Kansallinen sähköinen perhekeskus -tavoitetilan ja tavoitehyötyjen kuvaus

Transkriptio

1 Kansallinen sähköinen perhekeskus -tavoitetilan ja tavoitehyötyjen kuvaus

2 Sähköinen perhekeskus Ammattilaisten välinen sähköinen konsultaatio Sähköinen palvelutarjotin ja tietopankki Yksi yhteinen suunnitelma Mitä muuta? Sujuva palveluihin pääsy 24/7 Sähköinen etäasiointi Sähköiset lomakkeet, hakemukset ja esitiedot 2 2

3 Tietopankki Vanhemmuudesta Raskaudesta odotuksesta Lapsen normaalista kehityksestä eri ikäkausittain Vanhemmuuden ja parisuhteen tuesta Eroauttamisesta Lähisuhdeväkivallan ehkäisystä Monikulttuurisuudesta Maahanmuuttajapalveluista Apua elämän kriisitilainteisiin 4 4

4 Tietopankki Kohtaamispaikoista Järjestöistä ja seurakunnista, kerhot ym. linkit sivuille Vertaisryhmistä ja niistä tiedottamista (osallisuuden vahvistaminen) Palveluista: terveyspalvelut, neuvolapalvelut, sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus, harrastukset ja muista sidosryhmistä Tulkkipalveluista Lisäksi laskureita, mittareita, oma-arviointia -> omahoito / toteutuuko ODA:ssa Kootusti linkkejä eri sivustoille: MLL, Väestöliitto, Terveyskylä.fi, Mielenterveystalo, Netari jne 5

5 Sujuva palveluihin pääsy 24/7 Sähköiset palvelut ilmoitukset yhteydenotot etävastaanotto etäkonsultaatio matalankynnyksen tuki: chat, snapchat ym. sähköiset lomakkeet tulee voida tallentaa suoraan osaksi terveyskertomusta tai OmaOloa, josta ne menevät Kanta.fi:n lomakkeet muokattavassa muodossa, ettei aina tarvitse täyttää uutta, mutta aikaisemmat tiedot olisi silti löydettävissä Sähköinen ajanvaraus esim. neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon, lastenvalvojalle Hyvinvoinnin palvelukartta maakunnan alueelta, josta löytyy sote-palveluiden lisäksi lapsiperheille tarjolla olevia palveluita (hakee tiedon Palvelutietovarannosta PTV) Toteutus myös mobiiliversiona 6 6

6 Sähköinen etäasiointi /viestin välitys 7 7 Asiakkaan ja ammattilaisen välinen Monialainen tiimi Ammattilainen ammattilainen, konsultaatio ym. Skype-kokoukset, palaverit Turvallinen viestinvälitys asiakkaiden asioiden hoitamiseen Sote-palveluiden yhteinen viestialusta? Eri yhteistyökumppaneita mm. erikoissairaanhoito psykologi sosiaalitoimi, esim. lastenvalvoja neuvola/ kouluterveydenhuolto sivistystoimi, koulut, varhaiskasvatus järjestöt KELA ym.

7 Yksi yhteinen suunnitelma OmaOlo, mahdollistaako tämän? Yhteistyössä esim. sosiaalihuollon työntekijä perheneuvolan työntekijät terveydenhuolto, neuvola ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja oppilashuolto (koulukuraattori, koulupsykologi, koululääkäri) suun terveydenhuolto varhaiskasvatus koulu 8 8

8 Kehittämiskohteen laajuus Tarkoituksena on luoda yksi kansallinen sähköinen perhekeskus, joka on osittain samanlainen (ulkoasu, yhteisiä sisältöjä) ja osittain maakuntien itsensä tuottama paikallisiin tarpeisiin vastaava sivusto. Kansallinen sähköinen perhekeskus kokoaa omalta osaltaan yhteen eri maakunnissa tehtäviä perhekeskustoimintamalleja ja vastaa informaation ajantasaisuudesta ja vaikuttavuudesta kansallisella tasolla. Tämä kehittämistyö ei koske maakuntien omia sivustoja, joista voi kuitenkin olla linkki sähköisen perhekeskuksen sivuilla ja päinvastoin. Sähköistä perhekeskusta suunniteltaessa tulee huomioida muut kansalliset palvelut kuten Suomi.fi, ODA/ OmaOlo, Virtuaalisairaala, Palvelutievaranto, Omatietovaranto jne. Ratkaisu on ulkoasultaan helposti tunnistettava ja tavoitettava. 9

9 Kehittämiskohteen laajuus Asiakkaat saavat asuinpaikastaan riippumatta helposti ja nopeasti yhteyden ammattilaisiin ja pystyvät tuottamaan tietoa ammattilaisten käyttöön. Digitaaliset palvelut tulee olla asiakkaiden saatavilla aina, kun se vaan on mahdollista. Tieto palveluista tulee tuottaa monikanavaisesti ja eri tavoilla, tasa-arvoisesti ja huomioiden ihmisten haasteet. Sähköisestä perhekeskuksesta löytyy myös maakunnallinen pyydä apua -nappi, jonka kautta asiakkaat voivat ottaa yhteyttä ja saavat apua nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Tärkeänä nähdään, että ammattilaiset osaavat itse käyttää sujuvasti sähköistä perhekeskusta ja sen palveluita, jotta he osaavat ohjata asiakkaita sen käyttöön. 10

10 Taloudelliset hyödyt palvelun tuottajille Yksi kansallinen palvelu, ylläpito keskitetty, vaatii vähemmän resursseja. Tieto ajantasaista. Sähköisillä palveluilla säästetään työntekijöiden resursseja -> kustannushyöty organisaatioille. Tehostaa asiakkaan ja ammattilaisen välistä kommunikaatiota sekä vähentää asiakkaan ja ammattilaisen ajankäytöstä sitä osuutta, joka menee rutiiniasioiden hoitoon. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus seurata ja ennakoida omaa hyvinvointiaan itsenäisesti ja vähentää näin tarvetta asioida ammattilaisen luona. Mahdollisella ajansäästöllä pyritään kohdentamaan resursseja parempaan palveluun. Tavoitteena on palvelun tuottamisen kustannuksien pienentäminen, palvelun laadun ja saatavuuden parantaminen sekä asioinnin helpottaminen

11 Taloudelliset hyödyt palvelun tuottajille Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä avainsanoina ovat asiakaslähtöisyys ja palvelujen saumattomuus. Tavoitteena ovat palvelujärjestelmän yhtenäistäminen ja organisaatiokeskeisten toimintakäytäntöjen muuttaminen tehokkaammaksi, keskenään yhteensopiviksi ja asiakkaalle joustavammaksi. Palvelu olisi tehokkaampaa, ja samaan asiaan liittyvät palvelut kytkeytyisivät toisiinsa. Tiedonkulku eri viranomaisten ja hoitoammattilaisten välillä kulkisi paremmin. Kansalaisten ja asiakkaiden toimintamahdollisuuksia parannettaisiin aktiivisempaan suuntaan oman tai läheisten hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, ja asiakkaiden omatoimisuus lisääntyisi. Syntyisi myös aikaisempien rinnalle tai kokonaan uusia palveluja ja asiointimahdollisuuksia. 12

12 Taloudelliset hyödyt palvelun tuottajille Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaiden asiointia helpottaisivat sähköinen ajanvaraus, vuorovaikutteinen asiointi ja erilaiset internetin tarjoamat tietopankit. Asiakkaat voivat etsiä tarvitsemansa palvelut kuormittamatta tiedusteluillaan palvelun tuottajia. Kotiympäristössä selviytyminen helpottuu uusien teknisten apuvälineiden ja palveluiden avulla, ja asiakkaat pystyvät asumaan kotona aikaisempaa pitempään. Palvelujen tuottamisessa keskeisenä lähtökohtana tulisi olla asiakaslähtöisyys. Tiedonkulku ammattilaisten välillä olisi sujuvampaa Puhelimitse tavoittelu jäisi pois tai ainakin vähentyisi, jos asiakkaille vastattaisiin turvallisella viestinvälityksellä. 13

13 Hyödyt asiakkaille ja sidosryhmille Yksi kanava, josta löytyy tiedot ja palvelut kootusti Ajasta ja paikasta riippumatonta palveluaà asiakaslähtöisyys Parantavaa asiakaspalvelua, yhden luukun periaatteella. Asiakkaan ääni tulee paremmin kuulluksi, asiakas voi itse kirjata asiansa sähköiseen palveluun tai lomakkeeseen sekä aloittaa asiansa prosessoinnin jo siinä vaiheessa. Asiakkaan yhteydenotto saadaan sähköisen palvelun avulla ohjattua nopeammin oikeaan osoitteeseen ja asiakas oikeaan palveluun. Tällöin palveluprosessi nopeutuu ja tehostuu. Laadukkaampaa ja tasalaatuista palvelua. Tukee palvelurakenneuudistusta, joilla taataan kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseen ja palveluihin, jotka eivät edellytä fyysistä käyntiä.

14 Hyödyt asiakkaille ja sidosryhmille 15 Asiakkaat voivat jo ennen ensimmäistä tapaamista kartoittaa ja vertailla tarjolla olevia mahdollisuuksia sekä palveluja. Verkko nopeuttaa ja helpottaa tiedon jakamista, joten asiakkailla on saatavilla tietoa aiempaa enemmän ja laajemmin. Näin myös asiantuntijuus jakautuu työntekijän ja asiakkaan kesken enemmän kuin ennen. Virtuaaliset auttamisympäristöt tai palvelukanavat tuovat kriisitilanteissa uusia kanavia asiakkaan ja ammattilaisen väliseen vuorovaikutukseen. Nuorille kanssakäyminen ja ongelmista kertominen virtuaalisessa tapaamisessa voi olla helpompaa kuin jos olisi kasvokkain tapahtuvassa kohtaamisessa ammattilaisen kanssa Madaltaa yhteydenoton kynnystä, koska asiakas voi kirjoittaa tavallaan kasvottomasti, jolloin on helpompi purkaa vaikeitakin asioita

15 Toiminnan tehostuminen ja sitä kautta tapahtuva tuottavuuden nousu Sähköisten palvelujen käyttöönotto vaatii toimintaprosessien muutosta ja järkiperäistämistä -> karsitaan päällekkäiset toiminnot Sähköisiä palveluja hyödyntämällä voidaan säästää resursseja -> vähentää esim. puhelinsoittoja ajanvaraukseen ym. Tietotekniikan avulla voidaan vähentää turhaa kommunikointia ja siirtää työ tietokoneille ja -järjestelmille. Näin voidaan saada aikaa työlle, jota koneet eivät pysty tekemään, kuten luovaan ideointiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Toimintaprosessit on tärkeä suunnitella niin, että sähköistäminen tukee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan palveluprosessia

16 Osaaminen ja henkilöstö Substanssissa syntyy hyötyjä prosessien ja toiminnan tehostumisen ja tuottavuuden kautta. Kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Sähköisten palvelujen käytettävyyttä olisi parannettava ja niiden käyttöönottoa tuettava. Sähköisten palvelujen kokonaiskuva on pirstaleinen -> palvelut yhtenäisiksi. Asiakkailla on oikeus palveluihin riippumatta asuinpaikastaan tai esimerkiksi fyysisestä terveydentilastaan. Sähköisten palvelujen tulee olla helppokäyttöisiä ja saavutettavia

17 KIITOS Jaana Koivisto Leena Koivumäki Anu Leinonen