Nuorista Suomessa. Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä Nuorista Suomessa

Transkriptio

1 Nuorista Suomessa Tietoa nuorista, heidän asemastaan, elinoloistaan ja nuorisotyöstä 2014 Nuorista Suomessa

2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

3 Sisällysluettelo Suomi voi yhtä hyvin kuin sen nuoret... 7 Ketkä ovat nuoria?... 9 Nuoren määritelmä... 9 Nuorten määrä... 9 Väestöennuste ja huoltosuhde...11 Vapaa-aika...13 Harrastukset...14 Median käyttö...15 Kommentti: Verkko liittyy moniin nuorten harrastuksiin...16 Nuoret liikenteessä...17 Suhteet vanhempiin...18 Nuorista Suomessa 2014 Tutkimuskooste. Tiedot koottu syyskuussa Edellisen kerran Nuorista Suomessa ilmestyi vuonna Toimitus: Asmo Koste Kannen kuva: Minna Kallinen Paino: SP-Paino, Nurmijärvi ISBN Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Helsinki. Koulutus ja työllisyys...19 Koulu ja opiskelu...19 Oppimisvaikeudet...20 Kouluviihtyvyys ja koulukiusaaminen...21 Työelämä, työllisyys ja työttömyys...21 Yrittäjyys...23 Kommentti: Työkokemus 4H:n kautta vahvisti nuoren uravalintaa...23 Syrjäytyminen...24 Nuorisotakuu...26 Nuorten kansainvälisyys ja liikkuvuus...27 Nuoret kotitaloudet...28 Nuorten asuminen...28 Nuoret kuluttajina...29 Lainat...30 Viikkoraha...30 Maksuhäiriöt...31 Kommentti: Taloustaidot turvaavat itsenäisen elämän...31 Rahapelaaminen ongelmana...33 Lasten ja nuorten köyhyys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

4 Terveys...35 Fyysinen terveys...35 Kommentti: Sanoista tekoihin panostukset opiskelijoiden hyvinvointiin tulee saada strategioista käytäntöihin...36 Kouluterveydenhuolto...37 Syöminen ja ylipaino...39 Mielenterveysongelmat...39 Kommentti: Mielenterveystaitojen vahvistamisen tärkeys korostuu...41 Seksuaaliterveys...43 Päihteiden käyttö...44 Kommentti: Miksi päihteet?...46 Rikollisuus...48 Kommentti: Nuorisorikollisuuden kehitys ja kontrolli tutkijan silmin...50 Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina...52 Nuoret, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta...52 Kommentti: Vika on järjestöissä, ei nuorissa...53 Nuoret ja vaikuttaminen...55 Kommentti: Nuoret vaikuttajat Suomessa...57 Nuorisotyö...59 Mitä on nuorisotyö...59 Kuka tekee nuorisotyötä...60 Nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö...61 Monialainen yhteistyö...62 Yhdenvertainen nuorisotyö...62 Kommentti: Kunnallisen nuorisotyön tavoite on vapaus toimintaan...63 Valtion tuki nuorisotyölle...65 Nuorisojärjestöjen valtionavustukset...66 Valtionosuus kuntien nuorisotyöhön...66 Kuntien nuorisomäärärahat...67 Seurakuntien nuorisotyö...67 Suomi voi yhtä hyvin kuin sen nuoret Allianssilta kysytään usein, miten nuorilla menee ja miten nuoret voivat. Tähän kysymykseen on monta vastausta. Enemmistöllä nuorista menee paremmin kuin koskaan. Samaan aikaan osalle nuorista menee aiempaa huonommin ja pahoinvointi sekä vakavat ongelmat kasautuvat. Siksi Allianssin visio on, että nuoret voivat hyvin. Nuorten hyvinvointi on yhteiskuntamme perusta. Tulevaisuudessa meidän tulee mahdollistaa se, että nuoret voivat paremmin. Allianssi kokoaa kahden vuoden välein Nuorista Suomessa - tilastokoosteen, joka piirtää kokonaiskuvaa nuorista, heidän elinoloistaan ja elämästään. Lisäksi tämä aineisto kuvaa suomalaista nuorisotyötä. Tilastotietojen lisäksi aineistossa on seitsemän Allianssin jäsenjärjestön ja yhden tutkijan kirjoitukset, jotka tulkitsevat mitä lukujen takana on ja mistä ne johtuvat. Artikkelit täydentävät tilastolukujen usein hyvin pelkistävääkin kuvaa. Lisäksi Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kirjoittaa, miten kunnallisen nuorisotyön tulisi vastata nuorten tarpeisiin. Toivomme, että tämä julkaisu avaa uusia näkökulmia niin tilastotietona kuin artikkeleillaankin. Haluamme aineistolla antaa kokonaiskuvan Suomessa asuvien nuorten elämäntilanteesta. Samalla haastamme jokaisen lukijan mukaan tukemaan ja kehittämään nuorten hyvinvointia, elinoloja, toimija- ja osallistumismahdollisuuksia sekä asemaa yhteiskunnassa. Nuoret voivat hyvin, jos teemme sen yhdessä mahdolliseksi. Nuoriin liittyvissä toimissa ja päätöksenteossa tarvitaan kauaskatseisuutta. Sijoittaminen nuoriin ja nuorisotyöhön on sijoittamista tulevaisuuteen. Nuorilla menee hyvin - Selkeä enemmistö nuorista kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä. - Nuorten yksinäisyys on vähentynyt. - Nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet. - Suurin osa suomalaisista nuorista viihtyy koulussa, tulos on parempi kuin koskaan. 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

5 - Nuorten järjestökiinnittymisen laskutrendi on 2000-luvulla pysähtynyt. - Rahapelaaminen ei ole enää ongelma alle 18 -vuotiaille. - Lapsiköyhyys on vähentynyt. - Nuorten ylipaino on vähentynyt. - Nuorten humalajuominen on vähentynyt ja täysraittius lisääntynyt. Nuorilla menee huonosti - Perheen taloudellinen tilanne heijastuu harrastusmahdollisuuksiin ja niistä ennen kaikkea liikunta-aktiivisuuteen. - Sähköisin välinein kiusatuksi tulee joka kuudes nuori. - Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet viime vuosina. - Vaikka toimeentulotuen saajien määrä on laskenut, nuorten toimeentulotuen saajien määrä on noussut niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti. - Nuorisopsykiatrian potilasmäärät ja avohoidon käynnit ovat lisääntyneet tasaisesti vuodesta Kannabiksen käyttö on lisääntynyt. Eero Rämö, puheenjohtaja Näiden johdosta Allianssi vaatii, että: - Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin, nuorten hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen, osallistuuteen sekä sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen. - Nuorten hyvinvointia edistävää yhteiskuntaa ei kehitetä leikkaamalla, vaan uudistamalla rakenteita tavalla, joka kohtelee eri sukupolvia oikeudenmukaisesti. - Nuorisotakuuta jatketaan ja kehitetään. Sen toimenpiteiden on toteuduttava täysmääräisesti kaikissa kunnissa ja kaikilla toimialoilla. - Ennaltaehkäisevään perustyöhön, oppilashuoltoon ja nuorten mielenterveys- ja terveyspalveluihin on ohjattava resursseja. - Kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. - Kaikilla nuorilla on oltava mahdollisuus vapaa-aikaan ja harrastuksiin. - Nuoret on otettava mukaan nuoria koskevien asioiden valmisteluun, toteutukseen ja arviointiin. Olli Joensuu, pääsihteeri Ketkä ovat nuoria? Nuoren määritelmä Nuoruus on liukuva käsite. Arkielämässä nuoruudella tarkoitetaan ikävaihetta lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Nuoruus on yksilöllistä sama ihminen voi eri yhteydessä olla lapsi, nuori tai aikuinen. Lainsäädännössä sekä erilaisissa tutkimuksissa ja tilastoissa nuoruuden ikämääritykset ovat erilaisia. Nuorisolain määritelmän mukaan nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle Nuorten määrä Suomen väkiluku oli vuoden 2013 lopussa henkilöä. Tästä vuotiaita oli eli 17,2 prosenttia. 1 Lapsiperheitä eli perheitä, joissa asui alle 18-vuotiaita lapsia, oli vuoden 2013 lopussa Näissä oli alaikäistä lasta. Lapsiperheistä 43 prosenttia oli yksilapsisia ja 38 prosenttia kaksilapsisia. Vanhemmat olivat aviossa 60 prosentissa lapsiperheistä ja avoliitossa 19 prosentissa lapsiperheessä. Rekisteröity pari oli vanhempina noin 467 lapsiperhees- 29-vuotiaita. Tässä koosteessa pyritään pysymään tässä määritelmässä ja pitämään alaikärajana oppivelvollisuuden päättymistä eli 16 ikävuotta. Kuitenkin kaikkia lukuja ei voi täsmätä tähän, vaan esimerkiksi työttömyystilastoissa nuoriksi luetaan alle 25-vuotiaat, kun taas lain mukaan nuoriksi viljelijöiksi katsotaan alle 40-vuotiaat. Tämä on syytä huomioida vertailtaessa tämän julkaisun eri tietoja. sä. Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 21 prosenttia, joista suurimmassa osassa lapset asuivat äitinsä kanssa. Isän ja lasten muodostamia perheitä oli 3 prosenttia lapsiperheistä. 2 Uusperheitä oli vuoden 2010 lopussa Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Näitä lapsia oli lähes Noin puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja puolet avioliitossa vuotiaiden ikäluokan naisista 92 prosenttia on naimattomia ja 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

6 miehistä yli 96 prosenttia vuotiaista naisista naimattomia on 70 prosenttia ja miehistä 81 prosenttia. Ensimmäisen avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli vuonna ,6 ja miesten 32,8. Ensimmäinen avioliitto solmitaan vanhempana kuin koskaan. Ensisynnyttäjien keski-ikä oli 28,6 vuotta. Myös ensisynnyttäjien keski-ikä on ollut tasaisessa nousussa. 1 Suomeen muutti ulkomailta vuoden 2013 aikana henkeä, mikä on suurin luku itsenäisyyden aikana. Näistä vuotiaita oli , mikä on 38 prosenttia maahan muuttaneista. Suomesta ulkomaille muutto kasvoi myös hieman ollen henkeä. Näistä vuotiaita oli 5013, mikä on 36 prosenttia maasta muuttaneista. 1 Ulkomaiden kansalaisia asui Suomessa henkilöä eli 3,8 prosenttia väestöstä vuotiaita ulkomaiden kansalaisia Suomessa oli , mikä tekee 5,2 prosenttia ikäluokasta. Vuoden 2013 lopussa muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli yhteensä eli 5,3 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (66 379), vironkieliset (42 936), somalinkieliset (15 789), englanninkieliset (15 570) ja arabiankieliset (13 170) vuotiaita vieraskielisiä on , mikä tekee 7,4 prosenttia ikäryhmästä. Vieraskielisistä 25 prosenttia on nuoria. 1 Vuonna 2013 vieraskielisestä väestöstä 48 prosenttia asui pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttajataustaisten osuus pääkaupunkiseudun väestöstä oli 13 prosenttia ja ulkomaan kansalaisten osuus yhdeksän prosenttia. Pääkaupunkiseudun jälkeen maahanmuuttajataustaisen väestön osuus oli suurimmista kaupungeista korkein Turussa (9 %), Kotkassa (8 %) ja Tampereella (6 %). Vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan väestöstä noin viisi prosenttia, heistä vaikeavammaisia on noin yksi prosentti. Kansaneläkelaitoksen (Kela) vammaisetuuksien saajia oli toukokuussa 2014 yhteensä , 5,7 prosenttia koko väestöstä. Heistä suu- KUVA: ANTERO AALTONEN rin osa eläkeläisiä. 3 Kelan yli 16-vuotiaille aikuisille tarkoitettua vammaistukea saaneista (yht ) iältään vuotiaita oli ja vuotiaita 1 272, yhteensä 39 prosenttia. Eläkkeensaajan hoitotukea saaneista (yht ) iältään vuotiaita oli ja vuotiaita 7 032, yhteensä 5 prosenttia. 4 Tilastollinen elinajanodote on hypoteettinen kuolleisuuden indeksi, joka kertoo vuosien määrän, jonka 0-vuotias keskimäärin eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Todellisuudessa kuolleisuus on vähentynyt jatkuvasti (siis ihmiset elävät vanhemmiksi) ja yli puolet kustakin ikäluokasta elää yli keskimääräisen eliniän. Elinajanodote onkin noussut noin 10 vuotta viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2012 syntyneelle tytölle elin ajan odote on 83,8 vuotta ja pojalle 77,8 vuotta. 1 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna Ennusteen mukaan vuonna 2034 vuotuinen kuolleiden Suomalaisista evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2012 lopussa (72 %) vuotiasta ja ortodoksiseen kirkkoon (1 %). Islamilaisiin seurakuntiin kuuluu vuotiasta(0,2 %). Uskontokuntiin kuulumattomia nuoria on (25 %). 5 [1] Väestörakennetilasto. Tilastokeskus [2] Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus [3] Kelan etuuksien saajat ja maksetut etuudet. Kansaneläkelaitos [4] Kelan tilastollinen vuosikirja Kansaneläkelaitos [5] Väestö uskonnollisen yhdyskunnan ja iän mukaan Tilastokeskus Väestöennuste ja huoltosuhde määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu henkeä. 2 Suomessa oli vuoden 2013 lopussa alle 15-vuotiasta, vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2013 lopussa 55,8. [3] Ennusteen mukaan 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ja 70 huollettavan raja vuoteen 2028 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

7 Kun tarkastellaan väestöennusteiden vaikutuksia julkisen sektorin palveluiden tuottamiseen ja tarjontaan, ennakoi se vanhuspalveluiden voimakasta kasvua ja vastaavasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien, etenkin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tarjonnan vähentymistä. [1] Elinajanodote. [2] Väestöennuste Tilastokeskus [3] Artikkeli: Vuoden 2013 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 90 prosenttia. Tilastokeskus. KUVA: ANTERO AALTONEN Vapaa-aika Nuoren vapaa-aikaan kuuluvat ennen kaikkea ystävät. Nuoren koulun ja työelämän ulkopuolinen arki rakentuu kaverisuhteiden varaan. Kavereiden kanssa ei välttämättä tehdä mitään erityistä, vaan hengataan. Yli puolet nuorista tapaa ystäviään päivittäin ja melkein kaikki vähintään viikoittain. Kavereiden tapaamistiheys vähenee iän myötä, pudotuksen alkaessa suunnilleen samaan aikaan kun toisen asteen opiskelu alkaa viedä enemmän vapaa-ajasta. Nuorten arvioissa tärkeintä on omaehtoinen toiminta ystävien kanssa, sen jälkeen perheen kanssa vietetty vapaa-aika ja vasta tämän jälkeen arvostetaan järjestäytynyttä kansalaistoimintaa. 1 Nuoret arvostavat kaverisuhteita niin paljon, että niiden katsotaan luovan elämään enemmän tyytyväisyyttä kuin työ, koulutus ja aineellinen hyvinvointi. 1 Ylivoimainen enemmistö nuorista kertoo olevansa tyytyväisiä niin elämäänsä kokonaisuutena kuin sen osa-alueisiin vuotiaista vastaajista 62 prosenttia on erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Jokseenkin tyytyväisiäkin on yli kolmannes, ja tyytymättömiä vain 2 prosenttia. Omaan terveyteensä tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli yhteensä on 94 prosenttia, omaan kuntoonsa 85 prosenttia, omaan ulkonäköönsä 95 prosenttia. Kaikkein eniten tyytymättömyyttä aiheuttaviin kuntoon ja ulkonäköön on tyytyväisiä noin yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Merkittävin poikkeama yleisestä linjasta on oma kunto, johon useampi kuin joka viides vähintään 20-vuotias on tyytymätön vuotiaat nuoret aikuiset ovat valveilla kodissaan noin 8 tuntia vuorokaudessa. Suurimpiin kotona valveilla vietettyihin tuntimääriin yltävät kotiäidit ja -isät (keskimäärin 12 tuntia) sekä työttömät (ka 10 tuntia). Yrittäjien, johtavassa asemassa, toimihenkilönä tai asiantuntijatehtävissä toimivien osalta keskimääräinen luku on hieman yli 7 tuntia. Kodissa tehtävistä toiminnoista useimmin päivittäin tehtävinä mainitaan huolenpito itsestä ja vapaa-ajan toiminnot (kuten median seuraaminen, seurustelu ja harrastukset). 4 Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan ilman läheistä ystävää peruskoulua käyvistä pojista oli 8 prosenttia, lukiolaisista sekä ammattiin opiskelevista 7 prosenttia. Yksinäisyys on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Yksi- 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

8 näiseksi itsensä tunteminen on vähentynyt merkittävästi peruskouluissa ja lukioissa, ennen kaikkea pojilla. 3 Nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan 10 prosenttia lapsista ja nuorista tunsi itsensä yksinäisiksi. 2 [1] Sami Myllyniemi: Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 92 [2] Sami Myllyniemi & Päivi Berg: Nuoria liikkeellä. Nuorten vapaa-aikatutkimus Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 49 [3] Kouluterveyskysely 2013, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [4] Taina Mäntylä: Nuorten aikuisten koti, kulutus ja ajankäyttö, Kuluttajaviraston julkaisusarja 3/2010 Harrastukset 85 prosentilla lapsista ja nuorista oli jokin harrastus. Kaikista vapaa-ajan aktiviteeteista yleisin on elokuvissa (tai teatterissa, konserteissa tai taidenäyttelyissä) käyminen, jota sanoo ainakin joskus tekevänsä useampi kuin kolme neljästä. Jos kuitenkin otetaan huomioon tekemisen säännöllisyys, ovat konsoli- tai tietokonepelit ja lukeminen ylitse muiden. Niitä harrastaa noin kaksi kolmesta, ja viikoittainen tai päivittäinen harrastaminen on yleistä. 1 Alle 25-vuotiasta konsolitai tietokone pelejä pelaa päivittäin 85 prosenttia. 2 Vuonna 2012 tanssia harrasti vuotiaiden ikäryhmässä 9 prosenttia. Kuvataiteita tai kuvien käsittelyä tietokoneella harrasti 21 prosenttia. Soittamista ja laulamista harrasti 30 prosenttia. Kirjoittamista harrasti 19 prosenttia, missä on kasvua kolmessa vuodessa peräti 7 prosenttia Kasvua selittänee nettikirjoittelun yleistyminen. Myös valo- ja videokuvauksen harrastaminen on kolmessa vuodessa miltei kaksinkertaistunut 41 prosenttiin, mitä selittää kuvaamiseen sopivien mobiililaitteiden nopea yleistyminen vuotiaista päivittäistä vähintään 30 minuuttia kestävää kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa harrastaa nuorista vain 10 prosenttia, vähintään viidesti viikossa liikkuvia on sentään [1] Sami Myllyniemi & Päivi Berg: Nuoria liikkeellä. Nuorten vapaa-aikatutkimus Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 49 [2] A-klinikkasäätiön, Sininauhaliiton ja Peluurin kyselytutkimus. Taloustutkimus [3] WHO-Koululaistutkimus (HBSC Study), Jyväskylän yliopisto, Median käyttö 27 prosenttia. Nuorista 86 prosenttia sanoo harrastavansa jotain liikuntaa. Teini-iässä osa, ennen kaikkea pojista lopettaa harrastuksen, mutta 20 ikävuoden jälkeen osuus jälleen lisääntyy. 1 Perheen koettu taloudellinen tilanne heijastuu liikunta-aktiivisuuteen Suo messa erityisen selkeästi. Hyvin toimeentulevien perheiden pojat liikkuivat noin yhdeksän prosenttia ja tytöt noin kuusi prosenttia yleisemmin kuin heikosti toimeentulevien perheiden nuoret. 3 KUVA: ANNA AUTIO Sanomalehtiä lukee peperiversioina päivittäin vuotiaista reilut puolet. Sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän usealla lukuvälineellä (tietokone, puhelin, tabletti jne.). Ikäryhmistä monivälinekäyttöä harrastavat eniten nuoret: sanomalehdissä vuotiaat (2,27 lukuvälinettä) ja aikakauslehdissä vuotiaat (2,05 lukuvälinettä viikoittain). 1 Kaikkien lasten ja nuorten päivittäisen television katsomisen keskiarvo päivässä on 1,5 tuntia. [2] Luku on hitaassa laskussa. Nuorten television katselumäärät ovat vähäisiä verrattuna aikuisiin, jotka katsovat televisiota lähes kaksinkertaisen määrän ja eläkeläiset kolminkertaisen. 3 Tietokoneen käyttöaika on vahvasti sidoksissa ikään: alle 7 9-vuotiaista vastaajista noin joka toisen arvioitu päivittäinen tietokoneaika ylittää tunnin, kun vuotiaista noin puolet käyttää konetta yli 3 tuntia päivässä, neljännes peräti yli 6 tuntia. 2 Nuoret lataavat luvattomasti tiedostoja yleensä elokuvia tai musiikkia internetistä hyvin yleisesti. Vuon- 14 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

9 na 2012 peräti 71 prosenttia nuorista ilmoitti ladanneensa vuoden aikana internetistä musiikkia, ohjelmia tai pe- lejä luvattomasti. Miltei kolmannes nuorista kertoi lataavansa luvattomasti verkosta vähintään kerran viikossa. 4 [1] Kansallinen mediatutkimus Sanomalehtien liitto (TNS-Gallup), [2] Sami Myllyniemi & Päivi Berg: Nuoria liikkeellä. Nuorten vapaa-aikatutkimus Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 49 [3] Tv-mittaritutkimus. Finnpanel [4] Venla Salmi: Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 27/2012. Suvi Tuominen, projektipäällikkö, Verke - Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus Verkko liittyy moniin nuorten harrastuksiin Digitaaliset pelit, elokuvat, lukeminen, kuvankäsittely, kirjoittaminen, valo- ja videokuvaaminen ovat harrastuslistan kärjessä. Myös moniin muihin harrastuksiin saattaa liittyä verkkoulottuvuus, sillä lähes kaikille harrastuksille löytyy verkosta yhteisöjä. Verkkoyhteisöjen myötä monesta perinteisestä yksilöharrastuksesta onkin tullut yhteisöllinen: esimerkiksi käsityöharrastajat vaihtavat ahkerasti vinkkejä käsityöblogeissa ja -vlogeissa sekä jakavat kuvia luomuksistaan esimerkiksi Instagramissa ja Ravelryssä. Yksinäiseltä vaikuttavaa nuorta voi kehottaa etsimään verkosta omaan harrastukseen tai mielenkiinnon kohteeseen liittyviä yhteisöjä ehkä kavereita löytyy sieltä? Verkossa myös ujojen nuorten voi olla helpompaa kertoa ajatuksistaan kuin kasvotusten, joten ystävystyminen voi lähteä käyntiin. Lähes kaikki nuoret pelaavat digitaalisia pelejä ainakin joskus. Pelaaminen siirtyy yhä enemmän konsoleilta ja pöytäkoneilta mobiililaitteille. Pelejä on käytetty osana nuorisotyötä jo 80-luvulta, joten siinä ei sinänsä ole mitään uutta mutta miten pelien verkkomaailmaa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin? Kansallinen nuorisotalojen välinen verkkopeliliiga on erinomainen esimerkki siitä, miten peleistä kiinnostuneita nuoria tuodaan yhteen ympäri Suomen. Nopeasti yleistynyt mobiiliteknologia on varmasti vaikuttanut siihen, että verkossa tekstejä, kuvia ja videoita julkaisevien nuorten määrä on lisääntynyt. Nuorten mediatoimitukset ja ryhmäblogit ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten nuoria voidaan kannustaa itseilmaisuun verkon avulla. Nuorten verkkokulttuurissa korostuu visuaalisuus kuvien ja videoiden muodossa. Monilla nuorisotaloilla onkin havaittu tunkua valokuvaustyöpajoihin. Ehkä lähitulevaisuudessa järjestetään enenevässä määrin myös vlogaustyöpajoja? Tämän katsauksen mukaan lähiympäristö (kaverit, harrastukset, perhe, oma asuinalue) on nuorelle hyvin tärkeä. Se olisi hyvä huomioida myös nuorisotyön verkkotoiminnan muotoja kehitettäessä: miten ne nivotaan osaksi nuoren arkea ja lähiympäristöä? Nuorisotyössä hyödynnetään median tarjoamia mahdollisuuksia laajalti jo nyt: on muun muassa nuorisotaloja, etsivää työtä, ehkäisevää päihdetyötä ja tieto- ja neuvontapalveluita verkossa. Nopeasti muuttuvat mediakulttuurit ja -harrastukset vaativat kuitenkin nuorisoalan ammattilaisilta jatkuvaa oman ymmärryksen ja osaamisen päivittämistä. Keskeisintä on ymmärtää verkon merkitys osana nuoren elämää. Kuumia kysymyksiä verkkonuorisotyössä ovat juuri nyt: miten mobiiliteknologia voitaisiin ottaa paremmin huomioon nuorisotyössä ja miten digitaalinen työote voisi olla luonteva osa kaikkea nuorisotyötä. Nuoret liikenteessä Mopokortteja oli vuonna vuotiailla Ajokortteja oli vuotiailla Ajokortin 18-vuotiaana hankkineiden osuudet ikäluokasta ovat pysyneet vuosikymmenen ajan suhteellisen samalla tasolla eli hieman reilussa 60 prosentissa. Henkilöauton ajokortin hankki heti 18-vuotiaana vuonna 2012 maaseutukunnissa 75 prosenttia 18-vuotiaiden ikäluokasta, kun vastaava osuus taajamakunnissa oli 67 prosenttia ja kaupungeissa 56 prosenttia. Helsinkiläisistä 18-vuotiaista ajokortin hankki vuonna 2012 vain 33 prosenttia. 1 Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikennekuolemien määrä on puolittunut ja loukkaantumisten määrä on laskenut viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viimeisen kolmen vuoden aikana ( ) liikenteessä kuoli keskimäärin 56 ja loukkaantui nuorta vuosittain. Miehiä menehtyneistä oli yli 80 prosenttia. Kaikista tieliikenteessä menehtyneistä nuoria oli viidennes ja loukkaantuneis- 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

10 [1] Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi: Voimassa olevat ajokortit iän mukaan. [2] Liikenneturvan tilastokatsaus: Nuorten henkilövahingot tieliikenteessä ( ) Suhteet vanhempiin Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet: yli 90 prosentilla nuorista on hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa. Vanhemmat myös tietävät yhä useammin, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. 1 Kouluterveyskyselyn mukaan yli puolet yläkoululaisista ei syö yhtä aikaa perheen kanssa. 1 OECD-maissa perheet syövät yhdessä keskimäärin noin 80 prosentissa perheistä. 2 ta kolmasosa. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa osallisista rattijuopoista nuoria kuljettajia oli noin kolmannes. Loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa osallisista rattijuopoista nuoria kuljettajia oli lähes 40 prosenttia prosenttia vuotiaista hyväksyy aikuisilta kohtuullisen alkoholinkäytön, mutta 78 prosentin mielestä humalajuominen ei kuulu kotiin. 3 Omien vanhempien alkoholinkäyttö aiheuttaa haittoja joka neljännelle suomalaisnuorelle. Näistä pieni osa kertoo kokevansa haittoja usein. Yleisimpiä vanhempien juomisen aiheuttamia haittoja ovat kyselyn mukaan perheriidat (53 %), häpeä vanhemmista (49 %) ja ahdistus (38 %). 3 [1] Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [2] Child poverty in perspective: an overview of child well-being in rich countries. Unicef Innocenti Research Centre, Florence, Italy [3] Lasinen lapsuus -toiminnan kysely (Taloustutkimus), A-Klinikkasäätiö, Koulutus ja työllisyys Koulu ja opiskelu Suomessa vuotiaista on koulutuksessa 86 prosenttia, mikä on hiukan OECD-maiden keskiarvoa korkeampi osuus. 19-vuotiaista koulutuksessa on puolet, kun OECD-maissa keskimäärin osuus on melkein 60 prosenttia. Tähän vaikuttaa Suomessa osin asevelvollisuus, mutta ennen kaikkea se, että välittömästi toisen asteen koulutuksen jälkeen opintopaikan saa harvempi nuori kuin useimmissa OECD-maissa. Uudet säännökset, jotka suosivat ensimmäistä kertaa jatko-opintopaikkaa hakevia, voivat muuttaa tilannetta tämän ikäryhmän osalta. Tiedot perustuvat vuoden 2012 tilanteeseen vuotiaista koulutuksessa on yli 40 prosenttia. OECD-maista vain Tanskassa osuus on korkeampi. 3 Kevään 2014 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa oli hakijaa, joista (84,5 %) sai koulutuspaikan syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen oli hakijaa, joista (67 %) sai koulutuspaikan. 1 Peruskoulun tai kymppiluokan vuonna 2014 päättäneistä hakijoista 98,8 % sai syksyyn mennessä opiskelupaikan joko ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta tai valmistavasta koulutuksesta. 4 Lukiokoulutukseen oli hakijaa ja opiskelupaikan lukiosta saa hakijaa eli 80% hakijoista. 1 Melkein 80 prosenttia lukiokoulutuksessa vuonna 2006 aloittaneista suoritti ylioppilastutkinnon vuoden 2009 loppuun mennessä eli kolmessa vuodessa. Yksi lisävuosi opintoihin nostaa lukion läpäisyprosenttia kahdeksalla prosenttiyksiköllä. 2 Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen keskeyttäminen ja opintojen venyminen on tavallisempaa kuin lukiokoulutuksessa. Nuorille suunnatun ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2006 aloittaneista 63 prosenttia oli valmistunut vuoden 2009 loppuun mennessä. Kun tarkastellaan vuonna 2005 aloittaneiden valmistumista vuoden 2009 loppuun mennessä, nousee valmistuneiden osuus noin 70 prosenttiin. 2 Vieraskielisten opiskelijoiden määrä oli vuonna 2010 ja se kasvoi edelliseen vuoteen nöähden melko paljon, melkein viidenneksellä, niin ammatillisessa koulutuksessa kuin perusopetuksessa. Lukion opiskelijamäärässä kasvu oli vähäisempää. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista viisi 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

11 [1] Opetushallituksen tiedote 2014, [2] Koulutuksen tilastollinen vuosikirja Opetushallitus, [3] OECD Education at a Glance 2014 [4] Opetushallituksen lehdistötiedote Oppimisvaikeudet Oppimisen erityisvaikeuksista puhutaan silloin, kun vaikeudet ovat suuria henkilön lahjakkuuteen ja koulutustasoon nähden eikä niiden taustalla ole muita sairauksia. Vaikeudet eivät myöskään selity koulutuksen puutteella. Erityisiä oppimisvaikeuksia ovat esimerkiksi lukivaikeus (lukihäiriö), matematiikan vaikeus tai kielellinen vaikeus. Eurooppalaisen Eurydice-tutkimuksen mukaan vuonna 2009 Suomessa alle 10 prosenttia 15-vuotiaista oli heikkoja lukijoita, kun eurooppalaisessa vertailussa keskiarvo oli 20 prosentin luokkaa. 1 Anne-Mari Panulan tutkimustu- prosenttia oli vuonna 2010 vieraskielisiä. Perusopetuksessa osuus oli 3,6 prosenttia ja lukiossa 3,1 prosenttia. vuoteen 2006 verrattuna vieraskielisten oppilaiden määrän kasvu on 44 prosenttia. 2 Kaikkien korkeakouluihin hakeneiden määrä on noussut noin 18 prosenttia lukuvuodesta lukuvuoteen Kaiken kaikkiaan korkeakouluihin hakeneita oli lukuvuonna Hyväksytyksi tulleiden ja paikan vastaanottaneiden määrät sen sijaan kasvoivat vähemmän, noin 7 prosenttia. Suurin osa hakijoista pyrkii vain joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. 2 Uusia ylioppilaita korkeakouluihin hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista oli yliopistoissa 35 prosenttia lukuvuonna Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutukseen hakeneista uusien ylioppilaiden osuus oli 20 prosenttia. 2 Suomessa korkea-asteen suorittaneita on 40 prosenttia vuotiaista. 3 lokset kertovat teknisellä lukutaidolla olevan erittäin tärkeä mittari koulumenestyksen määrittäjänä. Tulosten mukaan erityisesti pojilla heikko lukutaito ennustaa kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia menestykseen koulussa ja elämässä. Tutkimus myös vahvisti luokan ja opettajan vaikutusta tekniseen lukutaitoon ja sen vaihteluun. 2 Kriminaalihuollon tukisäätiön tutkimuksen mukaan 70 prosentilla rikostaustaisista nuorista on vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Tarkkaavuusvaikeuksien piirteitä oli 80 prosentilla. Arvioiden mukaan noin puolella vangeista on ADHD-piirteitä. Tutkituista nuorisorikollisista runsaalla 10 prosentilla peruskoulu oli jäänyt kesken. Vastaava luku koko 16-vuotiaiden ikäluokasta on prosentti. 3 [1] Eurydice-verkoston tutkimus: Teaching Reading in Europe [2] Anne-Mari Panula: Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetus: Seurantatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun. Väitöskirja Helsingin yliopistossa. [3] Mirva Gullman, Kati Sunimento ja Pirjo Poutala: Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen loppuraportti. KRITS - Kriminaalihuollon tukisäätiö, monisteita 3/2011. Kouluviihtyvyys ja koulukiusaaminen [1] Kouluterveyskysely 2013, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [2] WHO-Koululaistutkimus (HBSC Study), Jyväskylän yliopisto, [3] Nuorisorikollisuuskysely Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Työelämä, työllisyys ja työttömyys Suurin osa suomalaisista nuorista viihtyy koulussa. Kouluterveyskyselyn mukaan hyvin paljon tai melko paljon koulunkäynnistä pitää peruskoululaisista 66 prosenttia, lukiolaisista 77 prosenttia ja ammattikoululaisista 80 prosenttia. Luvut ovat korkeammalla tasolla kuin koskaan 2000-luvulla. 1 Kouluterveyskyselyn mukaan lukukauden aikana oppilaista on joutunut kiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin peruskoululaisista 7 prosenttia, lukiolaisista 1 prosenttia ja ammattikoululaisista 4 prosenttia. 1 Luku on hieman laskenut edellisistä vuosista. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2012 toteuttaman nuorisorikollisuuskyselyn mukaan kiusatuksi joutui 13 prosenttia vuotiaista. Luku on laskenut huippuvuodesta 2008, mutta on vieläkin liian korkealla tasolla. Uutena tutkimuksessa oli kysymys sähköisestä kiusaamisesta, jonka kohteeksi oli joutunut 16 prosenttia vuotiaista. 3 WHO-Koululaistutkimuksen mukaan suomalaisissa kouluissa koulukiusaamisen uhriksi joutuminen on yhtä yleistä kuin keskimäärin muuallakin maailmassa. 2 Nuoret voidaan jakaa työvoiman ulkopuolella oleviin (joista valtaosa on opiskelijoita), työssäkäyviin ja työttömiin. Nuorista suuri osa opiskelee, joten nuorten työllisyysaste on alhainen aikuisiin verrattuna. Nuorten vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna prosenttia. Miesten ja naisten välillä ei ole merkittävää eroa. 2 Nuorten työssäkäynnille on tyypillistä työssäolo-, työnhaku- ja opiskelujaksojen päällekkäisyys ja limitty- 20 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

12 minen sekä epätyypilliset työsuhteet ja työajat. Kokoaikaisesti töissä kävi vuonna alle 30-vuotiasta nuorta vuotiaiden työssäkäyvien keskimääräinen kuukausiansio oli vuonna euroa, vuotiaiden euroa ja vuotiaiden euroa. Kaikkien työssäkäyvien keskimääräinen kuukausiansio oli euroa. Nuorissa ikäpolvissa naisten ansiot ovat lähes 90 prosenttia miesten ansioista, kun sen yleinen keskiarvo on 81,5 prosenttia. 3 Vuosina 2012 peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista kävi opiskelun ohella töissä iltaisin tai viikonloppuisin 17 prosenttia, lukiolaisista 22 prosenttia ja ammattikoululaisista 28 prosenttia. 4 Noin puolet korkeakouluopiskelijoista (48 %) käy ansiotyössä opintojen ohella. 5 Nuorten työttömyys alkoi kasvaa taloudellisen taantuman seurauksena syksyllä Vuoden 2010 kesäkuussa kasvu taittui, mutta alkuvuodesta 2012 nuorisotyöttömyys lähti jälleen kasvuun. Nuorten työttömyys on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen taantumaa. Elokuun 2014 lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli , mikä on enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Kun yleinen työttömyysaste oli 7,4 prosenttia, vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 11,2 prosenttia. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä vuoden 2014 tammi-elokuussa keskimäärin 67,7 prosenttia, mikä on 5,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. 6 Nuorten työn ja koulutuksen arvostus on pysynyt korkeana. Selkeä enemmistö nuorista ottaisi vastaan tilapäistäkin työtä työttömyyskorvauksen sijaan tulotason pysyessä samana. Nuoret pitävät työn sisältöä palkkaa tärkeämpänä. Omalta työltään nuoret odottavat ennen kaikkea mielekkyyttä, kiinnostavuutta ja sitä, että työ vastaa heidän taitojaan ja osaamistaan. Heille on tärkeää myös saada kehittyä työssään. 1 KUVA: MINNA KALLINEN [1] Sami Myllyniemi: Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013 (myös Nuorisobarometrit 2009 ja 2010). [2] Työvoimatutkimus. Tilastokeskus. [3] Palkkarakennetilasto 2012, Tilastokeskus. [4] Kouluterveyskysely 2013, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [5] Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:10. [6] Työvoimakatsaus, syyskuu 2014, Työ- ja elinkeinoministeriö. Työvoimatutkimus, syyskuu 2014, Tilastokeskus. Yrittäjyys Enemmistö (55 %) nuorista sanoo jossain työuransa vaiheessa haluavansa kokeilla yritystoimintaa. Innokkaimpia yrittäjyyden kokeilemiseen ovat kokonaan tutkintoja vailla olevat opintojen ulkopuoliset sekä toisen asteen ammatillisen linjan valinneet nuoret. Vähiten yrittäjyyshenkeä puolestaan on [1] Sami Myllyniemi: Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013 [2] Nuorten yhteiskuntatakuu TEM raportteja 8/2012. Tuula Alanko kehityspäällikkö, Suomen 4H-liitto Työkokemus 4H:n kautta vahvisti nuoren uravalintaa yliopisto-opiskelijoilla ja tutkinnon jo suorittaneilla. 1 Alle 25-vuotiaita yrittäjiä oli vuonna 2008 noin 4 000, ja vuotiaita vajaat Nuorten yrittäjien osuus ikäluokasta on pieni: alle 25-vuotiailla osuus vaihtelee välillä 0,1 %-1,8 %, ja vuotiailla välillä 2,1-3,7 %. 2 4H-nuori Hilja Markkola, 20, aloitti 4H:ssa kerholaisena ja kerhonohjaajana. Pirkkalan-Lempäälän 4H-yhdistyksen kautta Hilja on tehnyt erilaisia pihatöitä ja hoitanut eri perheiden lapsia viitenä kesänä. Tämän kesän työkokemukset kasvienhoitajana Hong Kong -tavaratalossa ja esittelijänä Nurmikkotalkoot-tapahtumassa Kodin Terrassa saivat minut lopullisesti vakuuttumaan, että puutarha-ala on se minun juttu, kertoo Ahlmanin ammattiopistossa puutarhuriksi opiskeleva Hilja. Kasvienhoitotöissä päivät menivät lentämällä. Sain käytännössä kokeilla 4H:n järjestämillä kursseilla opittuja asioita ja kartutin asiakaspalvelu- ja myyntitaitojani. 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

13 Suomen 4H-liitto tukee 4H-yhdistyksiä nuorten työllistämisessä neuvottelemalla valtakunnallisia yritysyhteistyösopimuksia. Kesällä 2014 lähes 50 nuorta valmennettiin yhteistyössä yrityskumppanien kanssa kasvien hoitajiksi Hong Kong -tavarataloihin ja esittelijöiksi Nurmikkotalkoot-tapahtumiin. Nuoret perehtyvät työelämätaitoihin 4H:ssa 4H edistää nuorten työelämävalmiuksia ja valmentaa nuoria työelämään. Kehitämme nuorten työelämätaitoja Ajokortti työelämään -kursseilla, 4H-työelämäkursseilla, 4H-yrityskursseilla sekä paikallisesti 4H-yhdistyksissä kehitetyillä, nuoria työelämään valmentavilla kursseilla. Nuori voi työllistyä joko 234 4H-yhdistyksen välittämiin tai tarjoamiin töihin tai perustaa oman 4H-yrityksen. Tärkeintä 4H-nuorisotyön näkökulmasta ovat ne työelämään liittyvät taidot, joita 4H-järjestön kurssit ja ensimmäiset työkokemukset tai yrittäjäkokeilut nuorille antavat. Vuosittain yli nuorta työllistyy 4H-yhdistysten kautta eripituisiin työsuhteisiin. Vuonna H-yhdistykset maksoivat nuorille palkkoja 3,3 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2013 tilastoitiin lähes 450 4H-yritystä, joissa oli yrittäjinä yli 700 nuorta. 4H-yritysten yhteenlaskettu myynti vuonna 2013 oli lähes euroa. Syrjäytyminen Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Syrjäytyneitä vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin Tämä on noin 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista. Syrjäytymisen ytimessä oli ulkopuolista nuorta, jotka eivät opiskele eivätkä ole työssä. He eivät myöskään ole eläkkeellä, varusmiespalveluksessa, perhevapailla tai edes rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi. Viiden vuoden kuluessa 60 % syrjäytyneistä nuorista siirtyy töihin tai opiskelemaan, 40 % on edelleen samassa asemassa. Niistä nuorista, jotka vuonna 2003 osallistuivat työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, oli viiden vuoden jälkeen ulkopuolisina tai työttöminä enää 23 prosenttia. Peruskoulun jälkeinen koulutus vä- hentää ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskejä selvästi. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevan nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on lähes kolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. 1 Kouluttamattomuus ja mielenterveys- sekä toimeentulo-ongelmat kasaantuvat. 2 Ulkopuolisuus ja työttömyys siirtyvät ainakin osittain sukupolvelta seuraavalle. Ulkopuolisiksi jäävien vanhemmilla on yleensä vähän koulutusta. 1 Vanhempien toimeentulo-ongelmat on yhteydessä nuoren ongelmiin. Huostaanotot, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat ovat merkittävästi yleisempiä, jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea. 2 Ulkopuolisuus kumpuaa usein nuorten heikoista lähtökohdista. Esimerkiksi huostassa olleen nuoren todennäköisyys olla työmarkkinoiden tai opiskelun ulkopuolella on 4-5 kertaa suurempi kuin kaikilla vuotiailla nuorilla. 1 Kodin ulkopuolelle oli vuonna 2011 sijoitettuna alle 18-vuotiasta lasta eli 1,6 prosenttia ikäryhmästä. Heistä oli perhehoitoon sijoitettuna ja laitokseen Huostaan otettiin vuoden aikana Luvut ovat hitaassa nousussa. 4 Lähes neljännes syrjäytyneitä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Vieraskielisistä kouluttamattomista nuorista joka kolmas on syrjäytynyt kantaväestöön kuuluvista syrjässä on joka kahdeksas. 1 Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhdestä syrjäytyneestä aiheutuva kansantulon menetys on noin euroa (vuoden 2007 rahassa), jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan työiän, noin neljäkymmentä vuotta. Julkisen talouden vastaava menetys on noin euroa. Nuorten työkyvyttömyyden kustannukset syntyvät menetetystä työpanoksesta sekä hoito- ja etuuskuluista. 30-vuotiaan jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa. 3 [1] Pekka Myrskylän: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011 ja Pekka Myrskylä: Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?. EVA Analyysi, 2012 [2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kohdusta aikuisuuteen -tutkimus vuonna 1987 syntyneistä (seurantajakso ) - ennakkotieto. [3] Nuorten yhteiskuntatakuu TEM raportteja 8/2012. [4] Suomen tilastollinen vuosikirja Tilastokeskus Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

14 Nuorisotakuu Kasvaneesta nuorisotyöttömyydestä johtuen Suomessa on vuoden 2013 alusta asti ollut voimassa nuorisotakuu. Nuorisotakuu tarkoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Osana nuorisotakuuta on koulutustakuu, joka tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto. Nuorisotakuun tuloksista ei ole vielä juurikaan tutkimustietoa. Maaliskuussa 2014 julkaistun Kuntoutussäätiön toteuttaman nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportin mukaan voidaan arvioida, että nuorisotakuun alkuvaiheessa on tapahtunut selvää muutosta siinä, että nuoriin, heidän palvelutarpeisiinsa ja palvelujen kehittämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomioita. Nuorten tilanteeseen vaikuttavat nuorisotakuun toimenpiteiden lisäksi monet muut asiat. Ennen kaikkea nuorten työttömyys vaihtelee herkästi taloudellisten suhdanteiden mukaan ja nuorisotakuu on vasta käynnistynyt ja pääsemässä vauhtiin. Nuorten työllistymistä tukevien palveluiden saatavuus ja sen myötä toimivuus on parantunut nuorisotakuun ensimmäisen vuoden 2013 alusta kevääseen 2014 mennessä. 1 Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-heinäkuussa 2014 keskimäärin 68,1 prosenttia, mikä on 5,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. 2 Koulutustakuun toteutumisen ja koulutukseen pääsyn osalta yhteishaun tiedot osoittavat, että vuonna 2013 hieman edellistä vuotta suurempi osuus peruskoulun päättäneistä jatkoi opintojaan toisella asteella koko maassa keskimäärin. Samoin osoittaa vuoden 2014 tiedot. Tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin hakematta jättäneiden, opiskelupaikkaa ilman jääneiden ja opiskelupaikan vastaanottamatta jättäneiden osuus pieneni vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. 1 Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ensimmäisen vuoden aikana nuorisotakuulle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Työttömien nuorten määrä ja myös nuorten virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Muutokset nuorten virrassa yli kolmen kuukauden työttömyyteen eivät poikenneet juurikaan keski-ikäisten työttömien tilanteesta. Nuorisotakuun toteuttamismahdollisuuksiin vaikutti ennen kaikkea huono taloudellinen tilanne, joka lisäsi työttömien nuorten määrää. TE-palvelujen uudistus puolestaan saattoi hidastaa palvelujen tarjoamista. Tarkastuksessa saatiin viitteitä myös siitä, että nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa eivät vielä toimi niin, että ne edistäisivät nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta. 3 [1] Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia - nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 15/2014 [2] Työ- ja elinkeinoministeriö: työvoimakatsaus, elokuu [3] Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 8/2014: Nuorisotyöttömyyden hoito Nuorten kansainvälisyys ja liikkuvuus Kela maksoi lukuvuoden aikana opintotukea opiskelijalle, jotka opiskelivat tutkintoa ulkomailla. Tukea saavia vaihto-opiskelijoita, jotka suorittivat ulkomailla vain jonkun jakson, oli Suosituimpia opiskelumaita olivat Iso-Britannia, Ruotsi ja Viro. 1 Vuonna 2013 ulkomailla opiskeli vaihdossa vaihto-opiskelijaa, 6256 tutkinto-opiskelijaa sekä 6332 ammatillista koulutusta saavaa. 2 Korkeakouluopiskelijoista 16 prosenttia on ollut ulkomaan opiskelijavaihdossa, kuten opintoihin liittyvässä harjoittelussa tai tekemässä tutkintoon liittyviä opintoja. Määrä on lisääntynyt parilla prosentilla vuodesta Kaikista opiskelijoista joka viides ja alle 30-vuotiaista joka neljäs ei ole vielä ollut, mutta aikoo lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille. Keskimäärin opiskelijavaihdossa vietetään kuusi kuukautta. 3 [1] Kelan tilastollinen vuosikirja Kansaneläkelaitos. [2] Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus. Cimo. [3] Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

15 Nuoret kotitaloudet Nuorten asuminen Suomalaiset nuoret muuttavat kotoa varsin nuorina useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Suomalaiset miehet lähtevät kotoa keskimäärin 21-vuotiaina, kun taas Bulgarian, Kreikan ja Italian nuoret lähtevät kotoaan vasta 30 vuotta täytettyään. Naisten kotoa lähdön mediaani-ikä vaihtelee Suomen noin 20 vuodesta Kreikan, Espanjan, Italian, Maltan ja Slovenian noin 28 vuoteen. 1 Nuorten yleisimmät syyt muuttaa ovat halu itsenäistyä, muutto toisella paikkakunnalle opiskelemaan tai muutto yhteen seurustelukumppanin kanssa. 5 Opiskelijoiden asumismuodot ovat moninaisia; kolmannes asuu yksin tai soluasunnossa ja noin 2/3 muulla tavalla: kimppakämpässä tai yhteistaloudessa, puolison tai puolison ja / tai lasten kanssa. Vain 4 prosenttia asuu vanhempien tai sukulaisten luona. 2 Vuonna 1995 kotona asui vajaa puolet 21-vuotiaista, mutta vuonna 2007 enää hieman alle kolmannes. Kolmikymppisistä asui kotona 10 prosenttia vuonna 1985, mutta osuus oli pienentynyt 5 prosentiksi vuonna Kaupunkimaisissa kunnissa asuvista 21-vuotiaista nuorista vain vajaa neljännes asui kotona vuonna 2007, kun taas maaseutumaisissa kunnissa samanikäisistä asui kotona vielä 60 prosenttia. Niin naiset kuin miehetkin muuttavat aluksi asumaan yksin. 1 Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute koskettaa erityisesti nuorten elämää; kaikista suomalaisista vuokralla asuu noin joka kolmas, kun taas alle 25-vuotiaista itsenäisistä asuvista vuokralla asuu kolme neljästä. 3 Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli yksinäistä asunnotonta. Näistä alle 25-vuotiaita on noin joka neljäs eli Nuorten asunnottomuus oli pudonnut edellisestä vuodesta noin 10 prosentilla, mutta nuorten pitkäaikainen asunnottomuus on lisääntynyt. Kolme neljäsosaa nuorista asunnottomista on pääkaupunkiseudulla. 4 Nuorten asunnottomuus on kuitenkin suurelta osin piilossa, mutta kuvaavaa on, että suurempien kaupunkien vuokra-asuntojonoissa suurin osa hakijoista on nuoria ja nämä luvut ovat huomattavasti suurempia kuin virallinen asunnottomien määrä. [1] Timo Nikander: Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/ [2] Opiskelijatutkimus Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja opiskelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:10. [3] Nuorisoasuntoliiton Internet-sivut. [4] Nuorisoasuntoliiton nettisivut, perustuen Asunnottomat 2013, ARAn selvityksiä 2/2014. [5] Tiina Kupari (toim.): Omaa kotia etsimässä. Nuorten asuminen Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 1/2011. Nuoret kuluttajina Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen rakenne ei poikkea merkittävästi muiden työikäisten kulutusrakenteesta: asumis-, liikenne- ja elintarvikemenot olivat yli 50 prosenttia kaikista menoista. Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen kasvu on jäänyt muista kotitalouksista jälkeen 2000-luvulla. 1 Nuorten kotitalouksista 70 prosenttia asui kerrostalossa. Yhtä suuri osuus nuorten kotitalouksista asui vuokralla. Muista työikäisten kotitalouksista valtaosa asui pientaloissa, joissa asumismenot olivat keskimääräistä suuremmat. Nuorten kotitalouk sien liikennemenot olivat myös selvästi pienemmät, mikä johtuu osittain siitä, että vanhemmat kotitaloudet omistavat useammin autoja. Nuorten kotitalouksista 62 prosentilla oli auto käytössään, kun vuotiaiden kotitalouksissa auto oli käytössä yli 80 prosentilla. 1 Joitakin eroja voidaan havaita myös kulutusrakenteessa. Nuorten kotitalouksien hotelli-, kahvila- ja ravintolamenojen osuus kaikista menoista oli muita talouksia suurempi. Samoin oli käytettyjen eurojen määrä. Nuorten kotitaloudet olivat myös valmiita panostamaan kulttuuriin ja vapaa-aikaan, vaikka euromääräisesti vanhemmat kotitaloudet kuluttavatkin niihinkin hieman enemmän. Tietojenkäsittelylaitteisiin nuorten kotitaloudet kuluttivat lähes kaksinkertaisesti verrattuna muiden työikäisten talouksiin. 1 [1] Marko Ylitalo: Nuorten kotitalouksien asema kulutuksessa. Hyvinvointikatsaus 1/2009 KUVA: ANTERO AALTONEN 28 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa

16 Lainat Vuonna 2013 opintovelkaa oli (1,3 prosenttia) alle 19-vuotiaalla (keskimäärin euroa) ja vuotiaista :lla eli 29 prosentilla (keskimäärin euroa). 1 Asuntovelat kattavat lähes kolme neljäsosaa kaikista asuntokuntien veloista. Asuntovelkaa oli 362 alle 19-vuotiaalla (keskimäärin euroa) ja vuotiaista :lla eli 21 prosentilla (keskimäärin euroa). 1 [1] Velkaantumistilasto Tilastokeskus Viikkoraha Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8 9 -luokkalaisista noin puolella on viikossa käytettävissään 5-20 euroa rahaa, kun yli 50 euroa on 13 prosentilla. Lukiolaisista puolella on käytössään euroa ja yli 50 euroa 22 prosentilla. Ammattioppilaitoksissa opiskelevilla samaten puolella on käytössään euroa ja yli 50 euroa 27 prosentilla. Koululaiset, joilla on käytössään yli 50 euroa viikossa ovat lisääntyneet kahdessa vuodessa huomattavasti. 1 Keskimääräinen kuukausiraha vuotiailla suomalaisnuorilla on Elinkeinotoimen tai tulolähteen velkaa oli 96 alle 19-vuotiaalla (keskimäärin euroa) ja vuotiaista 3 248:lla eli 0,4 prosentilla (keskimäärin euroa). 1 Muihin velkoihin lasketaan esim. lainat vapaa-ajanasunnon tai auton hankintaan sekä muut kulutusluotot. Muuta velkaa oli alle 19-vuotiaalla (keskimäärin euroa) ja vuotiaista :lla eli 15,6 prosentilla (keskimäärin euroa) euroa. Vaihtelu tosin on erittäin suurta: siinä missä neljännes suomalaisnuorista saa vanhemmiltaan enintään 70 euroa taskurahaa, nauttii eniten nettoava neljännes peräti 195 euron kuukausirahaa. Joka kymmenes nuori ilmoittaa saavansa jopa 310 euroa kuussa. Asiasta tehdystä kyselystä ei selviä, mitä kuukausirahalla maksetaan, eli maksaako nuori esimerkiksi säännölliset harrastuskulunsa ja vaatteensa kuukausirahoillaan vai ei. Tyypillisimmin taskurahoilla hankittiin syömistä ja vaatteita, tai ne käytettiin matkalippuihin. 2 Maksuhäiriöt Mun talous -tiimi Valtaosa nuorten maksuhäiriömerkinnöistä aiheutuu kulutusluotoista, puhelinlaskuista, verkko-ostoksista tai maksamatta jääneistä vuokrista. Alle 20-vuotiailla maksuhäiriömerkintöjä on vielä suhteellisen vähän, koska maksamattomia laskuja ei ole vielä ehtinyt kertyä vuotiaista 11,4 prosentilla on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Miesten keskuudessa maksuhäiriöt ovat selvästi yleisempiä kuin naisilla. Yli 13 prosentilla vuotiaista miehistä on maksuhäiriöitä, kun naisten vastaava luku on 9. Vakavimmat maksuhäiriöt painottuvat vanhempiin ikäluokkiin. Maksuhäiriöitä on ollut eniten vuonna 1997, jonka jälkeen niiden määrä laski vuoteen Sen jälkeen häiriöiden määrä on kasvanut ja syksyllä 2014 määrän arvioidaan hipovan vuoden 1997 ennätystä. 1 Niin sanottuja pikaluottoja eli summaltaan pieniä, lyhytaikaisia, internetissä tai tekstiviestillä tehtävän lainahakemuksen perusteella myönnettäviä vakuudettomia kulutusluottoja on ollut markkinoilla vuodesta 2005 lukien. Pikaluottomarkkinat ovat tänä aikana kasvaneet voimakkaasti, ja vuonna 2011 pikaluottoja myönnettiin jo 1,4 miljoonaa kappaletta. Vuonna 2011 alle 300 euron saatavia koskevia velkomustuomioita annettiin jo lähes , ja ne kohdistuivat yli henkilöön. Asiakastiedon arvion mukaan tällaiset alle 300 euron saatavia koskevat tuomiot johtuvat pääasiassa maksamattomista pikaluotoista. (Vuonna tuomiota, jotka kohdistuivat noin henkilöön.) Vuonna 2011 tuomioista yli eli noin puolet kohdistui alle 30-vuotiaisiin siten, että alle 25-vuotiaisiin kohdistuneiden tuomioiden osuus näistä oli noin 70 prosenttia. 1 Kesäkuussa 2013 voimaan astuneen pikavippejä rajoittavan kuluttajansuojalain muutoksen vaikutuksista nuorten maksuhäiriöihin ei ole vielä tietoja. [1] Suomen Asiakastieto oy Taloustaidot turvaavat itsenäisen elämän [1] Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [2] Dansken Bank: YouGov -tutkimuslaitoksella teetetty tutkimus vuotiaiden nuorten taloustaidoista Pohjoismaissa. Toukokuu/2013 Osa nuorista pärjää hyvin itsenäisen elämän kynnyksellä, mutta kaikilla nuorilla ei ole tarvittavia elämänhallinnan taitoja itsenäisen asumisen onnistumiseen. 30 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa