin pooli-dipoli konfiguraatiolla 5 m elektrodivälillä. Mittauslinjat tehtiin kairausprofiilien suuntaisiksi niille kairausprofiileille, joilta oli saatu toistaiseksi lupaavimmat sulfidilävistykset (kuva 10). Mittauksesta vastasi tutkimusassistentti Kai Nyman ja tulkinnat teki geofyysikko Taija Huotari-Halkosaari.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Linjojen varautuvuus (IP)- ja vastusluotaussektiot on esitetty kuvissa Pooli-dipoli konfiguraation tarkoituksena verrattuna yleensä GTK:lla käytettyyn dipoli-dipolikonfiguraatioon oli kasvattaa sektioiden syvyysulottuvuutta, mutta tulkintakuvien perusteella sektioiden syvemmistä osista ei kuitenkaan saada kunnollisia vasteita, vaan hyväresoluutioinen vaste näyttää tulevan ylimmästä metristä. Esim. linjalla L2 sijaitsevien kairareikien R38-R39-R47 hyvistä Cu-lävistyksistä m syvyydellä ei saada mittauksissa indikaatiota. Sen sijaan esim. reiän R48 alussa oleva Cu-pitoinen kivi näkyy IPanomaliana. Kuva 10. Vuoden 2015 ERT-mittauksen linjoitus (linjat 2-4) suhteessa kairareikien sijaintiin. Taustalla maastomittaus-ip-kartta.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Kuva 11. ERT-linjan L2 varautuvuus (ylh.) ja ominaisvastus (alh.) sekä kairareikien Cu-pitoisuus (ppm).

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Kuva 12. ERT-linjan L3 varautuvuus (ylh.) ja ominaisvastus (alh.) sekä kairareikien Cu-pitoisuus (ppm).

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Kuva 13. ERT-linjan L4 varautuvuus (ylh.) ja ominaisvastus (alh.). 4 FYSIKAALISET OMINAISUUDET KAIRAREI ISSÄ Kotkan kohteella on tehty petrofysiikan luotauksia ja mittauksia yhteensä 13 kairareiässä (taulukko 2). GTK:n reikäluotauslaitteistolla (Forss 2013) saadaan mitattua magneettinen suskeptibiliteetti, tiheys (gamma-gamma-menetelmällä), ominaisvastus ja luonnollinen gammasäteily. Reikämittausten validoimiseksi ja kalibroimiseksi mitattiin petrofysiikkaa lisäksi myös laboratoriossa (tiheys, magneettinen suskeptibiliteetti, ja myöhemmin Lopen kairasydänvarastolla (suskeptibiliteetti käsikäyttöisellä KT-20 -mittarilla viiden toistonäytteen keskiarvona sekä tiheys; tiheysmittauksia tehtiin ensin epätarkalla vaa alla, kunnes saatiin käyttöön Lopen varaston tiheysmittauslaitteisto, jossa tarkka vaaka). Kairasydännäytteiden petrofysiikan mittauslukemat ja mittaustapa on esitetty liitteessä 1.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Kairareikä Pituus (m) Reikäluotaus-pvm Kairasydännäytemittaukset M R laboratorio M R laboratorio M R laboratorio M R laboratorio M R M R (tukossa) - M R Lopella M R Lopella M R Lopella M R Lopella M R Lopella M R M R Lopella Taulukko 2. Kairareikiin liittyvät petrofysiikan luotaukset ja mittaukset. Kivilajiloggaukseen ja Cu- sekä LREE-pitoisuuksia kuvastaviin La-analyysituloksiin yhdistetyt petrofysiikan mittaustulokset on esitetty kuvaajina liitteessä 2. Reikäluotaustulosten osalta on huomattava, että syvyysarvot voivat olla joitakin metrejä epätarkkoja. Kohonneet La-arvot liittyvät kohonneisiin luonnon gammasäteilypitoisuuksiin, kuten nähdään esimerkiksi rei ssä R47. Tämä johtunee LREE-mineralisaatioon liittyvistä korkean uraanipitoisuuden mineraaleista (Al-Ani & Grönholm 2016). Sama ilmiö nähdään useissa muissa rei issä (R48-R53). Gammasäteilyluotausta voidaan pitää eräänä tapana tunnistaa ainakin tämän tyyppinen REE-mineralisaatio kairarei istä. Reiässä R49 mineralisaatioon liittyy myös poikkeuksellisen korkeita suskeptibiliteetti- ja tiheysarvoja (luotausarvojen kalibrointi suhteellisista arvoista absoluuttisiksi voi olla jonkin verran epätarkka, mutta korkeita arvoja nähdään myös laboratoriomittauksissa). Näillä perusteilla analysoimattomista rei istä REEmineraalien kannalta kiinnostava voisi olla vielä reikä R38 (jonka tiheysarvot vaikuttavat reikäkuvaajassa epäluotettavilta, arvojen kalibrointi lienee epätarkka kalibrointimittausten puuttumisen vuoksi). Reikä R39, jossa lävistettiin analyysien korkein Cu-pitoisuus, oli reikäluotauksen aikana jo tukossa, eikä sitä päästy mittaamaan. Kohonneet Cu-pitoisuudet liittyvät yleisesti kohoavaan sähkönjohtavuuteen. Tiheys kohoaa isäntäkiveen nähden merkittävästi Cu-mineralisaation kohdalla ainoastaan reiässä R48 (ja kuten edellä kuvattiin, REE-mineralisaation kohdalla reiässä R49), mutta koska mineralisaatio on tässä kohtaa pinnassa, sen kulkua voitaisiin todennäköisesti seurata painovoimamittauksilla (jotka eivät tällä hetkellä kata näitä kairaprofiileja; kuva 6). Isäntäkivien osalta tiheysvaihtelu karakterisoi selvästi eri vulkaniitteja esim. reiässä R52, mutta toisaalta esim. reiässä R34 eri vulkaniittien tiheydet pysyvät lähes samalla tasolla.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 96/ Kairareiät sijaitsevat magneettisella kartalla (kuva 6) melko epämagneettisella alueella, ja kairareikäluotauksissa havaitut yksittäiset korkeat suskeptibiliteetit eivät ole riittävän laajoja aiheuttamaan merkittäviä maastomittauksissa havaittavia anomalioita. Länteen päin kairattujen reikien R33 ja R34 loppuosassa nähdään mafisessa vulkaniitissa suskeptibiliteetin nousua korkeaksi (> 0.1 SI), mikä viitannee vulkaniitin magnetiittipitoisuuden kasvuun; kairareikien loppupäät liittyvät alueen halki kulkevaan N-S suuntaiseen magneettiseen anomaliaan lähteeseen, jota on mallinnettu kuvassa 9. 5 JATKOTUTKIMUSSUOSITUKSET Alueen painovoimamittaukset kannattaa laajentaa kattamaan koko tutkimusalue. Painovoimamittausten tulkitsemiseksi ja mallintamiseksi isäntäkivien tiheysarvoja (ks. edellinen kappale) on syytä tutkia tarkemmin, jotta mineralisaatiosta mahdollisesti aiheuva painovoima-anomalia voidaan erottaa isäntäkivien tiheyseroista johtuvista anomalioista. ERT-mittauksia kannattaa tehdä lisää joko luotettavaksi todetulla dipoli-dipoli-konfiguraatiolla tai uudemmalla laitteistolla. Myös muita sähköisiä ja EM-menetelmiä, joilla esim. maxminmenetelmää parempi syvyysulottuvuus, kannattaa harkita Cu-mineralisaation seuraamiseksi ja tutkimiseksi. LREE-mineralisaatio saadaan esille petrofysiikan mittauksilla, mutta mineralisaatio on ainakin toistaiseksi kairattujen kairareikien perusteella niin paikallinen ja/tai syvällä, ettei siitä välttämättä saada selvää indikaatiota geofysiikan maanpintamittauksissa. Petrofysiikan luotaukset, erityisesti luonnon gammasäteily, vaikuttavat kuitenkin olevan hyvä tapa saada nopeasti kairarei istä arvio LREE-mineralisaatiosta siihen liittyvien seuralaismineraalien fysikaalisten ominaisuuksien vuoksi. KIRJALLISUUS Al-Ani, T. & Grönholm, S REE and phosphate minerals in volcanic rocks associated with Cu-Fe sulphide mineralization in the Kotkajärvi-Kalvola, Southern Finland. Geological Survey of Finland, report 59/ p. Forss, H GTK:n langaton reikämittauslaitteisto. In: Lahti, M. (toim.) Sovelletun geofysiikan XIX neuvottelupäivät, , Eurajoki. Vuorimiesyhdistys. Isomäki, O.-P Yhdistelmäraportti: Kalvola, Kotkajärvi A. Outokumpu Oy, raportti 011/213103A/OPI/ s. Kinnunen, A Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kalvola, Kotka, kaivosrekisterinumero 3252/1. Outokumpu Malminetsintä, raportti 080/213103A/AAK/ s. + 5 liitettä. Kinnunen, A Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kalvola, Kotka, kaivosrekisterinumero 3252/1. Outokumpu Malminetsintä, raportti 080/213103A/AAK/ s. + 5 liitettä.

18 LIITE 1. PETROFYSIIKAN MITTAUSTULOKSET KAIRASYDÄNNÄYTTEISTÄ. GTK_LAB = näyte mitattu GTK:n geofysiikan laboratoriossa. Muussa tapauksessa mittaus tehty Lopen kairasydänvarastolla. D = tiheys (kg/m 3 ) k = magneettinen suskeptibiliteetti (10-6 SI) J = remanentin magnetoituman intensiteetti (m/am) Q = Königsbergin suhde HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB

19 HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB

20 HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB

21 HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R GTK-LAB R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20

22 HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20

23 HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20

24 HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R VAAKA EPÄTARKKA R KT20 R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA

25 HOLE_ID Depth D k J Q ORIGIN R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 R KT20 R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA R KT20 / TARKKA VAAKA

26 LIITE 2. KAIRAREIKÄKUVAAJAT. Reikätunnus kuvan oikeassa yläkulmassa. CLASS = kivilaji Cu_pros = Cu-analyysitulos (%) La_ppm = La-analyysitulos (ppm) DENS_SC_COR = reikäluotauksen gamma-gamma-tiheys, skaalattu, 0.5 m keskiarvo (kg/m 3 ) D_kgm = kairasydännäytteestä mitattu tiheys (kg/m 3 ) SUSC_SI = reikäluotauksen magneettinen suskeptibiliteetti, skaalattu, 0.5 m keskiarvo (SI) NATGAMMA = reikäluotauksen luonnollinen gammasäteily, 0.5 m keskiarvo (pulssia/s) log_cond_msm = reikäluotauksen ominaisvastuksesta laskettu sähkönjohtavuus, logaritminen asteikko, 0.5 m keskiarvo (ms/m)

27

28

29

30

31

32