Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Transkriptio

1 Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1

2 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990 ja vakaalla uralla kohti nollatasoa Terveyttä vahingoittavia ja ilman laatua pilaavia liikenteen aiheuttamia päästöjä on vähennettävä jyrkästi 2

3 Skenaariotarkastelut tavoitteiden taustalla Strategian taustalla on useita painotuksiltaan eroavia skenaarioita, mutta lähtökohtana on, että EU:n liikennesektorin tulisi vähentää khk-päästöjään % vuoteen 2030 vuoden 2005 tasosta. Skenaarioissa on tarkasteltu myös suurempien päästövähennysten tarvetta ja keinoja. Nestemäisten biopolttoaineiden osuus näissä skenaarioissa on 6 7 % liikenteen energiankäytöstä vuonna 2030, kaasumaisten osuus on 0,1 0,6 % ja sähkön 2,4 4,5 %. 3

4 Keinot 1. Liikennejärjestelmän parempi tehokkuus 2. Liikenteen vähäpäästöinen vaihtoehtoinen energia 3. Vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot Muutosta tuetaan eräillä horisontaalisilla tekijöillä, esimerkiksi energiaunionistrategialla, tutkimuksella ja innovoinnilla, teollisuus- ja investointipolitiikalla, digitaalisten sisämarkkinoiden strategioilla ja osaamisohjelmalla 4

5 Liikennejärjestelmän parempi tehokkuus Tiedot. Digitaaliteknologian avulla liikenteestä voidaan tehdä entistä turvallisempaa, tehokkaampaa ja kattavampaa. Se mahdollistaa saumattoman liikkuvuuden ovelta ovelle, yhdennetyn logistiikan ja lisäarvopalvelut. Hintasignaalit. Koko EU:ssa olisi siirryttävä kohti etäisyyteen ja todellisiin ajokilometreihin perustuvia tiemaksujärjestelmiä, jotta ne vastaisivat paremmin saastuttaja maksaa- ja käyttäjä maksaa -periaatteita. Multimodaalisuus. Tuetaan liikennemuotojen integrointia, ja edistetään sitä kautta siirtymistä vähemmän saastuttaviin liikennemuotoihin, kuten sisävesiliikenteeseen, lähimerenkulkuun ja raideliikenteeseen. 5

6 Liikenteen vähäpäästöinen vaihtoehtoinen energia Vähäpäästöiseen vaihtoehtoiseen energiaan siirtyminen nopeutetussa tahdissa Huomio kiinnitetään jatkossa ns. edistyneisiin biopolttoaineisiin, ei ravintokasveista jalostettaviin ns. perinteisiin biopolttoaineisiin. Komissio tutkii, voitaisiinko EU:ssa asettaa polttoainetoimittajille velvoite toimittaa tietty osuus polttoaineista uusiutuvana energiana Euroopalle haetaan johtoasemaa uusissa tuotteissa, kuten kehittyneissä biopolttoaineissa. Uuden jakeluinfran rakentaminen vaihtoehtoisille käyttövoimille koko EU:n alueella Sähkö, vety ja maakaasu (sekä paineistettuna että nesteytettynä) 6

7 Vähäpäästöiset ja päästöttömät ajoneuvot Polttomoottoriauton energiatehokkuuden parantaminen Vuoden 2020 jälkeiselle ajalle asetettavat henkilö- ja pakettiautojen normit Uusi, globaali testimenetelmä kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutusarvojen mittaamiseksi, uudet normit perustuvat tähän Raskaan kaluston CO2-päästörajat Täysin päästöttömien ajoneuvojen käyttöön saaminen Kuluttajainformaatio Julkiset hankinnat Jäsenmaissa toteutettavat kannustimet ja väärään suuntaan ohjaavien kannustimien poisto (esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tuet, joita myönnetään joidenkin polttoaineiden alhaisen verokannan ja työsuhdeautojen verotuksen muodossa) 7

8 Eräitä huomioita strategiaan liittyen Suomen tavoite kaikkien taakanjakosektoreiden khk-päästöille (liikenne mukaan lukien) on 80 % vuonna 2050; tiedonannossa puheena on 60 % päästövähennys liikennesektorilla Komission taakanjakoehdotuksesta Suomelle tuleva päästövähennystarve = 39 %, liikenteen tiedonannossa tarkastelujen taustalla on oletus, että liikenne vähentää päästöjään % Kansallisessa taakanjaossa liikenteelle on ilmeisesti tulossa vielä isompia päästövähennysvelvoitteita -> vaikutukset kuljetuskustannuksiin ja Suomen kilpailukykyyn, jos ja kun liikenteen päästövähennystavoitteet Suomessa aivan eri tasolla kuin kilpailijamaissa? Strategiassa esitetty keinovalikoima vastaa otsikkotasolla hyvin Suomen kantoja Suomi saamassa strategian kautta (ja komission tulevien lainsäädäntöehdotusten kautta) tukea esimerkiksi autojen energiatehokkuuden parantumiseen sekä liikenteen uusien palvelujen kehittämiseen Myös edistyneet biopolttoaineet ovat hyvin mukana strategiassa (Suomi-tyyppinen jakeluvelvoite harkinnassa, haetaan johtoasemaa, edistyneiden biopolttoaineiden tuet) Liikenteen sähköistämisen tärkeimmät toimet ovat jakeluinfran rakentaminen ja autohankintojen tukeminen (sama pätee myös liikennekaasun käytön edistämiseen) Eroavaisuudet strategian linjausten ja Suomen näkökulmien välillä liittyvät lähinnä tieliikenteen hinnoitteluun (etäisyysperusteinen hinnoittelu voi olla Suomelle hankala) sekä liikenteen uusien palvelujen luonteeseen (strategiassa lähtökohtana teknologia, Suomessa taas teknologiaa/palveluita hyödyntävä asiakas) 8