SOSIAALIHUOLLON MALLINTAMISTYÖPAJA

Transkriptio

1 1 (5) SOSIAALIHUOLLON MALLINTAMISTYÖPAJA Aika Ti klo 8 10 Paikka Kosken kokoustila MAT 100, Matarankatu 4, Jyväskylä Kosken johtaja Marja Heikkilä johdatti aiheeseen. Hän oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana valinnanvapauslain, maakunta- ja sote-uudistuslakien sekä palveluntuottajalain osalta. Lakeja pyydettiin tarkastelemaan erityisesti suhteesa sosiaalihuollon palveluprosesseihin ja päätöksentekoon sekä uudistuksen tavoitteisiin. Lausunto (pdf) ja tiivistelmädiat (pdf) linkkejä klikkaamalla (Koskeverkon sivuilla) Sosiaalityön ja -ohjauksen mallintamisessa käytettiin jäsennyksenä neljää tuen tarpeen tasoa (pohjautuu Petteri Paasion jäsennykseen: 1.informaatio- ja oma-apu/-hoito, 2. palvelu-ja asiakasohjaus, 3. arjessa pärjäämisen tuki ja 4. vakavien vaikeuksien/ongelmien tuki. Näitä tarkastetiin lähipalveluiden ja koottujen palveluiden sekä rakenteellisen sosiaalityön näkökulmista (ei käytetty sote-keskus-liikelaitos -jakoa, jonka eteneminen epäselvää ja herättää aina vain enemmän kysymyksiä). Työskentelyn ohjeistuksena annettiin kuvatkaa asiakkaan tarvitseman tuen näkökulmasta mitä sosiaaliohjaus/sosiaalityö sisältää eri tasoilla. Neljä ryhmää pohti jokaista tasoa ja ajatukset koottiin fläpeille. Informaatio- ja oma-apu/-hoito Erilaiset nettipalvelut/-pelit ja oma-apu -linkit ja sähköiset hakemukset (esim. Hyvis). Nettipalvelut sijoittuvat koottujen ja lähipalveluiden välimaastoon; voidaan tuottaa kootusti, mutta ovat käytettävissä lähellä. Edellytyksenä ovat toimivat sähköiset palvelut. Edelleen tarvitaan myös perinteisiä esitteitä ja palvelujen omia sivuja. Lähipalveluna kasvokkain tapahtuva neuvontapalvelu, uutena erilaiset jalkautuvat ja pop-up-tyyppiset palvelut ja tempaukset. Elämän erilaisten siirtymävaiheiden tunnistava tieto ja toiminta ennakoi, tukee ja ohjaa jo varhaisessa tuen tarpeen vaiheessa. Etsivä toiminta asukkaille, joilla on tuen tarvetta, mutta ei vielä yhteyttä palveluihin; esimerkiksi lähipiirissä havaitaan tuen tarve jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vertaisryhmät asettuvat koottujen ja lähipalvelujen välimaastoon; voivat olla sekä lähellä että etäämmällä olevia ryhmiä. Koottuina palveluina määriteltiin jalkautuminen, infotilaisuudet ja konsultaatio kaikille asukkaille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Koottua informaatiota ovat erilaiset vuosikertomukset ja uutiskirjeet. Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta määriteltiin yhteiskehittäminen (asiakkaat ja työntekijäverkostot) ja vertaisryhmät asiakkaita/asukkaita valtaistavana toimintana. Osallistuminen yhteiseen tutkimiseen/kehittämiseen on kuntouttavaa ja voimauttavaa. Tämän myötä esimerkiksi sosiaalipalvelun käyttöä ei koeta salattavana ja hävettävänä vaan päinvastoin. Omien asioiden jakaminen ryhmässä on voimauttavaa, tuo uusia näkökulmia ja muuttaa asenteita. Asukas- ja asiakasraadeissa kiinnostus ratkaisee, ei sektoroituja raateja. Twitter, facebook-sivut sekä chat-asiakaspalvelu myös rakenteellisena, tietoa tuottavana toimintana. Kunnan hyte-työ on perusta asukkaiden hyvinvoinnin toteutumiselle. Mitä paremmin hyvinvoinnin perusta toteutuu, sitä vähemmän tarvitaan sote-palveluja - miten kunnat jatkossa toimivat hyte-työn osalta, kun maakuntarakenne tulossa? Hyvinvoinnin toteuttaminen rakentuu kaikesta kunnassa tapahtuvasta toiminnasta, se ei ole vain sote-toiminnan tehtävä. Todettiin, että tätä tietoa ja ymmärrystä tulisi viedä nyt entistä vahvemmin kuntien hyvinvointityöhön. Sosiaalihuollon erityinen osaaminen

2 2 (5) on asiakkaan kokonaisvaltainen tukeminen, osataan harkitusti myös joustaa rakenteissa ( harkittu anarkia asiakkaan asiassa ). Palvelu- ja asiakasohjaus Palvelu- ja asiakasohjaus on yksi keskeisin toiminta tulevaisuudessa, johon on oikeasti satsattava. Palveluohjaajalla on oltava laajaa sosiaalialan osaamista. Tärkeä kysymys on, miten palveluohjaaja tunnistaa asiakkaan tarpeet? Alustava palvelutarpeen arviointi esimerkiksi huoliseula? Palveluohjauksen tukena moniammatillinen tiimi: esimerkkinä Järvenpää, jossa sosiaaliohjaaja, terveydenhoitaja ja kokemusasiantuntija palveluohjauksen tukena. Nopea pääsy palveluohjaukseen, ammattilaisten monialainen yhteistyö ja vastuutyöntekijä varmistavat asiakkaan sujuvan ja oikeanlaisen tuen saamisen yksi arviointi ja yksi suunnitelma. Koottuna palveluna keskitetty maakunnallinen contact center, lajittelukeskus. Kiireellisyyden arviointi ja asiakkaaan asiassa oleelliset yhteistyötahot mukaan. Ohjaus sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen arviointikriteerien mukaisesti. Mihin loppuu palveluohjaus ja mistä alkaa erityinen tuki? Palvelujen päivitetty karttaohjelma ja ajantasainen tieto muuttuvasta palvelujärjestelmästä. Monialaisen tiedon keruu/tietovaranto rakenteellisen sosiaalityön materiaalina.

3 3 (5) Arjessa pärjäämisen tuki Arjessa pärjäämisen tuki on sosiaalihuollon perustehtävän ydintä. Mitä on kunnan vastuulla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä? Kaikki hyvinvointia ja terveyttä edistävät perusrakenteet luovat arjessa pärjäämisen perustaa lähellä asukasta. Ennaltaehkäisy, tavoitettavuus, chat-palvelut. Lähipalveluina perhekeskus ja hyvinvointitupa, kolmannen sektorin työ ja läheisverkostojen mukaan ottaminen. Ennakointi ja omien voimavarojen vahvistaminen. Oikea-aikainen ja riittävä tuki ei odottelua, täyttyykö kriteerit. Mitä asiakas tarvitsee? Tiivis työntekijän johtama prosessi. Työ perustuu asiakassuunnitelmaan. Kootaan ja koordinoidaan verkostot. Ennaltaehkäisyn mahdollisuus sosiaaliohjauksessa. Ryhmät, asumisohjaus, chat. Sosiaalityössä ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta kertyy paljon tietoa ihmisten arjessa pärjäämisestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä, tämän tiedon välittäminen päätöksentekoon. Jatkuva vuoropuhelu

4 4 (5) asukkaiden, tuottajien ja järjestäjän välillä siitä, miten palvelut tukevat ja vaikuttavat arjessa pärjäämiseen. Ekososiaalinen työ tuo näkyväksi esimerkiksi sitä, mikä merkitys esteettömällä ympäristöllä on arjessa pärjäämiselle. Vakavien vaikeuksien/ongelmien tuki Asiakkaan osallisuus ja vaikuttaminen omassa asiassaan. Tuen tarpeen tunnistaminen ja asiakas- ja palveluohjaus asiakkaan tuen ja tarpeen kautta, ei ohjata pois. Asiakkaan kokonaistilanteen vastuu ja koordinointi oltava selkeä ja sovittu. Asiantuntijat menevät asiakkaan luokse. Tehdään monialaista yhteistyötä ja ollaan mukana eri palveluihin siirtymisessä ns. saattaen vaihtaen siirtymät. Kootuissa palveluissa kuten vammaispalvelut, aikuissosiaalityö ja lastensuojelu, sosiaalityöntekijä johtaa asiakasprosessia ja kokoaa verkostoja ja varmistaa asiakkaan/perheen tarvitsemat eri palvelut. Lisäksi koottuja palveluja lasten- ja nuorten psykiatria, erikoissairaanhoito, oppimisen erityisasiantuntijat sekä päivystys 24/7. Rakenteellisen sosiaalityön tueksi tiivis yhteistyö teoreettisen tutkimustiedon kanssa. Rakenteellinen sosiaalityö pohjautuu paikallistuntemukseen, tietoon ja ymmärrykseen asiakaskunnasta.

5 5 (5)