TALOUSSUUNNITELMA. Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLIVIESKAN STRATEGIA YLEISET LÄHTÖKOHDAT Väestö Työllisyys ja työpaikat Asuminen Henkilöstö TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen kehitys Sote- ja maakuntauudistus Alijäämän kattaminen ja arviointimenettely Ylivieskan kaupungin talous Tulo- ja menoperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Talousarvion sitovuus Talouden kehitys ja muutokset Kuntalain 110 :n mukainen toimenpideohjelma KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITTEET Liite 1 Yhteisöjen avustukset vuodelle

3 1. VISIO JA STRATEGIA 1

4 2 Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Ylivieskan kaupungin uuden strategian Elinvoimainen Ylivieska Ylivieskan visio 2020 on: Elinvoimainen Ylivieska työtä, kauppaa, koulutusta ja hyvinvointia. Strategia jakautuu viiteen strategiseen näkökulmaan, jotka jäsentävät strategiasisällön. Jokaiselle näkökulmalle on luotu strategian toteutumista osoittavia mittareita, jolloin strategian suorituskyvyn seuranta on mahdollista. Strategiaa seurataan ja päivitetään vuosittain valtuustoseminaareissa. Strategian keskiössä on talouden tasapainotus. Talouden tasapainotus on välttämätöntä, jotta Ylivieska voi jatkaa itsenäisenä kuntana. Ylivieskan strategian keskeinen motiivi on: positiivinen itsekkyys.

5 3 Ylivieskan strateginen suorituskyky 2016 Punainen väri osoittaa, että strategista tavoitetta ei ole vielä saavutettu ja keltainen väri, että tavoite on vasta osittain saavutettu. Vihreällä merkittyjen asioiden osalta toteutuminen on tavoitteen mukainen.

6 2. YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4

7 Väestö Ylivieskan kaupungin asukasluku oli vuoden 2015 lopussa Väkiluku kasvoi edellisestä vuodesta 63 uudella asukkaalla. Vuosina asukasluku kasvoi yli 200 asukkaalla vuodessa. Vuosien 2015 ja 2016 aikana asukasluvun kasvu on hidastunut. Vuoden 2016 lopussa ylivieskalaisia arvioidaan olevan noin Tilanne Väestö Muutos % , , , , , , , , , , , , , , e ,1 +0,7 +1,2 +1,4 +1,9 +1,5 +1,6 +0,4 +0,4 Ylivieskan kaupungin väestötavoite Tilastokeskus vuodelta

8 6 Väestönmuutokset e2016 Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntaan muutto Kunnasta muutto Muuttovoitto/-tappio Väestönmuutos Asukasmäärä Taulukosta voidaan havaita, että luonnollinen väestönkasvu on säilynyt Ylivieskassa pitkään hyvänä. Vuonna 2016 syntyneiden enemmyys on jäämässä alle sadan. Muuttovoittoa on saatu varsinkin vuosina Vuosien väestönlisäys on yhteensä henkilöä, eli keskimäärin 1,1 % vuodessa. Tehdyn selvityksen mukaan tulomuuttajien ikärakenne oli vuosina seuraava: lapsia (alle 15 vuotiaita) 14 %, vuotiaita 46,8 %, vuotiaita 22,1 %, vuotiaita 6,8 %, vuotiaita 5,2 %, vuotiaita 3,3 % ja yli 65-vuotiaita 1,8 %. Neljä viidestä (82,8 %) muuttajista oli alle 35-vuotiaita.

9 7 Viime vuosina lapsiperheet ovat selvästi suurimmat väestöryhmät Ylivieskaan muuttavista. Ikäryhmistä 0-10 ja vuotiaat muodostavat yhdessä noin ⅔ kaikista muuttavista. Ylivieskasta muuttaa eniten pois vuotiaista, jotka lähtevät joko opiskelemaan tai saavat työpaikan muualta. Väestön ikärakenne Tilastokeskuksen ennuste väestön ikärakenteen kehityksestä Ylivieskassa on seuraava: Väestöennuste Ylivieska / Tilastokeskus 2015 Vuosi Yhteensä 0-14 v. % v. % 65 - v. % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Muutos Muutos Muutos

10 8 Yli 65-vuotiaiden määrä ja suhteellinen osuus kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan voimakkaasti myös Ylivieskassa. 65-vuotiaita tai vanhempia oli 2627 henkilöä vuonna 2015 ja ennusteen mukaan 3087 henkilöä vuonna 2020, 3777 henkilöä vuonna 2030 ja 3900 henkilöä vuonna Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Ylivieskassa / Tilastokeskus 2016 Vuosi Väestöllinen Taloudellinen Alle15-vuotiaiden65 vuotta täyttäneiden huoltosuhde huoltosuhde osuus % osuus % ,8 143,6 20,6 14, ,5 140,8 20,4 15, ,3 135,5 20,6 15, ,9 140,9 20,9 15, ,7 146,7 21,2 16, ,0 153,4 21,6 16, ,7.. 21,4 17,5 Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla ei-työllisten määrä, eli työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, työllisten määrällä. Saatu luku on kerrottu sadalla. Huoltosuhteet ovat kehittyneet huonompaan suuntaan niin koko maassa kuin Ylivieskassakin. Saman kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Väestön keski-ikä Ylivieskassa / Tilastokeskus Vuosi Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä molemmat sukupuolet miehet naiset ,3 36,8 39, ,5 37,1 39, ,5 37,0 39, ,4 36,9 40, ,4 37,0 39, ,3 37,0 39, ,7 37,2 40,2

11 Työllisyys ja työpaikat Pitkään jatkuneen talouden taantuman seurauksenaylivieskan työttömyysaste nousi 13,4 %:iin vuonna 2015 ja on noin 13 % vuonna Yleisen taloustilanteen elpyessä työllisyystilanne paranee ja työttömyysasteen ennustetaan kääntyvän hitaaseen laskuun suunnitelmakaudella Vuoden 2014 lopussa Ylivieskassa oli yhteensä työpaikkaa (Tilastokeskus) ja vuoden 2017 lopussa arviolta noin työpaikkaa. Työpaikkojen lisäys vuosina on ennusteen mukaan noin 60 työpaikkaa vuodessa. Palvelualojen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 75 %.

12 Asuminen Asuntotuotanto Valmistuneet asunnot vuosina Vuosi Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Asunnot muissa rakenn. Yhteensä 2016e Suunnitelmavuosien laskennallinen asuntotuotantotarve on noin 125 asuntoa/vuosi, kun otetaan huomioon väestönkehitys, asuntokuntien rakenteen ja määrän muutos, asuntovarauma ja asuntojen poistuma. Pientalotontit Kaupungilla on vuoden 2017 rakentajille luovutettavia pientalotontteja Männistön kaupunginosassa Olmalan alueella sekä Hollihaassa Kurulan alueella yhteensä 22 kpl. Suunnitelmakaudelle kaavoitetaan maata pientalorakentamiseen Hollihaassa Kurulan alueella, Salmiperällä sekä Kiviojalla. Tavoitteena on, että kaupungilla on vuosittain luovutettavia tontteja noin Vuonna 2016 kaupungilta varattiin 15 tonttia omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamiseen.

13 11 Kerrostalotontit Kaupungilla ei tällä hetkellä ole luovutettavia kerrostalotontteja. Kaupunki on hyväksynyt keskustan alueella asemakaavan muutoksen kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi. Alueelle muodostuu kaksi luovutettavaa kerrostalotonttia. Lisäksi kaupunki on käynnistänyt keskustan alueella asemakaavan muuttamisen kerrostalotonttia varten, mikä mahdollistaa niin sanotun senioritalon rakentamisen. Myös muualla asemakaava-alueella suoritetaan samanlaista tarkastelua kerrostalotonttitarjonnan lisäämiseksi ja tarvittaessa ryhdytään asemakaavan muuttamiseen. Vuokra-asuminen Aravavuokra-asuntoja kaupungin sekä muiden yhteisöjen hallinnassa on kaikkiaan noin 660 kpl. Korkotuki- ja muita vuokra-asuntoja on yhteensä noin 200 kpl. Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on merkittävin vuokra-asuntoja hallinnoiva ja tarjoava yhtiö ja on samalla myös kaupungin vuokra-asuntojen hankintayhtiö. Yhtiöllä on valmius rakentaa, ostaa ja perusparantaa kulloisenkin tarpeen mukaisia vuokra-asuntoja Henkilöstö Kaupungin virasto-organisaatio vuonna 2016 ja 2017 on seuraava:

14 Henkilöä 12 Henkilöstömäärä Koko henkilöstö Vakinainen henkilöstö Kaaviossa ei ole otettu huomioon tulevaa maakuntauudistusta, jonka mukaan alkaen pelastustoimen järjestämisestä vastaavat maakunnat. Ylivieskan kaupungin palveluksesta siirtyy tällöin maakunnan palvelukseen noin 580 pelastustoimen henkilöstöä ja lisäksi VPKhenkilöstö.

15 13 Kaavion tarkastelujaksolla on tapahtunut seuraavia merkittäviä muutoksia henkilöstömäärissä: Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle siirtyi vuonna 2013 ensihoitopalveluiden järjestäminen Raahen alueelta, jolloin 17 henkilöä siirtyi RASHKY:ltä liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungin/ Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelukseen. Pelastuslaitoksen johtokunta perusti lisäksi ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat. Vuosina Jokilaaksojen pelastuslaitokseen palkattiin noin 70 uutta ensihoitajaa, kun ensihoitopalveluiden tuottaminen laajeni edelleen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Vuoden 2015 alusta lukien Vieskan liikelaitoskuntayhtymän palveluksesta siirtyi 38 henkilöä puhdistus- ja ruokapalveluyksikköön. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitos yhtiöitettiin , jolloin kaupungin palveluksesta siirtyi 25 työntekijää perustettuun yhtiöön. Vuoden 2016 alusta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuspalvelujen Ylivieskan henkilöstö siirtyi Ylivieskan kaupungin palvelukseen sivistystoimen toimialaan. Edellä mainitut henkilöstömuutokset tulee ottaa huomioon vertailtaessa tarkastelujakson henkilöstö- ja talouslukuja.

16 Kalenteripäiviä milj. euroa 14 Palkat ja muut henkilöstömenot ,0 46,6 46,8 47,7 48,2 48,8 40,0 30,0 27,5 29,0 29,8 30,6 34,0 35,4 40,2 20,0 10,0 0, Henkilöstön sairauspoissaolot

17 henkilöstömäärä 15 Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma sukupuolen mukaan Naiset Miehet 0 alle 30 v v v v 60 - v Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta Eläkepoistuma Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Kevan ennuste Ylivieskan kaupungin eläkepoistumasta (KuEL ja VaEL) vuoteen 2035 mennessä. Luvut muuttuvat lähivuosina mm. varhaiskasvatuspalvelujen siirryttyä vuoden 2016 alusta kaupungin toiminnaksi ja pelastustoimen siirtyessä vuonna 2019 maakunnan alaisuuteen. Kaaviossa ei myöskään ole otettu huomioon vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta.

18 3. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 16

19 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Maailmantalouden ennustetaan kasvavan maltillisesti noin 3-5 prosenttia vuodessa vuosien aikana. Kiinan talouskasvu on hidastunut ja Venäjän talouskehityksessä ei ole nähtävissä nopeaa toipumista. Yhdysvaltojen talouskasvu hieman hidastuu vuonna 2016 ja jää 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017 ja 2018 Yhdysvaltojen talouskasvun ennustetaan nousevan yli kahden prosentin. Euroalueen maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin neljä prosenttia vuosien aikana. Euroalueen ja erityisesti Suomen kasvua hidastaa Ukrainan kriisistä johtuvat Venäjälle asetetut talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet. Suomen talous kasvaa vuonna 2016 noin 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Vuonna 2017 talous kasvaa noin prosentin. Kokonaiskuva ennustejakson talouskasvusta on kuitenkin edelleen hyvin vaimea. Työmarkkinoiden tilanne Suomessa pysyy edelleen heikkona, vaikka työttömyysaste on kääntynyt hienoiseen laskuun. Työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 9 % vuonna 2016 ja 8,8 % vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa. Inflaatiokehitys on edelleen hyvin hidasta. Suomen kuluttajahinnat nousevat vuonna 2016 noin 0,4 % ja vuonna 2017 noin 1,1 prosenttia. Euroopan keskuspankki on alentanut ohjauskoron 0,00 prosenttiin. Lyhyet markkinakorot pysyvät negatiivisina vuosina 2016 ja Pitkissä koroissa ennustetaan nousua 2017 ja Kansantalouden keskeisiä ennustelukuja (VVM): e 2017e BKT, määrän muutos, % -0,7 0,2 1,1 0,9 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,0 8,8 Työllisyysaste, % 68,3 68,1 68,5 68,8 Kuluttajaindeksi, muutos % 1,0-0,2 0,4 1,1 Kulutus yksityinen julkinen Korot lyhyet korot, 3 kk pitkät korot, 10 v. (valtion obligaatiot) ,6-0,5 0,2 1, ,5 0,4 0,0 0,7 2016e 1,2-0,1-0,3 0,3 2017e 0,7-1,3-0,3 0,4

20 18 Julkinen talous Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien syvästi alijäämäinen ja pysyy edelleen alijäämäisenä ennustejaksolla eri hallitusten sopeutustoimista huolimatta. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Valtio on julkisen talouden sektoreista eniten alijäämäinen. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3 prosenttia eikä julkisyhteisöjen velka nousta yli 60 prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti vuonna 2014 kolmen prosentin tason, mutta alijäämä painui viitearvon alle vuonna Alijäämä on pysymässä ennustejaksolla alle kolmen prosentin viitearvon. Julkinen velka on kasvanut yli 60 prosentin suhteessa BKT:hen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on noin 5,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 111 mrd. euroa. Julkisen talouden keskeisiä ennustelukuja (VVM): e 2017e Julkiset menot, % BKT:sta 58,1 57,7 57,4 56,6 Jyhteisöjen rahoitusjäämä, -3,2-2,8-2,4-2,6 % BKT:stä Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -3,7-3,0-2,8-2,8 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 62,6 64,3 65,8 Valtionvelka, % BKT:sta 46,3 47,7 49,7 51,2 Kuntatalous Kuntatalouden tila oli odotettua parempi vuonna Koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos pieneni edellisestä vuodesta huomattavasti, mutta oli kuitenkin ennakoitua parempi päätyen noin 350 milj. euroon. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2015 lähes 2,7 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista 96 prosenttia. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja nousi noin 15,5 mrd. euroon eli euroon/asukas. Kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä mm. henkilöstömenoja. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia korotti 45 kuntaa. Ennusteen mukaan kuntatalouden kokonaismenot ja tulot kehittyvät vuosina historiaan nähden hyvin vaimeasti. Tilikauden tulos

21 19 vahvistuu vuosina , mutta heikkenee jälleen vuosikymmenen loppua kohden. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet vuonna 2016 sekä hallitusohjelman suorat sopeutustoimet. Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja työllisyyttä. Myös kuntatalous hyötyy pitemmällä aikavälillä yleisestä talouskasvusta ja työllisyyden parantamisesta. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus on julkista taloutta heikentävä. Sopimukseen sisältyy useita toimia, jotka vähentävät kuntatyönantajan yksikkötyökustannuksia. Tällaisia toimia ovat mm. lomarahojen leikkaus 30 prosentilla vuosina sekä sosiaalivakuutusmaksujen painopisteen siirtäminen työnantajilta työntekijöille. Menohelpotusten ohella osa toimenpiteistä merkitsee kuntien tulopohjan heikkenemistä. Palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus kasvattaa palkansaajien verovähennyksiä ja pienentää kuntien ansiotuloverotuottoja. Kuntien valtionosuuksia vähentämällä rahoitetaan kaikille työnantajille suunnattua sairausvakuutusmaksun alennusta. Kuntien ja kuntayhtymien talous e 2017e Toimintakate, mrd -26,67-27,56-27,88-27,01 Vuosikate, mrd 2,88 2,70 3,18 3,46 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos, mrd 2,16 0,37 0,68 0,86 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen 0,3-0,8 1,1-2,8 kasvu % Kunta-alan palkkasumman kehitys, % -0,5-1,0 0,1-1,8 Kuntien verotulojen muutos, % 2,6 2,8 0,9-0,7 Kuntien valtionosuuksien muutos, % -1,1 0,4 6,9-4,9 Tulovero%, painotettu keskim. 19,74 19,82 19,86 19,91 Tulovero%, aritmeettinen keskim. 20,36 20,53 20,60 20,67 Yhteisöveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 Kuntien osuus yhteisöverosta, % 35,56 36,87 30,92 30,34 Lainat, mrd 16,53 17,40 18,01 18,50 Lainakanta , /as Konsernin lainakanta , /as Sote- ja maakuntauudistus Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle. Tavoitteena on julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen 3 mrd. eurolla vuoteen 2029 mennessä. Maakuntien vastuulle on siirtymässä alkaen myös pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

22 20 Sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä lakeja ei ehditä hyväksyä vuoden 2016 aikana. Siksi Kuntaliitto suosittelee, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuosien taloussuunnitelmansa siten, että luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Ylivieskan kaupungin taloussuunnitelmassa ei ole huomioitu vuoden 2019 alusta mahdollisesti tulevaa sote- ja maakuntauudistusta. Valtiovarainministeriössä tehdyn arviolaskelman mukaan sote- ja maakuntauudistuksesta aiheutuva laskennallinen muutospaine kunnallisveroprosenttiin Ylivieskalle on -0,35 prosenttiyksikköä, eli muutos olisi arviolaskelman mukaan kaupungin talouden kannalta positiivinen Alijäämän kattaminen ja arviointimenettely Uudessa kuntalaissa kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta on tiukennettu. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Säännöstä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Vuoden 2015 tilinpäätöksen taseen alijäämä tulee kattaa viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Jos alijäämää on yli 500 euroa asukasta kohti, alijäämä on katettava viimeistään vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Jos kunta ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijämä laissa mainittuna ajanjaksona katetaan. Kunta voi joutua valtion asettamaan arviointimenettelyyn taseen kattamattoman alijäämän lisäksi, jos se täyttää kuntalain 118 :n mukaiset erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kriteerit. Arviointimenettely voidaan käynnistää Jos asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. TAI Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet raja-arvot - kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen (ilman harkinnanvaraista vo:n korotusta) - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä. korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla - kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna Vuosina 2015 ja 2016 arviointimenettelyyn sovelletaan kunnan peruspalvelu-

23 21 jen valtionosuudesta annetun lain ja asetuksen mukaisia peruskuntien tunnuslukuja. Ylivieskan kaupungin taseessa on katettavaa alijäämää 6,2 milj. euroa, eli 412 euroa asukasa kohti Ylivieskan kaupungin talous Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne on kehittymässä tuloslaskelman tunnusluvuilla arvioiden parempaan suuntaan ja taseen alijäämä on mahdollista kattaa vuosien aikana. Tämän edellytyksenä on, että käyttötalouden nettomenojen kasvu toteutuu taloussuunnitelman tavoitteen mukaisesti hyvin maltillisena. Verorahoituksen arvioidun positiivisen kehityksen perustana on kaupungin kasvun jatkuminen ja yleisen taloustilanteen elpyminen. Taloussuunnitelman tavoitteet Toimintakatteen muutos % +0,3 +1,3 +1,9 +1,6 Verorahoituksen muutos % +2,8 +0,2 +2,6 +1,6 Erittäin mittavasta investointiohjelmasta johtuen velkamäärä on kasvamassa yli 90 milj. euron suunnitelmakauden loppuun mennessä. Korkeasta velkamäärästä aiheutuu kasvavat lainanhoitomenot ja korkotason merkittäväänkin kasvuun on varauduttava pitkällä aikavälillä. Vieskan liikelaitoskuntayhtymä puretaan ja kuntayhtymän omistamat rakennukset ja niihin liittyvät koneet ja laitteet siirtyvät Ylivieskan kaupungin omistukseen Ylivieskan terveyskeskus kiinteistön sekä Joukahaisen päiväkodin ja Työkeskus Kipinän kiinteistön osalta. Omaisuus siirtyy vuoden 2016 puolella. Kuntayhtymän pitkäaikaiset lainat liittyen Joukahaisen päiväkoti-, Ylivieskan terveyskeskus- ja Työkeskus Kipinä investointien rahoittamiseen siirtyvät Ylivieskan kaupungille (noin 10 milj. euroa). Lainat siirtyvät vuoden 2016 puolella. Vieskan liikelaitoskuntayhtymän omaisuuden ja velkojen siirtyminen kaupungille on huomioitu vuoden 2017 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Vaikutuksia on käyttötalousosassa teknisten palveluiden lautakunnan tilapalveluiden vuokratuottoihin ja kiinteistökuluihin, tuloslaskelmassa lainojen korkomenoihin ja rakennusten poistoihin sekä rahoituslaskelmassa lainojen lyhennyksiin.

24 22 Vuosikate Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuoden 2017 talousarvion vuosikate on 6,8 milj. euroa. Talousarviossa 2017 vuosikate prosenttia poistoista on 149,5 %.

25 23 Tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Vuoden 2017 ylijäämä on 2,2 milj. euroa. Tavoitteena on saada taseen kertynyt alijäämä 6,2 M katettua vuosien aikana. Vuoden 2016 ylijäämäarvio on talousarvion mukainen. Kuvassa ei ole huomioitu Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkamisen vaikutusta ylijäämään.

26 24 Omarahoituksen riittävyys ja velkamäärän kehitys Omarahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja vuosina Velkamäärä kasvaa merkittävästi suunnitelmakauden aikana. Vuoden 2016 luvussa mukana Vieskan liikelaitoskuntayhtymältä siirtyvät lainat.

27 Tulo- ja menoperusteet Tuloperusteet 1. Verotulot Kunnallisverotuloja ennustetaan kertyvän 46,1 milj. euroa vuonna Muutos vuoden 2016 toteumaennusteeseen on +0,7 %. Kilpailukykysopimukseen sisältyvät palkkojen nollakorotukset ja julkisen sektorin lomarahaleikkaukset pienentävät kunnallisveron kasvua. Vuonna 2018 kunnallisverotuloja kertyy ennusteen mukaan 46,4 milj. euroa (+ 0,7 %), vuonna 2019 noin 48,2 milj. euroa (+ 3,9 %) ja vuonna 2020 noin 49,5 milj. euroa (+2,7 %). Tuloveroprosentti on 21,50 % vuonna Vuosien tuloveroprosenttina on käytetty 21,50 %. Yhteisöverotuloja kertyy noin 3,1 milj. euroa vuonna Kuntaryhmän osuus yhteisöverosta on alustavasti 30,34 % vuonna Talouden elpyminen lisää yhteisöverotulojen kasvua. Vuonna 2018 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 3,2 milj. euroa, vuonna ,3 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Verovuodesta 2002 alkaen kuntakohtaiset yhteisöveron jako-osuudet on määritelty etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Verovuoden 2017 jako-osuudet määräytyvät vuosien 2014 ja 2015 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveron tuotto vuonna 2017 on noin 5,1 milj. euroa. Vuonna 2018 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,2 milj. euroa, vuonna ,3 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Kiinteistöveron tuottoon vaikuttaa kiinteistöjen määrän kasvu, verotusarvojen kohoamisen, veroperustemuutokset ja veroprosenttien korotukset. 2. Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö Peruspalvelujen uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uudessa järjestelmässä peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.

28 26 Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Lisäksi osana valtionosuusjärjestelmää on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vanhaan järjestelmään verrattuna Ylivieskan valtionosuuksien yhteismäärä kasvoi noin 24 e /asukas. Valtionosuudet maksetaan kunnille kuukausittain ilman korvamerkintää yhtenä eränä. Vuoden 2017 valtionosuuksiin vaikuttaa merkittävästi kilpailukykysopimuksesta liittyvä valtionosuuden vähennys ja perustoimeentulotuen rahoituksen ja maksatuksen siirto Kelalle. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdään lisäleikkaus vuonna 2017 yhteensä 125 milj. euroa. Valtionosuuksiin vaikuttaa lisäävästi valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja veroperustemuutosten kompensaatio valtionosuusjärjestelmän kautta. Julkisen talouden alijäämän pienentämiseksi kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2017 tasolla noin 2 mrd. euroa. Leikkausten vaikutuksesta Ylivieskalta jää saamatta valtionosuuksia vuoden 2017 tasolla noin 5,6 milj. euroa. Ennakkolaskelmien perusteella valtionosuuksia kertyy vuonna 2017 noin 34,7 milj. euroa, josta verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta 8,5 milj. euroa, eli tasausta kertyy euroa edellisvuotta enemmän. Valtionosuuksien yhteismäärä kasvaa vuodesta 2016 noin 0,9 milj. euroa, eli 2,7 %. Vuonna 2018 valtionosuuksia on laskettu kertyvän noin 34,4 milj. euroa, vuonna 2019 noin 34,7 milj. euroa ja vuonna 2020 noin 34,7 milj. euroa. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus on 8,2-8,5 milj. euroa vuodessa.

29 27 3. Maksut ja taksat Vesihuoltolaitoksen taksojen taso määrätään tuloslaskelman perusteella. Tavoitteena on saada vesihuoltolaitoksen kokonaistulos pysyvästi ylijäämäiseksi. Teknisten palvelujen lautakunta vahvistaa vesihuoltolaitoksen jäteveden käyttömaksun, joka on 2,70 e (alv 0 %) vuonna 2017, eli sama kuin vuonna Muissa palvelumaksuissa tehdään pääsääntöisesti vähintään kustannustason muutosta vastaavat korotukset. Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on nostaa palvelujen omakatteisuustasoa ja kaupungin maksutulojen kokonaismäärää, mikäli palvelujen kysyntä sen mahdollistaa. Menoperusteet 1. Henkilöstömenot Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kunta-alalle on hyväksytty uudet virka- ja työehtosopimukset, jotka toteuttavat kilpailukykysopimusta. Sopimuskausi on Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahoja leikataan 30 prosentilla sopimuskauden tasosta. Lomarahojen leikkaus koske maksettavia lomarahoja. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat. Vuonna 2017 Ylivieskan käyttämät työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat: - sairausvakuutusmaksu 1,06 % - työttömyysvakuutusmaksu 3,05 % - tapaturmavakuutusmaksu 0,50 % - KuEL-palkkaperusteinen maksu 17,05 % - VaEL-palkkaperusteinen maksu 17,05 % Työnantajan KuEL-maksu jakaantuu palkkaperusteiseen maksuun (17,05 %), eläkemenoperusteiseen maksuun ja varhaiseläkemaksuun. Palkkaperusteinen maksu kohdistuu eri hallintokuntien menoksi palkkojen suhteessa. Eläkemenoperusteinen maksu ja varhaiseläkemaksu kohdennetaan eri hallintokuntien menoksi aiheuttamisperiaatteen mukaan. Palvelujen ostot Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Määrärahavaraus vuodelle 2017 yhteensä 46,5 milj. euroa, josta ostetun erikoissairaanhoidon osuus on 16,8 milj. euroa. Pelastuspalvelut tuottaa Jokilaaksojen pelastuslaitos. Ylivieskan osuus vuoden 2017 kuntamaksuosuuksista on 13,31 %, eli euroa. Kuntien käyttö-

30 28 talouden maksuosuuteen sisältyy myös pelastuslaitoksen nettoinvestoinnit euroa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuottaa Kuntien Hetapalvelut Oy. Määrärahavaraus vuodelle 2017 on yhteensä euroa (sis. pelastuslaitoksen). Menot kohdistetaan hallintokunnille palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Maaseutuhallintopalvelut ostetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti isäntäkuntana toimivalta Nivalan kaupungilta. Määrärahavaraus ostopalveluihin vuodelle 2017 on euroa. Elinkeinopalvelut ostetaan Ylivieskan kaupungin konserniyhtiö YTEK Oy:ltä. Määrärahavaraus vuodelle 2017 on euroa Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Kuntalain mukainen taloudenohjaus ja talousarvion rakenne Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan kolmeksi tai useammaksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Taloussuunnitelma on laadittava vähintään neljäksi vuodeksi, alijäämän kattamiskaudeksi, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäville strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

31 Talousarvion sitovuus Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Valtuusto vahvistaa kunkin tilivuoden talousarviorakenteen. Vuoden 2017 talousarviorakenne vastaa vuoden 2016 rakennetta lisättynä liikuntapalveluiden tuloslaskelmalla. Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet tehtävittäin. Tehtävän sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate. Vesihuoltolaitoksesta, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja Ylivieskatalo Akustiikasta ja liikuntapalveluista laaditaan tuloslaskelma. Tuloslaskelmassa valtuustoon nähden sitova taso on liikeyli-/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmassa korvaus jäännöspääomasta vuodelle 2017 on laskettu 3,5 %:n vuosikorolla. Vesihuoltolaitoksesta muodostetaan alkaen itsenäinen taseyksikkö. Toimielimet velvoitetaan kantamaan ja hakemaan tehtäväalueiden tulot talousarvioon hyväksytyn mukaisesti. Tehtäväalueiden palveluajatus, strategiset menestystekijät ja toiminta- ja taloussuunnitelman perustelut ovat lähinnä ohjeellisesti sitovia. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 ovat valtuustoon nähden sitovia ja niiden toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia. Poikkeuksena hankeryhmä Maa- ja vesialueet, jossa sitovuustaso on nettotaso. Vuonna 2017 hankekohtaisia sitovia talonrakentamisen määrärahoja ovat Katajan koulu, kaupungintalon peruskorjaus, Hakalahden päiväkodin laajennus, palvelukoti ja hoivakoti. Kunnallistekniikan ja liikunta-alueiden nimetyt kohteet ovat myös sitovia. Vuonna 2017 hankekohtaisia sitovia määrärahoja ovat keskustan liikennejärjestelyt, jalkapallohallin (yksityinen) perustustyöt ja pesäpallokentän hiekkatekonurmen uusiminen.

32 30 Investointiosan poistonalaisena irtaimen omaisuuden hankintana pidetään vähintään euron arvoista hyödyke tai hyödykeryhmän hankintaa. Irtaimen omaisuuden määrärahat ovat sitovia toimielintasolla. Hallintokunnat velvoitetaan kantamaan ja hakemaan investointien valtionosuudet ja muut tulot talousarvioon merkityn mukaisesti. Hankkeen, hankeryhmän tai irtaimen omaisuuden määrärahaa ei saa käyttää ennen talousarvioon hyväksytyn tulorahoituksen varmistumista. Tuloslaskelmaan ja rahoituslaskelmaan valtuuston hyväksymien meno- ja tuloerien toteutumisen valvontavastuu on kaupunginhallituksella. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat, tuloarviot ja ohjeellisesti sitovat perustelut on esitetty tuloslaskelman ja rahoituslaskelman perusteluissa. Talousarviossa olevat tunnusluvut eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta suoritetavoitteita tulee pitää ohjeellisina. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. Tilivelvolliset Kuntalain 125 :n (uusi kuntalaki) mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä toimialan johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia vuonna 2017 ovat: - kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenet - kaupunginjohtaja - toimialajohtajat: hallintojohtaja, talousjohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja pelastusjohtaja - varhaiskasvatusjohtaja, kulttuurijohtaja, kirjastotoimenjohtaja, musiikkiopiston rehtori, kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori, nuorisotoimenjohtaja, liikuntajohtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö, sivistyspalvelujen talouspäällikkö, kuntatekniikan päällikkö, rakennuspäällikkö, kaupunginarkkitehti, palvelujohtaja, ympäristöpäällikkö ja johtava rakennustarkastaja

33 Talouden kehitys ja muutokset Seuraavissa kuvissa on esitetty hallinnonalojen brutto- ja nettomenojen osuus kaikista käyttötalouden menoista ilman Jokilaaksojen pelastuslaitosta.

34 32 Tehtäväalueiden toimintakate (nettomenot) 2016 / Käyttötalouden sitovat määrärahat valtuustoon nähden. Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 Muutos Muutos % Vaalit Tilintarkastus ,6 Yleishallinto ,5 Elinkeinotoimi ,6 Pelastuspalvelut (Ylivieskan osuus pelastuslaitoksen menoista) ,4 Yhteisötuet ,0 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut / PPKY Kallio (ilman varhaiskasvatusta) ,7 Erikoissairaanhoito (ostettu) / PPKY Kallio ,0 Muu sosiaali- ja terveystoimi ,7 Jokilaaksojen pelastuslaitos (taseyksikkö, nettotulo=investoinnit netto) ,0 Yleissivistävä koulutus ,2 Varhaiskasvatus ,8 Nuorisotoimi ,9 Kirjastotoimi ,2 Kulttuuritoiminta ,7 Musiikkiopiston toiminta ,4 Kansalaisopiston toiminta ,5 Liikuntapalvelut ,2 Tekniset palvelut (sis. puhdistus- ja ruokapalvelut) ,3 Vesihuoltolaitos (nettotulosyksikkö, ylijäämä ennen poistoja) ,9 Jätelautakunta (menot laskutetaan Vestia Oy:ltä, bruttomenot e) Käyttötalous netto, yhteensä ,04 Perusteluja: - Yleishallinnon nettomenojen kasvu johtuu työllistämistoimenpiteiden määrärahojen kasvusta - Elinkeinotoimen nettomenojen kasvu johtuu leader hankkeiden kuntarahoituksen kasvusta - Liikuntapalveluiden nettomenojen kasvu johtuu liikunta-alueiden hoidon siirtämisestä teknisestä palveluista liikuntapalveluihin - Teknisten palveluiden nettomenojen pienentyminen liittyy Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkamiseen ja kiinteistöjen ja lainojen siirtymiseen kaupungille. Muutoksesta aiheutuu menoja kiinteistöjen ylläpidossa, lainojen korkomenoissa ja lyhennyksissä sekä suunnitelman mukaisissa poistoissa. Muutoksesta johtuvia tuloja rakennusten käyttö- ja pääomavuokrissa. - Vesihuoltolaitoksen hulevesien käsittely siirretty katujen kuivatukseen

35 33 Seuraavassa taulukossa on verrattu tilinpäätöksen 2015, talousarvion 2016 ja talousarvion 2017 keskeisiä taloustietoja. Taloustietoja (tilinpäätös 2015, talousarvio 2016 ja talousarvio 2017) Tp2015 Ta2016 Ta2017 Muutos Muutos ta16/ta17 tp15/ta17 Kokonaismenot ,4 Kokonaistulot ,4 Toimintakate ,3 2,8 Investointimenot ,3 94,1 Vuosikate ,5 56,3 Verotulot ,5 1,8 Valtionosuudet ,4 12,5 Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijääämä Lainakanta sis. Vieskalta siirtyvät lainat Lainat e asukas Vuosikate % poisoista 113,3 113,2 149,2 Vero% 21,50 21,50 21,50 Asukasluku

36 Kuntalain 110 :n mukainen toimenpideohjelma Kuntalain 110 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukein. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Tavoiteaikataulu alijäämän kattamiseen: Alijäämän kattaminen vuosina , Ei Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkamisen vaikutusta mukana Taloussuunnitelma Tilinp Tal.arvio Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn Taseen alijäämä, 1000 e Taseen ylijäämä, 1000 e 491 Alijäämän kattaminen vuosina , Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkaminen mukana Arvio kaupungin nettovarallisuusosuudesta 2,4 milj. euroa Taloussuunnitelma Tilinp Tp-ennuste Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn Taseen alijäämä, 1000 e Taseen ylijäämä, 1000 e Toimenpiteet alijäämän kattamiseksi: 1. Vieskan liikelaitoskuntayhtymän purkaminen lukien 2. Maa- ja metsäomaisuuden, rakennusten ja osakkeiden tehostettu myynti Liikuntapalveluiden ja tilapalveluiden muuttaminen kunnalliseksi liikelaitoksiksi lukien 4. Siirtyminen yhteen valmistuskeittiöön vuosien aikana 5. Eläköitymisen hyödyntäminen. Kaupunginhallituksen lupa vaaditaan kaikkien vapautuvien vakanssien täyttämiseen.

37 35 6. Tarvittaessa veroprosenttien korottaminen tuloveroprosentin korottaminen 0,25 % -yksikköä vaikutus e kiinteistöveroprosenttien korottaminen 0,10 % -yksikköä vaikutus e

38 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 36

39 37 Vastuutoimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija Hallintojohtaja Tehtävä: 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kuntavaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntavaalit toimitetaan huhtikuussa Suunnitelmakaudella toimitetaan presidentinvaali vuonna 2018 ja todennäköisesti presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä ensimmäiset maakuntavaalit. Eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Äänestysalueet Äänioikeutettuja

40 38 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi VAALIT Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE (NETTO) Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

41 39 Vastuutoimielin: 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: 110 Tilintarkastus PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien ja 2017 tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tarkastuslautakunta kokoontuu kertaa vuodessa. Tilintarkastukseen käytetään noin 20 tarkastuspäivää vuodessa. Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät on eriytetty tarkastuspäivistä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan kaupungin ja kaupunkikonsernin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus, tuloksellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. Tilintarkastajan valinnan valmistelu valtuustolle. Tarkastustoiminta toteutetaan uuden kuntalain edellyttämässä laajuudessa. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastus lautakunnan kokoukset

42 40 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi TILINTARKASTUS Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot 569 Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

43 41 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja Tehtävä: 120 Yleishallinto PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieska-konsernia. Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuottaa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelu-tehtävistä. YLEISHALLINNON STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin elinvoiman kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Kaupunkistrategian toteuttaminen. Luotettava ja nopea asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Laadukkaat asiantuntijapalvelut. Osaavan henkilöstön varmistaminen. Tasapainoinen kuntatalous. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Uuden kuntalain mukaisten säädösten toimeenpano. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen aktiivinen seuranta ja vaikuttaminen. Kaupungin edunvalvonnasta huolehtiminen. Kaupunkistrategian jalkauttaminen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja jalkauttaminen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen työllistämistoimenpiteitä tehostamalla. Johtamisjärjestelmän ja hallintorakenteen kehittäminen. Tukipalvelujen uudelleenjärjestely vastaamaan muuttuvaa tilannetta.

44 42 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Nykyaikaiset, sähköistä asiointia Palvelutietovaranto ja sähköisiä lomakkeita Asiointi tietoverkossa ja käyttökokemukset. tukevat tietojärjestelmät. käytössä. Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat. Kotisivujen kehittäminen. Asiakaslähtöinen palvelu Asioiden käsittelyn nopeus ja virheettömyys. Kotisivujen kuntapalaute ja kyselytulokset. Saatu palvelukokemus TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon palvelut. Tehokas palvelutuotanto. Yleishallinnon kustannukset vähintään 10 % alle kuntien keskiarvon. Yleishallinnon nettokustannukset euroa/asukas. Työmarkkinatuen kuntarahoitusosuuden pienentäminen Vuodelle 2017 arvioitu rahoitusosuus kääntyy laskuun Työmarkkinatuen saajat ja työttömyyden perusteella maksettujen tukipäivien määrä. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokas kokoustyöskentely Sähköinen kokoushallinta käytössä Kokouskustannukset laajasti. Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmän hyödyntäminen. Toiminnan riskit hallinnassa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi. Toimiva työterveyshuolto ja TYKYtoiminta Sairauslomapäivät/työntekijä Työhyvinvointimittaukset Liikunta- ja kulttuuriavustusten käyttäminen Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimiva johtamisjärjestelmä Kehityskeskustelut

45 43 TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Kv:n päätökset Kh:n päätökset Yleishallinnon nettokustannukset /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa /asukas Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, päivinä Henkilöstö - keskusvirasto ATK-tuki talous- ja velkaneuvonta - työllistämisprojektit (ohjaajat, työnjohto) Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YLEISHALLINTO Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot ##### Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTA ,

46 44 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 130 Elinkeinotoimi PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalvelut sekä asiantuntijapalvelut Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämishankkeita ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa ostopalvelusopimuksessa. Painopistealueet vuonna 2017 ovat: - mikro- ja yksinyrittäjien aktivointi yhteistyöhön ja liiketoiminnan kehittämiseen - yritysten liiketoimintaedellytysten, omistajavaihdosten ja kasvun tukeminen - eri rahoituslähteiden tehokas hyödyntäminen kehittämistoiminnassa - uusien yrityshankkeiden edistäminen - alueen suurhankkeiden mahdollisuuksien hyödyntäminen - kaupungin strategian mukaisten kärkihankkeiden edistäminen ja toteuttaminen - Centrian / TKI- toiminnan ja kaupungin / YTEK Oy:n välinen yhteistyö - yhteistyössä kaupungin kanssa toteuttaa ja kehittää kuntamarkkinointia ja edistää uuden yritystoiminnan sijoittumista kaupunkiin Elinkeino- ja kehittämispalvelut kootaan vuoden 2017 alusta YTEK- yrityspalvelut palvelukokonaisuuden alle tunnettavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kaupungin ja YTEK Oy:n välinen ostopalvelusopimus ( euroa) palvelujen tuottamisesta sisältää myös hankkeiden kuntarahoitusosuudet ja YTEK Oy:n yritysrahoitusosuudet. Vuonna 2017 ostopalvelusopimus sisältää hankkeiden kuntarahoitusta seuraavasti: - RAJATON / Yritysten liiketoiminnan ja liikeideoiden uudistumisen, kasvun ja muutosvaiheiden hallinta - KESTÄVÄÄ KASVUA / Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen, palveluliiketoiminnan uudistaminen, uudet teknologiat, synnyttää uutta liiketoimintaa, palveluinnovaatioita ja palveluyrityksiä. Taloudellisten resurssien puitteissa muiden yrityslähtöisten kehittämishankkeiden kuntarahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti.

47 45 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 5 kpl - teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 15 kpl - vuokrattavien tilojen käyttöaste 100 % - Rajaton-hankkeessa mukana 60 yritystä Ylivieskassa - hankerahoituksella henkilöresurssien lisääminen (1) - yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Rieska-Leader ry:n hallinnoimiin hankkeisiin on varattu yhteensä euroa vuonna 2017 kaupungin rahoitusosuutena. Linjaliikenteen tukemiseen on varattu euroa vuodelle 2017 (mm. koululaiskuljetukset). Kutsutaksiliikenteen tukemiseen on varattu euroa. Toiminnallisia tavoitteita muille konserniyhteisöille: Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen. Tavoitteet vuodelle 2017: - Erikokoisten asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. - Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. - Toiminnan kulut on katettu tulorahoituksella. - Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 90 % Muut taloustavoitteet konserniyhteisöille Tavoite vuodelle 2017: Ylivieskan Vuokra- YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolliasunnot Oy suuskiinteistöt Oy suustalo Oy Käyttökate-% 40,0 30,0 40,0 20,0 Omavaraisuus-% 30,0 40,0 20,0 40,0

48 46 TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU2018 SU2019 SU2020 Yritysten lukumäärä Työpaikat Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Työpaikkojen lisäys Työttömyysaste % 13,4 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi ELINKEINOTOIMI Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 231 Avustukset , Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

49 47 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 150 Pelastuspalvelut PALVELUAJATUS Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu yhteensä 17 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TALOUSSUUNNITELMA Pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Ylivieskan kaupunki. Pelastuslaitos on itsenäinen taseyksikkö Ylivieskan kaupungin kirjanpidossa. Pelastustoimessa sovelletaan tilaaja-tuottaja -mallia. Pelastuslaitoksen johtokunnan alaisuudessa toimiva Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii pelastuspalvelujen tuottajana. Ylivieskan kaupungin maksuosuus on budjetoitu kaupunginhallituksen alaiselle pelastuspalvelujen tehtäväalueelle. Pelastuslaitos on vastannut ensihoidon palveluista alkaen. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Pelastustoimen toiminnalliset tavoitteet on asetettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen johtokunta / Pelastustoimi. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että 60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiluokituksen perusteella. Ylivieskan kaupungin osuus alueellisen pelastustoimen kustannuksista oli vuonna ,2 %, vuonna ,3 %, vuosina ,5 %, vuosina ,55 % vuonna ,65 %, vuonna ,72 %, vuonna ,94 % ja vuonna ,16 % ja vuonna ,31 %.

50 48 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi PELASTUSPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot ,0 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ ,0 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

51 49 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja, talousjohtaja Tehtävä: 175 Yhteisötuet PALVELUAJATUS Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos), jäsenmaksut ja yhteisöjen avustamisen sekä maaseutuelinkeinojen kehittämisen avustaminen. TALOUSSUUNNITELMA Yhteistoimintaosuuksiin varaus euroa: Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan seutukunta, Suomen Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Kerttu Saalasti säätiö. Kaupungin verotuskustannusosuus verohallinnolle noin e. Jäsenmaksut seuraaville yhteisöille: Teosto, Kopiosto, Gramex, Jokilaaksojen Kauppaseura, Oulun Kauppakamari, Rieska-Leader, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys, Pohjois- Pohjanmaan kesäyliopisto. Yhteisöavustuksilla tuetaan ensisijaisesti sellaista yhteisöjen toimintaa, joka täydentää kaupungin palveluja ja edistää työllisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Kaupunginhallitus myöntää erillisavustuksia yhteisöille liitteen nro 1 mukaisesti euroa. Kylätoimintaan, kylien kehittämisen avustamiseen ja 4H yhdistyksen avustamiseen on varattu yhteensä euroa. Avustuksen piirissä olevat kyläyhdistykset: Löytyn kyläyhdistys ry, Niemelänkylän kyläyhdistys ry, Savela-Ojakylän kyläyhdistys ry, Sorviston kyläyhdistys ry, Vähäkangas-Pylväs kyläyhdistys ry, Raudaskylän kyläyhdistys ry, Kantokylän Maa- ja kotitalousseura ry ja Kankaan Nuorisoseura ry. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Avustettavat yhteisöt (sis. 4H) Avustettavat kyläyhdistykset

52 50 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YHTEISÖTUET Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

53 51 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 1291 Sosiaali- ja terveyspalvelut / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PERUSTEHTÄVÄ JA PALVELUSTRATEGIAN LINJAUKSET Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestää ja tuottaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kallion palvelustrategian linjaukset: Kallion palvelut ovat - Arjessa pärjäämistä tukevia - Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä - Asiakaslähtöisiä ja asiakastarpeiden mukaisesti kohdennettuja Kallio - Muodostaa yhden yhtenäisen palvelualueen - Oman toiminnan palvelurakenne ja tilat vastaavat tulevaisuuden tarpeita - Järjestää palveluja monituottajamallilla - Digitalisaation edistäminen maakunnallisen sote-valmistelun linjausten mukaisesti Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet - Ikäihmisten palvelut - Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Vammaispalvelut TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Tuoteryhmät: - Vastaanottopalvelut - Suun terveydenhuolto - Erikoissairaanhoito - Aikuispsykososiaaliset palvelut

54 52 - Hoito- ja hoivapalvelut - Kuntoutuspalvelut - Perhepalvelut - Vammaispalvelut - Ympäristöterveydenhuolto - Työterveyshuolto - Toimeentulotuki ja työllistäminen - Projektit TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vuoden 2017 talousarvion ja suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion palvelustrategiaan. Palvelutuotannon keskeisin kehittämiskohde on, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan. Kuntalaisten omassa arjessa pärjäämisen edistämiseksi kehitetään ja optimoidaan palvelurakennetta, parannetaan prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistetaan niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Kärkihankkeena on mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Tavoitteena on vähentää asumispalveluiden käyttöä ja kohdentaa tästä vapautuvia resursseja uudelleen. Visalan sairaalan toiminta on mahdollisesti loppumassa. Sairaalasta siirretään avohoitoon potilaita, jotka voivat vaatia runsaasti tukea. Kalliossa valmistellaan kotikuntoutuksen toimintamallia, jonka avulla potilaita pystytään paremmin auttamaan selviämään arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Kallion talousarviossa 2017 on vahvistettu sitovat tavoitteet hyvinvointipalveluille, terveyspalveluille ja hallinto- ja tukipalveluille. Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnallisia tavoitteita: - Toimintolaskennan kehittäminen - Raportoinnin edelleen kehittäminen - Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen - Palvelustrategian jalkauttaminen. Talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet: Kallion oman toiminnan nettomenojen muutos ( % ) jää pienemmäksi, kuin kaupungin verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) muutos ( % ).

55 53 Kallion talousarvion taloudelliset tavoitteet Ylivieskan osalta vuonna 2017: Kunta: Ylivieska Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 TA 2017 / TA 2016 TA 2017 / TP 2015 Muutos TA 2017 / TA 2016 Muutos TA 2017 / TP 2015 Vertailutaso Netto Netto Netto Netto % % eur eur Vastaanottopalvelut ,8 % 1,5 % Suun terveydenhuolto ,7 % 0,5 % Erikoissairaanhoito ,5 % 2,7 % josta ostettu erikoissairaanhoito ,4 % 2,3 % Aikuispsykososiaaliset palvelut ,8 % 23,1 % Hoito- ja hoivapalvelut ,6 % 3,2 % Kuntoutuspalvelut ,8 % 14,5 % Perhepalvelut ,6 % -4,0 % Vammaispalvelut ,1 % 11,3 % Ympäristöterveydenhuolto ,8 % 1,2 % Työterveyshuolto ,3 % -582,7 % Toimeentulotuki ja työllistäminen ,3 % -36,2 % Projektit ,6 % -78,7 % Yhteensä* ,7 % 3,7 % Varhaiskasvatus Työmarkkinatuen kuntaosuus Perustoimeentulotuki ,0 % -78,4 % Yhteensä ,3 % -13,5 % *ilman työmarkkinatuen kuntaosuutta, varhaiskasvatusta ja perustoimeentulotukea Ostettu ESH ,4 % 2,3 % Oma toiminta** ,7 % 2,7 % ** ilman varhaiskasvatusta ja työmarkkinatuen kuntaosuutta

56 54 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot ,0 Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

57 55 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 1292 Erikoissairaanhoito (ostettu) / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan Kallion omana toimintana oman henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa palveluista on ostopalveluja. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii erikoissairaanhoidon palveluja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä, Keski-Pohjanmaan keskussairaalalta ja muilta palvelujen tuottajilta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen. Hoitoketjun hyvinvointipalvelut perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito optimaalinen toimivuus. Talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet: Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hillitseminen mm. Kallion omaa palvelutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehostamalla.

58 56 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi ERIKOISSAIRAANHOITO Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

59 57 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Talousjohtaja Tehtävä: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kaupungin maksuosuus eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta ja varhaiseläkemaksusta. Määrärahavaraus euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksetaan henkilöstä, jolle on maksettu työttömyyden perusteella työmarkkinatukea yli 300 päivää. Tämän jälkeinen työttömyysaika rahoitetaan puoliksi valtion ja puoliksi työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista siihen asti, kunnes henkilö on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 1000 päivältä päivän jälkeen työttömän kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 %:iin. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahavaraus euroa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sopimuksen Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa 25 oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan vastaanottamisesta. Kotouttamisen määrärahavaraus e. Valtionavustus kotouttamiseen e. Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MUU SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMINTA Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot -940 TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset (työmarkkinatuen kuntaosuus) , Muut toimintamenot ,0 TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

60 58 Vastuutoimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Vastuuviranhaltija: Kaupunginjohtaja Tehtävä: 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on siirretty uuden maataloushallintoalueen hoidettavaksi alkaen. Uudessa maaseutuhallinto yksikössä ovat Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kaupunki. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat yhteistyöalueen Ylivieskan maksuosuuden talousarviovalmistelu ja valvonta. TALOUSSUUNNITELMA Hallintoyksikön kuusijäsenisessä lautakunnassa on yksi jäsen Ylivieskasta, Sievistä, Oulaisista ja Kärsämäeltä sekä kaksi jäsentä Nivalasta. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat talousarviovalmistelun lisäksi kylien kehittämisrahan ja 4H yhdistyksen avustuksen sekä maaseudun kehittämisrahan ohjaus ja hallinnointi. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODLLE 2017 Toiminnallinen tavoite Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-4 kpl vuodessa. Tavoitetaso/Seurantatapa Toiminta ohjausryhmissä sekä tiedottaminen viljelijöille. Ylivieskalaisten viljelijöiden osallistuminen. Tallennus ja tukipäätösten muu käsittely sekä maksatus määräpäiviin mennessä. Toteutuneet sukupolvenvaihdokset ja luopumistuet.

61 59 TUNNUSLUVUT Tp 2015 Ta 2016 Ta 2017 Su 2018 Su 2019 Su 2020 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) Maksettavat palkkiot milj. ( kunta + TE-keskus ) ,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 Käsitellyt EU-hakemukset Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha Sukupolvenvaihdokset Sähköisen asioinnin maatilat Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MAASEUTUPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

62 60 Vastuutoimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Pelastusjohtaja Tehtävä: 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos VISIO Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja, tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehokkaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa.

63 61 Pelastuslaitoksen strategiset menestystekijät Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin. Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella Suomessa ollaan toteuttamassa merkittävää hallinnollista uudistusta osana julkisen talouden sopeuttamistarpeita. Osana tätä uudistusta kunnallinen pelastustoimi siirtyy osaksi maakuntahallintoa, johon muodostetaan uudet pelastuslaitokset alkaen. TTS valmisteluvaiheessa ei vielä ole varmaa tietoa siitä miten monta pelastuslaitosta Suomessa on vuoden 2019 jälkeen. Valmistelut pelastustoimen sisällölliseksi uudistamiseksi ovat käynnistyneet valtakunnan tasolla sisäministeriön ja nykyisten pelastuslaitosten yhteisessä pelastustoimen uudistushankkeessa, josta vetovastuu on sisäministeriön pelastusosastolla. Pohjois-Pohjanmaan Liiton toimesta on käynnistetty uuden maakuntahallinnon esivalmistelut. Uusiin maakuntiin ja muihin hallinnollisiin rakenteisiin sekä rahoitukseen liittyvä lainsäädäntö menee eduskuntakäsittelyyn alkutalvella Oleellista kansalaisten ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta on, että tulevissa uudistuksissa kyetään säilyttämään pelastuslaitoksilla mahdollisuus olla myös tulevaisuudessa ensihoidon palveluntuottajina mikäli ensihoidon järjestämisvastuussa oleva taho niin päättää. Muita valtakunnallisia muutostekijöitä: Alan tietotekninen kehitys on nopeaa ja pelastuslaitoksen on oltava siinä mukana. Tavoitteena on yhtenäistää pelastuslaitosten tietojärjestelmiä ja siten osaltaan mahdollistaa tuleva integraatiokehitys osana maakuntahallintoon siirtymistä. Tietojärjestelmäuudistukset edellyttävät pelastuslaitokselta henkilöresursointia. Rakenteellisten uudistusten valmistelu ja toteutus pelastuslaitosten osalta sitoo merkittävällä tavalla pelastuslaitoksen henkilöresursseja.

64 62 Kuntakentässä pelastustoimialueella tapahtuvat muutokset: Alueen kuntien taloudellinen tilanne ohjaa pelastuslaitosta edelleen kehittämään tuottavuutta ja toteuttamaan tiukkaa taloutta. Väestörakenne muuttuu ja lähes kaikkien kuntien väkiluku vähenee. Alueen riskit keskittyvät kasvukuntiin jolla on pitkävaikutteisia vaikutuksia palvelutuotannon järjestämiseen sekä organisointiin. Muut muutokset: Pelastuslaitoksen asiakas- sekä yhteistyötahojen rajapinnassa tapahtuu jatkuvia muutoksia, joihin on kyettävä reagoimaan omassa toiminnassa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoyhteistyö tuo synergiaetuja. Alueen elinkeinoelämän suurhankkeet vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan, resurssitarpeisiin ja varautumisjärjestelyihin. Toiminnan painopistealueita Tulevan maakuntauudistuksen aiheuttaessa henkilöstön keskuudessa väistämättä epävarmuutta tulevaisuudesta, nousevat merkittäviksi painopisteiksi pelastuslaitoksen sisäisen viestinnän, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen. Turvallinen ja laadukas pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävistä suoriutuminen edellyttää henkilöstöltä hyvää toimintakykyä. Vaihtoehtoisiin työuriin ja tehtävien uudelleen järjestelyihin on hyvin vähän vaihtoehtoja. Seurataan aktiivisesti valtakunnallisen työhyvinvointihankkeiden tuloksia ja arvioidaan niiden käytettävyyttä omassa pelastuslaitoksessa. Pelastuslaitoksen on kyettävä rekrytoimaan osaavaa ja toimintakykyistä henkilöstöä. Toimintaympäristön edellyttää syvenevän erikoisosaamisen kehittämistä ja palvelutuotannon laadun sekä eri prosessien ja toimintojen kehittämistä. Sopimushenkilöstön sitoutumiseen ja tehokkaaseen koulutukseen on kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota. Organisaatiokulttuurin ja toimintojen pitkäjänteinen kehittäminen entistäkin laadukkaammiksi ja tehokkaammiksi on tärkeää. Painopisteenä ovat pelastustoiminnan johtaminen, toimintavalmius koko pelastustoimialueella ja onnettomuuksien ehkäisytyön laadun parantaminen. Pelastuslaitoksen oma varautuminen on myös tärkeä kehittämiskohde ja kuntien varautumisen tukeminen vahvistuu entisestään. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitos tuottaa edelleen omalla pelastustoimialueella (pl. Reisjärvi) kiireellisen ensihoidon palvelut ja siten pelastuslaitos osaltaan toteuttaa myös sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöstä. Jokilaaksojen pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti maakuntauudistuksen toteuttamiseen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa sekä pelastustoimen uudistamiseen kansallisella tasolla sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteisessä hankkeessa. Pelastuslaitoksen säästöohjelman tavoitteet on pääosin saavutettu. Säästöohjelman osalta vuonna 2017 keskitytään jo toteutettujen toimenpiteiden viimeistelyyn ja toteutumisen seurantaan. Erillisiä merkittäviä säästötoimenpiteitä ei ole kirjattu vuoden 2017 tavoitteisiin.

65 63 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Pelastustoiminnan suorituskyky täyttää palvelutasopäätöksen vaatimukset Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1. pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoiteajassa ja tehokas pelastustoiminta käynnistyy 90 % tehtävistä tavoiteajassa. Toteutuma riskiruuduittain Onnettomuuksien ehkäisyssä valvontatoiminnan tavoitteet saavutetaan ja turvallisuusviestintä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Ensihoitopalvelut toteutetaan sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla TALOUSNÄKÖKULMA Yritys- laitoskohteiden tarkastukset tehdään valvontasuunnitelman mukaan. Asuinkohteiden omavalvonta toteutuu valvonta-suunnitelman mukaisesti Turvallisuusviestinnän kohderyhmien tavoitetaan voimassaolevan turvallisuustyön toimintaohjeen mukaisesti Valmiustaso kyetään pitämään sopimuksen mukaisena. Laadun arvioimiseksi kehitetään mittaristoa Valvontatoiminnan toteutumaprosentit. Turvallisuusviestinnän kohderyhmäkohtainen toteutuma. Valmiuspoikkeamien lukumäärä 0 Ensihoidon taso- ja lääketenttien läpäisevyys 100% Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Talousarvion suunnitelman mukainen toteutuma Jatkuva aktiivinen talouden seuranta, raportointi johtokunnalle neljännesvuosittain Talouden seuranta ja toteutumaprosentti Pelastuslaitoksen erillisen säästöohjelman toteuttaminen Säästöohjelmassa toteutettujen toimenpiteiden viimeistely Toimenpiteiden toteutuminen PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu on ajantasainen Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma ovat ajantasaisia. Ensihoidon osalta valmiussuunnittelua tehdään yhteistyössä PPSHP:n kanssa. Suunnitelmien tarkistus ja tarvittaessa päivitys kerran vuodessa Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen on koordinoitua ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat ajantasaisia Kunnille tarjotaan neuvonta-apua valmiussuunnitelman ja evakuointisuunnitelman tekoon Alueen kuntien valmiussuunnitelmien yleiset osat ja evakuointisuunnitelmat ovat ajantasaiset

66 64 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Henkilöstön työhyvinvointi Toteutetaan työhyvinvointikysely Vakinaisen henkilökunnan kehityskeskustelujen toteutuma 100 % Tulosten analysoinnin jälkeiset toimenpiteet Toteutumaprosentti Tavoitteena nolla työtapaturmaa ja hyvä työympäristö Riittävä ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö Työsuojelua kehitetään järjestelmällisesti Suoritetaan vuonna 2017 työpaikkakäynti 12 paloasemalla Pelastustoimen viroissa ja toimissa muodolliset kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan osuus 95 % (ml. sijaiset) Ensihoidon henkilökunnan pätevyysvaatimukset toteutuvat 100 %:sti Sopimushenkilöstön hälytysosaston minimitavoitevahvuus toteutuu kaikilla paloasemilla Työtapaturmien lukumäärä ja työpaikkakäyntien määrä Kelpoisuusehdot täyttävien osuus henkilökunnasta, tarkastelu tulosalueittain. Sopimushenkilöstön hälytysosaston vahvuus

67 65 Pelastustoiminnan ja ensihoidon tunnusluvut TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017 Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY Ensihoitotehtävät (ambulanssi) YHT Toteutunut toimintavalmiusaika ( * TP 2013 TP 2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017 * ( 1 ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika 87 % 84/92 % 89/94% 90 % 90 % Pelastustoiminnan tehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017 Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE2017 Riskienhallinnan tunnusluvut Valvontatoiminta TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE 2017 Asuinkohteiden tarkastukset TA *( Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP *(2 Talousarvion ennakkotieto. Sisältää myös postilta palautuvat - tuntemattomat osoitteet ja autioituneet kohteet Asuinkohteiden omavalvonta suoritus % TP 75 % 68 % 24 Asuinkohteiden fyysinen tarkastus % TP 75 % 63 % 1 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP Muut valvonnat (asiakirja, ylimääräiset palot. Ym) TP Kaikki valvontasuoritukset yhteensä Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset % TP 98,9 % 99,8 % % 100 % TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 TAE 2017 Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP TP 2013 TP2014 TP 2015 TAE 2016 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP TAE 2017

68 66 Turvallisuuusviestintä TP2013 TP2014 TP2015 TAE 2016 TAE2017 Tavoiteprosentti alueen väestöstä TA Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3 Koulutetut henkilöt TP Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3 Turvallisuusviestinnän toteutuma väestöstä 21 % 22 % 20 Ryhmät 100% Ryhmät 100% *(3 *(3 Turvallisuusviestinnän toimintaohjeessa vuosittain määritellyt kohderyhmät saavutettu 100 %:sti Henkilöstö TP 2013 TP 2014 TP2015 TAE 2016 TAE2017 Vakinainen henkilöstö Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset Varausten muutos (+ / -) TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

69 67 PELASTUSLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2017 Liikevaihto Myyntituotot Kuntien maksuosuudet Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Muut toimintakulut Poistot Liikeyli-/alijäämä 0 Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia 0 Investointivarauksen lisäys Poistoeron vähennys Varausten muutos (lisäys) 0 Tilikauden yli-/alijäämä 0

70 Kansalaisopisto Kirjasto Koulutoimi Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Musiikkiopisto 68 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Sivistysjohtaja Tehtävä: 220 Yleissivistävä koulutus STRATEGIA JA PALVELUAJATUS Yleissivistävän koulutuksen strategia ja palveluajatus on kirjattu sivistyskeskuksen strategiaan. SIVISTYSKESKUS luo laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Asiakasulottuvuus Omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelutarjonnan laatu ja saavutettavuus tasapainossa Henkilöstö Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Prosessit ja rakenteet Alueellisen vetovoimaisuuden vahvistaminen Joustava ja tehokas organisaatio Toiminnan suunnittelussa toteutetaan ennakoivaa vaikutusten arviointia Taloudelliset resurssit Tasapainoinen talous Pitkäjänteinen ennakoiva arviointi talouden suunnittelun pohjana

71 69 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Toimiva ja tarkoituksenmukainen kouluverkko Opetuksen järjestelyt Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit Asutus ja kouluverkko tasapainossa Toimivat, turvalliset, terveelliset ja ajanmukaiset oppimisympäristöt Laadukas opetus Oppimistulosten parantaminen Ennakoiva opetuksen järjestelyn suunnittelu Katajan koulun peruskorjaus ja laajennus Yhtenäiskoulun suunnittelu Pätevät opettajat ja avustajat Päättötodistus 100 % Jatko-opintoihin 100 % Yo-tulos valtakunnan keskitasossa Yhteistyö TEVIn kanssa Oppilasennusteet Sisäilman laadun seuranta Oppimisympäristön ja ops:n yhteensopivuus Paikat täytetään Tilastot Yhteistyö Etsivän nuorisotyön kanssa Uuden OPS:n toteutuminen Opiskelun tuen järjestäminen - menetelmien kehittäminen Tilastot Tukiratkaisujen ja menetelmien tulosten arviointi Oppilashuolto Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tarjottu valinnaisuus toteutuu tasapuolisesti Oppilashuollon toimintamallin toteutuminen Kysynnän ja tarjonnan seuranta Oppilashuollon toiminta arviointikohteena Kuraattori- ja psykologitoiminta lain edellyttämällä tasolla Oppilaan saaman tuen seuranta Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevista huolehditaan ensisijaisesti Vaikuttavuutta seurataan mm. ongelmien määrän muutoksilla TALOUSNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Tavoitteiden ja resurssien tasapaino Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit Toiminta kustannustehokasta * riittävät resurssit * talous tasapainossa Kustannustehokas koulutus Resurssit pedagogisin perustein Valtakunnalliset ja alueelliset tunnusluvut Talousprosessit Kustannustietoisuus kaikille toiminnan tasoille Seuranta koulun tasolle saakka Talousraportit Kustannusrakenteen analysointi Koulujen tasapuoliset toimintamahdollisuudet Koulu- ja oppilaskohtainen seuranta sekä vertailu Omat tilastot

72 70 PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Päätöksen teko Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ohjenuorana Laadun arviointi osana kehittämis- ja johtamistyötä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Laadunarvioinnin toteuttaminen Laatukriteerit HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Osaamisen varmistaminen Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittarit Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laatiminen työyksiköissä Suunnitelman toteutuminen OSAAVA- koulutushanke VESO / täydennyskoulutus Työsuhdeturva Henkilöstön pysyvyys Määräaikaisia työsuhteita vähennetään mahdollisuuksien mukaan Työhyvinvointi Motivoitunut henkilöstö Hyvä työtyytyväisyys Sairauspoissaolojen vähentäminen Koulutustilaisuuksiin osallistuminen Suunnitelman toteutuminen Työhyvinvointitutkimus Tilastot

73 71 TUNNUSLUVUT YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Suoritetavoitteet TP 2015 TA 2016 TAE 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Oppilasmäärä Esiopetus Vuosiluokat Vuosiluokat Peruskoululaiset Peruskoulu ml esikoululaiset Lukio yli 18 v / etälukiolaiset Aineopiskelijat Lukio yhteensä (tutkintotavoitteiset) Tehokkuus / Taloudellisuus Opetusryhmien keskikoko keskimäärin (1-9 vsl) Käyttökustannukset / oppilas Peruskoulu, mukaan lukien esiopetus Lukio Ateriakustannus / oppilas 2,55 2,89 2,83 2,84 2,86 2,87 Toiminnan laajustiedot Peruskoulujen lukumäärä Lukioiden lukumäärä Vakanssit Opettajat / peruskoulu yhteensä Virat Tuntiopettajat Opettajat / lukio yhteensä Virat Tuntiopettajat Opetusresurssit yhteensä Koulujen muu henkilökunta Koulunkäyntiavustajat (vak.toimet) Koulunkäyntiavustajat (määräaikaiset) Oppilashuolto Koulu/siv.toimen hallinto 3, Tilat Koulut, lkm

74 72 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

75 73 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Varhaiskasvatuksen johtaja Tehtävä: 293 Varhaiskasvatuspalvelut PALVELUAJATUS Perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus, palvelusetelit, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä, kotihoidon tuki, joustava ja osittainen hoitoraha, avoin varhaiskasvatus / kerhotoiminta. Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on vanhempien kasvatuskumppaneina toimien tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Varhaiskasvatuksen toimintatavat tukevat lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä. 2. Palvelutarpeet, kustannukset ja resurssit ovat tasapainossa 3. Varhaiskasvatuspalveluissa kehitetään pedagogiikkaa, toimintatapoja ja palvelurakennetta 4. Osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Lasten ja perheiden hyvinvointia tuetaan vaikuttavilla palveluilla. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat toteutuvat kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. Lapset puheeksi- toimintamalli on osana arjen toimintaa. Kaikille lapsille on laadittu yhteistyössä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma 3 kk:n kuluessa päivähoidon alkamisesta. -Toteutuminen vuoden lopussa. Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien määrä kunnallisissa ja yksityisissä palveluissa. -Toteutuminen vuoden lopussa. Käytyjen Lapset puheeksi- keskustelujen ja Lapset puheeksi varhaiskasvatussuunnitelmien määrä kunnallisessa päivähoidossa. -Toteutuminen vuoden lopussa. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti. Talouden toteutumatiedot. Palvelutarpeiden ja kustannusten seuranta. Riskejä: - Mahdolliseen palveluiden kysynnän lisääntymiseen ei ole varauduttu budjetissa - Sijaismäärärahan tarve ja välttämätön tarve erityisen tuen lisäresurssointiin. Palveluiden piirissä olevien lasten määrä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen.

76 74 Palvelut järjestetään monituottajamallilla. Yksityisten palveluiden valvonta toteutetaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Yksityisten palveluiden (palvelusetelit ja yksityisen hoidon tuet) prosenttiosuus varhaiskasvatuspalveluiden kustannuksista ja lapsimääristä lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea. Mahdolliseen lisääntyvään palveluiden kysyntään vastataan ensisijaisesti laajentamalla kunnallisia palveluita. Valvontakäyntien määrä: 1 krt /vuosi /yksikkö. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Varhaiskasvatuspalveluiden pedagogiikan, prosessien ja palvelurakenteen kehittäminen Syksyllä 2016 valmistuvan valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta käynnistetään kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön alkaen. Palvelurakennetta monipuolistetaan vakinaistamalla elokuusta 2017 alkaen kokeiluna käynnistetty avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminta. Etusijalla kerhotoimintaan ovat päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmistä siirtyvät lapset. Effican atk-ohjelmistojen käytön laajentaminen ja sähköisten palveluiden lisääminen Varhaiskasvatuspalveluilla on käytössään toimivat ja asianmukaiset toimitilat. Kuvataan kuntakohtainen vasuprosessi lasten, vanhempien ja henkilöstön osallisuuden toteutumisen näkökulmasta tarkasteltuna. Kerhotoiminnan piirissä olevien lasten määrä kesimäärin /kk. Lapsille ja vanhemmille tehtyjen asiakaskyselyiden tulokset. Käyttöön otetut atk-ohjelmistot ja sähköiset palvelut (investointisuunnitelmat ): Kohderyhmänä - lasten vanhemmat (Effica: Muksunet, Wilma) - henkilöstö (Effica: perhepäivähoitajien työaika) - yksityiset palveluntuotajat (Efficasatelliitti) Hakalahden vuorohoitopäiväkodin (avoinna 24 /7) tilakysymykset on ratkaistu kaupungin investointiohjelmassa. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA

77 75 Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Osaava ja ammattitaitoinen Vahvistetaan henkilöstön osaamista ja Kehitys- tai tiimin kehityskeskustelut 1 henkilöstö päivittää ja tuetaan henkilöstön työhyvinvointia. täydentää osaamistaan sekä sen myötä kehittää x vuosi. Täydennyskoulutuspäiviä vähintään kolme päivää /vuosi /hlö. toimintaa. TUNNUSLUVUT TP 2015 (Kallio) TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Talous Budjetti Palveluiden piirissä oleva lapsi / v Palveluiden piirissä olevien lasten määrä keskimäärin /kk Päiväkotihoito (sis. kunnalliset ja yksityiset palvelut) josta yksityisten päiväkotien palvelusetelit Perhe- ja ryhmäperhepäivähoidossa (sis. kunnalliset ja yksityiset palvelut) josta yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelit Yksityisen hoidon tuki Kotihoidon tuki Avoin varhaiskasvatus: leikkikerhotoiminta Yhteensä Palvelusetelien ja yksityisen hoidon tuen osuus (TA2017), poislukien lasten kotihoidon tuki ja avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminta, on 33 % talousarviosta ( :sta) ja 39 % päivähoidossa olevista lapsista. Henkilöstö Henkilöstötyövuodet (vakinaiset) Henkilöstötyövuodet (määräaikaiset) *) sis. toimien vakinaistamisesitystä koskevat hlötyövuodet 109, ,1 116,1 119,1 119,1 7,6 8,9*) 3,9 3,9 3,9

78 76 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi VARHAISKASVATUSPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

79 77 Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Nuorisotoimenjohtaja Tehtävä: 230 Nuoriso- ja raittiustoimi PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Nuorisotoimen palveluajatuksena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Tavoitteena on tukea nuorten omaehtoista toimintaa, harrastamista, kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä, niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista sekä toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Tavoitteen toteutumisen lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, monialainen yhteistyö, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.. Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaita. Nuorisotyö luo vahvaa pohjaa lasten ja nuorten osallisuudelle, viihtymiselle paikkakunnalla, yhteisöllisyydelle, kiinnittymiselle yhteiskuntaan sekä yhteisen tulevaisuuden rakentamiselle. Keskeiset nuorisotoimen osa-alueet ovat tilatoiminta, nuorten oman toiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuudet, nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö, nuorten vaikuttamismahdollisuudet, monialainen yhteistyö, monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta, koulunuorisotyö, etsivä työ, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuorten syrjäytymisvaarassa olevien kanssa tehtävä työ. Kaikessa toiminnassa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Keskeiset nuorisotoiminnan strategiset menestystekijät ovat: 1. innovatiivinen, laadukas, tasapuolinen, nuoria tavoittava ja aktivoiva nuorisotoiminta 2. nuorisolain sisältöjä vastaava nuorisotyö ja -politiikka 3. hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden edistäminen. 4. henkilöstön työhyvinvointi 5. nuorisotilojen ja välineiden hyvä ja ajantasainen kunto. TOIMINTASUUNNITELMA Nuorisotyön ydin on laadukas, monipuolinen ja osallistava toiminta, joka tavoittaa laajasti nuoria aktivoiden heitä omaehtoiseen toimintaan. Nuorisotyö seuraa aikaa ja muuntautuu tarpeen mukaan. Uusina työmuotoina kehitetään työtä vihapuheen ehkäisyssä ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ja ohjaamotoimintaa monialaisena yhteistyönä Ylivieskan Jelppiverkon toiminnan yhteydessä. Sosiaalisen median ja verkkonuorisotyön käytännöt ovat työntekijöillä hallussa. Nuorten osallisuus on vahvaa, vaikuttamismahdollisuuksia on sekä nuorisovaltuuston että verkkovaikuttamisen kautta. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on monipuolista työtä nuorten hyvinvoinnin ja paikkakunnalla viihtymisen tueksi. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat luonteva osa toimintaa. Kaikilla työntekijöillä on toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet.

80 78 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Lasten ja nuorten kasvun ja itsenäistymisen Toiminta monipuolista ja laajaa sekä yhteisöllisyyden vastaten nuorisolakiin ja ajan tukeminen tarjoamalla laadukasta, nuoret tavoittavaa toimintaa huomioiden perheet, turvallisuuden haasteisiin tavoittaen laajan ikäryhmän. Toimitilat hyväkuntoiset ja varustetasoltaan laadukkaat. sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen: toimiva nuorisovaltuusto ja nuorten verkkovaikuttaminen, nuorten oman toiminnan ja järjestötoiminnan tukeminen, harrastusmahdollisuuksista tiedottaminen Nuorisotoiminnan sisällöt ajanmukaiset sisältäen tilatoiminnan lisäksi mm. nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön, Jelppiverkon palvelut, Ohjaamotoiminnan, etsivän työn ja koulunuorisotyön. Uutena painopisteenä vihapuheen ehkäisy ja yhdenvertaisuuden edistäminen. TALOUSNÄKÖKULMA Nuorisovaltuuston aktiivinen toiminta. Nuorten ideat-kanavan aktiivinen käyttö. Nuorisojärjestöjen ja -ryhmien aktivoiminen sekä harrasteoppaan ajan tasalla pitäminen. Ehkäisevän päihdetyön toimintamallin uudistaminen. Jelppiverkko tavoittaa sekä syrjäytymisvaarassa olevat että pitkään kotona olleet nuoret. Ohjaamo toimii. Etsivä työ toimivaa ja laajaalaista, tavoittaa jo varhaisessa vaiheessa apua tarvitsevia nuoria. Koulunuorisotyö säännöllistä, yhdenvertaisuushankkeen käynnistäminen ja toiminta. Kävijämäärät, järjestetyn toiminnan määrä, tilojen varustetaso ja käyttöaste. Nuorisovaltuuston kokousten määrä, käsitellyt asiat sekä järjestetyt aktiviteetit. Nuorten ideat-kanavan ideoiden ja niihin saatujen vastausten määrä. Nuorisojärjestöjen ja -ryhmien määrä, avustusten määrä. Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön suunnitelman uudistaminen sekä työn määrä. Jelppiverkon nuorten positiivisten sijoittumisten määrä, etsivän työn kontaktien määrä. Ohjaamokäyntien määrä. Koulunuorisotyön määrä: päivystykset, kouluvierailut. Yhdenvertaisuushankkeessa tavoitettujen määrä ja hankkeessa järjestetty toiminta. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Resurssien ja toiminnan tasapaino sekä toimintojen kehittäminen. Resursseja tarpeeksi toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Talousseuranta, toiminnalliset tavoitteet ja raportointi. Talousprosessien kehittäminen. Resurssien lisääminen nuorisotoimintaan, tarvittaessa hankkeiden kautta. Toteutuneet hankkeet. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Nuorisotoiminnan tunnettavuuden ja saavuttavuuden parantaminen, markkinoinnin ja tiedonvälityksen tehostaminen. Ajan tasalla pysyminen nuorten ilmiöissä. Eri kanavien hyödyntäminen markkinoinnissa ja tiedottamisessa, nuorten käyttämien somekanavien käytön tehostaminen Monialaisen yhteistyön ja nuorisotoiminnan yhteistyöverkostojen kehittäminen. Monialaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnan ja muun yhteistyön kehittäminen. Toteutetaan nuorille kysely, jossa mitataan mitä kautta tieto saavuttaa nuoret parhaiten. Kokoukset, toimenpiteet ja tiedotteet

81 79 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Ammattitaitoinen ja osaava työssään viihtyvä henkilökunta, kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin panostaminen. Kehityskeskustelut ja säännölliset työntekijäpalaverit, kannustaminen Tyky-toimintaan osallistumiseen työkyvyn ylläpitämiseksi. Henkilöstön osaamistason ylläpito ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyys. Henkilöstön työsuhteiden vakinaistaminen. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Tarpeellisiin ja ajantasaisiin koulutuksiin osallistuminen. Riittävä määrä työntekijöitä. Vakinaistetut työsuhteet. Nuorisotoimen tilat ja käytettävät laitteet ja välineet ovat ajanmukaisessa kunnossa. Henkilöstöpalaverien määrä. Toteutuneet kehityskeskustelut. Sairauspoissaolojen määrä. Koulutuspäivien määrä. Henkilöstön määrä. Työsuhteiden vakinaisuus. Palautteen kerääminen työntekijöiltä ja nuorilta. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU vuotiaiden nuorten määrä Nettomenot / 49,12 48,24 49,50 48,69 46,81 47, vuotiaat Nettomenot /asukas 19,63 19,36 19,66 19,25 18,39 18,45 Henkilöstö Hanketyöntekijä

82 80 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi NUORISOTOIMI Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot ,0 Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

83 81 Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kirjastotoimenjohtaja Tehtävä: 225 Kirjastotoimi PALVELUAJATUS Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluja. Tiekkökirjastostrategiassa Tiekkö-kirjastojen arvoiksi on määritetty sivistys, tasa-arvo ja demokratia. Kirjaston tehtävänä on turvata laadukkaiden kirjastopalvelujen saanti asuinpaikasta riippumatta tarjoamalla pääsy tietoon ja kulttuurisisältöihin. Ylläpitämällä monipuolista ja uusiutuvaa aineistokokoelmaa kirjasto edistää lukemista ja kirjallisuuden harrastamista. Kirjaston tehtävänä on tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kehittyneet, asiakkaiden tarpeita vastaavat ja maksuttomat kirjasto- ja tietopalvelut vähentävät tiedollista syrjäytymistä. Kirjaston tarjoama laadukas kirjastoaineisto tuottaa elämyksiä ja lukemisen iloa ja lisää henkistä hyvinvointia. Kirjaston palveluverkko muodostuu pääkirjastosta sekä kirjastoautosta ja hakeutuvasta toiminnasta (siirtokokoelmat, kotipalvelu). Riittävä ja osaava henkilöstö mahdollistaa asiakkaiden tarvitsemat kirjastopalvelut ja niiden jatkuvan kehittämisen. Kirjaston asiakkaiden käytettävissä tulee olla uusiutuva kirjastoaineisto ja tiedonhakuvälineistö sekä toimivat, turvalliset kirjastotilat. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kirjasto on käytetyin kunnallinen kulttuuripalvelu ja sillä on hyvä status - Kirjaston asema kaikenikäisten kansalaisten peruspalveluna perustuu kirjastotoiminnan monipuolisuuteen, maksuttomuuteen ja tilojen vapaaseen käyttöön - Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä, elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä sekä tukevat opiskelua ja harrastustoimintaa. - Kirjasto ja kirjastoverkko ovat kaikkien ulottuvilla. Kirjastopalvelujen saavutettavuus on hyvä. - Maksuttomat kirjastopalvelut vähentävät tiedollista ja sosiaalista syrjäytymistä ja eriarvoistumista. - Käytettävissä on asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma - Kirjastopalveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita - Seudullisen kirjastoyhteistyö auttaa kehittämään kirjastopalveluja yhdessä tehokkaasti ja taloudellisesti - Kirjastolla on toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin TOIMINTASUUNNITELMA Uusi kirjastolaki tulee voimaan Uuden lain voimaantulon myötä kirjasto päivittää käyttösääntönsä.

84 82 Ylivieskan kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä Alavieskan, Kalajoen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten ja Sievin kirjastojen kanssa. Tiekkö-kirjastojen toimintaajatuksena on että, Tiekkö-kirjastot kehittävät alueen kirjastopalveluja yhdessä tehokkaasti ja taloudellisesti. Kirjaston perustehtävä, toimiminen kirjastona ja kirjasto-osaaminen, halutaan hoitaa hyvin ja tässä ajassa pysyen. Kirjastotyön keskiössä ovat jatkossakin kirjat ja kirjallisuus eri muodoissaan, lukemisen edistäminen ja sivistys. Tärkeää on kansalaisvalmiuksien edistäminen (mediataidot) ja hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukeminen. Kirjastolla on tärkeä rooli lukemisen edistäjänä. Kirjasto tarjoaa sisältöjä kaikille, mutta erityispainopisteessä ovat lapset ja nuoret sekä seniorit ja erityisryhmät: Kirjastossa kokoontuvat kerran kuukaudessa yhdessä kansalaisopiston kanssa toteutettu kirjallisuuden päiväpiiri ja iltaisin kokoontuva kirjallisuuspiiri. Kirjasto ja koulu ovat laatineet yhteistyösuunnitelman, jonka tavoitteena on lukemaan innostaminen ja aktiivisen lukuharrastuksen virittäminen sekä tiedonhakutaitojen kehittäminen. Kirjavinkkaus ja lukudiplomin suorittaminen innostavat lukemaan. Satutunti tutustuttaa lapset kirjoihin ja kirjastoon. Kirjasto järjestää kirjallisuusiltoja sekä aikuisille että kouluikäisille ja osallistuu helmikuussa järjestettävien kirjamessujen toteuttamiseen. Celia-kirjaston yhteistyökumppanina kirjasto palvelee lukurajoitteisia asiakkaitaan välittämällä heille aineistoa Celia-kirjaston kokoelmista. Kirjaston liityttyä yleisten kirjastojen konsortioon, kirjasto hankkii e-aineistoja yhteishankintana muiden yleisten kirjastojen kanssa. Kirjastossa tullaan järjestämään opetustilaisuuksia kirjaston e-aineistojen käytöstä. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Kirjastotoimen toiminnalliset tavoitteet on johdettu kaupungin Elinvoimainen Ylivieska strategiasta. Laadukkaat kirjastopalvelut lisäävät paikkakunnan elinvoimaa, tukevat koulutusta ja mahdollistavat omaehtoisen harrastustoiminnan ja elinikäisen oppimisen sekä edistävät terveyttä ja hyvinvointia ja parantavat elämänlaatua. Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Kirjastopalvelut takaavat tasaarvoisen tiedon ja kulttuurin saannin. Tietoyhteiskunnan kirjastopalvelut, välineet ja opastus ovat maksutta kaikkien saatavissa. Pääkirjastossa riittävät aukioloajat. Asiakkaiden tarpeita vastaavat kirjastoautopalvelut. Kirjasto välittää asiakkailleen Celia-kirjaston palveluja Pääkirjaston aukioloajat ovat samat kuin vuonna Kirjastoauton reittiaikataulu vastaa asiakkaiden tarpeita. Kohderyhmät ovat selvillä siitä, että voivat lainata Celia-kirjaston aineistoa oman kirjastonsa kautta Asiakkaiden tarpeita vastaava uusiutuva aineistokokoelma. Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, joka sisältää käyttäjien tarpeita Kävijä- ja lainausmäärät. Kirjojen uushankinnan tavoitteena 400 kirjaa / 1000 asukasta/vuosi. Av-aineiston (erityisesti DVD-

85 83 Kirjasto ylläpitää yhteisönsä henkistä hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä ja on elinikäisen oppimisen paikka. TALOUSNÄKÖKULMA vastaavat kokoelmat kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, muita tallenteita ja verkkoaineistoa. Kokoelman uusiutumisesta pidetään aktiivisesti huolta. Asiantunteva opastus kirjaston käytössä ja tiedonhaussa. Kirjaston henkilöstöllä on aktiivinen asiakaspalveluote. elokuvien ja äänikirjojen) hankinnan tavoitteena on 100 yksikköä/1000 asukasta/vuosi. Tavoitteena on, että poistot ovat vähintään 6% aineistokokoelmasta. Kirjaston käyttöä mitataan tunnusluvulla lainaa/asukas. Lukuharrastuksen edistämiseksi kirjastossa kokoontuu kaksi kirjallisuuspiiriä. Kirjastossa järjestetään kirjallisuusiltoja ja kirjavinkki-iltoja ja annetaan kirjastonkäytön opetusta. Koululaisia innostetaan lukemaan lukudiplomin avulla. Satutunnit, kirjavinkkaus ja lapsille suunnatut projektit tutustuttavat lapset kirjoihin ja kirjastoon. Tapahtumien määrä/osallistujamäärät Kirjastojen yhteiset hankkeet Kirjasto osallistuu kirjastojen yhteisiin hankkeisiin ja yhteishankintoihin. Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tavoitteiden ja resurssien tasapaino ja riittävä osuus käyttöbudjetista. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Käytettävissä riittävät toimintakulut /asukasluku. Tavoitteena Pohjois-Pohjanmaan keskitaso (n. 56 /asukas). Käytettävissä riittävä kirjastoaineistomääräraha. Tavoitteena 20% kirjaston käyttömenoista. Kirjasto on mukana Tiekön aineistonkuljetusrenkaan lisäksi Oulun kaupunginkirjastomaakuntakirjaston organisoimassa Pohjois-Suomen kaukolainojen kuljetusrenkaassa. Kirjasto hankkii kirjastoaineiston yhteishankintana. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tiekkö-kirjastojen yhteistyön kehittäminen Toimivat yhteydet yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. Tiekkö-kirjastoilla on ajantasainen ja yhtenäinen palvelukulttuuri, joka tukeutuu ammattitaitoiseen paikalliseen asiantuntijuuteen ja alueellisesti järjestettyyn yhteistyöhön. Kirjasto tekee yhteistyötä alueensa muiden organisaatioiden kanssa voimaan tuleva Kirjastolaki tuo muutoksia kirjaston käyttösääntöihin ja asiakkailta perittäviin maksuihin. Koululuokat käyvät vuosittain ohjatuilla kirjastokäynneillä Kirjasto osallistuu paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tapahtuma- ja kävijämäärät

86 84 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Kirjaston virat ja toimet on täytetty ammattikoulutetulla henkilökunnalla kirjastoasetuksen 406/2014 mukaisesti Ammattiaan arvostava ja itseään kehittävä henkilöstö. Terve, hyvinvoiva työyhteisö Kaikki kirjaston virat ja toimet on täytetty kirjastoasetuksen 406/2014 mukaisesti. Suositus: 1 henkilötyövuosi/1000 asukasta. Tasapuolinen mahdollisuus osallistua ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Suositus: 6 koulutuspäivää/henkilö/vuosi. Säännölliset kehityskeskustelut. Osallistuminen TYKY-toimintaan. Selkeät työnkuvat, kehityskeskustelut Henkilökunnan käytössä ajanmukaiset työvälineet. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Kirjojen uushankinta, kpl/1000 as./vuosi Tavoite: 400 kpl/1000 as. Lainausten määrä, lainaa/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso Käyntien määrä, käyntiä/asukas Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso Toimintakulut/asukasluku Tavoite: Pohjois-Pohjanmaan keskitaso Kirjastoaineistomääräraha, %-osuus käyttömenoista Tavoite: 20 % ,72 18,7 18,7 18,7 18,7 18,7 9,1 9,1 9,1 9,1 9,1 9,1 43, ,1 17,6 19, Poistot, %-osuus kokoelmasta Tavoite: 6 % 5, Henkilöstön määrän kehitys

87 85 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KIRJASTOTOIMI Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot Maksutulot ,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

88 86 Vastuutoimielin: 60 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Kulttuurijohtaja Tehtävä: 235 Kulttuuritoiminta PALVELUAJATUS Kulttuuritoiminta on osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita. Toiminta tukee ja edistää kulttuurielämää ja kulttuurikasvatusta. Tavoitteina on tuottaa monipuolisia kulttuuripalveluita taidenäyttelyiden, teatteriesitysten, konserttien ja erilaisten kulttuuritapahtumien merkeissä. Kulttuuritoiminta tukee moniarvoista taiteiden harjoittamista ja harrastamista, kolmannen sektorin sekä eri kulttuuri- järjestöjen toimintaa. Kulttuuritoimi vaalii kaupungin historiaa, huolehtii Puuhkalan kotiseutumuseosta sekä kulttuurihistoriallisista kohteista. TOIMIALAN STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Kulttuuritoiminnalla on kattava profiili kaupungin tapahtumien järjestäjänä - Huomioidaan tapahtumissa kaupungissa olevat kulttuuritoiminnan ammattilaiset, harrastajat, yhdistykset, järjestöt ja oppilaitokset - Toimiva yhteistyö ja verkostoituminen eri tahojen kanssa kuten perusopetus, seurakunta ja seutukunnalliset oppilaitokset - Tapahtumissa on ilmaiskonsertteja sekä lippuhinnaltaan huokeita konsertteja, mikä mahdollistaa kulttuurin saannin jokaiselle kaupunkilaiselle. - Otetaan huomioon kaupunkilaisten toiveita artistivalinnoissa - Kehitetään ja innovoidaan uusia yhteistyökanavia ja toimintamalleja - Kulttuuripalvelut ovat korkeatasoinen ja ammattitaitoinen yksikkö kaupungissa TOIMINTASUUNNITELMA Ylivieskan kulttuuritoimi tekee ja kehittää erilaisia tapahtumia itsenäisesti sekä toimii yhteistyössä taiteen eri tahojen kanssa. Myös kulttuuritoimen alaisuuteen kuuluvaa museotoimintaa kehitetään. Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikka on kaupungin kulttuurielämän ydin. Akustiikka mahdollistaa puitteiltaan ja tekniikaltaan valtakunnallisesti tunnettuja artisteja ja ammattilaisryhmiä konsertoimaan ja esiintymään konserttitalossa. Kulttuurikeskus toimii myös yhteistyössä taiteen harrastajien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Myös yhteistyö Ylivieskan seudun musiikkiopiston ja Pohjois- Pohjanmaan Kesäyliopiston kanssa on tiivistä. Ylivieskan kaupunki on vireä kulttuurikaupunki. Kaupungissa on monia erilaisia tapahtumia ja pienimuotoisia konsertteja, joissa monissa kulttuuritoimi on yhteistyökumppanina ja osajärjestäjänä. Kulttuurikasvatustyötä tehdään yhdessä kirjaston, perusopetuksen ja eri oppilaitosten kanssa yhteistyöprojektien merkeissä.

89 87 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 Toiminnalliset tavoitteet (valtuustoon nähden sitovat): ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Hyvä ja joustava asiakaspalvelu sekä kulttuuripalvelujen monipuolisuus. Ylivieskatalo Akustiikassa järjestetään vuosittain monipuolisesti konsertteja, näyttelyitä, kansalaisjuhlia, koulutuksia ja seminaareja. Kävijämäärät, käyttöasteet ja tuloskehitys. Monipuolinen tarjonta. Ylivieskan historiaa ja taidetoimintaa laaja-alaisesti edustavat kulttuuripalvelut. Syrjäytymisen estäminen, mielenterveyden parantaminen ja sosiaalisuuden lisääminen. Laatuajattelun, organisaation ja arvioinnin kehittäminen. Tuetaan eri kulttuurien osa-alueita (elokuva, teatteri, musiikki, sanataide, kuvataiteet, tanssi ja kansanperinne). Painopistealueena Puuhkalan museolla markkinointi ja perusnäyttelyiden ja tapahtumatuotannon uudistaminen ja kehittäminen. Kävijämäärien lisääntyminen. Ylivieskatalo Akustiikassa ja Puuhkalan museolla järjestettävissä tilaisuuksissa huomioidaan mielenterveyttä ja sosiaalisuutta lisäävät tarpeet. Kehittää yhteistyötä ja - toimintaa eri tahojen kanssa. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus. Yhteistyö perusopetuksen kanssa (kuvataide, museo/historia, konsertit) Arviointi välittömästi tilaisuuden/tapahtuman jälkeen, asiakaspalaute. Kotisivujen palaute. Kävijämäärät, tuloskehitys. Osallistujamäärät. Tilaisuuksien ja projektien määrä. Tavoite 3 vuodessa. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokkaasti tuotetut kulttuuripalvelut. Taloudellinen toiminta. Riittävät taloudelliset resurssit toimintaan ja kehittämiseen. Talousarvion toteutuminen. Taloudenseuranta. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Kulttuuritoimen yhteistyön kehittäminen yritysten ja yhdistysten kanssa. Ylivieskatalo Akustiikan, yleisen kulttuuritoimen ja Puuhkalan museon ohjelmatuotannosta yritys- ja yhdistystoiminnan osuus on merkittävä. ¾ kulttuuritilaisuuksista ja kokouksista on ns. ulkoista tuotantoa.

90 88 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Paras asiakaspalveluyksikkö, Monipuolisen työtehtäväympäristön oman työn osaamisen arvostus. haasteet käännettävä vahvuudeksi. Motivoitunut henkilökunta. Positiivisen kokonaisilmapiirin luominen. Tyytyväiset asiakkaat ja tyytyväinen sekä motivoitunut henkilökunta. Asiakastyytyväisyyskyselyt käytössä. Tiimipalaverit viikoittain. Sairauspoissaolojen seuranta. Työympäristön turvallisuus ja toimivuus. Mahdollisuus tyky-toimintaan työajan ulkopuolella. Kehityskeskustelut Vakituisen henkilöstön EAvalmiudet vähintään EA-1 tasoa. Miellyttävä työympäristö. Kaupungin tyky-toiminta. Kehityskeskustelut käyty koko henkilöstön kanssa. EA-taitojen jatkuva ylläpito. Siisteys. Työhyvinvoinnin seuranta käytössä. Kehityskeskusteluihin osallistunut 100 % henkilöstöstä. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 SU 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Kulttuuritoiminta Ylivieskatalo Akustiikan palvelujen käyttäjämäärät Akustiikan omakatteisuus % 46 % 42 % 46 % 46 % 46 % 46 % Museotoiminta Puuhkalan museon, iltatorin ja Helaalan Myllyn (2017 lähtien) kävijämäärä Yleinen kulttuuritoimi Henkilöstö 3 2/3 4 2/3 6 2/3 6 2/3 6 2/3 6 2/3

91 89 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KULTTUURITOIMINTA Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

92 90 YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN TULOSLASKELMA 2017 Liikevaihto Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut, Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia Varausten muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, ei poistoja) 46,19 Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, sis. poistot) 43,59 Ylivieskan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys ry:lle v myönnetyn antolainan euroa lyhennys v n e. Lainaa jäljellä vuoden 2016 lopussa n euroa.

93 91 Vastuutoimielin: 65 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Musiikkiopiston rehtori Tehtävä: 240 Musiikkiopiston toiminta PALVELUAJATUS Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, joka antaa musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta sekä tarjoaa kulttuurikasvatusta järjestämällä konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Strategiset menestystekijät: 1. Musiikkiopisto tunnetaan laadukkaista palveluistaan ja innovatiivisuudestaan. 2. Musiikkiopisto on alallaan keskeinen ja näkyvä toimija toimialueen kuudessa jäsenkunnassa. 3. Oppilaitoksessamme vallitsee tervehenkinen, luovaa toimintaa tukeva ilmapiiri. 4. Yhteistyötä muiden hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa ylläpidetään ja kehitetään edelleen. TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan ydin on laadukas ja monipuolinen opetus kaikissa toimialueen kunnissa. Taiteen perusopetus itsessään tarjoaa tavoitteellisena harrastustoimintana pääasiassa lapsille ja nuorille hyvää vapaa-ajan toimintaa. Avoimen osaston palvelutuotannon kautta myös aikuisopiskelijoilla on mahdollisuus saada korkeatasoista musiikin opetusta. Ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin ja henkilöstön koulutukseen kiinnitetään. Koulurakentamisen yhteydessä Kalajoella on tavoitteena saada toimivat tilat musiikkiopiston opetukselle toimipisteessä. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa pyritään myös vastaamaan hyvinvoinnin- ja terveydenedistämis-suunnitelman haasteisiin mm. kiinnittämällä huomiota henkilöstön työhyvinvointiin ja erilaisten musiikkielämysten tarjoamiseen mahdollisimman monenlaisille kuulijatahoille. Uutena hyvinvointisuunnitelmaan perustuvana palvelutoimintana kehitetään edelleen ikäihmisille suunnattua toimintaa. Yhteistyöllä eri hallintokuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa musiikin kautta välitetään hyvinvointia kaikille ikäryhmille. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Kulttuurikasvatus sekä instrumentti- että musiikin perusteiden opetuksessa. ja/tai avoimet ovet -päivä. Oppilas osallistuu kuulijana ja/tai toteuttajana neljään konserttiin tai projektiin vuosittain. Yhteinen konserttimatka. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Musiikkiopiston toiminnan näkyvyys Jokaisessa toimipisteessä on Toteutuneiden tiedotteiden, leh- ja toiminnasta tiedottaminen. toteutettu tiedotuskampanja tijuttujen, tapahtumien jne. määrä Kysely oppilaille. Osallistuneiden määrä.

94 92 TALOUSNÄKÖKULMA Varhaisiän musiikkikasvatuksen vetovoimaisuus. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Soittimien säännöllinen ja riittävä Huoltorahojen riittävä resursointi Suunnitelman mukaisesti toteu- huolto. ja huoltosuunnitelman toteutuneet huollot. tuminen. Musiikkileikkikoululaisten määrän ylläpitäminen. Musiikkileikkikoululaisten määrä. Valmennusopetuksen kehittäminen maksullisena palvelutuotantona. Valmennusopetuksen lisääminen Alavieskan ja Kalajoen toimipisteissä. Valmennusryhmien määrä. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Musiikista elämyksiä monipuolisille kohderyhmille eri ympäristöissä. Ikäihmisille suunnatun palvelutoiminnan käynnistäminen. Yhteistyötahojen löytyminen sekä perustetut ryhmät. Musiikkiopisto kulttuuritoimijana näkyvästi koko toimialueella. Luonteva edistyminen tasolta toiselle. HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Yhteistyö alueen kulttuuritoimien, yritysten ja yhteisöjen kanssa, Suomi 100-teemalla järjestettävät konsertit erilaisille kohderyhmille. Vanhempien sitouttaminen lapsen harrastuksen tukemiseen. Teemakonserttien/ projektien kohderyhmät ja määrä kunnittain. Konserttien kuulijamäärä. Esiintymisten määrä toimialueen kunnissa. Toteutuneet vanhempainvartit/vanhempainillat. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Asianmukaiset työtilat. Hallintohenkilökunnalle asianmukaiset Löytyneet tilat. työtilat. Monipuolinen henkilöstörakenne. Luovan toiminnan ilmapiiri, joka antaa tilaa henkilöstön osaamiselle. Kalajoen toimipisteen tilatarpeiden huomioiminen koulurakentamisen yhteydessä. Soitinvalikoiman tasapainoinen ylläpito. Opettajakonsertin tai yhteisproduktion järjestäminen. Tilojen toteutuminen rakentamisvaiheessa. Hakija- ja oppilasmäärä suhteessa henkilöstöresursseihin. Toteutuneet tapahtumat.

95 93 TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Tuntimäärät à 45 min. - vuodessa (35 viikkoa) viikossa Oppilasmäärä yhteensä musiikin perus- ja opistotaso musiikkileikkikoulu ja valmennusryhmät Todistukset suorituksia/opettaja Bruttomenot euroa/tunti euroa/oppilas Viikkotunnin hinta vuodessa Henkilöstö Ylivieskan kaupungin arvioitu osuus nettomenoista vuodelle 2017 on euroa. Musiikin perus- ja opistotason oppilaita Ylivieskassa on 150, viikkotuntimäärä 210.

96 94 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi MUSIIKKIOPISTON TOIMINTA Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

97 95 Vastuutoimielin: 70 KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Vastuuviranhaltija: Kansalaisopiston rehtori ja apulaisrehtori Tehtävä: 245 Kansalaisopiston toiminta PALVELUAJATUS Kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle, kansalaisvalmiuksien kehittämiselle ja työelämän tarpeisiin. Kansalaisopiston tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Kansalaisopisto-opinnoissa korostuvat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Ylivieskan seudun kansalaisopisto järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on edistää sivistyksellistä tasa-arvoa vapaan sivistystyön arvojen ja ihanteiden pohjalta. Koulutuksessa painottuvat kielet, taide- ja taitoaineet, tietotekniikka ja terveyttä ja hyvinvointia edistävät aineet. Opisto järjestää suomen kielen ja kulttuurin koulutusta maahanmuuttajille. Lisäksi opisto järjestää lapsille ja nuorille musiikin opetusta sekä kuvataiteen, teatteri-ilmaisun, sanataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta. Kansalaisopisto voi järjestää myös koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämisja palvelutoimintaa. Toiminta-alueena ovat Ylivieskan kaupunki sekä Alavieskan ja Sievin kunnat. KANSALAISOPISTON ARVOT Kansalaisopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat laatu, luotettavuus, asiakaslähtöisyys ja suvaitsevaisuus. STRATEGIA JA STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kansalaisopiston strategia on johdettu Ylivieskan kaupungin strategiasta ja sisältyy sivistyskeskuksen strategiaan. Kansalaisopiston toiminnan keskeisin tavoite on toiminta-alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Strategiset menestystekijät ovat 1. Asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas ja monipuolinen opetus. 2. Kansalaisopisto tunnetaan aktiivisena ja yhteistyökykyisenä oppilaitoksena, jolla on laaja sidosryhmäverkosto. 3. Kansalaisopistolla on riittävät henkilöstö- ja talousresurssit opetustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 4. Kansalaisopistossa on hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö.

98 96 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Paikallisten koulutus- ja sivistystarpeiden 490 kurssia. Kurssien määrä huomioon ottava ja kysyntää opetustuntia Opetustuntien määrä vastaava laadukas ja monipuolinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä opetus. 58 toimipaikkaa opiskelijaa osallistujaa Toimipaikkojen määrä Opiskelijoiden määrä Osallistujien määrä TALOUSNÄKOKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Tehokas ja taloudellinen toiminta. Talousarvion toteutuma Taloudenseuranta ja toteutumaprosentti Talousarvion suhteuttaminen Resurssit jaettu tarpeiden mukai- Talousseuranta, toiminnalliset kysyntään Toimiva reaaliaikainen talousseuranta PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA sesti. Talousseurannan ajantasaisuus Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Toimintaan liittyvät avainprosessit (opintosuunnitelman laadinta, tiedottaminen ja markkinointi, ilmoittautuminen, opetus-prosessit ja arviointi) tunnistettu, suunniteltu, käyttöönotettu ja arviointien pohjalta parannettu. Päätoimisen henkilökunnan osallistuttaminen ja perehdyttäminen avainprosessien merkitykseen. Käynnistetään palvelumuotoiluprosessi. Arviointi- ja laatutyö osana kehittämis- ja johtamistyötä HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA CAF laadunarviointijärjestelmä käytössä tavoitteet ja raportointi. Tulokertymän ajantasaisuus Sujuva toiminta Asiakaspalautteet Arviointien tulokset Strateginen tavoite Tavoitetaso 2017 Mittari Ylivieskan seudun kansalaisopistossa on osaava ja ammattitaitoinen osaamistaan kehittävä tyytyväinen, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. Henkilöstön osallistuminen OSAAVA -koulutuksiin. Hyvä työtyytyväisyys ja työhyvinvointisuunnitelman seuranta. Sairauspoissaolojen seuranta Koulutuspäivien määrä. Sairauspoissaolot, henkilöstö- Henkilöstön kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Turvallinen ja terveellinen työympäristö Päätoimiselle henkilöstölle kehityskeskustelut. Henkilöstöinfo viikoittain. Käytössä olevat tilat ovat kunnossa, käytettävät välineet ja laitteet asianmukaiset. raportti Kehityskeskustelujen määrä Viikkoinfot Käyttäjäpalautteet

99 97 TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Opetustunnit Opiskelijamäärä Toimipaikkojen määrä Kustannukset /t 79,84 80,72 85,76 90,17 90,77 91,35 Kustannukset /opiskelija 237,32 239,99 261,62 264,65 267,40 269,11 Tuloilla katettu % 31,54 28,89 28,37 27,11 26,94 26,76 Opintomaksuilla katettu, % 19,12 20,33 20,06 19,21 19,08 18,96 Henkilöstö (sivutoimisia tuntiopettajia n. 170 / v) Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KANSALAISOPISTO Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

100 98 Vastuutoimielin: 75 LIIKUNTALAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Liikuntajohtaja, liikuntapalvelujen toimistopäällikkö Tehtävä: 250 Liikuntapalvelut PALVELUAJATUS Liikuntatoimen strategia ja palveluajatus on yhtenevä koko sivistyskeskuksen kanssa; luoda laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminnalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnalla on keskeinen rooli kuntalaisten harrastustoiminnassa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvoivat terveet kuntalaiset ovat kuntatalouden kivijalka. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2017 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Monipuoliset ja tasokkaat kansalaistoimintaa, seuroja ja ihmisten omatoimisuutta palvelevat liikuntapaikat. Laajoja kansalaisryhmiä palvelevat liikuntapaikat kunnossa ja kunnossapito tasokasta. Asiakkaiden tarpeista lähtevä monipuolinen liikuntapalvelutarjonta. Kaikenikäiset liikkumattomat liikkumaan TALOUSNÄKÖKULMA Erityisliikuntapalveluiden tason säilyttäminen. Uudet palvelumuodot ja tapahtumat vakiinnutetaan. Entistä useampi harrastaa arki- / terveysliikuntaa. Asiakaspalaute. Tilojen käyttöaste. Asiakaspalaute/Kyselyt. Tilojen käyttöaste. Osallistujamäärät. Kyselyt, seuranta. Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Liikuntapaikkojen rakentamis- ja Ennakoiva ja pitävä suunnittelu Suunnitelmien aikataulutus ja pitävyys. kunnossapito-ohjelma. rakentamis- ja kunnossapito- Ihmisten omaehtoinen terveysliikunta nähdään kehittyvän kuntatalouden merkittävänä osana. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA ohjelmien laadinnassa. Terveysliikuntaan ohjaaminen nähdään oleellisena osana terveyspalveluja. Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Toimiva yhteistyö liikuntapaikkasuunnittelussa ja rakentamisessa. Vastata liikuntapaikkojen kunnossapidosta. Avoin ja ennakoiva yhteistyö hallintokuntien/toteuttajien välillä suunnittelussa ja rakentamisessa. Liikuntatoimella asiantuntijarooli. Toimiva yhteistyö urheiluseurojen, kolmannen sektorin, eri hallintokuntien ja PPKY Kallion kanssa. Liikunta keskeisenä terveyden ja hyvinvoinnin sisältönä. Yhteiset, helposti tavoitettavat tapahtumat. Liikunnan mittareita on sisällytetty hyvinvointikertomukseen. Yhteistyön määrä ja laatu. Liikuntaneuvonnan määrä. Terveyskyselyjen tulokset. Yhteistyön ja asiantuntijaroolin toteutuminen. Kävijämäärät. Kyselyjen tulokset.

101 99 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Palvelutuotantoa vastaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta. Henkilöstöllä riittävä aika-, koulutus- ja toimintaresurssi. Työhyvinvoinnista huolehtiminen. Toimiva yhteistyö ja avoin tiedonkulku. Säännölliset henkilökuntapalaverit. Kehittämiskeskustelut. Asiakaspalautteet. Sairauspoissaolot. Omaehtoinen liikunta-aktiivisuus. Henkilöstön palaute ja henkilökuntapalaverien lukumäärä. TUNNUSLUVUT TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Uimahallin kävijämäärät Keilahallin ratatunnit Liikuntasalin käyttöaste 77 % 80 % 80 % 80 % 80 % 80 % Iltatunnit Tennishallin käyttöaste 73 % 75 % 75 % 75 % 75 % 75 % Iltatunnit Jäähallin käyttöaste 97 % 98 % 98 % 98 % 98 % Iltatunnit elo-huhti Erityisryhmien liikuntatilaisuudet Liikuntalautakunnan nettomenot euroa/asukas Henkilöstö 9,5 8,5 14,0 14,0 14,0 14,0

102 100 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi LIIKUNTAPALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot , TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

103 101 LIIKUNTAPALVELUT TULOSLASKELMA 2017 Liikevaihto Myyntituotot Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Muut kulut Sisäiset vuokrat Muut toimintakulut, Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korkomenot 0 Korvaus jäännöspääomasta 0 Yli-/alijäämä ennen varauksia Varausten muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, ei poistoja) 35,68 Omakatteisuus % (tuloilla katettu menoista, sis. poistot) 30,29

104 102 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tehtävä: 255 Tekniset palvelut PALVELUAJATUS Tekninen johtaja, palvelujohtaja (puhdistus- ja ruokapalvelut) Tekniset palvelut osaltaan turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo ihmisille ja yrityksille edellytykset menestymiseen ja viihtymiseen Ylivieskassa. Teknisten palveluiden keskeisiä tehtäviä ovat kaupunkirakenteen kehittäminen sekä liikenneväylien ja muun kunnallistekniikan sekä puistojen ja liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito. Toimiala huolehtii myös omistamiensa rakennusten rakennuttamisesta ja ylläpidosta, kaupungin ruokapalveluista, kaupunkiympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja kaavoituksesta sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Kasvun hallittu ohjaaminen ennakoiva ja ohjaava kaavoitus keskustaa tiivistäen monipuolinen tonttitarjonta aktiivinen maanhankinta ja elinkeinopolitiikka 2. Tehokas palvelutuotanto hyvät, toimintaa tukevat tilat ja liikuntapaikat sekä -alueet ennalta ehkäisevä työ ja yleinen turvallisuus kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet 3. Talouden aktiivinen tasapainottaminen elinvoimainvestointien ja hankkeiden turvaaminen TOIMINTA-/TALOUSSUUNNITELMA Palveluyksikkö Palveluyksikkö hoitaa teknisten palveluiden lautakunnan ja palvelukeskuksen yleis- ja taloushallinto sekä tuki- ja asiakaspalvelutehtäviä. Sähköiset palvelut lisääntyvät suunnitelmakaudella. Talouden seurantaan käytetään erilaisia raportteja ja talouden toteutumista vertaillaan muihin kuntiin maisemamallin avulla. Suunnitelmakauden alussa valmistaudutaan tuleviin teknisten palveluiden organisaation rakenteellisiin uudistuksiin sekä uuteen kuntaan. Kuntavaalit lisäävät luottamushenkilöstön koulutusta vuoden 2018 loppupuolella. Vakinaista henkilökuntaa on 3.

105 103 Kuntatekniikanyksikkö Kuntatekniikan palvelutuotanto muuttuu liikuntapalvelujen osalta vuoden 2018 alusta henkilöstön siirtyessä liikuntapalveluihin. Liikuntapaikkojen rakentamisen ja kunnossapidon työnjohto säilyy kuntatekniikanyksikössä. Palvelujen tuottamisessa haetaan uusia edullisempia tuottamistapoja. Katuvalaistuksen hoidon- ja kunnossapidon ostopalvelua jatketaan. Vuonna 2017 jatketaan kuntatekniikan investointeja Olmalan asuinalueella, Kurulan ja Pakolan asuinalueilla, Savarin teollisuusalueella, Salmiperän asuinalueella kunnallistekniikkaa rakennetaan maankäytön kehittymisen mukaan. Osallistutaan Ouluntien ja Savelantien liikennevalojärjestelyihin. Hulevesiviemäröinnin rakentamista ja katujen parantamista jatketaan Koskipuhdossa ja Toivonpuistossa. Suunnitelmakaudella uusitaan katu- ja liikuntapaikkojen valaistuksia. Kaikki elohopeavalaisimet vaihdetaan energiataloudellisiin led-valaisimiin. Kaupunkikeskustan liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Erityiskohteena ovat Valtakatu ja sen risteykset ryhmittymiskaistoineen ja liikennevaloineen. Valtakadun kunnostaminen alkaa toimintavuonna. Viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta parannetaan huomioiden kevyen liikenteen turvallisuus sekä joustavuus. Katuverkoston toimivuutta, pyörä- ja kävelyreittien turvallisuutta katujen risteämiskohdissa parannetaan. Lisäksi toimenpiteillä sovitetaan ajoneuvoliikenteen nopeustaso ydinkeskustan liikenneympäristöön. Muualla kaupungissa tarvittaessa rakennetaan hidasteita ja poistetaan pyöräteiden epäjatkuvuuskohtia. Osallistutaan Valtatie 27:n kunnostuksiin vuosina 2017 ja 2018 sekä ratapihan peruskorjaukseen vuonna Peruskorjaus sisältää kevyen liikenteen yhteyden radan alitse. Närhitien ratasillan suunnitelmat tehdään vuonna 2017 ja rakentaminen toteutetaan vuonna Koskipuhdontien alikulkutunnelin peruskorjaus ajoittuu vuosille Kuntatekniikan ympärivuorokautista palautejärjestelmää kehitetään edelleen. Leikkipuistojen turvallisuutta lisätään kunnostamalla leikkivälineitä. Puistojen rakentaminen etenee hyväksytyn rakentamis- ja kunnostamisohjelman mukaisesti. Talousarviovuonna toteutetaan Olmalan leikkipuisto. Liikuntapaikkaverkoston hoito- ja kunnossapitotyöt kohdistetaan tason säilyttämisen kannalta keskeisimpiin tehtäviin. Liikuntapaikkojen investoinneissa noudatetaan hyväksyttyä investointiohjelmaa. Työllistämisprojektin työllistämistehtäviä ohjataan yksikön kautta. Työllistämisen hallinnoinnista vastaa yleishallinto. Vakinaista henkilökuntaa on 14. Tilapalveluyksikkö Tilapalveluyksikön toimintaa kehitetään tavoitteena muodostaa yksiköstä kunnallinen liikelaitos vuoden 2018 alusta. Yksikön organisoinnin lisäksi järjestellään kiinteistöjä. Tuleva liikelaitos huolehtisi vain kouluista, päiväkodeista sekä muista julkisista rakennuksista. Kiinteistöjen määrää vähentämällä parannetaan yksikön kilpailukykyä,

106 104 tuodaan toimintaan läpinäkyvyyttä ja varmistetaan asianmukaiset toimitilat kaupungin palvelutoiminnoille. Valmistautuminen liikelaitoksen muodostamiseen aloitetaan vuoden vaihteen jälkeen. Vuoden 2017 alusta yksikön henkilöstö, joka ei osallistu kiinteistönhoitoon, siirtyy liikunta- ja kulttuuritoimeen (3 henkilöä). Suunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä talonrakennusinvestointeja. Kaupungin väestönkasvu edellyttää toimitilojen osalta uusia kouluja, koulujen ja päiväkotien laajennuksia sekä peruskorjauksia. Kasvavat tilatarpeet pakottavat harkitsemaan vaihtoehtoisia toteuttamis- ja rahoitusratkaisuja. Vuoden 2017 alusta Vieskan liikelaitoskuntayhtymä puretaan. Yhtymän omistuksessa olevat Ylivieskan terveyskeskus, työkeskus Kipinä sekä Joukahaisen päiväkoti siirtyvät kaupungin omistukseen. Vuoden 2017 rakennushankkeita ovat kaupungintalon peruskorjaus ja Katajan koulun laajennus ja peruskorjaus sekä Hakalahden vuoropäiväkodin laajennus. Muita talonrakennuksen investointihakkeita ovat Raudaskosken koulun liikuntasalin korjaus, atk-keskuksen rakentaminen palolaitokselle sekä erilaisia piha-alueiden saneerauksia ja laajennuksia. Koulujen ja päiväkotien pihojen aitauksia ja leikkivälineitä uusitaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Rakennusten on oltava terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä sekä toimintaa tukevia niitä käyttäville henkilöille. Suunnitelmakaudella kehitetään ennakoivaa korjaus- ja huoltotoimintaa. Rakennuksissa havaitut vauriot korjataan välittömästi. Näin lisätään rakennusten käyttöikää ja vähennetään energiankulutusta. Tavoitteena on rakennuskannan arvon säilyttäminen. Vakinaista henkilökuntaa on 12. Maankäyttöyksikkö Maankäytön toiminnan painopiste on yleiskaavan toteuttamista tukevan maapolitiikan edistäminen asemakaavoituksessa ja raakamaan hankinnassa. Maapolitiikan apuvälineenä käytetään vuosittain tarkistettavaa toteuttamisohjelmaa. Tonttivarantotavoite on noin 40 rakennuskelpoista pientalotonttia ja 1 2 kerrostalotonttia. Maanhankintaa toteutetaan ensisijaisesti vapaaehtoisilla kaupoilla. Rakentamattomilla tonteilla ja raakamaan hankinnassa käytetään tarvittaessa apuna myös rakentamiskehotuksia ja lunastusmenettelyä. Suunnitelmakaudella Vähäkankaan, Raudaskylän sekä Ojakylä-Savelan osayleiskaavojen tarkistus käynnistetään. Vähäkankaan ja Raudaskylän osayleiskaavojen tarkistuksen yhteydessä ohjataan myös Kalajokilaakson maisema-alueen maankäyttöä. Asemakaavoitus toteutetaan ensisijaisesti kaupungin omistukseensa hankkimilla maaalueilla. Maa-alueet, joilla kaupungin omistus on vähäisempää, mutta jotka ovat kasvavien keskustatoimintojen välittömässä läheisyydessä, otetaan asemakaavoituksen piiriin. Keskustassa käynnistyy vuosittain muutamia hankekaavoja. Asemakaavoitus tapahtuu pääasiassa omana työnä. Merkittävät yleiskaavat sekä kaavoihin tarvittavat laajat selvitykset hankitaan ostopalveluna. Toimintavuonna kaavoituksen merkittävimpiä kaavahankkeita ovat:

107 105 - Hollihaan, Kaisaniemen ja Niemenrannan (Kurula-Lampi) asuntoalueiden asemakaavan laajennus ja asemakaavan muutos, - Savarin laajennusalueen (Pyörreperä) teollisuuden ja kaupan alueen asemakaava, - Toivonpuiston, Salmiperän asuntoalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, - Kiviojan asuntoalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, - Keskustan kirkkopuiston ja lähiympäristön asemakaavan muutos Yksityiskohtaisempi kaavahankkeiden kuvaus ja tarkempi aikataulutus esitetään vuosittain tarkistettavassa kaavoituskatsauksessa. Jokirantojen käytön tehostamista ja jokimiljööseen liittyvää asumista tarkastellaan Pohjois-Pohjanmaan hallinnoiman KAAPO -hankkeen yhteydessä laadittujen idealuonnosten pohjalta, jossa kohdealueina ovat Atrian sekä Hamarin myllyn alueet. Alueiden asemakaavoitus pyritään aloittamaan suunnitelmakaudella. Kunta GML -yhteensopivan standardimuotoisen paikkatietopalvelurajapinnan ja tietopalvelun kehittämistä jatketaan aineistoja parantamalla ja ohjelmistoja päivittämällä sekä uusimalla. Kiinteistöinsinöörin palvelut ostetaan paikalliselta maanmittaustoimistolta. Laserkeilausaineistoa hyödynnetään suunnitelmakaudella maastomallien sekä kartta- ja suunnitteluaineiston pohjana. Metsien hoidossa ja hakkuissa noudatetaan vuosittain metsäsuunnitelmaa. Pienet yksittäiset metsäpalstat myydään. Vakinaista henkilökuntaa on 9. Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö Puhdistus- ja ruokapalveluyksikkö tuottaa teknisesti ja toiminnallisesti laadukkaita palveluja asiakkaille. Yksikön toiminnan tavoitteena on luoda yleistä viihtyvyyttä, turvallisuutta sekä ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja kuntoa. Puhdistuspalveluiden keskeisimmät palvelutehtävät ovat siivoustyön mitoituksen mukaisesti tehtävät ylläpitoja perussiivouspalvelut. Siivottavia kohteita ovat koulut, virastot, pelastuslaitos ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion käyttämiä tiloja, kuten terveyskeskus, Sipilän palvelukeskus, Koskitupa ja Kotitupa. Siivottavaa huoneistoalaa on m 2. Vuoden 2017 aikana puhdistuspalvelusopimukset päivitetään ja tarkistetaan. Ruokapalveluiden toiminta-ajatuksena on laadukkaiden, ravitsemuksellisesti täysipainoisten ja asiakkaiden hyvinvointia edistävien aterioiden tuottaminen. Ruuanvalmistuskeittiöitä on kolme: Jokirannan, Sipilän ja terveyskeskuksen keittiöt. Suunnitelmakaudella siirrytään yhteen valmistuskeittiöön. Keittiön paikka ja toteuttamisvuosi ratkaistaan muiden talonrakennusinvestointien yhteydessä. Keittiöt valmistavat päivän kaikkia aterioita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Aterioita tehdään mm. kouluille, päiväkodeille, palveluasuntoihin, terveyskeskukseen, kotiin (kotipalveluateriat) ja työpaikkaruokailuun. Jokirannan keittiön ruokaohjeet on vakioitu ja ohjeiden vakiointia jatketaan muihin valmistuskeittiöihin. Vakinaista henkilökuntaa on 82.

108 106 TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus keskustaa tiivistäen. Kaavojen ajantasaisuus tarkistetaan hankkeiden yhteydessä. Keskusta-alueen aluetehokkuutta kasvatetaan. Prosessissa olevat kaavat (kpl) Aluetehokkuus, ea. Toimiva liikennejärjestelmä ja - verkosto Terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat Kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaupunkirakennetta tiivistetään hankekaavoituksella keskustan runko-/yleiskaavan pohjalta. Kaavoituksessa huomioidaan sosiaalinen ja rakenteellinen turvallisuus. Ympärivuotinen, turvallinen liikennöinti. Ydinkeskustan liikennejärjestelyt. Savontien liikennejärjestelyt. Radan alitukset. Katualueita hoidetaan ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Huonokuntoisia katuja kunnostetaan. Toimiva informaatio- ja palautejärjestelmä. Käyttäjillä optimaaliset tilat käytössä tilantarvetta ja käyttöastetta seurataan. Kiinteistöjen kuntoa seurataan aktiivisesti. Väistötilojen määrä vähenee. Huoltokirjat kaikissa kiinteistöissä. Kaavoituksessa huomioidaan riittävät ulkoilu- ja virkistysalueet. Liikuntapaikat ja -reitit käytössä. Tuoteturvallisuus. Omavalvonnan aukoton noudattaminen. Asemanseudun kaavoitus käynnistyy Kaavoitus- ja maankäyttösopimukset (kpl) Liikenneonnettomuudet katuverkolla (kpl) Onko investointihanke turvattu ja eteneekö suunnitelman mukaan. Katuverkon kunnosta johtuvat vahingot (kpl). Kunnostetut kadut (m) Asiakaspalaute (kpl) Asiakaspalaute (kpl) Toimitilamäärä (m 2 ) / käyttäjä Kunnossapitosuunnitelmat Tilapäiset tilat (k-m 2 ) Kiinteistöt, joilta puuttuvat huoltokirjat (kpl) Huoltokirjojen käytön raportointi Ulkoilu- ja virkistysalueet kaavoissa (%) Asiakastyytyväisyyskyselyt Liikuntapaikat ja -reitit (kpl) Omavalvontaraportit Tilastot Puistojen leikkivälineiden tarkastukset tms.

109 107 TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Talouden hallinta Toimintamenot hallinnassa Kuukausiraportit Palvelutason arviointi Hankintojen kilpailutus hallinnassa Maisemamalli (verrokit) Toimintoja tuotteistettu (kpl) Ostopalvelujen hintakehitys Tuottavuus kasvaa Tulopohjan vahvistaminen Metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti Tuottavuus (mittari/yksikkö,vrt edellisvuosiin) Tulokehitykset: maanmyyntitulot, tontinmyyntitulot, vuokratulot, sopimustulot) Metsänmyyntitulot ( ) Kasvun hallittu ohjaaminen Monipuolinen tonttitarjonta Rakentamiskelpoiset tontit Aktiivinen maanhankinta ja elinkeinopolitiikka Maanhankintoja kaupunkirakenteen kehittämissuunnissa Maakaupat (ha/kpl) Raakamaatilanne: asuintarpeisiin, kaavoitettua, rakentamisvalmista Investointien hallinta Infran ja kiinteistöjen arvon säilyminen Investointien toteutuksen seuranta hallinnassa Investointien pts-suunnitelma suunnitelmakauden mittainen Korjausvelan alentaminen peruskorjauksilla Huolto- ja kunnossapidot ajallaan Laaditaan kiinteistökohtaisia energiansäästöohjelmia PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Kuukausiraportit Pts-suunnitelmat Hankesuunnitelmat (tarveselvitykset) Korjausvelka (laskennallinen) Kunnossapitosuunnitelmat (talo/infra) Kulutuslukemat (talo/infra) Tuottavuus/energiansäästö (vertailu edellisvuoteen) Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Tehokas palvelutuotanto Palvelutason arviointi Onko palvelutuotteille laskettu tuotantohinnat. Taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt palvelut. Kustannukset nousevat korkeintaan julkisten menojen hintaindeksin verran. Palvelutuotantoa vastaava henkilöstö. Tuotantohinnat Asiakastyytyväisyys Kustannusten nousu (%) Henkilöstömitoitus Määräaikaiset virat täytetään Sähköinen asiointimahdollisuus Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisätään. Otetaan käyttöön uusia ohjelmistoja. Toimipisteet (kpl) Uudet ohjelmistot (kpl) Uusien ohjelmistojen/osioiden käyttöönottoaste (%) Palvelujen kilpailuttaminen ja ostopalveluiden hallinta Uusia palvelujen tuottamismalleja kehitetään. Ostopalvelusopimukset (kpl)

110 108 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstömitoitus Onko tavoitteelliset henkilöstömitoitukset Vertailu muihin kuntiin toteutettu Täyttämättömät virat ja toimet Toimiva työyhteisö Hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava henkilöstö Työtyytyväisyys Osallistutaan täydennyskoulutuksiin. Työpaikkakokoukset TYKY-toiminta Sairauspoissaolot (%) Työtapaturmat (kpl) Koulutuspäivät (kpl/henkilö) Osaaminen muuttuvassa työympäristössä Toimivat informaatio- ja osallistumisjärjestelmät Viikko- ja kuukausipalaverit Hyvä työympäristö Työvälineiden kuntotarkastus Luettelot puutteista

111 109 TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2015 TA 2016 SU 2017 SU 2018 SU 2019 Henkilöstö tekninen toimi Kuntatekniikanyksikkö: Katujen rakentaminen (m) Katupäällysteet (m 2 ) Yksityisteiden hoito ( /as) 9, Liikennealueet ( /as) 65, Liikuntapaikat ( /as) 30,90 31 Maankäyttöyksikkö: Rakennuskelpoiset - asuntotontit - kerrostalotontit - liiketontit - teollisuustontit - muut tontit Tonttijaot Tontin ja yl.al. lohkomiset Rakennusval. mittaukset Kaavat ja kaavanmuutokset TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 Puhdistus- ja ruokapalveluiden tunnusluvut Siivouspalvelut: toimintamenot ( ) siivousala (m 2 / työnt.) Ruokapalvelut: kolme valmistuskeittiötä - toimintamenot ( ) ateriamäärät (kpl) ateriahinta ( /ateria) 2,54 2,78 2,83 2,84 2,86 Tilapalveluyksikkö Energian kulutus 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA Kaukolämpö (GWh) 11,7 11,3 10,6 9,9 12,6 Öljy (GWh) 0,9 0,7 0,7 0,85 0,8 Sähkö (GWh) 6,5 6,8 7,0 6,5 9,1 Yhteensä 19,2 18,8 18,3 17,25 22,4 kwh/m 3 61,4 55,8 57, kwh/m 2 260,2 246,5 253, Tilojen käyttö - toimitilat (m 2 /oppilas) 13, toimintameno ( /oppilas)

112 110 TEKNISET PALVELUT /VIRANOMAISTEHTÄVÄT Ympäristöyksikkö Ympäristöyksikkö vastaa rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvistä, sektorin lainsäädännön edellyttämistä viranomaistehtävistä Ylivieskan kaupungin alueella. Laeissa tarkoitettuna viranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen, sekä myös muuhun kaupungin hallintoon nähden riippumaton palvelutuotanto. Lupapiste ( on valtakunnallisesti kehitetty palvelukanava, jossa lupahakemukset ja niihin liittyvät aineistot saadaan kunnan järjestelmiin suoraan sähköisessä muodossa. Vuonna 2016 Lupapisteen käyttö vakiintui ja sähköinen arkistointi otetaan käyttöön rakennusvalvonnassa. Tavoitteena on aloittaa aiemmin kertyneen arkiston muuttaminen sähköiseksi. Lainsäädännön muutoksiin varaudutaan lupaviranomaisen ja henkilöstön kouluttamisella. Lisäksi varaudutaan perehdyttämään valittavaa uutta viranomaislautakuntaa. Rakentaminen on Ylivieskassa kaupungin kokoon nähden runsasta. Rakennuskohteet ovat monialaisia ja vaativia, minkä lisäksi asemakaavoitetun alueen lähiympäristön poikkeamiset tekevät rakentamisen ohjauksesta haasteellista. Vilkkaan asuinrakentamisen lisäksi vireillä on useita pienteollisuuden laajennushankkeita. Korjausavustusten myöntäminen siirtyy vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA). Kunnalla kuitenkin säilyy avustuksiin liittyviä muita tehtäviä, kuten kohteiden tarkastuskäyntejä. Siirto- ja alueviemäröinnin suunnittelu ja rakentaminen on viranomaisnäkökulmasta katsottuna tärkeä rakentamiseen vaikuttava ja sitä ohjaava tekijä. Kaupungin nopea kehittyminen lisää käsiteltävien ympäristölupahakemusten määrää ja toimintojen valvontatarvetta. Kehittyvä kaupunki vaatii yhä enemmän myös jatkuvalta valvonnalta. Jatkuvaa valvontaa on tehty viime vuosien aikana aiempaa enemmän ja siihen on jatkossakin syytä resursoida henkilöstön työaikaa. Ympäristöyksikön keskeisinä tavoitteina suunnitelmakaudella ovat sähköisten palveluiden kehittämisen ohella myös asiakkaiden hankkeiden suunnittelutyön tason nostaminen, tiedottamisen tehostaminen, pitkäjänteinen työ kaupunkikuvan ja viihtyisän vetovoimaisen ympäristön edistämiseksi sekä tiivis yhteistyö teknisen palvelukeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Rakennus- ja ympäristölautakunta lisää osallistumistaan kaavoitusprosesseihin. Rakennusvalvonnassa lainsäädännön muutokset ovat tuoneet lautakunnan ratkaistaviksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvia poikkeamispäätöksiä.

113 111 Ympäristönsuojelussa noudatetaan vuodesta 2017 alkaen lain edellyttämää valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa. Ympäristönsuojelulaki mahdollistaa kuntien myöntämien ympäristölupien valvonnan maksullisuuden, mihin myös siirrytään.. Vakinaista henkilökuntaa on 4. TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Asiakaskohtainen, sujuva ja laadukas Asiakastyytyväisyys ympäristöyk- Rakennusluvat (kpl) viranomaistoiminta. sikön palveluihin. Käsittelyajat Toiminnan avoimuus. Viihtyisä, vetovoimainen ja turvallinen ympäristö. Sähköisen arkistoinnin käyttöönotto. Tiedottaminen lainsäädännön muutoksista, merkittävistä linjauksista sekä lupien valmistelusta ja ratkaisuista. Jatkuva valvonta: Ympäristökatselmuksen suorittaminen toukokesäkuussa. Vuoden 2017 ympäristö-palkinto jaetaan maailman ympäristöpäivänä. Sähköisten hakemusten osuus kaikista rakennusvalvonnan hakemuksista (%). Tiedotteiden lukumäärä (kpl) Katselmuksen toteutuminen, katselmuspäivät (kpl) Palkinnon jakaminen. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Talouden hallinta. Yksikön nettomenot ovat hallinnassa. Yksikön menojen kattavuus tuloihin verrattuna (%) PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. Lautakunnan perehdyttäminen (lautakunnan koulutuspäivän järjestäminen esim. yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa). Koulutuspäivät (kpl/jäsen) HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Koulutuspäivät (kpl/ henkilö) Toimiva työyhteisö ja sisäinen informaatiojärjestelmä. Ympäristöyksikön henkilöstön palaverit kuukausittain. Tiimipalaverien lukumäärä (kpl)

114 112 TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 Henkilöstö Korjausavustukset, Myönnetyt rakennusluvat, kpl Myönnetyt ympäristöluvat, kpl

115 113 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi TEKNISET PALVELUT Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

116 114 Vastuutoimielin: 80 TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Tekninen johtaja Tehtävä: 260 Vesihuoltolaitos PALVELUAJATUS Vesihuoltolaitos huolehtii jätevesien keräilystä ja poisjohtamisesta. TOIMINTA/TALOUSSUUNNITELMA TUNNUSLUVUT Vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti eriytetty yksikkö. Hulevesien viemäröinti (sadevesiviemäröinti) siirretään vuodenvaihteessa kirjanpidossa kaupungin taseessa kohtaan kadut/kiinteät rakenteet. Sadevesiviemäröinti on katujen kuivatukseen tarkoitettu eikä se liity vesihuoltoon. Vesihuoltolaitoksesta muodostetaan alkaen takautuvasti taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Viemäriverkoston saneerausta jatketaan laaditun ohjelman mukaisesti. Uutta viemäriverkkoa rakennetaan asemakaavan laajentumista vastaavasti. Haja-asutusalueen viemäriverkostoa laajennetaan laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma noudattelee alueellista siirtoviemäröintiä. Vuosittain toteutetaan enintään yksi hanke. Jäteveden käyttömaksua tarkistetaan vuosittain kustannusnousua vastaavasti. TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 SU 2020 Viemärien rakentaminen (m): - jätevesiviemärit - sadevesiviemärit Puhdistettu jätevesimäärä, m Laskutettu jätevesimäärä, m Nettomenot /m 3-0,88-1,11-1,1-1,1-0,93-0,93

117 115 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi VESIHUOLTOLAITOS Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot -850 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET

118 116 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA 2017 Liikevaihto Myyntituotot Maksutuotot 0 Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Ostot tilikaudella Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Muut toimintakulut Poistot Liikeyli-/alijäämä Rahoitustulot ja -menot Korvaus jäännöspääomasta (3,5 %) Yli-/alijäämä ennen varauksia Poistoeron muutos 0 Varausten muutos 0 Tilikauden yli-/alijäämä

119 117 Vastuutoimielin: 90 JÄTELAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Ympäristöpäällikkö Tehtävä: Jätelautakunta PALVELUAJATUS Jätelautakunta on jätelain edellyttämä ja kuntalain mukainen yhteinen lautakunta kuntien omistaman, jätehuollon palvelutehtävästä huolehtivan Vestia Oy:n toimialueella. Jätelautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan kunnalle kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä siten kuin jätelaissa on säädetty. Viranomaistoiminnan lähtökohtana on asiakaskohtainen, helposti tavoitettava, tasapuolinen ja oikeudenmukainen sekä myös riippumaton palvelutuotanto. Jätelautakunnan toiminnan keskeisiä tehtäviä vuonna 2017 ovat: - Uusien jätehuoltomääräysten soveltaminen ja niistä tiedottaminen. - Jätteen kuljetustietoja koskevan rekisterin täydentäminen ja ylläpitäminen ja uuden järjestelmän viranomaissovelluksen käyttöönottaminen. - Sako- ja umpikaivolietteiden käsittelytaksan sekä kuljetustietojen hallinnointi. - Jätemaksutaksan, myös lietetaksojen, käsitteleminen. - Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko kuulemisineen. - Yhteistoiminnan edistäminen Westenergy Oy:n toimialueen muiden jätelautakuntien kanssa. Lisäksi keskeinen osa lautakunnan toimintaa ovat jätetaksaan liittyvät tehtävät, kuten maksuunpano- ja perintäluetteloiden hyväksyminen sekä maksumuistutusten käsitteleminen ja maksujen kohtuullistamispäätökset. Lautakunnan alaisia työntekijöitä työllistävät myös poikkeamisratkaisut jätehuoltomääräyksistä, kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen liittymättömät sekä jätteen kuljetuksen rekisterin ylläpitotehtävät. Varaudutaan kesällä 2017 toimintansa aloittavan uuden viranomaislautakunnan perehdyttämiseen. Lautakunta on jo valmistellut sako- ja umpikaivolietteiden kuljetustietojen sähköistä kokoamista, mikä liittyy myös myöhempään kuljetusjärjestelmän tarkasteluun. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on jätelain mukaisesti päättää lietteiden käsittelytaksat. Lautakunnan alaisen henkilökunnan määrä on 1,5 htv. Lisäksi lautakunnalla on käytettävissä em. rekisterien valmisteluun ja ylläpitämiseen määräaikaisesti 1 htv.

120 118 TOIMINNALLISET TAVOITTEET ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Toiminnan avoimuus. Tiedottaminen jätelainsäädännön Tiedotteiden lukumäärä (kpl). mukaisista velvoitteista, lautakunnan toiminnasta sekä alueen asukkaita ja yhteisöjä koskevien asioiden valmistelusta ja niihin liittyvistä ratkaisuista. Lautakunnan tunnettuus. Lautakunnan toimialueen ja tehtävien tekeminen tunnetuksi koko toimialueella. Lautakunnan profiloituminen: oppaiden ja nettisivujen toteutus. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Talouden hallinta. Lautakunnan menot ovat hallinnassaseuranta Lautakunnan menojen kuukausi- verrattuna talousarvioon. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Asiantunteva ja riippumaton viranomaistoiminta. Uuden viranomaislautakunnan Koulutus- ja perehdyttämistilai- perehdyttäminen. suudet (kpl/jäsen). HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2017 Mittari Henkilöstön osaaminen ja jaksaminen muuttuvassa työympäristössä. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus. Koulutuspäivät (kpl/ henkilö). TUNNUSLUVUT Tunnusluku TP 2015 TA 2016 TA 2017 SU 2018 SU 2019 Henkilöstö (htv) 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5

121 119 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi JÄTELAUTAKUNTA Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) -1 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot Arvonalentumiset TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET -1

122 120 Ylivieskan kaupunki Talousarvio / -suunnitelma Tehtävän nimi KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Muutos Selite TP2015 TA2016 TA2017 % SU2018 SU2019 SU2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATULOT Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , TOIMINTATULOT YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot , Henkilösivumenot Eläkemenot , Muut henkilösivumenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE (NETTO) , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Varausten muutos (+ / -) TEHTÄVÄN KOKONAISKUSTANNUKSET ,

123 5. TULOSLASKELMAOSA 121

124 122 TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittävätkö toimintatulot, verotulot, valtionosuudet ja rahoitustulot palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnilla aina negatiivinen, koska tärkeimmät tulolähteet verotulot ja valtionosuudet ovat tuloslaskelmassa toimintakatteen jälkeen. Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien (omarahoitusosuus) ja lainanlyhennysten kattamiseen. Vuosikatteen tulisi olla vähintään vuosipoistojen suuruinen, mutta pitemmällä aikavälillä keskimäärin nettoinvestointien suuruinen. Tilikauden tulos ilmoittaa talousarviovuoden tulojen ja menojen erotuksen, kun vuosikatteen jälkeen huomioidaan vielä suunnitelman mukaiset poistot ja satunnaiset menot ja tulot. Tilikauden yli-/alijäämä ilmoittaa talousarviovuoden yli-/alijäämän pakollisten ja vapaaehtoisten varausten ja muiden tuloksen käsittelyä koskevien erien jälkeen. Tuloslaskelman sitovat määrärahat ja tuloarviot: Tuloslaskelmassa esitetään myös valtuustoon nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot sekä ohjeellisesti sitovat perustelut. Tuloslaskelmassa sitovia eriä ovat: korkomenot ja muut rahoitusmenot yhteensä. Verotulojen, valtionosuuksien ja rahoituserien poikkeamisista on raportoitava valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarvion 2017 tuloslaskelma Tuloslaskelma osoittaa, että toimintakate on euroa negatiivinen. Toimintatulot ovat euroa ja toimintamenot euroa. Toimintatuloilla katetaan toimintamenoista 35,7 prosenttia. Vuosikate on euroa positiivinen. Vuosipoistojen määrä vuonna 2017 on noin euroa. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään +0,3 % ja verotulot kasvavat vähintään 0,8 % ja valtionosuudet 2,7 % kuluvan vuoden verorahoituksen toteumaennusteesta. Talousarviovuoden 2017 tulos on positiivinen euroa ja tilikauden ylijäämäksi muodostuu euroa.

125 123 Taloussuunnitelmakauden tuloslaskelmat Suunnitelmavuoden 2018 vuosikate on euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään +1,3 % ja verotulot kasvavat vähintään 0,9 %. Valtionosuudet ovat jäämässä noin prosentin edellistä vuotta pienemmiksi, koska verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus pienenee noin euroa Vuosipoistojen määrä on n euroa. Suunnitelmavuoden 2018 ylijäämäksi muodostuu euroa. Suunnitelmavuoden 2019 vuosikate on euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään 1,9 % ja verotulot kasvavat noin 3,6 %. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus kasvaa edellisestä vuodesta, mutta valtionosuuksien kokonaismäärän kasvu jää alle prosentin. Vuosipoistojen määrä on noin euroa. Suunnitelmavuoden 2019 ylijäämäksi muodostuu euroa. Suunnitelmavuoden 2020 vuosikate on euroa positiivinen. Vuosikatteen toteutuminen edellyttää, että toimintakatteen muutos on enintään +1,6 % ja verotulot kasvavat noin 2,6 %. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus pysyy edellisen vuoden tasolla. Valtionosuuksien kokonaismäärä ei kasva edellisestä vuodesta. Vuosipoistojen määrä on noin euroa. Suunnitelmavuoden 2020 ylijäämäksi muodostuu euroa. Alijäämä taseessa Kertynyt alijäämä taseessa on euroa. Taloussuunnitelmassa alijäämä on katettu suunnitelmakauden aikana.

126 124 TULOSLASKELMA TILINPÄÄT TALOUSARVIO TALOUSARVIO Muutos SU-VUOSI SU-VUOSI SU-VUOSI % Toimintatulot , Myyntitulot ( + ) , Maksutulot ( + ) , Tuet ja avustukset ( + ) , Muut toimintatulot ( + ) , Maa-alueiden my-voitot ( + ) Toimintamenot , Henkilöstömenot ( - ) , Palvelujen ostot ( - ) , Aineet ja tarvikkeet ( - ) , Avustukset ( - ) , Muut toimintamenot ( - ) , TOIMINTAKATE , Verotulot ( + ) , Valtionosuudet ( + ) , Rahoitustulot ja -menot Korkotulot ( + ) , Muut rahoitustulot ( + ) , Korkomenot ( - ) , Muut rahoitusmenot ( - ) , VUOSIKATE , Suunnitelmapoistot ( - ) , Satunnaiset erät Satunnaiset tulot ( + ) Satunnaiset menot ( - ) TILIKAUDEN TULOS Varausten muutos (+/-) YLI-/ALIJÄÄMÄ TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % 34,5 34,5 35,7 35,9 35,5 35,2 Vuosikate / Poistot, % 106,4 113,2 149,5 123,8 131,3 122,7 Vuosikate, euro / asukas Kertynyt yli- / alijäämä, 1000e Asukasmäärä

127 125

128 126