Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä Nuorista Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2012. Nuorista Suomessa 2012 1"

Transkriptio

1 Nuorista Suomessa Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2012 Nuorista Suomessa

2 2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

3 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2012 Nuorista Suomessa

4 Nuorista Suomessa 2012 Tutkimuskooste. Tiedot koottu syyskuussa Edellisen kerran Nuorista Suomessa ilmestyi vuonna Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Toimitus: Asmo Koste Kuvat: Alvar Tallskog Paino: Keuruun Laatupaino KLP oy ISBN Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

5 Sisällysluettelo Nuorten hyvinvointi on yhteinen asia...7 Ketkä ovat nuoria? Nuorten määrä Väestöennuste Vapaa-aika Harrastukset Median käyttö Suhteet vanhempiin Kommentti: Nuorten vapaa-aika, hengailu ja ystävyydet Koulutus ja työllisyys Koulu ja opiskelu Kouluviihtyvyys ja koulukiusaaminen Työelämä, työllisyys ja työttömyys Syrjäytyminen Kommentti: Nuorille on taattava oikeudenmukainen työelämä Nuoret kotitaloudet Nuorten asuminen Nuoret kuluttajina Lainat Viikkoraha Maksuhäiriöt Rahapelaaminen ongelmana Lasten ja nuorten köyhyys Kommentti: Kaikki lähtee kotoa Terveys Fyysinen terveys Kouluterveydenhuolto Syöminen ja ylipaino Mielenterveysongelmat Nuorista Suomessa

6 Seksuaaliterveys Kommentti: Nuorten mielenterveyspalvelut ovat puutteellisia Päihteiden käyttö Kuolinsyyt Kommentti: Hyvinvointirakenteen vahvistaminen tukee nuorten terveyttä Väkivalta ja rikollisuus Kommentti: Nuorten väkivalta ja rikollisuus tilastoissa ja käytännössä Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina Nuoret, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta Nuoret ja puoluepolitiikka Nuoret ja vaikuttaminen Kommentti: Nuorille ei anneta riittävästi tukea vaikuttamiseen Nuorisotyö Yhdenvertainen nuorisotyö Kuka tekee nuorisotyötä Nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö Monialainen yhteistyö Valtion tuki nuorisotyölle Nuorisojärjestöjen valtionavustukset Valtionosuus kuntien nuorisotyöhön Kuntien nuorisomäärärahat Seurakuntien nuorisotyö Kommentti: Yhdenvertaisuus arvokarusellissa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

7 Nuorten hyvinvointi on yhteinen asia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin visio on Nuoret voivat hyvin vuonna Meiltä kysytään usein, miten nuoret voivat nyt. Kysymykseen on monta vastausta. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt. Osalla nuorista menee kuitenkin aiempaa huonommin, ja heille kasautuu vakavia ongelmia. Siksi Allianssin visio on perusteltu. Tulevaisuudessa nuorten on voitava paremmin. Allianssi kokoaa kahden vuoden välein Nuorista Suomessa julkaisun. Julkaisu on nuorista, heidän elinoloistaan ja asemastaan Suomessa kertova tilastokooste. Lisäksi aineistossa kuvataan nuoria yhteiskunnallisina toimijoina sekä suomalaista nuorisotyötä. Tällä kertaa halusimme mukaan myös tulkintaa siitä, mitä lukujen takana on, ja mistä ne johtuvat. Pyysimme nuorisotutkijalta ja joukolta jäsenjärjestöjemme toimijoita artikkeleita, joissa he kommentoivat tämän aineiston teemoja. Artikkelit tuovat kerroksia tilastolukujen usein hyvinkin yksinkertaistavan kuvan päälle. Lukuja voidaan lukea monella tavalla ja niistä voidaan nostaa esille monia eri näkökulmia. Toivomme, että tämä julkaisu avaa uusia näkökulmia niin tilastotietona kuin artikkeleillaankin. Haluamme aineistolla antaa kokonaiskuvan suomessa asuvien nuorten elämäntilanteesta. Samalla haastamme jokaisen lukijan mukaan tärkeään työhön tukemaan ja kehittämään nuorten hyvinvointia, elinoloja, toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia sekä asemaa yhteiskunnassa. Nuoret voivat hyvin, jos teemme sen yhdessä mahdolliseksi. Sijoittaminen nuoriin ja nuorisotyöhön on sijoittamista tulevaisuuteen. Nuorilla menee hyvin Valtaosa nuorista on tyytyväiseltä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat terveitä vuotiaista yli 80 prosenttia kokee terveydentilansa hyväksi. Lähes puolet nuorista tapaa ystäviään päivittäin ja neljä viidesosaa vähintään viikoittain. Nuorten ja heidät vanhempiensa välit ovat enimmäkseen hyvät. Suurin osa suomalaisista nuorista viihtyy koulussa. Nuorista Suomessa

8 Nuorten työn ja koulutuksen arvostus on pysynyt korkeana. Tupakoimattomien nuorten osuus on kasvanut selvästi 2000-luvun aikana. Nuorten viikoittainen alkoholinkäyttö on vähentynyt vuosituhannen taitteesta sekä peruskoululaisilla että lukiolaisilla. Täysin raittiiden nuorten osuus on sekin kasvanut. Kahdella kolmesta nuoresta on ainakin jokin luova harrastus. Kaksi viidestä nuoresta olisi valmis lähtemään mukaan vapaaehtoistoimintaan, jos häntä pyydettäisiin. Nuorilla menee huonosti Mielenterveysongelmien takia eläkkeelle siirtyy enemmän nuoria kuin koskaan. Kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Nuorisotyöttömyys kasvaa jälleen. Syrjäytyneitä nuoria on yli Tämä on noin 5 prosenttia kaikista nuorista. Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle. Lähes neljännes syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Kahdeksalla prosentilla kouluikäisistä ei ole läheistä ystävää. Vanhempien alkoholinkäyttö aiheuttaa haittoja joka neljännelle suomalaisnuorelle. Nuorten asunnottomuus on lisääntynyt. Terveydenhoitajia on suosituksen mukainen määrä vain kolmasosalla kouluista ja lääkäreitä vain 4 prosentilla kouluista. Näiden johdosta Allianssi vaatii, että: Nuoret on otettava kaikkien suunnitelmien ja toimenpiteiden keskiöön. Yhteiskuntatakuu ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet on saatava täysimääräisesti käyttöön kaikissa kunnissa ja kaikilla toimialoilla. Nuorille on taattava riittävät mielenterveyspalvelut ja erityisesti varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen tähtääviä toimenpiteitä on lisättävä. Ennaltaehkäisevään perustyöhön, oppilashuoltoon ja nuorten mielenterveys- ja terveyspalveluihin on ohjattava resursseja. Nuorten yksinäisyyden ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen on kiinnitettävä huomiota. Nuorille on tarjottava kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Nuoret on otettava mukaan nuoria koskevien asioiden valmisteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja Olli Joensuu, pääsihteeri 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

9 Ketkä ovat nuoria? Nuoruus on liukuva käsite. Arkielämässä nuoruudella tarkoitetaan ikävaihetta lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Nuoruus on yksilöllistä sama ihminen voi eri yhteydessä olla lapsi, nuori tai aikuinen. Lainsäädännössä sekä erilaisissa tutkimuksissa ja tilastoissa nuoruuden ikämääritykset ovat erilaisia. Nuorisolain määritelmän mukaan nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Tässä koosteessa pyritään pysymään tässä määritelmässä ja pitämään alaikärajana oppivelvollisuuden päättymistä eli 16 ikävuotta. Kuitenkaan kaikkia lukuja ei voi täsmätä tähän, vaan esimerkiksi työttömyystilastoissa nuoriksi luetaan alle 25-vuotiaat, kun taas lain mukaan nuoriksi viljelijöiksi katsotaan alle 40-vuotiaat. Tämä on syytä huomioida vertailtaessa tämän julkaisun eri tietoja. Nuorista Suomessa

10 Nuorten määrä Suomen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa henkilöä. Tästä vuotiaita oli eli 17,5 prosenttia. 1 Lapsiperheitä eli perheitä, joissa asui alle 18-vuotiaita lapsia, oli vuoden 2010 lopussa Lapsiperheistä 44 prosenttia oli yksilapsisia ja 38 prosenttia kaksilapsisia. Vanhemmat olivat aviossa perheessä ja avoliitossa lapsiperheessä. Rekisteröity pari oli vanhempina 267 lapsiperheessä. Yksinhuoltajaperheitä oli , joista suurimmassa osassa lapset asuivat äitinsä kanssa. Isän ja lasten muodostamia perheitä oli Uusperheitä oli vuoden 2010 lopussa Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Näitä lapsia oli lähes Noin puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja puolet avioliitossa. 2 Lapsiperheessä asui kotona keskimäärin 1,83 lasta. Nykyisten lapsiperheiden arvioitu lopullinen lapsiluku on keskimäärin 2,4 lasta vuotiaiden ikäluokan naisista noin 90 prosenttia on naimattomia ja miehistä yli 90 prosenttia vuotiaista naisista naimattomia on noin 70 prosenttia ja miehistä 80 prosenttia. Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli vuonna ,3 ja miesten 32,6. Ensimmäinen avioliitto solmitaan vanhempana kuin koskaan. Ensisynnyttäjien keskiikä oli 28,3 vuotta. 1 Suomeen muutti ulkomailta vuoden 2011 aikana henkeä, mikä on suurin määrä itsenäisyyden aikana. Näistä vuotiaita oli , mikä on 39 prosenttia maahan muuttaneista. Suomesta ulkomaille muutto kasvoi myös hieman ollen henkeä. Näistä vuotiaita oli 4577, mikä on 36 prosenttia maasta muuttaneista. 1 Ulkomaiden kansalaisia asui vuonna 2011Suomessa henkilöä eli 4,5 prosenttia väestöstä. 7 Vuoden 2011 lopussa muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli yhteensä eli 4,5 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (58 331), vironkieliset (33 076) ), somalinkieliset (14 045), englanninkieliset ( ja arabiankieliset (11 252) vuotiaita vieraskielisiä on , mikä on 6,4 prosenttia ikäryhmästä. 26,5 prosenttia vieraskielisistä on nuoria. Maahanmuuttajat ovat keskittyneet voimakkaasti suuriin kaupunkeihin. Yli maahanmuuttajan 10 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

11 kaupunkeja oli 13. Niissä asui yli 70 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. 3 Vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan väestöstä noin viisi prosenttia, heistä vaikeavammaisia on noin yksi prosentti. Kansaneläkelaitoksen (Kela) vammaisetuuksien saajia oli vuoden 2010 lopussa yhteensä , 5,5 prosenttia koko väestöstä. 4 Kelan vammaistukea saaneista (yht ) iältään vuotiaita oli ja vuotiaita Eläkkeensaajan hoitotukea saaneista (yht ) iältään vuotiaita oli ja vuotiaita Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2010 lopussa vuotiasta ja vuotiasta sekä ortodoksiseen kirkkoon 6 619/5 829 suomalaisista. Muista kirkkokunnista suurimpia ovat muut kristilliset yhteisöt 6 389/8722 sekä islamilaisuus 1 539/ Uskontokuntiin kuulumattomia nuoria on / [1] Väestörakennetilasto. Tilastokeskus. [2] Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus. [3] Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3. [4] Tilasto Kelan vammaisetuuksista ja -palveluista. Kansaneläkelaitos. [5] Kelan tilastollinen vuosikirja Kansaneläkelaitos. [6] Väestö uskonnollisen yhdyskunnan ja iän mukaan Tilastokeskus. [7] Suomen väkiluku kasvoi eniten 20 vuoteen. Tilastokeskus. vaerak_2011_ _tie_001_fi.html. Väestöennuste Tilastollinen elinajanodote on hypoteettinen kuolleisuuden indeksi, joka kertoo vuosien määrän, jonka 0-vuotias keskimäärin eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Todellisuudessa kuolleisuus on vähentynyt jatkuvasti (siis ihmiset elävät vanhemmiksi) ja yli puolet kustakin ikäluokasta elää yli keskimääräisen eliniän. Elinajanodote onkin noussut noin 10 vuotta viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 syntyneelle tytölle elinajanodote on 83,2 vuotta ja pojalle 76,7 vuotta. 1 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna Ennusteen mukaan vuonna 2034 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahan- Nuorista Suomessa

12 muutoksi on oletettu henkeä. 2 Suomessa oli vuoden 2011 lopussa alle 15-vuotiaita henkilöä, vuotiaita henkilöä ja 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2011 lopussa 52,9. 3 Työikäisten määrä vähentyy sotien jälkeisten suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Ennusteen mukaan vuonna 2016 huoltosuhde olisi 60,4 ja nousisi 70,5:een vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 79,1. 2 Kun tarkastellaan väestöennusteiden vaikutuksia julkisen sektorin palveluiden tuottamiseen ja tarjontaan, ennakoi se vanhuspalveluiden voimakasta kasvua ja vastaavasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien, etenkin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tarjonnan vähentymistä. Työvoimapoliittisesti tämän ennakoidaan merkitsevän eräiden alojen työvoimapulaa. Julkisen sektorin työntekijöistä etenkin kuntasektorilla ennakoidaan tulevan pulaa. Kuntaliitto arvioi, että seuraavien viiden vuoden aikana kuntien työntekijöiden eläkepoistuma on erittäin nopeaa, kun eläkkeelle siirtyy vuosittain työntekijää. 4 Vuoteen 2030 mennessä kaikkiaan 80 prosenttia nykyisistä osastonhoitajista, kodinhoitajista, kotiavustajista, siivoojista ja sihteereistä siirtyy työelämästä eläkkeelle. Erilaisista hallintotehtävistä ja tekniseltä alalta poistuu 70 prosenttia työntekijöistä. Sosiaali- ja terveysalalla eläkkeelle jää 60 prosenttia nykyisistä työntekijöistä, ja sivistyspalvelujen työntekijöistä 57 prosenttia. 4 Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viimeisenä viitenä vuotena, Etelä-Savon väkiluku pienenee vuoteen 2030 mennessä 8 prosenttia nykyisestä. Seuraavaksi eniten eli kuudella prosentilla väestö vähenee ennusteen mukaan Kainuun maakunnassa. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa. Niiden väkiluku olisi vuonna 2030 noin 20 prosenttia nykyistä suurempi. 2 [1] Elinajanodote. [2] Väestöennuste Tilastokeskus. [3] Suomen väkiluku kasvoi eniten 20 vuoteen. Tilastokeskus. vaerak_2011_ _tie_001_fi.html. [4] Jopa 80 prosenttia hoitajista ja siivoojista siirtyy eläkkeelle. Kuntaliitto. fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/12/sivut/kunta-alan-kiihtyva-elakoityminen-nakyy-jo.aspx. 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

13 Vapaa-aika Nuoren vapaa-aikaan kuuluvat ennen kaikkea ystävät. Nuoren koulun ja työelämän ulkopuolinen arki rakentuu kaverisuhteiden varaan. Kavereiden kanssa ei välttämättä tehdä mitään erityistä, vaan hengataan. Lähes puolet nuorista tapaa ystäviään päivittäin ja neljä viidesosaa vähintään viikoittain. Nuorten arvioissa tärkeintä on omaehtoinen toiminta ystävien kanssa, sen jälkeen perheen kanssa vietetty vapaa-aika ja vasta tämän jälkeen arvostetaan järjestäytynyttä kansalaistoimintaa. 1 Nuoret arvostavat kaverisuhteita niin paljon, että niiden katsotaan luovan elämään enemmän tyytyväisyyttä kuin työ, koulutus ja aineellinen hyvinvointi. 1 Vuonna 2011 ilman läheistä ystävää peruskoulua käyvistä pojista oli 12 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia, lukiolaispojista 11 prosenttia ja -tytöistä 5 prosenttia sekä ammattiin opiskelevista pojista 9 prosenttia ja tytöistä 5 prosenttia. 2 [1] Sami Myllyniemi: Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 92. [2] Kouluterveyskysely 2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Harrastukset Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2009 nuoria pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään eri elämänalueisiin kouluarvosanoin Valtaosa nuorista vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä: yleisimmät arvosanat ovat kahdeksan ja yhdeksän, ja varsin harva antaa välttäviä tai heikkoja arvosanoja millekään elämänalueelle. Tyytyväisyydessä elämään kokonaisuutena ei ole tapahtunut muutoksia, mutta tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen on laskussa vuotiaat nuoret aikuiset viettävät valveilla kodissaan noin 8 tuntia vuorokaudessa. Suurimpiin kotona valveilla vietettyihin tuntimääriin yltävät kotiäidit ja -isät (keskimäärin 12 tuntia) sekä työttömät (ka 10 tuntia). Yrittäjien, johtavassa asemassa, toimihenkilönä tai asiantuntijatehtävissä toimivien osalta keskimääräinen luku on hieman yli 7 tuntia. Kodissa tehtävistä toiminnoista useimmin päivittäin tehtävinä mainitaan huolenpito itsestä ja vapaa-ajan toiminnot, kuten me- Nuorista Suomessa

14 dian seuraaminen, seurustelu ja harrastukset. 2 Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan 94 prosenttia vuotiaista on käynyt edeltävän vuoden aikana jossakin kulttuuritilaisuudessa, joista suosituimpia ovat konsertit (60 prosenttia) ja elokuvat (80 prosenttia). Taidenäyttelyssä on käynyt 45 prosenttia, museossa 35 prosenttia samoin kuin teatterissa ja tanssiesityksessä 20 prosenttia. 8 Kahdella kolmesta nuoresta on ainakin jokin luova harrastus. 40 prosentilla niitä on useampi kuin yksi. Suurinta osaa luovista harrastuksista harrastetaan vähintään viikoittain. Nuorilla naisilla on enemmän luovia harrastuksia ja he harrastavat miehiä säännöllisemmin. 3 Soittamista harrastaa 20 prosenttia vuotiaista, kuvataiteita 25 prosenttia, kirjoittamista 25 prosenttia ja valokuvausta 20 prosenttia. Videokuvauksen, tanssin ja laulamisen harrastajia on kutakin alle 10 prosenttia. 8 Nuorista vuotiaista miehistä 75,5 prosenttia ja naisista 74 prosenttia harrasti vuonna 2008 liikuntaa vähintään 2-3 kertaa viikossa. 4 Päivittäistä tunnin liikuntasuositusta ei täytä juuri kukaan. Liikuntaa yhteensä vähintään tunnin päivässä harrastavia oli 15-vuotiaista suomalaispojista 17 prosenttia ja tytöistä 10 prosenttia. 5 Perheen koettu taloudellinen tilanne heijastuu liikunta-aktiivisuuteen Suomessa erityisen selkeästi. Hyvin toimeentulevien perheiden pojat liikkuivat noin yhdeksän prosenttia ja tytöt noin kuusi prosenttia yleisemmin kuin heikosti toimeentulevien perheiden nuoret. 5 Ajokortteja, mukaan lukien mopokortit, oli alle 26-vuotiailla Liikenteessä kuoli vuonna vuotiasta, joista 26 oli auton kuljettajia. 6 Mopokortteja oli vuoden 2011 puolivälissä vuotiailla yhteensä noin , joista puolet tytöillä ja puolet pojilla. Viimeisen viiden vuoden aikana on kuollut keskimäärin 11 ja loukkaantunut noin mopoilijaa vuosittain. Loukkaantuneista yli 80 prosenttia oli vuotiaita. Mopokortin nuorista omistajista siis noin joka sadas joutuu tilastoituun onnettomuuteen Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

15 [1] Sami Myllyniemi: Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 92. [2] Taina Mäntylä: Nuorten aikuisten koti, kulutus ja ajankäyttö, Kuluttajaviraston julkaisusarja 3/2010. [3] Sami Myllyniemi: Nuorisobarometri Nuorisoasiain neuvottelukunta [4] Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus, [5] WHO-Koululaistutkimus (HBSC Study), Jyväskylän yliopisto, [6] Tieliikenneonnettomuudet Liikenneturva, [7] Seppo Lampinen ja Anna Saarlo: Nuorten mopo-onnettomuuksien taustatekijät. Trafin julkaisuja 8/2012. [8] Riitta Hanifin esitys Nuoret kulttuurin harrastajina, Tilastokeskus Median käyttö Sanomalehtiä luki vuonna prosenttia vuotiaista nuorista. Sanomalehtien lukemisen trendi on ollut jo vuosia laskeva, laskua on ollut 10 prosenttia viidessä vuodessa. 1 Aktiivisesti sanomalehteä lukevat nuoret menestyivät merkitsevästi paremmin koulussa kuin harvemmin lukevat ja ne, jotka eivät lue sanomalehtiä koskaan. Sanomalehden lukemisen tapa on kuitenkin muuttunut, ja lehtiä luetaan entistä enemmän sähköisinä. 2 Verkossa sanomalehtiä lukee 84 prosenttia vuotiaista, ja jos sekä painetun sanan että netin käyttö otetaan huomioon, ikäryhmästä sanomalehtiä seuraa 92 prosenttia. 1 Vuonna 2011 televisiota katsoi päivittäin 53 prosenttia vuotiaista. Luku on hitaassa laskussa. Ikäryhmä katseli televisiota vuorokaudessa keskimäärin 84 minuuttia (vuonna 2010 luku on 91 min. ja min.). Nuorten television katselumäärät ovat vähäisiä verrattuna aikuisiin, jotka kat- sovat televisiota lähes kaksinkertaisen määrän ja eläkeläiset kolminkertaisen. 3 TV:tä lähetysaikana katsotaan keskimäärin 9,25 tuntia viikossa, kun luku on vuotiailla 5,73 tuntia ja vuotiailla 7,09 tuntia. Myös TV:stä talletettujen sisältöjen katsominen on nuorimmilla vähäisintä, 4,07 tuntia viikossa. Yleinen keskiarvo on 4,52 tuntia. Videoita ja/tai DVD:itä katsotaan viikossa keskimäärin 2,9 tuntia. Tähän on huomattava poikkeus ikäryhmässä vuotta, jossa katseluaika on 4,07 tuntia viikossa. 5 Television katselu internetin kautta lisääntyy jatkuvasti. Alle 25-vuotiaista useampi kuin neljä viidestä katsoo televisiota netistä ja yhdeksän kymmenestä kuuntelee musiikkia verkossa. 4 Lähes jokaisella vuotiaalla on internet-yhteyden (99 prosenttia). Nuorille internet on tärkein uutisten lähde vuotiaista 69 prosenttia hakee uutisensa pääasiassa netistä ja Nuorista Suomessa

16 25 34-vuotiaista 60 prosenttia. Luku putoaa jyrkästi siirryttäessä vanhempiin ikäluokkiin. 4 Vuoden 2009 nuorisobarometrin mukaan 86 prosenttia nuorista käy päivittäin netissä ja nuoret käyttävät päivittäin aikaa netissä keskimäärin 121 minuuttia eli kaksi tuntia. 6 Käytännössä kaikilla vuotiailla on matkapuhelin (100 prosenttia). Nuoret ovat matkapuhelinten käytössä joka suhteessa aktiivisimpia. Esimerkiksi joka toinen alle 25-vuotias käyttää matkapuhelintaan internetviestintään. Ainoastaan sähköpostin käytössä he eivät ole aktiivisimpia. Hieman suurempi osa sekä että vuotiaista käyttää matkapuhelintaan tähän tarkoitukseen. Sen sijaan matkapuhelimen tekstiviestejä käyttävät kaikki ikään katsomatta. 4 Internetin pikaviestien (esim. Messenger) käyttäminen on myös nuorten juttu. Kun alle 25-vuotiaista 37 prosenttia lähettää niitä päivittäin, vain yksi sadasta 50 vuotta täyttäneestä tekee niin. 4 Nuoret lataavat luvattomasti tiedostoja, yleensä elokuvia tai musiikkia, internetistä hyvin yleisesti. Jo vuoden 2008 nuorisorikollisuuskyselyn mukaan 69 prosenttia 9. luokkalaisista nuorista (15 v.) ilmoitti ladanneensa luvattomasti tiedostoja viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Näistä nuorista tiedostoja oli ladannut päivittäin tai lähes päivittäin miltei kolmannes. 7 [1] Kansallinen mediatutkimus Sanomalehtien liitto (TNS-Gallup), [2] Sanomalehden lukemisaktiivisuus ja lukutaito -jatkotutkimus (PISA). Jyväskylän yliopisto, [3] Tv-mittaritutkimus. Finnpanel. [4] Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus Viestintäministeriö (TNS-Gallup), [5] AV-sisältöpalvelujen kuluttajatutkimus 2011 (IROResearch). Viestintäviraston julkaisuja 3/2011. [6] Sami Myllyniemi: Taitekohtia. Nuorisobarometri Opetusministeriö ; Nuorisotutkimusverkosto ; Nuorisoasiain neuvottelukunta, [7] Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Rikollisuustilanne Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. OPTL:n tutkimuksia 258, Suhteet vanhempiin Nuoret arvioivat lapsuudenaikaisten väliensä vanhempiin olleen enimmäkseen oikein hyvät. 1 Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet koko 2000-luvun. 2 Yleisesti ottaen sekä tytöt että pojat arvioivat suhteen äitiin paremmaksi kuin suhteen isään. Nuoret tapaavat vanhempiaan harvemmin kuin vielä 1990-luvulla. 1 Niiden vanhempien määrä, jotka eivät tiedä kouluikäisten lastensa viikonlopunviettopaikkaa on vähentynyt. 2 OECD-maista Suomessa perheet syövät vähiten yhdessä. Meillä yhteisiä aterioita vähintään viisi kertaa viikossa syö vajaat 60 prosenttia perheistä, kun 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

17 muissa OECD-maissa näin tapahtuu keskimäärin noin 80 prosentissa perheistä. Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet yläkoululaisista ei syö yhtä aikaa perheen kanssa prosenttia vuotiaista hyväksyy aikuisilta kohtuullisen alkoholinkäytön. Sen sijaan 78 prosentin mielestä humalajuominen ei kuulu kotiin. 4 Omien vanhempien alkoholinkäyttö aiheuttaa haittoja joka neljännelle suomalaisnuorelle. Näistä pieni osa kertoo kokevansa haittoja usein. Yleisimpiä vanhempien juomisen aiheuttamia haittoja ovat kyselyn mukaan perheriidat (53 prosenttia), häpeä vanhemmista (49 prosenttia) ja ahdistus (38 prosenttia). 4 [1] Sami Myllyniemi: Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 92. [2] Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [3] Child poverty in perspective: an overview of child well-being in rich countries. Unicef Innocenti Research Centre, Florence, Italy [4] Lasinen lapsuus -toiminnan kysely (Taloustutkimus), A-Klinikkasäätiö, Sanna Aaltonen, VTT, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto Nuorten vapaa-aika, hengailu ja ystävyydet Ystävät ovat kenties keskeisin osa nuorten vapaa-aikaa. Tämän väitteen puolesta puhuvat niin tutkimukset kuin arkihavainnot: nuorisoryhmät ovat näkyvä osa julkista maisemaa. Tietyt tilat kuten metro- tai juna-asemat, leikkipuistot tai keskustassa sijaitsevat kauppakeskukset ovat nuorten ajanviettopaikkoja ja mahdollisuuksia tavata tuttuja ja tutustua uusiin. Vaikka kukaan tuskin kyseenalaistaa ystävyyden ja sosiaalisten kontaktien merkitystä, porukoituvat nuoret herättävät aikuisväestössä usein ärtymystä, yksinkertaisesti siksi, että he ovat tietyn ikäisiä ja heitä on monta. Nuoret ovat siis nuoruuteen ja jengiytymiseen liittyvien negatiivisten mielikuvien takia aina arvioivan huomion kohteena. Ystävien kanssa oleskelu, istuskelu, juttelu ja kuljeskelu eli hengailu on olennainen osa monen nuorten vapaa-aikaa, ja nimenomaan sitä aikaa, joka on vapaata järjestäytyneestä toiminnasta. Hengailu on yleinen vastaus kun nuorilta kysytään, mitä he tekevät vapaa-aikanaan, mutta toisaalta termillä viitataan Nuorista Suomessa

18 juuri tekemättömyyteen. Hengaillessa ei välttämättä tapahdu mitään erikoista, mutta siihen sisältyy mahdollisuus, että jotain hauskaa voi kuitenkin tapahtua, mikä osaltaan tekee siitä houkuttelevaa. Tärkeintä hengailussa on kuitenkin sosiaalisuus ja yhdessäolo. Ulkopuolisen silmissä julkisissa tiloissa hengailevat nuoret eivät näytä tekevän mitään paitsi ehkä hautovan koiruuksia. Osittain ärtymystä ja epäluuloa selittää se, että nuoret käyttävät tiloja eri tavoin, kuin mihin ne aikuisväestön näkökulmasta on tarkoitettu. Tätä kautta nuorten sosiaalinen yhdessäolo määrittyy tiellä olemisena, jota yritetään ohjailla ja rajoittaa eri tavoin. Nuoret kuitenkin löytävät tapoja ottaa tilaa itselleen eivätkä suostu olemaan ainoastaan heille suunniteltujen seinien sisällä, muilta ihmisryhmiltä näkymättömissä. Yhdessä liikkuminen on monien mielestä myös turvallista ja vaivattomin varotoimi silloin, kun liikutaan pimeällä tai itselle vierailla alueilla. Paradoksaalisesti kuitenkin juuri ryhmässä liikkuminen, joka voi lisätä nuorten turvallisuudentunnetta, aiheuttaa epäluuloa ja varovaisuutta sekä aikuisissa että myös muissa nuorissa. Yksi perinteisesti poikien suosiossa olevista, mutta mopokorttitilastojen perusteella viime vuosina tyttöjenkin löytämistä tavoista hengailla ja tavata kavereita on mopoilu. Julkisessa keskustelussa mopoilu nousee esiin lähinnä liikenneongelmana, riskialttiina ja ympäristöä terrorisoivana toimintana. Nuorten näkökulma mopoiluun on luonnollisesti toisenlainen, mikä tulee esille myös omassa tutkimuksessani. Paitsi, että mopo on myös funktionaalinen liikenneväline, jolla kuljetaan kouluun tai kesätöihin, sen hankkimisen ja ylläpitämisen kautta nuoret oppivat myös rahankäyttöä ja säästämistä. Mopolla ajamisen ohella sen rassaaminen on mukavaa puuhaa yhdessä ystävien tai isien ja isoisien kanssa. Noista puuhista myös ne pojat, jotka eivät välttämättä menesty koulussa, saavat tärkeitä osaamisen kokemuksia, jotka joillekin voivat olla kimmoke kiinnostua jatkokoulutuksesta ja hakea autoalalle. 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

19 Koulutus ja työllisyys Koulu ja opiskelu Vuonna 2010 perusopetuksen päättäneistä sijoittui välittömästi koulutukseen 91 prosenttia. Näistä ammatillisessa koulutuksessa aloittaneita oli 45 prosenttia ja lukiokoulutuksessa aloittaneita 55 prosenttia. Niitä, jotka eivät suorita peruskoulua loppuun ollut vuosittain määrällisesti vähän, viime vuosina määrä on jäänyt säännöllisesti alle kahden sadan. 1 Melkein 80 prosenttia lukiokoulutuksessa vuonna 2006 aloittaneista suoritti ylioppilastutkinnon vuoden 2009 loppuun mennessä eli kolmessa vuodessa. Yksi lisävuosi opintoihin nostaa lukion läpäisyprosenttia kahdeksalla prosenttiyksiköllä. 1 Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen keskeyttäminen ja opintojen venyminen on tavallisempaa kuin lukiokoulutuksessa. Nuorille suunnatun ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2006 aloittaneista 63 prosenttia oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä. Kun tarkastellaan vuonna 2005 aloittaneiden valmistumista vuoden 2009 loppuun mennessä, nousee valmistuneiden osuus noin 70 prosenttiin. 1 Vieraskielisten opiskelijoiden mää- rä vuonna 2010 oli ja se kasvoi edelliseen vuoteen nähden melko paljon, melkein viidenneksellä, niin ammatillisessa koulutuksessa kuin perusopetuksessa. Lukion opiskelijamäärässä kasvu oli vähäisempää. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista viisi prosenttia oli vuonna 2010 vieraskielisiä. Perusopetuksessa osuus oli 3,6 prosenttia ja lukiossa 3,1 prosenttia. vuoteen 2006 verrattuna vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu on 44 prosenttia. 1 Education at a Glance julkaisussa vertaillaan sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin PISA-tulosten pohjalta ja todetaan, että koko OECD:ssä ensimmäisen polven maahanmuuttajalasten todennäköisyys sijoittua osaamiseltaan heikoimpaan neljännekseen on kaksinkertainen verrattuna maassa syntyneisiin lapsiin. 2 Kaikkien korkeakouluihin hakeneiden määrä on noussut noin 18 prosenttia lukuvuodesta lukuvuoteen Kaiken kaikkiaan korkeakouluihin hakeneita oli lukuvuonna Hyväksytyksi tulleiden ja paikan vastaanottanei- Nuorista Suomessa

20 den määrät sen sijaan kasvoivat vähemmän, noin 7 prosenttia. Suurin osa hakijoista pyrkii vain joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. 1 Uusia ylioppilaita korkeakouluihin hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista oli yliopistoissa lukuvuonna prosenttia. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutukseen hakeneista uusien ylioppilaiden osuus oli 20 prosenttia. 1 Suomessa korkea-asteen suorittaneita oli 39 prosenttia vuotiaista. Korkea-asteen koulutuksen saaneet ansaitsivat OECD-maissa vuonna 2009 keskimäärin yli 50 prosenttia enemmän kuin toisen asteen koulutuksen saaneet. 2 Eurooppalaisen Eurydice-tutkimuksen mukaan vuonna 2009 Suomessa alle 10 prosenttia 15-vuotiaista oli heikkoja lukijoita, kun eurooppalaisessa vertailussa keskiarvo oli 20 prosentin luokkaa. 3 Kriminaalihuollon tukisäätiön tutkimuksen mukaan 70 prosentilla rikostaustaisista nuorista on vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Tarkkaavuusvaikeuksien piirteitä oli 80 prosentilla. Arvioiden mukaan noin puolella vangeista on ADHD-piirteitä. Tutkituista nuorisorikollisista runsaalla 10 prosentilla peruskoulu on jäänyt kesken. Vastaava luku koko 16-vuotiaiden ikäluokasta on prosentti. 4 [1] Koulutuksen tilastollinen vuosikirja Opetushallitus, [2] OECD Education at a Glance [5] Eurydice-verkoston tutkimus: Teaching Reading in Europe [6] Mirva Gullman, Kati Sunimento ja Pirjo Poutala: Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen loppuraportti. KRITS Kriminaalihuollon tukisäätiö, monisteita 3/2011. Kouluviihtyvyys ja koulukiusaaminen Suurin osa suomalaisista nuorista viihtyy koulussa. Kouluterveyskyselyn mukaan hyvin paljon tai melko paljon koulunkäynnistä pitää 57 prosenttia peruskoululaisista, lukiolaisista 71 prosenttia ja ammattikoululaisista 79 pro- 20 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

21 senttia. 1 Suomalaisissa kouluissa koulukiusaamisen uhriksi joutuminen on yhtä yleistä kuin keskimäärin kansainvälisessä WHO-Koululaistutkimuksessa. Vähintään kaksi kertaa muutamien viime kuukausien aikana kiusatuksi joutui 11-vuotiasta suomalaispojista 13 prosenttia, tytöistä 11 prosenttia, 13-vuotiaista pojista ja tytöistä 12 prosenttia ja 15-vuotiaista pojista 8 prosenttia, tytöistä 7 prosenttia. Nämä luvut eivät juurikaan ole viime vuosina muuttuneet. 2 [1] Kouluterveyskysely 2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [2] WHO-Koululaistutkimus (HBSC Study), Jyväskylän yliopisto, Työelämä, työllisyys ja työttömyys Nuorten työn ja koulutuksen arvostus on pysynyt korkeana. Selkeä enemmistö nuorista ottaisi vastaan tilapäistäkin työtä työttömyyskorvauksen sijaan tulotason pysyessä samana. Omalta työltään nuoret odottavat ennen kaikkea mielekkyyttä, kiinnostavuutta ja sitä, että työ vastaa heidän taitojaan ja osaamistaan. Heille on tärkeää myös saada kehittyä työssään. 1 Ansiotyötä pitää erittäin tärkeänä elämänalueena selvästi useampi nuori kuin 20 vuotta sitten. Erityisesti nuorille naisille työ ja siinä kehittyminen ovat tulleet entistä tärkeämmäksi. Myös nuorten työpaikkaan sitoutuminen on lisääntynyt 20 vuoden aikana. 2 Työolobarometri 2011:n mukaan palkansaajat antoivat työelämän laadulle yleisarvosanan 7,96, vaikka arviot työpaikan varmuudesta ovat alentuneet ja työn mielekkyyden kokeminen on vähentynyt. Vain alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä kaikille työelämän laadun ulottuvuuksille annetut arvosanat olivat selvästi korkeammat kuin vanhemmissa ikäryhmissä ja paremmat kuin edellisenä vuonna. Nuorin ikäryhmä myös arvioi työn mielekkyyden muutossuunnan myönteiseksi. 3 Nuoret voidaan jakaa työvoiman ulkopuolella oleviin (joista valtaosa on opiskelijoita), työssäkäyviin ja työttömiin. Nuorista suuri osa opiskelee, joten nuorten työllisyysaste on alhainen aikuisiin verrattuna vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2011 oli 68,6 prosenttia. Nuorten vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 39,1 prosenttia. Nuorten naisten työllisyysaste oli 41,2 prosenttia ja nuorten miesten 37,2 prosenttia. 4 Nuorten työssäkäynnille on tyypillistä työssäolo-, työnhaku- ja opiskelujaksojen päällekkäisyys ja limittyminen sekä epätyypilliset työsuhteet ja työajat. 2 Nuorista Suomessa

22 15 19-vuotiaiden työssäkäyvien keskimääräinen kuukausiansio oli vuonna euroa, vuotiaiden euroa ja vuotiaiden euroa. Kaikkien työssäkäyvien keskimääräinen kuukausiansio oli euroa. Nuorissa ikäpolvissa naisten ansiot ovat lähes 90 prosenttia miesten ansioista, kun sen yleinen keskiarvo on 81,5 prosenttia. 7 Vuosina 2010 ja 2011 peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista kävi opiskelun ohella töissä iltaisin tai viikonloppuisin 17 prosenttia, lukiolaisista 22 prosenttia ja ammattikoululaisista 27 prosenttia prosentilla yliopisto-opiskelijoista oli opintojen ohessa työsuhde. 4 Alle 25-vuotiaita yrittäjiä oli vuonna 2008 noin 4 000, ja vuotiaita vajaat Nuorten yrittäjien osuus ikäluokasta on pieni: alle 25-vuotiailla osuus vaihtelee välillä 0,1 1,8 prosenttia, ja vuotiailla välillä 2,1 3,7 prosenttia. 4 Nuorten työttömyys alkoi taloudellisen taantuman seurauksena kasvaa syksyllä Vuonna 2009 alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi peräti 56 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2010 kesäkuussa kasvu taittui, mutta alkuvuodesta 2012 nuorisotyöttömyys lähti jälleen kasvuun. Nuorten työttömyys on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen taantumaa. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa eli yhteensä Kun yleinen työttömyysaste oli 6,9 prosenttia, vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 11,7 prosenttia. 6 Vuoden 2011 aikana TE-toimistoissa oli keskimäärin kuukaudessa työtöntä alle 25-vuotiasta työnhakijaa, joista vajaakuntoisia oli Vajaakuntoisia nuoria alle 25 -vuotiaista työttömistä oli 5,1 prosenttia. Yleisin vajaakuntoisuuden diagnoosi nuorilla oli mielenterveyden häiriöt (54,8 prosenttia). 4 [1] Nuorisobarometrit 2009 ja [2] Nuori tasa-arvo. Tilastokeskus, [3] Työolobarometri TEM raportti, 2012 [4] Nuorten yhteiskuntatakuu TEM raportteja 8/2012. [5] Kouluterveyskysely 2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [6] TEM: työvoimakatsaus, heinäkuu Tilastokeskus: työvoimatutkimus, heinäkuu [7] Palkkarakennetilasto 2010, Tilastokeskus. 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

23 Syrjäytyminen Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Syrjäytyneitä vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin Tämä on noin 5 prosenttia kaikista tämänikäisistä nuorista. 1 Syrjäytymisen ytimessä oli ulkopuolista nuorta, jotka eivät opiskele eivätkä ole työssä. He eivät myöskään ole eläkkeellä, varusmiespalveluksessa, perhevapailla tai edes rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi. 1 Viiden vuoden kuluessa 60 prosenttia syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, 40 prosenttia on edelleen samassa asemassa. Niistä nuorista, jotka vuonna 2003 osallistuivat työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä 23 prosenttia. 1 Peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskiä selvästi. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. 1 Kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasaantuvat. 2 Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle. Ulkopuolisiksi jäävien vanhemmilla on yleensä vähän koulutusta. Ulkopuolisuus kumpuaa usein nuorten heikoista lähtökohdista. Esimerkiksi huostassa olleen nuoren todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on 4-5 kertaa suurempi kuin kaikilla vuotiailla nuorilla. 1 Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2009 sijoitettuna alle 18-vuotiasta lasta eli 1,3 prosenttia ikäryhmästä. Heistä oli perhehoitoon sijoitettuna ja laitokseen Huostaan otettuja oli Vanhempien toimeentulo-ongelmat ovat yhteydessä nuoren ongelmiin. Huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentuloongelmat ovat merkittävästi yleisempiä, jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea. 2 Lähes neljännes syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. 1 Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhdestä syrjäytyneestä ai- Nuorista Suomessa

24 heutuva kansantulon menetys on noin euroa (vuoden 2007 rahassa), jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan työiän, noin neljäkymmentä vuotta. Julkisen talouden vastaava menetys on noin euroa. Nuorten työkyvyttömyyden kustannukset syntyvät menetetystä työpanoksesta sekä hoito- ja etuuskuluista. 30-vuotiaan jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa. 3 [1] Pekka Myrskylän: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011 ja Pekka Myrskylä: Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?. EVA Analyysi, [2] THL:n Kohdusta aikuisuuteen -tutkimus vuonna 1987 syntyneistä (seurantajakso ) - ennakkotieto. [3] Nuorten yhteiskuntatakuu TEM raportteja 8/2012. [4] Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus Elina Havu, opiskelija-asiamies, Akava Nuorille on taattava oikeudenmukainen työelämä Nuorten työllistyminen sekä nuorten asenteet työelämää kohtaan ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime aikoina. Julkisuudessa on esimerkiksi esitetty nuorten palkka-alea sekä moitittu nuoria epäilevästä suhtautumisesta työntekoon. Meitä ammattiyhdistysliikkeessä toimivia on pitkään jo huolestuttanut tapa, jolla nuorista ja työelämästä puhutaan julkisuudessa. Lisäksi kasvaneena huolena on yhä suureneva määrä nuoria, jotka syrjäytyvät kokonaan työelämän ulkopuolelta. Erilaisten selvitysten perusteella nuorten arvostus työtä kohtaan on pysynyt jo pitkään korkealla. Nuoret arvostavat edellisten sukupolvien tapaan ansiotyötä ja enemmistö nuorista ottaisi vastaan työtä työttömyyskorvauksen sijaan. Lisäksi niiden työelämässä olevien nuorten osuus, jotka eivät ole halukkaita vaihtamaan työpaikkaa, on jatkuvasti kasvanut. Näiden tutkimustulosten valossa nuorista syntynyt mielikuva työelämän vieroksujina ei pidä paikkaansa. Nuorten sitoutuneisuus työpaikkaan on kasvanut, joten nuoria ei voida myöskään pitää erityisen valikoivina työpaikkansa suhteen. On syytä ottaa huomioon, että työnantaja saa sitoutuneeseen, työuransa alussa olevaan 24 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

25 nuoreen laittamansa panoksen myöhemmin moninkertaisena takaisin. Nuoret kaipaavat elämäänsä varmuutta, joita esimerkiksi pätkätyöt sekä palkkaalella pelottelu eivät tarjoa. Työelämään tulee joka vuosi noin nuorta vähemmän kuin mitä työelämästä siirtyy eläkkeelle. Nuoret ovat siten vähenevä voimavara, joita ei pidä päästää syrjäytymään. Huolestuttava osa nuorista on kuitenkin syrjäytynyt ja joutunut työelämän ulkopuolelle. Tähän yhä kasvaneeseen ongelmaan hallituksen kärkihankkeista, vuoden 2013 alusta voimaan tuleva nuorten yhteiskuntatakuu pyrkii puuttumaan. Näiden syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten takia on tärkeää, että yhteiskuntatakuuseen todella panostetaan vuosien kuluessa, eikä takuu hautaudu byrokratian alle. Toimenpiteiden tulee olla niin tehokkaita, ettei nuoren työttömyys enää uusiudu. Yhteiskuntatakuuseen on tärkeää myös liittää niin kutsuttu perään katsomisen malli, jolla avun perille saaminen voidaan varmistaa. Yhteiskuntatakuun toteutuminen vaatii rohkeita toimia myös työnantajilta. Työnantajien tulisi palkata esimerkiksi työvoiman ulkopuolelta tulevia nuoria, joiden työpanos ei välttämättä vastaa muiden nuorten panosta. Nuoret ansaitsevat oikeudenmukaisen kohtelun työelämässä. Nuorten työllistymisessä on siis noudatettava kaikkia työelämän pelisääntöjä. Mikään oppilaitos tai korkeakoulu ei tuota valmiita unelma-ammattilaisia, vaan työelämä kasvattaa nuoret tulevaisuuden osaajiksi. Tästä syystä opiskeluaikana saadut työelämätaidot ovat tärkeässä roolissa tulevaisuuden osaamisen kannalta. On tärkeää, että opintoihin kuuluva, työelämässä suoritettava pakollinen tai vapaaehtoinen harjoittelu on laadukasta. Lisäksi yleisiä työelämätaitoja tulee lisätä opetusohjelmaan kaikilla asteilla. Nuorille on myös tärkeää tarjota työtä, jossa he pystyvät kehittymään ja joka vastaa heidän taitojaan ja osaamistaan. Näillä kaikilla edellä mainituilla toimilla pystytään ehkäisemään syrjäytymistä ja sujuvoittamaan nuorten siirtymistä työelämään. Tulevaisuuden avainsana työmarkkinoille siirtyvien nuorten sekä työnantajien välillä on luottamus. Nuorten hyvinvointi sekä työllistyminen ovat koko hyvinvointiyhteiskuntamme etu. Nuorten työllisyyttä ei rakenneta sukupolvien välistä epätasa-arvoa kasvattamalla, vaan yhteistyötä rakentamalla. Nuorista Suomessa

26 Nuoret kotitaloudet Nuorten asuminen Suomalaiset nuoret muuttavat kotoa varsin nuorina useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Suomalaiset miehet lähtevät kotoa keskimäärin 21-vuotiaina, kun taas Bulgarian, Kreikan ja Italian nuoret lähtevät kotoaan vasta 30 vuotta täytettyään. Naisten kotoa lähdön mediaani-ikä vaihtelee Suomen noin 20 vuodesta Kreikan, Espanjan, Italian, Maltan ja Slovenian noin 28 vuoteen. 1 Nuorten yleisimmät syyt muuttaa ovat halu itsenäistyä, muutto toisella paikkakunnalle opiskelemaan tai muutto yhteen seurustelukumppanin kanssa. 4 Vuonna 1995 kotona asui vajaa puolet 21-vuotiaista, mutta vuonna 2007 enää hieman alle kolmannes. Kolmikymppisistä asui kotona vuonna prosenttia, mutta osuus oli pienentynyt 5 prosentiksi vuonna Kaupunkimaisissa kunnissa asuvista 21-vuotiaista nuorista vain vajaa neljännes asui kotona vuonna 2007, kun taas maaseutumaisissa kunnissa samanikäisistä asui kotona vielä 60 prosenttia. Niin naiset kuin miehetkin muuttavat aluksi asumaan yksin. 1 Kohtuuhintaisten vuokra-asunto- jen puute koskettaa erityisesti nuorten elämää; kaikista suomalaisista vuokralla asuu noin joka kolmas, kun taas alle 25-vuotiaista itsenäisesti asuvista vuokralla asuu kolme neljästä. 2 Vuoden 2011 lopussa yleisimmin Kelasta asumistukea saivat vuotiaat, joista jopa 40 prosenttia saa Kelasta tukea asumismenoihinsa. Suurta osuutta selittää opiskelijoille maksettava opintotuen asumislisä vuotiaista 29 prosenttia saa asumislisää. Asumislisää sai vuoden 2011 joulukuussa henkilöä. Nuorissa ikäluokissa myös yleistä asumistukea saavia on paljon. Joka kymmenes alle 30-vuotias asuu ruokakunnassa, jolle maksetaan yleistä asumistukea. Yleisen asumistuen saajista reilu kolmannes on lapsiperheitä, joissa asuu alle 18-vuotiaita lapsia. Yksin asuvia tuen saajista on lähes 60 prosenttia, ja moni heistä on alle 30-vuotias. [5] Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli yksinäistä asunnotonta ja 423 perhettä. Näistä alle 25-vuotiaita on noin 18 prosenttia eli Nuorten asunnottomuus on noussut edellisestä vuodesta reilulla viidellä- 26 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

27 kymmenellä. Suurin osa nuorista asunnottomista on pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa suuressa kaupungissa. 3 Nuorten asunnottomuus on suurelta osin piilossa, mutta kuvaavaa on, että suurempien kaupunkien vuokraasuntojonoissa suurin osa hakijoista on nuoria ja nämä luvut ovat huomattavasti suurempia kuin virallinen asunnottomien määrä. [1] Timo Nikander: Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/ [2] Nuorisoasuntoliiton Internet-sivut. [3] ARAn selvityksiä 1/2012: Asunnottomuus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. [4] Tiina Kupari (toim.): Omaa kotia etsimässä. Nuorten asuminen Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 1/2011. [5] Kelan asumistukitilasto Nuoret kuluttajina Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen rakenne ei poikkea merkittävästi muiden työikäisten kulutusrakenteesta: asumis-, liikenne- ja elintarvikemenot ovat yli 50 prosenttia kaikista menoista. Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen kasvu on 2000-luvulla jäänyt jäkeen muista kotitalouksista. 1 Nuorten kotitalouksista 70 prosenttia asuu kerrostalossa. Yhtä suuri osuus nuorten kotitalouksista asuu vuokralla. Muista työikäisten kotitalouksista valtaosa asui pientaloissa, joissa asumismenot olivat keskimääräistä suuremmat. Nuorten kotitalouksien liikennemenot olivat myös selvästi pienemmät, mikä johtuu osittain siitä, että vanhemmat kotitaloudet omistavat useammin autoja. Nuorten kotitalouksista 62 prosentilla on auto käytössään, kun vuotiaiden kotitalouksissa auto oli käytössä yli 80 prosentilla. 1 Joitakin eroja voidaan havaita myös kulutusrakenteessa. Nuorten kotitalouksien hotelli-, kahvila- ja ravintola- menojen osuus kaikista menoista on muita talouksia suurempi. Samoin on käytettyjen eurojen määrä. Nuorten kotitaloudet ovat myös valmiita panostamaan kulttuuriin ja vapaa-aikaan, vaikka euromääräisesti vanhemmat kotitaloudet kuluttavatkin niihinkin hieman enemmän. Tietojenkäsittelylaitteisiin nuorten kotitaloudet kuluttavat lähes kaksinkertaisesti verrattuna muiden työikäisten talouksiin. 1 [1] Marko Ylitalo: Nuorten kotitalouksien asema kulutuksessa. Hyvinvointikatsaus 1/2009. Nuorista Suomessa

28 Lainat Alle 29-vuotiaista velkaa oli :lla (21 %). Keskimääräinen velka oli euroa. Asuntovelallisia oli ja keskimääräinen velka euroa. Opintovelkaa oli nuorella, keskimäärin euroa. Alle 24-vuotiaiden asuntokunnista velkaa oli :lla (56 %). Näistä asuntovelkaa oli :lla asuntokunnalla, keskimäärin euroa. Opintovelallisia asuntokuntia oli , velan ollessa keskimäärin euroa vuotiaiden asuntokunnista velkaa oli :lla (79 %). Näistä asuntovelkaa oli :lla asuntokunnalla, keskimäärin euroa. Opintovelallisia asuntokuntia oli , velan ollessa keskimäärin 5891 euroa. 1 Suurimmat velat olivat vanhempien ikaluokkien asuntokunnilla, mutta suurimmat asuntovelat olivat vuotiaiden asuntokunnilla. Nuorten asuntolainoja summat ovat olleet jatkuvasti kasvussa. [1] Tilastokeskus: Velkaantumistilasto. 28 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

29 Viikkoraha Suomalaisessa viikko- ja kuukausirahakulttuurissa on tapahtunut muutos. Kolmen vuoden takaiseen Yippee-tutkimukseen verrattuna alle 16-vuotiaat saavat vanhemmiltaan nykyään aikaisempaa harvemmin säännöllistä viikko- tai kuukausirahaa, mutta useammin rahaa silloin, kun itse sitä tarvitsevat. 1 Kouluterveyskyselyn mukaan niiden koululaisten määrä, joilla on viikossa käytössään alle 10 euroa on kasvanut. Peruskoululaisista näitä oli vuonna prosenttia, lukiolaisista 24 prosenttia ja ammattikoululaisista 16 prosenttia. 2 [1] Yippee tutkimus. Sanoma Magazines Finland Oy (TNS-Gallup), [2] Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Maksuhäiriöt Asiakastiedon tilastojen mukaan maksuhäiriöisten osuus alle 30-vuotiaista on nyt 9,9 prosenttia. Vuonna 1997 se oli 9,1 prosenttia, vaikka tuolloin luottotarjontaa varsinkin nuorille oli paljon vähemmän. Vakavimmat maksuhäiriöt painottuvat kuitenkin vanhempiin ikäluokkiin. Tammi-huhtikuussa 2012 alle 30-vuotiaille nuorille rekisteröitiin uutta velkomustuomiomerkintää, jotka mahdollistavat saatavan perimisen ulosotossa. Merkintöjen määrä on kasvanut viime vuodesta 34 prosentilla. Nuoret ja erityisesti nuoret miehet ovat tässä suhteessa muista poikkeava riskiryhmä, sillä 30-vuotiailla ja sitä vanhemmilla tuomioiden määrä kasvoi vain 15 prosenttia. Nuorten velkomustuomioista valtaosa aiheutuu tili- ja kertaluotoista, puhelinlaskuista, verkkokaupan ostoksista tai maksamatta jääneistä vuokrista. 1 Tilastokeskuksen mukaan nuorten velat ovat 2000-luvulla euromääräisesti lähes kaksinkertaistuneet, mutta kasvu johtuu lähes kokonaan asuntolainoista. Asuntolainat kyllä hoidetaan, ja maksuvaikeudet aiheutuvat yleensä kulutusluotoista. Alkuvuonna 2012 alle 30-vuotiaiden tekemien velkajärjestelyhakemusten määrä on kasvanut lähes kolmanneksella. Alkuvuodesta 2012 velkajärjestelyyn on hakenut noin 90 alle 30-vuotiasta. 1 [1] Suomen Asiakastiedon tiedote index.jsp?t=nu&a=517. Nuorista Suomessa

30 Rahapelaaminen ongelmana Kaiken rahapelaamisen 18 vuoden ikäraja tuli voimaan asteittain vuoden 2011 aikana. Ikärajamuutoksen myötä ongelmapelaamiseen liittyvän Peluurin auttavassa puhelimessa alaikäisten pelaamista koskevat yhteydenotot vähenivät 57 prosenttia. Samaan aikaan 25 vuotta täyttäneiden pelaamista koskevia soittoja tuli 84 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin nousu oli ikäryhmässä vuotta, jossa soitot kaksinkertaistuivat vuotiaiden soittoja tuli vuonna , kun edellisinä vuonna soittoja oli lähes sata vuotiaiden soittoja oli 144 ja vuotiaiden Vuonna 2011 pikavipit tulivat esille 11 prosentissa kaikista peliongelmapuheluista. Koska pikavippien ottamista ei puheluissa myöskään erikseen kartoiteta, niiden ottaminen on todellisuudessa yleisempää, kuin tilastojen osoittama prosenttiluku, jota voi pitää minimiosuutena. Tyypillinen pikavipeillä pelaamistaan rahoittava ongelmapelaaja on alle 35-vuotias mies. 1 [1] Mari Pajula, Henna Vuorento ja Annina Aaltonen: Peluurin vuosiraportti Peluuri Lasten ja nuorten köyhyys Pienituloisiksi henkilöiksi määritellään kansainvälisten suositusten mukaisesti ne henkilöt, jotka kuuluvat kotitalouteen, jonka tulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2010 pienituloinen ansaitsi vähemmän kuin euroa vuodessa. Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle euroa kuukaudessa. Pienituloisia henkilöitä oli vuonna Pienituloisuusaste eli pienituloisen väestön osuus koko väestöstä oli 13,3 prosenttia. Luvut ovat viime vuosina pysyneet samalla tasolla. 1 Lapsiköyhyys eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten osuus kaikista alle 18-vuotiaista oli vuonna ,4 prosenttia. Luku on laskenut vuodesta 2007 lähtien. 1 Nuoruudessa perheen taloudellinen ahdinko on merkittävä hyvinvoinnin riskitekijä. Nuorten aikuisten eli vuotiaan väestön pienituloisuusaste oli 26,5 prosenttia. Noin 40 prosenttia vuotiaista nuorista on opiskelijoita, ja valtaosa pienituloisista nuorista on opiskelijoita. Vanhempiensa kanssa asuvat nuoret kokevat selvästi vähemmän pienituloisuutta (10,4 %) kuin itsenäisesti asuvat nuoret (44,3 %) Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

31 Vuonna 2011 toimeentulotukea myönnettiin lähes kotitaloudelle ja henkilölle. Maamme väestöstä 7,1 prosenttia sai toimeentulotukea. 2 Toimeentulotukea vuonna 2010 sai 14,5 prosenttia (14,2 prosenttia vuonna 2009) vuotiaiden ikäluokasta ja pitkäaikaista toimeentulotukea sai 3 prosenttia (2,9 vuonna 2009) ikäluokasta. 3 Lapsiperheistä toimeentulotukea sai vuonna ,7 prosenttia, kun luku oli vuonna ,8 prosenttia. 3 Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä väheni koko 2000-luvun alun, mutta suunta muuttui vuonna Viime vuonna määrä kääntyi jälleen hienoiseen laskuun. 2 Vuonna 2008 toimeentulotukea myönnettiin yhteensä henkilölle. Väestöstä 6,4 prosenttia sai toimeentulotukea. Alaikäisiä toimeentulotuen saajia oli ja vuotiaita Yhteensä toimeentulotuen saajista nuoria oli 51 prosenttia. Kaikista lapsista ja nuorista toimeentulotukea vuoden 2008 aikana sai noin 10 prosenttia. 3 Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus silloin, kun lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta. Tukea sai vuoden 2011 lopussa lasta ja perhettä. Elatustukea saaneiden lasten määrä kasvoi edellisvuodesta 0,4 prosenttia ja määrä on ollut viime vuosina kasvava. 4 [1] Tulonjakotilasto Tilastokeskus. [2] Toimeentulotuen menot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), [3] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. [4] Kelan hoitama sosiaaliturva Tilastokatsaus Tuomas Nurmela, puheenjohtaja, Nuorisoasuntoliitto ry Kaikki lähtee kotoa Nuoret aikuiset ovat keskeinen menestystekijä minkä tahansa alueen elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja työvoiman näkökulmasta. Työantajat ja korkeakoulut kilpailevat nuorista osaajista, jotka paikkakunnalle muuttaessaan tuovat panoksensa alueen muuhunkin toimintaan. Nuorten muuttohalukkuus on vahvasti sidoksissa siihen, millaiset asuinja elinolot kunta tarjoaa. Hyvien asumismahdollisuuksien tarjoaminen nuo- Nuorista Suomessa

32 rille on kunnan kilpailuvaltti. Nuorten asumisen haasteisiin vastataan tarjoamalla riittävästi maksukykyä vastaavia vuokra-asuntoja. Itsenäinen asuminen aloitetaan Suomessa varhain, mikä johtuu osaltaan siitä, että Suomen tukijärjestelmät (mm. asumistuki ja opintotuki) mahdollistavat itsenäistymisen vanhempien tulotasosta riippumatta. Itsenäistyminen kuitenkin vaatii itsenäistä asumista ja vastuun ottamista omasta taloudesta. Ihannetilanteessa itsenäistyvällä nuorella on oman perheen kautta turvaverkko joku jonka puoleen kääntyä pulmatilanteissa. Niitä nuoria varten, joilla luonnollista turvaverkkoa ei ole, yhteiskunnan täytyy se tarjota. Alle 29-vuotiaista nuorista eri arvioiden mukaan kymmenet tuhannet ovat pysyvästi syrjäytyneet. Kun puhutaan syrjäytymisen ehkäisemistä ja alkaneen syrjäytymiskierteen katkaisemisesta, eräs tärkeimmistä tekijöistä on asumisesta huolehtiminen. Asuminen on jokaisen ihmisen perustarve. Nuorten asunnottomuus on elämäntilanteeseen liittyvää ja usein onneksi lyhytaikaista. Tyypillistä on esimerkiksi, että nuori muuttaa toiselle paikkakunnalle työn tai opiskelupaikan perässä, muttei löydäkään heti itselleen asuntoa. Tämä on yksi selitys sille, miksi asunnottomuus on erityisesti kasvukeskusten ongelma. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää varmistaa, että asunnottomuus saadaan nopeasti katkaistua, ennen kuin se alkaa pitkittyä ja vaikuttaa nuoren arkeen. Asunnon puuttuminen saattaa olla nuoren ainoa ongelma, mutta mikäli asuntoa ei löydy, riski muiden ongelmien syntymiseen kasvaa. Tämä ei ole kovin yllättävää. Voimavarojen kuluessa seuraavan yöpaikan etsimiseen, on hyvin vaikeaa sitoutua mihinkään, mikä vaatii jatkuvuutta ja säännöllistä päivärytmiä. Jokaisella nuorella on oltava koti, josta oman elämän rakentaminen on mahdollista. Jos asumista ei turvata, vaarantuvat myös muiden tukitoimien käynnistäminen ja toteutuminen. Pitkittynyt asunnottomuus vaikeuttaa nuoren osallistumista esimerkiksi opiskeluun, työnhakuun, työhön sekä muihin yhteiskunnallista osallisuutta vahvistaviin toimintoihin. Nuori tarvitsee asunnon löytämiseen ja asumisen onnistumisen turvaamiseen monialaista ja suunnitelmallista tukea. Varhainen puuttuminen asumisen kriiseihin ennaltaehkäisee nuorten asunnottomuutta ja syrjäytymistä. Se myös säästää yhteiskunnan varoja, valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hiukan yli 1,3 miljoonaa euroa nuorta kohden. 32 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

33 Terveys Fyysinen terveys Nuoret ovat terveitä. Ikäryhmässä vuotta yli 80 prosenttia miehistä ja lähes 80 prosenttia naisista kokee terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Nuorten terveys kuitenkin eriytyy. Ne, jotka kokevat terveytensä huonoksi, kokevat sen entistä huonommaksi. 1 WHO-Koululaistutkimuksessa suomalaisista 15-vuotiaista 14 prosenttia koki terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi. Kansainvälisesti tämä on keskiarvoa pienempi osuus. Huonoksi koettu terveys oli yhteydessä perheen koettuun taloudelliseen tilanteeseen. Mitä korkeampi oli perheen taloudellinen tilanne, sitä harvemmin lapset ja nuoret arvioivat oman terveytensä huonoksi tai kohtalaiseksi. 2 WHO-Koululaistutkimuksen mukaan perheen korkea koettu taloudellinen tilanne on yhteydessä nuorten terveempiin elämäntapoihin. Nuorten elintavat myötäilevät perheen tapoja. Heikomman sosioekonomisen aseman on todettu liittyvän terveyden kannalta epäedullisempiin terveystottumuksiin. Aiemmissa koululaistutkimuksissa suomalaiset nuoret eivät ole erottuneet kielteisesti terveyserojen suhteen, tilanne on nyt kuitenkin muuttunut. Lasten ja nuorten terveyserot indikoivat terveyseroja aikuisuudessa, mikä tietää suuria yhteiskunnallisia kustannuksia niin taloudellisesti kuin inhimillisesti. 2 Tytöt kokevat poikia enemmän erilaisia oireita kuten väsymystä, niska- ja hartiakipuja ja päänsärkyä. Masentuneisuus on yleisintä yläasteikäisillä tytöillä, joista vajaa viidennes kärsii masentuneisuudesta. 3 [1] Sakari Karvonen: esitelmä Nuorten terveyden sukupuolierot, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [2] WHO-Koululaistutkimus (HBSC Study), Jyväskylän yliopisto, [3] Nuori tasa-arvo. Tilastokeskus, Nuorista Suomessa

34 Kouluterveydenhuolto Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n peruskoulujen hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevan, vuoden 2008 tilannetta kuvaavan tutkimuksen (Koulutuksen seurantaraportti 2010:1) mukaan terveydenhoitajia oli suosituksen mukainen määrä vain kolmasosalla (34 %) kouluista ja lääkäreitä vain 4 prosenttia kouluista. Kolmasosalla kouluista ei ollut lainkaan lääkärin palveluja ja viidesosalla kouluista ei ollut lainkaan oppilashuoltoon kuuluvaa koulupsykologi- tai koulukuraattoritoimintaa. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan tilanne ei ole vuoden 2008 jälkeen olennaisesti parantunut. 1 Kouluterveyskyselyn mukaan vuo- sien 2009 ja 2011 välillä Koululääkärin vastaanotolle pääsy helpottui vastaanotolle pääsyn vaikeaksi kokevien osuus vähentyi peruskoulussa 7 prosenttiyksikköä ja lukiossa 12 prosenttiyksikköä. Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy helpottui vastaanotolle pääsyn vaikeaksi kokevien osuus vähentyi peruskoulussa 5 prosenttiyksikköä, lukiossa 6 prosenttiyksikköä ja ammatillisissa oppilaitoksissa 3 prosenttiyksikköä. Koulupsykologin vastaanotolle pääsy helpottui lukiossa vastaanotolle pääsyn vaikeaksi kokevien osuus vähentyi 3 prosenttiyksikköä. Kouluterveydenhoitajan osalta ei muutosta ei ole tapahtunut. 2 [1] Oikeuskanslerin lausunto: Perusopetuslain mukaisen oppilashuollon toteutuminen peruskouluissa. (Dnro OKV/6/50/2011, ). [2] Kouluterveyskysely 2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Syöminen ja ylipaino Joka neljäs yläkoululainen tai toisen asteen opiskelija ei kouluterveyskyselyn mukaan syö päivittäin kouluruokaa. Nirsoimpia ovat yläkouluikäiset tytöt. Joka kymmenes oppilas syö koulussa lounaan korkeintaan kahdesti viikossa. Yli puolet oppilaista jättää kouluruokailussa syömättä jonkin aterian osan. Esimerkiksi leivän syöminen on parin viime vuoden aikana vähenty- nyt selvästi. Makeisten syöminen koulussa on sekin vähentynyt. Tämä johtunee siitä, että koulut ovat poistaneet tiloistaan limsa- ja karkkiautomaatteja. Energiajuomat maistuvat erityisesti pojille. Neljännes yläkouluikäisistä pojista ja ammatillisessa koulutuksessa olevista pojista juo vähintään kerran viikossa koulussa energiajuomia. 1 Ylipainoisten vuotiaiden 34 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

35 suomalaisnuorten osuus vuonna 2010 oli miehistä 28 prosenttia ja naisista 14 prosenttia. Ylipainoisten osuus naisista on hivenen tippunut viime vuosina, mutta miehistä osuus jatkaa kasvamistaan. Luvut ovat silti moninkertaisia parinkymmenen vuoden takaiseen. 2 WHO-Koululaistutkimuksessa joka toinen (49 %) 15-vuotias suomalaistyttö ja joka viides (21 %) 15-vuotias suomalaispoika ilmoitti pitävänsä itseään liian lihavana. 15-vuotiaista suomalaistytöistä 16 prosenttia ja pojista 6 prosenttia ilmoitti yrittävänsä pudottaa painoaan parhaillaan. 3 [1] Kouluterveyskysely 2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [2] Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus [3] WHO-Koululaistutkimus (HBSC Study), Jyväskylän yliopisto, Mielenterveysongelmat Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun pojista 8 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta eli on riskissä masentua. Masennuksen ilmaantuminen lisääntyy merkittävästi vuotiaana. Nuorten masennukselle on tyypillistä monisairastavuus, jolloin sairaus on vaikeammin hoidettavissa ja pidempikestoinen. 1 Viimeisen kymmenen vuoden aikana psykiatrisessa laitoshoidossa olleiden nuorten määrä on kasvanut. Kun kymmenen vuotta sitten vuotiaita oli psykiatrisessa laitoshoidossa 1 050, vuonna 2009 määrä oli jo lähes Samanaikaisesti tyttöjen osuus laitoshoidossa olevista oli kasvanut 64 prosenttiin. 2 Vuonna 2011 nuoria siirtyi eläkkeelle mielenterveyden järkkymisen takia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön perusteella siirtyi yhteensä alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista. 3 Nuorten ja nuorten aikuisten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys masennuksen vuoksi ovat lisääntyneet 2000-luvulla toisin kuin iäkkäämpi- Nuorista Suomessa

36 en. Vuonna 2011 masennuksen vuoksi siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 513 alle 30-vuotiasta henkilöä. Luvussa on 42 prosentin kasvu vuodesta Tarja Paakkonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan alaikäisten vaikeahoitoisuuden kehittymistä sekä suomalaisia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja vuosina Tutkimusajanjakson aikana lasten ja nuorten psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoito oli kolmikertaistunut ja osastohoito lisääntynyt puolitoistakertaisesti. Vaikeahoitoisen alaikäisen psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuosikustannukset vaihtelivat eurosta 1,7 miljoonaan euroon. 4 Rajuimmin kouluterveydenhuollon palveluista 1990-luvulla leikanneet kunnat käyttivät lapsille ja nuorille suunnattuja erikoissairaanhoidon palveluja 2000-luvun alussa enemmän kuin muut vastaavankokoiset kunnat. Kouluterveydenhuoltoon käytettiin näissä kunnissa vähemmän rahaa alaikäistä kohti vuonna 2008 kuin vuonna [1] Kouluterveyskysely 2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [2] Nuori tasa-arvo. Tilastokeskus, [3] Eläketurvakeskus. [4] Tarja Paakkonen: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä vaikeahoitoisuuden näkökulmasta. Itä-Suomen Yliopisto, Seksuaaliterveys Vuonna 2009 peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä ja pojista 78 prosenttia ei ole ollut yhdynnässä. Lukiolaisilla vastaava osuus on yhteensä 60 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla 38 prosenttia. Peruskoulussa tyttöjen ja poikien välillä ei ole suuria eroja yhdynnässä olleiden määrässä. Sekä lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöt ovat olleet yhdynnässä hieman enemmän kuin pojat. 1 Suomalaiset nuoret käyttävät ehkäisyä suhteellisen hyvin kouluterveyskyselyn mukaan lukioikäisistä käytti viimeisessä yhdynnässä ehkäi- syä yli 90 prosenttia ja ammattioppilaitosten opiskelijoista 87 prosenttia. Peruskouluikäisillä vastaava luku on 80 prosenttia. Seksitaudit ovat kuitenkin yleisiä. Tähän vaikuttaa se, että esimerkiksi lukioikäisten ehkäisykeinona oli kondomi vain 58 prosentissa seksisuhteista. 1 Vuoden 2004 jälkeen tilanne näyttää kuitenkin kehittyvän hitaasti parempaan suuntaan, jos tarkastellaan vuotiaiden seksitautitartuntojen, raskauksien ja raskauden keskeytysten määriä. 1 Klamydiatapaukset vuotiailla olivat lievässä nousussa vuodesta 36 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

37 1995 aina vuoteen 2002 saakka, minkä jälkeen luvuissa oli pientä laskua kolmen vuoden ajan. Vuonna 2006 tartuntojen määrät kyseisessä ikäryhmässä lähtivät taas pieneen nousuun. Vuonna 2009 oli vähemmän tartuntoja kuin vuonna Raskauden keskeytyksiä tehtiin vuonna 2011 alle 14 -vuotiaille 36 kpl, vuotiaille kpl, vuotiaille kpl ja vuotiaille kpl. Alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä aborttien määrässä on tapahtunut hienoista laskua. Kolmasosa alle 20-vuotiaista keskeytyspotilaista ilmoitti, ettei ollut käyttänyt minkäänlaista ehkäisyä raskauden alkaessa. Raskauden alkaessa yleisin ehkäisymenetelmä alle 20-vuotiailla keskeytyspotilailla oli kondomi. Jälkiehkäisyä oli alle 20-vuotiaista käyttänyt 3,5 prosenttia, kaikista keskeytyspotilaista hieman useampi. 2 Helsingin virtuaalinen lähipoliisiryhmä ja Pelastakaa Lapset ry toteuttivat kesäkuussa 2011 kyselyn, jolla kerättiin tietoa lasten ja nuorten internetissä kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja hyväksikäytöstä. Kyselyyn vastasi yhteensä yli lasta ja nuorta. Kyselyyn vastanneista alle 16-vuotiaista 33 prosenttia kertoi vastaanottaneensa itseään selkeästi vanhemmalta tai aikuiselta henkilöltä seksuaalisesti häiritseviä viestejä, kuvia tai videoita. 3 Kouluterveyskysely 2011 mukaan seksuaalisuutta loukkaavaa nimittelyä on kokenut peruskoulun tytöistä 40 prosenttia ja pojista 38 prosenttia, lukion tytöistä ja pojista 31 prosenttia sekä ammattikoulun tytöistä 45 prosenttia ja pojista 28 prosenttia Häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä on kokenut peruskoulun tytöistä 29 prosenttia ja pojista 6 prosenttia, lukion tytöistä 29 prosenttia ja pojista 6 prosenttia sekä ammattikoulun tytöistä 36 prosenttia ja pojista 7 prosenttia. Kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa on kokenut peruskoulun tytöistä 15 prosenttia ja pojista 6 prosenttia, lukion tytöistä 16 prosenttia ja pojista 4 prosenttia sekä ammattikoulun tytöistä 24 prosenttia ja pojista 6 prosenttia. Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista on kokenut peruskoulun tytöistä 6 prosenttia ja pojista 2 prosenttia, lukion tytöistä 8 prosenttia ja pojista 2 prosenttia sekä ammattikoulun tytöistä 14 prosenttia ja pojista 3 prosenttia. 4 [1] Väestöliitto. [2] Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: Raskauden keskeytykset [3] Lasten kokema seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö internetissä. Pelastakaa Lapset, [4] Kouluterveyskysely 2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Nuorista Suomessa

38 Camilla Djupsund, kuntoutussuunnittelija, Suomen Mielenterveysseura Nuorten mielenterveyspalvelut ovat puutteellisia Nuorten mielenterveysoireista johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt ja yhä useampi nuori päätyy eläkkeelle. Luvut ovat suurempia kuin koskaan aiemmin. Helsingin Sanomat uutisoi jälleen yhä useamman nuoren työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisestä, vuositasolla puhutaan yli 1500 nuoresta, mikä tarkoittaa keski-määrin neljä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävää nuorta päivässä. Mistä tämä on seurausta, ei pelkästään mielen-terveysongelmien lisääntymisestä, vaan myös kasvaneesta avun tarpeesta ja hoidon riittämättömyydestä. Tutkimukset, tilastot ja kyselyt tuottavat tietoa nuorten koetusta hyvinvoinnista, terveydestä ja tuen tarpeista. Meillä on kokonaiskuva siitä, miten nuoret tänä päivänä voivat. Suomessa on kasvava joukko nuoria, jotka tarvitsevat yhä enemmän tukea ja apua eri elämäntilanteissa. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeissä ei pelkästään ole kyse synnynnäisistä tai varhaislapsuuden sairauksista tai oireista, vaan taustalla ovat myös elämäntapahtumien, kasvun ja kehittymisen mukanaan tuomat muutokset ja haasteet, vaikeus saada apua ja lykkääntyneen avun saannin seuraukset. Nuorten lisääntyneiden työkyvyttömyyseläkkeiden yhdeksi syyksi arvioidaan mielenterveyspalveluiden puutteellisuutta. Tarve ja tarjonta eivät oikea-aikaisesti kohtaa. Liian usein nuori pääsee hoidon piiriin vasta paljon sen jälkeen, kun hän olisi sitä tarvinnut tai ei lainkaan saa sen tyyppistä tukea, jota olisi tarvinnut. Hoitoon pääsyn pitkittymisessä ei enää ole kyse varhaisen tuen tarpeesta, ennaltaehkäisystä vaan usein pitkä-aikaisen hoidon tarpeesta. Moni nuori kokee jäävänsä yksin hakiessaan apua oireisiinsa ja ongelmiinsa. Kansallinen nuorisotutkimus 2012 osoitti joka kolmannen vuotiaan kokevan yksinäisyyttä. Pelko syrjäytymisestä käy toteen monen kohdalla. Nuoret arvottavat yhdeksi tärkeimmistä hyvinvoinnin indikaattoreista elämässään läheiset; ystävät, kaverit ja perheet. Aina läheisten tuki ei riitä. Vastuu ottaminen yksin oman hoidon järjestämisestä ja kuntoutumisesta ovat nuorelle mahdoton tehtävä. Ensisijaisesti tukea tarvitsevat, ei vain yksin nuo- 38 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

39 ret, vaan myös perheet, joissa ilmenee uhkaa nuoren hyvinvoinnin heikkenemisestä. Vanhemmat tarvitsevat tukea ja tietoa, jotta he pystyvät tukemaan nuortaan. Oikea-aikaisesti tarpeita vastaavaa ja riittävää tukea tarjoamalla voitaisiin ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä nuorten parissa. Vaikka ongelmat eivät aina johda työkyvyttömyyteen asti, ovat useiden kuukausien ja vuosien odotusajat oikeanlaisen avun saamiseksi ajan, resurssien ja voimavarojen haaskausta sekä uhka mielenterveydelle ja tulevaisuudelle. Nuorten hyvinvointi, toimintakyky ja terveys ovat yhteiskunnan tulevaisuus. Mielenterveyspalvelujen riittävyyden turvaaminen vaatii uudelleen resursointia ja suunnittelua, jotta palveluiden määrä ja laatu vastaisivat tarpeita. Ensisijaisesti hoidon riittävyyden turvaaminen varhaisessa vaiheessa oireiden ja ongelmien syntymistä on tärkeää. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tartutaan hallitusohjelmassa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa matalan kynnyksen palvelujen lisääminen, terveellisten elämäntapojen ja -taitojen edistäminen sekä perheiden hyvinvoinnin edistäminen ovat kaikki tärkeitä tavoitteita. Nuorten työkyvyttömyyseläkeluvut ovat huolestuttavia. Miten on mahdollista, että Suomessa nykypäivänä niin monen nuoren elämä lipuu tilanteeseen, josta ei enää ole paluuta ja tilaisuutta normaaliin elämään ja tulevaisuuteen? Tilastot nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista puhuvat yhtä, mutta kyseessä on jotakin niin arvokasta, mitä ei voida luvuin, euroin ja tilastoin arvottaa. Vaikka vuosittainen kokonaisluku eläkkeelle jäävistä nuorista on suuri, on jo yksi kohtaamaton, tukea vaille jäänyt nuori liikaa. Jokaisen luvun takaa löytyy ainutlaatuinen nuori, arvokas elämäntarina, joka ansaitsisi mahdollisuuden löytää oma paikkansa yhteiskunnassa sekä tarvitsemansa avun, jota elämän, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttävät. Tahoja, palveluja, järjestelmiä, käytäntöjä ja auttamismuotoja on luotu, mutta tuottaako palvelujärjestelmä riittävästi apua ja tukea tämän päivän nuorille ja perheille? Miten voisimme yhdistää voimia siten, että pystyisimme aiemmin näkemään nuorten hädän, tarttumaan siihen ja tarjoamaan tukea? Minkälaisia uudistuksia rakennamme, jotta voimme turvata nuorille mahdollisuuden riittäviin ja tarpeita vastaaviin mielenterveyspalveluihin tulevaisuudessa? Nuorista Suomessa

40 Päihteiden käyttö Tupakka Alkoholi Perusopetuksen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille tehtävän kouluterveyskyselyn mukaan tupakoimattomien nuorten osuus on kasvanut selvästi 2000-luvun aikana. Vuoden 2011 kyselyssä hieman alle puolet peruskoululaisista ja lukiolaisista sekä noin neljäsosa ammattiin opiskelevista ilmoitti, ettei ole tupakoinut koskaan. 1 Nuorten tupakointikokeilut ovat vähentyneet tasaisesti vuosien aikana ja tupakointia kokeillaan yhä vanhempana. Vuosituhannen vaihteesta alkanut päivittäisen tupakoinnin väheneminen jatkui myös kahden viime vuoden aikana. Noin joka viides (21 %) vuotias tupakoi päivittäin. 2 Tällä hetkellä 15 prosenttia peruskoulun yläluokkalaisista, 9 prosenttia lukiolaisista ja lähes 40 prosenttia ammattiin opiskelevista tupakoi päivittäin. 1 Sen sijaan sekä tyttöjen että poikien nuuskakokeilut ovat lisääntyneet. Myös poikien nuuskan käyttö on lisääntynyt, sillä 18-vuotiaista pojista jopa 14 prosenttia ja 16-vuotiaista 12 prosenttia nuuskasi vuonna Tytöistä nuuskaa käyttivät kuitenkin harvat. 2 Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten viikoittainen alkoholinkäyttö on vähentynyt vuosituhannen taitteesta sekä peruskoululaisilla että lukiolaisilla. Täysin raittiiden nuorten osuus on sekin kasvanut. Myös koululaisten säännöllinen humalaan juominen on nyt harvinaisempaa kuin vuosituhannen alussa, lukiolaistyttöjä lukuun ottamatta vuotiailla pojilla alkoholin käyttö ei ole kuitenkaan vähentynyt ja 18-vuotiailla tytöillä suunta on ollut nouseva. Vuonna 2011 kerran kuukaudessa tai useammin alkoholia juovien prosenttiosuudet olivat 14-vuotiailla pojilla 8 prosenttia ja tytöillä 15 prosenttia, 16-vuotiailla pojilla 42 prosenttia ja tytöillä 54 prosenttia sekä 18-vuotiailla pojilla 75 prosenttia ja tytöillä 76 prosenttia. Vuonna 2011 poikien kuukausittainen humalajuominen alentui 18 prosenttiin vuoden prosentista. Vuonna 2011 tytöistä 19 prosenttia raportoi kuukausittaisesta tosi humalasta. 2 Vuonna 2009 alkoholiin kuoli vuotiasta. 4 Huumeet Väestöstä 17 prosenttia on ainakin kerran elämässään kokeillut jota- 40 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

41 kin laitonta huumetta. Viimeisen vuoden aikana käyttäneitä oli 5 prosenttia ja kuukauden aikana käyttäneitä 1,5 prosentti väestöstä. Suurin osa huumeiden käytöstä on yhteen tai muutamaan käyttökertaan rajoittuvaa kokeilua luvun alusta lähtien säännöllisesti toistetuista suomalaisten huumausaineiden käyttöä kartoittavista väestötutkimuksista ilmenee, että kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Kannabista ainakin kerran kokeilleiden osuus kohosi nuorilla aikuisilla vuosien 2006 ja 2010 välillä 25 prosentista 36 prosenttiin. Lähes puolet suomalaisista pitää kannabiskokeilujen riskejä vähäisinä. Nuorista aikuisista miehistä näin ajatteli kolme neljästä eli 75 prosenttia. 3 Erityisen suosittua kannabiksen kokeilusta on tullut nuorten miesten keskuudessa. Runsaat neljäkymmentä prosenttia vuotiaista miehistä ilmoitti vuonna 2010 kokeilleensa kannabista ainakin kerran elämässään. 15 prosenttia on käyttänyt sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 5 prosenttia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. 3 Vuoden 2010 kouluterveyskyselyssä näkyi merkittävä kannabiskokeilujen lisääntyminen. Kouluterveyskyselyyn 2011 ei vastattu pääkaupunkiseudulla, missä kannabiskokeilujen määrä on kasvanut eniten. Nyt marihuanaa tai hasista kertoi kokeilleensa vähintään kerran elämänsä aikana 6 prosenttia yläluokkalaisista, 10 prosenttia lukiolaisista ja 18 prosenttia ammattiin opiskelevista. 1 Yli puolet vuotiaista suomalaisista ilmoitti tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun huumeiden käyttäjän. 3 Myös kouluterveyskyselyyn vastanneiden nuorten tuttavapiiriin kuului aiempaa yleisemmin joku, joka oli kokeillut huumaavia aineita tai tarjonnut niitä heille. Myös huumeiden hankintaa pidettiin nyt helpompana kuin ennen. 1 [1] Kouluterveyskysely [2] Susanna Raisamo, Lasse Pere, Pirjo Lindfors, Mikko Tiirikainen ja Arja Rimpelä: Nuorten terveystapatutkimus 2011: Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja ja raportteja 2011:10. [3] Leena Metso, Torsten Winter ja Pekka Hakkarainen. Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet - Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa THL:n Raportti 17/2012. [4] Tilastokeskus: Kuolinsyytilasto. Kuolinsyyt Tapaturmat ja väkivalta ovat vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2009, jolloin tapaturmiin tai väkivaltaan kuoli 272 nuorta. Tässä ryhmässä yleisin kuolinsyy oli itsemurha ja sen jälkeen liikennekuolemat. 1 [1] Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus Nuorista Suomessa

42 Leena Sipinen, koordinaatiopäällikkö, EHYT ry Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, EHYT ry Hyvinvointirakenteen vahvistaminen tukee nuorten terveyttä On hieno asia, että suuri enemmistö suomalaisnuorista kokee itsensä terveiksi. Vähemmän hienoa on se, että osa lapsista ja nuorista voi aina vaan huonommin. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa mittava kansanterveysongelma, jota ei ole kyetty ratkaisemaan. Keskiössä on perhe. Nuori ei elä umpiossa, vaan ottaa mallin kotoaan myös terveysvalintojensa pohjaksi. Valinnat heijastuvat pitkälle aikuisuuteen, jopa seuraavaan sukupolveen saakka. Perheen heikon sosioekonomisen aseman on todettu liittyvän terveyden kannalta epäedullisempiin terveystottumuksiin. Tämä näkyy suhteessa vaikkapa päihteisiin ja ruokailutottumuksiin. Perheet tarvitsevat lisää tukea ja kohdennettuja palveluja yhteiskunnalta. Loputtomat 1990-luvulta alkaneet leikkaukset ovat syöneet liikaa hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita. Mm. kouluterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut tulee saada suositusten tasolle. Nuorisotyöttömyyteen pitää löytää jämerät lääkkeet. Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee päämääriä ja unelmia, sekä realistisen mahdollisuuden saavuttaa ne omalla työllään. Kaikkinainen hyvinvointirakenteiden vahvistaminen tukee välillisesti myös lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitetta. Sosioekonomisten terveyserojen lisäksi meillä on myös mittavia sukupuolten välisiä terveyseroja. Ylipaino on iso ja kasvava ongelma erityisesti nuorilla miehillä, joista jo 28 prosenttia on ylipainoisia. Taustalta löytyy monia yksittäisiä tekijöitä. Kouluruoka ei maistu aiempaan tapaan. Liekö tässä syy nuorten makutottumuksissa vai näkyykö kouluruoan resurssikurjimus jo ruuan laadussa? Energiajuomien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Liikkumattomuus on kansantautimme jo yhä nuoremmissa ikäluokissa. Syöminen on ongelma myös tytöille, mutta tulokulma on usein eri. Pojilla on enemmän ylipainoa, mutta tytöt kärsivät siitä psyyken puolella. Joka toinen 15-vuotias tyttö pitää itseään liian lihavana. Aikamme ulkonäkövaatimukset ovat kovat. Tytöt joutuvat myös kokemaan tyrmistyttävän usein eriasteista seksuaalista häirintää. Tytöistä perä- 42 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

43 ti 18 prosenttia kokee masentuneisuutta. Pojilla vastaava osuus on kahdeksan. Pitkäjänteinen tupakoinnin vastainen työ Suomessa on tuottanut tulosta ja nuorten tupakkakokeilut ovat vähentyneet. Kaikesta huolimatta joka viides vuotias tupakoi päivittäin. Se on liikaa. Nuorten alkoholin käytön suhteen Suomi on tasa-arvoinen maa. Tytöt juovat kuin pojat, jopa enemmän. Vaikka raittiiden osuudet ovat kasvaneet, nuorten alkoholin käyttö on kestämättömällä tasolla. 16-vuotiaista lähes 20 prosenttia juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Kannabis on nostanut päätään yhä korkeammalle nuorten päihdevalikoimassa myös meillä Suomessa. Nuorista aikuisista 36 prosenttia ilmoittaa kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Kannabiskokeilut ovat erityisen suosittuja nuorten miesten keskuudessa. Huolestuttavaa on, että nuoret pitävät kannabiksen riskejä vähäisinä. Ammattilaisten tulisi nostaa tietoa kannabiksen terveyshaitoista vahvemmin keskusteluun ja osaksi kasvatussisältöjä. Toisaalta on syytä olla huolissaan myös siitä, ettei nuoren ihmisen yksittäisistä kannabiskokeiluista jää rekistereihin sellaisia merkintöjä, jotka haittaavat hänen ura- ja koulutuspolkujaan tulevaisuudessa. Miten suomalaisnuoret voivat? Osa yhä paremmin ja osa yhä huonommin. Mitkä tekijät kenenkin taustalla vaikuttavatkaan, niin aikuisyhteisön tulisi laajalla rintamalla panostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen 2010-luvun Suomessa. Kodin ja lähiyhteisön lisäksi myös päättäjien, median, elinkeinoelämän ja tietysti kaikkien sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten tulee tuntea vahvasti vastuunsa. Nuorten omaa osallisuutta ei pidä myöskään unohtaa. Nuorella iällä terveysvalinnat ovat vielä muokkaantumassa ja esimerkiksi päihteiden suhteen ollaan kokeiluvaiheessa, joten vaikuttamisen mahdollisuudet ovat suuret. Ei riitä, että 80 prosenttia nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Tavoitteen tulee olla 100 prosentissa. Ketään ei saa jättää. Nuorista Suomessa

44 Väkivalta ja rikollisuus Kaikista rikoksista epäillystä vajaa neljännes oli vuonna 2010 alle 21-vuotiaita, mikä vastaa suurin piirtein edellisten vuosien tasoa. Nuorten ikäryhmien (alle 21-vuotiaat) osuus syyllisiksi epäillyistä on 2000-luvulla vaihdellut 20 prosentin ja 26 prosentin välillä, alhaisimmillaan se oli vuonna Poliisitilastojen mukaan suomalaisten kaikkein rikosaktiivisin elämänvaihe osuu ikävuosiin Alle 18-vuotiaiden osuus on pysytellyt 10 prosentin molemmilla puolilla. Vuosina 2009 ja 2010 alle 15-vuotiaat tekivät 4 prosenttia ja vuotiaat 8 prosenttia rikoslakirikoksista. 1 Rikokset, joissa nuorten osuus on suuri, liittyvät yleensä vapaa-ajanviettoon, alkoholiin ja ikärajoja koskeviin säännöksiin. Myös vahingonteot, luvattomat käytöt, tuhotyöt sekä ryöstö- ja varkausrikokset ovat verrattain usein nuorten tekemiä. 1 Nuorten tekemien rikosten määrän kehitys vaihtelee rikoslajeittain ja ikäryhmittäin. Viimeisen kymmenen vuoden selvimpiä muutoksia on vuotiaiden tekemien varkauksien väheneminen. Tilastoitu vakava väkivalta on yleistynyt vuotiai- den ryhmässä. Nuoret joutuvat aikuisia useammin väkivallan uhriksi. 1 Rikosseuraamuslaitos tekee työtä vuosittain yli kahdentuhannen alle 25-vuotiaan kanssa. Vankilasta vapautui 2011 yhteensä alle 25-vuotias ta ja yhdyskuntaseuraamuksia suoritti 2011 yhteensä alle 25 -vuotiasta. 3 Vuoden 2010 aikana kirjattiin yhteensä 860 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Luku on 15 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurin osa (86 %) tapauksista oli rasistisia rikoksia. Uhrin uskonnolliseen taustaan perustuvien viharikosten osuus oli 6 prosenttia, seksuaaliseen suuntautumiseen 5 prosenttia sekä vammaisuuteen 2,4 prosenttia. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvia viharikoksia löytyi viisi (0,6 %). Tarkasteluvuodelta löytyi yhteensä 741 rikosilmoitusta rasistisia piirteitä sisältävistä tapauksista. Suurimmassa osassa tapauksista kyse oli kantaväestöön kuuluvien etnisiin tai kansallisiin vähemmistöihin kohdistamasta rasismista. Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely ja suurin osa niin uhreista kuin epäillyistä on nuoria. 2 [1] Rikollisuustilanne Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus, [2] Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 95, [3] Nuorten yhteiskuntatakuu TEM raportteja 8/ Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

45 Timo Purjo, FT, kehitysjohtaja, Non Fighting Generation ry Nuorten väkivalta ja rikollisuus tilastoissa ja käytännössä Nuoruus on kaiken kaikkiaan ikäryhmien kokoon suhteutettuna rikosaktiivisin elämänvaihe. Osalla nuorista rikosten tekeminen menee ohi aikuistumisen myötä. Läheskään kaikilla näin ei kuitenkaan tapahdu. Ja joillakin rikosten tekemisestä nuorena on voinut aiheutua pitkävaikutteisia seurauksia, joita rikosten lopettaminen ei poista. Tästä syystä kaikkeen nuorten rikollisuuteen tulee suhtautua erittäin vakavasti. Nuorten tekemistä rikoksista vain pieni osa tulee poliisin tietoon ja suurin osa jää piiloon tilastojen ulkopuolelle. Tämä merkitsee väistämättä sitä, että tilastojen antama kuva on vain osatotuus eikä aina välttämättä edes sitä. Rikollisuuden määrän lisäksi tilastoihin kirjautumiseen vaikuttavat mm. poliisin kulloisistakin resursseista riippuva toiminnan aktiivisuus ja valitut painopisteet. Vastaavasti myös poliisin tietoon tulleiden rikosten tilastoihin kirjaamisen tunnollisuus vaihtelee eri aikoina. Näin ollen varsinkin vuotuisiin muutoksiin tulee suhtautua suurella varauksella. Myös tulkintojen tekemisessä pitkän aikavälin kehityksestä on pelkkien tilastolukujen lisäksi syytä huomioida taustalla oleva todellisuus. Psyykkinen väkivalta (kiusaaminen), jota ei edes ilmoiteta rikoksina poliisille, vaikka se useissa tapauksissa täyttääkin rikoksen tunnusmerkit, on lisääntynyt selvästi viimeisten 10 vuoden aikana. Fyysinen väkivalta (erilaatuiset pahoinpitelyt) on yleistynyt ja arkipäiväistynyt nuorten keskuudessa. Tämä kehitys on jatkunut lähes yhtäjaksoisesti jo 20 vuoden ajan. Mitä nuoremmista ikäryhmistä on kyse, sitä tavallisempaa kaikenlainen väkivalta on. Kyse ei siten ole marginaaliryhmästä tai nk. syrjäytyneistä tai sen vaarassa olevista nuorista, vaan joidenkin kyselyjen mukaan jopa puolet nuorista sukupuolesta riippumatta on kohdellut toista nuorta väkivaltaisesti vuoden sisällä. Mitä vähemmän poliisilla tiedetään olevan resursseja tutkia muita kuin kaikkein vakavimpia rikoksia ja mitä enemmän jokin rikoslaji arkipäiväistyy, sitä turhemmaksi nähdään tavallisten rikosten ilmoittaminen poliisille. On ymmärrettävää, että varkauksia tulee yhä vähemmän poliisin tietoon, koska Nuorista Suomessa

46 niiden ilmoittamisesta ei yleensä seuraa edes tutkinnan aloittamista. Voi kuitenkin myös olla, että nuorten tekemät varkaudet ovat todellisuudessa vähentyneet viimeisten 10 vuoden aikana. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että vuotiaat nuoret tekevät varkausrikoksia enemmän kuin muun ikäiset ihmiset. Viharikosten ja erikseen rasististen rikosten tilastoiduissa määrissä näyttää ilmenevän suuria vuotuisia vaihteluja suuntaan tai toiseen. Koska suurin osa viharikoksista on rasistisia rikoksia ja niissä yleisin rikosnimike on pahoinpitely, voi viharikosten eritteleminen muusta rikollisuudesta olla sekä hankalaa että jopa turhauttavaksi koettua poliisien keskuudessa. Viharikosten sijaan tulisi päähuomio kiinnittää yleiseen asenneilmastoon nuorten keskuudessa ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Mikäli sen perusteilla tehdyt ennusteet kehityksen suunnasta ja voimakkuudesta vaikuttavat huolestuttavilta, voidaan ajoissa ryhtyä ennakoiviin ehkäisytoimenpiteisiin. Yleensäkin nuorten asenteisiin toisten ihmisten ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kohtaan tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota. Itse koen jonkinlaista vieraantumisen tunnetta, kun puhutaan rikostilastoista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Sen lisäksi, että luvut ovat vain osatotuus, kuvaavat ne auttamattomasti peruuttamattomasti taakse jäänyttä menneisyyttä. Niiden antama informaatio on auttamattoman vanhentunutta, kun pyritään tekemään johtopäätöksiä siitä, miten nuoret voivat tässä ja nyt puhumattakaan siitä, millaisia edellytyksiä mahdollisimman monella nuorella on voida mahdollisimman hyvin tulevaisuudessa. Toisekseen ja nimenomaan nuorten suotuisaan tulevaisuuteen tähdättäessä tulisi huomion painopiste kohdentaa tiennäyttäjiin, sellaisiin nuoriin, jotka eivät tee rikoksia edes rikosaktiivisimmassa elämänvaiheessa. Jokaisesta tällaisesta nuoresta tulee osata iloita ja jakaa ilo myös hänen sekä kaikkien hänen ikätoveriensa kanssa. 46 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

47 Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina Nuoret, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta Vapaamuotoinen toiminta on järjestötoimintaa selvemmin yhteydessä nuorten yleiseen vapaa-aikaa koskevaan tyytyväisyyteen. Nuorten järjestötoimintaan osallistuminen on laskenut 2000-luvun aikana selvästi. Noin 45 prosenttia vuotiaista nuorista on mukana tai kuuluu jäsenenä johonkin järjestöön. Heistä hieman alle puolet osallistuu toimintaan viikoittain. Laskua on tapahtunut niin järjestöihin kuulumisessa kuin osallistumisaktiivisuudessakin. Järjestöissä toimiminen on vähentynyt erityisesti kaikkein nuorimmassa, alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. 1 Suurin ryhmä järjestötoimintaan osallistuvista nuorista osallistuu urheiluseuran toimintaan, mutta tämäkin on laskusuunnassa. 2 Muissa nuorisojärjestöissä, joihin myös poliittiset nuorisojärjestöt tutkimuksessa kuuluvat, toimii 5 prosenttia nuorista. 3 Kolmasosa nuorista pitää järjestö- ja yhdistystoimintaa hyvänä paikkana oppia johtajuutta. Moni nuori toimii järjestöissä tehtävissä, joissa opituilla asioilla on suuri merkitys myös työelämässä. 4 Vapaaehtoistoiminnan käsite on muuttumassa, mutta valmius vapaaehtoistoimintaan ei suinkaan ole laskusuunnassa, päinvastoin. Vapaaehtoisuuden uusia muotoja, kuten virtuaalivapaaehtoisuutta, lyhytkestoisia projekteja ja globaalia vapaaehtoisuutta tarkasteltaessa vapaaehtoistoiminta on jopa lisääntynyt prosenttia suomalaisista on ollut mukana vapaaehtoistoiminnassa viimeisen viiden vuoden aikana. Vapaaehtoistoimintaan osallistuvat suomalaiset käyttävät toimintaan keskimäärin kymmenen tuntia kuussa. Tyypillisesti osallistutaan järjestöjen, seurojen ja yhdistysten järjestämään toimintaan. Vapaaehtoistoimintaan halutaan osallistua ryhmässä, yhdessä toisten kanssa. 6 Kolmannes vapaaehtoistoimintaan osallistuneista haluaa toimintaan osallistumalla oppia uusia asioita ja käytännön taitoja. Lähes 80 prosenttia kertoo oppineensa vapaaehtoistoiminnassa ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutustaitoja. Vapaaehtoistoiminta opettaa kahdelle kolmasosal- Nuorista Suomessa

48 le myös organisointitaitoja ja tapahtumien järjestämiseen liittyviä taitoja. Vapaaehtoistoiminta on merkittävä päätöksenteon, vaikuttamisen ja johtamisen oppimisen paikka. Näitä taitoja opitaan vapaaehtoisena jopa enemmän kuin koulussa tai työelämässä. 6 Suomalaisnuorista kaksi viidestä olisi valmis vapaaehtoistyöhön, jos sitä heiltä pyydettäisiin. Vain 25 prosenttia kieltäytyisi ehdottomasti myös pyydettäessä. Tiedonkulku on jo kauan näyttänyt olevan esteenä vapaaehtoistoiminnan yleistymiselle. Uusia muotoja haetaan jatkuvasti ja haasteena järjestöillä on löytää ja rekrytoida nuoret, joita ei vielä ole tavoitettu mukaan toimintaan. Nuorista 40 prosenttia ei tunne merkittävimpien järjestöjen toimintaa ja 32 prosenttia kokee järjestöt etäisiksi. Vain 8 prosenttia lukiolaisista kokee jonkun kansalaisjärjestön itselleen tärkeäksi. 3 Riittämättömät kuljetuspalvelut sekä järjestötilojen tai kokoontumispaikkojen esteettömyyden puute saattavat vaikeuttaa vammaisen nuoren osallistumista haluamiinsa harrastuksiin. Vammaisten nuorten riippuvuutta vanhemmista lisää se, jos vammaisen nuoren avuntarpeeseen vastataan perheenjäsenelle myönnettävällä omaishoidon tuella eikä henkilökohtaisella avustajalla perheen ulkopuolelta. 5 Vapaaehtoistyöllä on myös kansantaloudellinen merkitys. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemästä tutkimuksesta selviää, että vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnallista hyvää kuusinkertaisesti. 7 [1] Sami Myllyniemi: Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 92. [2] Kansallinen liikuntatutkimus Suomen Liikunta ja Urheilu. [3] Anne Birgitta Yeung: Vapaaehtoistoiminta osana kansalaisyhteiskuntaa - ihanteita vai todellisuutta? Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry. [4] Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ry:n TNS-Gallupilla teettämä Uuden sukupolven päätöksentekijät -kysely. (2010). [5] Katri Koskinen: Kiinni elämässä oivalluksia ja onnen pilkahduksia. Invalidiliiton julkaisusarja. [6] Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus (Otantatutkimus) [7] Juhani Laasanen: Vapaaehtoistoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Raportteja Nuoret ja puoluepolitiikka Nuorten yleinen suhtautuminen puoluepolitiikkaan on kielteistä. Vain harvoin suomalaisnuoret kannattavat jotain puoluetta tai aikovat liittyä puolueeseen aikuisina. Jostain puolueesta kiinnostuneita suomalaisista nuorista on vain 27 prosenttia, kun kansainvälinen keskiarvo on 48 prosenttia. Vähemmän puolueista kiinnostuneita on vain Koreassa. Vastaavasti 12 prosent- 48 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

49 tia suomalaisnuorista suunnittelee aikuisena liittyvänsä johonkin puolueeseen, kun kansainvälinen keskiarvo on 27 prosenttia. Vähemmän liittymisaikeita on vain belgialaisilla ja tsekkiläisillä. 1 Nuoret sijoittavat itsensä vasemmisto-oikeisto-janalla aiempaa enemmän vasemmalle, mutta tämä ei näy vasemmistopuolueiden kannattamisena. Vuodesta 2004 Nuorisobarometrien mukaan Vasemmistoliiton kannatus nuorten parissa on noussut hitaasti ja SDP:n kannatus on puolestaan laskenut. Kokoomuksen kannatus on kääntynyt vuoteen 2008 verrattuna jyrkkään laskuun nuorten parissa, ja Vihreät on ohittanut sen suosituimpana puolueena. Vihreitä ja Perussuomalaisia kannattavista nuorista löytyy itsensä vasemmistolaiseksi identifioivia. Myös nuorison itsemääritelty arvoliberaalius on huomattavasti lisääntynyt. 2 [1] International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) [2] Sami Myllyniemi: Puolustuskannalla. Nuorisobarometri Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorisotutkimusseura ja Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta. Nuorista Suomessa

50 Nuoret ja vaikuttaminen Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä yhdessä Tanskan kanssa. Tästä huolimatta suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista, mutta luottavat yhteiskunnan instituutioihin. 1 Suomalaisnuoret eivät ole kansainvälisesti verraten kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Nuorisobarometri 2010 mukaan politiikasta hyvin kiinnostuneiden osuus on pysynyt vakaasti vajaassa 10 prosentissa, mutta samaan aikaan politiikasta ei lainkaan kiinnostuneiden osuus on yli kaksinkertaistunut 9 prosentista vuonna 2003 peräti 21 prosenttiin vuonna Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset jäivät kiinnostuksessa hännille (46 prosenttia kiinnostunut) yhdessä ruotsalaisten, belgialaisten, slovenialaisten ja norjalaisten nuorten kanssa. 1 Yhteiskunnallinen järjestötoiminta ei suomalaisnuoria kiinnosta. Lähes kaksi kolmasosaa (64 prosenttia) suomalaista nuorista ei ole osallistunut yhdenkään yhteiskunnallisen järjestön toimintaan, kun kansainvälinen keskiarvo on 35 prosenttia. Suomea passiivisempia ovat vain taiwanilaiset ja korealaiset. 1 Vaaleissa äänestäminen on nouse- massa hitaasti aallonpohjasta. Alimmillaan nuorten äänestysaktiivisuuden on arvioitu olleen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa, joissa nuorista vain hiukan yli puolen arvioidaan äänestäneen. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänestysprosentin arvioidaan olleen 56 prosenttia. Nuorten äänestysprosentin vuoden 2011 eduskunta arvellaan liikkuvan 55 ja 60 prosentin välissä. Nuorten äänestysaktiivisuus jää prosenttia yleisestä äänestysaktiivisuudesta. Eduskuntavaalit 2011 ja presidentinvaalit 2012 ovat nostaneet esiin heikkoja signaaleja siitä, että kiinnostus politiikkaan olisi nousussa. Toisaalta arvioidaan myös, että aktiivisien ja passiivisien nuorten äänestäjien kahtiajako on voimistunut. 5 Oppilaskuntatoiminta on lakisääteistä lukioissa ja ammattioppilaitok- Arviot nuorten äänestämisestä eduskuntavaaleissa (suluissa yleinen äänestysprosentti) % (72,1 %) % (68,3 %) % (69,7 %) % (67,9 %) % (70,5 %) 50 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

51 sissa. Myös osassa yläasteista on oppilaskunta. Suuri osa peruskoulun yläluokkalaisista ja toisen asteen opiskelijoista ei kuitenkaan tiedä, miten he voisivat vaikuttaa koulunsa asioihin. Lukiolaisista 31 prosenttia, peruskoulun yläluokkalaisista 47 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 48 prosenttia ei tunne vaikuttamisen väyliä. 4 Vuonna 2006 voimaan astuneen nuorisolain 8 :ssä todetaan, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Valtioneuvoston hyväksymässä hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa on asetettu tavoite saada kaikkiin kuntiin nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttajaryhmä. Peruspalveluiden arvioinnin mukaan Manner-Suomessa oli vuonna 2010 lasten ja/tai nuorten vaikuttajaryhmä noin 70 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Vaikuttajaryhmien määrä on lisääntynyt vuodesta 2007 noin kymmenen prosenttia. Samassa arvioinnissa nuorten antaman palautteen mukaan pelkkä vaikuttajaryhmän olemassaolo ei vielä takaa aitoja vaikuttamismahdollisuuksia. 4 Jonkinlainen nuorten kuulemisjärjestelmä oli 93 prosentissa kunnista, Aloitekanava.fi -palvelu 81 prosentissa kunnista ja nuorisotalotoimikunta tai vastaa 64 prosentissa kunnista. Useampi kuin yksi nuorten vaikuttamiskanava oli 40 prosentilla kunnista. Näissäkin luvuissa on tapahtunut 10 prosentin nousu vuosien 2007 ja 2010 välillä. 4 [1] International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) [2] Sami Myllyniemi: Puolustuskannalla. Nuorisobarometri Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorisotutkimusseura ja Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta. [3] Kouluterveyskysely [4] Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja, [5] Jussi Ronkainen (toim.): Nuoret ja ääni Nuoret eduskuntavaaleissa Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorista Suomessa

52 Senni Raunio, puheenjohtaja, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry Nuorille ei anneta riittävästi tukea vaikuttamiseen Suomalaisten nuorten yhteiskunnallinen tietämys on kansainvälisissä tilastoissa huippuluokkaa, mutta kiinnostus vaikuttaa omaan elinymäristöönsä on paradoksaalisen vähäistä. Hirvittävän harva esimerkiksi omista tuttavistani myöskään tietää, millä tavoin ja mitä kautta mihinkin asiaan voi vaikuttaa. Miten tällaiseen tilanteeseen tultu? Yksi syy on se, että suomalainen, koko ikäluokan tavoittava peruskoulu, ei herätä innostusta vaikuttamiseen. Koulussa opitaan jo nuorella iällä, miten peruslaki säädetään ja miten kunnanvaltuusto toimii, mutta kukaan kerro, miten vaikkapa nuorisotilan suunnitteluun pääsee vaikuttamaan. Jos peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen opetussisältöjä parannettaisiin, tilanne saattaisi olla toinen. Ajatellaan esimerkiksi 13-vuotiaita nuoria. Olisiko sen ikäiselle nuorelle hyödyllisempää tietää, miten voi vaikuttaa oman asuinalueensa nuorisotilan rakentamiseen tai oman koulun asioihin, kuin tietää millainen rakenne kunnanvaltuustolla on? Minun mielestäni olisi. Totta kai yhteiskunnalliset rakenteet tulee tuntea, mutta ensimmäisenä pitäisi keskittyä siihen, miten nuoret saadaan innostumaan vaikuttamisesta. Toinen syy on se, että kunnan pitäisi panostaa tiedottamiseen enemmän. Hyvin harva nuori loppujen lopuksi tietää, mitä kunnanvaltuusto todella tekee. Olisi järkevää, että jokaisessa kunnassa laadittaisiin osallisuusstrategia, joka kattaisi kaikkien kuntalaisten osallistumisen. Esimerkiksi nuorten osallistumisen puitteet laadittaisiin yhdessä nuorten kanssa, jolloin he itse saisivat määritellä oman osallistumisensa. Jokaisessa kunnassa tulisi olla myös sitoutumaton, demokraattisesti valittu nuorten vaikuttajaryhmä, tai muu vastaava toimija. Parhaimmillaan nuorisovaltuusto toimii linkkinä kaupungin päättäjien ja nuorten välillä, ja omalta osaltaan välittää tietoa vaikuttamisen keinoista nuorille. Toivon, että tulevaisuudessa kuulen paljon innostunutta keskustelua vaikuttamisesta nuorten suunnalta. Toivon, että eri lehtien mielipidepalstoilla 52 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

53 tullaan näkemään paljon kirjoituksia siitä, miten mahtavaa on vaikuttaa ja miten hienoa on kun kaupungin päättäjät ottavat nuoret ja nuorten asiat tosissaan. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että hyvin harva nuori jaksaa edes kirjoittaa lehtien mielipidepalstalle, vaikka sekin on keino vaikuttaa. Valitettavan moni tyytyy asioiden nykytilaan, eikä koe vaikuttamista omana juttunaan. Tämä on johtanut myös tilanteeseen, josta kaikkien vaalien alla puhutaan: nuoria ei kiinnosta äänestää. Vaikuttajaksi ei synnytä, sellaiseksi kasvetaan omassa elinympäristössä. Meidän on pystyttävä takaamaan se, että nuoret oppivat esimerkiksi koulussa vaikuttamisen avaimet. Meidän on pystyttävä takaamaan se, että tulevaisuudessa jokainen nuori tietää, miten osallistua omassa kotikunnassaan ja lopulta tietää sen, miten voi vaikuttaa valtakunnallisesti. Nuorista Suomessa

54 Nuorisotyö Nuorisotyössä on kyse kasvatuksesta ja nuoren inhimillisestä kasvusta yhteiskunnan jäsenenä. Nuorisotyön perustehtävinä ovat sosiaalinen vahvistaminen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Se on toimintaa kahden ääripään, nuorten syrjäytyneisyyden ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden välisessä tilassa. Perusnuorisotyötä tekevät kunnalliset nuorisotyöntekijät. Nuoret ovat tekemisissä nuorisotyöntekijän kanssa pääasiassa vapaa-ajallaan. Nuorisotyössä kontaktit ovat usein epämuodollisia ja ne syntyvät nuoren omien toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, sen mukaan minkä nuori valitsee ja kokee omakseen. Yhdenvertainen nuorisotyö Yhdenvertaisuus on teema, joka haastaa nuorisotyön huomioimaan moninaisuutta entistä laajemmin. Monikulttuurisesta nuorisotyöstä on olemassa tutkimustietoa sekä nuorisotyötä tekevien että monikulttuuristen nuorten näkökulmasta. Tutkimustietoa ei vielä ole siitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu nuorisotyössä esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tai eri tavoin vammaisten nuorten kohdalla. Yhdenvertaisuuden toteutuminen nuorisotyön käytännöissä ja toiminta- Nuorisotyön laajan yhteistyön luonne vaatii nuorisotyöntekijöiltä ammatillista osaamista ja asiantuntemusta. Tuloksellinen nuorisotyö ei ole mahdollista ilman eri toimijoiden vuorovaikutusta ja tietoisesti rinnakkaista roolia yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa. Kunnan nuorisotyön keskeisiä kumppaneita ovat seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen nuorisotyö, liikunnan ja kulttuurin toimijat, koulut, työvoima- ja elinkeinotoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi. Kuntien tekemää nuorisotyötä täydentävät kuntien tukemat nuorisoalan tai nuorten järjestöt tai ryhmät sekä seurakunnallinen nuorisotyö. periaatteissa koskettaa kaikkia nuoria, nuorisotyön ammattilaisia ja vapaaehtoistoimijoita. Nuorisotyössä on jo olemassa hyviksi todettuja käytäntöjä, jotka tukevat monikulttuuristen nuorten osallistumista nuorisotoimintaan. Monikulttuuristen nuorten osallistumista tukevan nuorisotyön osaamista ja valmiuksia on kuitenkin vaihtelevasti eikä ns. hyvistä käytännöistä ole muodostunut vielä nuorisotyöhön kuuluvia normaaleja käytäntöjä tai työtapoja. 54 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

55 Yhdenvertaisuuden toteutuminen ja moninaisuuden huomioiminen haastavat nuorisotyön lisäksi myös suomalaisen yhteiskunnan. Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että monikulttuuristen nuorten yhteiskunnallisissa jäsenyyksissä tapahtuu katkoksia kun tarkastellaan nuorten arkielämää, kansalaisuutta, viranomaissuhteita, identiteettiä, osallistumista ja osallisuutta. Suomen romanilasten ja nuorten sekä saamelaislasten ja nuorten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin ovat uhattuina mm. puutteellisen varhaiskasvatus- ja kouluopetuksen vuoksi. Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtainen avustaja -järjestelmän tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vaikeavammaiselle nuorelle henkilökohtainen avustaja mahdollistaa itsenäistymisen lapsuudenkodista, liikkumisen vapauden ja yhteiskunnallisen osallistumisen. Nuorista Suomessa

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTI NYT JA TULEVAISUUDESSA

NUORTEN HYVINVOINTI NYT JA TULEVAISUUDESSA NUORTEN HYVINVOINTI NYT JA TULEVAISUUDESSA MOODI16 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Olli Joensuu @OlliJoensuu, olli.joensuu@alli.fi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry NUORISTA SUOMESSA

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2014. Nuorista Suomessa 2014 1

Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2014. Nuorista Suomessa 2014 1 Nuorista Suomessa Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2014 Nuorista Suomessa 2014 1 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2014 2 Suomen Nuorisoyhteistyö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 2010 1

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Nuorista Suomessa. Nuorista Suomessa 2010 1 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 Nuorista Suomessa 2010 1 Sisällysluettelo Miten nuorilla menee?...5 Ketkä ovat nuoria? Nuorten määrä...7 Väestöennuste...9 Nuorista Suomessa

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2010

Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2010 Nuorista Suomessa Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2010 Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Allianssi-talo Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki info@alli.fi www.alli.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot