KESKI SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KESKI SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 2 Valmisteluprosessi, muutokset ja hyväksyntä Päiväys Muutos Tekijä Hyväksyjä Projektisuunnitelman käsittely Jarkko Jäntti osastopäällikkökokous Työseminaarissa tavoitteiden asettelu osastopäälliköt + TMe Ensimmäinen luonnos suunnitelmasta Jarkko Jäntti osastopäälliköt Luonnoksen sisältö esille johtokunnan iltakouluun Jarkko Jäntti PELAJK Pelastustoiminnan ja ensihoidon tekstien lisäys luonnokseen pelastuspäällikkö, ensihoitopäällikkö ja JJä Luonnostekstien yhteensovitusta Jarkko Jäntti osastopäälliköt Poistettu työaikataulukot, korvattu vanhat palvelukohtaiset päätökset liitteellä oma arvio toteutumisesta, ja keskusteltu monitoimiyksiköiden lisäystavoitteista. Jarkko Jäntti Eurojen tarkistuspalaveri. Investointi ja leasing rahoitustarve v.2019 ja KHi, RHe, PNu, PLo ja JJä Luonnos lausuttavaksi päällystölle Jarkko Jäntti Käsitellään Monitoimiyksikkötoiminnan laajentamisesta 2019 ensimmäinen ehdotus Simo Tarvainen Osastopäällikkökokous käsitteli KSSHP Lausunnoilla olleen luonnoksen käsittelyä (ns. yhteisluku) STa, RHe, VSa, MMo, JJä Luonnoksen ulkoasun viimeistelyä Jarkko Jäntti Johtokunnan esityslistalle Simo Tarvainen

3 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 3 ALKUSANAT Keski Suomen pelastuslaitoksen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä ja vähentää onnettomuuksia. Pelastuslaitos vastaa pelastustoiminnasta ja ensihoidosta kaikissa olosuhteissa tehokkaasti ja taloudellisesti sekä huolehtii henkilöstöstään, kalustosta ja kiinteistöistä siten, että Keski Suomessa on arvostettu ja osaava pelastuslaitos. Tavoitteena on myös, että onnettomuuden tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Mottonamme on ytimekkäästi Pelastu. Henkesi voi olla siitä kiinni. ; ja edelleen, että: Tottakai tulemme, jos hätä yllättää, mutta paras onnettomuus on sellainen, joka on vältetty etukäteen. Toimimme kaikissa tilanteissa ihmisarvoa kunnioittavasti. Kunnioitusta kuvaa myös sanonta: Kaveria ei jätetä. Ammatillisuus kuvaa ennen kaikkea työotetta: Työ hoidetaan kunnolla ja loppuun saakka, osaamista päivitetään jatkuvasti, arvostamme sekä omaa että toisten osaamista ja huolehdimme kalustostamme. Ammatillinen ote ei tarkoita sitä, että kaikki tekisivät tätä työtä ammattinaan. Vapaaehtoiset toimivat myös ammatillisella otteella, kehittävät itseään ja osaavat tehtävänsä. Luotettavuus on sana, joka on helppo liittää meihin. Ensihoidossa luotettavuus syntyy siitä, että henkilöstöllä on vastuu hyvästä hoidosta ja tarvittaessa turvallisesta kuljetuksesta hoitoon. Laatu perustuu hoitoohjeisiin ja tutkittuun tietoon. Olemme jatkuvassa valmiudessa ja tehtävät suoritetaan vapaaehtoiseen kurinalaisuuteen perustuen.

4 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 4 JOHDANTO Tämän asiakirjan tarkoitus on täydentää pelastustoimen palvelutasopäätöstä ja määrittää toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat sekä esittää palvelutason kehittämistarpeet kustannusvaikutuksineen siirtymäkaudella maakunnalliseen pelastustoimeen vuosina Keski Suomen pelastuslaitosta koskevan palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa on jatkettu (PELAJK 10, ), kunnes vuonna 2020 aloittava maakunta on tehnyt uuden palvelutasopäätöksen. Ennen voimassaoloajan pidentämisehdotusta pelastuslaitos päivitti riskiruutuaineiston vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia vuoden 2016 lopussa ja kuuli alueen kuntia asiassa sisäministeriön suosituskirjeen mukaisesti. Nykymuodossaan Keski Suomen pelastuslaitos on kyennyt tiheällä (47 paloasemaa) paloasema ja palokuntaverkostolla tuottamaan nopeat ensivaste ja pelastustoimintapalvelut jopa pienissä kylissä, joissa oma palokunta koetaan turvallisuuden takeeksi. Palokunnat edistävät onnettomuuksien ehkäisyä ja turvallisuustietoisuuden leviämistä myös nuoriso ja naistoiminnan kautta. Tämä maakunnan kattava toiminta tukee myös häiriötilanteisiin varautumista ja reaaliaikaista tilannekuvan tuottamista. Pelastuslaitoksen palvelutaso onnettomuuksien ehkäisyssä, pelastustoiminnassa, ensihoidossa tai varautumisen tukemisessa säilytetään. Oma arvio palvelukohtaisten päätösten toteutumisesta on liitteenä 1. Tarkoitus on pelastuslaitoksen prosessikartan avulla tehdä läpinäkyväksi se, kuinka Keski Suomen pelastuslaitos aikoo toimia siirtymäkaudella ja kuinka pelastuslaitos valmistautuu tulevaan maakunnalliseen järjestelmään. Suunnitelmakaudelle ajoittuu myös joukko valtakunnallisia, kertaluontoisia kehittämishankkeita, jotka edellyttävät investointeja, henkilöstön lisäkoulutusta ja henkilöstön työpanosta hankkeiden toteutuksen ajaksi. Pelastustoimen palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain :ssä (Pelastuslaki 379/2011). Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasopäätöstä toteutetaan pelastuslaitoksen vuosittain tarkistettavalla talousarviolla. Pelastustoimen riskinarvion ja palvelutasopäätösten valtakunnalliset laadintaohjeet ovat uudistumassa vuoden 2018 lopussa osana pelastustoimen uudistusta. Pelastustoimen järjestelmä on muuttumassa alkaen ja samoin rahoitusjärjestelyt, mikäli maakuntauudistus etenee suunnitellusti. Alueen pelastustoimi ja sen pelastuslaitos ovat yksi keskeisistä yhteiskunnan turvallisuuspalvelujen tuottajista. Keski Suomen pelastuslaitos toimii toistaiseksi kuntalain (410/2015) mukaisena liikelaitoksena Jyväskylän kaupungin hallinnossa kaupungin omana liikelaitoksena. Pelastuslain ulkopuolisia tehtäviä otetaan yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen tuotettaviksi vain, kun se on pelastustoimen ja alueen kuntien kannalta kokonaistaloudellisesti kannattavaa (Keski Suomen pelastustoimen yhteistyösopimus 2003). Keski Suomen pelastuslaitoksen johtokunta tekee päätökset pelastustoimen kehittämistä ja palvelutasoa koskevissa asioissa Keski Suomen alueella alueen kuntia kuultuaan (Pelastuslaki 379/2011).

5 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 5 Tämän asiakirjan luvussa yksi PELASTUSLAITOKSEN PROSESSIKARTTA (TASO 1) kuvataan kuinka valtakunnalliset strategiset linjaukset ja alueen erityispiirteet sekä asiakkaiden tarpeet alueella vaikuttavat Keski Suomen pelastuslaitoksen toimintaan siirryttäessä kohti maakunnallista järjestelmää. Pelastuslaitoksen prosessikartan ylimmältä tasolta näkee suoraan pelastuslaitoksen asiakasrajapinnassa toteutettavat ydintoiminnot. Ydinprosessit tuottavat ne palvelut joita varten organisaatio on olemassa. Uudet uhkamallit ja yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamistarpeet sekä siirtymäkaudelle ajoittuvat pelastustoiminnan valtakunnalliset tietojärjestelmähankkeet edellyttävät huomattavaa panostusta tukiprosessien kehittämiseen. Pelastustoimen strategian tavoitteiden saavuttamiseksi Keski Suomen pelastuslaitoksen toimintatavat olisi muutettava askeleittain siten, että siirrytään prosessilähtöiseen malliin, koska perinteiden funktionaalinen linjaorganisaatio ei palvele pelastuslaitoksen yhteisiä asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Luvussa kaksi kuvataan pelastuslaitoksen TOIMINTAMALLIT (TASO 2) tukiprosessien osalta tarkemmalla tasolla. Pelastuslaitos näkee yhtenä suurimpana strategisena toimintaan positiivisesti vaikuttavana toimintamallien kehittämistarpeena monitoimiyksikkömallin laajentamisen Keski Suomessa. Alaluvussa TOIMINTASUUNNITELMA kerrotaan tiivistetysti pelastuslaitoksen tahtotila lähitulevaisuudessa. Luvussa kolme PELASTUSLAITOKSEN YDINPROSESSIT selvitetään kuinka ydinprosessien A onnettomuuksien ehkäisy, B pelastustoiminta C ensihoito ja D varautumisen tukemisen toimintamallit jakaantuvat edelleen osaprosesseiksi sekä esitetään päätösesitykset prosessien kehittämistoimista vuosina Luvussa neljä KEHITTÄMISEEN OSOITETTAVAT PANOKSET pyritään muuntamaan asiakkaiden tarpeet, strategiset linjaukset ja prosessien kehittämistoimet euroiksi helpottamaan tulevien vuosien taloussuunnittelua, palvelutuotannon ohjausta ja pelastuslaitoksen johtamista. Vuoden 2017 keväällä talousarvion 2018 laadintavaiheessa kirjattu taloussuunnitelmaosuus vuosien osalta tulee muuttumaan jonkin verran. Asiakirjan lopussa on linkit tekstissä käytettyihin lähteisiin ja jo aiemmin mainittu liite 1. Liitteessä on omaarvio siitä, kuinka Keski Suomen pelastuslaitoksen johtokunnassa hyväksytyt palvelukohtaiset päätökset pelastustoimen palvelutasosta ovat toteutuneet. Päätösten voimassaoloaikaa on jatkettu kuntien kuulemisen jälkeen johtokunnan päätöksellä siihen saakka kunnes uusi Keski Suomen maakunta on tehnyt uuden palvelutasopäätöksen.

6 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 6 Sisällysluettelo SISÄLLYS ALKUSANAT... 3 JOHDANTO PELASTUSLAITOKSEN PROSESSIKARTTA (TASO 1) ASIAKASYMMÄRRYS NORMISTO ELI VALMISTELUA OHJAAVAT LAIT, ASETUKSET JA MUU OHJAUS Ajankohtaista syksyllä HE 16/2017 laiksi pelastustoimen järjestämisestä alkaen Pelastuslaki 379/ Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Sisäisen turvallisuuden strategia Pelastustoimen strategia Väestön suojaamisen strategia ENSIHOIDON JA PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSET Pelastustoimen palvelutasopäätös Ensihoidon palvelutasopäätös STRATEGINEN JOHTAMINEN JA OHJAUS TUKIPROSESSIT YDINPROSESSIT TURVALLINEN YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA TOIMINTAMALLIT (TASO 2) STRATEGINEN JOHTAMINEN JA OHJAUS TARKEMMIN Toimintaympäristön analysointi Strateginen suunnittelu ja ohjaus Palvelutuotannon ohjaus Laadunhallinta ja kehittäminen TUKIPROSESSIT TARKEMMIN Talouden hallinta... 29

7 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu Henkilöstöhallinta ICT hallinta Tilahallinta Hankintojen hallinta Logistiikka ja huolto Tiedonhallinta ja asiakirjahallinto Viestintä ja tilannekeskustoiminta PELASTUSLAITOKSEN YDINPROSESSIT A ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY (RISKIENHALLINTA) TARKEMMIN Aa Valvontatoiminta Ab Turvallisuusviestintä Ac Asiantuntijapalvelut, maankäytön ja rakentamisen ohjaus Ad Yhteistyö viranomaistoiminnassa Ae Onnettomuuskehityksen seuranta Af Palontutkinta B PELASTUSTOIMINTA TARKEMMIN B1 Pelastustoiminnan suorituskykyvaatimusten määrittely B2a Väestön varoittaminen B2b Suorituskykyvaatimuksia vastaava pelastustoiminnan valmius B3 Onnettomuuksien seurausten rajoittaminen B4 Pelastustoiminnan arviointi C PELASTUSLAITOS ENSIHOIDON PALVELUNTUOTTAJANA TARKEMMIN C1a Valmiussuunnittelu C1b Koulutussuunnittelu C1c Työhyvinvointisuunnittelu C2 Toimintavalmius C3a Toiminta C3b Koulutus ja toimintatavat C3c Hyvinvointi osana arkea... 61

8 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 8 C4a Toiminnan arviointi C4b Koulutustoiminnan arviointi C4c Työhyvinvoinnin arviointi D VARAUTUMISEN TUKEMINEN TARKEMMIN D1a Kuntien varautumisen tuki D1b Maakunnan yhteisen varautumisen tuki D1c Pelastuslaitoksen ydintoimintojen jatkuvuuden turvaaminen KEHITTÄMISEEN OSOITETTAVAT PANOKSET VUOSINA KEHITTÄMISEEN OSOITETTAVAT HENKILÖRESURSSIT MATERIAALIHANKINNOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET LÄHTEET LIITE 1. PELASTUSLAITOKSEN OMA ARVIO PALVELUTASON TOTEUTUMISESTA... 78

9 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 9 1 PELASTUSLAITOKSEN PROSESSIKARTTA (TASO 1) Pelastuslaitokset ovat perinteisesti olleet funktionaalisia eli toiminnallisia organisaatioita, joissa on tulosyksiköitä tai osastoja. Tulosyksikkömuotoisen organisaation heikkous on tulosyksikkörajat leikkaavien asioiden puutteellinen organisointi ja koko pelastuslaitokselle yhteisten asiakkaiden palveleminen. Pelastustoimen strategian tavoitteiden saavuttamiseksi toimintatavat on muutettava askeleittain siten, että siirrytään prosessilähtöiseen malliin. Prosessi on joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavia resursseja, joiden avulla syötteet muutetaan tuotoksiksi (Kuva 1). Kuva 1. Toimiessaan prosessijärjestelmä muodostaa pelastuslaitoksen toiminnan selkärangan 2020 luvulla. Prosessikartta on prosessikuvausten ylin taso. Prosessikartta hahmottaa kokonaiskuvan, esittelee organisaation toimintaa, toimii ulkoisen viestinnän apuvälineenä ja on päätöksenteon apuväline. Prosessien kuvaus yhtenevällä tavalla JHS 152 ohjeiden mukaisesti toteuttaa osaltaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) hyvän tiedonhallintatavan ja hallintolain (434/2003) hyvän hallinnon toteuttamista (JUHTA). Kuva 2. Pelastuslaitoksen prosessikartta (Pelastusuudistushankkeen prosessityöryhmä )

10 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 10 Pelastuslaitosta esittää prosessikartassa punaisena piirretty alue, jonka sisällä on useampia ydinprosesseja sekä tukiprosesseja. Tukiprosessit avustavat ydinprosesseja ja luovat edellytykset niiden toiminnalle. Ydinprosessit ovat keskeisiä organisaation toiminnalle ja ne liittyvät suoraan ulkoisten asiakkaiden palveluun. Tässä dokumentissa esitellään ennen ydinprosesseihin A D pureutumista keskeisesti kehittämistarpeisiin vaikuttavat seikat asiakasymmärrys, normisto ja palvelutasopäätökset. Kuvassa lukusuunnassa vasemmalta oikealle kaikkiin pelastuslaitoksen prosesseihin vaikuttavat myös valtakunnalliset strategiat, kansallinen riskiarvio ja pelastusalan yleiset sekä pelastuslaitoksen hyväksymät arvot ja visio. Pelastuslaitoksen saamaan palautteeseen ja toiminnan arviointiin liittyvä jatkuva parantaminen puolestaan vaikuttaa suoraan kaikkiin kuvaan piirrettyihin asioihin. Sen jälkeen, kun asiakkailta, normistosta ja poliittisesta päätöksenteosta tulevat reunaehdot on kuvattu, siirrytään tässä dokumentissa avaamaan kuvassa keskellä ylhäällä oleva tukiprosessi 1 pelastuslaitoksen johtaminen ja ohjaus sekä alhaalla oleva 2 Pelastuslaitoksen tukiprosessit. Prosessien kuvauksessa pitäydytään tässä dokumentissa kuitenkin yleisellä tasolla ja tyydytään kuvaamaan vain tasot 1 (prosessikartta) ja 2 (toimintamallit). Näin ollen esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisessä tulee käyttää yksityiskohtaisempia prosessin kulku (taso 3) ja työn kulku (taso 4) kuvauksia kuin mitä tässä päätöksentekijöille tarkoitetussa asiakirjassa on käytetty. Tason 3 ja 4 kuvaukset on tarkoitus tehdä vuosien aikana. Tason 2 toimintamallikuvauksissa kuvataan, kuinka prosessi jakautuu osaprosesseiksi, mitkä ovat prosessien tarkoitus ja mitä ovat niiden tuottamat lopputulokset. Osaprosessit myös nimetään ja numeroidaan, osaprosesseille määritellään prosessin omistajat ja vastuut, kuvataan tavoitearvot, mittarit ja menestystekijät. Toimintamallikuvauksissa pyritään edelleen kuvaamaan osaprosessien välinen vuorovaikutus, prosesseihin vaikuttava ympäristö, liittymät asiakkaisiin, sidosryhmiin sekä pääpiirteissään liittymät taustajärjestelmiin. (JUHTA) Prosessien kehittämisellä on useita tavoitteita. Organisaation johto ja luottamushenkilöt käyttävät prosessikuvauksia johtamisen, ohjauksen, suunnittelun ja päätöksenteon välineinä. Kehittämissuunnitelmalla tähdätään toiminnan tehostamiseen, toiminnan laadun ja palvelutason parantamiseen sekä ongelmatilanteiden hallintaan. Prosessien kuvaamisella on mahdollista vähentää tarvetta moninkertaisille hyväksynnöille sekä parantaa prosessien käytettävyyttä ja luotettavuutta. Esimiehet voivat hyödyntää yleisen tason prosessikuvauksia kokonaiskuvan hahmottamisessa, työnjaon ja vastuiden selkeyttämisessä sekä resurssitarpeiden ja ongelmatilanteiden selvittämisessä.

11 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu ASIAKASYMMÄRRYS Asiakasymmärryksen perustavana ideana on ymmärtää asiakkaan haluja ja tarpeita asiakkaan puolesta. Sen tavoitteena on tuottaa menestyksekkäitä palveluja ja tuotteita ja kehittää pelastuslaitoksen toimintaa vastaamaan paremmin kuluttajien toiveisiin. Asiakasymmärrys edellyttää, että pelastuslaitos on tunnistanut keitä ovat sen asiakkaat. Asiakasymmärrys on laajempi käsite kuin asiakashaluama. Asiakashaluama tarkoittaa asiakkaan ja palveluntuottajan intressien yhteensovittamista. Yhteensovittaminen tapahtuu tarkastelemalla asiakkaan ja palveluntarjoajan logiikan väliin jääviä palvelukuiluja. Palvelukuiluja ovat 1. Asiakkaan logiikalla suunnitellun haluaman ja palvelutarjoajan logiikalla annettujen palvelulupausten erot. 2. Suunnitellun ja toteutuneen palvelutarjonnan erot 3. Asiakkaan kokeman palvelun ja palveluntarjoajan suorituksen erot sekä 4. Asiakkaan haluaman ja kokeman palvelun erot Näistä neljästä yhdessä syntyy kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten hyvin asiakkaan ja palveluntarjoajan logiikka kohtaavat. Eroja syntyy esimerkiksi, jos asiakas haluaa, että häntä lähimmällä paloasemalla on aina paikalla vähintään esimies ja kolme palomiestä, jotka kykenevät ryhmänä vastaamaan kaikkiin mahdollisiin onnettomuustilanteisiin. Pelastuslaitoksen näkökulmasta, täysin voimassa olevien normien mukaan, pelastusryhmä voidaan koota tilannepaikalle useammasta toimipisteestä, jolloin ryhmän suorituskyky onnettomuuspaikalla on sama tai yleensä parempi kuin asiakkaan haluama, mutta henkilövahvuus häntä lähimmällä asemapaikalla saattaa olla pienempi kuin 1+3. Suunniteltu palvelutarjonta saattaa yksittäistapauksissa olla myös jo varattuna toiseen tehtävään, jolloin palvelu tuotetaan seuraavaksi lähimmällä vapaalla ja tarkoituksenmukaisella muodostelmalla. Osa onnettomuustyypeistä edellyttää hankittavaksi hyvin kallista kalustoa, esimerkiksi nostolava autoja, joita ei ole tarkoituksenmukaista ylläpitää jokaisella asemalla. Asiakkaan eli tässä tapauksessa kunnan kaavoittajan tai rakennuttajan logiikalla korkeita kerrostaloa pitäisi saada rakentaa myös maakunnan muihin taajamiin samoilla rakenteellisilla ratkaisuilla kuin maakuntakeskuksessa. Toisaalta samojen kuntien vuosittain antamissa talousarviolausunnoissa edellytetään pelastuslaitokselta talouskuria, eikä palvelulupausta nostolavasta voida antaa. Kolmanneksi osa harvinaisista onnettomuustyypeistä edellyttää pelastuslaitokselta erityisosaamista, jonka ylläpitäminen vaatii huomattavan paljon koulutusta ja harjoittelua. Esimerkiksi veden alle suuntautuvaa pelastussukelluskykyä ei kyetä ylläpitämään 24/7/365 kuin Keskuspaloasemalla Jyväskylässä. Pintapelastuskyky pyritään ylläpitämään lähimmän paloaseman periaatteella jokaisella paloasemalla, jota vesisukelluskyky täydentää silloin, kun sitä tarvitaan.

12 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu NORMISTO ELI VALMISTELUA OHJAAVAT LAIT, ASETUKSET JA MUU OHJAUS AJANKOHTAISTA SYKSYLLÄ 2017 Sisäministeriö lähetti lausuntokierrokselle pelastuslain uudistuspaketin marraskuussa Aiemmin eduskunnalle on jo jätetty hallituksen esitys HE16/2017vp laiksi pelastustoimen järjestämiseksi. Perustusvaliokunnan lausunnossa järjestämislain osalta todetaan, että laissa on nyt ehdotettua täsmällisemmin määriteltävä, millaisia palveluita kokoaminen yhtä maakuntaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi voi koskea. Tällainen muutos on edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Syksyllä 2017 on julkaistu Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivitys sekä Sisäisen turvallisuuden strategia. Pelastustoimen strategia Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi vuoteen 2025 on julkaistu vuonna Vuonna 2015 on julkaistu Suomen kansallinen riskiarvio, jota tullaan päivittämään vuoden 2018 aikana. Sisäministeriö on aloittanut päivitystyön ja kuulee tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Nämä kaikki edellä mainitut muutokset tulee voida huomioida pelastuslaitosten painopisteiden valinnassa sekä yksityiskohtaisemmassa talous ja toimintasuunnittelussa. Lisäksi normiohjaukseksi voidaan ymmärtää joukko muita valtakunnallisia asiakirjoja vuosilta Vuonna 2013 kirjoitetussa palvelutasopäätöksessä kyseisiä toimintaa ohjaavia strategisia asiakirjoja ei ole voitu mitenkään ennakoida HE 16/2017 LAIKSI PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMISESTÄ ALKAEN Lakiehdotuksen mukaan pelastustoimen järjestämisestä vastaisi maakunta ja pelastustoimen palvelujen tuottamisesta vastaisi maakunnan liikelaitos. Palvelujen tuottamisessa voitaisiin nykyiseen tapaan käyttää apuna sopimuspalokuntia ja muita yhteisöjä. Maakunnan liikelaitoksesta säädettäisiin maakuntalaissa ja pelastustoimen sisällöstä uudistettavassa pelastuslaissa. Valtioneuvosto vahvistaisi sisäministeriön ehdotuksesta pelastustoimen valtakunnalliset linjaukset ja strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiseksi. Laissa säädettäisiin pelastustoimen palvelutasosta, jonka tulisi vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä olisi otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Maakunnan valtuusto päättäisi pelastustoimen palvelutasosta. Päätöksessä olisi otettava huomioon kansallisesti merkittävät riskit, selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätös olisi toimitettava arvioitavaksi sisäministeriölle. Jos päätös sisäministeriön arvion perusteella olisi puutteellinen, sisäministeriö voisi palauttaa sen maakunnalle täydennettäväksi. Pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen sekä maakuntien alueelliseen yhteiseen varautumiseen kuuluvien tehtävien lainmukaisuuden valvonta ja siihen liittyvä ohjaus kuuluisi aluehallintovirastolle. Laissa säädettäisiin neuvottelumenettelystä, jossa sisäministeriö ja maakunnat neuvottelisivat vuosittain pelastustoimen palvelujen toteuttamisesta. Neuvottelujen tarkoituksena olisi ohjata pelastustoimen ja sen palvelujen kehittämistä sekä edistää pelastustoimen valtakunnallisesti yhdenmukaista järjestämistä. Maakunnan liikelaitoksen olisi laadittava järjestämisvastuulleen kuuluvista palveluista omavalvontaohjelma, jossa määritellään, miten palvelujen toteuttaminen ja laatu varmistetaan. Omavalvontaohjelmassa olisi lisäksi määrättävä miten palvelujen toteutumista ja laatua seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan.

13 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 13 Laissa on tarpeen säätää erikseen maakunnan pelastustoimen varautumisvelvoitteista, koska voimassa olevan valmiuslain (1552/2011) 12 :n varautumisvelvoite koskee vain valtion ja kuntien viranomaisia PELASTUSLAKI 379/ Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista tässä laissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 28 Alueen pelastustoimen palvelutaso Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

14 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 14 Pelastuslaki 29 Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on voimassa määräajan. Palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kuvaa suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin ja ohjaa valtioneuvoston hallinnonalojen varautumista. Yhteistoimintamalli on kehys yhdessä tekemiselle ja sitä voidaan hyödyntää kaikilla toimintatasoilla, kunnissa, alueilla ja keskushallinnossa. Sen toimeenpanoon osallistuvat kaikki toimijat: valtiojohto, viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja yhteisöt sekä kansalaiset. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin mukainen varautuminen on siten laaja alaista ja osallistavaa. Tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin varautumista ja niiden ennaltaehkäisyä tuetaan ennakoinnilla, joka on olennainen osa varautumisprosessia. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja arvostettu SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIA Sisäisen turvallisuuden strategia pohjautuu toukokuussa 2016 eduskunnalle annettuun sisäisen turvallisuuden selontekoon. Sisäisen turvallisuuden strategian tarkoitus on ohjata koko suomalaisen yhteiskunnan toimintaa turvallisemmaksi. Marraskuussa 2017 julkaistu strategia ja toimenpideohjelma korvaa sisäasiainhallinnon konsernistrategian ja aiemman sisäisen turvallisuuden poikkihallinnollisen ohjelman PELASTUSTOIMEN STRATEGIA 2025 Pelastustoimella on monenlaisia haasteita, joihin on kyettävä vastaamaan nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Julkiseen talouteen kohdistuu voimakkaita paineita. Valmisteilla oleva kuntauudistus vaikuttaa myös pelastustoimeen. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettaa haasteita turvallisuuspalveluille. Samanaikaisesti tulee varmistaa sekä kasvukeskusten että harvaan asuttujen alueiden palvelut. Hälytyspalvelujen nopea saatavuus on turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen kannalta keskeistä. Harvaan asutuilla alueilla palvelujen tuottaminen vaatii yhä enemmän yhteistyötä eri viranomaisten välillä ja järjestöjen kanssa. Sopimuspalokuntien toiminnan turvaaminen on pelastustoimen hälytystehtävien hoitamisen kannalta keskeistä. Hallitusohjelman mukaan koko maan kattavaa pelastustoimen järjestelmää kehitetään. Järjestelmän olennaisena osana ovat vapaaehtoiset ja sivutoimiseen henkilöstöön perustuvat sopimuspalokunnat. Palvelutaso vastaa koko maassa riskejä ja palvelujen kysyntää.

15 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 15 Pelastuslaitosten on jatkossa oltava laaja alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta. Tavoitteena on, että onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. Osaavan ja motivoituneen henkilöstön merkitys korostuu. On pidettävä huolta siitä, että henkilöstöä on tehtäviin nähden riittävästi. Tärkeää on myös, että henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Tutkimustoimintaa on kehitettävä siten, että se tukee toimialan päätöksentekoa ja kehittämistä. Tutkimustietoa on kyettävä hyödyntämään nykyistä paremmin. Strategiset päämäärät 2025: Pelastuslaitokset ovat laaja alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. Sekä päätoimisen että sopimushenkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Tutkimustoiminta tukee tehokkaasti toimialan päätöksentekoa ja kehittämistä VÄESTÖN SUOJAAMISEN STRATEGIA Väestön suojaamisen yleisenä tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus ja muissa vaaratilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten suojaamismahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusolojen osalta tavoitteena on suojata väestöä niin hyvin kuin on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai evakuointien avulla.

16 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu ENSIHOIDON JA PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖKSET PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Pelastuslaitoksen toimintaa on ohjannut vuonna hyväksytty palvelutasopäätös vuosille Aluehallintovirasto on arvioinut palvelutasopäätöksen ja antanut siitä lausunnon Lausunnossaan aluehallintovirasto esitti asioita, joita pelastuslaitoksen suositellaan tekevän palvelutasopäätöksen kehittämiseksi ja palvelujen toteutumisen seuraamiseksi. Keski Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa on jatkettu sisäministeriön suosituskirjeen SMDno mukaisesti. Ennen palvelutasopäätöksen voimassaoloajan jatkamispäätöstä on tehty huolellinen toimintaympäristöanalyysi ja riskien kartoitus sekä kuultu alueen kuntia. Keski Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta päätti maaliskuussa 2017, että palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa jatketaan kunnes uusi maakunta on tehnyt uuden palvelutasopäätöksen. Mikäli maakuntauudistus ei toteudu eikä pelastustoimi siirry maakunnan järjestämisvastuulle suunnitellussa aikataulussa vuoden 2019 alusta, palvelutasopäätöksen päivittämistarve arvioidaan uudestaan. Suomen hallitus päätti neuvottelussaan jatkaa sote ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Sisäministeriö lähetti tämän jälkeen tiedotteen, että pelastustoimen uudistushanke etenee sote ja maakuntauudistuksen aikataulua seuraten. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa, joilla on oma pelastuslaitos alkaen. Keski Suomen pelastuslaitoksen kehittämissuunnitelma täydentää aluehallintoviraston toivomalla tavalla palvelukohtaisen palvelutasopäätöksen. Alueen peruspalvelujen tasoon ei ole tarkoitus tehdä muutosta. Pelastustoimen palvelutasopäätösten sisältöön ja rakenteeseen haetaan vuonna 2018 valtakunnallisesti yhtenäistä pohjaa. Sisäministeriö asetti pelastustoimen uudistushankkeen palvelutasopäätöstyöryhmän 16. lokakuuta 2017 ja sen tulee saada työnsä valmiiksi toukokuun 2018 loppuun mennessä. Kuten koko Suomessa, Keski Suomen pelastuslaitos on vuoden 2016 lopussa tarkastanut ruutuaineiston ja muuttunutta toimintaympäristöä kuvaavat riskiruudut on viety palvelutason seurantaa varten pelastustoimen toimenpiderekisteri PRONTOon alkaen tilastointiin vaikuttaviksi. Pelastustoimen uudistushankkeen riskianalyysityöryhmä on laatimassa pelastuslaitoksille yhtenevää riskianalyysimallia. Riskianalyysimalli on valmistumassa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tällöin maakuntien riskianalyysejä päästäisiin valmistelemaan jo vuoden 2019 aikana uudelta pohjalta. Keskimääräinen toimintavalmiusaikatavoite kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta Keski Suomessa on 13 minuuttia. Mittarin arvo (mediaani) lasketaan kaikista kiireellisistä tehtävistä Keski Suomen alueelta siltä aikaväliltä, joka alkaa ensimmäisen kiireellisen yksikön hälyttämisestä ja päättyy siihen, kun vähintään neljä henkilöä on kohteessa, ja tehokas pelastustoiminta alkaa. Taulukko 1. Pelastustoimintapalvelujen saatavuus Keski Suomessa vuonna 2013 tehdyn palvelutasopäätöksen mukaan. Ruutujen määrä on tarkistettu vuoden 2017 alussa voimassa olleiden ohjeiden mukaiseksi. Kiireelliset pelastustehtävät riskialueluokittain Ruudun riskiluokka Mediaani (1. yksikkö) Mediaani (ryhmä) Mediaani (joukkue) Riskiluokka 1, 15 ruutua 6 min 11 min 20 min Riskiluokka 2, 159 ruutua 10 min 14 min 30 min Riskiluokka 3, 218 ruutua 20 min 22 min 30 min Riskiluokka 4, ruutua 36 min 38 min Koko maakunnan alueella Suuronnettomuusvalmius (2 komppaniaa) 90 min

17 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Sosiaali ja terveysministeriön antama asetus ensihoitopalvelusta (585/2017) tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Asetukseen sisältyy määräykset mm. ensihoitopalvelun tehtävistä, palvelutasopäätöksen sisällöstä, yksiköistä ja henkilöstöstä sekä johtamisjärjestelmästä. Merkittävin muutos nykyiseen vuoden 2017 tilanteeseen verrattuna on, että palvelutasopäätös tehdään erityisvastuualueiden (ERVA) ensihoitokeskusten johdolla erityisvastuualueittain. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä määritellään palveluntuottajien henkilöstön koulutusvaatimukset. Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueella edellytetään ensihoitoyksiköissä toimivilta henkilöiltä ERVAalueen vaatimusten lisäksi hoitotasolla neljää ja perustasolla kahta sairaanhoitopiirin hyväksymää koulutuspäivää vuodessa. Ensihoidon palvelutasopäätökseen sisältyy uutena yhden henkilön muodostama ensihoidon yksikkö. Uusi palvelutasopäätös ei esittelijän mukaan edellytä kuitenkaan muutoksia nykyiseen ensihoidon palvelujärjestelmään Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Ensihoitopalvelun laatua seurataan palvelutasopäätöksen pohjalta ja palvelujärjestelmään tehdään muutoksia tarvittaessa. Ambulanssien määrää ei ole tarkoitus muuttaa. Ensihoitopalvelu järjestetään osin yhteistyösopimuksella Keski Suomen pelastuslaitoksen kanssa ja osin kilpailuttamalla. Sairaanhoitopiiri järjestää omana toimintanaan vain neljä siirtokuljetusambulanssia hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja varten. Ensihoidon palvelutasopäätös on hyväksytty Keski Suomen sairaanhoitopiirin valtuustossa Taulukko 2. Ensihoitopalvelun saatavuus riskiluokittain päivittäistehtävissä. Tavoittamisviiveet lasketaan tehtävän vastuun siirtymisestä ensihoitopalvelulle kohteeseen saapumiseen. Ensivasteyksiköt sisältyvät A B kiireellisyysluokan saavutettavuuden laskentaan varsinkin niillä alueilla, joilla ne tavoittavat potilaan ennen ambulanssia. A B kiireellisyysluokkaan kuuluvilla ensihoitotehtävilläriskialueluokittain Alueluokka (solut yhteensä) Mediaani 90 % (tehtävistä) Ydinkeskusta 8 min 11 min Muu taajama 10 min 25 min Asuttu maaseutu 20 min 35 min Kiireellisyysluokka 90 % (tehtävistä) C (koko maakunnan asutut solut) 30 min D (koko maakunnan asutut solut) 120 min Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja siinä laajuudessa, kun asiasta sovitaan palveluista järjestämisvastuussa olevan terveysviranomaisen kanssa (Keski Suomen sairaanhoitopiiri). Yhteistoimintasopimus on laadittu 2014 vuoden lopussa ja toimintaa sekä taloutta seurataan kolmannesvuosittain sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhteisessä seurantaryhmässä, jossa sovitaan tarvittavista muutoksista. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja irtisanomisaika on kolme kalenterivuotta. Jämsän ja Kuhmoisten kuntien osalta vastuullinen terveysviranomainen on Pirkanmaalla. Vuonna 2017 Keski Suomen pelastuslaitos tarjoaa ensihoitopalveluja toimialueensa väestöstä noin 70 % osalle ( tehtävää) ja on siksi merkittävässä roolissa maakunnallisessa ensihoidossa. Pelastuslaitos tuottaa Jyväskylän kaupunkialueen (Jyväskylä, Muurame ja Uurainen), pohjoisen sektorin (Viitasaari ja Äänekoski), Läntisen sektorin (Keuruu, Multia ja Petäjävesi) sekä kaakkoisen sektorin (Joutsa, Luhanka ja Toivakka) ensihoitopalvelun. Pelastuslaitoksella ensihoitopalvelujen tuottamiseen käytetään henkilötyövuotta. Vuonna 2017 Keski Suomen pelastuslaitos tuottaa koko alueen ensivastetoiminnan. Ensivastetehtäviä alueella oli vuonna 2016 yhteensä 1035 kappaletta. Pelastuslaitoksella on koulutettu ensivastehenkilöstö kaikilla paloasemilla.

18 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu STRATEGINEN JOHTAMINEN JA OHJAUS Pelastuslaitoksen strateginen johtaminen huomioi asiakkaiden tarpeet, normiston, poliittiset päätökset, toimintaympäristön tilan, alueen uhkakuvan, sisäiset ja ulkoiset riskit. Yhteensovittamista tulee tehdä mieluiten ennakoiden, jotta tehdään oikeita asioita, oikealla tavalla ja tekeminen kohdistuu oikeaan kohteeseen. 1.5 TUKIPROSESSIT Tukiprosessit luovat edellytyksiä ydinprosessien toiminnalle. Tukiprosessi palvelee organisaation sisäisiä asiakkaita eli henkilöitä, jotka ovat organisaation palveluksessa. Tukiprosessit tuottavat ydinprosessien toiminnalle tarvittavia palveluita. Keski Suomen pelastuslaitoksen tukiprosessien hallinta edellyttää riittävän määrän osaavaa henkilöstöä, joilla on riittävästi osoitettua työaikaa osaprosessin hoitamista varten. 1.6 YDINPROSESSIT Ydinprosessit ovat pelastuslaitoksen keskeisiä prosesseja, jotka palvelevat ulkoista asiakasta. Ydinprosessit tuottavat ne palvelut, joita varten organisaatio on olemassa. Pelastuslaitoksen ydinprosesseja ovat A Onnettomuuksien ehkäisy, B Pelastustoiminta, C Pelastuslaitos ensihoidon palveluntuottajana ja D Varautumisen tukeminen. 1.7 TURVALLINEN YMPÄRISTÖ JA YHTEISKUNTA Asiakaspalaute, onnettomuuskehityksen seuranta ja oman toiminnan jatkuva seuranta, arviointi ja laadunhallinta antavat viitteitä prosessien kehittämistarpeista.

19 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 19 2 TOIMINTAMALLIT (TASO 2) Toimintamallitasolla kuvataan prosessien jakaantuminen osaprosesseiksi. Tasolla kaksi määritellään prosessien omistajat sekä tavoitearvot ja mittarit. Toimintamallikuvaus muodostuu toimintamallikaaviosta sekä täydentävistä teksteistä. Prosessin omistaja esittää prosessin ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä sekä arvioinnista vastaavan prosessiryhmän perustamista ydinprosessin omistajalle, joka nimeää mahdollisen prosessiryhmän. Prosessiryhmään nimetään pienin mahdollinen määrä henkilöitä. Jokaisella prosessiryhmän jäsenille voidaan määrittää oma roolinsa prosessiin liittyen eli tehtävä tai vastuualue. Prosessiryhmä suositellaan perustettavaksi erityisesti, kun prosessin toteutukseen osallistuu henkilöstöä eri ydinprosesseista. Prosessiryhmän tehtävänä on erityisesti kaikkien ydinprosessin yhteinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen. Kun toimintamallit tasolla kaksi on saatu kuvattua, voidaan edetä laatimaan yksityiskohtaisempia osaprosessin kulku ja työn kulku tasoja (Kuva 3). Tason 3 ja 4 kuvaukset on tarkoitus tehdä vuosien aikana sen jälkeen, kun tämä kehittämissuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa. Kuva 3. Pelastuslaitosten prosessityöryhmän laatima kuvaus prosessikuvausten ohjatusta laatimisesta taso 1 taso 4.

20 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu STRATEGINEN JOHTAMINEN JA OHJAUS TARKEMMIN Prosessikartan ohjaava prosessi 1 Pelastuslaitoksen johtaminen ja ohjaus jakaantuu useampaan osaprosessiin, jotka ovat numeroituina kuvassa alla. Ohjaavan prosessin omistaja on pelastusjohtaja (Kuva 4). Kuva 4. Pelastuslaitoksen johtaminen ja ohjaus tukiprosessi TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYSOINTI Osaprosessissa 1.1 tuotetaan tietoa pelastuslaitoksen uhkakuvista, toimintaympäristöstä ja merkittävimmistä sisäisistä ja ulkoisista riskeistä sekä päätetään suunnitelmasta riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi siedettävälle tasolle. Toimintaympäristön analyysin pohjalta määritellään ylimmän tason pelastuslaitoksen suorituskykyvaatimukset ja suunnitelma suorituskyvyn rakentamiseksi riittävälle tasolle. Suorituskykyvaatimusten tulee pohjautua jatkuvaan analyysin perustuvaan kokonaiskuvaan yhteiskunnan riskeistä. Suorituskykyvaatimukset ilmaisevat pelastuslaitoksen valmiuden vastata riskeihin omalla toimialallaan. Tuotettua tietoa hyödynnetään mm. palvelutasopäätöksen ja pelastuslaitoksen toimintasuunnitelman valmistelussa. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan yhteistyön toteutukseen olennaisesti vaikuttavia poliittisia, yhteiskunnallisia, lainsäädännöllisiä, taloudellisia, kulttuurisia, sosiaalisia ja luonnonympäristöön liittyviä tekijöitä. Nämä tekijät on otettava huomioon kun yhteistyötä suunnitellaan, jotta se istuu järkevästi toimintaympäristöönsä ja pohjautuu paikalliseen todellisuuteen ja vallitseviin olosuhteisiin. Tämän kehityssuunnitelman laadinnan yhteydessä syksyllä 2017 on havaittu toimintaympäristössä joukko muutoksia, joilla on vaikutusta pelastuslaitoksen tulevien vuosien painopisteiden valinnassa. Keski Suomen väestö ikääntyy muun länsimaisen maailman tavoin. Väestö myös muuttaa paikasta toiseen. Tilastokeskus ennustaa, että väestö lisääntyy Jyväskylän ympäristössä noin henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Jyväskylän ympäristöllä tässä tarkoitetaan Jyväskylää, Laukaata, Muuramea, Toivakkaa ja Uuraista. Muualta Keski Suomesta väestön ennustetaan hiljalleen vähenevän. Maakunnan väestömäärä säilynee noin asukkaassa jopa 2040 luvulle saakka. Ydinprosesseissa onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen roolit ovat korostumassa. Vuoden 2015 kansallisessa riskiarviossakin jo esitetty terroristisessa tarkoituksessa tehty väkivaltainen teko oli otettu jo

21 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 21 huomioon mm. yleisötilaisuuksien pelastussuunnittelussa ennen Turussa tapahtunutta tekoa. Laajamittaisen maahantulon hallinta on tulossa maakunnan tehtäväksi. Euroopan kohtaama turvapaikanhakija aalto ei jääne viimeiseksi. Ilotulitteiden ja tehosteiden ja muiden räjähteiden myynti, varastointi ja käsittely ovat aiempaa tarkempaa ja työllistää aiempaa enemmän pelastuslaitoksen valvontatyötä tekevää henkilöstöä. Kemikaalilainsäädännön nojalla pelastuslaitoksen valvontatehtävien vaativuus mm. uusien polttoaineiden käyttöönoton johdosta on ollut kasvusuunnassa. Suomen geopoliittinen sijainti idän ja lännen välissä sekä jännitteiden lisääntyminen Itämeren alueella vaikuttavat siten, että pelastuslaitoksen oman toiminnan varmistamiseen häiriötilanteissa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Keski Suomen pelastuslaitos tuottaa korkeatasoista ja kustannustehokasta ensihoitopalvelua potilaan parhaaksi. Tavoitteen toteutumisen varmistamiseksi pelastuslaitoksen näkökulmasta on kehitettävä ensihoidon häiriötilanteen sietokykyä mm. pandemian varalle sekä nostettava suuronnettomuusvalmiutta jo vuonna Valmiussuunnitelmien tekeminen ja integroiminen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kanssa sekä ensihoitopalvelun integroiminen eri viranomaisten suunnitelmiin ja käytäntöön erilaisten häiriötilanteiden varalle vaatii panostuksia. Maakuntauudistuksen valmistelut sekä valtiolta maakunnan hoidettavaksi siirtyvä maakunnan yhteisen varautumisen tuki sekä kuntien varautumisen tuki edellyttävät lisäresursointia. Viestinnän onnistuminen muutoksessa on keskeistä. Keski Suomen pelastuslaitoksen ulkoista asiakasta sekä henkilöstöön kuuluvaa sisäistä asiakasta edellyttää viestinnän ammattilaisen rekrytointia, jonka johdolla viestintä olisi oikea aikaista ja monikanavaisenakin hallittua. Tukiprosesseissa toimialan ja viranomaisten yhteisten ICT järjestelmien käyttöönotto ajoittuu suunnitelmakaudelle ja niiden käyttöönotto edellyttää pelastuslaitokselta merkittäviä taloudellisia panostuksia tila ja tietoturvallisuuden parantamiseen. Kyberuhkat edellyttävät parempaa tietoturvaa. Päätös toimintaympäristön analysoinnin kehittämisestä Ohjausprosessin omistaja on pelastusjohtaja. Prosessiryhmänä toimii osastopäällikkökokous. Osaprosessin omistaja on riskienhallintapäällikkö. Riskienhallintapäällikkö laatii aikataulun toimintaympäristön analyysityöstä ja kerää yhteen muiden prosessien näkemykset yhteen. Prosessiryhmä määrittelee mikä on oleellista pelastuslaitoksen strategian sekä toiminnan kannalta. Riskienhallintapäällikkö huolehtii riskienhallinnan toteutumisen seurannasta. Tavoitteet: Pelastuslaitos huolehtii jatkuvan onnettomuusseurannan ja palontutkinnan tietojen edelleen hyödyntämisestä mm. rakennusvalvontaviranomaiselle annettavassa asiantuntija avussa. Pelastuslaitos hyödyntää alan tutkimus ja kehittämistyötä kaikissa prosesseissaan. Ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitos esittää havaitsemansa kehittämistarpeet häiriötilanteiden ja suuronnettomuustilanteiden valmiuden parantamiseksi järjestämisvastuussa olevalle taholle. Henkilöstön osallistuminen toimintaympäristön analysointiin varmistetaan ottamalla uusia käyttöön uusia toimintatapoja ja viestintävälineitä pelastuslaitoksen sisäisessä sekä ulkoisessa viestinnässä. Tukiprosesseja vahvistetaan.

22 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu STRATEGINEN SUUNNITTELU JA OHJAUS TOIMINNAN SUUNNITTELUN LINJAUKSET Toiminnan suunnittelun linjauksina toimii alkusanoissa esitetyt Keski Suomen pelastuslaitoksen tavoite, arvot ja päämäärät. Toimintaympäristön analyysi huomioidaan ydinprosessien ja tukiprosessien toiminnan suunnittelussa sekä sovitetaan kehittämistarpeet yhteen mm. taloussuunnitelman ja henkilöstösuunnitelman kanssa TOIMINTASUUNNITELMA Keski Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja antaa nopeaa ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa, kaikissa olosuhteissa. Toiminnalliset tavoitteet vahvistetaan vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja niistä raportoidaan myös sisäisesti kuukausittain. Pelastuslaitoksen johtokunnalle ja edelleen Jyväskylän kaupungin valtuustolle toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolme kertaa vuodessa. Toimintasuunnitelmasta keskustellaan säännöllisesti myös pelastuslaitoksen kuntajohtajaryhmässä, jossa on seutukunnalliset edustajat sekä henkilöstöryhmien kanssa eri tilaisuuksissa. Pelastuslaitos tulee kiinnittämään entistä enemmän huomiota operatiivisen henkilöstönsä altistumisen vähentämiseen. Altistumista pyritään vähentämään Puhdas paloasema altistumisen vähentäminen sammutustehtävässä ja kalustonhuollossa menetelmäohjeen käyttöönotolla. Menetelmäohjeessa kiinnitetään huomiota suojautumiseen sammutustehtävässä ja kalustonhuollossa, otetaan käyttöön suojavyöhykkeet sammutustehtäviin ja jaetaan sammutustehtävät paloluokkiin, jolla helpotetaan suojaimienvalintaa kalustonhuolloissa. Pelastustoimen jatkuvuuden hallintaa tullaan kehittämään mm. kalustonhankinnoilla 2018 aikana ja yhteistyön syventämisellä puolustusvoimien aluetoimiston kanssa. Kalustohankinnat sisältävät mm. varavoimakoneiden hankintaa johtamisalueille sekä varavoimasyötön mahdollistamista niille paloasemille, joilla varavoimakonetta ei ole. Lisäksi toiminta alueille hankitaan suojavarusteita ja siirrettäviä polttoainesäiliöitä turvaamaan omaa toimintaamme häiriö ja poikkeusoloissa. Ensihoidon yksiköitä pelastuslaitos ylläpiti 13 kpl yhteistyösopimuksen perusteella seuraavissa asemapaikoissa Joutsa (322), Jyväskylä Keskuspaloasema (121, 122 +vara auto), Jyväskylä Seppälä (123), Jyväskylä Vaajakoski (124), Jyväskylä Tikkakoski (132), Keuruu (521, 532), Petäjävesi (533), Viitasaari (222, 232) ja Äänekoski (221 ja 231). Lisäksi Muuramen paloasemalla toimi monitoimiyksikkö (125/185). Keski Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin kanssa on keskusteltu ensihoitopalvelun kehittämisestä. Suunnitelma muutoksiksi vuoden 2018 aikana on, että Petäjävedellä perustasolla päivisin valmiudessa oleva auto 533 nostetaan hoitotasoiseksi ja 24/7 välittömään lähtövalmiuteen. Samalla perustasolla oleva 532 poistuu Keuruulta. Tikkakoskella sijaitseva 132 ja Äänekoskella sijaitseva 231 on suunniteltu myös nostettavaksi perustasolta hoitotasoisiksi. Pelastuslaitos aloitti ns. monitoimiyksikkötoiminnan Muuramen paloasemaryhmässä Pelastajaensihoitaja työparilla osallistutaan erityisesti kiireellisen ensihoidon ja pelastustoimen tehtäviin henkeä pelastavaan toimintaan. Toimintaa varten suunniteltiin oma ajoneuvotyyppi. Saatujen hyvien kokemusten mukaan Monitoimiyksikkö toimintamallin laajentaminen maakunnassa on perusteltua.

23 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 23 Pelastuslaitoksen suunnitelmana on saada Karstulaan ja Laukaaseen 24/7 valmiudessa pidettävä ja ensihoitaja pelastaja työparina toimiva monitoimiyksikkö vuoden 2019 alusta. Nämä muutokset edellyttävät lisävirkojen perustamista ja onnistuneita rekrytointeja. Pelastuslaitokselle tarvitaan virka tai työsuhteeseen Karstulaan 5 pelastajaa ja 5 ensihoitajaa, samoin Laukaaseen 5 pelastajaa ja 5 ensihoitajaa. Kalustohankintana muutos edellyttää kokonaisarvoltaan 2 * euron monitoimiyksikön hankintaa. Henkilöstökulut monitoimiyksikköä kohden ovat noin euroa vuodessa. Sairaanhoitopiirin osuudeksi esitetään 50 % investoinneista, mutta suurempi osuus käyttökuluista, koska tehtävien määrä painottuu selkeästi ensihoitotehtäviin. Pelastustoimen nettokustannusten kasvu jäisi tällöin maltilliseksi, arviolta euroksi vuodessa. Pelastustoiminnan aloittaminen Karstulassa ja Laukaassa puolestaan nopeutuisi merkittävästi. Pelastuslaitoksen keskipitkän aikavälin suunnitelmana on laajentaa monitoimiyksikkötoimintaa edelleen Tikkakoskelle vuonna Tikkakoskella sijaitseva ambulanssi on toiminut 12 tunnin valmiudessa seitsemänä päivänä viikossa. Pelastuslaitokselle perustettu ICT ryhmä on tehnyt vuoden 2018 talousarvioon esitykset kalustohankinnoista tietoturvallisuuden kehittämiseksi vaaditulle tasolle. Kalustohankinnat mahdollistavat tulevien kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO), valvontarekisterin (VARANTO) ja viranomaisten turvallisuusverkon (TUVE) palveluiden sekä yhteiskäyttöisen hätäkeskusjärjestelmän (ERICA) ottamisen pelastuslaitoksen käyttöön. Lisäksi henkilöstölle tehtävät turvallisuusselvitykset otetaan vaiheittain käyttöön vuosien 2018 ja 2019 aikana. Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti maakunnallisen pelastustoimen valmisteluihin osana muuta maakunnallista valmistelutyötä TALOUSSUUNNITELMA KESKI SUOMEN PELASTUSLAITOS LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO 2018 Keski Suomen pelastuslaitoksen liikevaihdoksi on arvioitu 30,65 M vuonna Liikevaihdosta pelastustoimen osuus on noin 22,23 milj. euroa ja ensihoidon osuus noin 8,41 milj. euroa. Keski Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen liikevaihto kasvaa vuoden 2018 talousarvioesityksessä 1,4 prosenttia vuoden 2017 talousarvioon verrattua. Pelastustoimessa kuntien maksuosuudet pysyvät keskimäärin vuoden 2017 tasolla. Pelastustoimen osalta tilikauden alijäämä on euroa. Perusteluna alijäämäiselle talousarviolle on pelastuslaitoksen taseessa vuoden 2016 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksenmukaisesti tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden talousarviossa. Vuoden 2018 talousarvioesityksen tulevien vuosien taloussuunnitelmassa on huomioitu vuoden 2016 tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämä siten, että taseen kumulatiivinen ylijäämä poistuu vuosien 2018 ja 2019 aikana.

24 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu KESKI SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2019 JA 2020 Pelastuslaitoksen strategisen johtamisen ja ohjauksen sekä ydin ja tukiprosessien kehittämistarpeiden kautta on johdettu tarpeet Keski Suomen pelastuslaitoksen taloussuunnitteluun vuosille 2019 ja Yksityiskohtaiset perustelut on kerrottu myöhemmin tässä asiakirjassa. Toimintasuunnitelma toiminnan laajuuden muutoksissa ensihoidon ja monitoimiyksikkömallin osalta tulee muuttamaan vuoden 2019 ja 2020 taloussuunnitelmia verrattuna lausunnolla olleen vuoden 2018 talousarvion toiminnallisuutta koskeviin kirjauksiin, käyttötalousmenoihin ja investointiohjelmaan. Keski Suomen pelastuslaitoksen tietoturvallisuus TiTu hankkeen tavoitteena on saattaa pelastuslaitoksen tietoturva ja tietosuoja (kyberturvallisuus) valtakunnalliselle perustasolle vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaikilla Suomen pelastuslaitoksilla on lakiperusteinen käyttövelvoite Turvallisuusverkon TUVE palveluihin, joiden käyttöönottoa tahdistaa valtakunnallisten tietojärjestelmien käyttöönottaminen, ensimmäisenä yhteiskäyttöinen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. KEJO kenttäjohtamisjärjestelmä tulee pelastuslaitoksen käyttöön tämän hetken suunnitelmien mukaan vuodesta 2019 alkaen. KEJO järjestelmästä aiheutuu käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat järjestelmän lisenssimaksuista. Lisäksi KEJO järjestelmän käyttöönotto lisää pelastuslaitoksen TUVE käyttöä. Pelastuslaitoksella tulee olla muiden muassa sopimuspalokuntalaisten hälyttämiseen kaupallisista operaattoreista riippumaton hälytysjärjestelmä, jota ylläpidetään pelastuslaitoksen toimesta. Tätä hälytysjärjestelmää tulee kehittää ja uudistaa vielä vuosina Pelastuslaitoksen kaluston ja huoltokirjanpidon sisältävän Trail kalustonhallintajärjestelmän käyttöönotto ajoittuu vuodelle 2018, mutta kaluston kirjaamista järjestelmään tullaan jatkamaan vielä ainakin vuosien 2019 ja 2020 ajan HENKILÖRESURSSIT VUODEN 2017 LOPUSSA Keski Suomen pelastuslaitoksen kyky vastata häiriö ja onnettomuustilanteisiin maakunnassa on sivutoimisten ja vapaaehtoisten palokuntien henkilöstön ja päätoimisen henkilöstön varassa. Sivutoimisia ja vapaaehtoisia on päätoimisten noin 300 henkilön lisäksi yhteensä noin 1000 henkilöä. Päätoimiset huolehtivat johtamisesta sekä tukiprosesseista tehden yhteistyötä muun henkilöstön kanssa. Ydinprosesseista onnettomuuksien ehkäisyn valvontatehtävissä toimitaan virkavastuulla ja käytetään julkista valtaa. Pelastustoiminnan ydinprosessissa pelastustoimintaa johtaa pelastusviranhaltija. Ensihoidossa tuotettu palvelu on päätoimisen henkilöstön tuottamaa, jota palokuntien koulutettu ensivastehenkilöstö täydentää. Varautumisen tukemiseen ja poikkeusolojen suunnitteluun liittyvät tehtävät edellyttävät nekin virkavastuuta ja päätoimista henkilöstöä. Jotta ydinprosessien toimintaedellytykset säilyvät riittävällä tasolla kaikissa olosuhteissa, tulee myös tukipalveluissa olla riittävä päätoiminen henkilöstö ja osaaminen. Vuoden 2017 lopussa Keski Suomen pelastuslaitoksella oli päätoimisia virkoja tai toimia yhteensä 313, joista päällystövirkoja 54, alipäällystövirkoja 31, miehistön virkoja tai toimia 212 sekä tukipalveluihin luettavia virkoja tai toimia 16 yhteensä kappaletta. Hallintoon kuuluvia koko maakunnan alueella toimivia henkilöitä pelastuslaitoksella voidaan laskea olevan yhteensä 29, joka on alle 10 % kaikista päätoimisista ja vain 2 % koko henkilöstöstä. Päätoimiset työntekijät on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3).

25 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 25 Taulukko 3. Keski Suomen pelastuslaitoksen päätoiminen henkilöstö vuonna 2017 Paloasemaryhmittäin tarkasteltuna taulukosta voidaan havaita, että 43 % kaikista päätoimisista viroista tai toimista (yhteensä 136) sijoittuu Jyväskylän paloasemaryhmän ydinprosessien hoitamiseen, 15 % Äänekosken paloasemaryhmään (46), Viitasaaren paloasemaryhmään 8 % (26), 20 % Keuruun paloasemaryhmään (20) ja 4 % Muuramen paloasemaryhmään (14) sekä 4 % Joutsan paloasemaryhmään (12). Näissä paloasemaryhmissä pelastuslaitos tuottaa myös ensihoidon palveluja. Saarijärven paloasemaryhmän suhteellinen osuus on 3 % viroista ja toimista eli 10 virkaa ja Laukaan sekä Jämsän paloasemaryhmillä 2 %, seitsemän virkaa kummassakin. Ensihoitopalveluiden tuottamiseen Keski Suomen pelastuslaitoksella yhteensä on käytetty 26 perustason ja 47 hoitotason ensihoitajaa sekä asiakasrajapinnassa vuoroissa toimivaa 14 ensihoitoesimiestä eli yhteensä 87 virkaa tai tointa. Työvuorosuunnitteluun, työnjohtoon sekä kehittämiseen on ollut tarpeen sijoittaa kolme ensihoitomestaria ja ensihoitopäällikkö. Huomattavaa on, että pelastuslaitoksen vastuulla olevien 13 ambulanssin ja yhden monitoimiyksikön ylläpitäminen sopimuksen mukaisessa valmiudessa edellyttää myös pelastustoimintahenkilöstön merkittävää työpanosta ensihoidossa. Laskennallisesti pelastustoiminnasta ensihoidon oman 87 henkilötyövuoden lisäksi tuleva työpanos on 27 henkilötyövuotta ja jakaantuu noin 70 henkilölle. Henkilöstön osalta eläkeiän saavuttaa vuonna 2018 yhteensä kolme (3) henkilöä, vuonna 2019 yhteensä seitsemän (7) henkilöä ja vuonna 2020 arviolta kaksi (2) henkilöä. Kyseisten henkilöiden hoitamat tehtävät ovat kaikki sellaisia, joista tullaan hakemaan täyttölupa viran vapautuessa. Vapaaehtoisten palokuntien henkilöstö muodostaa pelastustoimintakyvykkyyden rungon muualla paitsi Jyväskylässä ja Äänekosken keskustan alueella, joissa on välittömän lähtövalmiuden paloasemia ja joissa on vuorotyötä tekevä päätoiminen henkilöstö. Seuraavassa sivun esimerkissä (Kuva 5. Jämsän paloasemaryhmän alueella toimivat viranhaltijat ja toimipisteet (7 paloasemaa) prosessikartan päällä.kuva 5) on esitetty Jämsän paloasemaryhmän päätoimisten henkilöiden määrä (7) ja paloasemien lukumäärä (7) prosessikartan päällä. Jämsän paloasemaryhmässä oli vuonna 2017 yhteensä 135 vapaaehtoista koulutettua henkilöä, jotka osallistuvat tarvittaessa pelastustoimintaan ja ensivastetehtäville (Taulukko 4).

26 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 26 Taulukko 4. Esimerkki Jämsän paloasemaryhmän osalta. Paloasemakartoituksessa vuonna 2016 kerättyjä tietoja henkilöstön kyvyistä ja kelpoisuuksista pelastustoiminnassa, joita tarvitaan mm. muodostelmien hälytysohjeiden laadinnassa. Jämsä 40 Jämsänkoski 41 aluepalomestari palomestari palomestari aluepalomestari Koskenpää 42 Halli 43 palomies palomies Länkipohja 44 UPM Kaipola 46 Kuhmoinen 45 palomies Kuva 5. Jämsän paloasemaryhmän alueella toimivat viranhaltijat ja toimipisteet (7 paloasemaa) prosessikartan päällä. Ensihoidon ambulanssipalvelut ovat Jämsän ja Kuhmoisten kuntien alueella muun palveluntoteuttajan kuin pelastuslaitoksen ja järjestämisvastuu on toistaiseksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä. Kuhmoisten kunta ja palokunta ovat siirtymässä Pirkanmaan maakuntaan. Jämsä puolestaan on siirtymässä takaisin Keski Suomeen ja Jämsän ensihoito Keski Suomen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle osaksi Kuopion yliopistollisen sairaalan ensihoidon erityisvastuualuetta KYS ERVA PROJEKTISALKKU Keski Suomen pelastuslaitos on osallistunut useisiin valtakunnallisiin ja ylimaakunnallisiin pelastustoimen kehittämishankkeisiin, joista osa jatkuu myös vuosina Osa isoimmista hankkeista, kuten kenttäjohtamisjärjestelmän kehitys, hätäkeskusjärjestelmän käyttöönotto ja palotarkastussovellukset valtakunnallisesti korvaava Varanto valvontasovellus sekä pelastustoimen tietoturvahanke ja turvallisuusverkon käyttöönotto näkyvät talousarvion investointiohjelmassa myös euromääräisinä varauksina. Pelastuslaitoksen yksityiskohtaisempaa projektisalkkua aikajanalla on ylläpidetty taulukkolaskentaohjelmassa.

27 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 27 Talousarvion 2018 yhteydessä on esitetty Keski Suomen pelastuslaitoksen kehittämishankkeina: 1. Altistumisen vähentäminen sammutustehtävässä ja kalustonhuollossa 2. Pelastustoimen jatkuvuudenhallinnan kehittäminen 3. Monitoimiyksikkömallin toiminnan kehittäminen 4. Tietoturvallisuuden parantaminen 5. Maakunnalliseen pelastustoimintaan valmistautuminen TOIMITILASUUNNITELMA Keski Suomen pelastuslaitoksen toiminta ajatus on toimia tiheällä palveluverkolla mahdollisimman lähellä alueen asiakkaita. Vuoden 2017 lopussa pelastuslaitos toimi 47 paloasemalta, jotka se vuokrasi alueen kunnilta sekä muutamalta yksityiseltä kiinteistön omistajalta. Äänekosken paloaseman korvaavan uudisrakennuksen rakentaminen alkaa vuonna Kannonkosken paloaseman uudisrakennushankkeesta päätettäneen lähiaikoina. Viitasaaren sisäilmaongelmaisen paloaseman tilat korvattaneen uudisrakennuksella vuoden 2019 aikana. Sisäilmasta kärsiville työntekijöille on hankittu väliaikaisesti siirrettävä majoitusvaunu paloaseman viereen. Muuramen kunta on selvittänyt uuden paloaseman rakentamiseen soveltuvia tonttivaihtoehtoja yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa jo vuodelle 2015, mutta hanketta on jouduttu siirtämään toteutettavaksi vuoteen Suunnitteilla on myös, että Karstulan vanha sisäilmaongelmainen paloasema korvataan uudisrakennuksella mahdollisesti jo 2019 aikana, joka mahdollistaa monitoimiyksikkömallin toiminnan Karstulan alueella MERKITTÄVIÄ SISÄISIÄ RISKEJÄ Talousarvion laadinnan yhteydessä on tunnistettu myös sisäisiä riskejä. Hälytysjärjestelmien haavoittuvuus pitkittyvien sähkökatkojen aikana, sekä ajoneuvojen ja muun kaluston rikkoutuminen muodostavat riskin pelastuslaitoksen perustehtävän sujuvalle toteuttamiselle. Toimitilojen välttämättömät ja ennakoimattomat korjaustarpeet ovat riski määrärahojen riittävyydelle sekä henkilöstön työkyvylle. Merkittäviä riskejä pelastuslaitokselle ovat sopimusriskit sekä jatkuvuus poikkeusoloissa. Henkilöstöriskiksi on tunnistettu henkilöstön saatavuus hälytystehtäviin, erityisesti päivälähtöihin pienissä kunnissa. Monitoimiyksikön laajentamisen yhteydessä on tunnistettu riski epäonnistua osaavan henkilöstön rekrytoinnissa lyhyellä tähtäimellä, jolloin toiminnan käynnistyminen saattaa viivästyä. Päätös strategisen suunnittelun ja ohjauksen kehittämisestä Prosessin omistaja on pelastusjohtaja. Prosessiryhmänä toimii osastopäällikkökokous. Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö. Tavoitteet: Keski Suomen pelastuslaitoksen kyvystä tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen ja ensihoidon palvelut huolehditaan, pyrkien vähentämään onnettomuuksien määrää ja rajoittamaan tapahtuneiden onnettomuuksien seurausvaikutuksia laadukkaalla pelastustoiminnalla ja ensihoidolla kaikissa olosuhteissa henkilöstöstä, kalustosta ja kiinteistöistä huolehtien.

28 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu PALVELUTUOTANNON OHJAUS 1.3 Palvelutuotannon ohjaus osaprosessissa varmistetaan osaprosessissa 1.2 (Strateginen suunnittelu ja ohjaus) tehtyjen suunnitelmien ja linjausten yms. toteutuminen palvelutuotannossa. Tämä edellyttää resurssien jakamista ja tavoitteiden yhteensovittamista ydinprosessien kesken. Esimerkiksi vuosisuunnitelman tavoitteet voidaan muuttaa kirjalliseksi dokumentiksi eli toimenpidekortiksi, joka viedään ydinprosessin suunnittelun lähtökohdaksi. Sen jälkeen kootaan (ydinprosessien ja tukiprosessien suorituskyvyn käyttö osaprosessissa A3, B3, C3, D3) seurantatiedot palvelutuotannon toteutumisesta. Kootaan tiedot myös esim. suunniteltujen projektien toteutumisesta. Seurannan tulokset kirjataan eri järjestelmiin sovitun mukaisesti ja tehdään ennuste esim. vuositavoitteiden toteutumisesta. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin, jos näyttää siltä ettei tavoitteita saavuteta. Päätös palvelutuotannon ohjauksen kehittämisestä Prosessin omistaja on pelastusjohtaja. Prosessiryhmänä toimii osastopäällikkökokous. Osaprosessien omistajat ydinprosesseittain ovat A riskienhallintapäällikkö, B pelastuspäällikkö, C ensihoitopäällikkö ja D valmiuspäällikkö. Tukitoimintojen osalta osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö, jota avustaa prosessiryhmä, jossa vastuuhenkilöinä ovat: 2.1 Taloussuunnittelussa toimistosihteerit ja osastopäälliköt sekä aluepalomestarit 2.2 henkilöstösuunnittelussa komentotoimiston palopäällikkö, ensihoitomestarit, toimintaalueiden palopäälliköt, palvelussuhdeasiantuntija, hyvinvointisuunnittelija sekä työsuojeluvastaava, 2.3 ICT:ssä eli informaatio ja kommunikaatioteknologioissa paloinsinööri ja ICT ryhmä 2.4 tilahallinnassa johtava palotarkastaja ja mahdollisesti hankittava UUSI isännöinnin ammattilainen 2.5 hankintojen hallinnassa tekninen päällikkö 2.6 logistiikan ja huoltojen hallinnassa tekninen päällikkö, 2.7 tiedonhallinnassa ja asiakirjahallinnassa henkilöstösihteeri ja 2.8 viestinnässä viestinnän ammattilainen UUSI TEHTÄVÄ LAADUNHALLINTA JA KEHITTÄMINEN Osaprosessissa 1.4 valmistellaan linjausten pohjalta ehdotus omavalvontaohjelmaksi, jonka ohjausprosessin omistaja (pelastusjohtaja) hyväksyy käyttöönotettavaksi tai esitettäväksi johtokunnalle hyväksyttäväksi. Myös muut suunnitelmaehdotukset viedään päättävälle taholle päätettäviksi, jonka jälkeen suunnitellaan päätöksien toteutus. Päätös laadunhallinnan kehittämisestä Edellä 1.3 mainitut osaprosessien omistajat ja prosessiryhmät valmistelevat tarvittavat suunnitelmat ja seurannan siirtymäkauden aikana prosessin omistajalle (pelastusjohtaja). Näiden pohjalta laaditaan pelastuslaitoksen omavalvontasuunnitelma, jonka sisällöstä ja aikataulusta aikanaan säädetään.

29 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu TUKIPROSESSIT TARKEMMIN Kuva 6. Tukiprosessit sisältävät useita osaprosesseja, jotka mahdollistavat pelastuslaitoksen ydinprosessien toiminnan TALOUDEN HALLINTA Keski Suomen pelastuslaitoksen hallinnon järjestämisen perussääntöinä ovat kuntien solmima yhteistoimintasopimus ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston vahvistama kaupungin hallintosääntö. Taloudenhoidossa noudatetaan liikelaitosta koskevia säännöksiä. Kunnille varataan vuosittain mahdollisuus tehdä esityksiä seuraavan vuoden talousarviota ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmaa varten. Käyttökustannukset jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Investoinneista päätetään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Ensihoito muodostaa oman kirjanpidollisen tulosyksikön. Ensihoidon kustannukset ja tulot eivät kuulu yhteisesti jaettaviin kustannuksiin, vaan ne rahoitetaan toiminnasta saatavilla tuloilla sekä terveydenhuollon kuntayhtymien kanssa tehtävien sopimusten mukaisilla valmiusmaksuilla ja nettotappiokorvauksilla. Keski Suomen pelastuslaitos liikelaitoksella on hyväksytty talousarvio vuodelle Talouden hallinnassa on olemassa vuosikello ja muita Jyväskylän kaupungin suunnitteluohjeita. Vuodelle 2019 tehdään vastaava talousarvio, jonka Keski Suomen pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta käsittelee ja hyväksyy osaltaan. Viimekädessä talousarvion vuodelle 2019 hyväksyy Jyväskylän kaupungin valtuusto. Vuoden 2020 alusta pelastustoimen rahoitus on siirtymässä perustettavan maakunnan päätettäväksi. Valtio rahoittaa valtaosaltaan maakuntien toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Valtion rahoituksen yleisessä mitoituksessa on uudessa järjestelmässä otettava huomioon maakuntien järjestämisvastuulle siirtyvien palvelujen kustannukset. Valtion ja maakuntien pelastustoimen ja varautumisen simulointineuvotteluaikataulun mukaan rahoituksen riittävyydestä neuvotellaan Keski Suomen osalta Helsingissä Simulointikierros toteutetaan, jotta ensimmäiset maakuntalain 13 mukaiset neuvottelut vuonna 2019 onnistuisivat, osallistujat tuntisivat neuvotteluprosessin ja jotta neuvottelujen tietopohja olisi riittävä. Kuntien omaisuuden siirtämisestä maakunnille säädetään laissa maakuntalain, sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta. Näiden lakien vaikutukset kuntien talouteen on esitetty tarkemmin hallituksen esityksessä eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017). Tehtävien siirron ja siihen liittyvien omaisuusjärjestelyjen seurauksena pelastustoimeen liittyvä

30 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 30 irtaimisto siirtyy kuntien omistuksesta maakuntien ja niiden palvelukeskuksen omistukseen. Tällöin mainittu omaisuus poistuu kuntien taseista ja Keski Suomessa vain Jyväskylän kaupungin taseesta. Pelastustoimen käytössä olevan irtaimen, erityisesti ajoneuvojen ja kaluston osuuteen kuntien taseissa vaikuttaa huomattavasti niiden rahoitustapa. Aluepelastuslaitosta perustettaessa vuonna 2004 kuntien omistama pelastustoimen irtaimisto siirrettiin aluepelastuslaitosta ylläpitävälle Jyväskylän kaupungille. Merkittävä osa ajoneuvoista ja laitteista hankitaan nykyisin leasingrahoituksella. Kuntien omistuksessa olevien ajoneuvojen ja kaluston poistoajat ovat huomattavasti lyhyemmät kuin esimerkiksi rakennusten. Päätös taloudenhallinnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö. Apuna taloudenhallinnan kehittämisessä hallinto ja talouspäälliköllä on toimistosihteerit, osastopäälliköt, toiminta alueiden palopäälliköt ja aluepalomestarit paloasemaryhmiensä osalta HENKILÖSTÖHALLINTA Henkilöstöhallinta käsittää henkilöstön käytön suunnittelun (aktiivinen työvuorosuunnittelu), henkilöriskien hallinnan, rekrytoinnit, työkierron ja lomasuunnittelun. Käytännön päivittäisen henkilöstöhallinnan operaattorina toimii ns. komentotoimisto. Pelastuslaitoksella on paljon erikoisosaamista vaativia tehtäviä, esimerkiksi vesisukellus ja vaarallisten aineiden torjuntatehtävät, joihin jatkuvan valmiuden rakentaminen edellyttää aktiivista työvuorosuunnittelua sekä ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja riittävää määrää koulutettuja ja toimintakykyisiä henkilöitä. Päätös henkilöstöhallinnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö. Asioita valmistelevana projektiryhmänä hänellä on apunaan komentotoimiston palopäällikkö, ensihoitomestarit, toiminta alueen palopäälliköt, palvelussuhdeasiantuntija, hyvinvointisuunnittelija sekä työsuojeluvastaava

31 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu ICT HALLINTA Jyväskylän kaupunki Suomen pelastustoimi ja turvallisuusviranomaiset Keski Suomen pelastuslaitos Kuva 7. Pelastustoimi tulee tulevaisuudessa käyttämään ensisijaisesti hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) yhteisiä palveluja PELASTUSTOIMEN VALTAKUNNALLINEN OHJAUS ICT ASIOIDEN KEHITTÄMISESSÄ Sisäministeriö asetti hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi maakuntauudistuksen myötä. Hankkeen tavoitteena on varmistaa sekä parantaa pelastustoimen suorituskykyä toimintaympäristön muutoksessa. Hanke on sisäministeriön pelastusosaston ja pelastuslaitosten yhteinen. Osana pelastustoimen uudistushanketta toimii tietohallintotyöryhmä. Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa pelastustoimen tietohallintoa, selkeyttää ohjausta sekä valmistella tietojärjestelmäpalveluita ja huolehtia tietoturvallisuuden ja ICT varautumisen riittävän tason edellytyksistä käynnistyvillä pelastuslaitoksilla. Tietohallinnon tehtävänä uusissa pelastuslaitoksissa on 1) olla osa johtamista 2) tukea operatiivista toimintaa onnettomuuksien ehkäisyn, operatiivisen pelastustoiminnan ja varautumisen ydinprosesseissa sekä 3) koota, analysoida ja raportoida toimialan dataa toiminnan sisäistä kehittämistä ja strategian mukaisia tavoitteita varten. Tietohallinnon tulee kyetä varmistamaan, että toiminta tapahtuu määritellyllä tietoturvatasolla ja palveluiden saatavuus ja käytettävyys vastaavat toiminnan luonnetta. Näiden tehtävien lisäksi työryhmän kautta valmistellaan pelastustoimen tietohallinnon ja digitalisaation kehittämistä sekä ohjaa pelastustoimen osalta valtakunnallisia ICT hankkeita (Kuva 7). Yleisellä tasolla pelastustoimen tulevaisuuden näkökulmasta on tehty linjaus, että pelastustoimi tulee tulevaisuudessa

32 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 32 käyttämään ensisijaisesti hallinnon turvallisuusverkon palveluita ja viranomaisten tai pelastustoimen yhteisiä palveluita. Tulevaisuudessa maakuntien palveluita käytetään ensisijaisesti turvallisuusverkon kautta. Tavoitetilassa on lisäksi, että ICT palvelut saataisiin lähtökohtaisesti yhden palveluntarjoajan kautta, joka toimii muiden palveluiden integraattorina. Lisäksi asiakkaiden näkökulmasta on tehty linjausta, että pelastustoimi näyttäytyy tulevaisuudessa yhtenäisenä toimijana pelastustoimen asiakkaiden suuntaan sähköisen asioinnin suhteen PELASTUSLAITOKSEN ICT VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN VUOSINA Digitaalinen maailma kehittyy ympärillämme huimaa vauhtia. Yleisesti voidaan puhua, että elämme parhaillaan toisen ja kolmannen digitaalisenvallankumauksen taitoksessa, jossa IoT (esineiden internet, Internet of Things) on saavuttanut jokapäiväisen asemansa yhteiskunnassa ja jossa robotiikka ja tekoäly tekevät voimakasta tuloaan. Pelastuslaitoksen on omalta osaltaan pyrittävä varmistamaan, että se pystyy vastaamaan muuttuvan digitaalisenmaailman haasteisiin varautumalla ja kehittämällä omaa toimintaansa. Keski Suomen pelastuslaitoksen ICT on toiminut pitkään Jyväskylän Kaupungin tarjoamien palveluiden ja omantoimensa ohella työskentelevien henkilöiden varassa. Viimeiset vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että nämä järjestelyt eivät itsessään enää riitä, vaan tämä vaatii järjestäytyneempää kokonaisuutta. Suuret valtakunnalliset ICT hankkeet sekä kyberturvallisuuden haasteet on jatkossa huomioitava paremmin pelastuslaitoksen jokapäiväisessä toiminnassa. Seuraavassa lyhyesti kerrottu vuosien aikana pelastuslaitosta koskettavista ICT asioista, jotka tulevat vaikuttamaan huomattavasti koko pelastuslaitoksen toimintakulttuuriin TIETOTURVAN JA SUOJAN KEHITTÄMISHANKE TITU Keski Suomen pelastuslaitos on aloittanut vuoden 2017 lopulla valmistelut kaksivuotiselle tietoturvan ja suojan kehittämishankkeelle (TiTu). Hankkeen tavoitteena on saattaa pelastuslaitoksen tietoturva ja tietosuoja (kyberturvallisuus) valtakunnalliselle perustasolle vuoden 2019 loppuun mennessä. TiTu hanke on valtakunnallinen hanke, johon kaikki pelastuslaitokset ovat sitoutuneet ja pohjimmiltaan hankkeella pyritään turvaamaan yhteiskunnan toiminta kaikissa tilanteissa. Keski Suomen pelastuslaitoksessa hanketta ohjaa tietoturvasuunnitelma, josta selviää TiTu hankeen tarkempi sisältö ja tavoitteet. Tietoturvasuunnitelman jalkauttamiseksi perustettu toteutushanke ajoittuu vuosille TiTu hanke tulee sisältönsä ja laajuutensa myötä vaikuttamaan koko pelastuslaitoksen toimintakulttuuriin HALLINNON TURVALLISUUSVERKKO TUVE Keski Suomen pelastuslaitos on tehnyt sopimuksen turvallisuusverkon (TUVE) palveluiden käyttämisestä vuonna Sopimus liittyy lakiperusteiseen käyttövelvoitteeseen ja toisaalta valtakunnallisten tietojärjestelmien käyttöönottamiseen, ensimmäisenä yhteiskäyttöinen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA. Turvallisuusverkon muiden palveluiden käyttöä laajennetaan vuodesta 2018 alkaen valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja osana tätä myös laajennetaan turvallisuusverkon kattavuutta pelastuslaitoksen toimipisteissä. Turvallisuusverkon palveluista vuodesta 2018 alkaen käyttöä laajennetaan siten, että erityisesti työasemapalveluiden (työasemat), viestintäpalveluihin (puhelin, sähköposti, pikaviestintä) laajennetaan erityisesti päällystön osalta. Samassa yhteydessä vähennetään Jyväskylän kaupungin tietohallinnon palveluiden käyttöä hallitusti ja varaudutaan maakunnallisten palveluiden käyttöönottoon niihin liittyvien linjausten mukaisesti.

33 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 33 Turvallisuusverkon palveluiden käyttöönotto edellyttää tietoturvallisuuden kokonaisuuden parempaa hallintaa, johon pelastuslaitos on sitoutunut ja sitä on käsitelty tarkemmin tietoturvallisuuden kehittämisen yhteydessä HÄTÄKESKUSTIETOJÄRJESTELMÄ ERICA Hätäkeskustietojärjestelmää on kehitetty jo usean vuoden ajan ja uuden järjestelmän käyttöönotto tuleekin tapahtumaan vuoden 2018 aikana. ERICAn käyttöönotto on valtava ponnistus myös kaikille hätäkeskuslaitoksen yhteistoimintaviranomaisille (pelastustoimi, ensihoito, poliisi jne.). Yhteiskäyttöinen tietojärjestelmä tuo pelastustoiminnan johtamiseen aivan uusia työkaluja, kun pelastuslaitoksen tilannetietoisuutta voidaan seurata yhteisestä näkymästä hätäkeskuksen kanssa. Pelastuslaitokselle tulee varsinaisia hätäkeskusjärjestelmän käyttöpaikkoja vuonna 2018 sekä turvallisuusverkon työasemien kautta käytettävä selainkäyttöliittymä. Keski Suomen pelastuslaitokselle suunnitelmakausi tulee olemaan ERICAN käyttöönoton vaatiman koulutuksen aikaa. ERICA vaatii erityistä koulutusta koko operatiiviselle päällystölle ja alipäällystölle järjestelmän ominaisuuksien hyödyntämiseksi sekä vasteiden muodostumisen ymmärtämiseksi. Em. henkilöstöryhmien lisäksi myös tietoja ylläpitävät henkilöt joutuvat kouluttautumaan ERICAN tiedonsyöttöön, järjestelmän toiminnalliseen testaukseen ja muun henkilöstön toiminnan tukemiseen. ERICAN käyttöönotto vaatii paljon tiedon syöttötyötä ja hätäkeskuksen vanhasta tietojärjestelmästä siirrettyjen tietojen oikeellisuuden tarkastamista. Kaikki oman toiminta alueen paloasemat, ajoneuvot viestiyhteyksineen, hälytettävät henkilöt yhteystietoineen ja erityis ja automaattikohteet sekä niiden kohdevasteet on varmistettava. Ennen käyttöönottoa on kaikki eri toiminnot testattava. Suuri työ tulee olemaan vasteiden muodostamisen testaus. Kaikki tehtäväkoodit ja tehtävien kokoluokat on tarkastettava siten, että voidaan olla varmoja tehtävä ja kohdekohtaisten vasteiden toteutumisesta. ERICAN hallinnoinnin kokonaisvastuu on hätäkeskuksella, mutta pelastuslaitos vastaa omien tietojensa syöttämisestä, ylläpitämisestä ja varmentamisesta. Uusien ajoneuvojen ja erityiskaluston syöttäminen ominaisuuksineen ja yhteystietoineen järjestelmään sekä operatiivisen henkilöstön ja erityiskohteiden yhteystietojen ylläpito tulee olemaan eräs selkeä tehtäväkokonaisuus, jota tullaan tekemään uudella tavalla pelastuslaitoksen toimesta suoraan järjestelmään PELASTUSTOIMINNAN KENTTÄJOHTAMISJÄRJESTELMÄT PEKE JA KEJO Pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmän (PEKE) käyttöä kehitetään edelleen vuosina Vuonna 2018 PEKEn osalta tavoitteena on laajentaa järjestelmän käyttö kaikkiin pelastuslaitoksen toimipisteisiin. Lisäksi käyttäjille järjestetään vuoden 2018 aikana koulutukset, jossa painotetaan järjestelmän peruskäyttöä ja järjestelmän uusien ominaisuuksien käyttöä pelastustoiminnan johtamiseen. Vuosina 2019 ja 2020 PEKE järjestelmän on tarkoitus toimia rinnan tulevan KEJO viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän kanssa. KEJO kenttäjohtamisjärjestelmä tulee pelastuslaitoksen käyttöön tämän hetken suunnitelmien mukaan vuodesta 2019 alkaen. Järjestelmän levittäminen kestää useita vuosia. KEJO järjestelmästä aiheutuu käyttökustannuksia, jotka aiheutuvat järjestelmän lisenssimaksuista. Lisäksi KEJO järjestelmän käyttöönotto lisää pelastuslaitoksen TUVE käyttöä. Vuosina PEKE/KEJO järjestelmien käyttöä on tarkoitus laajentaa kattamaan pelastuslaitoksen raskaat pelastusajoneuvot ja osa veneistä.

34 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu OPERATIIVINEN VIESTINTÄ JA HÄLYTTÄMINEN VIRANOMAISVERKKO VIRVE VIRVE toimii Keski Suomen pelastuslaitoksen toiminta alueella kohtalaisen hyvin. Kohtalaisesta peittoalueesta huolimatta alueella on myös erittäin huonosti toimivia alueita, myös pelastustoimen kannalta katsoen riskialueita. Peitto ongelmista laaditaan edelleen vikaraportteja operaattorille. VIRVE päätelaitteina on operatiivisessa liikkuvassa käytössä päätelaitteita, kannettavina laitteina pääasiassa ja ajoneuvokäytössä. Päätelaitteet, jotka toimivat pääasiassa datan vastaanotossa ja edelleen välittämisessä ovat toisen toimittajan valmistamia radioita. Operatiivisessa käytössä olevat päätelaitteet parametroidaan pelastuslaitoksen toimesta itse. Suunnitelmakauden aikana on varauduttava laitemerkkien ja mallien tulevaan muutokseen. Laitemerkin ja/tai mallin vaihtaminen on suuri haaste, koska kaikkien lisälaitteiden on oltava yhteensopivia käytettävien laitemallien kanssa. Lisälaitteilla tässä yhteydessä tarkoitetaan esimerkiksi ajoneuvotelineitä, kuulokemikrofoneja, kypäräsarjoja, latauslaitteita. Lisäksi tulee huomioida nykyisten ja uusien laitteiden asetusten määrittely ja parametrointi, jotka tulevat suurella todennäköisyydellä muuttumaan. Tämä vaatii uusia työkalusovelluksia ja koulutusta, jolla pyritään varmistamaan, että päätelaitteiden ylläpito ja käyttö on myös jatkossa mahdollista koko henkilöstön osalta. Vaikka viranomaisverkko VIRVE toimii kohtuullisen hyvin pelastuslaitoksen alueella, mahdollisuus järjestelmän vikaantumiseen on aina olemassa. Suunnitelmakauden vuosien aikana pelastuslaitoksen tulee selvittää varajärjestelmän tarpeellisuutta ja mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, aloitetaan varajärjestelmän hankintaan johtavat toimenpiteet SOPIMUSPALOKUNTIEN HÄLYTTÄMINEN Pelastuslaitoksella tulee olla kaupallisista operaattoreista riippumaton hälytysjärjestelmä, jota ylläpidetään pelastuslaitoksen toimesta. Tätä hälytysjärjestelmää tulee kehittää ja uudistaa, koska osa järjestelmän päätelaitteista edustaa jo vanhaa teknologiaa ja sen ylläpitäminen ei ole taloudellisesti järkevää. Valtakunnallisesti on pohdittu mahdollisen kaksisuuntaisen hälytysjärjestelmän kehittämistä, jossa pelastuslaitoksen on hyvä olla mukana. Tästä huolimatta suunnitelmakaudella jatketaan nykyisen hakulaitejärjestelmän kehittämistä johdonmukaisesti VALVONTAREKISTERI, MERLOT JA VARANTO VALVONTASOVELLUS Pelastuslaitos suorittaa palotarkastuksia ja muita lakisääteisiä viranomaisvalvontatehtäviä, kuten käsittelee kemikaali ilmoituksia, pelastussuunnitelmia ja tekee muuta asiakirjavalvontaa. Suoritteista kirjataan pöytäkirjoja ja muita merkintöjä palotarkastusrekisteriin valvonnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Keski Suomen pelastuslaitoksella on ollut tätä tarkoitusta varten Merlot palotarkastussovellus, jonka toiminnallisuus ei enää vastaa käytännön valvontatyön muuttuneita tarpeita. Pelastustoimi toimialana on valmistellut eri pelastuslaitoksilla käytössä olevien palotarkastussovellusten korvaamista uudella yhteisesti hankittavalla VARANTO valvontasovelluksella. Sovelluksen määrittely on tehty, mutta hankinnan kilpailutus sekä toimitus viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Pelastusjohtajien kokouksen suosituksesta VARANTO valvontasovelluksen hankintaan on esitetty investointiohjelmassa määrärahavarauksia, joita on jouduttu lykkäämään. Merlotin käytöstä ollaan luopumassa siinä vaiheessa, kun uusi sovellus on saatu hyväksytysti käyttöön ja valvontatyötä tekevä henkilöstö koulutettua VARAN TO valvontasovelluksen käyttöön.

35 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu KALUSTONHALLINTAJÄRJESTELMÄ TRAIL Pelastuslaitoksen kaluston ja huoltokirjanpidon sisältävän kalustonhallintajärjestelmän käyttöönottoa jatketaan vuoden 2018 alkupuolella aloitettavalla järjestelmän pilotoinnilla. Pilotoinnin yhteydessä luodaan ohjeet ja toimintatavat kaluston merkitsemiseksi ja tallentamiseksi järjestelmään. Vuoden toisella puoliskolla järjestelmän käyttöönotossa edetään koko pelastuslaitoksen alueelle. Samaan aikaan järjestetään myös järjestelmän koulutukset loppukäyttäjille. Yksi osa alue järjestelmän käyttöönotossa on pelastuslaitoksen kaluston inventointi. Inventointi tapahtuu syötettäessä kalustoa järjestelmään. Kaluston järjestelmään syöttäminen aloitetaan jo pilotoinnin yhteydessä alkuvuonna 2018 ja sitä tullaan jatkamaan ainakin vuosien 2019 ja 2020 ajan. Järjestelmän kehittämistä jatketaan aktiivisessa yhteistyössä järjestelmän toimittajan kanssa. Kehittämisessä tarkoituksena on viedä käyttäjien ideoita ja kokemuksia järjestelmän toimittajalle, joka voi hyödyntää niitä omassa kehittämisessään KOULUTUSYKSIKÖN ICT JA AV RATKAISUT Keski Suomen pelastuslaitoksen koulutusyksikössä on käytössä valtakunnallisestikin vertaillen merkittävä määrä erilaisia simulaatiokoulutusta tukevia tieto ja kommunikaatiojärjestelmiä sekä audiovisuaalisia järjestelmiä ja sovelluksia, kuten XVR, TetraSim ja SIM view. Pelastuslaitoksen koulutusyksikön henkilöstön lisäksi näiden käyttäminen ja ylläpito vaativat myös pelastuslaitoksen ICT osaajien panosta ICT TUKEMASSA OPERATIIVISTA TOIMINTAA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKESKUKSESSA Pelastuslaitoksen johtokeskus (PELJOKE) on häiriötilanteiden aikaista toiminnan johtamista varten perustettu toiminnallinen kokonaisuus, joka käsittää henkilöstön, tilan, välineet ja toiminta asiakirjat. Johtokeskuksen on tarvittaessa kyettävä koordinoimaan pelastustoimen ja yhteistoimintatahojen voimavarojen tehokasta käyttöä. Johtokeskuksen toiminnot uudistettiin alkuvuodesta Uudistuksella parannettiin johtokeskuksen tilajärjestelyjä ja erityisesti esitysten havainnollisuutta keskittämällä koneiden näytöt ohjauskeskuksen kautta seinillä oleville näytöille. Paloasemien (47 kpl) eri yksiköiden (n.150 kpl) varausaste näkyy ajantasaisena näytöillä aikaisemman manuaalisen taulun sijasta. Samalla on päivitetty johtokeskuksen toiminnallisia ohjeita. Vuoden 2018 aikana valmistuu KSPELAN häiriötilanneohje, joka sisältää ohjeet valmiuden nostolle eri uhkakuvissa. Johtokeskusprosesseja kehitetään edelleen mm. johtamiskansion kautta LIVEKUVA JÄRJESTELMÄ OPERATIIVISEN JOHTAMISEN TUKENA Pelastuslaitoksen nimeämä hankinta ryhmä on vuoden 2017 aikana tehnyt selvityksen käytössä olevasta Livekuva järjestelmästä ja sen tarpeesta tulevaisuudessa. Selvityksissä on käynyt ilmi, että järjestelmä ei täysin vastaa pelastuslaitoksen tarpeita ja sen kehitystyötä tulee jatkaa. Tavoitteena on, että Livekuvajärjestelmä tukee jatkossa paremmin pelastustoiminnan johtamista mm. etäjohtamistilanteissa JOHTAMISKANSIOT JA KOHDEKORTIT OPERATIIVISEN JOHTAMISEN TUKENA Pelastuslaitos on kehittänyt vuodesta 2016 lähtien johtamiskansiota operatiivisen toiminnan tukemiseksi. Kansioiden tarkoituksena on kerätä johtamisessa tarvittavat tiedot yhteen paikkaan, josta se on käytettävissä kaikkien operatiiviseen johtamiseen osallistuvilla. Johtamiskansioiden lisäksi kentällä toimivat pelastustoiminnan johtajat tarvitsevat kohdekorttijärjestelmän, jolla pystytään onnettomuuden sattuessa tar

36 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 36 kistamaan kohteen tietoja ja mahdollisia poikkeavia toimintoja, joista pelastustoiminnan yhteydessä on tarpeen tietää. Molempien järjestelmien kehittämistä tullaan jatkamaan tulevien vuosien aikana. Tukiprosesseista ICT on jokapäiväinen osa lähes jokaisessa toiminnossa pelastuslaitoksella. Tietoturvan sekä palveluiden saatavuuden ja käytettävyyden vuoksi on välttämätöntä, että pelastustoimi tulee tulevaisuudessa käyttämään ensisijaisesti hallinnon turvallisuusverkon palveluita ja viranomaisten tai pelastustoimen yhteisiä palveluita. Yhteisten palveluiden käyttöönotto puolestaan edellyttää yhtenevää tietoturvapolitiikkaa ja menettelytapoja. Käytäntöjen ja asenteiden muuttaminen on pitänyt aloittaa jo hyvissä ajoin ennen maakunnalliseen pelastustoimeen siirtymistä. Kuva 8. Tukiprosesseista ICT hallinta on lähes kaikissa pelastuslaitoksen toiminnoissa ja palveluissa taustalla. Päätös ICT hallinnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö. Prosessiryhmänä toimii pelastuslaitoksen ICT ryhmä. Vastuuhenkilönä ICT paloinsinööri Tavoitteena on yhdenmukaistaa pelastustoimen tietohallintoa, selkeyttää ohjausta sekä valmistella tietojärjestelmäpalveluita ja huolehtia tietoturvallisuuden ja ICT varautumisen riittävän tason edellytyksistä pelastuslaitoksella.

37 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu TILAHALLINTA Palveluverkossa on tällä hetkellä 47 paloasemaa, jotka on vuokrattu kunnilta tai yksityisiltä kiinteistön omistajilta. Käytettävissä olevista tiloista on tehty kattava tila ja kiinteistöselvitys vuonna Toimitiloihin ja sopimuksiin liittyvät riskit ovat osin toteutuneet ja aiheuttavat ongelmia pelastuslaitoksen ydinprosessien hoitamisessa. Joidenkin kiinteistöjen omistajat eivät ole huolehtineet riittävällä tavalla ennakoivasta kiinteistönpidosta, josta on aiheutunut pelastuslaitoksen henkilöstölle vakavia sisäilmaoireita. Tiloihin tulee toteutettaviksi suunniteltuja ja suunnittelemattomia korjauksia lähivuosina. Kiireisimmät uudis ja korjaushankkeet ovat Äänekoski, Viitasaari, Kannonkoski, Muurame ja Karstula. Osaan paloasemista on suunnitteilla varautumisen kannalta tarpeellisia varavoimakoneita ja polttoaineen varastointia. Mikäli toimitiloihin kohdistuvat investoinnit toteutuvat, niin on todennäköistä, että pelastuslaitoksen vuokrakulut nousevat. Kaikkiin loppuihinkin kiinteistöihin tulee toteutettaviksi tietoturvallisuuden kannalta välttämättömiä lukitusmuutoksia ja muutoksia kulunvalvontaan. TiTu hankintojen suunnittelu tehdään yhteistyössä Jyväskylän kaupungin hankintayksikön henkilöstön kanssa. Tilojen ylläpito ja edellä mainittujen asioiden hallinta edellyttää käyttäjän tarpeisiin perehtynyttä eli pelastuslaitoksen omaa asiantuntijaa, jonka tulee olla päätoiminen. Päätös tilahallinnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö apuinaan johtava palotarkastaja sekä ICT ryhmä. sekä toiminta alueen palopäälliköt ja aluepalomestarit. TiTu hankinnat toteutetaan suunnitelman mukaisesti Tavoitteena on, että pelastuslaitoksen tarpeisiin perehtynyt asiantuntija rekrytoidaan maakunnan toiminnan aloittamiseen mennessä HANKINTOJEN HALLINTA Pelastuslaitoksella on vuosittain talousarvion yhteydessä vahvistettava investointiohjelma. Pelastuslaitoksella on ollut vuodesta 2017 alkaen myös investointeja pienentävä leasing ohjelma. Vuosittain tehtävät investoinnit kalustoon ovat välttämättömiä, mutta noin 2 miljoonan investointitaso ei mahdollista sitä, että kalusto kaikkialla maakunnassa uusiutuisi ja nuorentuisi. Pelastuslaitoksen tekninen päällikkö on laatinut kaluston kierrätysohjelman, jolla pyritään siihen, että kaikilla asemapaikoilla on mahdollisimman hyvä ja tarkoitukseen sopiva kalusto käytettävissään. Vähemmän hälytyksiä hoitavilla asemilla ei ole aivan uusinta kalustoa. Hankinnoissa hyödynnetään Jyväskylän kaupungin kilpailuttamia palveluntuottajia ja Itä Suomen pelastuslaitosten hankintarenkaan kilpailutuksia. Edellisten lisäksi hankintarajat ylittävistä hankinnoista järjestetään kilpailutus, joista tehdään asianmukaiset ilmoitukset julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAan. Päätös hankintojen hallinnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö ja vastuullinen valmistelija tekninen päällikkö. Tavoite on, että kalustohankinnat toteutetaan suunnitelman mukaisesti talouden sallimissa rajoissa siten, että pelastuslaitoksella on tarkoituksenmukainen ja suorituskykyvaatimuksia vastaava kalusto koko maakunnan alueella.

38 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu LOGISTIIKKA JA HUOLTO Logistiikkaa ja kaluston huoltoa on kuvattu yksityiskohtaisemmin jo aiemmin tässä asiakirjan kohdassa Kalustonhallintajärjestelmä Trail ja myöhemmin kohdissa B Pelastustoiminta tarkemmin; C Pelastuslaitos ensihoidon palveluntuottajana tarkemmin ja D1c D1c Pelastuslaitoksen ydintoimintojen jatkuvuuden turvaaminen. Pelastuslaitoksen tekninen päällikkö toimii osaprosessin vastuuhenkilönä. Päätös logistiikan ja huollon kehittämisestä Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö ja vastuullinen valmistelija tekninen päällikkö. Tavoite on, että huolto ja logistiikka toimivat koko maakunnan alueella kaikissa olosuhteissa TIEDONHALLINTA JA ASIAKIRJAHALLINTO Hyvä tiedonhallintapa vaatii viranomaista huolehtimaan asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta. Palvelujen uudelleen järjestäminen maakuntauudistuksen johdosta vaikuttaa asiakirjahallinnon hoitoon samalla tavalla kuin muuhunkin organisaation toimintaan. Tämän vuoksi sopimuksia laadittaessa tulee toimintaa koskevissa linjauksissa ja päätöksissä käsitellä myös muutoksen aiheuttamat vaikutukset asiakirjahallintoon. Ensihoidossa ja pelastuslaitoksen muissa ydinprosesseissa käsitellään myös henkilötietoja. Henkilöiden tietosuojaa koskevat säädökset ovat muuttumassa Suomessa ja EU alueella alkaen, kun EU:n yleistä tietosuoja asetusta sovelletaan kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tietosuoja asetusta täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä, joka on tavoitteena saattaa voimaan samanaikaisesti Pelastuslaitoksella on aloitettu valmistelut tuleviin muutoksiin laatimalla tietoturvasuunnitelma. Pelastuslaitoksen johto on nimennyt myös tietoturvallisuuspäällikön, hänen varahenkilönsä sekä tietoturvavastaavat. Henkilörekistereitä on yhteensä yli 50. Päätös tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnon kehittämisestä Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö. Prosessiryhmänä toimii tietoturvapäällikkö, tietoturvavastaavat ja heidän varahenkilönsä. Asiakirjahallinnon kehittämisen osalta vastuullisina valmistelijoina toimivat henkilöstösihteeri ja toimistosihteerit. Tavoitteena on noudattaa hyvää tiedonhallintatapaa kaikissa toiminnoissa ja olosuhteissa VIESTINTÄ JA TILANNEKESKUSTOIMINTA Pelastuslaitoksen ammattimainen viestintä (onnettomuustiedottaminen, turvallisuusviestintä, muu ulkoinen viestintä) tulee olla suunniteltua ja hyvin johdettua. Sisäisen viestinnän toimivuus on lähtökohta ulkoisen viestinnän kehittämiselle. Muutos tiedottamisesta viestintään, valistuksesta vuorovaikutukseen sekä avoimeen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja näkyvillä oloon ovat keskeisiä tulevien vuosien kehityskohteita. Tahtoa viestinnän kehittämiseen on, mutta tarvitsemme joukkoomme myös viestinnän ammattilaista. Pelastuslaitoksella ei ole omaa puhelinvaihdetta eikä tilannekeskusta, jossa olisi aina joku päivystämässä. Pelastustoimintatehtävien osalta tilannekeskuksen perustamista suunniteltiin hätäkeskuksen siirtyessä

39 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 39 Jyväskylästä Vaasaan, mutta se jäi toteuttamatta. Pelastustoimintatehtävissä on toimittu niin sanotun minitiken voimin, jossa päivystävät palomestarit Jyväskylässä ja Äänekoskella tukevat toinen toistaan. Keski Suomen pelastuslaitoksella on johtokeskus, jonka toimintaan perehdytetty henkilöstö hälytetään johtokeskustoimintaan tarvittaessa. Käytännössä tämä tapahtuu muutaman kerran vuodessa ja usein jonkun hajautetun operaation kuten myrskyn pyyhkäistessä maakunnan yli. Päivystävä päällikkö (P2) päättää johtokeskuksen hälyttämisestä. Pelastuslaitoksen johtokeskuksella on hyvä tekninen valmius ja osaaminen tuottaa maakunnan alueella tarvittava tilannekuva päätöksenteon tueksi. Mikäli maakunta niin päättää, niin Keski Suomen pelastuslaitoksen osaamista tilannekuvan tuottamisessa voisi hyödyntää maakunnan johtamisessa laajemminkin. Käytännössä tämä edellyttää lisäpanostusta maakunnalta, koska pelastuslaitoksen oma johtaminen pelastustoiminnan osalta tulee kyetä hoitamaan edelleen vähintään nykyisellä tasolla. Maakunnallisen toiminnan aloittaessa 24/7 palveluiden johtaminen mukaan lukien pelastus ja ensihoito sekä muut päivystysluonteiset palvelut tulee olla keskitettynä yhteen paikkaan maakunnallisen tilannekuvan tuottamiseksi. Tilannekuvan jatkuva ylläpitäminen 24/7 päätöksenteon tueksi eli tietoisuus maakunnan tilanteesta korostuu jo pienissä häiriötilanteissa ja niistä toipumisessa DIGITAALISEN VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN SOSIAALINEN MEDIA ULKOISEN VIESTINNÄN APUVÄLINEENÄ Sosiaalisen median käyttöä vahvistettiin vuoden 2017 lopulla, kun pelastuslaitoksen SOME ryhmä käynnisti toimintansa. SOME ryhmän tarkoituksena on parantaa sosiaalisen median käyttöä pelastuslaitoksen ja kansalaisten välisessä viestinnässä. Sosiaalisen median alustoista pelastuslaitoksella on toistaiseksi käytössä Facebook ja Youtube. Näistä aktiivisemmin käytössä on Facebook. Tulevien vuosien aikana tarkoitus olisi laajentaa sosiaalisen median alustoista ainakin Twitteriin ja Instagramiin sekä laatia selkeät prosessit sosiaalisen median hyödyntämisestä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden aikaisessa viestinnässä. Väestön varoittamisesta monikanavaisesti kerrotaan lisää tämän asiakirjan kohdassa ydinprosessin Pelastustoiminta kohdassa Väestön varoittaminen. Onnettomuuksia ehkäisevässä turvallisuusviestinnässä somekanavia käytetään jo hyödyksi kohderyhmittäin VERKKOSIVUT ULKOISEN VIESTINNÄN APUVÄLINEENÄ Keski Suomen pelastuslaitoksen verkkosivujen ( ulkoasu ja rakenne päivitettiin vuonna Päivitystyötä jatkettiin vuoden 2017 kesällä, jolloin sivujen sisältö uudistettiin lähes kokonaisuudessaan. Virallisten verkkosivujen lisäksi pelastuslaitoksella on käytössä turvallisuusviestinnän tueksi perustettu pelastu.fi sivusto, jonka kautta pelastuslaitos pyrkii viestimään kansalaisten suuntaan kuvien ja videoiden muodossa. Maakuntauudistuksen myötä pelastuslaitoksen verkkosivut tulevat myös uudistumaan, kun sivustojen ylläpito ja hallintatyökalut siirtyvät Jyväskylä kaupungilta uusien toimijoiden haltuun. Samassa yhteydessä tulee huomioida pelastuslaitosten valtakunnallinen tavoitetila, jonka pyrkimyksen jatkossa on se, että pelastuslaitokset näkyvät vain yhtenä palveluntarjoajana kansalaisten suuntaan INFO TV JÄRJESTELMÄ SISÄISEN VIESTINNÄN APUVÄLINEENÄ Keski Suomen pelastuslaitoksen Info TV järjestelmä on uudistumassa Jyväskylän kaupungin järjestämän kilpailutuksen yhteydessä. Uudistuksen myötä Info TV järjestelmän käytettävyys ja ylläpito helpottuvat huomattavasti. Samassa yhteydessä järjestelmää pyritään laajentamaan siten, että se kattaa kaikki ne

40 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 40 toimipisteet, jossa työskentelee vakituisesti pelastuslaitoksen henkilöstöä. Tavoitteena on kehittää Info TV järjestelmästä pelastuslaitokselle aktiivisesti käytettävä sisäisen viestinnän kanava, jolla tavoitetaan henkilöstö mahdollisimman laajasti HENKILÖSTÖN OMANETTI SISÄISEN VIESTINNÄN APUVÄLINEENÄ Pelastuslaitoksen sisäisen viestinnän tukemiseen tarkoitettu OmaNetti (extranetti) ei enää nykyisessä muodossaan vastaa tämän päivän tarpeisiin. OmaNettin korvaavan järjestelmän hankintaa on toistaiseksi lykätty. Maakuntauudistuksen myötä eteen tuleva ylläpidon ja hallinnan siirtyminen Jyväskylän kaupungilta maakunnalle mahdollistaa myös OmaNetin aktiivisen kehittämisen tulevien vuosien aikana. Päätös viestinnän kehittämisestä Osaprosessin omistaja on hallinto ja talouspäällikkö ja vastuullisena valmistelijana viestinnän suunnittelija (UUSI tehtävä). Toistaiseksi valmistelua hoitaa oman toimen ohella paloinsinööri (ICT) ja sisällöntuotantoa tekee pelastuslaitoksen some ryhmä. Tavoitteena on rekrytoida uuteen tehtävään viestinnän ammattilainen vuoden 2019 aikana. Päätös tilannekeskustoiminnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö pelastuslaitoksen operatiivisten tehtävien osalta ja pelastuslaitoksen johtokeskustoimintojen osalta. Mikäli maakunta niin päättää, niin Keski Suomen pelastuslaitoksen osaamista voidaan hyödyntää maakunnan johtamisessa laajemminkin. Käytännössä tämä edellyttää lisäpanostusta maakunnalta.

41 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 41 3 PELASTUSLAITOKSEN YDINPROSESSIT A ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY (RISKIENHALLINTA) TARKEMMIN Kuva 9. Onnettomuuksien ehkäisyn ydinprosessi ja esimerkki osaprosesseista ja niiden vaiheistuksesta ajan kuluessa. Onnettomuuksien ehkäisyn ydinprosessilla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pienennetään onnettomuuden todennäköisyyttä ja ennalta varautumalla vähennetään onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja. Onnettomuuksien ehkäisyn tärkeimmät tehtävät kuvataan pelastuslaissa ja pelastuslaitoksien palvelutasopäätöksissä. Niitä ovat mm. kaavoituksen vaikuttaminen, rakennushankkeen suunnittelu ja ohjaus, turvallisuusviestintä, valvontatehtävät, asiantuntija avun antaminen muille viranomaisille sekä yhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Lisäksi tehdään palontutkintaa, onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien määrän sekä syiden kehityksen seurantaa ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Toiminta perustuu riskinarviotyöhön.

42 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 42 AA VALVONTATOIMINTA Pelastuslaitoksen viranomaistehtävänä on valvoa pelastuslain 379/2011 lukujen 2 ja 3 noudattamista alueellaan. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005 muutos 358/2015), kemikaaliturvallisuuslaissa, ja annetuissa alemmissa säädöksissä on säädetty alueen pelastusviranomaiselle valvontatehtäviä ja erilaisten ilmoitusten käsittelyä. Pelastusviranomaisen valvontavastuu kattaa vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia, nestekaasun käyttöä ja varastointia, maakaasun käyttöä, öljylämmityslaitteistojen asennusta, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa ja osin räjähteiden varastointia sekä pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä tai luovutusta yksityiseen kulutukseen. Käytännössä kemikaaliturvallisuuslain mukaiset viranomaistehtävät toteutetaan pitkälti pelastuslain valvontatehtävien yhteydessä ja resursseilla. Osaprosessin Aa1, Valvontatoimintojen suunnittelun, syötteitä ovat mm.: toimintaympäristön analyysistä havaitut asiakkaan tarpeet pelastuslaki ja muut säädökset, kumppanuusverkoston linjaukset palvelutasopäätös ja maakunnan mahdollinen ohjaus palontutkinnasta ja onnettomuuskehityksen seurannasta saadut painotukset aiemmin toteutetusta valvonnasta tehty analyysi. Yksi kemikaalivalvontahenkilöstöä mitoittava esimerkki on vuodenvaihteen ilotulitekauppaan liittyvä ja asetuksella joulukuun 27. päivänä aloitettavaksi määrätty ilotulitusmyyntipisteiden valvontakäynti ja sitä edeltävä ilmoituksen käsittely. Vuonna 2017 myyntiä oli yksin Jyväskylän ja Muuramen alueella yhteensä 32 eri paikassa. Ilotulitteisiin liittyen joulukuun alkupuolella oli käsiteltävänä myös ilmoituksia luvanvaraisista 500 kg ilotulitekonttivarastoista 18 suuren kauppaliikkeen pihoihin. Tämä sesonki yhdessä muiden muassa juhannusfestareiden, uskonnollisten juhlien ja muiden kesän yleisötapahtumien valvonta edellyttävät riittävän määrän valvontatehtäviin ja lainsäädäntöön perehtynyttä henkilöstöä myös loma aikoina. Osaprosessin Aa2, Suorituskyvyn rakentaminen, syötteenä toimivat edellisen osaprosessin tuotos eli suorituskykyvaatimukset. Valvontatoimintojen suorituskyvyn rakentaminen sisältää mm. seuraavia osa alueita: toimintatapojen perehdyttäminen, kehittäminen ja tukeminen täydennyskoulutuksen toteuttaminen o osaamisen kartoitus henkilöstön käytön suunnittelu o henkilöriskien hallinta o rekrytointi, työkierto, lomasuunnittelu jne. o erikoisosaamisen jatkuvan valmiuden rakentaminen. Osaprosessin Aa2 tuotoksena saadaan suorituskykyvaatimuksia vastaava resurssi ja toimintapa, joka toimii osaprosessin Aa3, Valvontatoimintojen toteutus, syötteenä. Osaprosessissa Aa3 toteutetaan valvontatyö valvontasuunnitelman mukaisesti, mukaan lukien asiakaspalautteen kerääminen. Lisäksi esimiestyöhön kuuluu toteutuksen määrällinen ja laadullinen seuranta ja raportointi. Valvontasuoritteet kerätään kuukausittain valvontasovelluksesta toimenpiderekisteriin ja suunnitelman toteutumisesta raportoidaan edelleen sisäisesti kolmannesvuosiraportteihin toukokuussa ja syyskuussa sekä toimintakertomukseen tammikuussa.

43 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 43 Osaprosessin Aa4, Valvontatoimintojen arviointi, syötteenä toimii edellisen osaprosessin tuotos eli valvontasuunnitelman mukaisesti toteutettu valvonta. Toteutuneen valvonnan arviointi sisältää: tilastotiedon kerääminen työn tuloksien ja laadun arviointi, ml. itsearvioinnin asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi tiedon analysointi. Arvioinnin tuloksena saadaan valvontatoimintojen kehitystarpeita, joita voidaan hyödyntää osaprosessin Aa1 syötteenä. Päätös valvontatoiminnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on riskienhallintapäällikkö ja vastuullinen valmistelija johtava palotarkastaja. Prosessiryhmänä toimii riskienhallintatiimi. Pelastusviranomaisille kuuluvasta valvontatyöstä, kohdemäärittelystä ja toteutustavasta päätetään yksityiskohtaisemmin vuosittain tarkistettavassa valvontasuunnitelmassa. Valvonnan käsikirjan mukaisten uusien toimintatapojen perehdyttäminen toteutetaan vuonna 2018 sisäisenä koulutuksena kaikille valvontatyöhön osallistuville. Valvontatyön tuloksien ja laadun arviointi otetaan pysyväksi käytänteeksi määrällisen raportoinnin oheen. Vaativien valvontatehtävien kohdistuessa aiempaa pienemmälle joukolle pelastustoimen asiantuntijoita, henkilöriskit otetaan huomioon työn kierrossa, lomasuunnittelussa sekä rekrytoinneissa. Toteutuneen valvonnan arviointia kehitetään aloittamalla säännönmukainen asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi vuonna 2019.

44 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 44 AB TURVALLISUUSVIESTINTÄ Pelastustoimella on merkittävä rooli turvallisen ja kriisinkestävän Suomen rakentamisessa. Keski Suomen pelastuslaitoksen tärkein tehtävä on huolehtia keskisuomalaisten ja maakunnan alueella liikkuvien turvallisuudesta asiakaslähtöisesti. Turvallisuus ei synny vain turvallisuusviranomaisten toiminnasta, vaan sen rakentamiseen tarvitaan kaikkia. Jokainen ihminen ottaa vastuuta turvallisuudesta. Turvallisuusviestintä kuuluu osaltaan jokaisen pelastuslaitoksen henkilöstön työtehtäviin. Turvallisuusviestintä koostuu pelastustoimelle kuuluvasta koulutuksesta, neuvonnasta ja ohjauksesta. Turvallisuusviestinnässä otetaan huomioon valvonta ja onnettomuustiedot sekä asiakasryhmien tarpeet. Valvonnan kautta saadaan tietoja, joita voidaan hyödyntää koulutuspalvelujen suunnittelussa. Tarkemmin käytettävät resurssit, kohderyhmät, keinot, yhteistyötahot ja turvallisuusviestinnän seuranta sekä kehittäminen on kuvattu Keski Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma asiakirjassa. Kuva 10. Keski Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä Pelastuslaitoksella on turvallisuusviestintäryhmä, jossa on alueellinen edustus jokaisesta paloasemaryhmästä. Arvio työryhmän käyttöön sitomista voimavaroista on ryhmän kokouksiin osallistumisesta ja yhteiseen turvallisuusviestinnän suunnitteluun osallistumisesta syntyvät 40 htp. Vuonna 2017 Keski Suomessa pidettiin lähes 700 erillistä turvallisuusviestintätapahtumaa, joihin osallistui yli henkilöä, mikä oli noin 16 % maakunnan väkiluvusta. Työaikaa tilaisuuksien järjestämiseen kului noin htt, joka vastaa noin 645 henkilötyöpäivää. Pelastuslaitokselle on vuonna 2017 nimetty some ryhmä, jossa on edustusta sekä alueellisesti että toiminnallisesti usean henkilön kautta. Some kanavien ylläpito vaatii jokapäiväistä huomiota, jota tehdään toistaiseksi oman toimen ohella (Kuva 11). Arvio voimavaroista on, että aikaa kuluu yhteensä 365 pv x keskimäärin 1 tunti/pv = 365 htp.

45 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 45 Kuva 11. Turvallisuusviestintäaiheet sosiaalisessa mediassa vuosikellona Koulujen kanssa tehdään edelleen yhteistyötä esimerkiksi Nou Hätä kampanjan muodossa, johon arvioidaan tarvittavan voimavaroja vuosittain yksi henkilötyöpäivä jokaisella kampanjaan osallistuvalla noin 30 koululla sekä aluekilpailun järjestämiseen 10 htp ja valtakunnalliseen loppukilpailuun osallistumiseen 3 htp. Vuosittain koulujen kanssa tehtävään turvallisuustyöhön osoitetaan 43 htp. Pelastuslaitos huomioi maahanmuuttajat, ikääntyneet ja vammaiset tuottamalla turvallisuutta edistävää materiaalia. Keski Suomen pelastuslaitos hyödyntää materiaalituotannossa pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhteisiä materiaaleja ja osallistuu niiden tuottamiseen omalla panoksellaan. Vuosittainen euron materiaalihankintoihin varattu määräraha sisältyy pelastustoiminnan tulosalueen määrärahoihin. Turvallisuusviestintätehtäviin yhteensä kuluu noin 5 henkilötyövuotta. Päätös turvallisuusviestinnän kehittämisestä Osaprosessin omistaja on riskienhallintapäällikkö ja vastuullisena valmistelijana turvallisuusviestintävastaava. Prosessiryhmänä toimii turvallisuusviestintäryhmä. Turvallisuusviestinnän kehittämisen tavoite: Pelastustoimelle kuuluvaa turvallisuusviestintää kehitetään vuosittain vahvistettavan turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelman ohjaamana.

46 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 46 AC ASIANTUNTIJAPALVELUT, MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN OHJAUS Pelastuslaitos osallistuu maankäytön ja rakentamisen ohjaukseen lausunnonantajan roolissa. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta tuli voimaan ja korvasi Suomen rakentamismääräyskokoelman rakennusten paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet (RakMK E1). Pelastuslaitos laatii lausuntoja valmisteilla oleviin yleiskaava ja asemakaavaehdotuksiin maankäyttö ja rakennusasetuksen 20 ja 28 mukaisesti. Yleensä pelastusviranomaisen lausunnot rajautuvat henkilö ja paloturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamiseen kaikessa rakentamisessa. Rakennusvalvontaviranomaiselle toimitetun uudis ja korjausrakentamista koskevan rakennusluvan käsittelyn yhteydessä kohteissa, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran, alueen pelastusviranomainen voi pelastuslain 379/2011 pykälän 81 perusteella, jos se on välttämätöntä, määrätä toiminnanharjoittajan hankkimaan tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asentamaan automaattisen sammutuslaitteiston taikka ryhtymään kohteessa muihin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta. Alueen pelastusviranomaisen tulee kuulla maankäyttö ja rakennuslain 124 :ssä tarkoitettua kunnan rakennusvalvontaviranomaista valmisteltaessa edellä tarkoitettua määräystä kohteessa edellytettävistä turvallisuusvaatimuksista, jos turvallisuusvaatimusten toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Yleensä rakennuslupien käsittelyn yhteydessä pelastusviranomaisen asiantuntemusta käytetään pelastushenkilöstön toimintamahdollisuuksien ja turvallisuuden huomioon ottamiseen rakentamisessa. Asiantuntija varmistaa suunnitelmista poistumisturvallisuuden, sammutusveden riittävyyttä ja pelastusteiden järjestelyjä koskevat yksityiskohdat. Lupaehtoihin sisältyy katselmuksia, joista erityiset palotarkastukset tehdään rakennuksen käyttöönottamisen yhteydessä. Riippuen kohteesta, pelastusviranomaiselle tulee varata mahdollisuus osallistua myös sammutus ja pelastustoimintaa helpottavien laitteiden tarkastuksiin sekä antaa lausuntonsa väestönsuojia koskeviin suunnitelmiin. Päätös asiantuntijapalveluiden kehittämisestä Osaprosessin omistaja on riskienhallintapäällikkö ja vastuullisena valmistelijana johtava palotarkastaja. AD YHTEISTYÖ VIRANOMAISTOIMINNASSA Viranomaisten välisestä yhteistyöstä säädetään hallintolain 434/ pykälässä. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virka avusta säädetään erikseen. Pelastuslaitos edistää osaltaan muiden turvallisuusviranomaisten ja kuntien toimialojen edustajien yhteistyötä, jonka tarkoituksena on edistää tietojen vaihtoa ilmeisen palovaaran tai onnettomuusriskin pienentämiseksi. Käytännön työ on erilaisiin seminaareihin osallistumista, työryhmissä tehtävää valmistelua ja lausuntomenettelyä.

47 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 47 Kuntien toimintaan vaikuttavat ja pelastuslaitoksen tiedossa olevat uhkatekijät tai muutokset alueen turvallisuustasossa pelastuslaitos tuo esille siten, kuin kuntien varautumisen tukemisesta jäljempänä tässä kehittämissuunnitelmassa on päätetty. Muiden viranomaisten pelastuslain 42 perusteella tekemien paloriski ilmoitusten johdosta pelastuslaitos ryhtyy osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin. Paloriskiasukkaiden turvallisuuden parantaminen edellyttää yleensä aina useamman viranomaisen, asukkaan ja hänen lähipiirinsä, asunnon omistajan ja haltijan sekä muiden toimijoiden hyvää yhteistyötä. Päätös asiantuntijapalveluiden kehittämisestä Osaprosessin omistaja on riskienhallintapäällikkö ja vastuullisena valmistelijana paloinsinööri, jolle kuuluu myös poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden valvonta. AE ONNETTOMUUSKEHITYKSEN SEURANTA Keski Suomen pelastuslaitos on yksi PRONTOn rekisterinpitäjistä (pelastustoimen resurssi ja onnettomuustilasto). Jokaisen pelastustoiminnan johtajana onnettomuustilanteessa toimineen tehtäviin kuuluu raportoida tehtävästä pelastustoimen toimenpiderekisteriin kahden viikon kuluessa tapahtumasta annettujen ohjeiden mukaan. Toimenpiderekisterin käyttötarkoitus on pelastuslain nojalla tehtävä pelastustoimen seuranta ja kehittäminen sekä resurssi ja onnettomuustilastojen tuottaminen. Rekisterin teknisestä ylläpidosta vastaa Pelastusopisto. Pelastuslaitoksen nimeämät PRONTO yhteyshenkilöt ja aluepalomestarit huolehtivat osaltaan, että raportointi on laadukasta ja että koodisto on ajantasaista. Onnettomuuksien ehkäisyn puolelta turvallisuusviestintätapahtumien tiedot kirjataan toimenpiderekisteriin sitä mukaa, kun niitä järjestetään samojen periaatteiden mukaisesti. Valvontasuoritteiden määrät edelliseltä kuukaudelta siirretään valvontarekisteristä toimenpiderekisteriin jokaisen kuukauden 5. päivään mennessä. Arvio tarvittavista voimavaroista on onnettomuutta x raportointiin kuluva noin 0,5 tuntia keskimäärin per onnettomuus = htt. Turvallisuusviestintätapahtumia on vuosittain keskimäärin 700, joiden raportointiin arvioidaan kuluvan 0,25 tuntia = 175 htt ja valvontasuoritteiden kirjaamiseen 12 kk x 23 kuntaa x 0,3 tuntia/kerta = 83 htt. Järjestelmäryhmällä on keskimäärin 8 kokousta vuodessa, joihin kuluu valmisteluineen arviolta 8 htp työaikaa. Kokouksista puolet edellyttää matkustamista Pelastusopistolle Kuopioon. PRONTO yhteyshenkilöille järjestetään vuosittain yhden päivän mittainen seminaari, jossa toimenpiderekisteriin toteutetut muutokset koulutetaan ja uudista muutosehdotuksista keskustellaan kentän edustajien kanssa. Tähän kuluu kahdelta nimetyltä henkilöltä yhteensä keskimäärin 2 htp työaikaa vuodessa. Jokaisella PRONTO ylläpitäjällä on työkalut, joilla voi seurata onnettomuuskehitystä alueellaan. Toimenpiderekisteristä saadaan muodostaa vain sellaisia tilastoja, joista henkilöiden yksilöinti ei ole mahdollista. Pelastuslaissa 379/2011 on säädetty toimenpiderekisteriin kirjattavista tiedoista ja tietojen säännönmukaisesta luovuttamisesta. Muutoin tietojen luovuttamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999).

48 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 48 Pelastuslaitoksen johto koostaa tilastot kolmannesvuosiraportteihin ja toimintakertomukseen kolme kertaa vuodessa. Arvio tarvittavasta henkilötyöpanoksesta onnettomuuskehityksen seurantaan ja erilaisten tilastojen tuottamiseen on noin 200 henkilötyöpäivää eli 1 henkilötyövuosi. Lisäksi vastataan erilaisiin tietopyyntöihin käytännössä jokaisen rakennuspalon jälkeen eli useita satoja kertoja vuodessa. Vastuu tietopyyntöihin vastaamisesta on delegoitu pelastustoimintaa johtaneelle päällystöviranhaltijalle. Niissä tapauksissa, missä poliisi tutkii syttymissyytä mahdollisen rikoksen poissulkemiseksi, tietopyyntöön vastaaminen edellyttää poliisin tutkinnanjohtajan konsultoimista ennen pelastuslaitoksen selosteen luovuttamista. Pelastuslaitos ylläpitää luovutetuista toimenpiderekisteriin kirjatuista tiedoista luovutusrekisteriä. Päätös onnettomuuskehityksen seurannan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on riskienhallintapäällikkö. Pelastuslaitos huolehtii, että toimenpiderekisteriin tallennettava tieto on laadukasta. Pelastuslaitos nimeää vuosittain edustajansa kansalliseen järjestelmäryhmään, joka huolehtii toimenpiderekisterin sisällön kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta. Pelastuslaitoksen johto käyttää toimenpiderekisterin tietoaineistoa yhdessä muiden tietojen kanssa hyödyksi päivittäisessä johtamisessa, onnettomuuksien ehkäisyssä, pelastustoiminnassa ja varautumisessa. AF PALONTUTKINTA Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta, jonka tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittäminen. Palontutkinnan laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. Vakavien tulipalojen osalta pelastuslaitos hyödyntää palontutkintatyöryhmän raportteja säännöllisesti pelastustoiminnan kehittämisessä ja vastaavien onnettomuuksien ehkäisytyössä. Pelastuslaitoksen palontutkintaa tekeviä jatkokoulutetaan. Pelastuslaitos ylläpitää vähintään yhdeksän henkilön vahvuista palontutkintaryhmää, jolla turvataan palontutkinnan aloittaminen tarvittaessa vuoden jokaisena päivänä. Ryhmään kuuluvat henkilöt tekevät palontutkintaa muiden tehtäviensä ohella. Vuoden 2017 lopussa ryhmän koko on pudonnut eläkkeelle jäämisen sekä pidemmän virka vapaan vuoksi yhteensä kahdeksaan koulutettuun henkilöön. Pohjoiselta toiminta alueelta puuttuu alueellinen kattavuus. Vuoden 2018 aikana toteutetaan tarvittavat täydennykset ryhmän henkilömäärään ja henkilökohtaiseen varustukseen. Päätös palontutkinnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on riskienhallintapäällikkö. Prosessiryhmänä toimii palontutkintaryhmä.

49 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 49 B PELASTUSTOIMINTA TARKEMMIN Kuva 12. Pelastustoiminta ydinprosessi. B1 PELASTUSTOIMINNAN SUORITUSKYKYVAATIMUSTEN MÄÄRITTELY Pelastustoiminnan ydinprosessilla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä; myös valmiuslain (1080/1991) ja puolustustilalain (1083/1991) tarkoittamissa poikkeusoloissa sekä edellä mainittuihin tehtäviin varautumista. Pelastustoimintaa koskevat keskeiset säädökset on esitetty pelastuslaissa (379/2011). Lain 32 :n mukaan pelastustoimintaan kuuluu mm. hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden torjuminen sekä vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen. Pelastuslain 27 velvoittaa alueen pelastustoimen huolehtimaan myös öljyntorjunnasta. Öljyntorjunnan tarkempi säädösohjaus on esitetty Öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Pelastustoiminnassa tarvittavat voimavarat on mitoitettava arvioituja onnettomuusuhkia vastaavaksi. Pelastustoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, että tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (PeL 28 ). Toimintavalmiuden (pelastustoimen henkilöstö, kalusto, lähtövalmius, johtaminen) mitoitusta ohjaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohjeessa annetaan perusteet onnettomuusuhkien kartoittamiselle, pelastustoimen muodostelmien kokoamiselle ja johtamiselle sekä eri riskialueiden ja kohteiden tavoittamiselle. Pelastustoiminnan suunnitteluun liittyy myös muita ohjeita, joista merkittävin sisäministeriön antama pelastussukellusohje (SM, 48/2007). Ohjeessa on esitetty keskeiset perusteet savu, vesi ja kemikaalisukellusvalmiuden sekä pintapelastusvalmiuden järjestämiselle. Osaprosessissa B1 Suunnittelu, prosessiryhmä yhteen sovittaa vastuuhenkilöiden eri pelastustoiminnan osa alueille laatimat suorituskykyvaatimukset. Syötteenä vastuuhenkilöiden työlle toimii 1.1 Toimintaympäristön analyysi prosessissa määritellyt uhat ja riskit sekä maakunnan päättämä palvelutasopäätös. Suo

50 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 50 rituskykyvaatimuksia kirjataan mm. menetelmäohjeisiin, toimintaohjekortteihin, pelastustoiminnan ohjeisiin, ulkoisiin pelastussuunnitelmiin, kohdesuunnitelmiin ja kortteihin yms. Päätös pelastustoimen suorituskykyvaatimusten määrittelyn kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä toimii pelastustiimi. Tavoitteena on, että alueella oleva väestö saa tarvitsemansa suorituskyvyn tavalla tai toisella. B2A VÄESTÖN VAROITTAMINEN Pelastuslaitos ylläpitää eri lähteistä saatavista tiedoista tilannekuvaa pelastustoiminnan johtamisjärjestelmänsä avulla jatkuvana prosessina. Pelastuslaitos ylläpitää kykyä varmistaa automaattisen säteilyvalvontaasemaverkon säteilylukemat käsimittauksin. Tilanteen niin vaatiessa perustetaan pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskukset. Pelastuslaitos jakaa tilannekuvaansa kuntien johtoryhmille ja muille viranomaisille tarvittaessa. Kun kyseessä on esimerkiksi vaarallinen sääilmiö ja siitä on saatavilla ennakkovaroitus Ilmatieteenlaitokselta, pelastuslaitos välittää alueen kuntien johtoryhmille ja muille viranomaisille tiedot niistä tilanteista, joiden ennustetaan olevan vaarallisia. Pelastuslaitoksen johtokeskus esikuntineen tehostaa etupainotteisesti valmiuttaan ryhtyä toimiin tilanteen aikana. Tässä yhteydessä johtokeskus aloittaa myös median välityksellä sekä some kanaviaan hyödyntäen toimintaohjeiden antamisen alueen väestölle (turvallisuusviestintä onnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi). Äkillisissä tilanteissa pelastuslaitoksella on kyky antaa yleinen vaaramerkki väestöhälyttimillä taajamissa. Pelastuslaitos lähettää väestöhälyttimien käyttämisen jälkeen lisäksi vaaratiedotteen luettavaksi radiossa sekä televisiossa sekä mahdollisimman nopeasti lisätiedot tarvittavista toimenpiteistä vaara alueella some kanavia sekä mediaa hyödyntäen. Alla olevassa kuvassa (Kuva 13) koko alueen ihmisiä kuvaa laatikon ulkoreunat ja henkilöitä, jotka olisi tarve tavoittaa punaisella pisteellä. Useimmilla ihmisillä vaaraalueella on puhelin mukanaan, mutta aika harva kuuntelee radio ohjelmia. Punaisen pisteen alueen kohderyhmistä lapset ja nuoret käyttävät eri välineitä kuin aikuiset, ikäihmiset tai organisaatiot. WWW SIVUT, VAARATIEDOTE LAPSET NUORET AIKUISET IKÄIHMISET ORGANISAATIOT Kuva 13. Periaatteellinen kuva sähköisen viestinnän kattavuudesta eri välineillä.

51 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 51 Päätös väestön varoittamisjärjestelyjen kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä toimii pelastustiimi. Tavoitteena on, että alueella oleva väestö saa tarvitsemansa tiedon tavalla tai toisella. B2B SUORITUSKYKYVAATIMUKSIA VASTAAVA PELASTUSTOIMINNAN VALMIUS Osaprosessissa B2 Toimintavalmius Prosessiryhmä yhteen sovittaa aineelliset ja aineettomat vaatimukset ja koordinoi hankinnat sekä ylläpitää ja testaa suorituskyvyn ylläpidon. Työ voi liittyä esimerkiksi paloasemaverkoston rakentamiseen, henkilöstön koulutukseen, kaluston hankkimiseen, vastesuunnittelun toteuttamiseen tai väestönhälytinjärjestelmän täydentämiseen. Syötteenä tälle osaprosessille toimivat edellisessä osaprosessissa vahvistetut suorituskykyvaatimukset. Prosessin tuotoksena pyritään rakentamaan suorituskykyvaatimuksia vastaava pelastustoiminnan valmius. Pelastustoimen henkilöstön määrän mitoittamiseen ja henkilöstön lähtö aikavaatimuksiin liittyy oleellisesti pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Ohjeen mukaan I luokan riskialueet on tavoitettava ensimmäisen yksikön toimesta kuudessa minuutissa, tehokas pelastustoiminta alkaa 11 minuutissa ja pelastusjoukkueen tavoittaa kohteen 20 minuutissa. Muissa riskiluokissa toimintavalmiusajat ovat pitempiä. Kuuden minuutin toimintavalmiusaika on yleensä saavutettavissa vain ympärivuorokautisella päivystyksellä. Riskialueiden tavoittamiseen kuluva aika ei kerro kaikkea toimintavalmiudesta. Kohteeseen hälytettävällä pelastusmuodostelmalla on oltava tehtävään soveltuva ajoneuvo, osaaminen, sekä riittävä henkilöstö ja kalusto. Henkilöstön saatavuus pyritään varmistamaan päivystys ja varallaolojärjestelyin. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa 21/2012 on määritelty kiireelliset tehtävät sekä erilaisten pelastustoiminnan muodostelmien minimivahvuudet. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja. Muodostelman tavoitteellinen henkilöstövahvuus voidaan koota yhden tai usean paloaseman henkilöstöstä. Kiireelliseen tehtävään hälytettävän pelastusryhmän minimivahvuus tulisi olla vähintään ja pelastusjoukkueen Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Päätös pelastustoiminnan toimintavalmiuden kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä on pelastustiimi. Pelastuslaitos osallistuu valtakunnallisen ohjeen uudelleenarviointiin ja toteuttaa mahdollisesti tarvittavat muutokset suorituskykyvaatimuksien osalta uuden ohjeen tullessa voimaan. Monitoimiyksikkötoiminnan laajentamisella Keski Suomessa nopeutetaan avunsaantia erityisesti henkeä pelastavissa tilanteissa. Monitoimiyksiköiden lisäksi kaikkien palokuntien toimintaedellytyksistä huolehditaan.

52 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 52 B3 ONNETTOMUUKSIEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN B3A HENKILÖSTÖMITOITUS Henkilöstöä ja pelastuslaitoksen kalusto on hajasijoitettu maakunnan 47 paloasemalle. Vuoden 2016 paloasemakartoituksessa kuvataan Keski Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan resurssien nykytilaa toiminta alue, paloasemaryhmä ja paloasemakohtaisesti. Pelastustoimintaan osallistuva pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu 196 päätoimisesta ja 953 sopimushenkilöstöstä. Pelastustoimintaan voi säädösvelvoitteiden perusteella osallistua myös poliisin, puolustusvoimien ja muiden yhteistyöviranomaisten henkilöstöä sekä etenkin maastopaloissa myös siviilihenkilöstöä. Kiireelliseen pelastustoimintaan kuuluvaa toimintavarmuutta kehitetään 24/7 nopean valmiuden paloasemien Keskuspaloaseman, Seppälän, Vaajakosken ja Äänekosken lisäksi erityisillä painopistepaloasemilla (malli Oulu Koillismaa). Painopistepaloasemia ovat Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Laukaan paloasemat. Nämä paloasemat varmistavat ja tukevat yhdessä vakinaisten paloasemien kanssa muiden paloasemien toimintavalmiutta ja pystyvät pelastustoiminnan vaativiin tehtäviin. Painopistepaloasemat valitaan ensisijaisesti onnettomuusuhkiin perustuen, mutta myös henkilöstöresursseihin ja liikenneyhteyksiin perustuen. Muita paloasemia ylläpidetään vaativiin tehtäviin, savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin, pelastustoimen perustehtäviin tai muihin pelastustoiminnan tehtäviin kykenevinä paloasemina. Paloasemien valmiudet (kyky ominaisuudet) huomioidaan hälytysohjeissa. Vaativiin tehtäviin kykenevät henkilöt pystyvät tekemään kaikkia pelastustoimen tehtäviä fyysisen toimintakyvyn ja terveydentilan osalta. Savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin kykenevät pystyvät tekemään muita paitsi vaativia tehtäviä. Muihin perustehtäviin kykenevät pystyvät tekemään muita paitsi vaativia tai savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä. Muihin pelastustoimen tehtäviin kykenevät osallistuvat vain sellaisiin tehtäviin, joissa ei tarvitse suojautua paineilmahengityslaitteella (SM ohje 5/2016). Pelastustoimintaa varten tarvittavan henkilöstön saatavuus varmistetaan päivystys ja varallaolojärjestelyin sekä hälytysvastesuunnittelulla. Kehittämissuunnitelman voimassaolon aikana tarkastellaan pelastustoiminnan johtamisen organisointia ja toteuttamistapaa. Valtakunnallisten tilannekeskusten tuleva rooli, varallaolovaatimusten ratkaisut ja pätevän henkilöstön saanti voivat kaikki yhdessä tai erikseen johtaa johtamisjärjestelmän uudelleen arviointiin. Johtamisjärjestelmää selvitetään tarkemmin kohdassa B3k Pelastustoiminnan johtaminen. Paloasemien päivystys tai varallaolovahvuus sekä palokuntasopimusten mukainen valmius määritetään riskialuejaon, asemapaikan henkilöstön varallaoloedellytyksien sekä lähimpien muiden paloasemien toimintavalmiuden perusteella (tukevat asemapaikat). Päätös henkilöstön määrän mitoituksen kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä on pelastustiimi. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä mitoitetaan siten, että pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät voidaan suorittaa työn turvallisuus ja laatu huomioon ottaen nopeasti ja tehokkaasti. Pelastustoimen tehtävät jaetaan vaativiin tehtäviin, savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin, perustehtäviin ja muihin tehtäviin. Paloasemaluokitus viedään ERICA hätäkeskusjärjestelmään, jolloin saadaan alueellisia ja paikallisia riskejä vastaavat, tarkoituksenmukaiset muodostelmat hälytettyä viiveittä koko maakunnan alueella.

53 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 53 B3B PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN HENKILÖSTÖN KOULUTUS Operatiivisen toiminnan koulutusta ohjaa Keski Suomen pelastuslaitoksen henkilöstökoulutuksen yleissuunnitelma. Koulutuksen yleissuunnitelma päivitetään vuosittain lokakuun loppuun mennessä ja siinä annetaan koulutuksen yleiset linjaukset seuraavalle vuodelle sekä tehdään alustava suunnitelma kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Vuonna 2017 pelastuslaitoksella on nykyaikaiset ja kustannustehokkaat harjoitusalueet ja välineet. Harjoitusalueiden kehittämistä toteutetaan osin omana toimintana ja osin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Lähivuosina tulossa olevien koulutusvälineiden hankintojen valmistelut on aloitettu ja suunniteltu tukemaan pelastuslaitoksen henkilöstön osaamisen kehittämistä ja taitojen ylläpitoa tulevana suunnittelukautena. Vuonna 2017 pelastuslaitos on nimennyt pelastustoiminnan vastuualueiden pääkouluttajat. Pääkouluttajien valinnalla halutaan kehittää pelastustoimintaa suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Pääkouluttajien oman toimen ohessa (OTO) suoritettavaan maakunnalliseen tehtävänkuvaan sisältyvät keskeisinä osina pitkän tähtäimen ja harjoituskauden suunnitelmien luominen. Pääkouluttajat luovat harjoittelun toteuttamissuunnitelmat ja vastaavat kouluttajakoulutuksen järjestämisestä vastuualueellaan. Pääkouluttajat osallistuvat pelastustoiminnan toimintamallien luomiseen ja kalustohankintojen suunnitteluun yhdessä pelastustoiminnan kehittämisestä ja kalustosta vastaavien kanssa. Pääkouluttajat ovat ensisijainen pelastuslaitoksen ulkopuolisen osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen kohderyhmä, jotta pelastuslaitos pääsee tunnistettujen vastuualueiden valtakunnallisen kehityksen kärkeen. Pääkouluttajien työskentelyä ohjaa ja valvoo koulutustiimi. Pelastuslaitoksella on koulutusjärjestelmä ja harjoitteluympäristö pelastustoiminnan johtajien ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Harjoittelu tapahtuu virtuaalisessa ympäristössä, joka mahdollistaa kustannustehokkaan ja laaja alaisen harjoittelun. Ympäristössä voidaan lisäksi toteuttaa eri viranomaisten yhteisharjoituksia ja harjoitella yhteistoimintaa eri toimijoiden kanssa. Päätös henkilöstökoulutuksen kehittämisestä pelastustoiminnassa Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä toimii koulutustiimi. Pelastustoiminnan koulutuksen ohjaamista ja kehittämistä varten ylläpidetään henkilöstökoulutuksen yleissuunnitelmaa. Pääkouluttajat luovat harjoittelun toteuttamissuunnitelmat ja vastaavat kouluttajakoulutuksen järjestämisestä vastuualueellaan. Pääkouluttajat osallistuvat pelastustoiminnan toimintamallien luomiseen ja kalustohankintojen suunnitteluun yhdessä pelastustoiminnan kehittämisestä ja kalustosta vastaavien kanssa. Keski Suomessa järjestetään vuosittain 2 4 suuronnettomuusharjoitusta. Harjoitussuunnittelua koordinoi yhteistyö viranomaisista ja vapaaehtoisjärjestöistä koostuva esimiestason yhteistyöryhmä Verkottunut operatiivinen johtaminen. Harjoituksia kohdistetaan erityistä vaaraa aiheuttaviin kohteisiin, joita varten on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma sekä alueella esiintyviin muihin suuronnettomuusriskeihin.

54 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 54 B3C KALUSTO JA VARUSTEET Pelastustoimintaan osallistuvan ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius turvataan paloasemille hankituilla sammutus, pelastus ja säiliöautoilla, joiden kalustoon sisältyvät välineet mm. liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten. Vaativia pelastus ja torjuntatehtäviä varten on oltava erikoiskalustoa, jotta tarvittavat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Kaluston ja varusteiden keskitetystä hankinnasta, ylläpidosta, huoltotoiminnasta ja niiden kehittämisestä vastaa tekninen henkilöstö yhdessä operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Maakunnan paloasemilla hyödynnetään laajasti myös vapaaehtoishenkilöstön ammattiosaamista kaluston ja välineistön ylläpidossa, huolloissa ja korjauksissa sekä koulutuksissa. Tehtäviin kuuluu mm. hankintoihin liittyvä investointisuunnittelu, hankintojen ja huoltopalveluiden kilpailuttaminen, huollon ohjeistus ja osin toteutus sekä muut vastaavat tehtävät. Keskuspaloasemalla toimiva pelastuslaitoksen korjaamo hankkii korjauksessa käytettävät varaosat ja tarvikkeet. Varaosien ja tarvikkeiden pitää olla alkuperäisiä tai laadultaan niitä vastaavia. Korjaamo voi teettää työtilaukseen liittyviä töitä alihankintatyönä. Korjaamo vastaa myös käyttämiensä alihankkijoiden suorituksista. Korjaamotoiminnan kunnossapito on kaikkien niiden teknisten, hallinnollisten ja johtamiseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisuus, joiden tarkoituksena on säilyttää kohde tilassa tai palauttaa se tilaan, jossa se pystyy suorittamaan vaaditun pelastus tai ensihoidon toiminnon sen koko elinjakson aikana. Pelastuslaitoksen korjaamon toimintaa on kehitetty viimeisten vajaan neljän vuoden aikana voimakkaasti mm toimintaa tehostamalla, henkilöstöä rekrytoimalla ja laajentamalla toimintaa maakunnalliseksi. Korjaamolla tehtävät ovat hyvin monipuolisia perinteisestä korjaavan ja huoltavan kunnossapidon tehtävistä erilaisiin varusteluihin, modifikaation mönkijöistä veneiden kautta raskaisiin ajoneuvoihin. Korjaamolla on vuoden 2017 lopussa kaksi asentajaa ja yksi autosähköasentaja. Henkilötyövuodet jakautuvat seuraavasti: Pelastus 56,7 % ja ensihoito 43,3 %. Korjaamo toimintaa johtaa tekninen päällikkö. Korjaamotoiminta on yksi merkittävä pelastustoimen ja ensihoidon tukitoiminta, joka pystyy reagoimaan nopeasti muuttuvaan kunnossapitotarpeeseen. Päätös ajoneuvokaluston ja muun erikoiskaluston hankinnasta, ylläpidosta ja sijoittamisesta Osaprosessin omistaja on tekninen päällikkö. Prosessiryhmänä toimii pelastustiimi. Pelastuslaitoksen kaluston hankinnassa ja ylläpidossa keskitytään ensilähdön kalustoon. Ikääntyneet ja kunnoltaan epäluotettavat ajoneuvot ja muu kalusto poistetaan käytöstä. Kalusto ja varustehankinnoissa ja niiden sijoittamisessa huomioidaan onnettomuusuhat, toimintojen keskittämisellä saatavat kustannussäästöt sekä kaluston kierrättämis ja yhteiskäyttömahdollisuudet. Kaluston ja varusteiden ylläpito ja huoltotoimintaa kehitetään edelleen koko pelastustoimialuetta palvelevaksi. Erityisen kalliin kaluston investoinnit suunnitellaan kolmen vuoden jaksoa tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on liitetty palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman kustannusvaikutusten arviointiin.

55 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 55 B3D PELASTUSMUODOSTELMAT JA NIIDEN HÄLYTTÄMINEN Pelastusmuodostelmien kokoamiseen ja hälyttämiseen liittyvä ohjeistus on annettu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa sekä osin myös SM:n pelastussukellusohjeessa. Ohjeet määrittelevät mm. minimivahvuudet, joilla erilaisia sammutus, pelastus ja torjuntatehtäviä voidaan suorittaan työturvallisuutta kohtuuttomasti vaarantamatta. Hätäkeskukseen toimitettujen hälytysohjeiden toteutumista ja ohjeiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Ohjeita myös päivitetään tarvittaessa. Vuoden 2018 aikana pelastuslaitos siirtyy muiden pelastuslaitosten tavoin käyttämään ERICA hätäkeskustietojärjestelmää oman päätelaitteen avulla. Tämän jälkeen päivitykset ja ohjeiden muutokset voidaan tehdä laitoksen omana työnä. Päätös pelastusmuodostelmien hälyttämiseen ja kokoamiseen liittyvistä tavoitteista Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä toimivat viestipäälliköt ja paloinsinööri (pelastustoiminta). Riskialueiden saavuttamisessa on tavoitteena pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukainen taso eli ruutukohtainen toimintavalmiuden tavoiteaika toteutuu ensimmäisen yksikön osalta vähintään 50 prosenttisesti. Pelastuslaitos suunnittelee ja varmistaa ensisijaisesti pelastusryhmän, joukkueen ja komppanian suuruisten muodostelmien hälyttämisen ja johtamisen. Tätä suurempien muodostelmien hälyttäminen toteutetaan lisähälytyksin. Keski Suomen pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiuteen kuuluu johtokeskus ja kaksi PTS ohjeen tarkoittamaan minimivahvuista pelastuskomppaniaa. B3E TOIMINTAVALMIUS PÄIVITTÄISIIN ONNETTOMUUKSIIN Päivittäiset onnettomuudet ovat todennäköisyydeltään ja kokoluokaltaan sellaisia, että jokaisen paloaseman tulee niistä selviytyä. Tällaisia SM:n ohjeen 5/2016 tarkoittamat perustehtäviä ovat mm. sammutustehtävät, joissa ei edellytetä savusukellusta kuten liikenneonnettomuustilanteet, ihmisen pelastamistehtävät, ympäristöonnettomuustehtävät ja myrskyonnettomuustehtävät. Mahdolliset henkilöstö tai kalustopuutteet on huomioitava hälytysohjeessa. Joidenkin pienten kyläkuntien asemien kohdalla henkilöstön saatavuus edellyttää, että perustehtävien osalta hälytys ohjataan myös varmistavalle asemalle. Päätös toimintavalmiudesta päivittäisiin onnettomuuksiin Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä toimivat viestipäälliköt ja paloinsinööri (pelastustoiminta). Onnettomuus ja vaaratilanteiden edellyttämät voimavarat (pelastusjoukkue tai komppania) kootaan usealta asemapaikalta. Voimavarojen kokoaminen on suunniteltu pelastuslain 33 :n mukaisissa hälytysohjeissa.

56 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 56 B3F SAMMUTUSVESIHUOLTO Sammutustoiminnassa käytettävä vesi otetaan luonnonvesilähteistä tai vesijohtoverkostosta. Vedenkuljetukseen käytetään sammutus ja säiliöautoja sekä letkukalustoa. Joissain tapauksissa sammutusvesi voidaan pumpata irtopumpuilla suoraan esim. luonnonvesilähteestä palopaikalle. Sammutusvesihuoltoa varten on vuonna 2013 tehty pelastuslain 30 :n mukainen sammutusvesisuunnitelma. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä pelastuslaitoksen, alueen kuntien ja vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelmaa ylläpitää pelastuslaitos. Vedenkuljetuskalusto on pelastuslaitoksen peruskalustoa, jota löytyy kaikilta paloasemilta. Vedenkuljetuksen perustan muodostavat sammutus ja säiliöautot tai yhdistetyt säiliöpaloautot. Lisäksi on käytettävissä kymmeniä moottoriruiskuja ja kymmeniä kilometrejä erikokoisia paloletkuja sekä liitin ja suihkuputkikalustoa. Kalustoa varten on myös letku ja metsäpalokontteja. Päätös sammutusvesihuollon kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Vastuullisena valmistelijana toimii paloinsinööri (pelastustoiminta). Pelastuslaitos ylläpitää nykyistä sammutusvesihuoltoon liittyvää kalustoa ja selvittää sammutusvesihuollon kalustotarpeet sammutusvesihuollon suunnittelun yhteydessä. B3G VESIPELASTUSTOIMINTA Vesipelastustoiminnalla tarkoitetaan veden pinnalta (pintapelastus) tai pinnan alta (vesisukellus) tapahtuvaa ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista sekä vesillä tapahtuvaa ympäristövahinkojen torjuntaa. Vesisukellusta ovat myös virka apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi tapahtuvat harjoitukset. Vesipelastustoimintaa ohjeistaa SM:n pelastussukellusohje ( ). Päätös pelastuslaitoksen vesipelastustoiminnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Vastuullisina valmistelijoina toimivat paloinsinööri (pelastustoiminta) ja vesisukelluksen ja pintapelastuksen pääkouluttajat. Kaikilla paloasemilla, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta, pyritään ylläpitämään valmiutta kiireellisten pintapelastustehtävien suorittamiseen. Vesipelastusvälineistöä ja toimintamalleja kehitetään. Jyväskylän keskuspaloasemalla pyritään ylläpitämään jatkuvaa vesisukellusvalmiutta, mikä tarkoittaa vesipelastusvalmiuden tasoa 1. Jyväskylän vesisukellusvalmiutta hyödynnetään muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Vesisukellusvalmiuden ylläpito ei saa heikentää pelastustoimen lakisääteisten tehtävien hoitamista. B3H VAARALLISTEN AINEIDEN TORJUNTA Pelastustoimelle kuuluva vaarallisten aineiden torjunta sisältää mm. väestön varoittamiseen ja suojaamisen, aineen leviämisen estämisen tai rajoittamisen, vuotojen tukkimiseen, pitoisuuksien mittaamisen sekä aineen vaarattomaksi tekemisen liittyviä tehtäviä. Kiireellisten pelastus ja torjuntatoimien jälkeen tehtävä

57 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 57 saastuneen maa alueen puhdistus on yhteistyötä vahingon aiheuttajan, maa alueen omistajan tai haltijan sekä useiden viranomaisten kanssa. Perinteisten kemikaalionnettomuuksien lisäksi on huomioitava aiempaa huolellisemmin ns. CBRNE tilanteet, joissa vaarallista ainetta käytetään esim. terroristisessa tarkoituksessa tai muussa vahingoittamistarkoituksessa. Päätös pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjuntavalmiuden kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Vastuullisina valmistelijoina toimivat paloinsinööri (kemikaalivastaava) ja kemikaalisukelluksen ja vaarallisten aineiden pääkouluttajat. Vaarallisten aineiden torjuntavalmius koko pelastustoimialueella varmistetaan hälytysvastesuunnittelun avulla. Vaarallisten aineiden torjuntavalmiutta on sijoitettu eri paloasemille vaarallisten aineiden teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä kuljetuksista aiheutuvia riskitekijöitä vastaavasti. Keski Suomen pelastuslaitoksen pitää pystyä toimimaan CBRNE onnettomuuksissa tai tilanteissa. Varautuminen vaatii erityskalustoa. Tehokas ja tarkoituksen mukainen pelastustoiminta vaarallisten aineiden tilanteissa vaatii valtavasti osaamista. Osaaminen kehittyy ainoastaan toimintamallien koulutuksella ja määrätietoisella harjoittelulla. Vaarallisten aineiden torjuntatasot pitävät sisällään valmiuden (kalusto, osaaminen, henkilömäärä). Paras torjuntataso on neljä. Vaarallisten aineiden torjuntakykyä ylläpidetään hajautetusti eri paloasemilla: 4 Jämsä, Jyväskylä (Keskuspaloasema) ja Äänekoski; 3 Hankasalmi, Joutsa, Jämsänkoski, Keuruu, Laukaa, Saarijärvi, Seppälä ja Viitasaari; 2 Karstula, Konginkangas, Korpilahti, Kyyjärvi, Muurame, Lievestuore, Länkipohja, Pihtipudas, Tikkakoski, Vaajakoski; 1 Haapamäki, Halli, Kannonkoski, Kaipola, Kinnula, Konnevesi, Koskenpää, Kuohu, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurasjärvi, Palokka, Petäjävesi, Pihlajavesi, Rautpohja, Sumiainen, Suolahti, Säynätsalo, Toivakka, Uurainen, Äänekosken VPK B3J ÖLJYNTORJUNTA Pelastustoimen velvollisuudesta osallistua öljyvahinkojen torjuntaan säädetään öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Lain 7 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Öljyntorjuntaan varautumista ja öljyntorjuntaa varten on laadittava erityinen öljyntorjuntasuunnitelma, jonka vahvistaa alueellinen ELY keskus. Päätös öljyntorjunnan kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Vastuullisena valmistelijana on öljyntorjunnasta vastaava aluepalomestari. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmius keskitetään onnettomuusuhkien sekä kaluston alueellisen käytettävyyden mukaisesti. Öljyntorjuntavalmius esitetään pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmassa, jossa

58 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 58 öljyntorjuntavalmius on jaettu kalustotasoihin 1 4. Paras torjuntavalmius on kalustotasolla neljä. Kalustotaso 4 Jyväskylä, Viitasaari Kalustotaso 3 Jyväskylä, Joutsa, Jämsänkoski, Keuruu, Äänekoski, Kalustotaso 2 Hankasalmi, Jämsä, Pihtipudas, Saarijärvi Kalustotaso 1 muut paloasemat Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään määräajoin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Käyttö ja hankintakustannuksia koskevien kohtien tarkistaminen tapahtuu joka neljäs vuosi. Öljyntorjuntakaluston investointipäätökset käsitellään ja vahvistetaan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Öljyntorjunnan hankintasuunnitelma on vahvistettu vuosille Vuodelle 2018 on tulossa Ristiselkä aluksen korvaava yksi E luokan öljyntorjuntavene, jonka sijoituspaikaksi tulee Jyväskylä. B3K PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, missä onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, ellei tästä muuta sovita. Jokaisella pelastusmuodostelmalla on muodostelman koosta riippumatta oltava johtaja. Pelastustoiminnan johtaminen on suunniteltava ja järjestettävä niin, että johtajalla on tilanteen vaativuus huomioon ottaen riittävät valmiudet tehtävän suorittamiseen (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje) Päätös pelastustoiminnan johtamisen kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä toimii pelastustiimi. Muodostelmien johtaminen toteutetaan kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä, johon kuuluvat vuorolistan mukaisesti pelastusyksiköiden johtajat sekä päällystöviranhaltijat. Pelastustoiminnan johtamista varten ylläpidetään johtokeskusta ja johtoyksiköitä. Todennäköisien suuronnettomuuksien varalta ylläpidetään tarpeellinen määrä operatiivisia johtamis ja toimintasuunnitelmia (mm. häiriötilannesuunnitelma). B4 PELASTUSTOIMINNAN ARVIOINTI Osaprosessissa B4 Arviointi, tarkastellaan oliko prosessissa B3 toteutetussa toiminnassa poikkeamaa prosessissa B1 suunniteltuihin vaatimuksiin verrattuna. Syötteenä tälle osaprosessille toimivat Prontoraportit, asiakaspalaute, palontutkinta ja pelastustoiminnan arviointiraportit. Tuotoksena syntyy perusteltu esitys kehittämistoimenpiteiksi, jota voidaan hyödyntää osaprosessissab1 pelastustoiminnan suunnittelun perusteina. Päätös pelastustoiminnan arvioinnin kehittämisestä Osaprosessin omistaja on pelastuspäällikkö. Prosessiryhmänä toimii pelastustiimi.

59 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 59 C PELASTUSLAITOS ENSIHOIDON PALVELUNTUOTTAJANA TARKEMMIN Kuva 14. Pelastuslaitos ensihoidon palveluntuottajana ydinprosessi. Pelastuslaitos ensihoidon toteuttajana ydinprosessilla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoitoa tapahtumapaikalla tai kuljetuksen aikana kuten siitä on terveydenhuoltoviranomaisen kanssa yhteistyösopimuksessa määritelty. Tällaisia toimenpiteitä ovat äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointi, kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Osana ensihoitopalvelua pelastuslaitos toteuttaa myös ensivastetoimintaa, jolla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ensihoitoyksikön hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi. C1A VALMIUSSUUNNITTELU Osaprosessissa C1a Valmiussuunnittelu, prosessiryhmä suunnittelee ensihoitopalvelun pelastustoiminnan valmiussuunnitelman mukaan yhteiseksi kokonaisuudeksi, joka yhdistetään sairaanhoitopiirin valmiussuunnitelmia täydentäväksi. Syötteenä vastuuhenkilöiden työlle toimii 1.1 Toimintaympäristön analyysi prosessissa määritellyt uhat ja riskit sekä sairaanhoitopiirin päättämä palvelutasopäätös. Suorituskykyvaatimuksia kirjataan mm. menetelmäohjeisiin, toimintaohjekortteihin, ensihoitopalvelun ohjeisiin ja kohdesuunnitelmiin yms. C1B KOULUTUSSUUNNITTELU Koulutuksen ja toimintojen yhteensovittaminen osaprosessissa C1b koulutussuunnittelu, prosessiryhmä suunnittelee pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun yhteiseksi kokonaisuudeksi, joka yhdistetään sairaanhoitopiirin koulutuksia täydentäväksi. Syötteenä vastuuhenkilöiden työlle toimii tunnistetut poikkeamat sekä osaamisenkartoituksen perusteella esiin tulleet asiat. Koulutukset ja toiminnot pohjautuvat pelastuslaitok

60 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 60 sen ja sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimukseen. Suorituskykyvaatimuksia kirjataan mm. menetelmäohjeisiin, toimintaohjekortteihin, ensihoitopalvelun ohjeisiin yms. C1C TYÖHYVINVOINTISUUNNITTELU Osaprosessissa C1c työhyvinvointisuunnittelu, prosessiryhmä suunnittelee pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun työhyvinvointisuunnitelman, joka yhdistetään pelastuslaitoksen suunnitelmia täydentäväksi. Syötteenä vastuuhenkilöiden työlle toimii tunnistetut poikkeamat sekä osaamisenkartoituksen perusteella esiin tulleet asiat. Tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö. C2 TOIMINTAVALMIUS Osaprosessissa C2 Toimintavalmius Prosessiryhmä yhteen sovittaa aineelliset ja aineettomat vaatimukset ja koordinoi hankinnat sekä ylläpitää ja testaa suorituskyvyn ylläpidon. Työ voi liittyä esimerkiksi paloasemaverkoston kalustamiseen, henkilöstön koulutukseen, kaluston hankkimiseen, vastesuunnittelun toteuttamiseen tai suuronnettomuushälytysjärjestelmän täydentämiseen. Syötteenä tälle osaprosessille toimivat edellisessä osaprosessissa vahvistetut suorituskykyvaatimukset. C2a Prosessin tuotoksena pyritään rakentamaan suorituskykyvaatimuksia vastaava ensihoitopalvelun valmius. C2b Prosessin tuotoksena pyritään rakentamaan suorituskykyvaatimuksia vastaava ensihoitopalvelun valmius. C2c Prosessin tuotoksena pyritään hyvinvoivaan henkilöstöön. C3A TOIMINTA Osaprosessissa C3 Toiminta käytetään edellisessä osaprosessissa rakennettua suorituskykyä. Osaprosessissa voidaan tunnistaa kolme osiota: C3.1 Toiminta onnettomuuden uhatessa, C3.2 Toiminta onnettomuuden aikana ja C3.3 Toiminta onnettomuuden jälkeen. Käytännössä työ voi olla esim.: kaluston täydentämistä, valmiuden korottamista ensihoitopalvelua, valmiuden korvaamista raportointia, valmiuden palauttamista, asiakkaan toimintakyvyn palauttamisen tukemista. C3B KOULUTUS JA TOIMINTATAVAT Osaprosessissa C3b koulutus ja toimintatavat käytetään edellisessä osaprosessissa rakennettua suorituskykyä. Osaprosessissa voidaan tunnistaa kolme osiota: C3.1 Toiminta ennen koulutusta tai tapahtumaa, C3.2 Toiminta koulutuksen tai tapahtuman aikana ja C3.3 Toiminta koulutuksen tai tapahtuman jälkeen. Käytännössä työ voi olla esim.: materiaaliin tutustuminen, kaluston varaaminen koulutus, toimintatapa analysointia, raportointia.

61 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 61 C3C HYVINVOINTI OSANA ARKEA Osaprosessissa C3c hyvinvointi osana arkea käytetään edellisessä osaprosessissa rakennettua suorituskykyä. Osaprosessissa voidaan tunnistaa kolme osiota: C3.1 Hyvinvointi ennen ohjelmaa C3.2 Hyvinvointi ohjelman aikana ja C3.3 Hyvinvointi ohjelman jälkeen. Käytännössä työ voi olla esim.: oman ja yhteisön hyvinvoinnin arviointi hyvinvoinnin rakentaminen analysointia, raportointia. C4A TOIMINNAN ARVIOINTI Osaprosessissa C4a toiminnan arviointi, tarkastellaan että oliko prosessissa C3 toteutetussa toiminnassa poikkeamaa prosessissa C1 suunniteltuihin vaatimuksiin verrattuna. Syötteenä tälle osaprosessille toimivat Merlot ja Codea raportit, asiakaskokemuspalaute, onnettomuustutkinta ja ensihoitopalvelun arviointiraportit. Tuotoksena syntyy perusteltu esitys kehittämistoimenpiteiksi, jota voidaan hyödyntää osaprosessissa C1 ensihoitopalvelun suunnittelun perusteina. C4B KOULUTUSTOIMINNAN ARVIOINTI Osaprosessissa C4b koulutustoiminnan arviointi, tarkastellaan että oliko prosessissa C3 toteutetussa toiminnassa poikkeamaa prosessissa C1 suunniteltuihin vaatimuksiin verrattuna. Syötteenä tälle osaprosessille toimivat osaamisenkartoitus raportit, asiakaskokemuspalaute ja ensihoitopalvelun arviointiraportit. Tuotoksena syntyy perusteltu esitys kehittämistoimenpiteiksi, jota voidaan hyödyntää osaprosessissa C1 ensihoitopalvelun suunnittelun perusteina. C4C TYÖHYVINVOINNIN ARVIOINTI Osaprosessissa C4c työhyvinvoinnin arviointi, tarkastellaan että oliko prosessissa C3 toteutetussa toiminnassa poikkeamaa prosessissa C1 suunniteltuihin vaatimuksiin verrattuna. Syötteenä tälle osaprosessille toimivat työhyvinvointi kyselyt, asiakaskokemuspalaute ja avoimet keskustelutilaisuudet. Tuotoksena syntyy perusteltu esitys kehittämistoimenpiteiksi, jota voidaan hyödyntää osaprosessissa C1 ensihoitopalvelun suunnittelun perusteina. Päätös pelastuslaitos ensihoitopalvelun toteuttajana kehittämisestä Prosessin omistaja on ensihoitopäällikkö. Osaprosessien vastuullisina valmistelijoina toimivat ensihoitomestarit ja ensihoitoesimiehet sekä ensihoidon kouluttajat ja koulutusmestari.

62 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 62 D VARAUTUMISEN TUKEMINEN TARKEMMIN Kuva 15. Varautumisen tuki ydinprosessi. Varautumisen tukemisen ydinprosessilla tarkoitetaan kuntakonsernin (D1a: kunnat, kuntayhtymät sekä muut kunnalliset toimijat) ja tulevan maakuntakonsernin toimijoiden (D1b) sekä pelastuslaitoksen ydinprosessien (D1c) tukemista toimintojen jatkuvuuden hallinnassa. Maakunnan yhteinen varautuminen on uusi tehtävä, jota aiemmin Keski Suomen alueella on toteuttanut Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto. Osaprosessissa D1 (D1a D1c) tehdään pelastuslaitoksen varautumisen tuen toteutussuunnitelma. Lähtökohtana suunnittelulle on: kuntien ja maakuntakonsernin tarpeet varautumisen tuelle pelastuslaitoksen muiden prosessien tarve varautumisen tuelle. Toteutussuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa; on ensiarvoisen tärkeää että myös he suunnittelevat ja resursoivat jatkuvuudenhallintansa toteuttamisen. Osaprosessissa D2 tunnistetaan ja rakennetaan varautumisen suorituskyky edellisessä kohdassa määriteltyä toteutussuunnitelmaa vastaavaksi. Suorituskykyä rakennettaessa tulee huomioida aineellisten kalustoja henkilöstöresurssien ja vastaavien lisäksi myös aineettomat resurssit. Aineettomina resursseina huomioitavia ovat erilaisten suunnitelmien, ohjeiden, sopimusten laadinta ja ylläpito sekä yhteistoimintaharjoitukset. Toimintatapoja luodessa ulkoisten asiakkaiden tukemiseksi esim.: linjataan yhteistoiminnan periaatteet tehdään päätökset resurssien varaamisesta valmiussuunnittelun yhteistyöryhmiin nimetään pelastuslaitoksen yhteyshenkilöt kuntien kriisiorganisaatioihin laaditaan yhteistoimintamuistiot ym. Määriteltäessä toimintatavat sisäisten asiakkaiden tukemiseksi esimerkiksi: linjataan organisaation kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet, puitteet, vastuut ja valtuudet kuvataan riskienhallinnan prosessi laaditaan toimintatavat pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman kokoamiselle ja päivittämiselle sekä

63 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 63 laaditaan toimintatavat henkilö ja materiaalivarauksille sekä niiden ylläpitämiselle mm. VAP, kalusto ja toimitilavaraukset ym. Osaprosessissa D3 käytetään rakennettua suorituskykyä toteutussuunnitelman mukaisesti. Toiminnan toteuma dokumentoidaan omavalvontaohjelman mukaisesti arviointiraportteihin yms. Osaprosessissa D4 tarkennetaan asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä, tunnistetaan ja priorisoidaan korjaavia toimenpiteitä sekä laaditaan kehittämissuunnitelma toimenpide ehdotuksineen. Kehittämissuunnitelmaa hyödynnetään osaprosessissa D1 syötteenä. D1A KUNTIEN VARAUTUMISEN TUKI Päätös kuntien varautumisen tukemisen kehittämisestä Prosessin omistaja pelastuslaitoksella on pelastusjohtaja. Vastuullinen valmistelija on valmiuspäällikkö. Prosessiryhmänä toimivat osastopäälliköt ja aluepalomestarit. Pelastuslaitos järjestää yhteistyöviranomaisten ja kuntien kanssa yhteisiä harjoituksia 1 2 kunnassa vuosittain yhteistoiminnan ja suunnitelmien kehittämiseksi. Kunnat vastaavat edelleen omasta varautumisestaan normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä varmistavat toimintojensa mahdollisimman häiriöttömän toiminnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tarkoituksena on kehittää toimijoiden kriittisen palvelutuotannon häiriöttömyyttä sekä luoda näille kyky tunnistaa omaan toimintaansa ja keskeisimpään palvelutuotantoonsa vaikuttavat riskit ja uhkatekijät, sekä varautua tarkoituksenmukaisesti näiden toteutumiseen. Varautumisen omistajuus pysyy asiakkaalla. Tämä tarkoittaa varautumiseen liittyvien vastuiden sisäistämistä, varautumisen resursointia ja tarvittavien varautumiseen liittyvien päätösten tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista.

64 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 64 D1B MAAKUNNAN YHTEISEN VARAUTUMISEN TUKI Maakunnan yhteinen varautuminen on uusi, lakisääteinen tehtävä ja mahdollisuus perustettavalle maakunnalle. Erityisen tärkeää olisi, että maakunnan perustamisen ja organisoinnin valmistelun aikana tähän tehtävään olisi käytettävissä riittävät voimavarat. Mikäli maakunta niin päättää, voi pelastuslaitos hoitaa myös maakunnalle maakuntalaissa osoitettua varautumisen alueellisen yhteensovittamisen tehtävää. Yhteisellä varautumisella ja siihen liittyvällä yhteensovittamisella tarkoitetaan alueen kaikkien toimijoiden laaja alaista, poikkihallinnollista, toimijat ja toimialat kokoavaa verkostomaista yhteistyötä ja sen järjestämistä (Kuva 16). Kuva 16. Maakuntien varautumistehtävät ja maakuntauudistuksen toimeenpano, kuvakaappaus sisäministeriön varautumispäällikkö Jussi Korhosen maakuntavalmistelijoille esittämästä diasarjasta.

65 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 65 Päätös maakunnan yhteisen varautumisen tukemisesta Prosessin omistaja on pelastusjohtaja. Vastuullinen valmistelija on valmiuspäällikkö. Pelastuslaitos kutsuu koolle Keski Suomen maakunnan alueella toimineen valmiustoimikunnan, esittää valmiustoimikunnan uudelleen järjestäytymistä ja asettaa edustajansa valmiustoimikunnan sihteeristöön. Tällä tavoin pelastuslaitos kykenee hoitamaan pelastustoimialan edellyttämät yhteensovitustehtävät. Maakunnan yhteisen varautumisen yhteensovittamisen tehtävästä päättää maakunta. Maakunnan yhteisen varautumisen järjestäminen on säädetty maakunnalle. Mikäli maakunta niin päättää, voi pelastuslaitos hoitaa alueellisen yhteisen varautumisen yhteensovittamisen tehtävää Keski Suomessa. Jotta yhteisen varautumisen yhteensovittamisen tehtävä tulee hoidettua asianmukaisesti, tarvitaan tämän uuden tehtävän suorittamiseksi lisäresurssia arviolta neljä (4) henkilötyövuotta pysyvästi. D1C PELASTUSLAITOKSEN YDINTOIMINTOJEN JATKUVUUDEN TURVAAMINEN Jatkuvuuden turvaaminen tarkoittaa myös muuta kuin omaa materiaalihankintaa. Polttoainehuolto, ruokahuolto, vesihuolto ja muu materiaalihuolto tulee varmistaa sopimuksin, suunnitelmin ja osaksi kalustoja materiaalihankinnoilla. Osa kokonaisuuksista tulee järjestää koko laitosta koskien, mutta suunnittelussa on otettava huomioon paikalliset toimintatavat ja yhteistyötahot. Riittävä taso saavutetaan vain paloasemaryhmäkohtaisella tarkastelulla. Tarkempi suunnitelma paloasemaryhmittäin laaditaan vuoden 2018 aikana. D1CA JOHTAMISEN VARMISTAMINEN KAIKISSA TILANTEISSA Sen lisäksi, mitä on aiemmin päätetty kohdassa B3k Pelastustoiminnan johtaminen, on poikkeusolojen osalta huomioitava, että pelastustoiminnan johtaminen ja sen jatkuvuus on varmistettava kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi pelastuslaitoksen johtopaikalle tulee järjestää varapaikka. Varapaikan vaatimukset ja sijainti tulee päättää tulevina vuosina. Häiriötilanteiden aikaiseen johtamiseen tulee myös panostaa. Valmiuspaloasemien johtamisen valmius tulee määritellä ja tarvittaessa tulee tehdä kalustohankintoja. Myös poikkeusolojen johtamispaikat tulee huomioida. D1CB VARAUTUMISKOULUTUS Pelastuslaitoksen henkilöstölle tulee järjestää koulutusta varautumisasioista, erityistä huomiota on kiinnitettävä johtajiin ja erikoisosaamista vaativiin tehtäviin (esim. raivausryhmät). Säännöllisiä harjoituksia on tarpeen järjestää myös häiriötilanteisiin liittyen. Vuodelle 2018 esitetään harjoitusta myrskytilanteesta. Vuodelle 2019 esitetään ensitoimijoiden (poliisi, ensihoito, pelastustoimi) yhteistoimintaharjoitusta räjähdeiskutilanteessa. Pelastuslaitoksen tulee tarkastella myös ulkoista koulutustarjontaa (esim. MPK, VaPePa, Keski Suomen Pelastusalan liitto Ry, Pelastusopisto), jotka tähtäävät lähinnä omatoimisen varautumisen tukemiseen.

66 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 66 Pelastuslaitoksen rauniopelastuskykyä on kehitettävä. Vaikka Suomessa maanjäristykset ovat verraten epätodennäköisiä ja kohtaamamme myrskytkin vielä maailmanmittakaavassa kohtalaisen heikkoja, niin uusia uhkia on ilmaantunut. Terroristisessa tarkoituksessa tehdyt räjähdeiskut ja kiristynyt kansainvälinen tilanne Euroopassa ja sen lähialueilla on osoittanut, että kyvykkyydelle on tilausta. Pelastuslaitoksella on muutama koulutettu henkilö, jotka osallistuvat tarvittaessa kansainvälisiin ja jatkossa myös kansallisiin avustusoperaatioihin. Yhteistoiminnan suunnittelu Itä Suomen pelastuslaitosten kanssa on jo aloitettu. Kalustovarauksissa pelastuslaitoksen on varauduttava aiempaan paremmin myös koneellisesti tehostettuun rauniopelastustehtävään esimerkiksi yhteistyösopimuksin ja yhteisharjoituksin. Pelastuskoiraryhmät täydentävät rauniopelastuskykyä. Yhteistoiminta myös alueella olevien pelastuskoiraharrastajien kanssa on sovittava ja yhteistoimintaa harjoiteltava. Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista chemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) ja explosives (räjähteet). Kemiallisten, biologisten, radioaktiivisten aineiden käyttämisestä joukkotuhovälineenä on esimerkkejä maailmalta. Erityisesti riski kemiallisten aineiden käyttämiseen terroristisessa tarkoituksessa on kohonnut Euroopassa. Keski Suomessa on varastoituna melko suuria kemikaalimääriä jatkuvasti asutuksen keskellä teollisten prosessien tarpeita varten. Teollisen toiminnan kannalta välttämättömiä kemikaalikuljetuksia voidaan onnistua kaappaamaan ja niitä voidaan käyttää pehmeitä kohteita vastaan. Pelastuslaitos kehittää CBRNE torjuntakykyä, koska pelastustoiminta on kyettävä aloittamaan ja altistuneet ihmiset pelastamaan kaikissa tilanteissa vaarantamatta kuitenkaan tarpeettomasti oman henkilöstön terveyttä. D1CC KALUSTO JA MATERIAALIHANKINNAT Erityisesti jatkuvuuden turvaamiseen tähtäävät hankinnat ovat välttämättömiä pelastuslaitoksen valmiuden näkökulmasta. Ranskalaisin viivoin lyhyet kuvaukset hankintaesityksistä ja tarpeesta: - Polttoainesäiliöitä hankitaan jokaiselle paloasemaryhmälle, turvaamaan polttoaineen saantia. - Varavoimansyöttö mahdollisuuksien lisääminen paloasemille + siirrettävien varavoimakoneiden hankintoja seuraaville vuosille. Tarkoituksena on turvata toimintamahdollisuudet paloasemalla myös sähkökatkon aikana. - Väestönhälyttimet. Väestönhälyttimien kuuluvuusalueet tulee selvittää nykyistä tarkemmin esimerkiksi desibelimittauksin ja selvityksen pohjalta hälyttimien tarvetta arvioida tarkemmin. Todennäköisesti hälyttimiä olisi syytä hankkia lisää, taajamiin ja erityisesti kemikaalikohteiden ja valtaväylien läheisyyteen. - VSS /suojelumateriaali. Pelastushenkilöstön pitää kyetä toimimaan kaikissa tilanteissa ja siksi henkilönsuojaukseen on hankittava materiaalia. Suodatinnaamareita, suodattimia sekä kevyitä suojahaalareita on hankittava lisää. Suojavälineillä on rajallinen käyttöikä varastoituinakin ja säännölliset täydennyshankinnat määrävälein ovat siksi välttämättömiä. Tarkoitus olisi varata materiaalia siten, että kaikki poikkeusoloissa pelastuslaitoksen käyttöön varatut henkilöt voidaan varustaa sopivilla suoja asuilla. - Testeri suodatinnaamareille. Suodatinnaamarit tulee testata säännöllisesti ja aina käytön jälkeen ja tällä hetkellä pelastuslaitokselta ei löydy siihen tarvittavaa laitteistoa, mutta testausosaamista on savusukelluslaitteiden paineilmakasvo osien huollon ansiosta paineilmalaitteille suunnitellulla toisen tyyppisellä testerillä.

67 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 67 D1CD TARVITTAVIA SUUNNITELMIA Evakuointisuunnitelman päivitys ( ) - Jatkuvuuden hallinnan suunnitelma (2018) - Häiriötilanteen aikainen johtaminen (2018) - Pandemiasuunnitelma ( ) - Toimintaohje laajoissa myrskytuhoissa ( ) - Kansainvälisen avun pyytäminen ja vastaanottaminen (2019) - Häiriötilanneviestintä 2019 Päätös pelastuslaitoksen ydintoimintojen jatkuvuuden turvaamisen kehittämisestä Prosessin omistaja on pelastusjohtaja. Prosessiryhmänä toimivat osastopäälliköt. Vastuullinen valmistelija on valmiuspäällikkö joka käyttää apunaan asiantuntijoita kuten tekninen päällikkö ja aluepalomestarit. Pelastuslaitos huolehtii materiaalihankintojen, kuten polttoainehuolto, ruokahuolto ja vesihuolto avulla sekä sopimuksin ja suunnitelmin ydintoimintojen jatkuvuuden turvaamisesta katkeamattomana maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka ja sen jälkeen. Pelastuslaitoksen johtokeskukselle tulee järjestää varapaikka. Myös muut poikkeusolojen johtamispaikat tulee suunnitella ja niiden kalustamisesta huolehtia huomioiden maakunnan yhteinen varautuminen. Pelastuslaitos huomioi varautumiskoulutuksen tarpeet koulutustoiminnassaan etupainotteisesti kaudella Pelastuslaitos järjestää sekä sisäisiä henkilöstökoulutuksia että yhteistoimintaharjoituksia. Tarvittavat suunnitelmat toteutetaan tavoiteaikataulun mukaisesti.

68 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 68 4 KEHITTÄMISEEN OSOITETTAVAT PANOKSET VUOSINA Kuva 17. Kaikkien prosessien osalta kehittäminen etenee vaiheittain. Päämääränä on turvallinen ympäristö ja yhteiskunta. Tarpeet lähtevät asiakkaista ja asiakkaat saavat pelastuslaitoksen tuottaman palvelun hyödyn. 4.1 KEHITTÄMISEEN OSOITETTAVAT HENKILÖRESURSSIT Tutkimus ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuus Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 oli 2,8 prosenttia ja sen arvioidaan olevan 2,7 prosenttia vuonna Yritysten ja korkeakoulusektorin osuus koko maan noin 5,9 miljardin euron tutkimusmenoista vuonna 2016 oli yli 5 miljardia. Julkisen hallinnon tutkimusmenojen arvioidaan kääntyvän vuonna 2017 arviolta vajaan neljän prosentin nousuun, eli 554 miljoonaan euroon (Tilastokeskus). On selvää, että kehittämismenot Keski Suomen pelastuslaitoksella ovat olleet pienemmät kuin koko maassa. Yksi prosentti pelastuslaitoksen menoista on noin euroa. Keski Suomen pelastuslaitos on osallistunut oman hallinnonalansa tutkimukseen, kehittänyt toimintojansa ja tuottanut itse uusia innovaatioita hyödynnettäväksi päivittäisessä toiminnassaan. Kehittämiseen osoitetut henkilöt ovat osallistuneet kehittämiseen pääosin oman toimensa ohella tai virkatyönä. Rahoituskanavista useimmiten Palosuojelurahasto on tukenut hankkeita taloudellisesti. Kehittämishankkeiden onnistuminen ja valmistuminen ajallaan edellyttävät riittävien henkilöresurssien osoittamista hankkeisiin varsinaisten lakisääteisten tehtävien edellyttämien henkilötyövuosien lisäksi. Keski Suomen pelastuslaitoksella on kyetty osallistumaan verrattain hyvin valtakunnallisiin hankkeisiin ja tekemään pelastuslaitoksen yhteistä kehitystyötä oman tehtävän ohessa työaikana. Hyväksi toimintamalliksi on osoittautunut, että osaava henkilö irrotetaan varsinaisesta perustehtävästään projektin ajaksi, jos mahdollista. Tämä edistää myös tehtäväkiertoa ja parantaa pelastuslaitoksen jatkuvuuden hallintaa sekä häiriönsietokykyä. Kehittämishankkeiden hallinnointia on silti mahdollista parantaa tulevina vuosina. Henkilötyöpanoksien arviointia Keski Suomen pelastuslaitoksella vaikeuttaa ensinnäkin se, että lähes kaikki pelastustoimintaan osallistuvat henkilöt tekevät osan työajastaan onnettomuuksien ehkäisyyn, ensihoitoon tai tukipalveluhin laskettavia tehtäviä. Osa päällystöstä toteuttaa edellisten lisäksi tai sijaan

69 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 69 myös johtamisprosessiin tai varautumiseen liittyviä tehtäviä. Toisekseen työpanosten arviointia vaikeuttaa se, että pelastuslaitoksella sovelletaan useita erilaisia työaikamuotoja. Päivätyötä tekevät henkilöt ovat yleistyöajassa tai toimistotyöajassa. Yleistyöajassa olevilla säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 45 minuuttia viikossa. Toimistotyöaikaa sovelletaan virasto ja toimistotehtävissä työskenteleviin. Suuri osa päivätyötä tekevästä henkilöstöstä osallistuu myös operatiiviseen toimintaan, johon liittyy varallaoloa sekä ilta, lauantai, sunnuntai ja yötyötä. Osa iltaisin tehtävistä koulutustunneista esimerkiksi annetaan vapaana, mikä pienentää työtunteja päiväajalta. Suurin osa päätoimisesta henkilöstöä tekee vuorotyötä. Kehittämisprosessien ryhmien kokoontumiselle tulee jo haasteita ja jo siksi prosessiryhmät tulee rajata mahdollisimman pieniksi henkilömäärältään. Vuorotyötä tekevien teoreettinen säännöllinen vuosityöaika työpäivinä on pienempi kuin päivätyötä tekevillä, mutta kerralla työvuorossa tehty työtuntimäärä (9, 12 tai 15 tuntia) on suurempi. Pelastuslaitosten työaikajärjestelyjen erityismääräykset ovat Teknisten sopimuksen liitteessä 2. Keski Suomen pelastuslaitoksella noudatetaan säännöllisenä työaikana pelastustoiminnan vuorotyötätekevien osalta 1 1 momentin kohdan d) mukaista keskimäärin 40 tuntia viikossa työaikaa 52 viikon tasoittumisjaksolla siten, että säännölliset palvelusvuorot jaetaan 9 tunnin päivävuoroihin ja 15 tunnin yövuoroihin. Tällöin 52 vko x 40 tuntia/vko keskimäärin = 2080 työtuntia (vuodessa). Henkilölle tulee 87 päivävuoroa + 87 yövuoroa. Näistä vuosilomaan kuluu henkilön palvelusvuosista riippuen 9 13 työvuoroa. Keskimäärin työvuoroja tulee vuodessa noin 160, työtunteja noin 1900 ja suunniteltavissa olevia aktiivityötunteja hieman yli Päivävuoro alkaa kello 8 ja päättyy kello 17 jokaisena viikonpäivänä. Yövuorojen osalta on huomattava, että aktiivityöaikaa on suunniteltuna vain vuorokaudessa kello väliselle ajalle sekä aamulle kello 6:30 8:00 yhteensä 7,5 tuntia per yövuoro. Loput 7,5 tuntia yövuorosta on valmiusaikaa, jolloin hoidetaan vain hälytystehtäviä ja niihin liittyviä lähtövalmiuden ylläpidon kannalta välttämättömiä huoltotehtäviä. Ensihoidossa pelastuslaitoksella vuorotöissä oleva henkilöstö tekee 12 tunnin päivävuoroja, joita seuraa 12 tunnin yövuoro ja pääsääntöisesti kolmen päivän vapaa. Täysiä työvuoroja kyseisellä rytmityksellä tulee 73 päivävuoroa + 73 yövuoroa. Viikkotyöaika on keskimäärin 38,75 tuntia viikossa, josta laskettuna teoreettinen vuosityöaika on 2015 tuntia. Työaika jää säännönmukaisella rytmityksellä vajaaksi, joka mahdollistaa ensihoidon palvelutasopäätöksessä vaadittujen neljän pakollisen koulutuksen järjestämisen työvuorojen ulkopuolisina tasauspäivinä. Tasattava tuntimäärä voi olla ja on ollut lyhempi kuin 12 tuntia kerrallaan. Kaikki tunnit voidaan tässä rytmityksessä suunnitella aktiivisiksi. Useimmilla pelastuslaitoksen työntekijöillä on pitkästä työkokemuksesta johtuen 30 vuosilomapäivää tai 38 päivää. Kunnallisella työnantajalla vuosilomaa kertyy uusilla työntekijöillä 28 päivää ensimmäisen täyden vuoden jälkeen. Vuorotyötä tekevillä vuosilomat muuntuvat 9 13 työvuoron mittaisiksi poissaoloiksi vuorovahvuudesta. Tämä vaje on täytettävä aktiivisella työvuorosuunnittelulla ja jossain tapauksissa käyttämällä loman aikana sijaisia. Kuten kaikilla työntekijöillä, myös pelastuslaitoksen työntekijöillä on lakisääteinen oikeus terveysperusteisiin poissaoloihin ja perhevapaisiin. Oman ammattitaitonsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen erilaisissa sisäisissä ja ulkoisissa koulutustapahtumissa kuluu useimmilta useita työpäiviä vuodessa. Palkallisia vapaapäiviä on harvemmin ja pelastuslaitos noudattaa niiden myöntämisessä toistaiseksi Jyväskylän kaupungin ohjeita. Yhden ympärivuorokautisesti toimivan monitoimiyksikön henkilöstötarve on 5 pelastajaa ja 5 ensihoitajaa ja henkilöstökulut yhteensä monitoimiyksikössä ovat euroa vuodessa. Koska tehtävät painottuvat selkeästi ensihoitotehtäviin ja pelastustehtävien määrä jää huomattavasti pienempään osaan kokonaistehtävämäärästä, niin henkilöstökulujen jako esitetään suoritettavan suhteessa sairaanhoitopiiri

70 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu euroa ja pelastuslaitos euroa (Taulukko 5). Uudet työntekijät lisäävät henkilöstökuluja vuonna 2019 ja 2020, mutta palvelu paranee vastaavasti (Taulukko 6). Taulukko 5. Arvio pelastuslaitoksen henkilöstökulujen kehittymisestä suhteessa toimintamenoihin Henkilöstökulut ilman VPK palkkoja, jotka ovat euroa vuodessa (asiakaspalveluita) Vuosi 2018 [euroa] Vuosi 2019 [euroa] Vuosi 2020 [euroa] Palkat ja palkkiot + monitoimiyksikkö 24/7 Karstula ja Laukaa monitoimiyksikön kustannusjako Muurame + monitoimiyksikkö 12/7 Tikkakoski + viestinnän ammattilainen + isännöintialan ammattilainen + maakunnan tilannekeskushenkilöstö , , , , , , , , , , , , , ,0 Henkilöstösivukulut , , ,6 Henkilöstökulut (edelliset rivit yhteensä) , , ,8 Toimintamenot , , ,1 Kumulatiivinen ylijäämä ,2 0,0 maakunta Taulukko 6. Henkilöstökulujen ja toimintamenojen arvioitu muutos vuosina edelliseen vuoteen verrattuna Henkilöstökulut Vuosi 2018 [euroa] ja [%] Vuosi 2019 [euroa] ja [%] Vuosi 2020 [euroa] ja [%] Palkat ja palkkiot ,2 +1,5 % Henkilöstösivukulut ,4 +6,5 % palkkamuutokset arvioitu, mutta ei eritelty henkilöstösivukuluja palkkamuutokset arvioitu, mutta ei eritelty henkilöstösivukuluja Henkilöstökulut (edelliset rivit yhteensä) ,6 + 2,4 % ,0 + 2,5 % ,6 + 3,3 % Toimintamenot ,9 + 5,9 % ,9 + 3,8 % ,6 + 2,1

71 Kehittämissuunnitelma Keski Suomen pelastuslaitos Sivu 71 Maksuosuuksien muutos keskimäärin 0,0 % + 3,3 % (+ 5,1 %) 4.2 MATERIAALIHANKINNOISTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET Kuva 18. Tammikuussa 2018 tulleet uudet ambulanssit Keski Suomen pelastuslaitoksen Keskuspaloasemalla ryhmäkuvassa. Alkuvuodesta 2018 Keski Suomen pelastuslaitos sai hälytyskäyttöön kaksi uutta sammutusautoa (Äänekoski, Viitasaari) ja yhden säiliösammutusauton (Keuruu). Kierrätyksen kautta uudempi ajoneuvo menee mm. Konneveden, Sumiaisten, Multian, Jämsän ja Längelmäen paloasemille. Neljä uutta ambulanssia on jo luovutusvaiheessa Joutsaan, Jyväskylään, Äänekoskelle ja Viitasaarelle. Ennen kesää 2018 luovutetaan myös uusi öljyntorjunta alus Jyväskylään, jonka käyttöönotto vaatii erityistä panostusta koulutusasioihin. Ennen maakuntauudistusta tehtävät investoinnit kalustoon vaikuttavat vielä 2030 luvulla alueen väestön ja yritysten palveluun. Keski Suomen kunnat pitivät vuoden 2018 Keski Suomen pelastuslaitoksen talousarvioesitystä perusteltuna. Talousarviosta kunnilta pyydetyissä lausunnoissa painottui kuntien huoli pelastustoimen investoinneista ja ICT kuluista. ICT kulujen kasvupiikki on ajoittumassa vuosille ja syynä siihen ovat aiemmin tässä asiakirjassa tarkemmin selvitetyt pelastustoimen yhteiskäyttöiset ERICA, KEJO, VARANTO, TUVE ja niiden käyttöönottoon ehtona liittyvä TITU. Käyttöönoton onnistuttua osasta jo aiemmin merkittäviä kuluja aiheuttaneista ICT järjestelmistä voidaan luopua. Kunnat olivat myös huolissaan siitä, että tulevan maakunnan kustannuksia jo nyt vyörytettäisiin kuntien maksettaviksi. Maakunnan kustannuksia ei ole vyörytetty, koska maakuntauudistuksen vaikutusta kustannuksiin ei tiedetä. Vuoden 2018 investointisuunnitelmassa bruttoinvestoinnit ovat noin 1,9 miljoonaa ja nettoinvestoinnit 1,3 miljoonaa arvioitujen avustusten jälkeen. Leasing rahoitusosuudet ovat kasvamassa 0,9 miljoonaan euroon vuonna Leasing rahoituksella tehdyt isot investoinnit vaikuttavat seuraavat viisi vuotta hankitaan kolme raskasta pelastusyksikköä, joista yksi ostetaan investointina ja kaksi leasing rahoituksella. Yhden yksikön hankintahinnaksi on arvioitu Lisäksi määrärahaan on laskettu mukaan pelastustoimen osuus hybridiyksiköstä (hybridiyksikön arvioitu hinta euroa). Vesille hankitaan uusi öljyntorjunta alus, jonka hinta arvio on euroa. Alukseen on arvioitu saatavan 70 prosenttia öljysuojarahaston avustusta ( euroa). Pienkalustohankinnoista ja muusta kalustosta laaditaan myöhemmin tarkemmat hankintalistat, jossa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Vuonna 2018 hankitaan kolme ambulanssia (á euroa), yhdet ambulanssien varamonitoimipaarit (á euroa), defibrillaattoreiden paineanalysaattoreita 14 kpl (á euroa) sekä päivitetään ambulanssien luotiliivit (á euroa). Lisäksi ensihoidon investointimäärärahassa on osuus suuronnettomuuskontista.