9 9 < > < > Kirkon teologikoulutustoimikunnan toimintakertomus Kyrkans teologutbildningskommittés verksamhetsberättelse 2010

Transkriptio

1 9 9 < > < > Kirkon teologikoulutustoimikunnan toimintakertomus 2010 Kyrkans teologutbildningskommittés verksamhetsberättelse 2010 Esittelijä: Valmistusvaliokunta; Jyri Komulainen Kirkon teologikoulutustoimikunnan työjärjestyksen mukaan toimikunta laatii vuosittain toimintakertomuksen, joka toimitetaan tammikuun loppuun mennessä piispainkokoukselle ja Kirkon koulutuskeskukselle. Toimintakertomus antaa kuvan teologian teologikoulutuksen nykyisestä tilanteesta ja tulevista haasteista. Huomio kiinnittyy edellisten vuosien tapaan siihen, että etenkin Helsingin yliopistossa opiskelevien kiinnostus kirkon virkaa kohtaan vähenee. Aiempaa useampi opiskelija valitsee A2-linjan, joka ei anna sinänsä pätevyyttä kirkon virkaan. Toimintakertomuksesta käy ilmi, että kirkon teologikoulutustoimikunta on tehtävänsä mukaisesti pyrkinyt monin tavoin seuraamaan teologikoulutusta sekä tukemaan teologian opiskelijoiden kirkollista identiteettiä ja suuntautumista kirkon virkaan pätevöittävään koulutukseen. Raportoitavana toimikautena on esimerkiksi käynnistetty Kirkon koulutuskeskuksen ja Kirkon tutkimuskeskuksen yhteinen tutkimushanke, jossa tutkitaan teologiselle alalle hakeutuvien opiskelijoiden motivaatiotekijöitä. Teologikoulutustoimikunnan toimintakertomuksessa todetaan kirkon järjestäneen myös erilaisia hiippakuntavierailuja sekä piispatason tapaamisia opiskelijoille ja tarjonneen Helsingin yliopistossa opiskeleville mahdollisuutta opiskelijamentorointiin. Opiskelijat kuitenkin näyttäisivät tarttuvan tällaisiin konkreettisiin kädenojennuksiin vähäisemmässä määrin kuin voisi odottaa sen perusteella, että opiskelijat itse ovat toivoneet tukea valmistauduttaessa kirkon virkaan. Johtopäätöksenään teologikoulutustoimikunta toteaakin, että opiskelijoiden tietoisuutta kirkon tarjoamasta tuesta tulisi lisätä ja kehittää. Erityisesti tulisi selvittää, miten mentorointia voidaan kehittää ja miten sen piiriin saataisiin nykyistä useampi opiskelija. Lisätiedot: Jyri Komulainen, puh. (09)

2 Liite Toimintakertomus vuodelta 2010 KIRKON TEOLOGIKOULUTUSTOIMIKUNTA 1. Toimikunnan jäsenet ja kokoukset Toimintakaudella piispainkokouksen asettamaan kirkon teologikoulutustoimikuntaan kuuluivat Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka (pj.) sekä piispainkokouksen nimeäminä edustajina Kirkon koulutuskeskuksen johtaja TT Kari Kopperi, Kirkon koulutuskeskuksen koulutussuunnittelija Eeva Salo- Kopperi, hiippakuntadekaani TT Niilo Pesonen ja piispainkokouksen apulaissihteeri Antti Saarelman sijaisena toiminut vs. apulaissihteeri Jussi Koivisto sekä vuoden lopussa tehtävään valittu TT Jyri Komulainen. Lisäksi vuoden 2010 kokouksiin osallistui piispainkokouksen sihteeri TT Jari Jolkkonen. Yliopistojen teologisten tiedekuntien nimeäminä edustajina toimivat Helsingin yliopistosta opintoasiainpäällikkö Mervi Palva ja professori Heikki Kotila, Itä-Suomen yliopistosta yliopistolehtori Jouko Kiiski sekä professori Gunnar af Hällström Åbo Akademista. Opiskelijajärjestöjen nimeäminä jäseninä työskentelyyn osallistuivat teol. yo Tuomas Vaura Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys, Helsingin yliopisto, teol. yo Mikael Taylor ja teol. yo Eveliina Ojala Fides Ostiensis, Itä-Suomen yliopisto ja teol. stud. Pyry Winter, Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademi. Toimikunnan sihteereinä toimivat työelämäyhteyksien suunnittelijat Maria Buchert saakka ja Joona Salminen alkaen. Toimikunta piti vuoden 2010 aikana neljä kokousta: Kirkkohallituksessa, Helsingin yliopistossa, Kirkkohallituksessa ja Åbo Akademissa. 2. Teologikoulutuksen seuranta, arviointi ja kehittäminen Pappien koulutuspolun kehittäminen Piispainkokouksen pyynnöstä toimikunta arvioi piispainkokouksen päätöstä pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä teologisesta tutkinnosta (Kirkon säädöskokoelma 105) ja teki kokouksessaan piispainkokoukselle ehdotuksen mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Piispainkokous päätti perustaa pappien koulutuspolku-työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella pappien koulutuspolkua. Työryhmään nimettiin toimikunnan jäsenistä Kari Kopperi, Mervi Palva ja Niilo Pesonen. Työryhmän puheenjohtajana toimii piispa Björn Vikström. Toimintakauden aikana toimikunta kartoitti teologian opiskelijoiden ammatillista ja hengellistä tukea tarjoavia hankkeita. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja Pekka Huokuna vieraili toimikunnassa; tällöin keskusteltiin muun muassa kirkon rekrytointistrategiasta Meidän kirkko -tulevaisuuden työpaikka ja laajemmista yhteistyön mahdollisuuksista Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kanssa. Huokunan mukaan rekrytointistrategiaan nivoutuu esimerkiksi Kirkon työhön -hanke, jota varten Kirkkohallitus etsii vastuuhenkilöä. Rekrytointitarve ei ole ollut kuluvana vuonna niin suuri kuin oli odotettu. Tähän on mahdollisesti vaikuttanut seurakuntien taloudellisten resurssien pieneneminen. 2

3 Motivaatiotutkimus Toimikunnan toimintasuunnitelman yhtenä tavoitteena oli opiskelijoiden motivointi papin työuralle. Tähän liittyen toimikunta on edistänyt teologiselle alalle hakeutuvien opiskelijoiden motivaatiotekijöitä käsittelevän tutkimushankkeen käynnistämistä. Tutkimushanke käynnistyi Kirkon tutkimuskeskuksen ja Kirkon koulutuskeskuksen yhteistyönä alkuperäistä suunnitelmaa laajempana vuoden 2010 aikana ja toimikunta kuuli hanketta johtavaa dosentti Kati Niemelää tutkimusprojektin sisällöstä ja etenemisestä. Tutkimusryhmään kuuluvat: Kati Niemelä TT, KM, dosentti, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Laura Hirsto KT, pedagoginen yliopistonlehtori, HY Lassi Pruuki TT, uskonnonpedagogiikan dosentti, yliopistonlehtori, HY Aura Nortomaa PsykM, psykologi Maria Buchert TT, uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori (ma), HY Tapani Innanen TT, uskonnonpedagogiikan dosentti ja professori (ma), HY Heikki Salomaa TT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Soveltuvuustutkimus Toimikunta kuuli teologian opiskelijoiden soveltuvuustutkimuksia suorittavan Päämäärä Oy:n psykologi Sanna Tapojärvi-Rasia ja sai yhteenvedon soveltuvuustutkimuksen sisällöstä ja tutkimusmenetelmistä. Vuoden 2010 aikana kilpailutettiin soveltuvuustutkimuksen suorittaja. Kirkkohallitus valitsi tehtävään Psykologitiimi Päämäärä Oy:n seuraavalle sopimuskaudelle ( , optio vuodelle 2014). Kirkon pääosin kustantamat työpsykologiset soveltuvuustutkimukset tukevat ammatillista kasvua opintouran aikana. Erityisen arvokkaana on pidetty hiippakunnallisten palauteseminaarien yhteydessä järjestettyjä tapaamisia soveltuvuustutkimuksen suorittajien kanssa. Soveltuvuustutkimuksiin osallistui vuonna 2010 kaikkiaan 137 henkilöä (edellisenä vuonna 146 henkilöä). Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen teologikoulutuksessa (AHOT) Toimikunta keskusteli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta teologikoulutuksessa. Asian tärkeys on huomioitu teologikoulutuksessa, mutta käytännön toimenpiteet vaihtelevat oppiainekohtaisesti ja yliopistoittain. AHOT-menettelylle on vaikea antaa kattavia ja yleispäteviä ohjeita, sillä opiskelijan aiempaa opintopolkua arvioidaan yksilöllisesti. Harjoittelun palauteseminaarien kehittämishankkeiden seuraaminen Kirkossa on käynnistetty hanke kirkon alojen moniammatillisten palauteseminaarien kehittämiseksi. Tavoitteena on koota vuosittain seurakunnissa harjoitelleet kirkollisten alojen opiskelijat yhteisiin hiippakunnallisiin palauteseminaareihin. Toimikunta on seurannut hanketta ja pitää arvokkaana, että kirkko on kiinnostunut opiskelijoista ja heidän keskinäisistä verkostoistaan jo opiskeluaikana. Muuta Toimikunta myönsi avustuksia Fides Ostiensiksen Ilmestys-lehden painokuluihin ja Internet-sivujen uudistamiseen sekä TYT:n opiskelijaedustajien kiitosiltaan. 3

4 3. Toimikunnan koordinoima opiskelijatoiminta ja tiedekuntien työelämäyhteydet Kirkon rekrytointitavoitteita tukevan opiskelijatoiminnan tukeminen Toimintakauden aikana toimikunta ehdotti, että vuoden 2011 budjettiin varataan 3000 euroa tukemaan kirkon rekrytointitavoitteita tukevaa opiskelijatoimintaa eri tiedekunnissa. Samalla määriteltiin tuen edellytykset: Tuettavan opiskelijatoiminnan tulee olla teologikoulutustoimikunnan toimintasuunnitelman tavoitteita tukevaa ja sen tulee tukea teologian ylioppilaiden pappisidentiteettiä ja hengellistä kasvua. Toiminnan tulee olla opiskelijoiden järjestämää. Hakemukselta edellytetään toimintasuunnitelmaa, hankkeen kokonaisbudjettia ja aikataulua. Toimintaa ei tueta takautuvasti. Toiminnassa huomioidaan erityisesti spiritualiteetin vahvistaminen ja kirkon työntekijäksi kehittyminen. Toimikunnan opiskelijajäsenet tiedottavat haettavasta tuesta ja koulutustoimikunnan sihteeri esittelee hakemukset toimikunnan kokouksissa. Työssäoppimisjaksot työelämäyhteyksien perustana Työssäoppimisjaksot ovat kirkon rekrytoinnin kannalta erittäin tärkeitä. Teologiharjoittelu järjestetään maanlaajuisesti yliopistojen, seurakuntien ja hiippakuntien yhteistyönä. Seurakuntaharjoittelupaikkoja oli toimintavuonna edellisvuosien tapaan riittävästi tarjolla. Vuonna 2010 Helsingin yliopiston teologian opiskelijoista 105 suoritti seurakuntaharjoittelun (vuoden 2010 loppuun mennessä näistä oli kuitenkin rekisteröity vain 96). Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden työssäoppimisjaksot toteutuvat Kuopion, Lapuan, Mikkelin ja Oulun hiippakunnissa, vuonna 2010 työssäoppimisjaksoja oli 23. Åbo Akademin opiskelijat suorittavat harjoittelunsa pääsääntöisesti Turun ja Porvoon hiippakunnissa, toimintavuonna harjoitteluja oli 9. Vuonna 2010 suoritti tutkintoon sisältyvän, piispainkokouksen päätöksen edellyttämän seurakuntaharjoittelun 137 opiskelijaa. Määrä on hieman laskenut edellisistä vuosista (vuonna opiskelijaa, vuonna opiskelijaa). Suuntautuminen kirkon virkaan Helsingin yliopistossa opiskelijoiden kiinnostus A2-linjaa kohtaan kasvoi. Vuonna 2010 tätä yleistä TM-tutkintoa, joka ei sisällä kaikkia kirkon virkaan vaadittavia opintoja oli valmentavalla jaksolla suorittamassa 98 opiskelijaa (vuonna 2009 linjalle hakeutui 94 opiskelijaa ja vuonna 2008 määrä oli 89). Heistä vain 56 suoritti A2-linjan työssäoppimisjakson). A2-linjalle hakeutuneista tai työssäoppimisjakson suorittaneista osa oli suorittanut tai kertoi suorittavansa työssäoppimisjakson myös seurakunnassa ja opiskelevansa myös kirkon virkaan kelpoistavan tutkinnon. Itä-Suomen yliopistossa kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen suuntautumisvaihtoehtoon hyväksytään vuosittain noin 40 opiskelijaa. Syksyllä 2010 alkaneessa soveltavien opintojen ryhmässä oli 37 opiskelijaa, jotka syys-joulukuussa 2010 suorittivat yliopistolla toteutetut orientaatiojakson opinnot. Opiskelijat jakautuivat pareittain työssäoppimisjaksolle mainittujen yhtymien paikallisseurakuntiin. Tämä noin 40 vuotuisen opiskelijan määrä vastaa Joensuun teologikoulutuksen soveltavien opintojen tavoitetasoa ja toteutus perustuu yhteistyöhön Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan ja Oulun seurakuntayhtymien sekä Jyväskylän ja Muuramen seurakuntien kanssa. Kaikki mainitut seurakunnat ja seurakuntayhtymät osallistuvat myös taloudellisesti soveltavien opintojen kehittämistyön tukemiseen. Yhteiskunnalliset soveltavat opinnot suoritti vuonna 2010 yhteensä 9 opiskelijaa. 4

5 Sielunhoidon soveltavien opintojen työssäoppimisjakson suoritti Itä-Suomen yliopistossa 7 opiskelijaa Joensuun keskussairaalassa ja Paiholan psykiatrisessa sairaalassa. Tämä 20 op:n sielunhoidon soveltavien opintojen opintojakso toteutettiin nyt Joensuun teologikoulutuksessa ensimmäisen kerran. Jakso järjestettiin yhteistyössä Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän sairaalapappien kanssa. Helsingin yliopistossa 11 opiskelijaa suoritti sairaalasielunhoidon soveltavat opinnot. Kirkolle on tärkeää, että riittävä määrä opiskelijoita valitsee kirkon virkaan valmistavat opinnot. Tästä syystä opintojen aikaisia yhteyksiä opiskelijoihin tulee edelleen vahvistaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää opiskelijoiden ja kirkon edustajien vuoropuheluun opiskelijoita askarruttavista kysymyksistä. Tällaisia teemoja ovat muun muassa tieteen ja uskon yhteensovittaminen, Raamatun kirkollinen tulkitseminen, eettiset kysymykset ja kutsumus. On tärkeää, että opiskelijat tunnistavat kirkon tarjoaman monimuotoisen tuen opintojen aikana, mutta ovat tietoisia myös opintojen jälkeisestä kirkon tarjoamasta ammatillisen kasvun tuesta. Tiedekunnat ovat kannustaneet opiskelijoita valitsemaan työllistymisen kannalta mielekkäitä opintokokonaisuuksia. Helsingin yliopistossa kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelman yleistä linjaa, A2-linjaa, on painotettu tutkintona, jossa opiskelijalla itsellään on oltava vahva visio omasta työurastaan ja omasta osaamisestaan. Hiippakunta- ja piispanvierailut, opiskelijamentorointi sekä muu opiskelijatoiminta Vuonna 2010 opiskelijoiden oli tarkoitus vierailla Oulun hiippakunnassa, mutta matka peruuntui osanottajien vähäisen määrän vuoksi. Piispa Simo Peura tapasi opiskelijoita Helsingin yliopistossa keväällä ja piispa Mikko Heikka syksyllä. Åbo Akademin osalta yhteydet Porvoon hiippakuntaan ovat tiiviit. Piispa Björn Vikström vieraili tiedekunnassa tammikuussa. Yleisesti ottaen vierailuja tulee kehittää ja huolehtia siitä, että prosessi on selkeä. Konseptin toimivuutta ja tavoittavuutta sekä eri tahojen välistä yhteistyötä tulee selvittää ja kehittää. Edellisten vuosien tapaan Helsingin yliopiston opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta opiskelijamentorointiin. Hakijoita oli toimintavuonna 16 (vuonna 2009 hakijoita oli 12). Kaikille hakijoille osoitettiin oma seurakuntatyötä tekevä pappi henkilökohtaiseksi mentoriksi. Itä-Suomen yliopistossa tätä toimintamuotoa ei ole organisoitu samalla tavoin kuin Helsingissä. Osittain tämä liittyy siihen, että soveltavien opintojen välillä on tiedekuntakohtaisia eroja. Toimikunta pitää mentorointia merkittävänä pastoraalikoulutuksen osana. Mentorointi tukee asiantuntijuuden ja teologi-identiteetin kehittymistä sekä edistää taitoa soveltaa akateemisen teologian opintoja kirkon työhön. Mentorointi on tärkeää myös niille teologian opiskelijoille, jotka ovat vielä epävarmoja ammatinvalinnastaan. Toimikunta kiinnitti huomiota siihen, että vain harvat opiskelijat hakeutuvat mentoroinnin piiriin, vaikka opiskelijat ovat usein toivoneet vahvempaa tukea valmistauduttaessa kirkon virkaan. Tämän vuoksi on kehitettävä tiedotusta ja pyrittävä yhdenmukaistamaan hiippakunnallisia käytäntöjä. Toimikunta piti tarkoituksenmukaisena, että mentoroinnin käynnistäminen liitettäisiin seurakuntaharjoittelun palauteseminaarien yhteyteen. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys on järjestänyt toimintakaudella teologi-identiteettiä tukevaa toimintaa, muun muassa Kahvia ja bullaa -keskustelupiiriä sekä A1-iltoja. Lisäksi yhdistys on ollut mukana hiippakunta- ja piispanvierailujen järjestelyissä. Yhdistys on tehnyt yhteistyötä myös pappisliiton kanssa. 5

6 Itä-Suomen yliopiston läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö Fides Ostiensis järjesti opiskelijoille useita tapahtumia kuten uusien opiskelijoiden tutustumisiltoja, illanistujaisia, liikuntatapahtumia ja teologisia päiväkahveja. Toiminnan ja tiedottamisen kannalta merkittävää oli myös ainejärjestön omien kotisivujen ( avaaminen vuoden 2010 alussa. 4. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen Toimikunnan yhtenä tavoitteena on tukea alueellista rekrytointia. Toimikunta arvioi, että teologisiin tiedekuntiin hakeutumista voidaan edistää tarjoamalla mahdollisuuksia teologisiin opintoihin myös paikkakunnilla, joilla ei ole teologista tiedekuntaa. Teologian opiskelu on esimerkiksi mahdollista aloittaa Oulun yliopiston avoimessa yliopistossa ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa, mikä vahvistaa Pohjois-Suomen rekrytointitilannetta. Itä-Suomen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää yhteistyössä filosofisen tiedekunnan teologian osaston kanssa mahdollisuuden suorittaa kirkon viran edellyttämiä soveltavia opintoja (20 op). Teologien työllisyysnäkymät vaihtelevat alueittain. Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvualueilla papin virkaan hakeutuvia on runsaasti ja yhtä papinpaikkaa saattoi hakea kymmeniä hakijoita. Joissakin hiippakunnissa papinvirkojen täyttämisessä on ajoittain vaikeuksia. 5. Koulutuksen ja työelämäyhteyksien arviointi Opiskelijat tutustuvat kirkon työhön työssäoppimisjaksoilla seurakunnissa sekä yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa järjestetyissä kirkon erityisalojen työssäoppimisjaksoilla sairaaloissa, vankiloissa sekä vanhus- ja kehitysvammaistyössä. Vaikka eri tahojen yhteistyöllä on pitkät perinteet, on nykyisiä yhteyksiä ja käytäntöjä mahdollista kehittää ja syventää. Näkyvä yhteistyö kirkon ja kouluttavien oppilaitosten välillä on tärkeä signaali kirkon virkaan suuntautuville opiskelijoille. 6. Johtopäätökset ja toimintaehdotukset Opiskelijoiden tietoisuutta opintojen aikaisesta kirkon tarjoamasta tuesta pappeuteen kasvamiselle tulee edelleen lisätä ja kehittää, samoin myös toimikunnan koordinoimaa toimintaa. Esimerkiksi mentoroinnin osalta tulee selvittää, miten sitä voitaisiin kehittää ja miten sen piiriin saataisiin nykyistä enemmän opiskelijoita. Kirkon teologikoulutustoimikunnan puolesta Mikko Heikka puheenjohtaja Joona Salminen sihteeri 6