LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSTOIMENPITEIDEN KUSTANNUSTEHOKKUUS

Transkriptio

1 Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSTOIMENPITEIDEN KUSTANNUSTEHOKKUUS Parlamentaarinen liikennetyöryhmä

2 Liikenteen päästöjen perusskenaario Perusskenaario nojautuu käytännössä kokonaan uusien autojen energiankulutuksen pienenemiseen, joka on hyvin epävarmaa, koska todellinen energiankulutus on jopa 40 % suurempi kuin tyyppihyväksyntätestin kulutus

3 Nykyiset päästölähteet vähennyspotentiaali Nykyisten päästölähteiden analyysi on edellytys päästöjen vähentämisen potentiaalin tunnistamiselle Aluejako: pääkaupunkiseutu: Helsinki suuret kaupunkiseudut (> asukasta): Turku, Tampere, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Oulu keskisuuret kaupunkiseudut ( asukasta): Pori, Kotka-Hamina, Riihimäki, Vaasa, Joensuu, Lappeenranta, Kouvola, Rovaniemi, Hämeenlinna, Seinäjoki, Mikkeli, Porvoo, Rauma muut seutukunnat

4 CO2-päästöt (Mt) Henkilöliikenteen päästöt alueittain, pituusluokittain ja matkatyypeittäin 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Pääkaupunkiseutu Suuri kaupunkiseutu Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Keskisuuri kaupunkiseutu Muut seutukunnat Seutukuntien väliset Pääkaupunkiseutu Joukkoliikenteen edistäminen, henkilöautojen täyttöaste, autojen sähköistyminen Suuri kaupunkiseutu Keskisuuri kaupunkiseutu Muut seutukunnat Seutukuntien väliset Seutukuntien sisäiset Seutukuntien väliset kotimaa ulkomaa vierailu vapaa-aika työasia työ/opiskelu ostos/asiointi <5km 5-50km km >100 km

5 Kuorma-autokuljetusten päästöt alueittain ja toimialoittain Täyttöaste Sähköistyminen, kaupunkilogistiikka Massojen ja mittojen korotus

6 Päästövähennysten potentiaali Energia- ja ilmastostrategian toimenpidekokonaisuus Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Ilmastopaneelin arvioima tarkempi toimenpidejako Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen* Joukkoliikenteen edistäminen* Henkilöautojen täyttöasteen parantuminen Kuorma-autokuljetusten energiatehokkuus Uusien autojen energiankulutuksen väheneminen Sähkö- ja kaasuautot Kuorma-autojen energiankulutuksen väheneminen Päästövähennys vuonna 2030 verrattuna perusskenaarioon 1 Mt 0,3 Mt 0,18 Mt 0,19 Mt 0,3 Mt 0,6 Mt 0,32 Mt 0,14 Mt 0,13 Mt Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Uusiutuvat polttoaineet 0,9 Mt henkilöautoissa Uusiutuvat polttoaineet kuormaautoissa 0,5 Mt *Noin 0,1 Mt kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteispäästövähennyksestä voidaan saada aikaan liikenne palveluna (MaaS) -toimintatavalla 2 Mt

7 Kustannustehokkuus yhdyskuntarakenne, kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Tuominen et al. (VNK 14/2015): n. 180 /t Päästövähenemä : 2,5 Mt (vuonna ,3 Mt verrattuna 2014 tasoon) Kustannukset: 740 M Hyödyt: CO 2 80 M, liikenneturvallisuus ja kansanterveys 210 M Ei ota huomioon vaikutusta henkilöautojen omistamiseen Liimatainen et al. (Ilmastopaneeli 2015): -172 /t Kumulatiivinen päästövähenemä : 18,6 Mt, -172 /t Kustannukset 11,1 mrd. 510 M vuodessa infraan ja palvelutason parantamiseen (HUOM! Mikä osa lasketaan tähän kustannukseksi, kun näitä tehdään joka tapauksessa liikennejärjestelmän toimivuuden edellyttämänä?) Hyödyt 14,3 mrd. 3,9 mrd. terveyshyödyt 4,0 mrd. henkilöautojen hankintakustannusten säästö 3,9 mrd. henkilöautojen kiinteiden kustannusten vähenemä 2,5 mrd. energiankulutuksen vähenemä

8 Kustannustehokkuus henkilöautojen käyttötavat Atkins (2009) Skotlanti, yhteiskäyttöautot: 150 /t Ei ota huomioon vaikutusta henkilöautojen omistamiseen Ei ota huomioon keskikuormituksen kasvattamista Liimatainen et al. (Ilmastopaneeli 2015): -954 /t Keskikuormitus henkilöautoissa 1,8 1,9 2,4 hlöä Yhteiskäyttöautoja (2030) (2050) Kumulatiivinen päästövähenemä : 8,7 Mt, -954 /t Kustannukset 1,0 mrd. Henkilöautojen yhteiskäytön ja kimppakyytien järjestelmät, n /auto vuodessa Hyödyt 9,3 mrd. 4,0 mrd. henkilöautojen hankintakustannusten säästö 4,0 mrd. henkilöautojen kiinteiden kustannusten vähenemä 1,4 mrd. energiankulutuksen vähenemä kimppakyydeillä

9 HA vety HA sähkö HA kaasu HA plug-in diesel HA diesel HA plug-in bensiini HA FFV HA bensiini Henkilöautokanta BAU-skenaariossa (vasen) ja Suositus-skenaariossa (oikea).

10 Tekniikka ratkaisee? Jos tottumukset eivät muutu: Henkilöautokanta BAU-skenaariossa (vasen) ja Teknologia-skenaariossa (oikea) HA vety HA sähkö HA kaasu HA plug-in diesel HA diesel HA plug-in bensiini HA FFV HA bensiini

11 Kustannustehokkuus uusien henkilöautojen energiankulutuksen pienentäminen Nylund et al Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Vuoden 2016 päivitys. VTT Tutkimusraportti VTT-R

12 Kustannustehokkuus uusien henkilöautojen energiankulutuksen pienentäminen Schade et al. (2011) EU TransPoRD-projekti: 199 /t Veronkevennys päästöjen mukaan, max /auto Atkins (2009) Skotlanti: 1200 /t Suora hankintatuki 7000 /auto Liimatainen et al. (Ilmastopaneeli 2015): 338 /t Kumulatiivinen päästövähenemä : 7,1 Mt, 338 /t Kustannukset 3,5 mrd. Energiatehokkaiden autojen hintalisä, kasvaa 0 :sta 5000 :oon vuosina Hyödyt 1,1 mrd. energiankulutuksen vähenemä

13 Kustannustehokkuus henkilöautojen vaihtoehtoiset käyttövoimat Liimatainen et al. (Ilmastopaneeli 2015): 178 /t Kumulatiivinen päästövähenemä : 4,5 Mt, 178 /t Kustannukset 0,8 mrd. 0,6 mrd. plug-in hybridien, sähkö- ja vetyautojen hintalisä 0,2 mrd. jakeluinfra Hyödyt 0 mrd. Muille sektoreille kohdistuvat päästöt biokaasun, sähkön ja vedyn tuotannosta: 3,6 Mt (BAU: 4,6 Mt)

14 TEKNIIKKA henkilöautojen uusiutuvat polttoaineet Liimatainen et al. (Ilmastopaneeli 2015): 56 /t Kumulatiivinen päästövähenemä : 7,1 Mt, 56 /t Kustannukset 0,4 mrd. uusiutuvien polttoaineiden korkeampi hinta Hyödyt 0 mrd. Muille sektoreille kohdistuvat päästöt uusiutuvan etanolin ja dieselin tuotannosta: 5,9 Mt (BAU: 5,7 Mt)

15 Kustannustehokkuus henkilöautojen vaihtoehtoiset käyttövoimat Nylund et al Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Vuoden 2016 päivitys. VTT Tutkimusraportti VTT-R

16 Kustannustehokkuus henkilöautojen vaihtoehtoiset käyttövoimat Nylund et al Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Vuoden 2016 päivitys. VTT Tutkimusraportti VTT-R

17 Kustannustehokkuus henkilöautojen vaihtoehtoiset käyttövoimat Biokaasu Päästövähennyskustannus ( /t) Jätteenpoltto F-kaasut Työkoneiden sekoitevelvoite Lämmitysöljyn sekoitevelvoite Tieliikenteen tehokkuus, käyttövoima ja suorite Liikenteen sekoitevelvoite Raakaöljyn markkinahinta 2030: 55 $/barreli tai 110 $/barreli (perustapauksessa: 75 $/barreli) Täyssähköauton hankintakustannus 2030: 0 tai vastaavaa bensiiniautoa enemmän (perustapauksessa noin ) Päästövähennys taakanjakosektorilla (Mt CO2-ekv) Ekholm Taakanjakosektorin päästövähennyskustannukset. Muistio KAISUtyöhön

18 Kustannustehokkuus kuorma-autojen massarajojen korotus t (10/2013) Vuonna 2015 kuorma-autojen liikennesuorite 12 milj. km pienempi korotuksen vuoksi Liikennöinnin kustannukset 58 milj. pienemmät Liikenneviraston arvion mukaan tieverkon lisäkustannukset (sillat, päällysteen kuluminen) n. 42 milj. vuodessa CO 2 -päästöt 0,06 Mt pienemmät n. 260 /t Liimatainen, H., Nykänen, L., Impacts Of Increasing Maximum Truck Weight Case Finland. International Colloquium on Green logistics management: balancing environmental and shareholder priorities Naples.

19 Kustannustehokkuus kuorma-autojen täyttöaste ja tyhjänä ajo Toimialoilla tyypilliset tyhjänä ajon osuudet ja keskikuormat Metsätalous 45 % ja 30 t Teknologiateollisuus 27 % ja 8 t Elintarviketeollisuus ja kauppa 20 % ja 10 t Erityisesti teknologiateollisuudessa mahdollisuuksia kuljetusten yhdistelyyn Ei erityisiä vaatimuksia lastitiloille Kuljetusvirtoja eri puolille Suomea Yhdistelyn potentiaalin hyödyntäminen edellyttää laajaa kuljetusten tilaajien yhteistyötä /t negatiivinen Paitsi, jos kuljetusajat pitenevät runsaasti (sitoutuneen pääoman korko)

20 Kustannustehokkuus kuorma- ja pakettiautojen energiankulutus Liimatainen et al. (Ilmastopaneeli 2015): 161 /t Kumulatiivinen päästövähenemä : 9,3 Mt, 161 /t Kustannukset 2,5 mrd. energiatehokkaat kuorma- ja pakettiautot, hintalisä kasvaa pakettiautoilla :oon ja kuorma-autoilla :oon vuoteen 2050 mennessä Hyödyt 1,0 mrd. energiankulutuksen vähenemä

21 Kustannustehokkuus kuljetusten vaihtoehtoiset käyttövoimat Liimatainen et al. (Ilmastopaneeli 2015): 156 /t Kumulatiivinen päästövähenemä : 12,2 Mt, 156 /t Kustannukset 1,9 mrd. 0,6 mrd uusiutuvan dieselin korkeampi hinta 1,3 mrd. vesikuljetusten bio-lng ja infra Hyödyt 0 mrd. Muille sektoreille kohdistuvat päästöt uusiutuvan LNG:n ja dieselin tuotannosta: 9,0 Mt (BAU: 4,2 Mt)

22 Yhteenveto kustannustehokkuudesta (Liimatainen et al. 2015) 400 Päästövähennyksen kustannukset ( /t) Kumulatiivinen päästövähenemä (Mt) Henkilöautojen käyttötavat Yhdyskuntarakenne, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen Henkilöautojen uusiutuvat polttoaineet Kuljetusten vaihtoehtoiset käyttövoimat ja uusiutuvat polttoaineet Kuljetusten energiatehokkuus Henkilöautojen vaihtoehtoiset käyttövoimat Henkilöautojen energiankulutuksen pienentäminen

23 Kestävä liikennejärjestelmä: kohti triplanollavisiota liikenteellisesti rajoitettua ihmistä tai yritystä 0 liikenteessä kuollutta 0 päästöt Liikennejärjestelmän tehokkuutta edistävät toimenpiteet ovat synergisiä eli edistävät kaikkia tavoitteita!

24 Liikenteen murroksen miksauspöytä (ympäristönäkökulma) väestö hlö t CO 2 energian CO 2 -sisältö TARVE matkaluku kpl kwh keskikulutus TEKNIIKKA hkm km keskimatka kulkutapajakauma TOTTUMUKSET keskikuormitus

25 Liikenteen murroksen miksauspöytä (turvallisuusnäkökulma) väestö hlö hlö vakavuus TARVE matkaluku kpl kpl onnettomuusriski TEKNIIKKA hkm km keskimatka kulkutapajakauma TOTTUMUKSET keskikuormitus

26 Liikenteen murroksen miksauspöytä (talousnäkökulma) väestö hlö Muuttuvat kustannukset TARVE matkaluku kpl Kiinteät kustannukset TEKNIIKKA hkm km keskimatka kulkutapajakauma TOTTUMUKSET keskikuormitus

27 Megatrendit edistävät vision saavuttamista Digitalisaatio (MaaS) liikkumisen kustannusten alentaminen Automatisaatio (robottiautot) liikenneturvallisuus Sähköistyminen (PHEV-, sähkö- ja vetyautot) liikenteen päästöt

28 Kotitalouksien liikenteeseen kohdistuva kulutus Kotitalouksien kulutustilasto 2012 (Tilastokeskus) Liikenteeseen kohdistuva kulutus yhteensä 19,0 mrd., 3500 / suomalainen/vuosi, 17 % kulutusmenoista

29 Päätöksiä tarvitaan kaikilla tasoilla ja heti Toimenpide Päätöksentekotaso Aikajänne Kunta Suomi EU Yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja ohjaus maapolitiikka, kaavoitus, palvelujen järjestäminen maankäytön ohjaus, parhaiden käytäntöjen levittäminen, verotus asemakaavat, normit, verotus yleiskaavat, asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittuminen maakuntakaavat, kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen muutos Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen väyläinvestoinnit sunnittelun ohjaus, liikkumisen ohjaus viihtyisä liikenneympäristö pyöräilyn laatukäytävät autottomat elinympäristöt Joukkoliikenteen edistäminen väyläinvestoinnit, palvelutason parantaminen infrastruktuuri, järjestelmät, väyläinvestoinnit maksu- ja tietojärjestelmät, jl-etuudet, kutsujoukkoliikenne, palvelutaso liityntäpysäköinti jl-kaistat ja - kadut raidejoukkoliikenne Henkilöautojen käyttötapojen muutos pysäköinti verotus, tuet robottiautojen lainsäädäntö kimppakyydit, yhteiskäyttöautot liikenne palveluna (MaaS) robottiautot Autojen energiankulutuksen pienentäminen verotus päästörajat verotus päästörajat päästörajat Vaihtoehtoiset käyttövoimat infrastruktuuri verotus, infrastruktuuri standardit verotus, standardit infrastruktuuri (sähkö) infrastruktuuri (vety) Tavarankuljetusten tehostaminen kaupunkilogistiikka infrastruktuuri, tuet päästörajat kuljetusten yhdistely, energiatehokas kalusto vaihtoehtoiset käyttövoimat tavararadat

30 Yhteystiedot Heikki Liimatainen Assistant Professor, TkT Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto PL Tampere Puh Raportti: 30