Forssan Arolanmäen alueen malmitutkimukset

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MIV, Mineraalivarannot Espoo Raportti 59/2017 Forssan Arolanmäen alueen malmitutkimukset Markku Tiainen, Hanna Leväniemi ja Kai Nyman

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI / Dnro Tekijät Markku Tiainen, Hanna Leväniemi ja Kai Nyman Raportin nimi Forssan Arolanmäen alueen malmitutkimukset Tiivistelmä Raportin laji Arkistoraportti 59/2017 Toimeksiantaja GTK Arolanmäen malminetsintäkohdetta on tutkittu kulta-aiheena Hämeen vyöhykkeen malmipotentiaalikartoituksen yhteydessä vuosina Arolanmäen alueelta on hyviä kansannäytteenä tulleita malmiviitteitä, korkein kultapitoisuus 77,2 ppm Au ja korkein kuparipitoisuus 5,94% Cu. Myös alueen pohjamoreenissa on korkeita Aupitoisuuksia, max 910 ppb Au. Malminmuodostus liittyy serisiittiytyneeseen ja hiertyneeseen vyöhykkeeseen granitoidissa sekä granitoidin sisällä oleviin mafisempiin osiin ja juoniin tai sulkeumiin. Kairaamalla lävistettiin kultaesiintymä, jonka korkein pitoisuus oli 1,62 ppm Au ja 0,17% Cu yhdellä metrillä. Arolanmäen Au-Cu-kohde on osa Arolanmäen granitoidikompleksiin liittyvää laajaa mineraalisuysteemiä. Esiintymän koon selvitys vaatii lisätutkimuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kulta, kupari, granitoidi, moreenigeokemia Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Etelä-Suomen lääni, Kanta-Häme, Forssa, Peräjoki, Arolanmäki Karttalehdet L422 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Arkkistoraportti 59/2017 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus liitettä Suomi julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus MIV Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Markku Tiainen

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 Johdanto Taustaa Alueen sijainti ja ympäristöolosuhteet Geologia 2 2 Suoritetut tutkimukset Malmigeologinen kartoitus - malmiviitteet Raskasmineraaligeokemia Moreenigeokemia Geofysiikka Alueellinen geofysiikka Kohteellinen maastogeofysiikka Kairaus 11 3 Johtopäätökset Tutkimustulokset Suositukset jatkotutkimuksista 15 4 Kirjallisuusviitteet 16 5 Liitteet 18 Liite 1: Kairanreiät 18 Liite 2: Kairausprofiilit 19 Liite 3. Analyysit 25

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ JOHDANTO 1.1 Taustaa Arolanmäen malmiaihetta tutkittiin useammassa vaiheessa Etelä-Suomen malmipotentiaali-hankkeiden puitteissa vuosina Tutkimukset aloitettiin vuonna 2004 hankkeessa ( ), jatkettiin myöhemmin hankkeissa (2008) ja ( ). Raportti viimeisteltiin projektissa Mineraalipotentiaalin kartoitus Au ( ). Hankepäällikkönä toimi vuosina ja Niilo Kärkkäinen, Markku Tiainen ja Au-projektin hankepäällikkönä Janne Hokka. Kohteen geologina oli Markku Tiainen. Kairanreikien loggausta tekivät geologit Markku Tiainen (MET$) ja Sari Grönholm (SSG$). Geofyysikkona oli Tarmo Jokinen ja raportoimassa Hanna Leväniemi. Lohkare-etsintää ja näytteenoton valvontaa tekivät tutkimusassistentit Juhani Alanen, Kalevi Karttunen ja Pekka Karimerto. Raportin kairareikien profiilikuvat teki tutkimusassistentti Kai Nyman. Tärkeimmät lohkareviitteet Arolanmäen alueen malminmuodostuksesta ovat paikallisten malminetsijöiden Virtanen, Helle ja Mikkola lähettämät Au-Cu-pitoiset kansannäytteet Alueen sijainti ja ympäristöolosuhteet Arolanmäen tutkimusalue sijaitsee Peräjoen kylässä, Kukkopillin taajaman läheisyydessä seututien 284 varrella noin 8 km Forssan kaupungista pohjoiseen (Kuva 1). Alue on maaja metsätalousaluetta, suurelta osin viljeltyä savikkopeltoa.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Arolanmäen Au-tutkimuskohteen sijainti geologisella kartalla (DigiKp). Koordinaatit EUREF-FIN järjestelmässä. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa ( MML ja Haltik). 1.3 Geologia Geologisella kartalla tutkimusalue sijaitsee Arolanmäen 6x13 km laajuisen granitoidin länsiosassa (Kuva 1). Arolanmäen granitoidi on Etelä-Suomen 1.88 Ga ikäryhmän

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ granitoideihin kuuluva ovaalin muotoinen intruusio, joka on kemiallisen koostumuksen perusteella luokiteltu peralumiiniseksi (Mäkitie ym. 2016). Granitoidissa on Sr vs. Sr/Y diagrammin perusteella myös adakiittisia piirteitä (Tiainen ym. 2013). Arolanmäen granitoidi muistuttaa kemialliselta koostumukseltaan Kedonojankulman pofyyrikupariaiheen isäntäkivenä olevaa kvartsimaasälpäporfyyri-tonaliitti-granodioriittiintruusiota. Arolanmäen intruusion Kukkopillin alue on huonosti paljastunut, vain homogeenisesta granodioriitista/tonaliitista koostuvat mäet ovat paljastuneena, kuten esim. topografiakartalla nimetty Arolanmäki (kuva 2). Muuttuneet ja hiertyneet malmikriittiset osat intruusiosta ovat alavammilla peitteisillä alueilla savikoiden alla. Arolanmäen alueen kallioperähavainnot. Pohjakartta DigiKp (GTK) ja MML:n maastotietokannan 2017 aineistoa ( Maanmittauslaitos ja Haltik).

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ SUORITETUT TUTKIMUKSET Arolanmäen alueella on tehty monipuoliset malmigeologiset maastotutkimukset, lohkarekartoitusta, moreenigeokemiaa, maanpintageofysiikkaa ja kairausta. Tutkimustulokset on esitelty tarkemmin seuraavissa kappaleissa ja liitteissä Malmigeologinen kartoitus - malmiviitteet Arolanmäen alueella on tehty lohkare-etsintää erityisesti paikallisten malminetsijöiden (Virtanen, Helle, Mikkola) toimesta. Malmiviitteet on tarkastanut maastossa tutkimusassistentti Juhani Alanen. Merkittävimmät viitteet malminmuodostuksesta sijoittuvat seututie 284 itäpuolelle pelloilla oleviin metsäsaarekkeisiin ja metsäalueelle (kuva 3). Osa lohkareista on voimakkaasti muuttuneita, hiertyneitä ja kiisupitoisia. Parhaat kupari- ja kultapitoisuudet liittyvät serisiittiytyneisiin ja kvartsiutuneisiin, osin runsaasti arseenikiisua ja kuparikiisua sisältäviin lohkareisiin. Korkeimmat kupari- ja kultapitoisuudet olivat 77,2 ppm Au ja 1,47 % Cu (kansannäyte ); 35,3 ppm Au ja 5,94 % Cu (kansannäyte ); sekä 1,86 % Cu (kansannäyte ). Lisäksi alueelta on löydetty useita lohkareita, joiden kultapitoisuus on 1-10 ppm (kuva 3).

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Arolanmäen alueelta kansannäytteinä tulleet malmiviitteet ja GTK:n montutuksen raskasmineraalitutkimusten tulokset. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa ( MML ja Haltik). 2.2 Raskasmineraaligeokemia Raskasmineraalinäytteenottoa tehtiin kaivinkoneella moreenigeokemian ja lohkareviitteiden perusteella anomaaliselta alueelta (Kuva 3). Kultahippujen määrä vaihteli 0-4 hippuun per näyte. Korkeimmat hippumäärät olivat samoilla alueilla, mistä oli löydetty myös kultapitoisia malmilohkareita. Tulokset on tallennettu GTK:n tietokantaan ja menetelmä on kuvattu GTK:n Special paper 52:ssa (Huhta 2012).

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Moreenigeokemia Arolanmäen alueelta on tehty pohjamoreeninäytteenottoon perustuvaa moreenigeokemiallista kartoitusta kolmessa vaiheessa (Huhta ym. 2015, 2014, 2008, Kärkkäinen ym. 2015). Ensimmäiset näytteet otettiin Forssan/Latovainion alueellisen näytteenoton yhteydessä, sen jälkeen Arolanmäen anomalian kohdentavassa kartoituksessa 116 näytettä ja Arolanmäen peltoalueen poikki menevältä Töpikistö- Palumäki profiililta yhteensä 142 näytettä (Kuva 4). Alueen korkeimmat moreenin Au-pitoisuudet ovat Kukkopillin-Arolanmäen alueella, jossa on useita yli 50 ppb Au-pitoisuuksia, korkein Au-pitoisuus oli 910 ppb Au (Kuva 4). Kultaanomaliaan liittyy arseenianomalia ja kuparianomalia (Kuvat 5-6). Moreenin korkeimmat rikkipitoisuudet liittyvät granitoidin koillispuolella vulkaaniseen vyöhykkeeseen. Kultaanomalian kohdalla rikkipitoisuus ei eroa merkittävästi ympäristöstä (Kuva 7). Arolanmäen alueen pohjamoreenin kultapitoisuus. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa ( MML ja Haltik).

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Arolanmäen alueen pohjamoreenin arseenipitoisuus. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa ( MML ja Haltik). Arolanmäen alueen pohjamoreenin kuparipitoisuus. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa ( MML ja Haltik).

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Arolanmäen alueen pohjamoreenin rikkipitoisuus. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 2017 aineistoa ( MML ja Haltik). 2.4 Geofysiikka Arolanmäki sijoittuu Humppilan tihennyslentoalueelle (Lohva & Jokinen, 2012) ja tämän hankkeen aikana mitatulle alueellisen painovoimamittauksen (APV) alueelle (6 mittauspistettä / km 2 ). Kohteellisesti alueella mitattiin maastomittauksena magneettinen ja IP-mittaus (Jokinen 2010) Alueellinen geofysiikka Kuvissa 8-9 on esitetty lentomagneettinen sekä APV-aineisto Arolanmäen granodioriitin alueelta. Granodioriitin länsiosa, jossa GTK:n kairareiät sijaitsevat, erottuu APVaineistossa alhaisemman tiheyden alueena (alueelta ei ole GTK:n petrofysiikan tietokannassa näytteitä, joilla tiheysvaihtelu voitaisiin todentaa). Ko. rakenne ja muuta sisäistä vaihtelua voidaan erottaa myös magneettisella kartalla. APV- ja magneettisessa aineistossa erottuvat granodioriitin sisäiset yksiköt voivat edustaa esim. eri magmapulsseja.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Humppila2-tihennyslentoalueen naparedukoitu magneettinen aineisto (värikartta) TDR-derivaatalla varjostettuna. Tihennyslentoalueen ulkopuolella aineisto yleisestä lentomittausaineistosta (lentomittausalue Forssa, vuosi 1984). Alueellisen painovoima-aineiston Bouguer-anomalian residuaalikartta (totaalikentästä vähennetty 1 km ylöspäin jatkettu taso).

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Kohteellinen maastogeofysiikka Arolanmäessä tehtiin kohteellisia magneettisia ja IP-mittauksia vuonna 2005 n. 1,5 x 2 km kokoisella alueella (mittausten tekninen kuvaus Jokinen 2010). Magneettiset mittaukset tehtiin 50 m linjavälillä ja 10 m pistevälillä ja IP-mittaukset IPR-12 laitteistolla 100 m linjavälillä. Magneettisella maastomittauskartalla (kuva 10) nähdään, että mittausarvoilla on hyvin pieni vaihteluväli; numeerisessa mittausaineistossa yli 90 % mittausarvoista on 50 nt:n vaihteluvälin sisässä. Pienet magneettiset piikit ovat pohjakartta-aineistoon verrattuna pitkälti asutukseen liittyviä sivilisaatiohäiriöitä. Aineistosta on haastavaa erottaa kallioperän yksiköiden tai rakenteiden vaihteluun liittyviä piirteitä. Magneettinen maastomittaustulos, taustalla himmeällä Humppila2-detaljilennon magneettinen aineisto. Kohteellinen IP-mittausaineisto on ilmeisesti inhimillisen virheen vuoksi hävinnyt, eikä tuloksia ole raportoitu.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Kairaus Arolanmäen kohteessa kairattiin kolmessa vaiheessa käytettävissä olleiden resurssien mukaan ja lupatilanteen mukaan. Vuonna 2004 kairattiin neljän reiän profiili lohkareviuhkan ja magneettisen datan perusteella poikki oletetun malmikriittisen rakenteen (R321-R324). Vuonna 2007 kairattiin kuusi reikää (R337-R342) moreenigeokemian ja geofysiikan (IP) perusteella sekä vuonna 2010 kaksi reikää (R397-R398) Kukkopillin raskasmineraali-kultahippuanomalian ja moreenin kulta-anomalian kohdalle (Kuvat 11 12). Yhteensä Arolanmäen alueelle on kairattu 12 reikää, 1007,79 metriä, josta maakairausta 87,4 metriä (Liite 1). Kairausten tuloksena paikannettiin serisiittiytyneessä granitoidissa Au-Cu-mineralisaatio (R341 ja R342), jossa korkein kultapitoisuus oli reiässä R341, jossa 1,2 ppm 2m, sisältäen 1,6 ppm 1 m. Kultaa-anomaalisten kairauslävistysten leveys rei issä R341- R342 vaihtelee 2-8 metriin (Kuva 13).

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Arolanmäen alueen kairanreikien sijainti. Esiintymän sijainti east(euref) = , north (Euref) = Reikien M211305R322 ja M211305R321 tunnukset ovat päällekkäin.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Arolanmäen kohteen kairanreiät tasoprojektiona.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Arolanmäen Au-Cu-malmilävistys lävistys, korkein pitoisuus Au 1,6 ppm, Cu 0,17 1m R JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Tutkimustulokset Arolamäen intruusio kuuluu Hämeen peralumiinisten adakiittisten granitoidien ryhmään, joihin on havaittu liittyvän Cu-Au-malminmuodostusta. Kuvassa 14 esitetty potentiaalisimman alueen rajaus perustuu seuraaviin havaintoihin: korkeita metalli pitoisuuksia lohkareissa, max Cu 5,9 %, Au 35,3 ppm ja Cu 1,47 % ja Au 77,2 ppm, lisäksi useita lohkareita pitoisuusvälillä 1-10 ppm Au Cu-Au-anomalia pohjamoreenin geokemiassa.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ kairauslävistykset R341: ppm Au, ja R342: ppm Au. Malminmuodostus liittyy porfyyripotentiaaliseen granitoidiin, jossa hiertymiseen ja serisiittiytymiseen liittyy Cu-Au-mineralisaatioita. Myös intruusiossa olevat mafiset sulkeumat tai juonet voivat olla mineralisoituneita. Kukkopillin kairasydämissä oli myös anomaalisia metallipitoisuuksia, korkeimmat: Au 167 ppb, Cu 409 ppm, Mo 59 ppm (Liite 3) ja korkeita Au-pitoisuuksia moreenissa. Arolanmäen Au-Cu-kohteen malmipotentiaali. Nykyisen tiedon perusteella on rajattu potentiaalisin alue. 3.2 Suositukset jatkotutkimuksista Arolanmäen granitoidista Kukkopillin taajaman läheisyydestä on paikannettu serisiittiytymiseen ja hiertymiseen liittyvä Au-mineralisaatio, jossa on kahdella samaan

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ profiiliin kairatulla reiällä lävistetty kultaesiintymä ppm Au. Kairasydämessä kulta-kupari-anomalinen vyöhyke on noin 16 m leveä, lisäksi on kapeampia mineralisoituneita vyöhykkeitä. Esiintymä on auki sekä alaspäin että sivuille. Esiintymän koon ja pitoisuuksien selvittäminen vaatii systemaattista lisäkairausta. Arolanmäen intruusiosta on mahdollisuus löytää uusia kulta-kupariesiintymiä. ASKI-CUKIpirotemalmit olisivat periaatteessa paikannettavissa IP-menetelmällä, mutta maapeite voi olla monin paikoin liian paksu. Pohjamoreenin geokemia ja iskuporanappien analysointi ovat hyvin toimiva malminetsintämenetelmä uusien malmikohteiden etsinnässä. Arolanmäen granitoidi on keskeinen osa porfyyris-epitermistä mineraalisysteemiä, jota on tähän asti tutkittu vain pintapuolisesti. Samaan intruusiokompleksiin liittyy Kedonojankulman porfyyrityypin Cu-Au-esiintymä sekä Arolamäen intruusion itälaidalla Liesjärven Cu-Au malmiaiheet. Kyseessä on laaja-alainen malmipotentiaalinen granitoidikompleksi, jota olisi syytä tarkastella kokonaisuutena. 4 KIRJALLISUUSVIITTEET Huhta, P., Kärkkäinen, N., Hakala, P., Karttunen, K., Nyholm, T., Pelkkala, P.,Tranberg, J. & Räsänen, R New data for exploration in southern Finland heavy mineral studies and ore showings. In: Grönholm, S. & Kärkkäinen, N., 2012 (eds) Gold in Southern Finland: Results of GTK studies Geological Survey of Finland, Special Paper 52, Huhta, P., Kärkkäinen, N., Tiainen, M., Herola, E., Moreenigeokemiallinen kartoitus Hämeen vyöhykkeellä v Geologian tutkimuskeskus, raportti 103/ s. Huhta, P., Kärkkäinen, N.; Tiainen, M., Hämeen malmipotentiaali: moreenigeokemia. Geologian tutkimuskeskus, raportti 89/ s. Jokinen, T Geofysikaaliset mittaukset Kedonojankulma-Kuuma, Jokioinen. Geologian tutkimuskeskus, raportti Q19/211305/2010/1.22 s.

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Kärkkäinen, N., Tiainen,M., Vuori, S., Huhta, P., Moreenigeokemiallinen kartoitus v Forssa-Huittinen alueen kultamalmipotentiaalin arvioimiseksi. Geologian tutkimuskeskus, raportti M19/2113/2008/ s. Kärkkäinen, N., Hämeen granitoidialueiden moreenigeokemia. Geologian tutkimuskeskus, raportti 45/ s. Lohva, J. & Jokinen, T., New data for gold exploration in southern Finland detailed airborne geophysical measurements. In: Grönholm, S. & Kärkkäinen, N., 2012 (eds) Gold in Southern Finland: Results of GTK studies Geological Survey of Finland, Special paper 52, Mäkitie, H., Kärkkäinen, N., Sipilä, P., Tiainen, M., Kujala, H., Klami, J., Hämeen vyöhykkeen granitoidien luokittelu. Geologian tutkimuskeskus, raportti 33/2016.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ LIITTEET Liite 1: Kairanreiät Arolanmäen kairanreikien sijaintitiedot KOHDE RNO east_eur north_eur z suunta kaade maata syvyys Vuosi Kairaaja Arolanmäki R , , ,00 80, Geotek Arolanmäki R , , ,00 50, Geotek Arolanmäki R , , , ,80 104, Geotek Arolanmäki R , , , ,00 136, Geotek Arolanmäki R , , , ,80 74, Geokeskus Arolanmäki R , , , ,40 64, Geokeskus Arolanmäki R , , , ,50 38, Geokeskus Arolanmäki R , , , ,60 77, Geokeskus Arolanmäki R , , , ,90 135, Geokeskus Arolanmäki R , , , ,30 81, Geokeskus Arolanmäki R , , , ,00 105, GTK Arolanmäki R , , , ,10 59, GTK Yhteensä 87, ,79

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Liite 2: Kairausprofiilit Arolanmäen kairanreikäprofiilit

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ Liite 3. Analyysit Arolanmäen kohteellisen näytteenoton ja kairausten kemialliset analyysit: Moreeni, tilausnumerot: rpt, rpt ja rpt Kairasydämet, tilausnumerot rpt.xls, _Gtkva211.xls Taulukko1, Valikoidut alkuaineet kairasydänten kemiallisista analyyseistä. tilausnumero Laboratorion Tilaajan Ag Sb As Cu Pb S Ti Zn Au näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg 512M 512M + 512P + 512P + 512P + 512P + 512P + 512P + 705P L M2113_07_R338_44.60_ ,10 0,40 84, ,61 < <5 L M2113_07_R338_45.60_ ,07 0,31 43,5 100 <5 < ,4 <5 L M2113_07_R338_46.60_ ,08 0,21 41,1 97,8 <5 < ,5 6,1 L M2113_07_R338_47.60_ ,13 0,55 53,9 121 <5 < ,7 11 L M2113_07_R338_48.60_ ,14 0,48 44,9 70,8 7,01 < ,5 6,4 L M2113_07_R340_70.60_ ,36 13, , L M2113_07_R340_71.60_ ,55 3, , ,2 L M2113_07_R340_72.60_ ,88 4, , ,5 L M2113_07_R340_73.60_ ,89 3, , L M2113_07_R340_74.60_ ,14 0,31 90,1 47,6 <5 < <5 L M2113_07_R340_75.60_ ,15 0, ,4 <5 83, <5 L M2113_07_R341_43.30_ ,59 1,08 17, , ,2 30 L M2113_07_R341_44.30_ ,38 2,29 44, , L M2113_07_R341_45.30_ ,82 2, L M2113_07_R341_46.30_ ,70 2,56 45, , L M2113_07_R341_47.30_ ,39 1,58 26, , ,1 9,0 L M2113_07_R341_48.30_ ,27 5,92 45, ,2 L M2113_07_R341_49.30_ ,63 10,4 43, L M2113_07_R341_50.30_ ,19 8,12 25, , ,7 66 L M2113_07_R341_51.30_ ,69 66, L M2113_07_R341_52.30_ ,2 20,9 62,1 93,5 77, ,1 798 L M2113_07_R341_53.30_ ,24 9,43 43, , L M2113_07_R341_54.30_ ,86 10,2 26, , L M2113_07_R341_55.30_ ,87 10,9 33,5 76, L M2113_07_R341_56.30_ ,97 25,7 64,6 82, L M2113_07_R341_57.30_ ,37 6, ,0 54, L M2113_07_R341_58.30_ ,5 58, L M2113_07_R341_113.90_ ,15 0,86 <10 24,2 < ,0 13 L M2113_07_R341_114.90_ ,52 0,74 < < ,0 6,0 L M2113_07_R341_115.90_ ,35 0,65 < , ,3 7,4 L M2113_07_R341_116.90_ ,10 0,67 <10 10,1 5, ,3 <5 L M2113_07_R341_117.90_ ,07 0,31 <10 1,57 <5 < ,1 <5 L M2113_07_R341_118.90_ ,40 0,56 < < ,9 <5 L M2113_07_R341_119.90_ ,61 0,72 < < ,5 <5 L M2113_07_R341_120.90_ ,27 1,02 < < ,9 17 L M2113_07_R341_121.90_ ,23 0,31 <10 71,9 5, ,6 <5 L M2113_07_R341_122.90_ ,27 0,37 < < ,2 <5

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59/ L M2113_07_R341_123.90_ ,08 0,92 < < ,1 45 L M2113_07_R341_124.90_ ,64 0,79 23,1 269 < ,6 9,8 L M2113_07_R341_125.90_ ,36 0,87 11, , ,7 12 L M2113_07_R342_51.95_ ,33 1, , L M2113_07_R342_52.95_ ,44 2, , L M2113_07_R342_53.95_ ,73 17, ,7 88, L M2113_07_R342_54.95_ ,58 19, , L M2113_07_R342_55.95_ ,23 11, L M2113_07_R342_56.95_ ,36 1,88 < , L M2113_07_R342_57.95_ ,51 5,85 21, , L M2113_07_R342_58.95_ ,07 7,29 21, , L M2113_07_R342_59.95_ ,93 8,10 17, , ,4 38 L M2113_07_R342_60.95_ ,37 12,0 23, , L M2113_07_R342_61.95_ ,21 24, L M2113_07_R342_62.95_ ,83 17, L M2113_07_R342_63.95_ ,03 15, L M2113_07_R342_64.95_ ,31 11, L M2113_07_R342_65.95_ ,48 7, ,2 50, L M2113_07_R342_66.95_ ,86 3, , L M2113_07_R342_67.95_ ,27 6, , L M2113_07_R342_68.95_ ,54 3, ,5 58, L M2113_07_R342_77.50_ ,44 3,48 33,9 57,8 31, L M2113_07_R342_78.50_ ,42 3,98 24,7 55,2 27, <5 L M2113_07_R342_79.50_ ,39 2,90 33,7 36,8 19, <5 Taulukko2, Valikoidut alkuaineet kairasydänten kemiallisista analyyseistä. tilausnumero _Gtkva211.xls. Laboratorion Tilaajan Ag Mo Sb As Cu S Ti Zn Au näytetunnus näytetunnus mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg + 511M + 511M + 511M + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 705P L M211310R ,45 59,18 4, L M211310R ,26 9,50 5, L M211310R ,15 4,87 2, < L M211310R ,14 4,67 1, < L M211310R ,65 4,99 0, L M211310R ,22 6,87 0, L U M211310R ,20 6,67 0, L M211310R ,13 6,55 0, L M211310R ,96 7,43 1, L M211310R ,12 8,42 0, L M211310R ,09 7,11 0, L M211310R ,87 7,42 1, L M211310R ,28 8,39 0, L M211310R ,13 4,52 1, L M211310R ,19 4,84 1, L M211310R ,32 4,86 1, L M211310R ,37 4,86 1, L M211310R ,11 5,22 1, < L M211310R ,11 4,63 1, < L M211310R ,11 5,98 1, L M211310R ,62 7,26 1,