TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VISIO JA STRATEGIA YLEISET LÄHTÖKOHDAT VÄESTÖ TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ASUMINEN HENKILÖSTÖ TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN JA ARVIOINTIMENETTELY YLIVIESKAN KAUPUNGIN TALOUS TULO- JA MENOPERUSTEET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE TALOUSARVION SITOVUUS TALOUDEN KEHITYS JA MUUTOKSET KUNTALAIN 110 :N MUKAINEN TOIMENPIDEOHJELMA KÄYTTÖTALOUSOSA...35 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoiminta KAUPUNGINHALLITUS Hallintopalvelut Elinkeinopalvelut Pelastuspalvelut (kaupungin osuus) Peruspalvelukuntayhtymä Kallion oma toiminta Erikoissairaanhoito (ostettu) / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Muu sosiaali- ja terveydenhuolto PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Jokilaaksojen pelastuslaitos SIVISTYSLAUTAKUNTA Yleissivistävä koulutus Varhaiskasvatuspalvelut Nuorisopalvelut KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Musiikkiopiston toiminta KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Kansalaisopiston toiminta LIIKUNTALAUTAKUNTA Liikuntapalvelut TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Tekniset palvelut Viemärilaitos RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristöpalvelut JÄTELAUTAKUNTA Jätelautakunta

3 5. TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITTEET

4 1. VISIO JA STRATEGIA 1

5 2 Ylivieskan kaupungin strategia: Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ylivieskan kaupungin päivitetyn strategian Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Ylivieskan visio 2021 on: Elinvoimainen Ylivieska työtä, kauppaa, koulutusta ja hyvinvointia. Strategia jakautuu viiteen strategiseen näkökulmaan, jotka jäsentävät strategiasisällön. Jokaiselle näkökulmalle on luotu strategian toteutumista osoittavia mittareita, jolloin strategian suorituskyvyn seuranta on mahdollista. Strategiaa seurataan ja päivitetään vuosittain valtuustoseminaareissa. Strategian keskiössä on talouden tasapainotus. Talouden tasapainotus on välttämätöntä, jotta Ylivieska voi jatkaa itsenäisenä kuntana.

6 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3

7 4 2.1 Väestö Ylivieskan kaupungin asukasluku oli vuoden 2016 lopussa Väkiluku kasvoi edellisestä vuodesta 154 uudella asukkaalla. Vuosina asukasluku kasvoi yli 200 asukkaalla vuodessa. Vuosien 2015 ja 2017 aikana asukasluvun kasvu on hidastunut. Vuoden 2017 lopussa ylivieskalaisia arvioidaan olevan noin Tilanne Väestö Muutos % , , , , , , , , , , , , , , ,1 +0,7 +1,2 +1,4 +1,9 +1,5 +1,6 +0,4 +0,4 e ,4 Vuosi Ylivieskan väestötavoite Tilastokeskus vuodelta

8 5 Ylivieskan asukasluku Asukkaat Väestönmuutokset Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntaan muutto Kunnasta muutto Muuttovoitto/-tappio Väestönmuutos Asukasmäärä Taulukosta voidaan havaita, että luonnollinen väestönkasvu on säilynyt Ylivieskassa pitkään hyvänä. Vuonna 2016 syntyneiden enemmyys jäi alle sadan. Muuttovoittoa on saatu varsinkin vuosina Vuosien väestönlisäys on yhteensä henkilöä, eli keskimäärin 1,1 % vuodessa.

9 6 Tehdyn selvityksen mukaan tulomuuttajien ikärakenne oli vuosina seuraava: lapsia (alle 15 vuotiaita) 14 %, vuotiaita 46,8 %, vuotiaita 22,1 %, vuotiaita 6,8 %, vuotiaita 5,2 %, vuotiaita 3,3 % ja yli 65-vuotiaita 1,8 %. Neljä viidestä (82,8 %) muuttajista oli alle 35-vuotiaita. Viime vuosina lapsiperheet ovat selvästi suurimmat väestöryhmät Ylivieskaan muuttavista. Ikäryhmistä 0-10 ja vuotiaat muodostavat yhdessä noin ⅔ kaikista muuttavista. Ylivieskasta muuttaa eniten pois vuotiaista, jotka lähtevät joko opiskelemaan tai saavat työpaikan muualta. Väestön ikärakenne Tilastokeskuksen ennuste väestön ikärakenteen kehityksestä Ylivieskassa on seuraava: Väestöennuste Ylivieska / Tilastokeskus 2015 Vuosi Yhteensä 0-14 v. % v. % 65 - v. % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Muutos Muutos Muutos

10 7 Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan voimakkaasti myös Ylivieskassa. 65-vuotiaita tai vanhempia oli 2627 henkilöä vuonna 2015 ja ennusteen mukaan 3087 henkilöä vuonna 2020, 3777 henkilöä vuonna 2030 ja 3900 henkilöä vuonna Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Ylivieskassa / Tilastokeskus 2017 Taloudellinen huoltosuhde Vuosi Väestöllinen huoltosuhde Alle15-vuotiaiden osuus, % ,5 140,8 20,4 15, ,3 135,5 20,6 15, ,9 140,9 20,9 15, ,7 146,7 21,2 16, ,4 21,6 16, ,7 155,3 21,4 17, ,4-21, vuotta täyttäneiden osuus, % Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla ei-työllisten määrä, eli työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, työllisten määrällä. Saatu luku on kerrottu sadalla.

11 8 Huoltosuhteet ovat kehittyneet huonompaan suuntaan niin koko maassa kuin Ylivieskassakin. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Väestön keski-ikä Ylivieskassa / Tilastokeskus Vuosi Keski-ikä, molemmat sukupuolet Keski-ikä, miehet Keski-ikä, naiset ,5 37,1 39, , , ,4 36, , , , , ,7 37,2 40, ,9 37,4 40,5 2.2 Työllisyys ja työpaikat 20,0 18,0 16,0 Ylivieskan keskimääräinen työttömyysaste vuosikeskiarvona % ja ennuste ,0 12,0 10,0 12,5 12,5 12,3 11,5 11,5 10,9 10,1 9,1 8,4 11,4 10,7 9,5 9,6 13,0 13,4 12,9 11,9 11,3 11,4 10,9 10,4 9,9 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Pitkään jatkuneen talouden taantuman seurauksenaylivieskan työttömyysaste nousi 13,4 %:iin vuonna 2015 ja on siitä laskenut vuoden 2017 loppuun noin 11,9 %:iin. Yleisen taloustilanteen elpyessä työllisyystilanne paranee ja työttömyysasteen ennustetaan laskevan hiljalleen vuosina

12 9 Vuoden 2014 lopussa Ylivieskassa oli yhteensä työpaikkaa (Tilastokeskus) ja vuoden 2017 lopussa arviolta noin työpaikkaa. Työpaikkojen lisäys vuosina on ennusteen mukaan noin 60 työpaikkaa vuodessa. Palvelualojen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 75 %. 2.3 Asuminen Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot vuosina Vuosi Omakoti asunnot Rivitalo asunnot Kerrostaloasunnot Asunnot muissa rakennuksissa Yhteensä 2017e

13 Suunnitelmavuosien laskennallinen asuntotuotantotarve on noin 125 asuntoa/vuosi, kun otetaan huomioon väestönkehitys, asuntokuntien rakenteen ja määrän muutos, asuntovarauma ja asuntojen poistuma. Pientalotontit Kaupungilla on vuoden 2018 rakentajille luovutettavia pientalotontteja Männistön kaupunginosassa Olmalan alueella, Hollihaassa Kurulan alueella sekä Toivonpuistossa Salmiperän alueella yhteensä noin 38 kpl. Suunnitelmakaudelle kaavoitetaan maata pientalorakentamiseen Kiviojalla, Hollihaan kaupunginoassa sekä Toivonpuistossa Salmiperän alueella. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain luovutettavia tontteja noin Vuonna 2017 kaupungilta varattiin 11 tonttia omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamiseen. Kerrostalotontit Kaupungilla on tällä hetkellä yksi rakennettava kerrostalotontti keskustan alueella. Lisäksi keskustan alueella on useita yksityisen omistuksessa olevia kaavoitettuja kerrostalotontteja, jotka vaativat asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin. Vuokra-asuminen ARA-vuokra-asuntoja kaupungin sekä muiden yhteisöjen hallinnassa on kaikkiaan noin 710 kpl. Rajoituksista vapautettuja ja vapautuneita aravavuokra-asuntoja on 236 kpl. Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on merkittävin vuokra-asuntoja hallinnoiva ja tarjoava yhtiö ja on samalla myös kaupungin vuokra-asuntojen hankintayhtiö. Yhtiöllä on valmius rakentaa, ostaa ja perusparantaa kulloisenkin tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja.

14 Henkilöä Henkilöstö Kaupungin virasto-organisaatio vuonna 2018 seuraava: Henkilöstömäärä Koko henkilöstö Vakinainen henkilöstö

15 12 Kaaviossa ei ole otettu huomioon tulevaa maakuntauudistusta, jonka mukaan alkaen pelastustoimen järjestämisestä vastaavat maakunnat. Ylivieskan kaupungin palveluksesta siirtyy tällöin maakunnan palvelukseen noin 580 pelastustoimen henkilöstöä ja lisäksi VPK-henkilöstö. Kaavion tarkastelujaksolla on tapahtunut seuraavia merkittäviä muutoksia henkilöstömäärissä: Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle siirtyi vuonna 2013 ensihoitopalveluiden järjestäminen Raahen alueelta, jolloin 17 henkilöä siirtyi RASHKY:ltä liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungin/ Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelukseen. Pelastuslaitoksen johtokunta perusti lisäksi ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat. Vuosina Jokilaaksojen pelastuslaitokseen palkattiin noin 70 uutta ensihoitajaa, kun ensihoitopalveluiden tuottaminen laajeni edelleen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Vuoden 2015 alusta lukien Vieskan liikelaitoskuntayhtymän palveluksesta siirtyi 38 henkilöä puhdistus- ja ruokapalveluyksikköön. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitos yhtiöitettiin , jolloin kaupungin palveluksesta siirtyi 25 työntekijää perustettuun yhtiöön. Vuoden 2016 alusta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalvelujen Ylivieskan henkilöstö siirtyi Ylivieskan kaupungin palvelukseen sivistystoimen toimialaan. Edellä mainitut henkilöstömuutokset tulee ottaa huomioon vertailtaessa tarkastelujakson henkilöstö- ja talouslukuja.

16 Kalenteripäiviä milj. euroa 13 Palkat ja muut henkilöstömenot ,0 45,5 46,8 49,0 49,8 50,3 51,6 40,0 30,0 29,0 29,8 30,6 34,0 35,4 40,2 20,0 10,0 0, Henkilöstön sairauspoissaolot

17 Henkilöä henkilöstömäärä 14 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan Naiset Miehet 0 alle 30 v v v v 60 - v Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta Vanhuuseläke eläkeiän täyttymisvuoden mukaan Kaaviossa on lokakuussa 2017 Kevalta saatu tieto Ylivieskan kaupungin vanhuuseläkepoistumasta (KuEL ja VaEL) vuoteen 2029 mennessä. Tarkasteluun on otettu yleinen ikäluokan alin eläkeikä, jos ei ole ammatillista tai henkilökohtaista eläkeikää. Vuonna 1965 ja myöhemmin syntyneitä ei ole luvuissa, koska heille ei ole vielä vahvistettu eläkeikää.

18 15 35 Eläkepoistuma Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Kevan ennuste Ylivieskan kaupungin eläkepoistumasta (KuEL ja VaEL) vuoteen 2035 mennessä. Luvut muuttuvat lähivuosina mm. varhaiskasvatuspalvelujen siirryttyä vuoden 2016 alusta kaupungin toiminnaksi ja pelastustoimen siirtyessä vuonna 2019 maakunnan alaisuuteen.

19 3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 16

20 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Yleistä talouskehitystä kuvaava tarkastelu pohjautuu valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä ( ) esitettyyn taloudelliseen katsaukseen. Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v.2017 noin 2,9 % eli selvästi nopeammin kuin edellisenä vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessä kulutus- ja osin investointikysynnässä vaimenee, mutta viennissä nopeutuu. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet. Taloudellisen aktiviteetin laajapohjainen ja nopea voimistuminen on lisännyt työllisyyttä alkuvuoden 2017 aikana, mutta työttömyys on alentunut vain vähän. Työttömyysaste on pysynyt 8,7 prosentissa. Työttömyysasteen parantumisen hitaus johtuu ainakin osittain piilotyöttömien sekä muiden työvoiman ulkopuolisten aktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaalia suhdannetilanteen parantuessa. Myös alueelliset ja ammatilliset kohtaanto-ongelmat vaikuttavat tähän. Bruttokansantuotteen kasvaessa työttömien määrä pienenee edelleen vuonna Työttömyysasteen ennustetaan olevan noin 8,1 prosenttia. Kansantalouden keskeisiä ennustelukuja (VM): e 2018e 2019e BKT, määrän muutos, % 0,0 1,9 2,9 2,1 1,8 Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,6 8,1 7,8 Työllisyysaste, % 68,1 68,7 69,4 70,1 70,5 Kuluttajahintaindeksi, -0,2 0,4 0,9 1,5 1,5 muutos % Korot lyhyet korot, 3 kk 0,0-0,3-0,3-0,2 0,0 pitkät korot, 10 v. (valtion 0,7 0,4 0,5 0,9 1,4 obligaatiot) Julkinen talous Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien

21 18 syvästi alijäämäinen ja pysyy edelleen alijäämäisenä ennustejaksolla sopeutustoimista huolimatta. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Valtio on julkisen talouden sektoreista eniten alijäämäinen. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia eikä julkisyhteisöjen velka nousta yli 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti vuonna 2014 kolmen prosentin tason, mutta alijäämä painui viitearvon alle vuonna Alijäämä pysyy ennustejaksolla alle kolmen prosentin viitearvon. Julkinen velka on kasvanut yli 60 prosentin suhteessa BKT:hen ja sen ennustetaan alittavan se vasta vuonna Valtion talousarvioesitys vuodelle 2018 on noin 3 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Kuntatalous Kuntatalouden tilanteen tarkastelu pohjautuu valtion talousarvioehdotuksen yhteydessä ( ) julkaisemaan kuntatalousohjelmaan, Kuntatalous vahvistui vuonna Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 3,4 mrd.euroa positiivinen vuonna Vuosikate vahvistui yli 700 milj.euroa edellisvuodesta. Vuosikate riitti kattamaan poistot ja arvonalentumiset. Vuosikate vahvistui eteenkin asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti peruskuntien toimintamenojen matalasta 0,5 prosentin kasvusta. Toimintakatteen matalaa kasvua selittävät sekä kuntien omat sopeuttamistoimenpiteet, että kilpailukykysopimukseen liittyvät säästöt. Vaikka kuntatalous kokonaisuutena vahvistui vuonna 2016, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 hieman yli 3,2 mrd.euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd.euroa ja kuntayhtymien osuus noin 820 milj.euroa. Vuoteen 2015 verrattuna investoinnit kasvoivat ainoastaan noin 20 milj. euroa eli 0,7 prosenttia. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan edelleen, tosin edeltäviä vuosia hitaammin. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2015 noin 17,3 mrd.eurosta noin 18,1 mrd.euroon. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kuluvan vuonna selvästi kevään 2017 kuntatalousohjelmassa esitettyä vahvemmaksi. Etenkin verotulojen odotetaan kasvavan aiemmin arvioitua paljon suotuisammin. Kuntatalouden arvioidaankin olevan vahvimmillaan vuonna 2017, jonka jälkeen tunnusluvut heikkenevät hieman vuodesta 2018 alkaen. Suomen hyvä talouskasvu ei ratkaise kuitenkaan julkisen talouden ongelmia. Työttömyysasteen hitaan paranemisen vuoksi työmarkkinatukimenot

22 19 laskevat hyvin hitaasti. Lisäksi väestön ikärakenteen muutos lisää hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita Kuntatalouden nettoinvestointien arvioidaan pysyvän edelleen korkealla tasolla. Kuntien nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja. Vuonna 2017 voimaan tulleen kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja työllisyyttä. Myös kuntatalous hyötyy pitemmällä aikavälillä yleisestä talouskasvusta ja työllisyyden parantamisesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on julkista taloutta heikentävä. Sopimuksessa on useita toimia, jotka vähentävät kuntatyönantajan yksikkötyökustannuksia myös vuonna Tällaisia toimia ovat mm. lomarahojen leikkaus 30 prosentilla vuosina sekä sosiaalivakuutusmaksujen painopisteen siirtäminen työnantajilta työntekijöille. Menohelpotusten ohella osa toimenpiteistä merkitsee kuntien tulopohjan heikkenemistä. Palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus kasvattaa palkansaajien verovähennyksiä ja pienentää kuntien ansiotuloverotuottoja. Kuntien valtionosuuksia vähentämällä rahoitetaan kaikille työnantajille suunnattua sairausvakuutusmaksun alennusta. Valtion toimenpiteiden vaikutus on kuntataloutta heikentävä vuonna Valtion toimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan nettomääräisesti noin 129 milj.euroa kuntataloutta heikentävä vuonna Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kuntatalouteen vaikuttavat vuonna 2018 merkittävästi myös kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Hallitusohjelman kuntatalouteen kohdistuvat sopeutustoimet ovat kuitenkin jäämässä tavoitteestaan. Suomen Kuntaliitto selvitti kesäkuussa 2017 hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kunnissa. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeenpanoa ja kuntien omia sopeutustoimia. Saatujen vastausten perusteella säästötavoitteesta toteutuisi vain noin kolmannes. 3.2 Sote- ja maakuntauudistus Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle Tavoitteena on julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen 3 mrd. eurolla vuoteen 2029 mennessä. Maakuntien vastuulle on siirtymässä myös pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä lakeja ei ehditä hyväksyä vuoden 2017 aikana. Siksi Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät laativat taloussuunnitelmansa siten, että luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta.

23 20 Ylivieskan kaupungin taloussuunnitelmassa ei ole huomioitu mahdollisesti tulevaa sote- ja maakuntauudistusta. Valtiovarainministeriön arviolaskelman mukaan sote- ja maakuntauudistuksesta aiheutuva laskennallinen muutospaine kunnallisveroprosenttiin Ylivieskalle on -0,35 prosenttiyksikköä, eli muutos olisi arviolaskelman mukaan kaupungin talouden kannalta positiivinen. 3.3 Alijäämän kattaminen ja arviointimenettely Nykyisessä kuntalaissa kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennettiin. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Vuoden 2015 tilinpäätöksen taseen alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Jos alijäämää on yli 500 euroa asukasta kohti, alijäämä on katettava viimeistään vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Jos kunta ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijämä laissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn taseen kattamattoman alijäämän lisäksi, jos se täyttää kuntalain 118 :n mukaiset erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kriteerit. Arviointimenettely voidaan käynnistää Jos asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. TAI Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet raja-arvot - kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista vo:n korotusta) - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä. korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla - kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna Vuosina 2015 ja 2016 arviointimenettelyyn sovelletaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ja asetuksen mukaisia peruskuntien tunnuslukuja.

24 21 Ylivieskan kaupungin taseessa on katettavaa alijäämää 2 milj. euroa, eli 132 euroa asukasta kohti. 3.4 Ylivieskan kaupungin talous Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne on haastava. Taseen alijäämä on mahdollista kattaa tiukalla talouskurilla vuosien aikana, mutta Jokirannan koulun purkamisen yhteydessä joudutaan tekemään huomattava alaskirjaus, joka kääntää taseen uudelleen alijäämäiseksi. Talouden tasapainon kannalta oleellista on käyttötalouden nettomenojen kasvun toteutuminen taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti hyvin maltillisena. Verorahoituksen arvioidun positiivisen kehityksen perustana on kaupungin kasvun jatkuminen ja yleisen taloustilanteen elpyminen. Talousarvion tavoitteet Toimintakatteen muutos % +4,2 +1,5 +1,5 3,2 Verorahoituksen muutos % +2,2 +2,9 +3,0 2,7 Erittäin mittavasta investointiohjelmasta johtuen velkamäärä on kasvamassa selvästi yli 100 milj. euron suunnitelmakauden loppuun mennessä. Korkeasta velkamäärästä aiheutuu kasvavat lainanhoitomenot ja korkotason merkittäväänkin kasvuun on varauduttava pitkällä aikavälillä. Investointitaso vaikuttaa käyttötalouteen poistomäärien kohoamisena. Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuoden 2018 talousarvion vuosikate on 5,6 milj. euroa.

25 1000 e 22 VUOSIKATE (Milj. euroa) Vero-% v ,75, ,50, ,25, ,50, ,00, ,50, ,75 8 7,9 7,7 7 6,6 6,8 6 5,7 5, ,9 4,2 3,9 4,1 3,9 4,9 4,3 3 2,8 2,5 2 1,3 2, ,8-1 -1, Vuosikatteen riittävyys poistoihin v Ta 2017 Ta 2018 Su 2019 Su 2020 Su 2021 Vuosikate Poistot

26 23 Tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Vuoden 2018 ylijäämä on 0,1 milj. euroa. Tilikauden yli-/alijäämä Milj. euroa ,2 2 1,1 1,0 1,3 0,7 0,4 0,1 0,2 0,1 0,3-0,7-0,6-1,2-1,8-1,7-4, Tavoitteena on saada taseen kertynyt alijäämä 2,0 M katettua vuosien aikana. Tase painuu sen jälkeen alijäämäiseksi Jokirannan koulusta tehtävien alaskirjausten vuoksi. 4 Yli-/alijäämä taseessa Milj. euroa ,1 0, ,3-1, ,8-8,6-9,3-9,9-8,7-7,7-6,4-7,6-7,5-6,4-6,

27 Milj. euroa 24 Omarahoituksen riittävyys ja velkamäärän kehitys Nettoinvestoinnit ja vuosikate (=omarahoitus) ,6 19, ,5 12,9 11, ,3 4,9 7,6 4,4 5,4 6,7 6 6,9 6,2 6,5 2 1, Ta 2017 Ta 2018 Su 2019 Su 2020 Su 2021 Omarahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja Vuoden 2016 osalta ei mukana Vieska liikelaitosky:ltä siirtynyttä omaisuutta. Vuosikate punaisella ja nettoinvestoinnit sinisellä ,9 Lainamäärän kehitys Milj. euroa 44,5 46,6 51,2 53,8 54,4 48,9 51,0 54,7 57,4 55,2 66,3 74,5 82,01 96,2 108, Velkamäärä kasvaa merkittävästi vuosien aikana.

28 Tulo- ja menoperusteet Tuloperusteet Verotulot Kunnallisverotuloja ennustetaan kertyvän 46,2 milj. euroa vuonna Muutos vuoden 2017 toteumaennusteeseen on +0,2 %. Kilpailukykysopimukseen sisältyvät palkkojen nollakorotukset ja julkisen sektorin lomarahaleikkaukset pienentävät kunnallisveron kasvua. Vuonna 2019 kunnallisverotuloja kertyy ennusteen mukaan 48,2 milj. euroa, vuonna 2020 noin 50,1 milj. euroa ja vuonna 2021 noin 51,5 milj. euroa. Tuloveroprosentti on 21,50 % vuonna Vuoden 2019 tuloveroprosenttina on käytetty 21,50 ja vuosien tuloveroprosenttina 21,75 %. Yhteisöverotuloja kertyy noin 4,1 milj. euroa vuonna Kuntaryhmän osuus yhteisöverosta on alustavasti 31,3 % vuonna Talouden elpyminen lisää yhteisöverotulojen kasvua. Vuonna 2019 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 4,2 milj. euroa, vuonna ,4 milj. euroa ja vuonna ,5 milj. euroa. Verovuodesta 2002 alkaen kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet on määritelty etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Verovuoden 2018 jako-osuudet määräytyvät vuosien 2015 ja 2016 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2018 on noin 5,2 milj. euroa. Vuonna 2019 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,2 milj. euroa, vuonna ,3 milj. euroa ja vuonna ,9 milj. euroa. Vuoden 2021 osalta yleisenä kiinteistöveroprosenttina on käytetty 0,10 voimassa olevaa korkeampana. Kiinteistöveron tuottoon vaikuttaa kiinteistöjen määrän kasvu, verotusarvojen kohoamisen ja veroperustemuutokset. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö Peruspalvelujen uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.

29 26 Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vanhaan järjestelmään verrattuna Ylivieskan valtionosuuksien yhteismäärä kasvoi noin 24 e /asukas. Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhtenä eränä. Valtionosuuksiin vaikuttaa lisäävästi valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja veroperustemuutosten kompensaatio valtionosuusjärjestelmän kautta. Julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2018 tasolla noin 2 mrd. euroa. Leikkausten vaikutuksesta Ylivieskalta jää saamatta valtionosuuksia vuoden 2018 tasolla noin 5,6 milj. euroa. Ennakkolaskelmien perusteella valtionosuuksia kertyy vuonna 2018 noin 35,6 milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 8,5 milj. euroa. Valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa vuodesta 2017 noin 0,4 milj. euroa, eli 1,0 %. Vuonna 2018 valtionosuuksia on arvioitu kertyvän noin 35,6 milj. euroa, vuonna 2019 noin 36,1 milj. euroa ja vuonna 2020 noin 36,6 milj. euroa ja 2021 noin 37,1 milj.euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on 8,5-9,2 milj. euroa vuodessa. Maksut ja taksat Viemärilaitoksen taksojen taso määrätään tuloslaskelman perusteella. Tavoitteena on saada viemärilaitoksen kokonaistulos pysyvästi ylijäämäiseksi. Teknisten palvelujen lautakunta vahvistaa viemärilaitoksen jäteveden käyttömaksun, joka on 2,70 e (alv 0 %) vuonna 2018, eli sama kuin vuonna 2017.

30 27 Muissa palvelumaksuissa tehdään pääsääntöisesti vähintään kustannustason muutosta vastaavat korotukset. Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa palvelujen omakatteisuustasoa ja kaupungin maksutulojen kokonaismäärää, mikäli palvelujen kysyntä sen mahdollistaa. Menoperusteet Henkilöstömenot Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Tulevasta sopimusratkaisusta ei ole tietoa, mutta talousarviossa palkankorotuksiin on varauduttu 1%:n korotuksella. Lomarahoja leikataan 30 prosentilla sopimuskauden tasosta. Lomarahojen leikkaus koske maksettavia lomarahoja. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat. Vuonna 2018 Ylivieskan käyttämät työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat: - sairausvakuutusmaksu 0,87 % - työttömyysvakuutusmaksu 2,60 % - tapaturmavakuutusmaksu 0,70 % - KuEL-palkkaperusteinen maksu 16,75 % - VaEL-palkkaperusteinen maksu 16,75 % Työnantajan KuEL-maksu jakaantuu palkkaperusteiseen maksuun (16,75 %), eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhaiseläkemaksuun. Palkkaperusteinen maksu kohdistuu eri toimialojen menoksi palkkojen suhteessa. Eläkemenoperusteinen maksu ja varhaiseläkemaksu kohdennetaan eri hallintokuntien menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaan. Palvelujen ostot Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Määrärahavaraus vuodelle 2018 on yhteensä 47,8 milj. euroa, josta ostetun erikoissairaanhoidon osuus on 17,15 milj. euroa. Pelastuspalvelut tuottaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Ylivieskan osuus vuoden 2018 kuntamaksuosuuksista on euroa. Kuntien käyttötalouden maksuosuuteen sisältyy myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit euroa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa Kuntien Hetapalvelut Oy. Määrärahavaraus vuodelle 2018 on yhteensä euroa (sis. pelastuslaitoksen). Menot kohdistetaan toimialoille palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.

31 28 Maaseutuhallintopalvelut ostetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti isäntäkuntana toimivalta Nivalan kaupungilta. Määrärahavaraus ostopalveluihin vuodelle 2018 on euroa. Elinkeinopalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungin konserniyhtiö YTEK Oy:ltä. Määrärahavaraus vuodelle 2018 on euroa. 3.6 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Kuntalain mukainen taloudenohjaus ja talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava vähintään neljäksi vuodeksi, alijäämän kattamiskaudeksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäville strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana.

32 29 Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. 3.7 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tehtävittäin. Tehtävän sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate. Viemärilaitoksesta, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Ylivieskatalo Akustiikasta ja liikuntapalveluista laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitova taso on liikeyli-/alijäämä. Viemärilaitoksen tuloslaskelmassa korvaus jäännöspääomasta vuodelle 2018 on laskettu 2,5 %:n vuosikorolla. Viemärilaitoksesta tullaan muodostamaan alkaen itsenäinen taseyksikkö. Toimielimet velvoitetaan kantamaan ja hakemaan tulosalueiden tulot talousarvioon hyväksytyn mukaisesti. Tulosalueiden palveluajatus, strategiset menestystekijät ja toiminta- ja taloussuunnitelman perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Poikkeuksena hankeryhmä Maa- ja vesialueet, jossa sitovuustaso on nettotaso. Vuonna 2018 hankekohtaisia sitovia talonrakentamisen määrärahoja ovat mm. kouluhankkeet, Hakalahden päiväkodin laajennus. Kunnallistekniikan ja liikunta-alueiden nimetyt kohteet ovat myös sitovia. Vuonna 2018 hankekohtaisia sitovia määrärahoja ovat keskustan ja valtatie 27:n liikennejärjestelyt sekä Ratapihan järjestelyt. Investointiosan poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään euron arvoista hyödyke tai hyödykeryhmän hankintaa. Irtaimen omaisuuden määrärahat ovat sitovia toimielintasolla. Tulosalueet velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista.

33 30 Tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan valtuuston hyväksymien meno- ja tuloerien toteutumisen valvontavastuu on kaupunginhallituksella. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat, tuloarviot ja ohjeellisesti sitovat perustelut on esitetty tuloslaskelman ja rahoituslaskelman perusteluissa. Talousarviossa olevat tunnusluvut eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta suoritetavoitteita tulee pitää ohjeellisina. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. Tilivelvolliset Kuntalain 125 :n (uusi kuntalaki) mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä toimialan johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tulosalueesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia vuonna 2018 ovat: - kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet - kaupunginjohtaja - hallintojohtaja, talousjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja pelastusjohtaja - varhaiskasvatusjohtaja, kulttuurijohtaja, kirjastojohtaja, musiikkiopiston rehtori, kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori, nuorisopalveluiden johtaja, liikuntajohtaja, sivistyspalveluiden talouspäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennuspäällikkö, kaupunginarkkitehti, puhdistusja ruokapalveluiden palvelujohtaja, ympäristöpäällikkö ja johtava rakennustarkastaja 3.8 Talouden kehitys ja muutokset Seuraavassa kuvassa on esitetty bruttomenojen osuus kaikista käyttötalouden menoista ilman Jokilaaksojen pelastuslaitosta.

34 31 Käyttötalouden bruttomenot 2018 (1000 e ja %-osuus) Ei mukana Jokilaaksojen pelastuslaitosta Tekniset palvelut; ; 14,1 % Pelastuspalvelut; 1 Vesihuoltolaitos; 688 ; 1,6 % Kaup.hallitus ja muut; 1161; 1,1 % ; 4,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut Kallio; ; 29,3 % Muut sivistyspalvelut yhteensä; ; 4,0 % Varhaiskasvatus; ; 9,8 % Yleissivistävä koulutus; ,8 % Muut sos.- ja terv. menot; ; 1,9 % Erikoissairaanhoito; ; 16,4 % Kokonaisuutena suurin osa 47,6 %:a kaupungin bruttomenoista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin, kun Jokilaaksojen pelastuslaitosta ei huomioida. Omasta palvelutuotannosta suurin kustannusvaikutus johtuu yleissivistävästä koulutuksesta 16,8 %, teknisistä palveluista 14,1 % ja varhaiskasvatuksesta 9,8 %. Kirjasto, kulttuuri, nuorisopalveluiden, musiikki- ja kansalaisopiston sekä liikuntapalveluiden yhteenlaskettu osuus on 4 %. Kaupunginhallituksen alaisen toiminnan eli hallintopalveluiden, elinkeinopalveluiden, vaalien ja tarkastustoiminnan yhteenlasketut bruttomenot ovat 4,1 %.

35 32 Talousarviossa seurattavien toimialojen/tulosalueiden toimintakate (nettomenot) 2017 / Käyttötalouden sitovat määrärahat valtuustoon nähden: (+ = toimintakate negatiivinen, - = toimintakate positiivinen) Sitovuustaso Ta 2017 Ta 2018 Muutos, Muutos % Vaalit ,1 % Tarkastuslautakunta ,9 % Hallintopalvelut ,6 % Elinkeinopalvelut (sis.elinkeinop.+maaseutup.) ,4 % Pelastuspalvelut (Ylivieskan oma osuus) ,2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut/ PPKY Kallio oma ,1 % Erikoissairaanhoito (ostettu)/ PPKY Kallio ,1 % Muu sosiaali- ja terveyshuolto ,1 % Jokilaaksojen pelastuslaitos (taseyksikkö, nettotulo=investoinnit netto) ,0 % Yleissivistävä koulutus ,6 % Varhaiskasvatuspalvelut ,6 % Nuorisopalvelut ,3 % Kirjastopalvelut ,9 % Kulttuuripalvelut ,0 % Musiikkiopisto ,5 % Kansalaisopisto ,4 % Liikuntapalvelut ,3 % Tekniset palvelut ,5 % Viemärilaitos (nettotulosyksikkö, ylijäämä ennen poistoja) ,6 % Ympäristöpalvelut ,5 % Jätelautakunta (menot laskutetaan Vestia Oy:ltä) ,0 %

36 33 Perusteluja - Hallintopalveluiden nettomenojen nousu johtuu viestintään ja työllistämiseen kohdistetuista resurssilisäyksistä. - Pelastuspalveluiden Ylivieskan osuuden kasvu johtuu maksuperusteena olevana asukasluvun lisäyksestä ja riskiruudukkoluokkien noususta. - Yleissivistävässä koulutuksessa henkilöstölisäyksiä lasten määrän kasvaessa sekä lisäresurssointia (mm. koulupsykologi). Jokirannan koulun toiminta koko vuoden väistötiloissa lisää tilakustannuksia. - Varhaiskasvatuksessa henkilöstölisäyksiä lasten määrän kasvaessa. Hakalahden päiväkodin laajennusosaan loppuvuonna 2018 kaksi uutta lapsiryhmää. - Kirjastopalveluissa on lisätty henkilöstöresurssia. - Liikuntapalveluiden nettomenojen kasvu johtuu mm. Savarin alueelta vuokratun liikuntatilan vuokrasta. - Teknisten palveluissa muutoksia kiinteistöjen ylläpidossa, lainojen korkomenoissa ja lyhennyksissä sekä suunnitelman mukaisissa poistoissa. Muutoksesta johtuvia tuloja rakennusten käyttö- ja pääomavuokrissa. 3.9 Kuntalain 110 :n mukainen toimenpideohjelma Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukein. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen: Alijäämän kattaminen vuosina Taloussuunnitelma TP TP TA TA Suunn. Suunn. Suunn Taseen alijäämä, 1000 e Taseen ylijäämä, 1000 e

37 Toimenpiteet alijäämän kattamiseksi: 1. Maa- ja metsäomaisuuden, rakennusten ja osakkeiden tehostettu myynti Tilapalveluiden muuttaminen kunnalliseksi liikelaitokseksi lukien 3. Siirtyminen yhteen valmistuskeittiöön vuosien aikana 4. Eläköitymisen hyödyntäminen. Kaupunginhallituksen lupa vaaditaan kaikkien vapautuvien vakanssien täyttämiseen. 5. Tarvittaessa veroprosenttien korottaminen tuloveroprosentin korottaminen 0,25 % -yksikköä vaikutus e kiinteistöveroprosenttien korottaminen 0,10 % -yksikköä vaikutus e 34

38 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 35

39 36 Vastuutoimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija Hallintojohtaja Sitovuustaso: 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kuntavaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tasavallan presidentinvaali toimitetaan tammikuussa 2018 ja mahdollinen toinen vaali helmikuussa Ensimmäiset maakuntavaalit toimitettaneen lokakuussa Suunnitelmakaudella toimitetaan eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit vuonna 2019 sekä kuntavaalit TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Äänestysalueet Äänioikeutettuja

40 37 Sitovuustaso 100 VAALIT Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

41 38 Vastuutoimielin: 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA Sitovuustaso: 110 Tarkastustoiminta PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien ja 2017 tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tarkastuslautakunta kokoontuu kertaa vuodessa. Tilintarkastukseen käytetään noin 20 tarkastuspäivää vuodessa. Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät on eriytetty tarkastuspäivistä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus, tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. Tilintarkastajan valinnan valmistelu valtuustolle. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastuslautakunnan kokoukset

42 39 Sitovuustaso 110 TILINTARKASTUS Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut 512 Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

43 40 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja Sitovuustaso: 120 Hallintopalvelut PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieska-konsernia. Kaupunginhallituksen alaisena tulosalueina toimivat hallintopalvelut sekä talous- ja ICT-palvelut tuottavat tukipalveluja muille toimialoille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävistä. Hallintopalveluiden sitovuustason toimintamenoihin kuuluu myös mm. kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut ja yhteisöjen avustamisen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen avustaminen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kaupungin elinvoiman kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen. - Kaupunkistrategian toteuttaminen. - Luotettava ja nopea asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. - Laadukkaat asiantuntijapalvelut. - Osaavan henkilöstön varmistaminen. - Tasapainoinen kuntatalous. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen aktiivinen seuranta ja vaikuttaminen. - Kaupungin edunvalvonnan tehostaminen. - Kaupunkistrategian jalkauttaminen.

44 41 - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja jalkauttaminen. - Tukipalvelujen uudelleenjärjestely vastaamaan muuttuvaa tilannetta. - Kaupungin viestinnän ja markkinoinnin tehostaminen - Konserniohjeiden päivittäminen ja toimeenpano Yhteistoimintaosuuksiin varaus euroa: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan seutukunta, Suomen Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kerttu Saalasti säätiö. Kaupungin verotuskustannusosuus verohallinnolle on noin e. Jäsenmaksut seuraaville yhteisöille: Teosto, Kopiosto, Gramex, Jokilaaksojen Kauppaseura, Oulun Kauppakamari, Rieska-Leader, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys, Pohjois- Pohjanmaan kesäyliopisto. Yhteisöavustuksilla tuetaan ensisijaisesti sellaista yhteisöjen toimintaa, joka täydentää kaupungin palveluja ja edistää työllisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Kaupunginhallitus myöntää erillisavustuksia yhteisöille liitteen nro 1 mukaisesti. Kylätoimintaan, kylien kehittämisen avustamiseen ja 4H yhdistyksen avustamiseen on varattu yhteensä euroa. Avustuksen piirissä olevat kyläyhdistykset: Löytyn kyläyhdistys ry, Niemelänkylän kyläyhdistys ry, Savela-Ojakylän kyläyhdistys ry, Sorviston kyläyhdistys ry, Vähäkangas-Pylväs kyläyhdistys ry, Raudaskylän kyläyhdistys ry, Kantokylän Maa- ja kotitalousseura ry ja Kankaan Nuorisoseura ry. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Kuntalaisten mahdollisuus sähköiseen asiointiin lisääntyy Sähköisten asiointipalveluiden laajentaminen Palveluiden käyttäjämäärä Kaupungin viestintä on ajantasaista ja kattavaa eri viestintämuodoissa. Kotisivujen kehittäminen. Sosiaalisen median hyödyntäminen ja sisällön tuottaminen sinne Kotisivujen kuntapalaute ja kyselytulokset. Kaupungin näkyvyys sosiaalisessa mediassa Ylivieskan tunnettavuuden lisääntyminen Markkinointistrategian toteuttaminen Positiivisen näkyvyys TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon Tehokas palvelutuotanto. Yleishal- Yleishallinnon palvelut. linnon kustannukset vähintään 10 euroa/asukas. % alle kuntien keskiarvon. nettokustannukset

45 42 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Tehokas kokoustyöskentely Sähköinen kokoushallinta käytössä Kokouskustannukset laajasti. Tietoturvallisuuden lisääminen EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpano Tietoturvaohjeistuksen laatiminen ja jalkauttaminen Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmän hyödyntäminen. Toiminnan riskit hallinnassa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi. Toimiva työterveyshuolto ja Sairauslomapäivät/työntekijä TYKY-toiminta Työhyvinvointimittaukset Liikunta- ja kulttuuriavustusten käyttäminen Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimiva johtamisjärjestelmä Kehityskeskustelut Henkilöstön perehdyttäminen Perehdyttämisohjeet käytössä kaikilla tulosalueilla. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Yleishallinnon nettokustannukset /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa /asukas Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, päivinä Avustettavat yhteisöt (sis. 4H) Avustettavat kyläyhdistykset Henkilöstö - keskusvirasto ICT-palvelut talous- ja velkaneuvonta - työllistämisprojektit (ohjaajat, työnjohto) ,5 2 3,5 2 3,5 2 3,5

46 43 Sitovuustaso: Hallintopalvelut Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , KOKONAISKUSTANNUKSET ,

47 44 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Sitovuustaso: 130 Elinkeinopalvelut PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalvelut sekä asiantuntijapalvelut Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämishankkeita ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. Elinkeinopalveluiden sitovuustaso sisältää myös maaseutuhallinnon kustannukset. Ylivieskan kaupungissa toimiva maaseutuhallinto kuuluu alueelliseen maaseutupalveluyksikköön, jonka muita jäseniä ovat Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat/kaupungit, vastuukuntana toimii Nivalan kaupunki. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat yhteistyöalueen Ylivieskan maksuosuuden talousarviovalmistelu ja valvonta. Hallintoyksikön kuusijäsenisessä lautakunnassa on yksi jäsen Ylivieskasta, Sievistä, Oulaisista ja Kärsämäeltä sekä kaksi jäsentä Nivalasta. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat talousarviovalmistelun lisäksi kylien kehittämisrahan ja 4H -yhdistyksen avustuksen sekä maaseudun kehittämisrahan ohjaus ja hallinnointi. Vuoden 2020 alusta maaseutuelinkeinojen kehittämisessä on tapahtumassa muutos, aluehallinto uudistuksen myötä tukimaksatuksiin ja hallintoon liittyvät asiat siirtyvät uuden valtiollisen yksikön hoidettavaksi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa ostopalvelusopimuksessa. Painopistealueet vuonna 2018 ovat: - mikro- ja yksinyrittäjien aktivointi yhteistyöhön ja liiketoiminnan kehittämiseen - yritysten liiketoimintaedellytysten, omistajavaihdosten ja kasvun tukeminen - eri rahoituslähteiden tehokas hyödyntäminen kehittämistoiminnassa - uusien yrityshankkeiden edistäminen - alueen suurhankkeiden mahdollisuuksien hyödyntäminen - kaupungin strategian mukaisten kärkihankkeiden edistäminen ja toteuttaminen - Centrian / TKI- toiminnan ja kaupungin / YTEK Oy:n välinen yhteistyö

48 45 - yhteistyössä kaupungin kanssa toteuttaa ja kehittää kuntamarkkinointia ja edistää uuden yritystoiminnan sijoittumista kaupunkiin Kaupungin ja YTEK Oy:n välinen ostopalvelusopimus ( euroa) palvelujen tuottamisesta sisältää myös hankkeiden kuntarahoitusosuudet ja YTEK Oy:n yritysrahoitusosuudet. Vuonna 2018 ostopalvelusopimus sisältää hankkeiden kuntarahoitusta seuraavasti: - RAJATON (jatko) / Yritysten liiketoiminnan ja liikeideoiden uudistumisen, kasvun ja muutosvaiheiden hallinta - KESTÄVÄÄ KASVUA / Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, palveluliiketoiminnan uudistaminen, uudet teknologiat, synnyttää uutta liiketoimintaa, palveluinnovaatioita ja palveluyrityksiä. Taloudellisten resurssien puitteissa muiden yrityslähtöisten kehittämishankkeiden kuntarahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti. Tavoitteet: Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Tavoite 2018 Uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön Teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 5 kpl 15 kpl Vuokrattavien tilojen käyttöaste 100 % Rajaton-hankkeen (jatko) ylivieskalaiset yritykset Hankerahoituksella henkilöresurssien lisääminen 60 kpl 1 henkilö Yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Rieska-Leader ry:n hallinnoimiin hankkeisiin on varattu yhteensä euroa kaupungin rahoitusosuutena. Linjaliikenteen tukemiseen on varattu euroa (mm. koululaiskuljetukset). Kutsutaksiliikenteen tukemiseen on varattu euroa. Toiminnallisia tavoitteita muille konserniyhteisöille: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen.

49 46 Tavoitteet vuodelle 2018: Tavoitteet: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy Erikokoisten asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 90 % Tavoite Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy YTEK Oy Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy Vieskan Teollisuustalo Oy Käyttökate-% 40,0 30,0 40,0 20,0 Omavaraisuus-% 30,0 40,0 20,0 40,0 Elinkeinopalvelut TUNNUSLUVUT TP 2015 TP 2016 TA 2017 SU2018 SU2019 SU2020 Yritysten lukumäärä Työpaikat Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Työpaikkojen lisäys Työttömyysaste % (*) 13,4 13,5 12,5 12,0 11,5 11,0 (*) TEM työnvälitystilasto, työttömyys, % kunnittain joulukuu 2016 Maaseutupalvelut Toiminnallinen tavoite Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Tavoitetaso/Seurantatapa Toiminta ohjausryhmissä sekä tiedottaminen viljelijöille. Ylivieskalaisten viljelijöiden osallistuminen. Tallennus ja tukipäätösten muu käsittely sekä maksatus määräpäiviin mennessä.

50 47 Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-4 kpl vuodessa. Toteutuneet sukupolvenvaihdokset ja luopumistuet. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) Maksettavat palkkiot milj. (kunta + TE-keskus) ,3 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 Käsitellyt EU-hakemukset Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha Sukupolvenvaihdokset Sähköisen asioinnin maatilat Sitovuustaso: Elinkeinopalvelut Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

51 48 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Sitovuustaso: 150 Pelastuspalvelut (kaupungin osuus) PALVELUAJATUS Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu 17 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TALOUSSUUNNITELMA Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Ylivieskan kaupunki. Pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö Ylivieskan kaupungin kirjanpidossa. Pelastustoimessa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Pelastuslaitoksen johtokunnan alaisuudessa toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii pelastuspalvelujen tuottajana. Ylivieskan kaupungin maksuosuus on budjetoitu kaupunginhallituksen alaiselle pelastuspalvelujen tulosalueelle. Pelastuslaitos on vastannut ensihoidon palveluista alkaen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että 60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiluokituksen perusteella. Ylivieskan kaupungin osuus alueellisen pelastuslaitoksen kustannuksista oli vuonna ,2 %, vuonna ,3 %, vuosina ,5 %, vuosina ,55 % vuonna ,65 %, vuonna ,72 %, vuonna ,94 % ja vuonna ,16 %, vuonna ,31 % ja vuonna ,7 %.

52 49 Sitovuustaso: 150 PELASTUSPALVELUT Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset KOKONAISKUSTANNUKSET ,

53 50 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Sitovuustaso: 1291 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion oma toiminta PERUSTEHTÄVÄ JA PALVELUSTRATEGIAN LINJAUKSET Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestää ja tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kallion palvelustrategian linjaukset: Kallion palvelut ovat - Arjessa pärjäämistä tukevia - Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä - Asiakaslähtöisiä ja asiakastarpeiden mukaisesti kohdennettuja Kallio - Muodostaa yhden yhtenäisen palvelualueen - Oman toiminnan palvelurakenne ja tilat vastaavat tulevaisuuden tarpeita - Järjestää palveluja monituottajamallilla - Digitalisaation edistäminen maakunnallisen sote-valmistelun linjausten mukaisesti Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet - Ikäihmisten palvelut - Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Vammaispalvelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Tuoteryhmät: - Vastaanottopalvelut - Suun terveydenhuolto

54 51 - Erikoissairaanhoito - Aikuispsykososiaaliset palvelut - Hoito- ja hoivapalvelut - Kuntoutuspalvelut - Perhepalvelut - Vammaispalvelut - Ympäristöterveydenhuolto - Työterveyshuolto - Toimeentulotuki ja työllistäminen - Projektit TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vuoden 2018 talousarvion ja suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion palvelustrategiaan. Palvelutuotannon keskeisin kehittämiskohde on, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan. Kuntalaisten omassa arjessa pärjäämisen edistämiseksi kehitetään ja optimoidaan palvelurakennetta, parannetaan prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistetaan niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Kärkihankkeena on mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Tavoitteena on vähentää asumispalveluiden käyttöä ja kohdentaa tästä vapautuvia resursseja uudelleen. Kallion talousarviossa 2018 on vahvistettu sitovat tavoitteet hyvinvointipalveluille, terveyspalveluille ja hallinto- ja tukipalveluille. Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnallisia tavoitteita: - Toimintolaskennan kehittäminen - Raportoinnin edelleen kehittäminen - Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen - Palvelustrategian jalkauttaminen. Talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet: Kallion oman toiminnan nettomenojen muutos ( % ) jää pienemmäksi, kuin kaupungin verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) muutos ( % ).

55 Kallion talousarvion taloudelliset tavoitteet Ylivieskan osalta vuonna 2018: 52

56 53 Sitovuustaso: 1291 Sosiaali- ja terveyspalvelut (PPKY KALLIO oma toiminta) Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset KOKONAISKUSTANNUKSET ,

57 54 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Sitovuustaso: 1292 Erikoissairaanhoito (ostettu) / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan Kallion omana toimintana oman henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa palveluista on ostopalveluja. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palvelujen tuottajilta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen. Hoitoketjun hyvinvointipalvelut perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito optimaalinen toimivuus. Talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet: Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hillitseminen mm. Kallion omaa palvelutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehostamalla.

58 55 Sitovuustaso: 1292 Erikoissairaanhoito Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

59 56 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Talousjohtaja Sitovuustaso: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kaupungin maksuosuus eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta ja varhaiseläkemaksusta. Määrärahavaraus euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksetaan henkilöstä, jolle on maksettu työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yli 300 päivää. Tämän jälkeinen työttömyysaika rahoitetaan puoliksi valtion ja puoliksi työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista siihen asti, kunnes henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 1000 päivältä päivän jälkeen työttömän kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahavaraus euroa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sopimuksen Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa 25 oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan vastaanottamisesta. Kotouttamisen määrärahavaraus e. Valtionavustus kotouttamiseen e. Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentäminen Vuodelle 2017 arvioitu rahoitusosuus kääntyy laskuun Työmarkkinatuen saajat ja työttömyyden perusteella maksettujen tukipäivien määrä. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Asiakkaat - nuoret alle 25 -vuotiaat Työllistämistoimenpiteissä - nuoret alle 25 -vuotiaat Palkkatukityöllistetyt - nuoret alle 25 -vuotiaat Muihin palveluihin ohjatut* Lisäpalkkatuki Nuorten kesätyöllistäminen Työmarkkinatuen kuntaosuus Avustukset kaupungin ulkopuolisiin työllistämishankkeisiin, euroa *(esim. avoimet työmarkkinat, opiskelu, eläkeselvittelyt, työkyvyn arvioinnit)

60 57 Sitovuustaso: 1293 Muu sosiaali- ja terveyshuolto Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

61 58 Vastuutoimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Pelastusjohtaja Sitovuustaso: 190 Jokilaaksojen pelastuslaitos PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Visiona on: Turvallinen ja kriisinkestävä Jokilaaksojen alue ennakoiden ja yhteistyössä Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä tuottamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja, tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut tuotetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa yhteistyössä. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä jos lainsäädäntö mahdollistaa ja se on lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet Pelastuslaitos parantaa alueensa turvallisuutta kaikissa oloissa - myös poikkeusoloissa - yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähellä ihmistä: vähentämällä onnettomuuksia, vastaamalla pelastustoiminnasta, osallistumalla siviilivalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen, rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia kaikissa oloissa ja hyödyntämällä pelastustoimen valmiutta nykyistä laajemmin sekä tuottamalla terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja. Pelastuslaitoksen alueelliset tavoitteet 2025 ovat:

62 59 Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta ja ympäröivästä turvallisuudesta Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapojaan Henkilöstö voi hyvin Pelastuslaitoksen strategiset menestystekijät: Pelastuslaitoksella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan ja -alueellaan o Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin. o Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö joka voi hyvin. o Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho ja yhteensovittaja alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan toimialueensa kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella Suomessa ollaan toteuttamassa merkittävää hallinnollista uudistusta osana julkisen talouden sopeuttamistarpeita. Osana tätä uudistusta kunnallinen pelastustoimi siirtyy osaksi maakuntahallintoa, johon muodostetaan uudet pelastuslaitokset alkaen. Tässä vaiheessa maakuntauudistuksen valmistelua ei vielä ole tietoa siitä miten pelastustoimi organisoidaan osaksi uutta maakuntahallintoa Valmistelut pelastustoimen sisällölliseksi uudistamiseksi ovat käynnissä valtakunnan tasolla sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteisessä pelastustoimen uudistushankkeessa. Pohjois-Pohjanmaan Liiton toimesta on käynnistetty uuden maakuntahallinnon esivalmistelut. Uusiin maakuntiin ja muihin hallinnollisiin rakenteisiin sekä rahoitukseen liittyvä lainsäädäntö menee eduskuntakäsittelyyn vuoden 2018 aikana.

63 60 Oleellista kansalaisten ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta on, että tulevissa uudistuksissa kyetään säilyttämään pelastuslaitoksilla mahdollisuus olla myös tulevaisuudessa ensihoidon palveluntuottajina mikäli ensihoidon järjestämisvastuussa oleva taho niin päättää. Muita valtakunnallisia muutostekijöitä: Alan tietotekninen kehitys on nopeaa ja pelastuslaitoksen on oltava siinä mukana. Tavoitteena on yhtenäistää pelastuslaitosten tietojärjestelmiä ja siten osaltaan mahdollistaa tuleva integraatiokehitys osana maakuntahallintoon siirtymistä. Tietojärjestelmäuudistukset edellyttävät pelastuslaitokselta henkilöresursointia. Rakenteellisten uudistusten valmistelu ja toteutus pelastuslaitosten osalta sitoo merkittävällä tavalla pelastuslaitoksen henkilöresursseja. Kuntakentässä pelastustoimialueella tapahtuvat muutokset: Alueen kuntien taloudellinen tilanne ohjaa pelastuslaitosta edelleen kehittämään tuottavuutta ja toteuttamaan tiukkaa taloutta. Väestörakenne muuttuu ja lähes kaikkien kuntien väkiluku vähenee. Varautumisen ja valmiussuunnittelun ajantasaisuuden merkitys korostuu monesta syystä johtuen Alueen riskit keskittyvät kasvukuntiin jolla on pitkävaikutteisia vaikutuksia palvelutuotannon järjestämiseen sekä organisointiin. Muut muutokset: Pelastuslaitoksen asiakas- sekä yhteistyötahojen rajapinnassa tapahtuu jatkuvia muutoksia, joihin on kyettävä reagoimaan omassa toiminnassa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoyhteistyö tuo synergiaetuja. Alueen elinkeinoelämän suurhankkeet vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan, resurssitarpeisiin ja varautumisjärjestelyihin. Toiminnan painopistealueita Maakuntauudistus aiheuttaa henkilöstön keskuudessa epävarmuutta tulevaisuudesta, mikä korostaa pelastuslaitoksen viestinnän, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen kehittämisen merkitystä. Turvallinen ja laadukas pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävistä suoriutuminen edellyttää henkilöstöltä hyvää toimintakykyä. Vaihtoehtoisiin työuriin ja tehtävien uudelleen järjestelyihin on hyvin vähän vaihtoehtoja. Henkilöstön toimintakykyä ja hyvinvointia edistetään hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja kannustamalla toimintakyvyn ylläpitoon. Vuonna 2018 otetaan käyttöön strategisen hyvinvoinnin johtamisen malli ja siihen liittyviä käytäntöjä. Strateginen hyvinvointi on se osa henkilöstön hyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen kattaa kaikki ne organisaation toiminnot, joilla vaikutetaan strategiseen hyvinvointiin. Näitä ovat erityisesti strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta, työterveyshuolto ja henkilöstöetuudet. Pelastuslaitoksen on kyettävä rekrytoimaan osaavaa ja toimintakykyistä henkilöstöä. Toimintaympäristön edellyttää erikoisosaamisen kehittämistä ja palvelutuotannon laadun sekä eri prosessien ja toimintojen kehittämistä. Pelastuslaitokselle rakennetaan ja

64 61 ASIAKASNÄKÖKULMA asteittain käyttöönotetaan päätoimisen henkilöstön osalta osaamisen kehittämisen järjestelmä osaksi suorituskyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä. Sopimushenkilöstön sitoutumiseen ja tehokkaaseen koulutukseen on kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota. Rekrytointi- ja peruskoulutuskustannuksiin vaikutetaan tehostamalla rekrytointia ja vähentämällä henkilöstön vaihtuvuutta. Organisaatiokulttuurin ja toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen entistäkin laadukkaammiksi ja tehokkaammiksi on tärkeää. Painopisteenä ovat pelastustoiminnan johtaminen, toimintavalmius, onnettomuuksien ehkäisytyön sekä ensihoitopalvelun potilasturvallisuuden ja laadun parantaminen. Pelastuslaitoksen oman varautumisen kehittäminen on myös tärkeää ja kuntien varautumisen tukemista vahvistetaan entisestään. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitos tuottaa edelleen omalla pelastustoimialueella (pl. Reisjärvi) ensihoidon palvelut ja siten pelastuslaitos osaltaan toteuttaa myös sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöstä. Keskeistä ensihoitopalvelun kehittämisessä on hyvä yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa. Jokilaaksojen pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti maakuntauudistuksen toteuttamiseen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa sekä pelastustoimen uudistamiseen kansallisella tasolla sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteisessä hankkeessa. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Pelastustoiminnan suorituskyky Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1. Toteutuma riskiruuduittain täyttää palvelutasopäätöksen pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoi- vaatimukset teajassa ja tehokas pelastustoiminta käynnistyy 80 % tehtävistä tavoiteajassa. Onnettomuuksien ehkäisyssä valvontatoiminnan tavoitteet saavutetaan ja turvallisuusviestintä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Yritys- laitoskohteiden tarkastukset tehdään valvontasuunnitelman mukaan. Asuinkohteiden omavalvonta toteutuu valvonta-suunnitelman mukaisesti Valvontatoiminnan toteutumaprosentit. Ensihoitopalvelut toteutetaan sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla Turvallisuusviestinnän kohderyhmien tavoitetaan voimassaolevan turvallisuustyön toimintaohjeen mukaisesti Valmiustaso kyetään pitämään sopimuksen mukaisena. Laadun arvioimiseksi kehitetään mittaristoa Turvallisuusviestinnän kohderyhmäkohtainen toteutuma. Valmiuspoikkeamien lukumäärä 0 Ensihoidon taso- ja lääketenttien läpäisevyys 100 %

65 62 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Talousarvion suunnitelman Jatkuva aktiivinen talouden seuranta, Talouden seuranta ja toteutuma- mukainen toteutuma raportointi johtokunnalle prosentti neljännesvuosittain Organisaation tuloksellisuuden parantaminen pitkällä aikavälillä strategisen hyvinvoinnin johtamisen kehittämisellä ja käyttöönotolla. Esimiesasemassa olevat on perehdytetty strategiseen hyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen Strategisen hyvinvoinnin johtamisen käytännöt otetaan käyttöön 2018 vuoden aikana PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu Pelastuslaitoksen valmiussuunni- Suunnitelmien tarkistus ja tar- on ajantasainen telma ja evakuointisuunnitelma vittaessa päivitys kerran vuo- ovat ajantasaisia. dessa Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen on koordinoitua ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat ajantasaisia Ensihoidon osalta valmiussuunnittelua tehdään yhteistyössä PPSHP:n kanssa. Kunnille tarjotaan neuvonta-apua valmiussuunnitelman ja evakuointisuunnitelman tekoon HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi Toteutetaan työhyvinvointikysely Vakinaisen henkilökunnan kehityskeskustelujen toteutuma 100 % Alueen kuntien valmiussuunnitelmien yleiset osat ja evakuointisuunnitelmat ovat ajantasaiset Tulosten analysoinnin jälkeiset toimenpiteet Toteutumaprosentti Tavoitteena nolla työtapaturmaa ja hyvä työympäristö Riittävä ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö Työsuojelua kehitetään järjestelmällisesti. Suoritetaan vuonna 2018 työpaikkakäynti 12 paloasemalla Pelastustoimen viroissa ja toimissa muodolliset kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan osuus 95 % (ml. sijaiset) Ensihoidon henkilökunnan pätevyysvaatimukset toteutuvat 100 %:sti Sopimushenkilöstön hälytysosaston minimitavoitevahvuus toteutuu kaikilla paloasemilla Työtapaturmien lukumäärä ja työpaikkakäyntien määrä Kelpoisuusehdot täyttävien osuus henkilökunnasta, tarkastelu tulosalueittain. hälytys- Sopimushenkilöstön osaston vahvuus

66 63 Sitovuustaso: 190 JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot TILIKAUDEN TULOS ,0 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) ,0 Varausten lis.(-)tai väh.(+) ,0 Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) KOKONAISKUSTANNUKSET ,0

67 64 PELASTUSLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2018 Liikevaihto Myyntituotot Kuntien maksuosuudet Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Muut toimintakulut Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia ,00 Investointivarauksen lisäys Poistoeron vähennys Varausten muutos (lisäys) Tilikauden yli-/alijäämä 0,00

68 65 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Sivistysjohtaja Sitovuustaso: 220 Yleissivistävä koulutus STRATEGIA JA PALVELUAJATUS Yleissivistävän koulutuksen strategia ja palveluajatus on kirjattu sivistyskeskuksen strategiaan.

69 66 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 ASIAKASULOTTUVUUS Kriittinen menestystekijä Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittarit Toimiva ja tarkoituksenmukainen kouluverkko Asutus ja kouluverkko tasapainossa Toimivat, turvalliset, terveelliset ja ajanmukaiset oppimisympäristöt Ennakoiva opetuksen järjestelyn suunnittelu Oppimisympäristöjen suunnittelu pedagogiikan näkökulmasta Koulusuunnittelu Yhteistyö TEVIn kanssa Oppilasennusteet Oppimisympäristön ops:n yhteensopivuus ja Sisäilman laadun seuranta Opetuksen järjestelyt Laadukas opetus Pätevät opettajat ja avustajat Päättötodistus 100 % Jatko-opintoihin 100 % Paikat täytetään Tilastot Yhteistyö Etsivän nuorisotyön kanssa Oppimistulosten parantaminen Uuden OPS:n toteutuminen Yo-tulos valtakunnan keskitasossa Opiskelun tuen järjestäminen - menetelmien kehittäminen Kehittämishankkeet Tilastot Tukiratkaisujen ja menetelmien tulosten arviointi Hanketoiminnan vaikutusten arviointi Oppilashuolto Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Oppilashuollon toimintamallin toteutuminen Oppilashuollon toiminta arviointikohteena HENKILÖSTÖ Kriittinen menestystekijä Osaamisen varmistaminen Kuraattori- ja psykologitoiminta lain edellyttämällä tasolla Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevista huolehditaan ensisijaisesti Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittarit Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laatiminen työyksiköissä Oppilaan saaman tuen seuranta Vaikuttavuutta seurataan mm. ongelmien määrän muutoksilla Suunnitelman toteutuminen AVI:n, OPH:n ja OKM:n koulutusten hyödyntäminen Koulutustilaisuuksiin osallistuminen

70 67 VESO/täydennyskoulutus pääkumppanina Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto Työsuhdeturva Henkilöstön pysyvyys Määräaikaisia työsuhteita vähennetään mahdollisuuksien mukaan Työhyvinvointi Motivoitunut henkilöstö Hyvä työtyytyväisyys Suunnittelu- ja toteutus yhteistyössä Suunnitelman toteutuminen henkilöstö- Kaupungin kysely Tilastot Sairauspoissaolojen vähentyminen Kehityskeskusteluiden käyminen PROSESSIT JA RAKENTEET Kriittinen menestystekijä Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittarit Päätöksen teko Terveyden ja hyvinvoinnin Ihmisiin kohdistuvien edistäminen ohje- vaikutusten arviointi nuorana Laadun arviointi osana kehittämis- ja johtamistyötä TALOUDELLISET RESURSSIT Kriittinen menestystekijä Tavoitteiden ja resurssien tasapaino Laadunarvioinnin toteuttaminen Vaikutusten ennakkoarviointi Laatukriteerit Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittarit Toiminta kustannustehokasta * riittävät resurssit * talous tasapainossa Kustannustehokas koulutus Resurssit pedagogisin perustein Valtakunnalliset ja alueelliset tunnusluvut Talousprosessit Kustannustietoisuus kaikille toiminnan tasoille Seuranta koulun tasolle saakka Talousraportit Kustannusrakenteen analysointi Koulujen tasapuoliset toimintamahdollisuudet Koulu- ja oppilaskohtainen seuranta sekä vertailu Omat tilastot

71 68 TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Oppilasmäärä Esiopetus Vuosiluokat Vuosiluokat Peruskoululaiset Peruskoulu ml esikoululaiset lukiolaiset Aineopiskelijat yhdistelmätutkinnot Lukio yhteensä (tutkintotavoitteiset) Tehokkuus / Taloudellisuus Opetusryhmien keskikoko keskimäärin (1-9 vsl) Käyttökustannukset / oppilas Peruskoulu, mukaan lukien esiopetus Lukio Ateriakustannus / oppilas 2,33 2,83 2,51 2,52 2,53 2,54 Toiminnan laajustiedot Peruskoulujen lukumäärä Lukioiden lukumäärä Vakanssit Opettajat / peruskoulu yhteensä Virat Tuntiopettajat Opettajat / lukio yhteensä Virat Tuntiopettajat Opetusresurssit yhteensä Koulujen muu henkilökunta Koulunkäyntiavustajat (vak.toimet) Koulunkäyntiavustajat (määräaikaiset) Oppilashuolto Koulu/siv.toimen hallinto Tilat Koulut, lkm

72 69 Sitovuustaso: 220 YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset KOKONAISKUSTANNUKSET ,

73 70 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Varhaiskasvatuksen johtaja Sitovuustaso: 293 Varhaiskasvatuspalvelut PALVELUAJATUS Perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus, palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä, kotihoidon tuki, joustava ja osittainen hoitoraha, avoin varhaiskasvatus / kerhotoiminta. Varhaiskasvatuspalveluissa tuetaan huoltajien kanssa yhteistyössä lapsen kasvua, oppimista ja hyvinvointia suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Varhaiskasvatuksen toimintatavat tukevat lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä. 2. Palvelutarpeet, kustannukset ja resurssit ovat tasapainossa 3. Varhaiskasvatuspalveluissa kehitetään pedagogiikkaa, toimintatapoja ja palvelurakennetta 4. Osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Kustannusten lisääntymiseen (TA2017 /Ta2018) vaikuttaneet merkittävimmät tekijät: Varhaiskasvatusmaksulainsäädäntöön alkaen kaavaillut muutokset pienentävät maksutulokertymää ja lisäten myös palvelusetelikustannuksia. Vuoden 2017 maksutulokertymän ennakoidaan olevan budjetoitua pienempi. Hakalahden päiväkodin laajennuksen myötä kahden uuden päiväkotiryhmän käyttöönoton kustannukset n. 10 /2018 alkaen Avustajapalveluiden lisätarpeet (tilapäinen henkilöstö, 5 hlöä) ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittarit Varhaiskasvatuksen toimintatavat tukevat lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä. Elokuussa 2017 käyttöönotetun Ylivieskan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset arvot ja toimintatavat ohjaavat kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamista. Lapset puheeksi- toimintamalli on osana arjen toimintaa. Kaikille lapsille on laadittu yhteistyössä huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma 3 kk:n kuluessa varhaiskasvatuksen alkamisesta. Suunnitelma on päivitetty vähintään kerran vuodessa. - Toteutuminen vuoden lopussa. Käytyjen Lapset puheeksi- keskustelujen ja Lapset puheeksi-varhaiskasvatus-suunnitelmien määrä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. - Toteutuminen vuoden lopussa.

74 71 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittarit Palvelutarpeet, kustannukset ja Palvelutarpeiden ja kustannusten Talouden toteutumatiedot ja perustelut. resurssit ovat tasapainossa seuranta. Riskejä: Palveluiden kysynnän lisääntyminen, sijaiskustannukset ja avustajapalveluiden tarpeet. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksen vaikutukset maksutuloihin ja palveluseteleiden kuntaosuuteen. Palvelut järjestetään monituottajamallilla. Palveluiden piirissä olevien lasten määrä. Yksityisten palveluiden (palvelusetelit ja yksityisen hoidon tuet) prosenttiosuus varhaiskasvatuspalveluiden kustannuksista ja lapsimääristä lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea ja leikkikerhotoimintaa. Mahdolliseen lisääntyvään palveluiden kysyntään vastataan ensisijaisesti laajentamalla kunnallisia palveluita. Valvontakäyntien määrä: 1 krt / vuosi /yksikkö. Vahvistetaan henkilöstön työhyvinvointia. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittarit Osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin Henkilökunnan osaamista vahvis- Täydennyskoulutuspäiviä vähintään tukeminen tetaan uuden varhaiskasvatussuun- nitelman mukaisten pedagogisten tavoitteiden pohjalta. kolme päivää /vuosi /hlö. Kehitys- tai tiimin kehityskeskustelut 1 x vuosi. Kuvataan käytössä olevia työhyvinvointia lisääviä toimintatapoja. Vahvistetaan henkilöstön työhyvinvointia. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittarit Osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin Henkilökunnan osaamista vahvis- Täydennyskoulutuspäiviä vähintään tukeminen tetaan uuden varhaiskasvatussuun- nitelman mukaisten pedagogisten tavoitteiden pohjalta. kolme päivää /vuosi /hlö. Kehitys- tai tiimin kehityskeskustelut 1 x vuosi. Kuvataan käytössä olevia työhyvinvointia lisääviä toimintatapoja.

75 72 TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Talous Talousarviomäärärahat Palveluiden piirissä oleva lapsi / v Palveluiden piirissä olevien lasten määrä keskimäärin /kk Päiväkotihoito (sis. kunnalliset ja yksityiset palvelut) josta yksityisten päiväkotien palvelusetelit Perhe- ja ryhmäperhepäivähoidossa (sis. kunnalliset ja yksityiset palvelut) josta yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelit Yksityisen hoidon tuki Kotihoidon tuki Avoin varhaiskasvatus: leikkikerhotoiminta Yhteensä Palvelusetelien ja yksityisen hoidon tuen osuus (TA2018), poislukien lasten kotihoidon tuki ja avoimen varhaiskasvatuksen leikkikerhotoiminta, on 34,5 % budjetista ja 41,5 % varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevista lapsista. Henkilöstö Henkilöstötyövuodet 108,1 116, (vakin.) Henkilöstötyövuodet (määräaik, tilap.) 8,9 6,5 7,5 7,5 7,5

76 73 Sitovuustaso: 222 VARHAISKASVATUSPALVELUT Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , KOKONAISKUSTANNUKSET ,

77 74 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Nuorisopalvelujohtaja Sitovuustaso: 230 Nuorisopalvelut PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Nuorisopalveluiden toiminta-ajatuksena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Tavoitteena on tukea nuorten omaehtoista toimintaa, harrastamista, kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä, niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista sekä toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Tavoitteen toteutumisen lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, monialainen yhteistyö, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö luo vahvaa pohjaa lasten ja nuorten osallisuudelle, viihtymiselle paikkakunnalla, yhteisöllisyydelle, kiinnittymiselle yhteiskuntaan sekä yhteisen tulevaisuuden rakentamiselle. Keskeiset nuorisopalveluiden osa-alueet ovat tilatoiminta, nuorten oman toiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuudet, nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö, nuorten vaikuttamismahdollisuudet, monialainen yhteistyö, monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta, koulunuorisotyö, etsivä työ, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten syrjäytymisvaarassa olevien kanssa tehtävä työ. Kaikessa toiminnassa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Nuorisopalveluiden strategia sisältyy sivistyskeskuksen yhteiseen strategiaan. Lisäksi keskeiset nuorisotoiminnan strategiset menestystekijät ovat: 1. innovatiivinen, laadukas, tasapuolinen, nuoria tavoittava ja aktivoiva nuorisotoiminta 2. nuorisolain sisältöjä vastaava sekä ajassa mukana pysyvä nuorisotyö ja politiikka 3. hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden edistäminen. 4. henkilöstön työhyvinvointi 5. nuorisotilojen ja välineiden hyvä ja ajantasainen kunto. TOIMINTASUUNNITELMA Nuorisotyön ydin on laadukas, monipuolinen ja osallistava toiminta, joka tavoittaa laajasti nuoria aktivoiden heitä omaehtoiseen toimintaan. Nuorisotyö seuraa aikaa ja muuntautuu tarpeen mukaan. Uusina työmuotoina kehitetään ohjaamotoimintaa monialaisena yhteistyönä sekä mopotallitoimintaa. Sosiaalisen median ja verkkonuorisotyön

78 75 käytännöt ovat työntekijöillä hallussa. Nuorten osallisuus on vahvaa, vaikuttamismahdollisuuksia on sekä nuorisovaltuuston että verkkovaikuttamisen kautta. Nuorisotalon toimivuutta ja viihtyisyyttä parannetaan. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on monipuolista työtä nuorten hyvinvoinnin ja paikkakunnalla viihtymisen tueksi. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat luonteva osa toimintaa. Kaikilla työntekijöillä on toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Lasten ja nuorten kasvun ja itsenäistymisen sekä yhteisöllisyyden tukeminen tarjoamalla laadukasta, aikaa seuraavaa, nuoret tavoittavaa toimintaa huomioiden perheet, turvallisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen: toimiva nuorisovaltuusto ja nuorten verkkovaikuttaminen, nuorten oman toiminnan ja järjestötoiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuuksista tiedottaminen Nuorisotoiminnan sisällöt ajanmukaiset sisältäen tilatoiminnan lisäksi mm. nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön, Jelppiverkon palvelut, etsivän työn, koulunuorisotyön, vihapuheen ehkäisyn ja yhdenvertaisuuden edistämisen. Uusina toimintamuotoina mopotallitoiminta sekä Ohjaamo. Kansainvälinen toiminta Erasmus+ohjelman tukemana: nuorisovaihdot ja eurooppalainen vapaaehtoistyö. Monikulttuurinen toiminta luonteva osa kaikkea nuorisotoimintaa. Toiminta monipuolista ja laajaa vastaten nuorisolakiin ja ajan haasteisiin tavoittaen laajan ikäryhmän. Toimitilojen varustetasoa, viihtyvyyttä ja toimivuutta parannetaan käyttäjät huomioiden. Nuorisovaltuuston aktiivinen toiminta. Nuorten ideat-kanavan aktiivinen käyttö. Nuorisojärjestöjen ja ryhmien aktivoiminen sekä harrasteoppaan ajan tasalla pitäminen. Ehkäisevän päihdetyön toimintamallin uudistaminen. Jelppiverkko tavoittaa sekä syrjäytymisvaarassa olevat että pitkään kotona olleet nuoret. Ohjaamo perustetaan ja toimii. Etsivä työ toimivaa ja laajaalaista, tavoittaa jo varhaisessa vaiheessa apua tarvitsevia nuoria. Koulunuorisotyö säännöllistä. Yhdenvertaisuushanke järjestää toimintaa ja tavoittaa lapsia ja nuoria mm. kouluvierailuin. Kävijämäärät, järjestetyn toiminnan määrä, tilojen varustetaso ja käyttöaste. Nuorisovaltuuston kokousten määrä, käsitellyt asiat sekä järjestetyt aktiviteetit. Nuorten ideat-kanavan ideoiden ja niihin saatujen vastausten määrä. Nuorisojärjestöjen ja ryhmien määrä, avustusten määrä. Uusi EPT-malli toimii. Jelppiverkon nuorten positiivisten sijoittumisten määrä, etsivän työn kontaktien määrä. Ohjaamotoiminnan käynnistäminen, tavoitettujen nuorten ja toiminnan määrä. Koulupäivystyksien, -tuntien ja muun kouluyhteistyön määrä. Yhdenvertaisuushankkeessa tavoitettujen määrä ja järjestetty toiminta. Mopotallin toiminta ja kävijämäärät. Kv-toiminnan aktiviteettien ja osallistujien määrä.

79 76 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Resurssien ja toiminnan tasapaino Resursseja tarpeeksi toiminnan ylläpitoon Talousseuranta, toiminnalliset ta- sekä toimintojen kehittäminen. ja kehittämiseen. voitteet ja raportointi. Talousprosessien kehittäminen. Resurssien lisääminen nuorisotoimintaan, tarvittaessa hankkeiden kautta. Toteutuneet hankkeet. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Nuorisotoiminnan tunnettavuuden ja saavuttavuuden parantaminen, markkinoinnin ja tiedonvälityksen tehostaminen. Ajan tasalla pysyminen nuorten ilmiöissä. Monialaisen yhteistyön ja nuorisotoiminnan yhteistyöverkostojen kehittäminen. Eri kanavien hyödyntäminen markkinoinnissa ja tiedottamisessa, nuorten käyttämien somekanavien käytön tehostaminen Monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan ja muun yhteistyön kehittäminen. Jatkuva tavoittavuuden kartoitus, arvioidaan mitä kautta nuoret tavoitetaan parhaiten. Kokoukset, toimenpiteet ja tiedotteet HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Ammattitaitoinen ja osaava työssään Kehityskeskustelut ja säännölliset Henkilöstöpalaverien määrä. Tonaisvaltaiseen viihtyvä henkilökunta, koko- työntekijäpalaverit, kannustamiteutuneet kehityskeskustelut. Sai- työhyvinvointiin panostaminennen Tyky-toimintaan osallistumiseen työkyvyn ylläpitämiseksi. rauspoissaolojen määrä. Henkilöstön osaamistason ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyys. Henkilöstön työsuhteiden vakinaistaminen sekä palkkatason tarkistaminen vaativuutta vastaamaan. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Tarpeellisiin ja ajantasaisiin koulutuksiin osallistuminen. Riittävä määrä työntekijöitä. Vakinaistetut työsuhteet. Tarkistettujen työnkuvien kautta palkkatarkistus. Nuorisotoimen tilat ja käytettävät laitteet ja välineet ovat ajanmukaisessa kunnossa. Koulutuspäivien määrä. Henkilöstön määrä. Työsuhteiden vakinaisuus. Palkat vastaavat työn vaativuutta. Palautteen kerääminen työntekijöiltä ja nuorilta. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU vuotiaiden määrä nuorten Nettomenot / 0 28-vuotiaat (Suomen keskiarvo 96 ) ,70 49,64 54,42 53,28 53,37 54,38 Nettomenot /asukas 19,06 19,64 21,54 20,31 20,22 20,21 Henkilöstö Hanketyöntekijä 3 1 2,5 2,5 2,5 2,5

80 77 Sitovuustaso: 230 NUORISOPALVELUT Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , KOKONAISKUSTANNUKSET ,

81 78 Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kirjastojohtaja Sitovuustaso: 225 Kirjastopalvelut PALVELUAJATUS Kirjasto on lakisääteinen peruspalvelu sekä osa hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja. Tiekkö-kirjastojen strategiassa toiminnan arvoiksi on määritelty sivistys, tasaarvo ja demokratia. Laki yleisistä kirjastoista määrää kirjastolle kuusi tehtävää: Tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kirjallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon, tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Laadukkaat kirjastopalvelut turvataan kaupunkilaisille asuinpaikasta riippumatta. Kirjaston tulee olla kaikkien saavutettavissa. Asiakkaiden tarpeita vastaavat, maksuttomat kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät syrjäytymistä, tuottavat elämyksiä sekä lisäävät hyvinvointia. Ylivieskan kirjaston palveluverkon muodostavat pääkirjasto, kirjastoauto, hakeutuva toiminta (siirtokokoelmat ja kotipalvelut) sekä verkkopalvelut. Kirjasto toimii yhteistyössä muiden kirjastojen, kaupungin toimialojen ja yhteisöjen kanssa. Riittävä ja osaava henkilöstö sekä toimivat ja turvalliset kirjastotilat mahdollistavat asiakkaiden tarvitsemat kirjastopalvelut sekä niiden kehittämisen. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kirjasto on kunnan käytetyin kulttuuripalvelu ja osa hyvinvointikunnan ydintehtävää. - Kirjasto on matalan kynnyksen arkipalvelu ja yhteinen tila. - Maksuttomat palvelut vähentävät syrjäytymistä ja eriarvoistumista. - Laadukkaat kirjastopalvelut tukevat kaupunkilaisten opiskelua ja harrastustoimintaa, lisäävät viihtyvyyttä ja elämänlaatua sekä yhteisöllisyyttä. - Kirjaston aineistokokoelma on laadukas ja uusiutuu asiakkaiden tarpeiden mukaan. - Seudullinen kirjastoyhteistyö auttaa kehittämään palveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. - Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. - Kirjastoaineiston ja tietojärjestelmien yhteishankinta on taloudellista. - Digitaaliset palvelut ja automaatio pitkälle kehittyneet. - Alueen kirjastoilla yhtenäinen palvelukulttuuri ja käyttösäännöt. TOIMINTASUUNNITELMA

82 79 Ylivieskan kaupunginkirjasto jatkaa tiivistä yhteistyötä Tiekkö-kirjastojen (Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Sievi) kanssa tehokkaasti ja taloudellisesti. Kirjasto hoitaa perustehtäväänsä hyvin ja ajanmukaisesti. Kirjastotyön keskipisteessä ovat lukemisen edistäminen ja sivistys, kansalaisvalmiuksien edistäminen sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukeminen. Kirjasto panostaa fyysisen aineiston ohella myös e-aineistoihin yhteishankintana muiden yleisten kirjastojen kanssa. Verkkopalveluja kehitetään ja niiden saavutettavuutta parannetaan. Kirjasto järjestää näyttelyitä, tapahtumia ja opastuksia sekä yksin että yhteistyössä kansalaisten ja eri toimijoiden kanssa edistäen yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kirjasto osallistuu myös tapahtumiin ja yhteistyöhön kirjastotilojen ulkopuolella resurssien puitteissa. Tiloja tarjotaan oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan mahdollisuuksien mukaan vanhan kirjastorakennuksen puitteissa. Kirjaston asiakastiloista pyritään luomaan toimivammat kaluste- ja sisustusratkaisuilla resurssien rajoissa. Esteetöntä pääsyä kirjaston tiloihin edistetään. Tilojen ajanmukaistamista pyritään suunnittelukaudella viemään aktiivisesti eteenpäin, jotta ylivieskalaisilla olisi tulevaisuudessa lain edellyttämät tilat muun muassa työskentelyyn ja opiskeluun. Asiakkaiden tarvitsemat palvelut turvataan riittävällä ja ammattitaitoisella henkilöstöllä, jonka täydennyskoulutukseen ja työhyvinvointiin panostetaan. Rutiinityötä vähennetään mm. lainausautomaatilla ja henkilöstöresurssia suunnataan asiantuntijatyöhön. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Kirjastotoimen toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupungin Elinvoimainen Ylivieska strategiasta. Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät paikkakunnan elinvoimaa, tukevat koulutusta ja mahdollistavat omaehtoisen harrastustoiminnan ja elinikäisen oppimisen sekä edistävät terveyttä ja hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua. ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Kirjastopalvelut takaavat tasa-arvoisen tiedon ja kulttuurin saannin. Ajanmukaiset kirjastopalvelut, välineet ja opastus saatavissa maksutta kaikille riittävillä aukioloajoilla, kirjastoautopalveluilla sekä verkkopalveluilla. Aukioloajat säilyvät vuoden 2017 tasolla. Kirjastoauton reittiaikataulu vastaa asiakkaiden tarpeita. Asiakkaat tuntevat verkkopalveluiden mahdollisuudet ja käyttävät niitä. Kävijä- ja lainausluvut / asukas

83 80 Aineistokokoelma uusiutuu ja vastaa asiakkaiden tarpeita. Kirjaston aineistokokoelma säilyy nykyisessä laajuudessa, mutta uusiutuu uutuushankintojen ja aktiivisten poistojen (6 %) avulla. Suositusten mukainen uutuushankinta: Kirjat 400 / 1000 asukasta AV-aineisto 100 / 1000 asukasta Poistoprosentti Hankinnat kpl / 1000 asukasta Lainat / asukas Kirjasto ylläpitää yhteisönsä henkistä hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja on elinikäisen oppimisen paikka. Kirjasto tarjoaa opastusta kirjaston käytössä, tiedonhaussa mediataidoissa sekä tiloja opiskeluun, tapahtumiin ja kansalaistoimintaan. Henkilöstöllä on aktiivinen asiakaspalveluote. Opastusten ja käyttäjäkoulutusten määrä, tapahtumien määrä, tapahtumien osallistujamäärä. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Tavoitteiden ja resurssien tasapaino ja riittävä osuus käyttöbudjetista. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Toimintakulut /asukasluku Talousarvion toteutuminen. Kirjastojen yhteiset hankkeet Tavoitteena toimintakulut /asukasluku Pohjois-Pohjanmaan keskitasolle 56 / asukas, aineistomääräraha 20 % käyttömenoista. Kirjasto osallistuu kirjastojen yhteisiin hankkeisiin ja yhteishankintoihin. Aineistomääräraha % kirjaston käyttömenoista Kirjastoaineiston seutukuljetukset jatkuvat entisessä laajuudessa kerran viikossa. Kirjaston omat hankkeet Kirjasto käynnistää aktiivisesti hankkeita toimintojen tehostamiseksi ja niiden rahoituksen turvaamiseksi. Aineiston yhteishankinta jatkuu. Meneillään olevien valtion avustamien hankkeiden määrä PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Tiekkö-kirjastojen yhteistyön kehittäminen. Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin Tiekkö-kirjastoilla on ajantasainen ja yhtenäinen palvelukulttuuri, joka tukeutuu ammattitaitoiseen paikalliseen asiantuntijuuteen ja alueelliseen yhteistyöhön. Koululuokat käyvät vuosittain ohjatuilla kirjastokäynneillä yhteistyöohjelman mukaan. Kirjasto osallistuu paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tiekön yhteiset käyttösäännöt päivitetty ja tarkistettu. Tapahtuma- ja kävijämäärät

84 81 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Kirjastossa on riittävä määrä virkoja Virkoja ja toimia / 1000 asukasta. ja toimia (suositus 1 htv /1000 as), jotka on täytetty kirjastolain edellyttämällä, Täydennyskoulutuspäivät /htv koulutetulla henkilökun- nalla. Henkilöstö on motivoitunutta ja kehityshakuista, täydennyskoulutus suositusten mukaisella tasolla 6 pv / htv /vuosi. Hyvinvoiva työyhteisö. Järjestetään aktiivista, työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa ja vuosittaiset kehityskeskustelut koko henkilöstölle. Tykypäivien määrä Kehityskeskustelut käyty % henkilöstöstä /vuosi Turvalliset, ergonomiset ja terveelliset työtilat Edistetään työtilojen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta. Työpisteiden ergonomiaa parannettu, pelastussuunnitelma päivitetty, työsuojelutarkastukset suoritettu suunnitelmien mukaan. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Kirjojen uushankinta, kpl/1000 as./vuosi Lainausten määrä, lainaa/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso Käyntien määrä, käyntiä/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso 18,7 18,7 18,7 18,7 18,7 18,7 9 9,1 9,4 9,4 9,4 9,4 Toimintakulut/asukasluku Tavoite: Pohjois- Pohjanmaan keskitaso Kirjastoaineistomääräraha, %-osuus käyttömenoista Tavoite: 20 % 16,9 19, Poistot, %-osuus kokoelmasta Tavoite: 6 % 6, Henkilöstön määrän kehitys

85 82 Sitovuustaso: 225 KIRJASTOPALVELUT Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -16 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot KOKONAISKUSTANNUKSET ,

86 83 Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kulttuurijohtaja Sitovuustaso: 235 Kulttuuripalvelut PALVELUAJATUS Kulttuuripalvelut on osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita. Toiminta tukee ja edistää kulttuurielämää ja kulttuurikasvatusta. Tavoitteina on tuottaa monipuolisia kulttuuripalveluita taidenäyttelyiden, teatteriesitysten, konserttien ja erilaisten kulttuuritapahtumien merkeissä. Kulttuuritoiminta tukee moniarvoista taiteiden harjoittamista ja harrastamista, kolmannen sektorin sekä eri kulttuuri- järjestöjen toimintaa. Kulttuurikasvatus on myös tärkeä osa-alue kulttuuritoimen toiminnassa. Kulttuuripalvelut vaalii kaupungin historiaa, huolehtii Puuhkalan kotiseutumuseosta sekä kulttuurihistoriallisista kohteista. Kulttuuripalvelut vastuulle kuuluvat museot ja matkailu. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kulttuuritoiminnalla on kattava profiili kaupungin tapahtumien järjestäjänä - Huomioidaan tapahtumissa kaupungissa olevat kulttuuritoiminnan ammattilaiset, harrastajat, yhdistykset, järjestöt, oppilaitokset, koululaiset ja opiskelijat. - Toimiva yhteistyö ja verkostoituminen eri tahojen kanssa kuten perusopetuksen, seurakunnan ja eri oppilaitoksien kanssa on tärkeää. - Tapahtumissa on ilmaiskonsertteja sekä lippuhinnaltaan huokeita konsertteja, mikä mahdollistaa kulttuurin saannin jokaiselle kaupunkilaiselle. - Otetaan huomioon kaupunkilaisten toiveita artistivalinnoissa. - Kehitetään ja innovoidaan uusia yhteistyökanavia ja toimintamalleja. - Kulttuuripalvelut ovat korkeatasoinen ja ammattitaitoinen yksikkö kaupungin organisaatiossa. TOIMINTASUUNNITELMA Ylivieskan kaupunki on vireä kulttuurikaupunki. Ylivieskan kulttuuritoimi tekee ja kehittää erilaisia tapahtumia itsenäisesti sekä toimii yhteistyössä taidetapahtumia tuottavien tahojen kanssa yhteistyökumppanina ja osajärjestäjänä. Myös kulttuuritoimen alaisuuteen kuuluvaa museotoimintaa ja matkailua kehitetään. Kulttuuritoimi on mukana seutukunnallisissa kulttuuria ja taidetta kehittävissä hankkeissa mahdollisuuksiensa mukaan. Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikka on kaupungin kulttuurielämän ydin. Akustiikka mahdollistaa puitteiltaan ja tekniikaltaan valtakunnallisesti tunnettuja artisteja ja ammattilaisryhmiä konsertoimaan ja esiintymään konserttitalossa. Kulttuurikeskus toimii myös yhteistyössä taiteen harrastajien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Myös yhteistyö Ylivieskan seudun musiikkiopiston ja Pohjois-Pohjan-

87 84 maan Kesäyliopiston ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa on tiivistä. Kulttuurikasvatustyötä tehdään yhdessä kirjaston, perusopetuksen ja eri oppilaitosten kanssa yhteistyöprojektien merkeissä. Uusina tapahtumina lanseerattiin vuonna 2017 elokuvaviikonloppu yhteistyössä Movie Comnpany Simo Alatalon kanssa toukokuun alkupuoliskolle sekä kesäkuun alkuun Lasten Kesäpäivät Lasten Lystit, mikä mahdollisti erilaisia aktiviteetteja lapsille kesäloman alkuun. Kesäkuun alussa Puuhkalan kotiseutumuseolla oli Maitorieskamarkkinat ja elokuussa vietettiin kotiseutuviikkoa ja Taiteiden Yö tapahtumaa koko kaupungissa. Tanssifestivaali Tanssi-Festivo syntyi syksyn alun tapahtumaksi. Näitä kaikkia tapahtumia tullaan edelleen kehittämään kokemuksien myötä, jotta ne muodostuisivat pysyviksi tapahtumiksi kalenterivuodelle. Kesätapahtumista kulttuuritoimen vetovastuulle tulee kesästä 2018 lähtien Sun Pampas kaupunkifestivaalin areenakonsertin järjestäminen. Kesätapahtumiin halutaan lisätä myös taideviikko Puuhkalan museomiljööseen kuvataiteilija Simo Pällin ateljeesiirron myötä. Toiminnallista palveluajatusta pyrimme kehittämään yhteistyössä teknisen toimen kanssa siten, että Puuhkalan kotiseutumuseolle tehdään pääsyltään esteettömiä ryytimaapalstoja ja tuoksu puutarha. Palstat voivat olla myös osana ikäihmisten ja erityisryhmien osallistavaa kesätoimintaa. Toritapahtumat niin Myllyaukiolla kuin Kauppatorilla ovat kaupunkilaisten ja matkailijoiden toivomuksista välttämättömiä. Street Food Fiesta & Choco Festival kotiseutuviikolla oli suuri menestys järjestettynä yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien ja YTEK:n kanssa. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Toiminnalliset tavoitteet (valtuustoon nähden sitovat): ASIAKSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Hyvä ja joustava asiakaspalvelu sekä kulttuuripalvelujen monipuolisuus. Kulttuurikeskus Akustiikassa järjestetään vuosittain monipuolisesti konsertteja, näyttelyitä, kansalaisjuhlia, koulutuksia ja seminaareja. Kävijämäärät, käyttöasteet ja tuloskehitys. Laatuajattelun, organisaation ja arvioinnin kehittäminen. Arviointi välittömästi tilaisuuden/tapahtuman jälkeen, asiakaspalaute. Monipuolinen tarjonta. Ylivieskan historiaa ja taidetoimintaa laaja-alaisesti edustavat kulttuuripalvelut. Tuetaan eri kulttuurien osa-alueita (elokuva, teatteri, musiikki, sanataide, kuvataiteet, tanssi ja kansanperinne). Painopistealueena Puuhkalan museolla markkinointi ja perusnäyttelyiden ja tapahtumatuotannon uudistaminen ja kehittäminen. Kävijämäärien lisääntyminen. Kotisivujen palaute, kävijämäärät. Kävijämäärät, tuloskehitys.

88 85 Syrjäytymisen estäminen, mielenterveyden parantaminen ja sosiaalisuuden lisääminen. Kulttuurikeskus Akustiikassa ja Puuhkalan museolla järjestettävissä tilaisuuksissa huomioidaan mielenterveyttä ja sosiaalisuutta lisäävät tarpeet. Kehittää yhteistyötä ja toimintaa eri tahojen kanssa. Osallistujamäärät. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus. Yhteistyö perusopetuksen kanssa (kuvataide, museo/historia, konsertit) Tilaisuuksien ja projektien määrä. Tavoite 3 vuodessa. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Tehokkaasti tuotetut kulttuuripalvelut. Taloudellinen toiminta. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Talousarvion toteutuminen. Taloudenseuranta. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Kulttuuritoimen yhteistyön kehittäminen yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Kulttuurikeskus Akustiikan ja yleisen kulttuuritoimen ja ohjelmatuotannosta yritys- ja yhdistystoiminnan osuus on merkittävä. ¾ kulttuuritilaisuuksista ja kokouksista on ns.ulkoista tuotantoa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Paras asiakaspalveluyksikkö, Monipuolisen työtehtäväympäristön Tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväinen oman työn osaamisen arvostus. haasteet käännettävä vahvuudeksi. sekä motivoitunut henkilökunta. Motivoitunut henkilökunta. Positiivisen kokonaisilmapiirin luominen. käy- Asiakastyytyväisyyskyselyt tössä. Tiimipalaverit viikoittain. Sairauspoissaolojen seuranta. Työympäristön turvallisuus ja toimivuus. Vakituisen henkilöstön EA-valmiudet vähintään EA-1 tasoa. Miellyttävä työympäristö. EA-taitojen jatkuva ylläpito. Tilojen toimivuus ja siisteys. Mahdollisuus tyky-toimintaan työajan ulkopuolella. Kehityskeskustelut Kaupungin tyky-toiminta. Kehityskeskustelut käyty koko henkilöstön kanssa. Työhyvinvoinnin seuranta käytössä. Kehityskeskusteluihin osallistunut 100% henkilöstöstä.

89 86 TUNNUSLUVUT Kulttuuritoiminta Ylivieskatalo Akustiikan palvelujen käyttäjämäärät TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU Akustiikan omakatteisuus % 46 % 46 % 46 % 46% 46% 46 % Museotoiminta Puuhkalan museon, iltatorin ja Helaalan Myllyn (2017 lähtien) kävijämäärä Yleinen kulttuuritoimi Henkilöstö 5 2/3 6 2/ /3 7 2/3

90 87 Sitovuustaso: 235 KULTTUURIPALVELUT Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot KOKONAISKUSTANNUKSET ,

91 88 YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN TULOSLASKELMA 2018 Liikevaihto Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut, Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia Varausten muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, ei poistoja) 43,68 Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, sis. poistot) 41,43 Ylivieskan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys ry:lle v myönnetyn antolainan euroa lyhennys v n e. Lainaa jäljellä vuoden 2017 lopussa n euroa.

92 89 Vastuutoimielin: 65 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Musiikkiopiston rehtori Sitovuustaso: 240 Musiikkiopiston toiminta PALVELUAJATUS Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1.Musiikkiopisto tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja innovatiivisuudestaan. 2.Musiikkiopisto on alallaan keskeinen ja näkyvä toimija toimialueen kuudessa jäsenkunnassa. 3.Oppilaitoksessamme vallitsee tervehenkinen, luovaa toimintaa tukeva ilmapiiri. 4.Yhteistyötä muiden hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. TOIMINTASUUNNITELMA Opetushallituksen asettamat uudet taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat oppilaitokset laatimaan omat opetussuunnitelmansa siten, että ne voidaan ottaa käyttöön Uuden opetussuunnitelman valmistelussa ytimenä on ammattitaitoinen opettajakunta. Oppilaiden, huoltajien, luottamushenkilöiden ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen osallistamisella pyritään opetussuunnitelmaan, jossa on monipuolisesti huomioitu nykyinen toimintaympäristö. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin ja henkilöstön koulutukseen uusien opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta kiinnitetään erityistä huomiota. Musiikkiopiston 50-juhlavuosi 2018 huomioidaan toiminnan näkyvyyden näkökulmasta sekä asianmukaisin juhlallisuuksin. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa pyritään myös vastaamaan hyvinvoinnin- ja terveydenedistämissuunnitelman haasteisiin. Yhteistyöllä eri hallintokuntien, kuntien kulttuuritoimien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa musiikin kautta välitetään hyvinvointia kaikille ikäryhmille. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018

93 90 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Tiedonkulun kehittäminen. Kartoitus, kuinka monta perhettä tavoitetaan sähköpostitse. Selvitään Wilma-ohjelman käyttömahdollisuus. Toimivien sähköpostiyhteyksien. Wilma-ohjelman käyttöselvitys. Toimiva uusi opetussuunnitelma. TALOUSNÄKÖKULMA Oppilaiden ja huoltajien kuuleminen opetussuunnitelman laatimisprosessissa. Kysely oppilaille ja huoltajille tai avoin internetpohjainen keskustelufoorumi valmisteluvaiheessa. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Varhaisiän musiikkikasvatuksen vetovoimaisuuslujen Ns. avointen musiikkileikkikou- Toteutuneet tapahtumat ja mu- toteuttaminen kaikissa toisiikkileikkikoululaisten määrä. Ryhmäopetuksen kehittäminen maksullisena palvelutuotantona. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA mipisteissä. Valmennusryhmiä kaikissa toimipisteissä. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Musiikkiopiston toiminnan näkyvyys ja musiikillisten elämysten tarjoaminen monipuolisille kohderyhmille. Musiikkiopiston 50-vuotisjuhlien näkyminen kaikissa toimipisteissä palvelutalot, päiväkodit, koulut ym. yhteistyökumppanit huomioiden. Valmennusryhmien määrä. Konserttien, erilaisten tapahtumien ja avoimien ovien päivien kävijämäärät. Uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kalajoen toimipisteen uusien tilojen avoimet ovet. Oppilaiden ja huoltajille järjestettävät ops-infot eri toimipisteissä. Toteutuneet infotilaisuudet ja niihin osallistuvien määrä. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Hyvä tiedonkulku. Tiedonkulun varmistaminen Tiedonkulussa käytettävät menetelmät. kanslian ja opetuspisteen välillä kanslian muuttaessa pois opetuspisteestä (Päivärinnan koulu- >Origo) Asianmukaiset työtilat. Toimivien työtilojen suunnittelu ja onnistunut remontointi Päivärinnan koululta vapautuviin tiloihin. Suunnittelun onnistuminen ja remontin toteutuminen. Ammattitaitoinen opetushenkilöstö. Rekrytointien onnistuminen. Rekrytoitujen pätevien opettajien määrä.

94 91 Luovan toiminnan ilmapiiri, joka antaa tilaa henkilöstön osaamiselle. Opetussuunnitelmatyön onnistunut toteutus siten, että kaikki päätoimiset opettajat saadaan sitoutettua valmisteluun. Opettajille tarjotaan koulutusmahdollisuuksia, jotka vastaavat uusien opetussuunnitelman perusteiden haasteisiin. Yhteiset suunnittelupäivät. Opettajien koulutukset. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Tuntimäärät à 45 min. - vuodessa (35 viikkoa) viikossa Oppilasmäärä yhteensä musiikin perus- ja opistotaso musiikkileikkikoulu ja valmennusryhmät Todistukset suorituksia/opettaja Bruttomenot euroa/tunti euroa/oppilas Viikkotunnin hinta vuodessa Henkilöstö Ylivieskan kaupungin arvioitu osuus nettomenoista vuodelle 2018 on euroa. Musiikin perus- ja opistotason oppilaita Ylivieskassa on 150, viikkotuntimäärä 210

95 92 Sitovuustaso: 240 MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

96 93 Vastuutoimielin: 70 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori Sitovuustaso: 245 Kansalaisopiston toiminta PALVELUAJATUS Kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle, kansalaisvalmiuksien kehittämiselle ja työelämän tarpeisiin. Kansalaisopiston tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Kansalaisopisto-opinnoissa korostuvat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Ylivieskan seudun kansalaisopisto järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on edistää sivistyksellistä tasa-arvoa vapaan sivistystyön arvojen ja ihanteiden pohjalta. Koulutuksessa painottuvat kielet, taide- ja taitoaineet, tietotekniikka ja terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet. Opisto järjestää suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. Lisäksi opisto järjestää lapsille ja nuorille musiikin opetusta sekä kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, sanataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta. Kansalaisopisto voi järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Toiminta-alueena ovat Ylivieskan kaupunki sekä Alavieskan ja Sievin kunnat. KANSALAISOPISTON ARVOT Kansalaisopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat laatu, luotettavuus, asiakaslähtöisyys ja suvaitsevaisuus. STRATEGIA JA STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kansalaisopiston strategia on johdettu Ylivieskan kaupungin ja sivistyskeskuksen strategioista. Kansalaisopiston toiminnan keskeisin tavoite on toiminta-alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Strategiset menestystekijät: 1. Asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas ja monipuolinen opetus. 2. Kansalaisopisto tunnetaan aktiivisena ja yhteistyökykyisenä oppilaitoksena, jolla on laaja sidosryhmäverkosto. 3. Kansalaisopistolla on riittävät henkilöstö- ja talousresurssit opetustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 4. Kansalaisopistossa on hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö.

97 94 Kansalaisopiston toimii sopusoinnussa elinympäristönsä ja luonnon kanssa nyt ja tulevaisuudessa. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Paikallisten koulutus- ja sivistystarpeiden huomioon ottava ja kysyntää vastaava laadukas ja monipuolinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä opetus. 490 kurssia opetustuntia 58 toimipaikkaa netto-opiskelijaa brutto-opiskelijaa Kurssien määrä Opetustuntien määrä Toimipaikkojen määrä Netto-opiskelijoiden määrä Brutto-opiskelijoiden määrä TALOUSNÄKOKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Tehokas ja taloudellinen toiminta. Resurssit jaettu tarpeiden mukaisesti. Talousarvion toteutuma Taloudenseuranta ja toteutumaprosentti PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Toimintaan liittyvät avainprosessit Päätoimisen henkilökunnan osallistuttaminen (opintosuunnitelman laadinta, tiedottaminen ja markkinointi, ilmoittautuminen, ja perehdyttäminen avainprosessien merkitykseen. opetus-prosessit ja arvi- ointi) tunnistettu, suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta parannettu. Käynnistetään palvelumuotoiluprosessi. Arviointi- ja laatutyö osana kehittämis- ja johtamistyötä HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA CAF laadunarviointijärjestelmä käytössä Sujuva toiminta Asiakaspalautteet Arviointien tulokset Strateginen tavoite Tavoitetaso 2018 Mittari Ylivieskan seudun kansalaisopistossa Henkilöstön osallistuminen täy- Koulutuspäivien määrä. on osaava ja ammattitaitoinen dennyskoulutuksiin. osaamistaan kehittävä tyytyväinen, Hyvä työtyytyväisyys ja työhyvinvointisuunnitelman hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. seuranta. Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolot, henkilöstöra- Avoin vuorovaikutus on arkipäivää. Päätoimiselle henkilöstölle kehityskeskustelut. Henkilöstöinfo viikoittain. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Käytössä olevat tilat ovat kunnossa, käytettävät välineet ja laitteet asianmukaiset. portti Kehityskeskustelujen määrä Viikkoinfot Käyttäjäpalautteet

98 95 TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Opetustunnit Opiskelijamäärä Toimipaikkojen määrä Kustannukset /t 79,02 85,76 90,81 90,09 92,89 93,53 Kustannukset /opiskelija 231,09 261,62 277,51 270,28 278,68 280,59 Tuloilla katettu % 30,15 28,37 28,60 28,45 27,74 27,72 Opintomaksuilla katettu, % 21,53 20,06 20,16 20,05 19,61 19,64 Henkilöstö (sivutoimisia tuntiopettajia n. 170 / v) 5,5 8 6,5 6,5 7 7 Sitovuustaso: 245 KANSALAISOPISTON TOIMINTA Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

99 96 Vastuutoimielin: 75 LIIKUNTALAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Liikuntajohtaja Sitovuustaso: 250 Liikuntapalvelut PALVELUAJATUS Strategian mukaan liikunta on jokaisen kuntalaisen perusoikeus ja Ylivieskan kaupungin liikuntapalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä laadukkaille ja monipuolisille liikuntapalveluille sekä tukea erityisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa. Liikuntalain mukaisesta liikuntapalvelujen organisoimista ja kehittämistä hoitaa kaupungin liikuntapalvelut yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen sekä kaupungin eri toimialojenkuntien kanssa. Näin luodaan hyvä pohja omaehtoiselle harrastustoiminnalle jokaisessa elämänvaiheessa, mahdollisuudet menestyä työelämässä, perusta elinikäiselle oppimiselle sekä oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle. Varsinkin lastenja nuorten liikuntamahdollisuuksien takaaminen on primääri preventiivistä toimintaa ja terveyden edistämistä parhaimmillaan. Ylivieskan liikuntapalveluiden tavoitteena on tarjota kuntalaisille liikuntamahdollisuudet yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja liikuntalain puitteissa, sillä liikunnalla on keskeinen rooli kuntalaisten harrastustoiminnassa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvoivat ja aktiiviset kuntalaiset ovat kunnan kivijalka. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2018 Asiakaslähtöinen, monipuolinen ja asiantunteva liikuntapalvelutarjotin. Kuntalaiset liikkeelle ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Monipuoliset, ajanmukaiset ja tasokkaat Jokaista ikäryhmää ja monella eri Asiakaspalaute ja asiakaskyselyt kansalaistoimintaa ja yksi- tasolla palvelevat liikuntapaikat Tilojen käyttöaste tyisen kuntalaisen omatoimisuutta ovat kunnossa, huolto on tasokasta palvelevat liikuntapaikat. ja paikat ovat saavutettavissa esteettömästi. Soveltavan liikunnan tason ylläpitäminen ja toiminnan kehittäminen. Matalan kynnyksen liikuntatoiminnan vakiintuminen ja kehittäminen. Tapahtumien vakiinnuttaminen ja kehittäminen. Sähköinen palvelumuoto Useampi kuntalainen harrastaa terveysliikuntaa ja osallistuu mm. liikuntatapahtumiin ja kampanjoihin. Asiakaspalaute ja asiakaskyselyt Tilojen käyttöaste Osallistujamäärä Kyselyt Asiakasraati Seuranta

100 97 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Liikuntapaikkarakentamisen ja kunnossapito-ohjelma Ihmisten omaehtoinen liikunnan ja terveyden edistäminen ymmärretään merkittävänä hyvinvoivan ja kehittyvän kuntatalouden osana. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Ennakoiva suunnittelu liikuntapaikkarakentamiseen sekä ennakoiva kunnossapitosuunnitelma, jotka tukevat toiminnallista kehitystä ja kasvua Liikuntapalvelut ovat tärkein terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä toiminta kuntalaisen hyvinvoinnin edistäjänä. Liikuntatoimi kaupungin on liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävä peruspalvelu. Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Toimiva liikuntarakentamisen ja suunnittelun yhteistyö. Liikuntapaikkarakentamisen ja huollon sujuva aikataulutus suhteessa toimintaan. Avoin ja ennakoiva yhteistyö hallintokuntien välillä sekä suunnittelussa että rakentamisessa. Liikuntatoimella asiantuntija- ja koordinoiva rooli. Toimiva ja avoin yhteistyö kolmannen ja toisen sektorin kanssa sekä julkisen sektorin eri hallintokuntien kanssa ja PPKY Kallion kanssa. Liikunta on keskeinen terveyden ja hyvinvoinnin osa-alue. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Yhteinen matalan kynnyksen liikuntakalenteri Yhteiset matalan kynnyksen tapahtumat Yhteinen suunnitelma liikuntaelämän kehittämiseksi. Yhteinen liikettä lisäävä hanke yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Liikuntamittarit on sisällytetty hyvinvointikertomukseen ja on osa kaupungin hyvinvointistrategiaa. Suunnitelmien aikataulutus ja sen pitävyys Toiminnan laajuuden kehittyminen Liikuntaneuvonnan määrä. Terveyskysely yhteistyössä Kallion kanssa. Yhteistyön määrä ja laatu Suunnitelmien toteutuminen. Yhteistyön toteutuminen. Asiantuntija- ja koordinoivan roolin toteutuminen. Tapahtumamäärät Osallistujamäärät Hankkeen toteutuminen. Toteutuneet seuraparlamentit TEA-viisari Sähköinen hyvinvointikertomus Kyselyt Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Henkilöstöllä riittävästi aika-, toiminta- ja koulutusresursseja. Henkilöstöpalautteet Asiakaspalautteet Palvelutuotantoa vastaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta Palvelujen sähköistäminen Omaehtoinen liikunta-aktiivisuus Työhyvinvointisuunnitelma Sairauspoissaolot Toimiva yhteistyö ja avoin tiedonkulku Työhyvinvoinnista huolehtiminen Säännölliset henkilökuntapalaverit 1 krt/kk Toimintaryhmäpalaveri väh. 1 krt/kk Kehittämiskeskustelut 1 krt/vuosi Henkilöstöpalaute Toteutuneet henkilöstöpalaverit

101 98 Oman työn kehittäminen yhteiseen suuntaan Henkilöstö suunnittelee ja kehittää omaa työtään niin, että liikuntatoimen palveluajatus toteutuu, työ tehostuu ja kehittyy. Työnkuvaukset tehty jokaisella Yhteinen kehittämissuunnitelma TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 SU 2019 SU 2020 SU 2021 Uimahallin kävijämäärä Keilahallin kävijämäärä Liikuntasalin käyttöaste Iltatunnit Tennishallin käyttöaste Iltatunnit Jäähallin käyttöaste Iltatunnit % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % 72 % 75 % 75 % 75 % 75 % 75 % 95 % 98 % 98 % 98 % 98 % 98 % Erityisryhmien tilaisuudet Liikuntapalveluiden nettimenot euroa/asukas Henkilöstö 9,

102 99 Sitovuustaso 250 LIIKUNTAPALVELUT Selite TP2016 TA2017 TA2018 % SU2019 SU2020 SU2021 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , KOKONAISKUSTANNUKSET ,

103 100 LIIKUNTAPALVELUT TULOSLASKELMA 2018 Liikevaihto Myyntituotot Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Muut kulut Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia Varausten muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, ei poistoja) 32,74 Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, sis. poistot) 28,18

104 101 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tekninen johtaja Sitovuustaso: 255 Tekniset palvelut PALVELUAJATUS Tekniset palvelut osaltaan turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo ihmisille ja yrityksille edellytykset menestymiseen ja viihtymiseen Ylivieskassa. Teknisten palveluiden keskeisiä tehtäviä ovat kaupunkirakenteen kehittäminen sekä liikenneväylien ja muun kunnallistekniikan sekä puistojen rakentaminen ja kunnossapito. Toimiala huolehtii kaupungin rakennusten rakennuttamisesta ja ylläpidosta, kaupungin puhdistus- ja ruokapalveluista, kaupunkiympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja kaavoituksesta sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kasvun hallittu ohjaaminen, ennakoiva ja ohjaava kaavoitus sekä monipuolinen tonttitarjonta - Tehokas palvelutuotanto - hyvät, toimintaa tukevat tilat - Talouden aktiivinen tasapainottaminen - elinvoimainvestointien ja hankkeiden turvaaminen TOIMINTA- / TALOUSSUUNNITELMA Teknisten palveluiden hallinto Teknisten palveluiden hallinto hoitaa teknisten palveluiden lautakunnan ja palvelukeskuksen yleis- ja taloushallinto sekä tuki- ja asiakaspalvelutehtäviä. Sähköiset palvelut lisääntyvät suunnitelmakaudella. Talouden seurantaan käytetään erilaisia raportteja ja talouden toteutumista vertaillaan muihin kuntiin maisemamallin avulla. Suunnitelmakauden alussa valmistaudutaan tuleviin teknisten palveluiden organisaation rakenteellisiin uudistuksiin sekä uuteen kuntaan. Vakinaista henkilökuntaa on 3. Kuntatekniikan palvelut Kuntatekniikan palvelut tuottaa palveluja kadunpidon ja kaupunkiympäristön elinkaaren eri vaiheisiin kaupungin asukkaille sekä turvaa osaltaan elinvoimainvestointien ja -hankkeiden toteutumista. Palvelujen tuottamisessa haetaan uusia edullisempia tuottamistapoja.

105 102 Kaupunkikeskustan liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta parannetaan huomioiden kevyen liikenteen turvallisuus sekä joustavuus. Lisäksi toimenpiteillä sovitetaan ajoneuvoliikenteen nopeustaso ydinkeskustan liikenneympäristöön. Erityiskohteena vuonna 2018 on Valtakatu ja sen risteykset ryhmittymiskaistoineen ja liikennevaloineen. Muualla kaupungissa tarvittaessa rakennetaan hidasteita ja poistetaan pyöräteiden epäjatkuvuuskohtia. Vuosina osallistutaan vt 27:n kunnostuksiin sekä ratapihan peruskorjaukseen. Asemajärjestelyt sisältävät kevyen liikenteen yhteyden radan alitse. Närhitien ratasillan rakentaminen ja Koskipuhdontien alikulkutunnelin peruskorjaus ajoittuvat myös suunnitelmavuosille. Kuntatekniikan ympärivuorokautista palautejärjestelmää kehitetään edelleen. Vuonna 2018 kuntatekniikka investoi Kurulan ja Pakolan asuinalueille. Hulevesiviemäröinnin rakentamista sekä katujen parantamista jatketaan Toivonpuistossa. Katuvalaistuksen hoidon- ja kunnossapidon ostopalvelua jatketaan. Suunnitelmakaudella elohopeavalaisimet vaihdetaan energiataloudellisiin led-valaisimiin. Talousarviovuonna toteutetaan Olmalan puisto. Leikkipuistojen turvallisuutta parannetaan kunnostamalla ja uusimalla leikkivälineitä. Puistojen rakentaminen etenee hyväksytyn rakentamis- ja kunnostamisohjelman mukaisesti. Työllistämisprojektin tehtäviä ohjataan yksikön kautta. Vakinaista henkilökuntaa on 14. Tilapalvelut Tilapalvelujen organisoinnin kehittämistä jatketaan suunnitelmakaudella. Tilapalvelut hallinnoi, rakennuttaa ja peruskorjaa kaupungin omistamia rakennuksia. Suurin osa kaupungin palveluista toimii tilapalvelujen hallinnoimissa tiloissa. Tilapalvelujen tehtävänä on huolehtia, että kiinteistöt säilyttävät arvonsa sekä pysyvät käyttökelpoisina. Suunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä talonrakennusinvestointeja. Kaupungin väestönkasvu edellyttää toimitilojen osalta uusia kouluja, koulujen ja päiväkotien laajennuksia sekä peruskorjauksia. Kasvavat tilatarpeet pakottavat harkitsemaan vaihtoehtoisia toteuttamis- ja rahoitusratkaisuja. Vuoden 2018 rakennushankkeita ovat Hakalahden vuoropäiväkodin laajennus sekä kouluhankkeista käynnistetään koulujen rakennushankkeiden suunnittelu ja aloitetaan rakentaminen. Muita talonrakennuksen investointihankkeita toteutetaan erillisen investointiohjelman mukaisesti. Koulujen ja päiväkotien pihojen aitauksia ja leikkivälineitä uusitaan. Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä sekä toimintaa tukevia niitä käyttäville henkilöille. Suunnitelmakaudella kehitetään ennakoivaa korjaus- ja huoltotoimintaa ja otetaan käyttöön sähköisiä palautusjärjestelmiä. Rakennuksissa havaitut vauriot korjataan välittömästi. Näin lisätään rakennusten käyttöikää ja vähennetään energiankulutusta. Tavoitteena on rakennuskannan arvon säilyttäminen.

106 103 Rakennusten kunnossapito suoritetaan pääosin omana työnä. Erillishankkeet kilpailutetaan ja toteuttamismuoto valitaan suunnittelun yhteydessä. Vakinaista henkilökuntaa on 12. Maankäyttöpalvelut Maankäytön toiminnan tavoitteena on kaupunkistrategiaa tukevan maapolitiikan edistäminen kaavoituksessa ja raakamaan hankinnassa. Maakäytölle laaditaan erillinen toteuttamisohjelma. Vuosittainen tonttivarantotavoite on asuintonttia ja 5-10 liikeja teollisuustonttia. Raakamaata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla. Tarvittaessa käytetään maankäyttö- ja rakennuslain mahdollisuuksia niin tonttien luovutukseen kuin asemakaavojen toteutumisen varmistamiseen. Suunnitelmakaudella tarkistetaan Vähäkangas-Sorviston osayleiskaava. Asemakaavoilla turvataan sekä asuinalueiden että elinkeinotonttien riittävyys. Keskustaa eheytetään ja kehitetään hankekaavoilla vastaamaan muuttuneita tarpeita. Vuoden 2018 merkittävimpiä kaavahankkeita ovat: - asemajärjestelyt (ratapiha ja asema-alue), - uuden kirkon ympäristö, - Kiviojan asuntoalue, - Teollisuuspuiston laajennus, Kaavahankkeet kuvataan tarkemmin vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa. Kaavoitus tehdään omana työnä. Paikkatietopalvelurajapinnan ja KuntaTietoPalvelun (KTP) kehittämistä jatketaan aineistoja parantamalla ja ohjelmistoja päivittämällä sekä uusimalla. Kiinteistöinsinöörin palvelut ostetaan paikalliselta maanmittaustoimistolta. Laserkeilausaineistoa hyödynnetään maastomallien sekä kartta- ja suunnitteluaineistoissa. Metsien hoidossa ja hakkuissa noudatetaan vuosittain metsäsuunnitelmaa. Vakinaista henkilökuntaa on 9. Puhdistus- ja ruokapalvelut Puhdistus- ja ruokapalvelut tuottaa teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaita palveluja asiakkaille. Yksikön toiminnan tavoitteena on luoda yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta sekä ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja kuntoa. Puhdistuspalveluiden keskeisimmät palvelutehtävät ovat siivoustyön mitoituksen mukaisesti tehtävät ylläpito- ja perussiivouspalvelut. Siivottavia kohteita ovat koulut, virastot, pelastuslaitos ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion käyttämiä tiloja, kuten terveyskeskus ja Sipilän palvelukeskus. Siivottavaa huoneistoalaa on n m 2.

107 104 Ruokapalveluiden toiminta-ajatuksena on laadukkaiden, ravitsemuksellisesti täysipainoisten ja asiakkaiden hyvinvointia edistävien aterioiden tuottaminen. Ruuanvalmistuskeittiöitä on kolme: Jokirannan, Sipilän ja terveyskeskuksen keittiöt. Keittiöt valmistavat päivän kaikkia aterioita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Aterioita tehdään kouluille, päiväkodeille, palveluasuntoihin, terveyskeskukseen, kotiin (kotipalveluateriat) ja työpaikkaruokailuun. Toimintavuonna Jokirannan koulun osalta toimitaan osin väistötiloissa. Uusi valmistuskeittiö rakennetaan kouluhankkeiden yhteydessä. Vakinaista henkilökuntaa on 82. TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus Kaupunkirakennetta tiivistetään Toimiva liikennejärjestelmä ja - verkosto Kaavoituksessa huomioidaan sosiaalinen ja rakenteellinen turvallisuus. Ympärivuotinen ja turvallinen liikennöinti Toimivat informaatio- ja palautejärjestelmät Prosessissa olevat kaavat (kpl). Asemanseudun kaavoitus käynnistyy. Kaavoitus- ja maankäyttösopimukset (kpl). Liikenneonnettomuudet ja vahingot katuverkolla (kpl). Ydinkeskustan, Savontien ja radan liikennejärjestelyt. Kunnostetut ja rakennetut kadut ja kevyen liikenteen väylät (m). Asiakaspalaute (kpl)

108 105 Terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Käyttäjillä optimaaliset tilat Kiinteistöjen kuntoa seurataan Kaupunkisuunnittelussa huomioidaan yleinen turvallisuus riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet. Tuoteturvallisuuden ja omavalvonnan aukoton noudattaminen Kouluhankkeiden rakentaminen käynnissä Asiakaspalaute (kpl) Väistötilojen määrä (k-m 2 ) Huoltokirjat käytössä rakennuksissa Ulkoilu- ja virkistysalueet kaavoissa (%). Asiakastyytyväisyyskyselyt Omavalvontaraportit Tilastot Puistojen leikkivälineiden tarkastukset tms. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Talouden hallinta Toimintamenot hallinnassa Kuukausiraportit Investointien hallinta Infran ja kiinteistöjen arvon säilyminen Kustannukset nousevat korkeintaan julkisten menojen hintaindeksin verran. Tuottavuus kasvaa Tulopohjan vahvistaminen Investointien toteutuksen seuranta Investointien pts-suunnitelma suunnitelmakauden mittainen Korjausvelan alentaminen Huolto- ja kunnossapidot ajallaan Kiinteistökohtaiset energiansäästöohjelmat Kustannusten nousu (%) Kuntamaisemamalli Tulokehitykset: maan- ja metsänmyyntitulot, tontinmyyntitulot, vuokratulot, sopimustulot (, %) Kuukausiraportit Investointitoteuma (%) Pts-suunnitelmat Hankesuunnitelmat, tarveselvitykset (kpl) Korjausvelka (laskennallinen) Kunnossapitosuunnitelmat, huoltokirjat (kpl, talo/infra) Kulutuslukemat (talo/infra) Tuottavuus/energiansäästö (vertailu edellisvuoteen)

109 106 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Tehokas palvelutuotanto Taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt palvelut Tuottavuus (mittari/yksikkö, vrt edellisvuosiin) Palvelutason arviointi Palvelutuotantoa vastaava henkilöstömäärä HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2018 Mittari Henkilöstömitoitus Palvelutuotantoa vastaava henkilöstö. Toimiva työyhteisö Osaaminen muuttuvassa työympäristössä Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö Täydennyskoulutuksia henkilöstölle. Uudet palvelujen tuottamismallit, ostopalvelusopimukset (kpl) Toiminnat tuotteistettu (kpl) Asiakaspalaute (kpl) Täyttämättömät virat ja toimet Sairauspoissaolot (%) Viikko- ja kuukausipalaverit Työtapaturmat (kpl) Koulutuspäivät (kpl/henkilö) Teknisen palvelukeskuksen kustannusten jakautuminen Viemärilaitos 7 % Hallinto 2 % Kuntatekniikka 16 % Puhdistus-ja ruokapalvelut 33 % Tilapalvelut 35 % Maankäyttö 4 % Rak.valvonta ja ympäristö 3 %