Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta"

Emma Lattu
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta Maakuntaliitot -maankäytön suunnittelu -aluekehitys Maakunnat (18 kpl) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

1 Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta Maakuntaliitot -maankäytön suunnittelu -aluekehitys Maakunnat (18 kpl) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot -vesi- ja kalatalous -vesien- ja merenhoito -luonnonsuojelun edistäminen -alueidenkäytön edistäminen -aluekehitys -ympäristönsuojelulain valvonta -vesilain valvonta -YVA-tehtävät -luonnonsuojelun viranomaistehtävät -vesilain mukaiset luvat -ympäristönsuojelulain mukaiset luvat LUOVA

Esitys yhteistyöalueista Pohjois-Suomi Kalatalous ja vesitalous koko alueella Vesienhoidon koordinointi: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (VHA 4) ja Lappi (VHA 5-7) Länsi-Suomi Vesienhoidon

Kokemäenjoki (Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais- Suomi) Itä-Suomi Vesienhoidon koordinointi: VHA 1 ja 2, yhteistyö koko alue Kalatalous: koko alue tai koko Järvi-Suomi Vesitalous:

2 Esitys yhteistyöalueista Pohjois-Suomi Kalatalous ja vesitalous koko alueella Vesienhoidon koordinointi: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu (VHA 4) ja Lappi (VHA 5-7) Länsi-Suomi Vesienhoidon koordinointi: koko alue (VHA 3) Kalatalous: koko alue tai koko rannikko Vesitalous: - Pohjanmaan jokivesistöt (Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa) - mm. Kokemäenjoki (Pirkanmaa, Satakunta, Kanta-Häme, Varsinais- Suomi) Itä-Suomi Vesienhoidon koordinointi: VHA 1 ja 2, yhteistyö koko alue Kalatalous: koko alue tai koko Järvi-Suomi Vesitalous: koko alue - Vuoksen alue(etelä-karjala, Etelä- Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kymenlaakso) - Kymijoen alue (Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Keski-Suomi, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo) Kalataloustehtäv ät

3 Yhteistyö lakiesityksissä Maakuntalaki (48 51 ) Sopimus yhteisestä toimielimestä vastuumaakunta Yhteinen virka Sopimus viranomaistehtävien hoitamisesta Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä Maakuntien on sovitettava yhteen vesienhoidon sisältö ja aikataulu vesienhoitoalueiden sisällä ja niiden välillä Merenhoidon tehtävissä maakuntien on sovitettava yhteen merenhoidon suunnittelun sisältö ja aikataulu Laki maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa Lain tarkoituksena on turvata riittävät henkilöstö- ja muut voimavarat sekä tarvittava erityisasiantuntemus ja tehtävien hoito vesistöaluekokonaisuuksina maakunnille kuuluvissa kalatalouden ja vesitalouden tehtävissä Maakuntien sopimus tehtävien hoitamisessa Jos maakunnat eivät pääse sopimukseen valtioneuvosto voi antaa tarpeelliset määräykset tehtävien hoitamisesta maakuntien yhteistoiminnassa Voimaanpanolain mukaisesti maakunnille yhteisesti siirtyvät vesiluvat Lainsäädännöllä keskitetyt tehtävät (erillisrahoitus?) Patoturvallisuuden viranomaistehtävät (Kainuu) EU:n kalastuksen valvonta (Varsinais-Suomi) Rajavesistötehtävät (Lappi, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)

4 Tehtävät, joissa yhteistyö on välttämätöntä Vesien- ja merenhoito Vesienhoidon koordinointi Merenhoidon koordinointi Vesien tilan seuranta Erityisasiantuntemusta vaativat tehtävä Vesitalous Maakuntien omat vesistösäännöstelyt ja niiden lupien hallinta Tulvariskien hallinnan koordinointi Ojitustoimitukset ja peruskuivatus Vesirakenneomaisuus ja lupien hallinta (muut kuin säännöstelyt) Rajavesistötehtävät Kalatalous Kalatalouden alueellisten yhteistyöryhmien toimialueet ja johtaminen Kalatalouden toimintaryhmien (EMKR) avustukset ja ohjaustyö Kalatalousalueiden toimintaan liittyvät kalastuslain mukaiset tehtävät EMKR- toimeenpanossa maakuntien yhteinen väittävä toimielin päätökset maakunnissa Kunnostushankkeiden koordinointi 4

5 Yhteistyön laajuustarkastelu Yhteistyön laajuus voi eri tehtävissä olla eri vaihtoehdon (VE1, VE2 ja VE3) mukaista. VE1 lakisääteisen minimiyhteistyön vaihtoehto Yhteistyötä sovitaan tehtäväksi pelkästään vesien ja merenhoitolain sekä kala- ja vesitehtävien perälautalain minimitulkinnan mukaisesti ottaen huomioon myös muussa substanssilaissa säädetty yhteistyö Vesienhoitoaluetta/vesistöaluekokonaisuutta tulee tarkastella myös tässä tapauksessa kokonaisuutena (vesien- ja merenhoitolaki ja perälautalaki) Vesien ja merenhoitolaki vaativat suunnittelun ja sisällön yhteensovittamista vesienhoitoaluekohtaisesti sekä vesienhoitoalueiden välillä Perälautalaki edellyttää myös resurssien ja erityisasiantuntemuksen turvaamista VE2 osaamista ja vaikuttavuutta varmistava vaihtoehto Yhteistyöstä sovitaan lakisääteisen yhteistyön lisäksi siellä ja niissä tehtävissä, missä yhteistyö on tarkoituksenmukaista työn tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta Eri maakunnissa oleva erityisosaaminen ja voimavarat ovat käytössä maakuntaa laajemmalla alueella VE 3 laajan yhteistyön vaihtoehto Lähes kaikki vesi- ja kalatehtävät toteutetaan yhteistyössä maakuntien kesken, jolloin koko suuralueen osaaminen on yhteiskäytössä

7 Päätöksenteko Kaikki maakunnan alueella tapahtuvat päätökset tehdään ao. maakunnassa. Yhteensovittamisen vaatimus esimerkiksi vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävissä (kalatehtävät?) Ratkaisu tapahtuu kunkin maakunnan johtosäännön mukaisesti. Ratkaisijana kunkin maakunnan maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, muu toimielin tai johtava viranhaltija, jolle toimivalta asiakokonaisuuden tehtävissä on annettu.

Vesienhoidon valtakunnallinen yhteistyö Vesienhoidon suunnittelua tehdään nykyisin kiinteässä yhteistyössä ELYkeskusten (jatkossa maakuntien ja LUOVAn), ministeriöiden, SYKEn ja

Maakuntien on yhteensovitettava vesienhoidon suunnittelun aikataulu ja sisältö valtakunnallisesti vesienhoitoalueiden välillä ( Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 6 ).

8 Vesienhoidon valtakunnallinen yhteistyö Vesienhoidon suunnittelua tehdään nykyisin kiinteässä yhteistyössä ELYkeskusten (jatkossa maakuntien ja LUOVAn), ministeriöiden, SYKEn ja Luken välillä. Vesienhoidon tiedot raportoidaan yhtenäisessä muodossa EU:lle. Ohjeistus, mallit, tietojärjestelmät ovat valtakunnallisia ja laaditaan yhteistyössä. Maakuntien on yhteensovitettava vesienhoidon suunnittelun aikataulu ja sisältö valtakunnallisesti vesienhoitoalueiden välillä ( Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 6 ). Ympäristöministeriö järjestää maakunnan kanssa neuvottelun, jolla varmistetaan, että vesien- ja merenhoidon suunnittelu ja sen toimeenpano tehdään valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. (28a ) 8

Vesienhoidon suunnittelun koordinointi vesienhoitoalueilla Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (6 ) edellyttää yhteistyötä, mutta kaikilla maakunnilla on

9 Vesienhoidon suunnittelun koordinointi vesienhoitoalueilla Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (6 ) edellyttää yhteistyötä, mutta kaikilla maakunnilla on vastuu lain edellyttämistä tehtävistä. Mm. kuulemisten järjestäminen, ohjausryhmän ( 15) toiminnan valmistelu sekä vesienhoitosuunnitelman laadinta ja raportointi edellyttävät keskitettyä valmistelua vesienhoitoalueella. Vesienhoidon koordinointiin tarvitaan Vuoksen vesienhoitoalueella 1 htv, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 1,2 htv. Vesienhoidon suunnittelua ohjaavien ohjausryhmien on järkevää toimia yhteistyössä Vuoksen ja Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueilla (ks. kartta). Useat maakunnat kuuluvat molempiin vesienhoitoalueisiin. 9

Vesienhoidon suunnittelu ja toteutus maakunnassa Jokaisella maakunnalla on vastuu vesienhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta alueellaan (5 ).

10 Vesienhoidon suunnittelu ja toteutus maakunnassa Jokaisella maakunnalla on vastuu vesienhoidon suunnittelusta ja toteutuksesta alueellaan (5 ). Maakunnan on oltava selvillä vesien tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavista toimenpiteistä sen parantamiseksi. Maakunta on merkittävä toimija vesienhoidon toimenpiteiden edistämisessä ja toteuttamisessa. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano, maakunnallisen vesienhoidon yhteistyö ja vesien tilaan liittyvä paikallistuntemus tulee järjestää jokaisen maakunnan alueella. 10

11 Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta Lain edellyttämä yhteistyö Maakuntien laatimat seurantaohjelmat yhteensovitetaan vesienhoitoalueella. Seurantaohjelmaa laadittaessa otetaan soveltuvin osin huomioon toiminnanharjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu ( VMHJ 9 ). Laki edellyttää yhteistyötä vesienhoitoalueen maakuntien ja LUOVAn kesken Tehtävien hoidon kannalta välttämätön yhteistyö Seurantojen näytteenotto ja laboratoriopalvelujen hankinta maakuntien yhteistyönä hankinta-alueilla (markkinakartoitukset, palvelukuvaukset ym tehdään valtakunnallisella tasolla). Seurantojen laadunvarmennus tiettyjen erityisosaamista vaativien tehtävien osalta (eri maakunnilla erilaiset osaamisprofiilit) Tietojärjestelmien kehittämisen ja päivittämisen, seurannan eri osa-alueiden asiantuntemuksen sekä seurantamenetelmien kehittämisen osalta tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä ja koordinaatiota maakuntien, SYKEn, LUKEn sekä LUOVAn välillä Maakuntien reuna-alueilla yhteiset vesistöt ja valuma-alueet edellyttävät säännöllisesti yhteistyötä Tehtävien hoidon kannalta tarpeellinen yhteistyö Ympäristötiedon analysointi ja jalostaminen maakunnan asukkaiden ja toimijoiden tarpeisiin Maakunnan sisällä erityisen tärkeää on lisäksi kuntayhteistyö seurantojen ja tarkkailujen 11 osalta

12 Erityisasiantuntemusta vaativat tehtävät Maakuntien välillä on suuria eroja vesienhoidon tehtävien erityisosaamisessa, kuten: ekologisen tilan luokittelun eliöryhmien erityisosaaminen (kalat, vesikasvit, pohjaeläimet jne.) kemiallisen tilan luokittelun erityisasiantuntemusta vaativat tehtävät toimenpiteiden suunnittelun eri sektorit (turvetuotanto, metsätalous jne.) pohjavesien luokitteluun ja hoitoon liittyvä erityisosaaminen Erityisasiantuntemusta vaativia tehtäviä voidaan osin hoitaa maakuntien välisenä yhteistyönä yhteisillä viroilla. Osassa erityistehtävistä paras osaaminen on maakuntien ulkopuolella. Yhteistyö on tärkeää erityisesti SYKEn, Luken ja LUOVAn kanssa. Erityisasiantuntemuksen vaatima yhteistyö ja sen vaatimat resurssit suunnitellaan tapauskohtaisesti. 12

Samankaltaiset tiedostot

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1 2 14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa