Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

Transkriptio

1 Liikenteen uusiutuvan tavoitteet 2030 Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä

2 Liikenteen energiankulutus ja käyttövoimat - nykytilanne Liikennesektori on aivan viime vuosiin asti ollut lähes täysin riippuvainen fossiilisesta öljystä energianlähteenä. Sähkökäyttöistä raideliikennettä lukuun ottamatta lähes kaikki suomalaisen liikenteen energialähteet ovat olleet raakaöljystä jalostettuja hiilivetypolttoaineita (bensiini, dieselöljy, kevyt polttoöljy, raskas polttoöljy ja lentopetroli eli kerosiini). Siirtyminen perinteisistä fossiiliseen öljyyn pohjautuvista polttoaineista muihin vaihtoehtoihin on Suomessa kuitenkin jo toden teolla alkanut. Maantieliikenteen bensiiniin ja dieseliin sekoitetaan tällä hetkellä yli 12 % osuus uusiutuvista raaka-aineista valmistettua biopolttoainetta, ja osuus on jatkuvasti kasvussa. 6,0 % v % v % v % v % v Maakaasua ja biokaasua käytetään jossain määrin sekä tieliikenteen että laivaliikenteen polttoaineena Suomessa. Sähkö on tulossa henkilöautojen käyttövoimaksi hitaasti, mutta koko lailla varmasti.

3 Liikennekäytössä olevien autojen energiankäyttö vuonna 2016 (ktoe/a) (Lähde: VTT/Lipasto) Fossiilinen bensiini Fossiilinen diesel Uusiutuva diesel (nyk. sekoitevelvoitteen mukaan) Etanoli Kaasu (metaani) Sähkö

4 Sähkökäyttöisten ajoneuvojen määrä Suomessa Sähköautot 2250 Sähkökäyttöiset 153 kevyet hyötyajoneuvot Sähkökäyttöiset raskaat ajoneuvot Sähköbussit 6 Sähkökäyttöiset 31 moottoripyörät Lukumäärä 1 4

5 Kaasukäyttöisten ajoneuvojen määrä Suomessa CNG/CBG autot 1627 CNG/CBG kevyet 227 hyötyajoneuvot CNG/CBG raskaat 77 ajoneuvot CNG/CBG linja-autot 42 LNG/LBG kevyet 3 hyötyajoneuvot LNG/LBG raskaat 2 ajoneuvot LNG/LBG linja-autot 3 Lukumäärä 5

6 Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot energia- ja ilmastostrategiassa

7 Liikenteen päästövähennyskeinot 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen; noin 1 milj. t 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen; >0,6 milj. t 3. Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla; noin 2 milj. t Kaikki keinot yhteensä: noin 3,6 milj. t (=noin 50 % päästövähennys liikenteessä verrattuna vuoteen 2030) (Huom! Vähennystarve koko taakanjakosektorilla yhteensä noin 6 milj. t) (tai 5,3 milj. t, jos one-off reduction jousto otetaan käyttöön)

8 1. Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen Liikennesektorilla siirrytään nykyisestä itsepalvelumarkkinasta palvelumarkkinoille. Tavoitteena on liikenne palveluna -toimintatapaa edistämällä, että henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee ja että henkilöautosuoritteen kasvu kaupunkiseuduilla pysähtyy väestönkasvusta huolimatta. Toteutetaan liikennemarkkinoihin liittyvä lainsäädännön uudistus (liikennekaari). Huolehditaan liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä erityisesti kaupunkiseuduilla. Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitellaan 30 % kasvua näiden matkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. Varaudutaan liikkumistottumuksien muuttumiseen myös kaavoituksessa ja pysäköintinormeissa. Selvitetään mahdollisuudet vaikuttaa liikennesuoritteisiin ja kulkutapavalintoihin liikenneverkkoyhtiö LIVE:n asiakasmaksujen sekä LIVE:n investointien kautta. Päätökset LIVE:stä tehdään erikseen, kun tarvittavat selvitykset ovat valmiina. Edistetään liikenteen automatisaatiota sekä erilaisia etäkäytäntöjä. Parannetaan kuljetusten energiatehokkuutta merkittävästi toimintatapoja kehittämällä.

9 2. Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Vaikutetaan EU:n autovalmistajia koskevan lainsäädännön valmisteluun niin, että uusien henkilö- ja pakettiautojen ominaiskulutus ja -päästöt laskevat noin 30 % vuoden 2020 tasosta vuoteen Osallistutaan raskaan kaluston vastaavien raja-arvojen valmisteluun ja käyttöönottoon EU:ssa. Nopeutetaan autokannan uusiutumista Suomessa huomattavasti. Selvitetään mahdollisuudet keventää nykyistä hankintaan kohdentuvaa verotusta vähäpäästöisten autojen osalta. Autokannan uudistumisen ja uusien teknologioiden yleistymisen täsmälliset edistämiskeinot riippuvat muun muassa liikenneverkkoyhtiö LIVE:n toteutumisesta. On mahdollista, että vähäpäästöisten autojen yleistymistä tulisi edistää uudella, määräaikaisella riskituella, jonka arvioitu vuotuinen määrä lähivuosina olisi 25 milj. euroa.

10 3 Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Toimintaympäristön vakauttamiseksi ja uusien investointien varmistamiseksi tulee huolehtia biopolttoaineiden markkinoiden jatkuvuudesta koko EU:ssa. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia saada aikaan yhteispohjoismaiset biopolttoainemarkkinat.

11 3 Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla -2 Uusien polttoaineiden (kuten kaasu ja vety) jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatima latauspisteverkko rakennetaan Suomeen pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Lisäksi arvioidaan kustannustehokkaita keinoja edistää sähköautojen latausverkon ja kaasuautojen tankkausverkon laajentamista huomioon ottaen asiaa pohtineen jakeluinfratyöryhmän suositukset. Valtion tulee kuitenkin huolehtia siitä, että uusien teknologioiden osuus autokannasta saadaan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta riittävälle tasolle. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vetyautot ja ladattavat hybridit) ja vähintään kaasukäyttöistä autoa.

12 Jakeluinfratyöryhmän tavoitteet Tieliikenne on vuonna 2050 lähes täysin päästötöntä Kaikki vuonna 2030 rekisteröidyt uudet autot olisivat vaihtoehtoisten polttoaineiden tai käyttövoimien käyttöön soveltuvia (ladattavia hybridi- tai täyssähköautoja, kaasuautoja, vetyautoja tai korkeille biopolttoainepitoisuuksille tyyppihyväksyttyjä bensiini- ja dieselautoja). Sähköautoja vähintään kpl vuonna 2030 Kaasuautoja vähintään kpl vuonna >Energia- ja ilmastostrategia: kpl

13 Vaihtoehtoisten käyttövoimien kanssa yhteensopivien autojen osuus uusista myytävistä autoista vuosina ; tavoite Vaihtoehtoisten käyttövoimien kanssa yhteensopivat autot* Osuus uusista myytävistä autoista, % Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot** Linja-autot** *Sähkö-, vety- ja kaasuautot sekä autot, jotka voivat hyödyntää nestemäisiä biopolttoaineita myös korkeina pitoisuuksina (vrt. esim. nykyiset bensiiniautot, jotka eivät nykystandardien mukaan voi käyttää biopolttoaineita tällä hetkellä yli 10:tä tilavuusprosenttia) (uusiutuvaa dieseliä voi käyttää aina 100 % asti henkilöautoissa, jotka on tyyppihyväksytty tällaiselle polttoaineelle) (syksyllä 2016 tällaisia ei vielä ollut Suomessa saatavilla) **Lukuihin on laskettu mukaan myös kuorma- ja linja-autot, jotka tyyppihyväksynnässä on hyväksytty korkeille, jopa 100 prosenttisille biopolttoainepitoisuuksille. Näitä on Suomen kuorma-autoista ja linja-autoista jo tällä hetkellä noin 30 %. 13

14 Vaihtoehtoisten käyttövoimien kanssa yhteensopivien autojen osuus uusista henkilöautoista vuoteen % uusista autoista Vaihtoehtoiset käyttövoimat (sähkö + vety, kaasu, uusiutuville erikseen tehdyt/hyväksytyt diesel- ja bensiiniautot) Bensiini ja diesel

15 Vaihtoehtoisten käyttövoimien kanssa yhteensopivien autojen osuus uusien kuormaautojen ja linja-autojen määristä vuoteen Vaihtoehtoiset käyttövoimat (sähkö, kaasu ja vety, uusiutuville erikseen tehdyt/hyväksytyt dieselautot) Fossiilinen diesel

16 Autojen lukumäärät vuosina ; tavoite Vaihtoehtoisten käyttövoimien kanssa yhteensopivat autot Henkilöautot Vaihtoehtoiset käyttövoimat yhteensä - josta sähköautot vähintään - josta kaasuautot vähintään Automäärät, kpl (vrt. VTT:n ennuste: ) 5000 (vrt. VTT:n ennuste: 3621) (vrt. VTT:n ennuste: ) (vrt. VTT:n ennuste: 7373) (vrt. VTT:n ennuste: ) (vrt. VTT:n ennuste: ) 16

17 Jakeluinfratyöryhmän infratavoitteet Suomen kansallisena tavoitteena olisi, että Suomeen rakennettaisiin vuosiin 2020/2030 mennessä jakeluinfradirektiivin suosituksia vastaava jakeluverkko sekä liikennesähkölle, -kaasulle että -vedylle. Myös erillistä jakelua vaativien biopolttoaineiden jakeluinfra laajenisi. Uudet jakeluasemat ja latauspisteet rakennettaisiin pääosin markkinaehtoisesti. Sähkön osalta Suomen kansallisena tavoitteena olisi vähintään 2000 julkista latauspistettä vuoteen 2020 mennessä. Näistä noin 200 olisi pikalatauspisteitä. Vuoden 2030 tavoitteena on autotavoitteet huomioiden vähintään julkista latauspistettä. Vetyasemia olisi vuonna 2030 yhteensä noin 20 kappaletta siten, että etäisyys asemalta asemalle olisi noin 300 km ja kunkin aseman vaikutussäde 150 km. Asemat kattaisivat kaikki suurimmat kaupungit. Maa- ja biokaasun (CNG, CBG) osalta tavoitteena olisi, että tankkausasemia olisi suurimmilla kaupunkiseuduilla sekä kaikkien pääväylien varsilla yhteensä noin 50 kappaletta vuonna 2020.

18 Jakeluinfratyöryhmän infratavoitteet -2 Nesteytetyn maa- ja biokaasun osalta tavoitteena on, että Suomessa olisi kansallisesti kattava LNG-tankkausasemaverkosto raskaan maantieliikenteen tarpeisiin vuonna Kaikissa Suomen TEN-T ydinverkkoon kuuluvissa satamissa (Hamina- Kotka, Helsinki, Naantali ja Turku) olisi mahdollisuus bunkrata LNG:tä tai LBG:tä viimeistään vuonna Lisäksi Porin ja Tornion LNGterminaalien yhteyteen tulee bunkrausmahdollisuus terminaalien valmistuessa. Sisävesiliikenteen osalta tavoitteena olisi, että Saimaan syväväylillä kulkevien alusten mahdollinen LNG/LBG-tarve katetaan liikkuvalla bunkrauspisteellä tms. Lappeenrannan Mustolassa viimeistään vuonna Lentoliikenteessä tavoitteena olisi tehdä Helsinki-Vantaan lentoasemasta vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöön panostava Green hub lentoasema, jossa uusiutuvaa lentopolttoainetta olisi kaikkien lentoyhtiöiden saatavilla, vuoteen 2020 mennessä. Green hub lentoasemalla vaihtoehtoisia käyttövoimia edistettäisiin vahvasti myös aseman terminaaliliikenteessä.

19 Toimenpiteet; työryhmän ehdotus Jakeluvelvoitelaki Polttoaineverotus Auto- ja ajoneuvoverot Liikenneverkkoyhtiö LIVE Uusien teknologioiden hankintatuki Liikennekaari Työsuhdeauton verotuksen muuttaminen Uusien teknologioiden käyttöönoton edistäminen julkisten hankintojen kautta Informaatio-ohjaus Energiatuet Maaseudun yritys- ja energiatuet Biopolttoaineiden käytön edistäminen lentoliikenteessä Maakaasun ja biokaasun käytön edistäminen vesiliikenteessä Vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön edistäminen satamissa ja lentoasemilla EU-rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen jakeluinfran rakentamisessa EU-tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vaikuttaminen Kansainvälisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vaikuttaminen Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot Muutokset lainsäädännössä Seuranta 19