Kohti pappisvirkaa. Suomessa suoritettavien teologisten tutkintojen pätevöittäminen pappisvirkaan

Transkriptio

1 Kohti pappisvirkaa Suomessa suoritettavien teologisten tutkintojen pätevöittäminen pappisvirkaan

2 Kirkon teologikoulutustoimikunta Kotimaisten tutkintojen työryhmä 2007 Toimituskunta Ulla Eerolainen Jaana Kettunen Emma Metso Mervi Palva Johanna Räsänen Eeva Salo Timo Tulisalo Valokuvat Seppo S. Sirkka Design Karstium ISBN

3 Sisältö Papiksi! 5 1 Papin koulutuspolku 7 2 Miksi kirkko edellyttää pappisvirkaan opintoja ja osaamista? 9 3 Edellytettävät opinnot tiedekunnittain 13 Helsingin yliopisto Åbo Akademi Joensuun yliopisto 4 Yhteystietoja 21 5 Liitteet 23 Pappisvirkaan kelpoistava tutkinto Muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta vaadittavat opinnot Papiksi vihkimistä koskeviä määräyksiä

4

5 Papiksi! Kirkko tarvitsee pappeja. Kirkon hengellinen elämä perustuu Jumalan sanan julistuksen ja pyhien sakramenttien varaan. Näiden julkinen hoitaminen on pappisviran tehtävä. Siksi kirkko kutsuu ja vihkii uusia sananpalvelijoita. Papiksi vihitään apostolisen perinteen mukaisesti rukouksen ja kättenpäällepanemisen kautta. Asettaessaan kätensä vihittävän päälle piispa lausuu: Siunatkoon sinua kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, ja pyhittäköön sinut palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla. Kirkko tarvitsee erilaisia pappeja. Eri tehtävissä on käyttöä monenlaisille lahjoille ja taidoille. Julistuksen, opetuksen, kasvatuksen, sielunhoidon, diakonian, johtamisen, hallinnon ja lähetystyön piirissä tarvitaan erilaisia persoonallisia kykyjä ja ominaisuuksia. Kirkko tarvitsee sitoutuneita ja ammattitaitoisia pappeja. Papin identiteetti kasvaa monipuolisesta teologisesta osaamisesta ja juurtumisesta kirkon hengelliseen elämään. Yhtä tärkeää on myös kyky vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön seurakunnan rakentamiseksi. Erilaiset vastuutehtävät ja työkokemus paikallisseurakunnassa vahvistavat teologin identiteettiä. Hengellinen ja persoonallinen kasvu voivat tapahtua yhteistyössä esimerkiksi mentorin tai hengellisen matkakumppanin kanssa. Kirkko järjestää teologian opiskelijoille erilaisia tilaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijavierailut hiippakunnissa, Kirkon päivä ja piispojen vierailut tiedekunnissa. Hyvästä yleissivistyksestä ja elämän avarasta seuraamisesta on myös hyötyä papin virassa. Teologian maisterin tutkinto on keskeinen osa sitä kokonaisuutta, joka valmentaa ihmistä pappisvirkaan. Virkaan vihittävältä edellytetään tiettyjä opintoja (liite 5.1). Näin pyritään osaltaan varmistamaan, että tulevalla työntekijällä on monipuoliset valmiudet kirkon työhön. Korkeakouluopinnot tuovat teologista osaamista, jota kirkko ja sen jäsenet odottavat papilta. Teologinen asiantuntemus tuo työhön varmuutta ja auttaa jaksamaan. Tässä oppaassa kerrotaan, millaisia opintoja kirkko edellyttää pappisvirkaan vihittävältä. Pappisvirassa ei olla yksin. Siinä liitytään kirkon yhteiseen uskoon. Vuosituhantinen traditio kannattelee elämän suurten kysymysten ja haasteiden keskellä. Papin työtä tehdään yhteistyössä luottamushenkilöiden, toisten pappien ja muiden kirkon työntekijöiden kanssa. Pappisvihkimyksen kaavassa muistutetaan, että pappisvirkaan kuuluu sekä työn vaiva että Jeesuksen lupaus. Asettaessaan stolan vihittävän harteille pappeuden merkiksi piispa lausuu: Jeesus sanoo: Ota minun ikeeni harteillesi. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt. Tähän kutsuun tahdon rohkaista sinua vastaamaan. Tervetuloa rakentamaan ja palvelemaan tulevaisuuden kirkkoa! Mikko Heikka Piispa, Kirkon teologikoulutustoimikunnan puheenjohtaja

6

7 Papin koulutuspolku Kirkko järjestää tuleville ja jo virassa toimiville papeille monenlaista koulutusta. Papin koulutuspolun, niin sanotun pastoraalikoulutuksen, alkupää muodostuu erityisesti seuraavista osista: työssäoppimisjakso seurakunnissa, psykologinen soveltuvuustutkimus, ordinaatiokoulutus tuomiokapitulissa ennen pappisvihkimystä, ohjattu työhön perehdyttäminen pappisvihkimyksen jälkeen, pastoraalitutkinnon suorittaminen työn ohessa. Papin koulutuspolku alkaa soveltaviin opintoihin sisältyvällä seurakuntaharjoittelulla seurakunnassa. Tämä ohjattu työssäoppimisjakso on osa teologian maisterin tutkintoa. Seurakuntaharjoittelun jälkeen hiippakunnat järjestävät teologian opiskelijoiden palauteseminaarin. Sitä edeltää kirkon organisoima työpsykologinen soveltuvuustutkimus, joka edellytetään kaikilta papiksi vihittäviltä. Tutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus arvioida soveltuvuuttaan papin työhön ja antaa hänelle välineitä itsetuntemuksen syventämiseen, persoonalliseen kasvuun ja itseohjautuvuuteen ammatillisessa kehittymisessä. Pappisvihkimystä edeltää tuomiokapitulin järjestämä ordinaatiokoulutus. Sen aikana tuomiokapituli tarkastelee papiksi aikovan soveltuvuutta teologisen osaamisen (TM-tutkinto), henkilökohtaisen soveltuvuuden ja evankelis-luterilaisessa kirkossa tarjolla olevan työtehtävän näkökulmasta. Näiden edellytysten täyttyessä kirkko kutsuu ja vihkii virkaan. Vihkimyksen edellytyksenä on vokaatio eli se, että jokin seurakunta tai kristillinen järjestö on kutsunut henkilön toimittamaan papinvirkaa. Pappisvirkaan vihittäväksi hyväksymisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli. Vahvan hengellisen identiteetin ohella kirkko työnantajana odottaa uusilta työntekijöiltä ammatillista osaamista ja halua kehittyä. Vastavalmistuneen osaaminen on erilaista kuin pidempään työelämässä palvelleen seurakuntapapin. Parhaimmillaan uuden ja vanhan työntekijän osaaminen voivat täydentää toisiaan. Pappisvihkimyksen jälkeen vihitty pappi perehtyy ohjatusti seurakuntatyöhön. Sen jälkeen hän voi aloittaa pastoraalitutkinnon suorittamisen hiippakunnassa ja Kirkon koulutuskeskuksessa ( Tämän jälkeen tarjolla on monenlaista ammatillista osaamista syventävää ja laajentavaa henkilöstökoulutusta.

8

9 Miksi kirkko edellyttää pappisvirkaa n opintoja ja osaamista? Mitä osaamista papin työssä tarvitaan? Pappisvirka on luterilaisen tunnustuksen mukaan sanan ja sakramenttien hoitamisen virka. Se on palvelutehtävä, joka on olemassa, jotta ihmisissä syntyisi ja kasvaisi usko Kristukseen ja rakkaus lähimmäiseen. Papin erityisenä tehtävänä on jumalanpalveluksen toimittaminen ja pyhien sakramenttien jakaminen, muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen, rippikoulu- ja muu opetus sekä yksityinen sielunhoito ja rippi (kirkkojärjestys 5:1). Papin työ liittyy seurakuntalaisten elämäntilanteisiin syntymästä kuolemaan ja ilosta suruun. Useimmissa seurakunnissa papeilla on myös jokin oma työala kuten lapsityö, nuorisotyö, diakoniatyö tai lähetystyö. Papin arkityöhön seurakunnassa kuuluvat usein toiminnan ja talouden suunnittelu ja kehittäminen. Pappisvirka on myös paimenvirka, johon liittyvät erilaiset johtamis- tai asiantuntijatehtävät. Papin tehtävien edellyttämät tiedot ja taidot voidaan jakaa neljään osaamisalueeseen. Ne ovat 1) jumalanpalvelus ja kirkolliset toimitukset, 2) kristillinen kasvatus ja ohjaus, 3) sielunhoito ja diakonia sekä 4) työyhteisö ja yhteiskunta. Seurakuntatyössä ensimmäinen osa-alue korostuu, erityistehtävissä jokin jälkimmäisistä. Toisaalta kaikki osaamisalueet läpäisevät tavalla tai toisella jokaisen papin työtä. Pappi joutuu työssään esimerkiksi kohtaamaan surevia omaisia, johtamaan kokouksia, vetämään vanhempainiltoja, pitämään puheita ja kirjoittamaan tekstejä. Hänen ammattitaitoonsa kuuluu, että hän osaa esimerkiksi toimittaa ehtoollisen tai avioliittoon vihkimisen kirkkokäsikirjan mukaisesti, pitää kirkon uskoon perustuvan ja tilanteeseen sopivan saarnan, tukea syöpään sairastunutta ihmistä tai pitää jäsennellyn oppitunnin jostakin eettisestä kysymyksestä. Sekä kyky esiintyä että kyky herkistyä kuuntelemaan toista ovat tärkeitä. Monipuolista teologista osaamista pappi tarvitsee sekä seurakuntansa että itsensä takia. Hänellä on oltava tietyt tiedot ja taidot voidakseen palvella asianmukaisesti seurakuntaansa tai työyhteisöään. Teologinen asiantuntemus on tärkeää myös papin oman jaksamisen kannalta. Työssä jaksaa helpommin, jos kokee omaavansa riittävät edellytykset perustehtävien hyvään hoitamiseen. Osa papin työtä on myös omasta persoonasta ja jaksamisesta huolehtiminen. Papilla on oikeus myös omaan työnohjaajaan, sielunhoitajaan, terapeuttiin tai hengelliseen matkakumppaniin. Papin ammattitaito kehittyy vähitellen jatkuvan opiskelun ja vuosien työkokemuksen myötä. Kukaan ei ole valmis yhdessä yössä. Vastavalmistuneelta

10 10 teologian maisterilta ei voi vaatia kaikkien papin työssä vaadittavien taitojen täydellistä hallintaa. Yliopistotasoiset teologiset opinnot antavat kuitenkin vahvat perustiedot ja -taidot, joiden varaan omaa osaamista on hyvä rakentaa. Mitä opintoja kirkko edellyttää? Teologisen tieteen alla on useita tieteen aloja, joille on yhteistä tutkimuskohde eli kristinusko. Piispainkokouksen kelpoisuusvaatimukset (liite 5.1) täyttävän teologian maisterin tutkinnon tarkoituksena on antaa pappisvirkaan vihittäville riittävän laaja teologinen perussivistys sekä taitoa soveltaa näitä tietoja papin työssä. Vaikka kelpoisuusvaatimukset määrittelevät teologisten opintojen vähimmäismäärän, jää opiskelijoille mahdollisuus myös omiin valintoihin erityisesti aine- ja syventävissä opinnoissa. Opiskelijoiden omassa harkinnassa on, mitä osaamista, tietoja ja taitoja he tarvitsevat. Seurakuntaharjoittelut ja muu työkokemus ovat hyvänä peilinä, kun opintojen painopisteitä valitaan. Raamattu, kristinuskon historia, oppi, etiikka ja kirkollinen toiminta ovat teologian keskeistä sisältöä. Opintoihin tulee sisältyä syventävät opinnot eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian tai käytännöllisen teologian alalta. Nämä neljä teologian alaa keskittyvät nimenomaan kirkon uskon ja toiminnan tutkimiseen. Myös uskontotieteen opinnot ovat moniarvoistuvassa yhteiskunnassamme hyödyksi, vaikka niitä ei lueta pappisvirkaan kelpoistaviksi syventäviksi opinnoiksi. Teologian juurille pääseminen edellyttää Raamatun ja kristinuskon klassisten tekstien tuntemusta myös alkukielillä. Siksi kirkko edellyttää papiksi vihittäviltä heprean, kreikan ja latinan perusteiden hallintaa. Raamattu on kirkon pyhä kirja, jonka sanomaa pappi on kutsuttu välittämään. Hänen tulee olla perehtynyt Raamatun syntyyn, sisältöön, tutkimukseen, tulkintaan, vaikutushistoriaan ja soveltavaan käyttöön. Hän ymmärtää Raamatun kriittisen tutkimuksen ja uskonnollisten tulkintojen kohtaamiseen liittyvää problematiikkaa. Papin on työssään osattava arvioida omaa aikaansa kristinuskon historian kannalta. Siksi opinnoissa perehdytään kristillisen opinmuodostuksen historiaan, kirkkokuntien ja kristillisten yhteisöjen historiaan, niiden vuorovaikutukseen yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa sekä uskonnollisen elämän historiaan. Papin on tunnettava se usko, jota hänen kirkkonsa tunnustaa. Siksi hän tarvitsee työssään sekä suurten kirkkokuntien että luterilaisen perinteen keskeisen opetuksen, käytännön ja omaleimaisten piirteiden tuntemusta. Tähän aihepiiriin kuuluvat kristilliset uskonnäkemykset ja eettiset katsomukset, opinmuodostuksen ja filosofisten virtausten väliset yhteydet, ekumenia, hengellinen elämä, sielunhoito, diakonia, kirkko-oikeus sekä kristillinen opetus ja kasvatus. Pappi tarvitsee myös kykyä osallistua uskontojen väliseen dialogiin ja arvokeskusteluun. Tähän hän tarvitsee eettisten oppijärjestelmien perusteiden, erilaisten maailmankatsomuksien, ideologioiden ja spiritualiteettien sisältöjen tuntemusta sekä perehtymistä maailmanuskontoihin.

11 Soveltaviin opintoihin kuuluva seurakuntaharjoittelu ja muu työkokemus, opettavat soveltamaan teologista asiantuntemusta kirkon työssä. Pappisvirkaan hakeutuvilta edellytetään jumalanpalveluselämän, uskontokasvatuksen ja sielunhoidon soveltavia opintoja, joihin sisältyy päätoiminen työssäoppimisjakso jossakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa. 11

12 12 3

13 Edellytettävät opinnot tiedekunnittain 13 Kelpoisuusvaatimusten ehtojen täyttymistä arvioitaessa sovelletaan voimaantulleen piispankokouksen päätöstä. Mikäli opiskelija on saanut tutkintoon johtavan opinto-oikeuden ennen , häneen voidaan soveltaa joko uutta päätöstä tai tutkinto-opintojen aloittamisajankohdan mukaista piispainkokouksen säädöstä jälkeen vanhamuotoisten opintojen suorittaminen ei ole enää mahdollista. Tutkinnon jälkeen suoritettavat täydentävät opinnot ovat maksullisia. Piispainkokouksen päätöksen mukaan uskontotieteen opintoja ei lueta kelpoisuusvaatimusten edellyttämiksi teologisiksi opinnoiksi. Helsingin yliopisto Helsingin teologisessa tiedekunnassa on kaksi koulutusohjelmaa ja niiden sisällä kaksi linjavaihtoehtoa: A: Kirkkojen ja yhteiskunnan teologisten tehtävien koulutusohjelma A1-linja: Evankelis-luterilaisen kirkon papin/lehtorin pätevyys A2-linja: Yleinen linja B: Koulun uskonnonopettajan koulutusohjelma B1-linja: Yhden opetettavan aineen (uskonnon) opettajan pätevyys B2-linja: Kahden opetettavan aineen pätevyys Teologiseen tiedekuntaan otettava opiskelija valitaan aina suoraan A-koulutusohjelmaan. Opintojen aikana opiskelija valitsee suuntautumisensa mukaisesti A1- tai A2-linjan opinnot. B-koulutusohjelmaan valitaan vuosittain opiskelijoita erillisen pääsykokeen kautta. Kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa opiskelija voi suorittaa teologian kandidaatin tutkinnon (180 op) ja teologian maisterin tutkinnon (120 op). Tiedekunnan A1-linjan tutkintovaatimukset ovat voimaan tulleen piispainkokouksen päätöksen mukaisia.

14 14 TUTKINNON RAKENNE Suuntautumisvaihtoehto A1 Teologian kandidaatin tutkinto Yleis- ja kieliopinnot Klassiset kielet Perusopinnot Aineopinnot (sis. kandidaatintutkielma) Vapaavalintaiset opinnot Soveltavat opinnot Yhteensä Teologian maisterin tutkinto Vapaavalintaiset opinnot Soveltavat opinnot Syventävät opinnot Pro gradu -tutkielma Yhteensä 25 op 30 op 60 op 50 op 10 op 5 op 180 op 25 op 15 op 40 op 40 op 120 op Myös B-koulutusohjelmaan hakeutuva opiskelija saa pätevyyden evankelis-luterilaisen kirkon virkaan, mikäli hänen opintonsa täyttävät tarvittavat vaatimukset. Kirkon virkaan pätevöittäviä opintoja tulee opiskelijalla olla seuraavasti: Klassisten kielten opinnot A1-linjalla opiskelevilta vaaditaan tutkintovaatimusten mukaisesti klassisten kielten opintoja kustakin kielestä (kreikka, heprea, latina) yksi opintojakso tai vähintään 10 opintopistettä kustakin kielestä, yhteensä vähintään 30 op. KL10/Y65 Kreikka (10 op) KL20/Y75 Heprea (10 op) Kl30/Y85 Latina (10 op) B-koulutusohjelmassa opiskelijalta vaaditaan yhteensä 20 opintopistettä ainakin kahdesta klassisesta kielestä (kreikka, heprea, latina). Perusopinnot Tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisesti opiskelijan on tehtävä perusopinnot eksegetiikasta, kirkkohistoriasta, systemaattisesta teologiasta, käytännöllisestä teologiasta ja uskontotieteestä. Jokaisen laitoksen perusopintojen laajuus on 12 opintopistettä, yhteensä 60 op. Uskontotieteen opintoja ei lasketa mukaan kirkon virkaan vaadittaviin opintoihin. Näin ollen perusopintojen jälkeen opiskelijalle on kertynyt kirkon virkaan vaadittavia teologisia opintoja yhteensä 48 op. Aine- ja syventävät opinnot Perusopintojen lisäksi opiskelijan tulee tehdä kirkon virkaan vaadittavia teologisia opintoja eksegetiikasta, kirkkohistoriasta, systemaattisesta teologiasta ja käytännöllisestä teologiasta siten, että vaadittavia vähintään 100 opintopistettä täydentyvät. Teologisten aineiden perusopintojen (48 op) jäl-

15 keen aine- ja syventävien opintojen osuus on vähintään 52 op. Aineopintojen tulee sisältää ainakin 10 op laajuiset opinnot pääainelaitokselle. Kirkon virkaan vaadittavaan teologisten opintojen 100 opintopistemäärään ei sisälly pro gradu -tutkielmaa. Opinto-oppaasta löytyvät tarkemmat linjakohtaiset tiedekunnan määräykset aine- ja syventävien opintojen suorittamisesta. 15 Soveltavat opinnot Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkaan vaadittavat soveltavat opinnot ovat laajuudeltaan yhteensä 20 opintopistettä. Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen soveltavat opinnot koostuvat kahdesta osasta: Valmentava jakso, joka koostuu kolmesta osiosta (yht. 5 op) Jumalanpalveluselämän I praktikum Uskontokasvatuksen I praktikum Sielunhoidon I praktikum Kirkon tehtäviin painottuvat soveltavat opinnot (yht. 15 op) Päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa (5 op) Jumalanpalveluselämä II praktikum (3 op) Uskontokasvatuksen II praktikum (4 op, sis. HOPS) Sielunhoidon II praktikum (3 op)

16 16 Åbo Akademi Åbo Akademin teologian koulutusohjelmassa on kolme opintolinjaa. Yleisopintolinja Aineenopettajan opintolinja Vapaa opintolinja Teologiseen tiedekuntaan otettava opiskelija hyväksytään koulutusohjelmaan, linjavalinta on vapaa. Koulutusohjelmassa voi suorittaa teologian kandidaatin (180 op) ja teologian maisterin (120 op) tutkinnot. Teologian kandidaatin tutkinto suoritetaan ennen teologian maisterin tutkintoa. Yleisopintolinja on tarkoitettu lähinnä niille, jotka tähtäävät seurakuntavirkaan (pappi, lehtori) tai muihin virkoihin, joissa tarvitaan teologista asiantuntemusta. Aineenopettajan opintolinja antaa kelpoisuuden aineenopettajan virkoihin, ja vapaan opintolinjan valinneet voivat suhteellisen vapaasti yhdistää eri aineita sekä tiedekunnassa että sen ulkopuolella. Jos aineenopettajan opintolinjalla ja vapaalla opintolinjalla opiskeleva haluaa saada kelpoisuuden papiksi tai lehtoriksi, tulee tutkinnon täyttää piispainkokouksen määrittelemät kelpoisuusvaatimukset. TUTKINNON RAKENNE Yleisopintolinja A Teologian kandidaatin tutkinto Yleisopinnot ja kieliopinnot Klassiset kielet Soveltavat opinnot Perusopinnot Aineopinnot Yhteensä Teologian maisterin tutkinto Soveltavat opinnot Aineopinnot Vapaasti valittavat opinnot Syventävät opinnot Pro gradu -tutkielma Yhteensä 20 op 35 op 5 op 70 op 50 op 180 op 15 op 15 op 10 op 40 op 40 op 120 op Klassiset kielet Klassisten kielten laajuus on 35 op, Uuden testamentin kreikan peruskurssi 10 op, Raamatun heprean peruskurssi 10 op, latinan kurssit 5 op + 5 op ja sen lisäksi yhden klassisen kielen tekstikurssi 5 op. Perusopinnot Yleisopintolinjalla perusopintoja suoritetaan jokaisesta tiedekunnan aineesta 10 op. Yhteensä perusopintojen laajuudeksi muodostuu 70 op.

17 Aineopinnot Aineopintojen laajuus on yleisopintolinjalla kandidaatin tutkinnossa yhteensä 50 op ja maisterin tutkinnossa 15 op. Jos haluaa saada kelpoisuuden papiksi tai lehtoriksi, tulee tutkinnon täyttää piispainkokouksen määrittelemät kelpoisuusvaatimukset. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat aineopinnot muodostuvat pääaineesta (30 op) sekä muista aineista (20 op). Pääaine on vapaasti valittavissa. Sivuaineopinnot muodostuvat kahdesta tiedekunnan aineesta tai yhdestä tiedekunnan ulkopuolisesta aineesta. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot suoritetaan yleensä ennen maisteriopintojen alkua. Maisterin tutkintoon kuuluvat aineopinnot muodostuvat jokaisella linjalla tieteenteorian ja metodiopinkurssista (5 op). Yleisopintolinjalla aineopintoihin kuuluu pakollinen hermeneutiikan kurssi (10 op). 17 Syventävät opinnot Syventäviä opintoja suoritetaan yhteensä 80 op, jotka jakautuvat seuraavasti: pääaineen syventäviä opintoja 40 op ja pro gradu -tutkielma 40 op. Soveltavat opinnot Yleisopintolinjan opiskelijat suorittavat kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen tehtäviin vaadittavat soveltavat opinnot (20 op), joihin kuuluu jumalanpalveluselämän, uskontokasvatuksen ja sielunhoidon soveltavia opintoja sekä päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa: Soveltavien opintojen sisältö Orientoiva praktikum (2 op) Kristillisen kasvatuksen harjoitukset (2 op) Liturgis-homileettiset harjoitukset (4 op) Sielunhoidon harjoitukset (2 op) Median käytön harjoitukset (2 op) Työssäoppimisjaksot Uskontokasvatuksen työssäoppimisjakso (2 op) Jumalanpalveluselämän työssäoppimisjakso (4 op) Sielunhoidon työssäoppimisjakso (2 op)

18 18 Joensuun yliopisto Joensuun yliopiston läntisen teologian koulutusohjelmassa on kolme suuntautumisvaihtoehtoa: Kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen suuntautumisvaihtoehto Opetusalan suuntautumisvaihtoehto Kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehto Teologiseen tiedekuntaan otettava opiskelija hyväksytään aina suoraan tiettyyn suuntautumisvaihtoehtoon. Kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa voi suorittaa teologian kandidaatin (180 op) ja teologian maisterin (120 op) tutkinnot. Kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen suuntautumisvaihtoehto antaa kelpoisuuden teologin tehtävissä toimimiseen, kuten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papin ja lehtorin virkaan. TUTKINNON RAKENNE Suuntautumisvaihtoehto A Teologian kandidaatin tutkinto Yleis- ja nykykielten opinnot Klassiset kielet Vapaasti valittavat opinnot Perusopinnot Aineopinnot Yhteensä Teologian maisterin tutkinto Soveltavat opinnot Teologiset aineopinnot Vapaasti valittavat opinnot Syventävät opinnot Pro gradu -tutkielma Yhteensä 22 op 30 op 8 op 72 op 48 op 180 op 20 op 16 op 4 op 40 op 40 op 120 op Klassiset kielet Klassisten kielten opintoihin kuuluvat Raamatun kreikan (10 op) ja heprean peruskurssit (6 op), kreikan tekstikurssi (6 op), latinan peruskurssi (4 op) sekä joko heprean jatkokurssi (4 op) tai latinan jatkokurssi (4 op). Perusopinnot Kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen suuntautumisvaihtoehdossa perusopintoja suoritetaan eksegetiikasta, kirkkohistoriasta, systemaattisesta teologiasta ja käytännöllisestä teologiasta kustakin 16 op ja uskontotieteestä 8 op. Uskontotieteen opintoja ei lasketa mukaan kirkon virkaan vaadittaviin opintoihin. Näin ollen perusopintojen jälkeen opiskelijalle on kertynyt kirkon virkaan vaadittavia teologisia opintoja yhteensä 64 op.

19 Aine- ja syventävät opinnot Perusopintojen lisäksi opiskelijan tulee tehdä kirkon virkaan vaadittavia teologisia opintoja eksegetiikasta, kirkkohistoriasta, systemaattisesta teologiasta ja käytännöllisestä teologiasta siten, että vaadittavat vähintään 100 opintopistettä täydentyvät. Teologisten aineiden perusopintojen (64 op) jälkeen aine- ja syventävien opintojen osuus on vähintään 36 op. Kirkon virkaan vaadittavaan teologisten opintojen 100 opintopistemäärään ei sisälly pro gradu -tutkielmaa. Opinto-oppaasta löytyvät tarkemmat määräykset aine- ja syventävien opintojen suorittamisesta. 19 Soveltavat opinnot Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkaan vaadittavat soveltavat opinnot (20 op) on tarkoitettu kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille. Opetusalan tai kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoita voidaan hakemuksesta hyväksyä suorittamaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkaan vaadittavia soveltavia opintoja, jos opetusryhmissä on tilaa. Soveltavat opinnot koostuvat kolmesta osasta: orientaatiojakso (6 op): jumalanpalveluselämän, sielunhoidon ja uskontokasvatuksen ryhmäopetusta työssäoppimisjakso (13 op): noin kahden kuukauden mittainen ohjattu jakso sopimusseurakunnassa, jakson aikana myös pienryhmäopetusta työssäoppimispaikkakunnalla työssäoppimisjakson evaluointi (1 op) Soveltavien opintojen kaikki osiot suoritetaan yhden lukuvuoden aikana. Opintojakson aikana opiskelija reflektoi oppimistaan ohjauskeskusteluissa sekä erilaisten kirjallisten tehtävien avulla.

20 20

21 Yhteystietoja 21 Yliopistot Helsingin yliopisto Åbo Akademi Joensuun yliopisto Suomen evankelis-luterilainen kirkko Piispainkokouksen kanslia Ajantasainen kirkkolainsäädäntö Kirkon koulutuskeskus Linkistä pastoraalikoulutus löytyy tietoa teologian opiskelijoiden työpsykologisesta soveltuvuustutkimuksesta. Hiippakunnat Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Porvoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta Kirkon rekrytointisivut

22 22

23 Liitteet 23 Pappisvirkaan kelpoistava tutkinto Kirkon säädöskokoelma nro 105: Piispainkokouksen päätös pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä teologisesta tutkinnosta Annettu Mikkelissä 13 päivänä syyskuuta 2006 Piispainkokous on kirkkolain 2 luvun 3 :n 2 momentin sekä kirkkojärjestyksen 5 luvun 2 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla antanut pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä teologisesta tutkinnosta seuraavan päätöksen: 1 Tässä päätöksessä käytetään opintojen mitoituksena yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaisia opintopisteitä. 2 Pappisvirkaan antaa kelpoisuuden yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukainen teologian maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Suoritettuun tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot: 1. heprean, kreikan ja latinan opintoja yhteensä vähintään 30 opintopistettä, tai 20 opintopistettä ainakin kahdessa edellä mainituista kielistä, jos tutkinto sisältää uskonnonopettajan kelpoisuuden; 2. eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian ja käytännöllisen teologian opintoja kussakin oppiaineessa yhteensä vähintään 100 opintopistettä. Pistemäärään ei sisälly opinnäytetyöt, paitsi kandidaatin tutkinnon osalta; sekä 3. vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus, johon sisältyy jumalanpalveluselämän, uskontokasvatuksen ja sielunhoidon soveltavia opintoja sekä päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa. Mikäli tutkintoon ei sisälly kaikkia edellä tarkoitettuja opintoja, tutkintoa on vastaavasti täydennettävä. 3 Mikäli henkilö on suorittanut korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (426/2005) mukaisen soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, kelpoisuuden pappisvirkaan antaa yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukainen teologian maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkino.

24 24 Suoritettuun tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot: 1. heprean, kreikan tai latinan opintoja vähintään 10 opintopistettä ainakin yhdessä edellä mainituista kielistä; 2. eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian ja käytännöllisen teologian opintoja kussakin oppiaineessa yhteensä vähintään 100 opintopistettä, joihin voi sisältyä klassisten kielten opintoja. Pistemäärään ei sisälly opinnäytetöitä; sekä 3. vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus, johon sisältyy jumalanpalveluselämän, uskontokasvatuksen ja sielunhoidon soveltavia opinto-ja sekä päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa. Mikäli tutkintoon ei sisälly kaikkia edellä tarkoitettuja opintoja, tutkintoa on vastaavasti täydennettävä. 4 Ulkomailla suoritettujen teologisten tutkintojen ja opintojen osalta noudatetaan kirkkolain 6 luvun 2 a :n ja 22 luvun 2 :n 1 momentin 6a kohdan sekä kirkkojärjestyksen 6 luvun 8 a :n säännöksiä siten, että ulkomaisten tutkintojen tunnustamisessa, rinnastamisessa ja hyväksymisessä näitä tutkintoja verrataan soveltuvin osin edellä tämän päätöksen 2 :ssä määriteltyihin opintoihin. Klassisten kielten opinnot voidaan kuitenkin suorittaa 3 2 momentin 1 kohdan mukaisesti. 5 Pappisvirkaan pyrkivältä muun evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskonnollisen yhdyskunnan papilta vaaditaan soveltuvin osin edellä tässä päätöksessä määritellyt teologiset opinnot. 6 Tätä päätöstä sovelletaan myös kirkkojärjestyksen 6 luvun 35 :n 1 momentissa tarkoitettuun henkilöön, joka anoo oikeutta toimia lehtorina. * * * Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta Tällä päätöksellä kumotaan piispainkokouksen päätös pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä teologisesta tutkinnosta (kirkon säädöskokoelman nro 98/ ). Opiskelijaan, joka on saanut teologian kandidaatin tutkintoon johtavan opinto-oikeuden teologisessa tiedekunnassa ennen tämän päätöksen voimaantuloa, voidaan soveltaa tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleita määräyksiä. Mikkelissä 13 päivänä syyskuuta 2006 Arkkipiispa Jukka Paarma Piispainkokouksen sihteeri Kalervo Salo

25 Muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta vaadittavat opinnot 25 Kirkko arvostaa sitä, että muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt haluavat valmistua teologian maisteriksi ja saada pappisvihkimyksen. Aiemmasta korkeakoulututkinnosta voi olla monipuolista hyötyä myös papin tehtävissä. Pappien vihkimisestä muun ylemmän korkeakoulututkinnon perusteella aiemmin säädettiin kirkkojärjestyksen 5 luvun 3 :ssä. Sen mukaan aiemman ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille riitti teologian kandidaatin tutkinto. KJ 5:3 on kumottu, mutta sitä voidaan soveltaa ilman siirtymäsäännöksiä opiskelijaan, joka on saanut teologian kandidaatin tutkintoon johtavan opinto-oikeuden teologisessa tiedekunnassa ennen Pappisvihkimyksen edellytyksenä on jälkeen opinto-oikeuden saaneille aina teologian maisterin tutkinto. Yliopistojen perustutkintorakenne on muuttunut siten, että opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatin tutkinnon (180 op) ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon (120 op). Uutta järjestelmää ja piispainkokouksen päätöstä soveltaen aikaisemman soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö suorittaa teologisen tiedekunnan määräämät täydentävät opinnot (yleensä 60 op) ja teologian maisterin tutkinnon (120 op) saadakseen kelpoisuuden pappisvirkaan. Täydentävät opinnot on mahdollista pääosin suorittaa yleisen teologian tai avoimen yliopiston opintoina. Muun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta vaadittavat opinnot pappisvihkimykseen poikkeavat osin kaksivaiheista tutkintoa suorittavasta (TK + TM, ks. liite 5.1). Tähän liittyvät piispainkokouksen päätökset: kirkon säädöskokoelma nro 105 (vuosi 2006) kirkon säädöskokoelma nro 98 (vuosi 2005) kirkon säädöskokoelma nro 84 (vuosi 2002)

26 26 Papiksi vihkimistä koskevia määräyksiä (kirkkolaki 5:1, kirkkojärjestys 5:2, 4-7) Evankeliumin julistamista ja sakramenttien jakamista varten kirkossa on pappisvirka, joka saadaan papiksi vihkimisessä. Pappisvirkaan vihittäväksi hyväksymisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli. Papiksi vihittävän tulee olla 1) jumalaapelkäävä ja kristillisestä elämästään tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen; 2) suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi; 3) terveydeltään pappisvirkaan kykenevä; sekä 4) muutoinkin pappisvirkaan soveltuva. Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset vihkimistä hakevalta vaadittavista todistuksista. Papiksi vihkimistä pyytävän tulee piispalle ja muille tuomiokapitulin jäsenille osoittaa kykenevänsä hoitamaan pappisvirkaa ja hänen on sitä varten annettava tuomiokapitulin määräämät näytteet. Papiksi voidaan vihkiä henkilö, joka 1) on kutsuttu toimittamaan papinvirkaa; 2) toimii viranhaltijana kirkkohallituksessa tai tuomiokapitulissa; 3) on kutsuttu kirkon lähetysjärjestön tai 6 luvun 57 :ssä mainituin edellytyksin muun kristillisen yhteisön palvelukseen tai 4) toimii teologisen tieteen opettajana yliopistossa tai muussa korkeakoulussa taikka uskonnonopettajana oppilaitoksessa ja sitoutuu tuomiokapitulin harkitsemalla tavalla hoitamaan myös papinvirkaan kuuluvia tehtäviä seurakunnassa sen mukaan kuin hänen päätoimensa sallii. Papiksi vihittävän on annettava virkaan vihittäessä seuraava lupaus: Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon. Papiksi vihkimisen tapahduttua vihitylle annetaan vihkijän allekirjoittama pappeuskirja todistukseksi siitä, että hänet on kutsuttu ja vihitty pappisvirkaan.

27 Liitteet 27

28 28 ISBN