PIISPAINKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA BISKOPSMÖTETS PROTOKOLL

Transkriptio

1 PIISPAINKOKOUS BISKOPSMÖTET PIISPAINKOKOUKSEN BISKOPSMÖTETS KIRKKOHALLITUS ISSN (nid) ISSN (pdf)

2 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen istunto Helsingissä PIISPAINKOKOUKSEN BISKOPSMÖTETS SUOMEN EV.-LUT. KIRKON KESKUSHALLINTO 2015

3 Tämä pöytäkirja painetaan yhdessä joulukuun 2014 istunnon pöytäkirjan kanssa. Kirkon keskushallinto on siirtynyt pääsääntöisesti sähköisiin julkaisuihin. Piispainkokouksen pöytäkirja löytyy kotisivuiltamme, joille sitä on tuotettu sähköisenä vuodesta 1998 alkaen. Detta protokoll trycks tillsammans med protokollet för sessionen i december Kyrkans centralförvaltning har primärt övergått till elektroniska publikationer. Biskopsmötets protokoll läggs ut på våra webbsidor, där de har funnits elektroniskt sedan ISSN (nid.) ISSN (pdf) Unigrafia Oy 2015 Piispainkokouksen kanslia PL HELSINKI Eteläranta 8 p. (09) / / f. (09)

4 O s a n o t t a j a t D e l t a g a r e Jäsenet Arkkipiispa Kari Mäkinen p u h e e n j o h t a j a Turun arkkihiippakunta Piispa Samuel Salmi Oulun hiippakunta Piispa Simo Peura Lapuan hiippakunta Poissa istunnosta Piispa Matti Repo Tampereen hiippakunta Piispa Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunta Biskop Björn Vikström Borgå stift Piispa Irja Askola Helsingin hiippakunta Piispa Kaarlo Kalliala Turun arkkihiippakunta Piispa Piispa Tapio Luoma Jari Jolkkonen Espoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Kenttäpiispa Asessori Asessori Asessori Asessori Assessor Asessori Asessori Asessori Asessori Pekka Särkiö Pertti Ruotsalo Markku Antola Juha Rauhala Marko Marttila Robert Lemberg Heikki Holkeri Eero Holma Marja Heltelä Mauri Vihko Turku Tampere Oulu Mikkeli Borgå Kuopio Lapua Helsinki Espoo Kirkkoneuvos Pekka Huokuna Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksen nimeämä lakimies Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen s i h t e e r i esittelijä Piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala esittelijä M u u t k u t s u t u t Arkkipiispan teologinen erityisavustaja Viestintäjohtaja Kirkkoneuvos Risto Leppänen Tuomo Pesonen Kimmo Kääriäinen 7 :n osalta kuultavana asiantuntijana T i e d o t t a j a t Tiedotuspäällikkö Informatör Milla Rautiainen Åsa Holmvik

5 Piispainkokous S i s ä l l y s l u e t t e l o I n n e h å l l s f ö r t e c k n i n g 1 Piispainkokouksen istunnon avaus Biskopsmötet öppnas 1 2 Nimenhuuto Namnupprop 4 3 Työjärjestys Arbetsordningen 4 4 Pöytäkirjan tarkastajat Protokolljusterare 4 5 Uutta diakonivirkaa koskevien säännösten lisääminen kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen Komplettering av kyrkolagen och kyrkoordningen med bestämmelser om den nya diakontjänsten 5 6 Virsikirjan lisävihkohanke suomeksi ja ruotsiksi Tilläggshäfte till psalmboken på finska och svenska 6 7 Kirkon keskushallintoa koskevan sääntelyn muuttamisen vaikutukset piispainkokoukseen Revidering av bestämmelserna om kyrkans centralförvaltning och dess inverkan på biskopsmötet 8 8 Kirkon teologikoulutustoimikunnan toimintakertomus 2014 Liite Kyrkans teologutbildningskommittés verksamhetsberättelse 2014 Bilaga (på finska) Kanttorikoulutustoimikunnan toimintakertomus 2014 Liite Kantorutbildningskommitténs verksamhetsberättelse 2014 Bilaga (på finska) Yhteisvastuukeräyksen esimies 2016 Ordförande för insamlingen Gemensamt ansvar Piispainkokouksen seuraavat istunnot Biskopsmötets följande sessioner Piispainkokouksen istunnon päättäminen Biskopsmötet avslutas 26

6 SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO EVANGELISK-LUTHERSKA KYRKAN I FINLAND PIISPAINKOKOUS BISKOPSMÖTET 1/2015 Helsinki, Kirkkohallitus Helsingfors, Kyrkostyrelsen 1 1 Piispainkokouksen istunnon avaus Biskopsmötet öppnas Piispainkokouksen istunto Helsingissä, Kirkkohallituksessa, alkoi klo tiistaina Istunnon aluksi arkkipiispa Kari Mäkinen toimitti aamurukouksen (laudes) ja piti seuraavan avauspuheen: NAURU, VALTA JA RISTI Biskopsmötets session i Helsingfors hos Kyrkostyrelsen började kl tisdagen den 10 februari Sessionen inleddes med att ärkebiskop Kari Mäkinen förrättade morgonbön (laudes) och höll följande öppningstal: Alkuvuonna on Pariisin tapahtumien johdosta keskusteltu paljon sananvapaudesta, uskonnosta ja naurusta. Minun on ollut vaikea saada keskustelusta pitävää ja varmaa otetta. Sen sijaan mieleeni on palautunut Roomasta Palatinus-kukkulalta löytynyt merkillinen, yksinkertainen seinäpiirros. Se on nähtävästi toiselta tai kolmannelta vuosisadalta. Sitä on pidetty varhaisimpana ristisymbolina, joka selvästi liittyy uskontoon. Kuvassa on vasemmalla henkilöhahmo, joka näyttäisi ojentavan kättään kohti toista hahmoa, joka on piirretty kädet levitettynä ristille. Ristillä olevalla on ihmisruumis, mutta aasin pää. Alla on kreikaksi töherretty teksti: Alexamenos sebete theon Alexamenos palvoo Jumalaa. Piirroksesta on useita tulkintoja. Tavallisin lienee, että kyseessä on pilakuva kristitystä Alexamenoksesta. Saattaa olla, että jonain viinihuuruisena yönä kaverit ovat raapustaneet seinään sen, mikä yleisen elämänkokemuksen pohjalta oli järjenvastaista ja naurettavaa. Ristille joutuminen sinänsä oli häpeä. Kuolemantuomio merkitsi ihmisten yhteisöstä pois sulkemista: et kuulu enää ihmisten joukkoon, et ole yksi meistä. Aasin pää korosti irvokkaalla tavalla tätä. Kyseessä oli ihmisten hylkiö, ei-enää-ihminen. Kun joku vielä piti tällaista Jumalana, se oli naurettavaa. Jos tämä on oikea tulkinta, kuvan tehtävä oli alentaa ja nöyryyttää. Se siirsi Alexamenoksen uskonnollisten älyttömyyksien joukkoon, josta piirtäjät näin pitivät itsensä kaukana. Nauru oli kylmää ja julmaa. Se oli koulukiusaajien naurua. Se oli sotilaitten naurua Golgatalla. Alexamenosta sellainen haavoitti, ketäpä ei haavoittaisi. Kyse oli hänen sisimmästä uskostaan, identiteetistään ja elämästään. Paradoksaalista oli, että piirros tuli samalla kuvanneeksi jotain Alexamenoksen uskon voimasta. Hänen Jumalansa alistuu pilkattavaksi ja häpäistäväksi. Ristillä on avuton, uhriksi joutunut Jumala, ihminen, jolta on riistetty ihmisen arvo, ei-enää-ihminen. Alexamenoksen uskon voima oli ristissä ja heikkoudessa. Hän ei kostanut, ei vaatinut piirtäjiä tilille, hän vetäytyi katakombeihin. Sieltä käsin ristin teologia asetti kaikki inhimillisen maailman järjestykset ja vallat kyseenalaiseksi. Se oli vielä syvemmin ravistelevaa kuin piirtäjien nauru.

7 1 Maailma kääntyy nurin Olen ajatellut myös toista naurua. Siitä on kirjoittanut venäläinen kulttuurifilosofi Mihail Bahtin ( ) teoksessaan Francois Rabelaista ja keskiajan ja renessanssin karnevaalikulttuurista. Laskiaiseen huipentuva kansan karnevaali oli häpeämätöntä, groteskia ja pidäkkeetöntä. Siinä maailma kääntyi hetkeksi nurin. Alhainen ja ylhäinen, pyhä ja profaani, sopiva ja sopimaton sotkeutuivat. Kerjäläisestä tuli hetkeksi piispa ja piikatytöstä ruhtinas. Tämä kulttuuri oli julkisen, virallisen ja vakavan kulttuurin vastakohta. Siinä kaikki oli naurettavaa. Nauru asetti kaikki valtarakenteet ja hegemoniat suhteellisiksi. Bahtinille karnevaali oli valtaa vailla olevien ihmisten juhliva, vapauttava hengitystila keskellä ankaraa todellisuutta. Bahtiniin vedottiin lännen kulttuuripiireissä ja 1990-luvuilla, kun postmodernin nimissä haluttiin karnevalisoida kaikki kulttuuriset arvot ja järjestykset. Häntä on myös kritisoitu ja todettu, että todellisuudessa karnevaali edelsi paastoa ja osoitti vain kuinka naurettavaa nurin käännetty maailma ja vallitsevasta poikkeava elämänjärjestys olisi. Tälläkin naurulla oli traaginen varjo. Bahtin oli Neuvostoliitossa vuonna 1929 tuomittu sisäiseen karkotukseen Kazakstaniin. Karkotuksen syy oli osallistuminen maanalaiseen ortodoksiseen liikkeeseen. Bahtin kirjoitti karnevaalinaurusta totalitaarisen yhteiskunnan ja suljetun kulttuurin keskellä. Sillä tavoin hän näytti etsivän hengitystilaa. Tämän hetken perspektiivistä voi ajatella, että raskassoutuiset kulttuurifilosofiset kirjoitukset olivat Bahtinin katakombi. On erityisen merkillepantavaa, että hän ei kirjoittanut kyyneleistä vaan naurusta. Hänen naurunsa oli lähempänä Alexamenosta kuin Palatinus-kukkulan graffitin tekijöitä. Senkin taustalla voi aavistaa ristin teologian radikaalin, tämän maailman vallat nurin kääntävän voiman. Sananvapautta tarvitaan ihmisarvon takia Molemmat esimerkit kertovat minusta sananvapauden arvosta ja vaikeudesta. Sananvapautta tarvitaan siksi, että ihmiset joutuvat vaikenemaan, kätkemään sisimpänsä ja painumaan maahan ja häpeään. Sananvapautta tarvitaan ihmisarvon takia. Ilman sananvapautta ollaan suljetussa, vaientavassa ja tukahduttavassa maailmassa, maailmassa jossa Alexamenos joutuu painumaan katakombeihin tai hengitystilaa löytyy vain karnevaalinaurusta tai siitä kirjoittamisesta. Tämän hetken länsimaisessa kulttuurissa sananvapautta pidetään loukkaamattomana arvona. Sen nähdään toteutuvan moniaineksisen, vapaan julkisuuden avulla. Sellaisessa todellisuudessa kirkko tällä hetkellä elää. Suhde tästä lähtökohdasta toimivaan julkisuuteen on kirkossa ollut viime aikoina usein esillä, syystäkin. Voi olla, että juuri suhde julkisuuteen on yksi tärkeimmistä ja vaikeimmista kysymyksistä, kun käsitellään sitä, mitä on olla kirkko tässä ajassa ja kontekstissa. Muuttunut ja muuttuva julkisuus vaikuttaa joka tapauksessa myös kirkon itseymmärrykseen. Se heijastuu esimerkiksi keskusteluun kirkon äänestä. Kirkolla on oma järjestyksensä, joka antaa eri äänille erilaista painoa. Todellisuudessa painoon vaikuttavat kirkon tradition ja organisaation ohella ne ehdot, jotka säätelevät julkisuutta. Kirkon äänestä voidaan kyllä kiistellä ja kamppaillakin niin kuin vallasta kamppaillaan: kuka voi ja saa sanoa ja mitä. Tärkeämpää on kuitenkin kysyä, millaisia ovat kirkon eri äänet ja millaista dialogia ne käyvät keskenään ja ympäröivän todellisuuden kanssa. Juuri dialogissa tapahtuu Jumalan tahdon etsiminen. Ilman dialogia maailma uhkaa sulkeutua. 2

8 1 Taistelu markkinaosuuksista Sananvapautta loukkaamattomana pitävässä kulttuurissa julkisuus ei ole vain neutraali vapaa tila, jolla erilaiset äänet pääsevät kuuluviin. Se on myös ja päivä päivältä enemmän kenttä, jolla käydään taistelua markkinaosuuksista, siitä kuka hallitsee julkisuuden tilaa. Kysymys on vallasta. Valta ei ole muuttanut pois sananvapauden tieltä. Se on täällä, sananvapauteen kietoutuneena. Joka luo kuvan siitä, mikä maailmassa on merkityksellistä ja mikä ei, käyttää valtaa. Valta on todellisuudesta muodostuvien mielikuvien rakentamisen valtaa. Siksi vaaleihin käydään mainostoimiston avulla, siksi on vaikea tietää, mitä Ukrainassa tai Syyriassa todella tapahtuu. Myös tästä syystä julkisuus on kirkolle kaikkea muuta kuin yksinkertainen todellisuus. On selvää, että tässä ympäristössä kirkon ei tarvitse vetäytyä katakombeihin eikä se voi sanoa niin kuin kettu pihlajamarjoista: happamia. Kirkko on joka tapauksessa osa julkisuutta ja sen ehdoin. Kysymys on silloin, miten olla osa julkisuutta mahdollisimman läpinäkyvästi ja todenmukaisesti, arkailematta ja peittelemättä, silläkin uhalla, että altistuu ylilyövälle kritiikille, joskus paljastavalle naurulle, ja näkyviin tulee myös se, mikä kirkossa on kiusallista, keskeneräistä ja ristiriitaista. Vain siten voi tulla näkyviin myös se, mikä on kirkossa arvokasta. Mielikuvia muodostuu joka tapauksessa. Myös vaikeneminen ja varovaisuus synnyttävät mielikuvia. Toisinaan kuulen odotuksia, että kirkon olisi oltava aktiivisempi, jotta se tulisi paremmin esille julkisuudessa. Ymmärrän sen, ja samalla kavahdan näkymää, jossa kirkolla on trolliarmeija, jonka avulla käydään kamppailua mielikuvien hegemoniasta ja markkinaosuuksista. Kirkko ei ole julkisuudessa itsensä ja asemansa säilyttämisen takia. Kirkko on julkisuudessa sitä varten, että Kristuksen ääni tulisi kuuluviin. Palatinus-kukkulan piirros ja Bahtinin vaimennettu nauru saavat minut kysymään, millaisen näkymän ristin teologia voisi tuoda kirkon rooliin julkisuudessa. Mielikuvia syntyy, mutta ei ole yhdentekevää, millaisia ne ovat ja keiden puolelle mielikuvat asettuvat ja keiden puolesta kamppailevat. Olisiko sen sijaan, että taistellaan kirkon äänen kuulumisen puolesta, syytä ponnekkaammin kysyä, missä nyt ovat ne, jotka joutuvat vaikenemaan, kätkemään sisimpänsä ja painumaan häpeään? Ketkä tuntevat turvattomuutta ja epävarmuutta julkisuuden ja sen mielikuvien katveessa? Voiko sellaiselle todellisuudelle raivata tilaa silläkin uhalla, että se voi tahrata omaa julkisuuskuvaa, asettaa totuttua kyseenalaiseksi tai olla laskelmoivassa katsannossa naurettavaa. Joka tapauksessa me, jotka vaikutamme siihen, miten kirkko elää julkisuudessa, voimme vaikuttaa kahteen suuntaan. Joko niin, että ihmisten on sisimmän kokemuksensa ja uskonsa kanssa vetäydyttävä syvemmälle mielensä katakombeihin tai niin että hengitystila kasvaa. Tiedän kuuluvani niihin, joilla asemansa puolesta on enemmän mahdollisuutta toimia julkisuudessa ja kirkon ja yhteiskunnan virallisissa rakenteissa kuin monella muulla. Tunnen myös niiden siteet. Ajattelen Alexamenoksen uskoa ja sen tappiossa, häpeässä ja heikkoudessa piilevää voimaa. Olen kuulevinani hyvin hiljaista naurua. Se ei ole seinäpiirroksen tekijöiden naurua eikä sotilaiden naurua Golgatalla. Se on syvältä kumpuavaa, vapauttavaa naurua. Se on pääsiäisnaurua. Se asettaa kaikki tämän maailman vallat ja viralliset ja epäviralliset järjestykset hiuksenhienosti ja lempeästi suhteellisiksi. Avauspuheen jälkeen arkkipiispa Mäkinen totesi istunnon avatuksi. Efter öppningstalet konstaterade ärkebiskop Mäkinen sessionen öppnad. 3

9 2 ; 3 ; Nimenhuuto Namnupprop Sihteerin suorittamassa nimenhuudossa todettiin muiden piispainkokouksen jäsenten olevan läsnä paitsi Lapuan piispa Simo Peuran, joka oli ilmoittanut estyneensä osallistumasta istuntoon. Sekreteraren genomförde namnupprop och konstaterade att alla andra medlemmar av biskopsmötet vara närvarande utom Simo Peura, biskopen för Lappo stift, som meddelat förhinder att delta i sessionen. 3 3 Työjärjestys Arbetsordningen Päätösehdotus Esityslista hyväksytään istunnon työjärjestykseksi. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus. Beslutsförslag Föredragningslistan godkänns som arbetsordning för sessionen. Beslut Beslutsförslaget godkändes. 4 4 Pöytäkirjan tarkastajat Protokolljusterare Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan asessori Mauri Vihko ja asessori Robert Lemberg. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus. Beslutsförslag Assessor Mauri Vihko och assessor Robert Lemberg utses till protokolljusterare. Beslut Beslutsförslaget godkändes. 4

10 5 5 5 < > < > Uutta diakonivirkaa koskevien Komplettering av kyrkolagen och säännösten lisääminen kirkkolakiin kyrkoordningen med bestämmelser ja kirkkojärjestykseen om den nya diakontjänsten Esittelijä: Jyri Komulainen Kirkkohallituksen täysistunto on päättänyt tehdä kirkolliskokoukselle esityksen 1/2015 uudesta diakonivirasta, joka vihkimysvirkana vahvistaisi kirkossamme vanhakirkollista kolmisäikeistä virkakäsitystä ja lähentäisi näin ollen kirkkoamme ekumeenisiin sisarkirkkoihimme. Esitykseen sisältyy myös yksityiskohtaiset muutosesitykset kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen, jotka uuden viran voimaan saattamiseksi tulee tehdä. Uusi diakonivirka olisi kristillisen lähimmäisenrakkauden, kasvatuksen ja lähetyksen tehtäviä varten. Siihen voitaisiin kutsua ja vihkiä henkilö, jolla on kelpoisuus seurakunnan diakoniatyöntekijän, nuorisotyönohjaajan, lähetyssihteerin, varhaiskasvatuksen ohjaajan tai lapsityönohjaajan virkaan ja joka on virka- tai työsuhteessa seurakuntaan, seurakuntayhtymään, kirkkohallitukseen, tuomiokapituliin, kirkon lähetysjärjestöön tai kirkkojärjestyksessä tarkoitettuun muuhun kristilliseen yhteisöön. Kirkkohallituksen täysistunto on pyytänyt piispainkokousta antamaan lausunnon asiasta kirkolliskokoukselle. Lisätiedot: Jyri Komulainen, puh. (09) Käsittely Behandling Päätösehdotus Käydään asiasta keskustelu jatkovalmistelua varten. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus. Toimenpiteet Beslutsförslag Mötet för debatt om ärendet för fortsatt beredning. Beslut Beslutsförslaget godkändes. Åtgärder 5

11 6 6 6 < > < > Virsikirjan lisävihkohanke suomeksi ja ruotsiksi Tilläggshäfte till psalmboken på finska och svenska Esittelijä: Anna-Kaisa Inkala Kirkolliskokous päätti antaa kirkkohallituksen tehtäväksi virsikirjan lisävihkon valmistelun käsiteltyään ensin edustaja-aloitetta 4/2010 ja siitä annettua käsikirjavaliokunnan mietintöä 3/2010. Kirkolliskokouksessa todettiin tarve saada vuoden 1986 virsikirjan rinnalle ilmaisutavaltaan ja aiheiltaan uudenlaisia virsiä. Seurakunnissa kaivataan tuoreita virsiä, jotka liittyvät esimerkiksi kansainvälisyyteen, kristilliseen kasvatukseen ja kirkkovuoden ajankohtiin. Huomiota kiinnitettiin siihen, että virsien tulisi puhutella myös heitä, joille tyypillinen uskonnollinen kieli, ilmaisu ja musiikki ovat jääneet vieraiksi. Samalla katsottiin, että virsikirjan lisävihko on järkevä väliaskel kohti virsikirjan uudistamista, johon ei ole vielä toistaiseksi tarvetta. Kirkkohallituksen täysistunto asetti työryhmän (pj. lääninrovasti Jaana Marjanen) valmistelemaan suomenkielistä virsikirjan lisävihkoa. Hanke sai myös ohjausryhmän (pj. kirkkoneuvos Pekka Huokuna). Lisäksi kirkkohallitus asetti erillisen työryhmän valmistelemaan ruotsinkielisen virsikirjan lisävihkoa (pj. kanttori Rainer Holmgård). Molemmille työryhmille annettiin tehtäväksi valmistella esitys virsikirjan lisävihkoksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Kirkkohallituksen täysistunto lähetti lisävihkotyöryhmien esitykset suomen- ja ruotsinkielisen virsikirjan lisävihkoiksi kirkolliskokoukselle. Samassa yhteydessä kirkkohallitus päätti pyytää piispainkokousta antamaan esityksestä lausunnon kirkolliskokoukselle. Piispainkokous kävi asiasta ensimmäisen lähetekeskustelun Lappeenrannassa syyskuussa 2014 ja asetti joulukuussa 2014 työryhmän laatimaan luonnoksen lausunnoksi mennessä. Työryhmään nimettiin piispa Björn Vikström (pj.), piispa Kaarlo Kalliala, asessori Marja Heltelä, asessori Robert Lemberg, kanttori Katarina Engström, kanttori Vera Tollander, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen ja piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala (siht.). Piispainkokous piti tarpeellisena arvioida ennen muuta virsikirjan lisävihkojen kokonaisuutta ja niissä tehtyjä linjauksia sekä tarvittaessa myös yksittäisiä virsiä. 6

12 6 Työryhmä on työstänyt lausuntoa yhdessä sekä erikseen suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä ryhmässä. Lausunnon valmistumista ennen työryhmä katsoo tarpeelliseksi saada piispainkokouksen palautteen lausunnon niistä joistakin tekstisisällöistä, jotka tuodaan kokoukseen erillisellä liitteellä. Lisätiedot: Anna-Kaisa Inkala, puh. (09) Käsittely Behandling Päätösehdotus Käydään asiasta keskustelu. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus. Toimenpiteet Beslutsförslag Ärendet debatteras. Beslut Beslutsförslaget godkändes. Åtgärder 7

13 7 7 7 < > < > Kirkon keskushallintoa koskevan Revideringen av bestämmelserna sääntelyn muuttamisen vaikutukset om kyrkans centralförvaltning och piispainkokoukseen dess inverkan på biskopsmötet Esittelijä: Jyri Komulainen Kirkon keskushallinnon uudistus Kirkolliskokous päätti hyväksyä pääpiirteissään Kirkkohallituksen esityksen 4/2013 kirkolliskokoukselle Kirkon keskushallintoa koskevan sääntelyn muuttaminen. Lakivaliokunnan mietintöön perustuva päätös uudistaa kirkon keskushallintoa tuoden mukanaan erityisen suuria muutoksia piispainkokouksen kokoonpanoon ja tehtäviin. Muutokset ovat pääosin linjassa sen kanssa, mitä piispainkokous lausui asiasta Keskeisimmät piispainkokousta koskevat uudistukset ovat seuraavat: - Uusimuotoisen piispainkokouksen jäseniä tulevat olemaan vain hiippakuntien piispat (KL 21:1). Lisäksi kenttäpiispalla on kirkkojärjestyksen (21:1, 3 mom.) perusteella läsnäolo- ja puheoikeus. - Piispainkokouksen käsittelemät asiat laajentuvat kirkon ulkoasiain neuvoston lakkauttamisen myötä myös ekumeniaan ja lähetykseen. - Uusi kirkkolain 21 luvun 2 pykälä on kaikkinensa aiempaa laajempi, sillä siihen on koottu ennen hajallaan eri puolilla lainsäädäntöä olleita tehtäviä: Piispainkokouksen tehtävänä on: 1) käsitellä kirkon uskoa, opetusta ja työtä koskevia asioita; 2) käsitellä hiippakuntien hoitoa koskevia asioita; 3) käsitellä kirkon ykseyttä, ekumeenisia suhteita, kirkon lähetystehtävää ja kirkon suhdetta muihin uskontoihin koskevia asioita sekä päättää kirkon edustamisesta näissä kysymyksissä; 4) tehdä esitys kirkolliskokoukselle kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisestä ja tämän aseman lakkauttamisesta; 5) antaa kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta tarkempia määräyksiä, jos asia koskee: a) kirkkoon liittyvälle annettavaa opetusta; b) jumalanpalvelusta tai kirkollista toimitusta; 8

14 7 c) rippikoulua, rippikoulun pitämistä koskevaa lupaa tai rippikoulussa käytettäviä oppikirjoja; d) pappisvirkaa; e) papin tai lehtorin virkaa tai tällaiseen virkaan pyrkivältä vaadittavaa tutkintoa; 6) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja kirkolliskokoukselle ja kirkkohallitukselle; 7) suorittaa muut tehtävät, jotka sille tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä säädetään Piispainkokouksen uusi työjärjestys Kirkkojärjestyksen (21:2, 2 mom.) mukaan piispainkokous vahvistaa itselleen työjärjestyksen. Koska piispainkokouksen kokoonpano ja tehtävät muuttuvat, piispainkokouksen tulee laatia uusi työjärjestys. Tähän prosessiin liittyvä aikataulu on käytännössä riippuvainen siitä, millä tahdilla kirkolliskokouksen esitys kirkkolain muuttamisesta etenee eduskunnassa. Arvioiden mukaan uusi kirkkolainsäädäntö tulisi voimaan vuoden 2016 aikana. Käytännössä työjärjestyksellä luodaan puitteet piispainkokouksen toiminnalle. Konkreettisia asioita, joista siinä säädellään, ovat muun muassa seuraavat: - Kuinka usein piispainkokouksen kokoontuu? - Kenellä on läsnäolo- ja puheoikeus piispainkokouksessa? (Kenttäpiispan osalta säädetty kirkkojärjestyksessä) - Miten ja kenen toimesta päätösasiat esitellään piispainkokouksessa? - Ketkä voivat osallistua esittelijöiden lisäksi päätökseen tulevien asioiden valmisteluun? - Kuka toimii istunnon sihteerinä? Myös äänestämisestä ja pöytäkirjasta tulee säätää työjärjestyksessä. Kuten mahdollisesti siitä, miten päätetään kirkon edustamisesta kiireellisissä tilanteissa. Toimikunnat ja työryhmät Uuden työjärjestyksen laatimisen yhteydessä joudutaan päättämään myös toimikunnista ja työryhmistä. Ensinnäkin uusimuotoinen piispainkokous antaa täytäntöönpanomääräyksiä vain pappisvirkaa koskevista kelpoisuuksista, koska kanttorien ja diakonien virkoja koskevat määräykset siirtyvät kirkkohallituksen päätettäviksi. Tämän takia on luontevaa, et- 9

15 7 tä myös piispainkokouksen asettama kanttorikoulutustoimikunta tulee vastaisuudessa toimimaan kirkkohallituksen alaisuudessa. Toiseksi, kirkon ulkoasiain neuvoston lakkauttaminen nostaa esiin kysymyksen, millä tavoin piispainkokouksen alaisuudessa käsitellään ja kehitetään nykyisin kirkon ulkoasiain neuvoston toimialaan kuuluvia alueita, kuten ekumenia ja kirkon lähetystyö. Samalla voidaan pohtia sitä, millaisin rakentein kirkossamme voitaisiin kehittää ja edistää uskontojen välisiä suhteita. Vaikka työjärjestyksessä todettaisiinkin vain, että piispainkokous asettaa tarpeen mukaan toimikuntia ja työryhmiä, käytännössä toimikuntien ja työryhmien työskentely on syytä saada käyntiin mahdollisimman pian uudistusten tultua voimaan. Toisaalta on syytä huomata, että suurin osa nykyisistä toimikunnista ja työryhmistä on asetettu vuoden 2016 loppuun kuten myös se, että keskushallintouudistuksen voimaantulon aikataulu on vielä epävarma. Piispainkokous kävi ensimmäisen lähetekeskustelun koskien uuden työjärjestyksen laatimista Lappeenrannassa pidetyssä istunnossa Tarkoitus on käydä nyt toinen lähetekeskustelu. Jatkovalmistelua silmällä pitäen istuntoon on kutsuttu asiantuntijana kirkon ulkoasiainosaston johtaja Kimmo Kääriäinen. Lisätiedot: Jyri Komulainen, puh. (09) Käsittely Behandling Päätösehdotus Käydään asiasta keskustelu jatkovalmistelua varten. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus. Toimenpiteet Beslutsförslag Mötet för debatt om ärendet för fortsatt beredning. Beslut Beslutsförslaget godkändes. Åtgärder 10

16 8 8 8 < > < > Kirkon teologikoulutustoimikunnan toimintakertomus 2014 Kyrkans teologutbildningskommittés verksamhetsberättelse 2014 Esittelijä: Anna-Kaisa Inkala Kirkon teologikoulutustoimikunta laatii vuosittain toimintakertomuksen, joka työjärjestyksen mukaan toimitetaan piispainkokoukselle ja Kirkon koulutuskeskukselle tammikuun loppuun mennessä (6 ). Kertomuksessa tarkastellaan toimikunnan työskentelyä kuluneelle vuodelle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Kauden arvioinnissa on hyödynnetty Ammatillisen koulutuksen raportista saatuja tietoja, jotka koskevat opintonsa aloittaneita, tutkinnon suorittaneita ja papiksi vihittyjä. Määrällisesti näiden kaikkien kohdalla tapahtui hieman laskua edellisestä vuodesta. Sen sijaan koulutukseen hakeutuneiden lukumäärä jatkoi nousuaan. Teologien työllisyystilanteessa tapahtui heikkenemistä kertomuskaudella. Toimikunta on seurannut tapahtuneita muutoksia ja vastannut eri keinoin opiskelijoiden kysymyksiin työllistymisestä. Kiinnostusta toimikunnassa ovat herättäneet teologista koulutusta antavissa oppilaitoksissa tehdyt koulutusuudistukset. Oppilaitosten yhteisenä ongelmana ovat olleet opiskelijoiden pitkät opiskeluajat, joihin on pyritty vaikuttamaan opetuksen kehittämisellä, tutkintorakenteen uudistamisella tai muilla tukitoimilla. Toimikunta on osallistunut Työelämä hankkeeseen osana kirkkohallituksen laajempaa työskentelyä. Erikseen tätä tarkoitusta varten perustetussa työryhmässä on työstetty teologikoulutuksen laadullista ja määrällistä osaamisen ennakointia. Lisäksi tiedekunnat ovat käynnistäneet yhteisen selvitystyön teologikoulutuksen tulevasta tarpeesta. Kirkon ja teologeja kouluttavien oppilaitosten välinen yhteistyö työssäoppimisjaksoilla on toiminut hyvin. Työssäoppimisen evaluointivaiheeseen on tehty joitakin tarpeellisia muutoksia, jotka koskevat esimerkiksi moniammatillisia seminaareja, teologian opiskelijoille eriytettyä seminaariosuutta ja työssäoppimisjakson raportointia. Kertomuksessa todetaan, että opiskelijoiden hiippakuntakontaktit ovat lisääntyneet työssäoppimisjakson yhteydessä, mikä mahdollistaa säännöllisistä hiippakuntavierailuista luopumisen. Opiskelijoiden kirkollista identiteettiä ja motivointia papin työuralle tuetaan edelleen taloudellisesti ja piispojen tekemien tiedekuntavierailujen kautta. 11

17 8 Lisätiedot: Anna-Kaisa Inkala, puh. (09) Käsittely Behandling Päätösehdotus Merkitään tiedoksi liitteen mukainen Kirkon teologikoulutustoimikunnan toimintakertomus vuodelta Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus. Toimenpiteet Päätös Kirkon teologikoulutustoimikunnalle Beslutsförslag Kyrkans teologutbildningskommittés verksamhetsberättelse för året 2014 enligt bilagan (på finska) antecknas för kännedom. Beslut Beslutsförslaget godkändes. Åtgärder Beslut (på finska) till Kyrkans teologutbildningskommitté 12

18 8 Toimintakertomus vuodelta 2014 Liite KIRKON TEOLOGIKOULUTUSTOIMIKUNTA 1. Toimikunnan jäsenet ja tavoitteet Toimikunnan jäsenet Toimintakaudella piispainkokouksen asettamaan kirkon teologikoulutustoimikuntaan kuuluivat Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström (pj.) sekä piispainkokouksen nimeäminä edustajina Kirkon koulutuskeskuksen johtaja, TT Kari Kopperi (vpj.), Kirkon koulutuskeskuksen koulutussuunnittelija Eeva Salo-Kopperi, hiippakuntadekaani, TT Sakari Häkkinen ja piispainkokouksen teologinen sihteeri, TT Anna-Kaisa Inkala. Yliopistojen teologisten tiedekuntien nimeäminä edustajina toimivat Helsingin yliopistosta varadekaani, dosentti Auli Vähäkangas ja työelämäyhteyksien suunnittelija, TT Maria Buchert (siht.), Itä-Suomen yliopistosta yliopistonlehtori, TT Heikki Salomaa sekä professori Gunnar af Hällström Åbo Akademista. Opiskelijajärjestöjen nimeäminä jäseninä työskentelyyn osallistuivat: jatko-opiskelija, TM Isto Peltomäki (TYT, Helsingin yliopisto), TK Markus Kallatsa varajäsenenään teol. yo. Heidi Brand (Fides Ostiensis, Itä-Suomen yliopisto) ja teol. stud. Laura Serell (Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademi). Toimikunta piti toimintakauden aikana kolme kokousta 28.2., ja Toimikunta piti toisen kokouksensa Åbo Akademissa, muutoin kokoukset pidettiin Kirkkohallituksen tiloissa. Toimikunnan tavoitteet Kirkon teologikoulutustoimikunnan työskentelyn perustana on piispainkokouksen vuonna 2001 määrittelemä työjärjestys tavoitteineen. Uusi työjärjestys on hyväksytty piispainkokouksen syysistunnossa Vuoden 2013 toiminnalle asetettiin neljä tavoitetta, jotka ovat: 1. Koulutuksen seuranta ja arviointi työelämänäkökulmasta Seurataan teologisten tutkintojen työelämärelevanssia kirkon näkökulmasta toimien yhteistyöfoorumina ja linkkinä kouluttavien laitosten ja kirkon välillä. Arvioidaan ja seurataan erityisesti rekrytointiin, työssäoppimisjaksojen kokonaisuuteen, papin koulutuspolkuun sekä papin kelpoisuuteen liittyviä asioita. 2. Hiippakuntien tukeminen alueellisten rekrytointitavoitteiden toteuttamiseksi Kehitetään yhteistyötä sekä aktiivista ja jatkuvaa yhteydenpitoa hiippakuntien, seurakuntien ja uskonnonopettajien kanssa. Alueellisen rekrytointitoiminnan kannalta on tärkeää, että tiedekunnat, hiippakunnat ja kokonaiskirkko tekevät yhteistyötä. 3. Opiskelijoiden kirkollisen identiteetin tukeminen Tuetaan opiskelijoiden ammatillista kasvua kohti kirkon virkaa. Varataan toimintakauden talousarvioon määrärahat opiskelijajärjestöjen järjestämän toiminnan tukemiseen, piispojen tiedekuntavierailuihin, opiskelijoiden hiippakuntavierailuihin sekä opiskelijamentorointiin. 13

19 8 4. Opiskelijoiden motivointi papin työuralle Hyödynnetään teologian opiskelijoiden motivaatiotekijöitä koskevan tutkimushankkeen tuloksia opiskelijoiden oppimisprosessien tukemisessa, työssäoppimisjaksojen kehittämisessä ja alalle rekrytoimisessa. Pyritään varmistamaan, että riittävä määrä kirkon työhön soveltuvia opiskelijoita suorittaa kirkon virkaan vaadittavat opinnot. 2. Toimikunnan työskentely 2.1 Koulutuksen seuranta ja arviointi työelämänäkökulmasta Ammatillisen koulutuksen raportti (AKR) vuodelta 2013 antaa perustiedot teologikoulutuksen tarkastelulle erityisesti kirkko työnantajan näkökulmasta. Ammatillisen koulutuksen raporttiin on kerätty vuosittaiset tiedot koulutukseen ja kirkolliselle alalle hakevien, alalla opiskelevien ja alalle valmistuvien määristä sekä oppilaitosten näkemyksiä koulutuksen toteutumisesta ja opiskelijoiden työllistymisestä sekä jatkokouluttautumisesta. Vuonna 2014 teologikoulutuksen aloitti 264 opiskelija, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin koulutuksen aloitti 291 opiskelijaa (vuonna 2012: 263 opiskelijaa). Myös teologisten tutkintojen suoritusmäärä näyttää vähentyneen (TM, TL ja TT). Vuonna 2014 teologisen tutkinnon suoritti 191 opiskelijaa, mikä on vähemmän kuin 2013, jolloin tutkinnon suoritti 253 opiskelijaa (2012 valmistuneita 237). Vuonna 2013 papiksi vihittiin 84 ylemmän teologisen korkeakoulututkinnon suorittanutta, mikä oli hieman vähemmän kuin aikaisempana vuonna, jolloin vihkimyksen sai 90 tutkinnon suorittanutta. Merkille pantavaa on, että teologikoulutukseen hakeutuneiden määrä lisääntyi vuoden 2013 aikana ja jatkoi nousuaan myös vuonna Toimikunnan jokaisessa kokouksessa keskustellaan teologikoulutusta antavien korkeakoulujen ajankohtaisista asioista, joita oppilaitosten työntekijä- ja opiskelijaedustajat kertovat. Toimikunta pyrkii myös vierailemaan kussakin oppilaitoksessa joka toinen vuosi. Toimikunta vieraili Åbo Akademissa ja kutsui systemaattisen teologian yliopistonlehtori, TT, FL, dosentti Mikael Lindfeltin ja osastonsihteeri Tuija Nummisen esittelemään Åbo Akademin teologian koulutuslinjan tutkinnon uudistusta. Tutkinnon uudistus on osa laajempaa, koko Åbo Akademia koskevaa prosessia. Tavoitteena on ollut yksinkertaistaa tutkintojen rakennetta ja opiskelijoiden pääainevalintaprosesseja, mutta myös lisätä tieteenalan oppiaineiden vuoropuhelua ja huomioida aiempaa enemmän työelämän tarpeet. Jatkossa Åbo Akademin teologinen tutkinto jakautuu viiteen osa-alueeseen. Keskeinen muutos on pääaineiden jaottelun muuttuminen temaattisiksi kokonaisuuksiksi, joiden sisällä oppiaineet tekevät yhteistyötä. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa käynnistettiin A1-linjan soveltavan opetuksen kehittämistyö. Tavoitteena on kehittää A1-linjan soveltavaa opetusta erityisesti työelämän uusien vaatimusten ja yhteiskunnan muutosten näkökulmasta. Kehittämistyöryhmään kutsuttiin työelämän edustajia, joilla on asiantuntemusta ja kokemusta A1-linjan soveltaviin opintoihin sisältyvistä osa-alueista, sekä hiljattain A1-linjalta valmistunut teologian maisteri. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan lukuvuonna Itä-Suomen yliopiston yhteiskunnallisen linjan soveltavat opinnot uudistettiin. Vuoden 2014 syksystä alkaen opinnot alkavat samalla tasolla kun niillä, jotka suorittavat kirkon virkaan pätevöittävät opinnot. Kaikkien teologeja kouluttavien oppilaitosten ongelmana on ollut heikko läpivirtaus. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa opintopisteitä ei saavuteta riittävästi ja oppilaitokset ovat pyrkineet kehittämään tukimuotoja, jotta läpivirtaus paranisi. 14

20 8 Tiedekunnat ovat käynnistäneet teologien koulutustarveselvityksen ja koulutustarpeen ennakoinnin (Teotar II). Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana. Toimikunta seuraa teologian opiskelijoiden työllistyvyyteen liittyviä tekijöitä. Näihin kuuluu yleisen työllisyystilanteen kartoittaminen. Teologien työllisyystilanteen heikkeneminen ilmeni toimintakauden alussa Ammatillisen koulutuksen raporttia varten kerätystä materiaalista sekä AKAVAN työttömyystilastoissa. Teologien työllisyyden heikentyminen näkyy myös lisääntyneinä yhteydenottoina ja tarpeena keskustella haastavasta tilanteesta. Työllisyystilanteeseen vaikuttavat yleinen työllisyystilanteen huononeminen, seurakuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen sekä seurakuntien rakenneuudistukseen varautuminen. Toimikunnan puheenjohtaja piispa Björn Vikström laati teologian opiskelijoille kirjeen kirkon työllisyystilanteesta, mikä toimitettiin oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kautta opiskelijoille toukokuussa Opiskelijoilla oli mahdollisuus tulla keskustelemaan työllisyystilanteesta myös toimikunnan organisoimassa Kirkon päivässä, jossa aiheen käsittelyyn varauduttiin Kirkon akateemisten ja yliopiston rekrytoripisteillä. Myös hiippakuntien edustajat vastasivat päivän aikana opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin. Toimikunta seuraa työllisyystilanteen kehittymistä ja on nostanut asian käsittelyn myös vuoden 2015 toiminnan tavoitteisiin. Piispainkokous teki päätöksen uusista pappisviran tutkintovaatimuksista sekä pappisvirkaan hakevilta vaadittavista todistuksista Hiippakuntadekaanit käsittelivät ns. osallistumistodistukseen liittyvää sisältöä ja käytänteitä joulukuussa 2013 ja nimittivät asiaa valmistelevan työryhmän, joka valmisteli todistuksen rakennetta ja ohjeistusta vuoden 2014 aikana. Osallistumistodistusta edellytetään kaikilta papiksi vihittäviltä vuoden 2015 alusta alkaen. Osallistumistodistuksen tavoitteena on kannustaa kirkon työhön tähtääviä opiskelijoita tutustumaan ja aktiivisesti osallistumaan seurakunnan toimintaan sekä tunnistamaan omaa osaamistaan tulevina kirkon työntekijöinä. Jo piispainkokouksen valmistelussa todettiin, että osallistumistodistus voisi olla luonteeltaan opiskelijan laatima portfolio kokemuksistaan ja osaamisestaan seurakunnan toiminnassa. Tämän näkemys on jatkovalmistelussa vahvistunut. Osallistumistodistus on pappisvihkimystä anovan itsensä laatima portfolio (osaamiskansio) omasta osallistumisesta ja sen tuottamasta osaamisesta. Portfolio palvelee opiskelijaa siinä, että hän oppii tunnistamaan kirkon työn kannalta merkittävää ja teologikoulutusta täydentävää osaamista. Lisäksi portfolio antaa hiippakunnille välineen arvioida pappisvirkaa hakevan seurakuntakontekstin tuntemusta, mikä tukee ordinaatiovalmennuksen ja työhön perehtymisvaiheen suunnittelua ja toteutusta. Portfoliota valmistelevan työryhmän esityksestä kerättiin opiskelija- ja asiantuntijapalautetta Kirkon päivän yhteydessä. Asiaa valmisteleva Helsingin hiippakunnan hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen vieraili toimikunnassa, jossa keskusteltiin portfolion sisällöstä sekä siitä, millä tavoin opiskelijoita ohjataan sen tekemisessä. 2.2 Hiippakuntien tukeminen alueellisten rekrytointitavoitteiden toteuttamiseksi Opiskelijoiden kirkollisen identiteetin tukeminen ja papin uralle motivoiminen tapahtuu seurakunnissa ja lisäksi hiippakunnan osallistuvat opiskelijoiden kirkollista identiteettiä tukevaan toimintaan. Opiskelijoiden ja hiippakuntien välisissä tapaamisissa hiippakunnat voivat myös tiedottaa opiskelijoita oman alueensa rekrytointitarpeista ja tavoista. Teologikoulutuksessa soveltavalla opetuksella on keskeinen asema opiskelijan työelämävalmennuksessa. Soveltava opetus on myös keskeinen yhteistyömuoto kouluttavien yliopistojen ja kirkon välillä. Teologisessa koulutuksessa kirkon ja teologeja kouluttavien tiedekuntien välillä on toimiva yhteistyö erityisesti työssäoppimisjaksojen toteuttamisessa. Vuonna 2013 työssäoppimisjaksoille seurakuntiin osallistui 139 teologian opiskelijaa, joka oli hieman vähemmän kuin aikaisempana vuonna (2012: 153). 15

21 8 Kirkko on koonnut Sakasti-sivujensa koulutusosuuteen oppaan työssäoppimisjaksojen ohjauksen tueksi. Oppaan sisällön uudistustyö käynnistyi vuonna Uudistustyön tavoitteena on yhdenmukaistaa seurakuntien ohjaustyössä tarvittava materiaali siten, että kaikki tarvittava materiaali löytyisi samoilta koulutussivuilta. Sivuille on koottu myös opiskelijoiden työssäoppimiseen ja sen evaluointiin liittyvä materiaali. Vuonna 2014 kaikki hiippakunnat järjestivät moniammatillisia KiTOS-seminaareja kirkon alalle opiskeleville. Teologian opiskelijoilta saatu palaute moniammatillisista seminaareista on ollut myönteistä. Teologian opiskelijoilla on tämän lisäksi eriytetty seminaariosuus (Reflektiopäivä), missä käsitellään soveltuvuustutkimuksen tuloksista nousevia teemoja sekä käydään henkilökohtaiset keskustelut hiippakunnan työntekijöiden kanssa. Lisäksi soveltuvuustutkimuksen toteuttajan, Päämäärä oy:n edustajat kertovat Reflektiopäivän aikana soveltuvuustutkimuksen tulkinnoista ja tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden keskustella tuloksista sekä hiippakuntien edustajien että testin toteuttajien kanssa. Työssäoppimisen evaluointivaiheen muutoksiin liittyy, etteivät hiippakunnat enää vastaanota opiskelijoiden raportteja ja ohjaajien lausuntoja. Jatkossa opiskelijat laativat Reflektiopäivää varten soveltuvuustutkimuksen tuloksia reflektoivan raportin. Ohjaajan lausunto ja työssäoppimisjakson raportti toimitetaan vuoden 2015 alusta vain tiedekuntiin. Toimikunta kutsui KiTOS-seminaareja ja Reflektiopäiviä suunnitelleen työryhmän jäseniä sekä oppilaitosten edustajia keskustelemaan uudesta käytännöstä. Tässä keskustelussa nähtiin, että on tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus myös kirjallisen palautteen antamiseen työssäoppimisjaksosta ja siihen liittyvistä hiippakunnan järjestämistä tapaamisista. Toimikunta seuraa jatkossa kyselystä saatua palautetta osana työssäoppimisjaksojen evaluointiin liittyvää prosessia. Toimikunta osallistui teologikoulutuksen osalta kirkon ennakointityöskentelyyn. Ennakointi liittyy osaksi Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä hanketta, jossa myös kirkko on mukana. Ennakoinnilla pyritään työvoiman laadullisen ja määrällisen osaamisen ennakointiin. Kirkkohallitus päätyi siihen, ettei erillisiä ennakoinnin työryhmiä perusteta, vaan käytetään olemassa olevia työryhmiä. Tähän liittyen kirkkohallitus pyysi toimikuntaa tekemään suunnitelman siitä, kuinka se toteuttaa ennakointia osana omaa työskentelyään vuosina Kirkkohallituksen kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntija Marja Pesosen esitteli Ennakointityöskentelyä toimikunnan jäsenille. Toimikunta päätti lisätä ennakoinnin osaksi vuoden 2015 toimintasuunnitelmaa ja perusti työryhmän, joka valmisteli ennakointimateriaalia kokonaiskirkon käyttöön ja Kirkon kouluttajafoorumiin. Työryhmän jäseniä ovat: Kari Kopperi, Eeva Salo-Kopperi, Anna-Kaisa Inkala, Isto Peltomäki, Markus Kallatsa, Auli Vähäkangas ja Maria Buchert. Toimikunta lähetti Kirkon kouluttajafoorumin ennakoinnin työskentelypäivään toimikunnan opiskelijajäsen Isto Peltomäen (ei päässyt osallistumaan) ja sihteeri Maria Buchertin. Työskentelyä jatketaan vuoden 2015 aikana. 2.3 Opiskelijoiden kirkollisen identiteetin tukeminen ja motivointi papin työuralle Opiskelijoiden kirkollisen identiteetin tukemiseksi koulutustoimikunta on järjestänyt piispojen vierailuja tiedekuntiin ja opiskelijoiden vierailuja hiippakuntiin. Toimintakauden aikana todettiin, etteivät opiskelijat enää osallistu samaan tapaan toimikunnan järjestämään toimintaan. Suunnitellut toiminnat ovat peruuntuneet jo useamman kerran. Erityisesti hiippakuntavierailujen osalta tilanne on ollut kiusallinen, sillä hiippakunnat ovat varautuneet vierailuihin, jotka ovat peruuntuneet viime hetkellä osanottajien vähäisyyden takia. Syy vierailujen peruuntumiseen saattaa johtua opiskelijoiden opintoihin liittyvistä tekijöistä ja toisaalta opiskelijajärjestöjen halusta suunnitella itse omaa toimintaansa. 16

22 8 Opintoaikaa rajaava laki astui voimaan , jolloin opiskelijoiden maisterintutkinnon opintoaika määriteltiin 5+2 vuodeksi. Lisäksi läsnäolovelvollisuus opintojen suorittamisen aikana on viime vuosien aikana lisääntynyt. Opiskelijoilla näyttää olevan yhä vähemmän aikaa opintojen (ja mahdollisen työelämän) jälkeiseen vapaaehtoiseen aktiivisuuteen, jota toteutetaan opiskeluperiodien aikana. Opiskelijajärjestöt näyttävät olevan myös itse aktiivisia kutsumaan hiippakuntien edustajia ja piispoja omiin tilaisuuksiinsa. Opiskelijat kutsuvat hiippakuntien edustajia tai piispoja tilaisuuksiinsa yleensä nopeammalla aikataululla kuin toimikunta, mikä mahdollistaa paremmin esimerkiksi ajankohtaiset asioiden käsittelyn kutsutun henkilön kanssa. Toimikunta keskusteli tilanteesta ja tiedusteli piispoilta, hiippakuntadekaaneilta sekä toimikunnan opiskelijajäseniltä olisiko tilanteessa syytä pohtia muita mahdollisia toimenpiteitä, joilla hiippakunnat pitävät yhteyttä opiskelijoihin. Piispat ilmaisivat kiinnostuksena vierailla edelleen tiedekunnissa. Usein piispojen vierailuun osallistuu myös hiippakunnan muita työntekijöitä ja vierailut toteutuvat oppilaitoksissa, eivätkä sido ajallisesti ja taloudellisesti opiskelijan resursseja. Toimikunta päätyi siihen, että säännöllisistä hiippakuntavierailuista luovutaan ja jatketaan opiskelijatoiminnan taloudellista tukemista. Näin opiskelijat voivat itse suunnitella toimintaansa ja hakea siihen tukea toimikunnalta. Toimikunta näki myös, että Reflektiopäivän ja KiTOS-seminaarien myötä opiskelijoiden hiippakuntakontaktit työssäoppimisjaksojen yhteydessä lisääntyvät, minkä vuoksi hiippakuntavierailujen määrää on mahdollista vähentää. Myös pappisvirkaa hakevan todistus seurakunnan toimintaan osallistumisesta suuntaa opiskelijoita luomaan kontaktia seurakuntaan opintojen aikana. Toimikunta tukee teologian opiskelijoiden opiskelijatoimintaa, joka täyttää seuraavat kriteerit: Tuettavan opiskelijatoiminnan tulee olla teologikoulutustoimikunnan toimintasuunnitelman tavoitteita tukevaa ja sen tulee tukea teologian ylioppilaiden pappisidentiteettiä ja hengellistä kasvua. Toiminnan tulee olla opiskelijoiden järjestämää. Hakemukselta edellytetään toimintasuunnitelmaa, hankkeen kokonaisbudjettia ja aikataulua. Toimintaa ei tueta takautuvasti. Haettavista varoista tiedottaminen tapahtuu teologikoulutustoimikunnan opiskelijajäsenten kautta ja TEKO:n sihteeri esittelee hakemukset kokouksissa. Toimikunta tuki teologian opiskelijoiden toimintaa toimintakaudella myöntämällä Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademille (TSF) 833 euroa, Fides Ostiensikselle 1333 euroa ja Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistykselle (TYT) 1833 euroa. Tuen käytöltä edellytettiin, että se täyttää toimikunnan asettamat kriteerit ja tuen käytöstä raportoidaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Toimikunta laati ohjeet tuen käytöstä ja ne on luettavissa piispainkokouksen työryhmien sivuilla suomeksi ja ruotsiksi. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta osallistui tänä vuonna Helsingin yliopiston urapalveluiden ryhmämentorointiohjelmaan. Mentorointi käynnistettiin yhteisellä aloitustilaisuudella ja ryhmät toimivat noin puolen vuoden ajan, minkä jälkeen järjestetään yhteinen päätöstilaisuus. Opiskelijoiden on mahdollista saada ryhmämentorointiin osallistumisesta 1 opintopiste. Teologinen tiedekunta tarjosi kolme mentorointiryhmää, joista yksi suunnattiin A1-linjalla ja kaksi A2-linjalla opiskeleville. Hakijoita ohjelmaan oli 11 ja näistä 6 opiskeli A1-koulutusohjelmassa ja suunnitteli mahdollista työuraa pappina. Ryhmämentoroinnin lisäksi yksi opiskelija toivoi itselleen henkilökohtaista mentoria, joka saatiin järjestettyä Espoon hiippakunnasta. Toimikunta on järjestänyt yhdessä kanttorikoulutustoimikunnan kanssa joka toinen vuosi teologeille ja kirkkomuusikoille suunnatun Kirkon päivän. Viimeinen yhteinen Kirkon päivä: Kaikilla on äänensä, järjestettiin Päivässä käsiteltiin musiikkia henkilökohtaisen hengellisen elämän, kirkon työn, aivotutkimuksen ja luterilaisuuden näkökulmista. Kirkon päivään osallistui noin 160 teologian ja kirkkomusiikin opiskelijaa. Lisäksi mukana oli oppilaitosten henkilökuntaa sekä hiippakunnan ja kirkkohal- 17

23 8 lituksen edustajia. Kirkon päivän tavoitteena on ollut lisätä kirkon alan opiskelijoiden moniammatillista kohtaamista sekä mahdollistaa opiskelijoiden ja hiippakuntien välinen yhteys jo opintojen aikana. Pidemmän aikaa on suunniteltu kaikille kirkon alan opiskelijoille yhteisen Kirkon päivän järjestämistä, mutta tapahtuman järjestäminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi. Yhteisen ajan löytäminen näyttää olevan lähes mahdotonta, järjestelyt vaativat laajan valmisteluorganisaation ja päivän kustannukset muodostuvat suuriksi. Samaan aikaan on kuitenkin kehitetty KiTOS-seminaareja, jotka näyttävät vastaavan paremmin Kirkon päivien tavoitteisiin. Ne ovat moniammatillisia, ne mahdollistavat toimivan vuorovaikutuksen sekä piispan että hiippakunnan kanssa. Tämän vuoksi on päädytty ratkaisuun, että Kirkon päiviä ei järjestetä lähitulevaisuudessa. Tilannetta tullaan kuitenkin arvioimaan uudelleen muutaman vuoden kuluttua. Kirkon teologikoulutustoimikunnan puolesta Björn Vikström puheenjohtaja Maria Buchert sihteeri 18

24 9 9 9 < > < > Kanttorikoulutustoimikunnan toimintakertomus 2014 Kantorutbildningskommitténs verksamhetsberättelse 2014 Esittelijä: Anna-Kaisa Inkala Kanttorikoulutustoimikunta laatii vuosittain toimintakertomuksen ja toimittaa sen työjärjestyksen mukaan piispainkokoukselle, Ammatillisen koulutuksen seurantaryhmälle ja Kirkon koulutuskeskukselle tammikuun 15. päivään mennessä (7 ). Toimikunta on työskennellyt kaudelle asettamiensa tavoitteiden mukaisesti kehittämällä opiskelijarekrytointia, pitämällä yhteyttä oppilaitoksiin ja seuraamalla kirkkomusiikin oppiaineiden sisältöjä sekä toteutusta. Suositus kirkkomusiikin opiskelijoiden seurakuntaharjoittelusta valmistui. Sen sijaan suunnitelmissa ollutta tutkimusta kanttoriksi kasvamisesta ei päästy vielä käynnistämään. Kirkkomusiikin koulutukseen hakeneiden kokonaismäärässä on tapahtunut selvää laskua. Toimikunnan arvion mukaan erityistä vaikutusta tähän on ollut päätöksellä lakkauttaa alan koulutus Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tärkeäksi nähtiin seurata tiiviisti ammattikorkeakouluissa annettavan kanttorikoulutuksen yleistä tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Toimikunnalla oli päävastuu teologikoulutustoimikunnan kanssa järjestetystä Kirkon päivästä, jonka valmistelut ja toteutus asetettiin kauden toiminnan yhdeksi painopisteeksi. Osallistuminen Työelämä hankkeeseen on merkinnyt kanttorien laadullisen ja määrällisen osaamistarpeen selvitystyön käynnistämistä. Työskentelyä on tehty toimikunnassa ja yhteistyössä kirkkohallituksen koordinoiman ennakoinnin muiden osapuolten kanssa. Ennakointia alan muuttuvista tarpeista jatketaan vuoden 2015 aikana. Lisätiedot: Anna-Kaisa Inkala, puh. (09) Käsittely Behandling 19

25 9 Päätösehdotus Merkitään tiedoksi liitteen mukainen Kanttorikoulutustoimikunnan toimintakertomus vuodelta Beslutsförslag Kantorutbildningskommitténs verksamhetsberättelse för året 2014 enligt bilagan (på finska) antecknas för kännedom. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotus. Beslut Beslutsförslaget godkändes. Toimenpiteet Päätös Kanttorikoulutustoimikunnalle Åtgärder Beslut (på finska) till Kantorutbildningskommittén 20

26 9 Toimintakertomus vuodelta 2014 Liite KANTTORIKOULUTUSTOIMIKUNTA 1. Kanttorikoulutustoimikunnan kokoonpano Kanttorikoulutustoimikunnan puheenjohtaja kaudella on kenttäpiispa Pekka Särkiö. Jäseniä ovat Ari Rautakoski, varapuheenjohtaja, Oamk (varajäsen Pekka Arola, Tamk), Lasse Erkkilä, Kirkkohallitus, Kirkon koulutuskeskus (varajäsen Eeva Salo-Kopperi), Anne Hätönen, Sibelius- Akatemia, Helsinki (varajäsen Anna Antikainen, Kuopio), Peter Peitsalo, Sibelius-Akatemia, Helsinki (varajäsen Jorma Hannikainen), Maria Kujanpää, opiskelijajäsen, Tamk (varajäsen Nina Ylikulju, Oamk,) Seppo Kirkinen, Sibelius-Akatemia, Kuopio (varajäsen Mikko Korhonen), Richard Nicholls, Kuopion hiippakunta (varajäsen Hanna Remes, Helsingin hiippakunta), Pekka Rehumäki KJY:n johtaja, KKH (varajäsen Mika Mäntyranta), Anna-Kaisa Inkala, Piispainkokous (varajäsen Jyri Komulainen). Sihteerinä ovat toimineet virkansa puolesta KJY:n musiikin asiantuntija Ulla Tuovinen sekä Teija Tuukkanen syyskuusta 2014 alkaen. Ulla Tuovinen siirtyi elokuussa toimikunnassa Kirkon koulutuskeskuksen edustajaksi Lasse Erkkilän tilalle. 2. Kanttorikoulutustoimikunnan tehtävät, vuoden 2014 kokoukset ja niiden painopisteet Kanttorikoulutustoimikunnan tehtävänä on seurata kirkkomusiikin koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittymistä ja toteutumista, kehittää opiskelijarekrytointia sekä alan eri toimijoiden yhteistyötä. Kanttorikoulutustoimikunnan jäsenet edustavat kukin taustatahoaan. Kanttorikoulutustoimikunta on pitänyt vuonna 2014 neljä kokousta sekä yhden kirkkomusiikin laadullisen ja määrällisen ennakointityöskentelyn. Painopisteitä vuoden aikana ovat olleet ennakointityöskentelyn aloittaminen, Kirkon päivän järjestelyt sekä ammattikorkeakoulutasoisen kanttorikoulutuksen kokonaistilanteen seuraaminen. 3. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen 3.1. Opiskelijarekrytoinnin kehittäminen Oppilaitosten tarkat hakijamäärät, valmistuneiden määrät jne. kirjataan keväällä 2015 valmistuvaan Ammatillisen koulutuksen ryhmän raporttiin. Keväällä 2014 Sibelius-Akatemiaan kirkkomusiikkikoulutukseen pyrki 63 henkilöä. Helsinkiin heistä valittiin 16 ja Kuopioon 15. Oulun ammattikorkeakouluun kirkkomuusikon koulutukseen haki 26 henkilöä, joista valittiin 7 ja Yrkeshögskolan Noviaan haki 6 henkilöä, joista valittiin 4. Vuonna 2013 Akatemiaan haki 82 henkilöä. Helsinkiin heistä valittiin 13 ja Kuopioon 12, Oamkiin haki 19 henkilöä, joista valittiin 13, Tamkiin haki 28 henkilöä, joista valittiin 5 ja Yrkeshögskolan Noviaan haki 3 henkilöä, joista valittiin 2. Hakijoiden kokonaismäärässä tapahtui siis selkeää pudotusta sen myötä, että Tamkiin ei enää otettu uusia opiskelijoita. 21