Perusopetuksen opetussuunnitelma alkaen

Transkriptio

1 Perusopetuksen opetussuunnitelma alkaen Kasvatus- ja opetuslautakunta Marja Mattila

2 Opetussuunnitelma käyttöön asteittain luokat: syksyllä luokka: syksyllä luokka: syksyllä luokka: syksyllä 2019

3 Perusopetuksen tuntijako alkaen Kasvatus- ja opetuslautakunta teki tuntijakopäätöksen seudullisen päätöksen pohjalta Kangasalla tuntijako säilyy nykyisellä tasolla (222 vvh + 2 vvh).

4 Opetussuunnitelman rakenne Opetussuunnitelma jakautuu kahteen osaan: Yleinen osa eli luvut 1-12 On työstetty kussakin kunnassa ja koulussa. Vuosiluokkakokonaisuudet 1-2, 3-6 ja 7-9 eli luvut Sisältää jokaisen oppiaineen tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit. On työstetty seutukunnallisena yhteistyönä.

5 Yleinen osa Luku 1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta opetussuunnitelman taustatietoja ja laatimista ohjaavia periaatteita mainitaan mm. opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat kuten kulttuurikasvatus- ja kirjastoyhteistyösuunnitelma, aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma jne. viitataan koulukohtaiseen tasa-arvosuunnitelmaan viitataan päätettyyn tuntijakoon sisältää kieliohjelman Luku 2 Perusopetus yleissivistyksen perustana Perusopetuksen arvoperusta => Kangasalla painottuvat turvallisuus, sosiaaliset taidot, oman identiteetin rakentuminen ja vastuu itsestä Luku 3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet laaja-alainen osaaminen (vrt. aihekokonaisuudet vanhassa opetussuunnitelmassa)

6 Laaja-alainen osaaminen

7 Laaja-alainen osaaminen Kangasalla 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen tutkiva ja luova työskentelyote oppilaat rohkaistuvat ja oppivat luottamaan itseensä hyväksyvässä ilmapiirissä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu oman asuinalueen ja kunnan historiaan tutustuminen ja kulttuurivierailut => paikallistuntemus kasvaa hyödynnetään oppiainerajat ylittävissä oppimiskokonaisuuksissa myös ulkopuoliset toimijat kulttuurikasvatus- ja kansainvälisyyskasvatussuunnitelmien toteuttaminen 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot turvallinen liikennekäyttäytyminen kouluilla toimintamalli turvaamassa henkistä ja fyysistä hyvinvointia (mm. KiVa Koulu-ohjelma) 4. Monilukutaito kirjaston ja koulujen yhteistyösuunnitelma

8 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen tietotekniikka ja media osa toimintaympäristöä oppijan oppimisedellytysten ja tulosten parantaminen seudullisen, valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön mahdollistaminen ja tukeminen turvalliset ja toimivat tietotekniset toimintaympäristöt ulkoinen ja sisäinen sähköinen viestintä osa jokapäiväistä toimintaa => jatkuva kehittäminen kouluilla tvt-suunnitelmat osana lv-suunnitelmaa

9 Työelämätaidot ja yrittäjyys käytetään tutustumisessa myös ulkopuolisia osaajia kuten Yrityskylää, ammattiesittelyjä ja yritysvierailuja oppilaskuntavaaleilla harjoitellaan demokraattista äänestyskäyttäytymistä 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen oppilaat osallistuvat koulutyön suunnitteluun oppilaskunta-, kummi- ja tukioppilastoiminta sekä välituntiaktivitetttien ohjaus perusopetusta täydentävät mm. KiVa Koulu-ohjelma, Liikkuva Koulutoiminta, oppilasurheilutapahtumat, kansainvälisyystoiminta, kerho- ja iltapäivätoiminta, teematuokiot sekä vanhempainillat ja tapaamiset kunnan energiatehokkkuden suunnitelma huomioidaan opetuksessa ja kouluilla omat kestävän kehityksen suunnitelmat lv-suunnitelmassa

10 Luku 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri painotetaan hyvinvointia ja turvallista arkea opetuksen yhteiset tavoitteet lukuvuosittain mahdolliset kouluittaiset painotukset lv-suunnitelmissa kehittämistä ohjaavat periaatteet: toimintakulttuuri kehittyy yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (oppilaat, huoltajat, paikalliset toimijat) oppimisympäristöt ja työtavat => monipuolinen kehittäminen, hyödynnetään myös muita oppimisympäristöjä ja lähiympäristöä, monipuolinen oppimisvälineistö tuo mielenkiintoa oppimiseen työtapojen valinnassa ja kehittämisessä huomioidaan toiminnallisuus, leikit ja pelit, kiireettömyys, elämyksellisyys, vaihtelevuus, eriyttäminen ja eheyttäminen

11 opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet yhtenäisyyttä edistetään yhteistyöllä nivelvaiheissa eheyttämisessä käytetään oppiaine- ja luokka-asterajat ylittäviä projekteja, teemapäiviä ja jaksottamista luokka- ja/tai oppiainerajat ylittävien monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen määritellään koulukohtaisessa ops:ssa ja niiden sisältö lukuvuosisuunnitelmassa jokainen oppilas osallistuu vähintään yhteen noin viikon työmäärää vastaavaan kokonaisuuteen lukuvuoden aikana koulu raportoi toteutumisesta toimintakertomuksessa arvioinnissa voidaan käyttää esim. itse-, vertais- ja ryhmäarviointia, palautekeskustelua, kyselyä, portfoliota ja havainnointia

12 Luku 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen 5.1.Yhteinen vastuu koulupäivästä Kangasalla hyvä ja turvallinen koulupäivä oppilaille ja koulun työntekijöille turvallisuus syntyy hyvästä toiminnan suunnittelusta ja johtamisesta, henkilökunnan oikeasta ja suunnitelmallisesta toiminnasta, oppilaan oikeasta käyttäytymisestä ja toiminnasta, toimivasta yhteistyöstä huoltajien ja sidosryhmien kanssa, kiinteistöjen kunnosta ja kunnossapidosta

13 5.2.Yhteistyö Oppilaiden osallistuminen ja vastuun kantaminen oppilaiden vastuutehtävät välituntitoiminta oppilaita osallistaen oppilaskunnan toiminta Tilapalvelun, ruokahuollon sekä siivouksen henkilökunta säännölliset yhteiset palaverit koulun kanssa tavoitteena tasa-arvoinen, luonteva ja toisia arvostava vuorovaikutus

14 vierailijat ja vierailut opettajan vastuulla on varmistaa, että vierailujen sisältö on koulun opetussuunnitelman mukaista laajemmat vierailukokonaisuudet kirjataan lv-suunnitelmaan yhteistyö huoltajien kanssa positiivinen kasvatuskumppanuus tavoitteena kannustava, positiivinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus avoimien ovien päivä vähintään joka toinen vuosi vanhempainillat lukuvuosittain ja tarpeen mukaan mahdollisuus huoltajan ja opettajan yhteispalaveriin tarjotaan, oppilas lähtökohtaisesti mukana oppilaskohtaiset oppilashuollon palaverit sekä pedagogiset palaverit tarpeen mukaan yhteistyö vanhempainyhdistyksen kanssa

15 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Kangasalla sisältää kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia toimia koskevan suunnitelman (menettelytavat jne) arviointi keinojen tarkoituksenmukaisuudesta ja toimivuudesta kerran lukuvuodessa oppilashuoltoryhmässä

16 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Kangasalla rehtori päättää hallintopäätöksellä oppilaskohtaisesti (henkilökohtainen oppimissuunnitelma) käytetään yleensä erityisopetuksen yhteydessä => mahdollisuus edetä opinnoissa joustavasti ja esim. välttää luokalle jääminen

17 Yhdysluokkaopetus Kangasalla on pedagoginen ja mielekkääseen luokkakokoon perustuva ratkaisu AI ja MA opetetaan oman luokka-asteen ops:n mukaan, muut vuorolukuna =>mahdollistaa eriyttämisen eri suuntiin käytetään myös luokkamuotoisessa erityisopetuksessa

18 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus järjestetään jos se on pedagogisena järjestelynä mielekäs ja tarkoituksenmukainen, esim. pieni opetusryhmä vastuu opetuksen tavoitteista ja sisällöstä on ko. opetuksen opettajalla, rehtori vastaa järjestelyistä omalla koulullaan Joustava perusopetus järjestetään yläkoulussa keskittyen viimeisen luokan ja toisen asteen opintojen nivelvaiheeseen määritellään yhteistyöhön, oppilasvalintaan ja JOPOohjausryhmän tehtäviin jne. liittyviä asioita

19 Opetus erityisissä tilanteissa rehtori nimeää oppilasta opettavan opettajan ja oppimisen edistymistä seuraavan opettajan tavoitteena aina oppilaan etu ja eteneminen opinnoissa ikäluokkansa mukaisesti (hops tehdään) 5.5. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta kerhotoiminta, kirjastot, kulttuurikasvatussuunnitelma aamu- ja iltapäivätoiminta, koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet (Koulukuljetusperiaatteet)

20 Luku 6 Oppimisen arviointi Oppilaan arvioinnista oppimisen arviointiin Arvioinnin tulee aina perustua tavoitteisiin, ei sisältöön. Saman tavoitteen voi arvioida eri näytöillä, eroon koekeskeisyydestä => Sama maali, monta reittiä. Tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin (PL 22). Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

21 Arvioinnin kokonaisuus Kangasalla:

22 Käyttäytymisen arviointi

23 Opintojen aikainen arviointi arvioinnin periaatteet, mm. oppilasta kannustetaan suunnittelemaan ja arvioimaan omaa opiskeluaan eri aineissa monipuoliset ja vaihtelevat arviointimenetelmät, esim. portfoliot, oppimispäiväkirjat, projektit, joilla osoitetaan oma osaaminen (esim. tutkielmat, presentaatiot) vaihtelua kokeisiin, esim. ryhmä- tai parikoe, muistilappukoe, oppilaiden oma koe

24 Arviointi lukuvuoden päättyessä 1. luokalla syyslukukauden arviointi tehdään arviointikeskusteluna. Keväällä oppilaat saavat sanallisen lukuvuositodistuksen. 2. luokalla syyslukukauden arviointi tehdään arviointikeskusteluna tai oppilaat saavat sanallisen välitodistuksen. Keväällä annetaan sanallinen lukuvuositodistus. 3. ja 4. luokilla annetaan lukukausien päätteeksi sanallinen todistus. 5. luokasta alkaen oppilaat saavat numeraalisen todistuksen. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksen liitteessä, jos se on sanallista.

25 Arviointipalautteen antaminen ja ajankohdat Kangasalla

26 Päättöarvioinnin toteuttaminen Opettaja antaa päättöarvosanan pääsääntöisesti yhdeksännen luokan osaamisen perusteella, mutta tarvittaessa ottaa huomioon aikaisemmat arvioinnit. Käytössä on ns. päättöarviointiehdotelma, joka lasketaan oppilaan perusopetuksen kyseisen aineen viimeisen opiskeluvuoden arviointien keskiarvona. Päättöarvosanaa annettaessa opettaja päättää ehdotelman pohjalta, minkä arvosanan oppilas saa. Pääsääntönä on toimiminen ehdotelman pohjalta (matemaattinen pyöristys lähimpään kokonaislukuun). Perustellusta syystä opettajalla on kuitenkin oikeus päättää arvosana edellisestä säännöstä poikkeavaksi.

27 Valinnaisten aineiden arviointi luokat: arviointi sisältyy kaikille yhteisesti opetettavien aineiden arviointiin. alakoulussa valinnaisten aineiden arviointi toteutetaan asteikoilla hyväksytty / hylätty. yläkoulussa valinnaisten aineiden arviointi toteutetaan asteikoilla hyväksytty / hylätty, jos kyseessä on yhden viikkotunnin valinnainen aine. arvioinnin kriteerit löytyvät koulukohtaisista opetussuunnitelmista. Oppilaan tulee suorittaa valinnaisaineet hyväksytysti.

28 Luku 7 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki vs. Luku 8 Oppilashuolto Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Ei juurikaan muutoksia aiempaan (kolmiportainen tuki) Kolmiportainen tuki on pedagogista tukea, erotettu selkeästi oppilashuollollisista tukitoimista, joka on laajempi tukimuoto pieniä viilauksia, esim. erityisen tuen hallinnollisessa päätöksessä tulee olla kirjattuna yleisopetuksen yhteistyöluokka, vaikka olisi pienryhmän oppilas Oppilashuolto Ei olennaisia muutoksia aiempaan (laki ollut voimassa vajaat kaksi vuotta) koskee myös varhaiskasvatuksen esiopetusta keskeistä on ennaltaehkäisy ja yhteisöllisen oppilashuollon tukitoimet yksilöllistä oppilashuoltoa koskevat aikarajat on asetettu: terveydenhoitajan, koulupsykologin ja koulukuraattorin vastaanotto

29 Luku 12 Valinnaisaineet Kangasalla 1) Valinnaiset taide- ja taitoaineet: 1-6 luokkien kuudesta taide-ja taitoaineiden valinnaisesta oppiaineesta: neljä on kuntakohtaisia eli kaikille kouluille yhteisiä ja kaksi koulukohtaisia Kuntakohtaisia taide- ja taitoaineita ovat 3., 5. ja 6. luokalla käsityö sekä 4. luokalla kuvataide. Yläkoulussa 7. luokalla taide- ja taitoaineiden valinnainen on käsityö. 2) Valinnaiset aineet tarjonta päätetään ja kuvataan koulukohtaisesti oppilas valitsee lukukaudeksi kerrallaan edellisenä keväänä Valinnaisten aineiden opetusta voidaan toteuttaa myös monialaisten opintojaksojen yhteydessä.

30 Oppiaineiden tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit Oppiaineiden opetussuunnitelmia työstettiin seutukunnallisena yhteistyönä viidessä ryhmässä, joissa oli mukana eri kuntien opettajia: Vuorovaikutus (kielet) Luonnontieteet (biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja ympäristöoppi) Taiteet (kuvataide, musiikki, käsityö) Kansalaistaidot (historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, elämänkatsomustieto, oppilaanohjaus) Terveys (liikunta, terveystieto, kotitalous)

31 Muutoksia oppiaineiden opetukseen Äidinkieli ja kirjallisuus: uudet mallikirjaimet ja numerot käsialakirjoituksen opetus ei enää pakollista => tilalle näppäintaidot 1-2 luokille yksi vvh siirtyy alakoulusta yläkouluun draaman opetusta lisätään ja sitä käytetään myös muissa oppiaineissa

32 Ruotsin kieli Kielet opetus alkaa jo 6. vuosiluokalta tuntimäärä pysyy samana, mutta kaksi tuntia siirtyy yläkoulusta alakouluun Englannin kieli tuntimäärä pysyy samana, mutta yksi tunti siirtyy yläkoulusta alakouluun (Kangasalla 3. vuosiluokalle) Valinnaiset kielet: A2 ja B2-kielet ei muutoksia

33 Matematiikka Ohjelmointi alaluokille koodauksen muodossa Korostetaan ymmärtämistä mekaanisen laskemisen sijaan => matemaattisen ajattelun kehittyminen Laskualgoritmien opettaminen myöhentyy => taataan riittävä ymmärrys laskutoimituksista

34 Yhteiskuntaopin opetus aikaistuu => 4. vuosiluokalta alkaen 4. ja 5. vuosiluokalla 1 tunti opettaen arjen hallintaa, taloutta ja rahankäyttöä sekä demokratian ja kansalaisvaikuttamisen periaatteita. Ympäristöoppi vuosiluokilla korvaa aiemman luokilla olleen ympäristö- ja luonnontiedon ja luokkien biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian yhdistelee biologiaa, maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa

35 Liikunta Liikunnan opetus ei enää lähde lajeista vaan tavoitteena on tukea oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Oppimisen lisäksi parhaansa yrittäminen ja yhdessä työskentelyn taidot vaikuttavat arvosanaan Fyysisen toimintakyvyn mittaukset (Move-mittaukset) Yksi lisätunti 3-6 ja 7-9 luokille Kotitalous voidaan opettaa valinnaisena myös alakoulussa