PAIMION KAUPUNKI APILATIEN PARANTAMINEN HANKEKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT. Rakentaminen kokonaisurakkana

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNKI TEKNISET- JA YMPÄRISTÖPALVELUT APILATIEN PARANTAMINEN Rakentaminen kokonaisurakkana Työ nro: 18021

2 2(18) SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ... 4 SUUNNITTELIJAT... 4 NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET... 4 TOIMINNAN JÄRJESTELYT 4 Alku- ja loppukatselmus 5 Räjäytys- ja tärinäkatselmukset 5 Työturvallisuus ja terveydenhoito 5 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 5 Maaperätutkimukset 5 Työnaikaiset mittaukset 6 Työmäärien mittaukset MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Poistettavat päällysrakenteet PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarina POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Roudaneristykset solumuovista Kuivatusrakenteet Salaojat Avo-ojat ja -uomat Rummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot Putkikaivannot Kaapelikaivannot Kaivannon tukirakenteet Elementtituet Ponttiseinät KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Kallioavoleikkaus Kallioavoleikkauksen tekeminen Ympäristön riskianalyysi Kiinteistökatselmukset Tärinämittaukset Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat MAAPENKEREET, PADOT JA TÄYTÖT Kaivantojen täytöt Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt Johtokaivantojen virtaussulut PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinkankaat 13

3 3(18) Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Valmis jakava kerros Jakavan kerroksen kelpoisuuden osoittaminen Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Valmis sitomaton kantava kerros Sitomattoman kantavan kerroksen kelpoisuuden osoittaminen katurakenteissa Sidotut kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttibetoni (AB) Betonikiveykset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Upotettavat betonireunatuet Liimattavat reunatuet KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Kasvualustan tekeminen Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Istutukset Katupuut 16 Kuva 23311:K5 c. Puun istuttaminen ja tukeminen, 4 seipään tuenta JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Hulevesiviemärit Hulevesiviemärit (viettoviemäri) muovista Hulevesikaivot muovista Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sijainnin toteaminen Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikenne- ja opastusmerkit SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet Tie- ja katuvalaisimet 18

4 4(18) YLEISTÄ Nämä hankekohtaiset laatuvaatimukset on laadittu Paimion kaupungissa sijaitsevan Apilatien parantamista varten. Suunnitelmat on esitetty 1:500 karttapohjalla, 1:1000/1:100 pituusleikkauspiirustuksilla sekä 1:100 tyyppi- ja paalukohtaisissa poikkileikkauksissa. SUUNNITTELIJAT Suunnittelun yhteyshenkilöt ovat: - Kadut ja kunnallistekniikka: KON-INS Oy, projektipäällikkö Ilkka Ojaniittu, puh sekä katu- ja vesihuoltosuunnittelija Jenni Rönnemaa, puh Katuvalaistus: Juha Nurminen, Sähkösuunto Oy, Tilaaja: Paimion kaupunki, Markku Kylen, puh NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET Rakentamisessa noudatetaan viranomaisten sekä työnvalvojan määräyksiä ja ohjeita sekä seuraavia julkaisuja: Lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset sekä niihin rinnastettavat julkisoikeudelliset määräykset Suomen rakentamismääräyskokoelma. Kunnalliset, rakentamista koskevat, paikalliset määräykset ja ohjeet InfraRYL Päällys- ja pintarakenteet 5/2017. InfraRYL2010: Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 Väylät ja alueet InfraRYL2006: Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankeosanimikkeistö; Määrämittausohje Yllä mainittuja julkaisuja täydentävät osin: Lisäksi rakentamisessa noudatetaan viranomaisten sekä työnvalvojan määräyksiä ja ohjeita sekä seuraavia asiakirjoja ja julkaisuja: RIL 77 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet. RIL 121 Pohjarakennusohjeet. RIL 128 Salaojaputkien laatumääräykset RIL 263 Kaivanto-ohje RIL:n ja BY:n ohjeet ja standardit Suomen kuntatekniikan yhdistys ry: Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena PANK ry ASFALTTINORMIT 2017 Tiehallinto: TYLT 7210 Tiekaiteet Valmistajien ja hankkijoiden antamat ohjeet Näitä ohjeita täydentää hankekohtaiset laatuvaatimukset, joka on pätevyysjärjestyksessä ensimmäisenä. Jos asiakirjoista puuttuu jonkin osasuorituksen kohdalta työnsuorituksen määrittely, noudatetaan työnsuorituksessa edellä esitettyjen asiakirjojen määräyksiä ja ohjeita sekä rakennusalalla yleisesti vastaavissa tapauksissa noudatettua luotettavaa työtapaa. TOIMINNAN JÄRJESTELYT Työmaan käytössä olevat työalueet ovat katualueita. Katualueen ulkopuolella vesihuoltolinjoilla työalue on enintään 5 m linjan keskeltä molemmille puolille. Ellei työaluetta muuten ole määritelty, noudatetaan kaava-alueella tie-, katu- tai viemärirasitealueita sekä erikoiskohteissa erikseen määriteltyjä työalueita. Työn suorituksessa käytetään työn luonteen vaatimaa ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Urakoitsijan ja mahdollisten aliurakoitsijoiden tulee olla luotettavia, alan hallitsevia ja ammattitaitoisia erikoisliikkeitä. Nämä aliurakoitsijat on esitettävä rakennuttajan hyväksyttäviksi ennen ko. työn aloittamista.

5 5(18) Työmaaliikenne on hoidettava ainoastaan niitä reittejä myöten, jotka on rakennuttajan kanssa sovittu. Työt rakennuskohteen läheisyyteen johtavilla nykyisillä kaduilla ja teillä tulee hoitaa siten, ettei liikenteelle, asutukselle ja muille ko. kulkuyhteyksien käyttäjille aiheudu kohtuutonta haittaa rakennustöiden johdosta. Näkökohta tulee ottaa huomioon eri työvaiheiden aikatauluissa. Liikenneyhteydet on pidettävä henkilöautolla ajettavassa kunnossa (myös talvikunnossapito). Urakoitsija huolehtii urakka-alueella yleisessä käytössä olevien liikenneväylien kunnossa- ja puhtaanapidosta koko urakka-ajan. Puhtaanapito myös urakka-alueen ulkopuolisilla väylillä kuuluu urakoitsijan vastuulle, mikäli likaantumisen voidaan katsoa johtuvan urakoitsijasta. Kaivannot tulee suojata asianmukaisesti siten, että putoamisvaaraa ei ole. Erityisesti on huolehdittava, että suojaukset ovat kunnossa myös työvuorojen välisinä aikoina. Työnaikaisissa järjestelyissä noudatetaan Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisua 11/99, Tilapäiset järjestelyt katualueella. Liikennejärjestelyt kaava-alueen katualueilla tehdään Kuntaliiton (SKT 1/2013) ohjeiden mukaisesti. Liikennejärjestelyistä on sovittava ennen töiden aloitusta rakennuttajan sekä poliisin ja aluepelastuslaitoksen kanssa. Urakoitsijan on tiedotettava työstä, aikatauluista, veden / lämmönjakelun keskeytyksistä, louhinnoista ja liikennejärjestelyistä alueen lähikiinteistöjä. Tiedotteista on ilmettävä yhteystiedot, joista urakoitsijan edustaja tavoitetaan myös työajan ulkopuolella tarvittaessa. Teiden ja katujen katkaisut on tarvittaessa tehtävä sillakkeilla, joiden leveys vastaa ajoradan olevan päällysteen leveyttä. Urakkaohjelman liitteenä on turvallisuusasiakirja, jossa on määritelty työturvallisuuteen liittyvät asiat. Alku- ja loppukatselmus Katselmuksissa todetaan työalueen laajuus ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevan kasvillisuuden, rakennusten, rakenteiden ja laitteiston kunto sekä sovitaan niitä koskevista suojaus- ja tukitoimenpiteistä. Kaikista katselmuksista tehdään pöytäkirja. Katselmoitavat, siirrettävät, suojattavat ja purettavat rakenteet on käytävä tarkoin läpi laitteiden omistajien kanssa. Rakentamisessa ja kulkuyhteyksien käytössä mahdollisesti vaurioituvat rakenteet ennallistetaan ja siistitään (omistajien taholta) hyväksyttävään kuntoon. Tilaaja ottaa näytteet lähialueen kiinteistöjen vesikaivoista ennen töiden aloittamista. Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen mahdollisten louhintatöiden tai tms. töiden aloittamista on katselmoitava ja laadittava pöytäkirjat kaikista alueella (noin 100m säteellä räjäytyskohteesta) olevista vaurioitumisalttiista kohteista, kuten nykyiset vesijohdot ja viemärit, kaapelit, pylväät ja rakennukset, ja sovittava rakennuttajan ja omistajien kanssa toimenpiteistä vahinkojen välttämiseksi. Louhinnan päätyttyä tehdään jälkitarkastukset pöytäkirjoineen. Työturvallisuus ja terveydenhoito Tehtävään valittu urakoitsija vastaa päätoteuttajan velvollisuuksista työturvallisuusasioissa. Urakka-asiakirjojen liitteenä on turvallisuusasiakirja, jossa on määritelty työturvallisuuteen liittyvät asiat. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Tarvittavat maastomallimittaukset on laatinut Paimion kaupunki. Maaperätutkimukset Hankkeen yhteydessä tehdyt ja alueella aiemmin tehdyt tutkimukset on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa.

6 6(18) Työnaikaiset mittaukset Suunnitelmissa on käytetty koordinaattijärjestelmää ETRS-GK23 ja korkeusjärjestelmää N2000. Paimion kaupunki antaa tarvittaessa lähtöpistetiedot mittauksia varten. Yhteyshenkilönä mittauksiin liittyvissä asioissa on Markku Kylen puh Tilaaja merkitsee maastoon ennen töiden aloitusta katualueiden rajat. Urakkaan liittyvät kaikki muut mittaukset kuuluvat urakoitsijalle. Mittauksissa tarvittavat tiedot ovat saatavissa kaupungin mittausosastolta. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Urakoitsijan tulee todeta ennakkoon rakennuttajan asettaman valvojan kanssa, mitkä rajamerkit tuhoutuvat rakentamistöiden johdosta. Muut, ennakkoon toteamattomat tuhotut tai siirtyneet rajamerkit on urakoitsija velvollinen korvaamaan. Pyykkien uudelleen sijoittamisen suorittaa ko. pyykin haltija urakoitsijan kustannuksella. Ennen työn vastaanottamista on urakoitsijan luovutettava rakennuttajalle rakennustyön valvojan hyväksymät tarkemittaustiedot (X, Y, Z-tiedosto) työalueen uusista vesijohdoista, jätevesi- ja sadevesiviemäreistä rakenteineen. Työmäärien mittaukset Mahdolliset louhintakohteet mitataan ennen räjäytystöitä. Mittausten perusteella lasketaan louhintamäärät. Urakoitsija yhteen sovittaa kalliopinnan esille kaivuun ym. ja mittaustyöt siten, että kohteet ovat mitattavissa mahdollisimman suurina kokonaisuuksina. Aikataulullisesti mittaustöiden suorittamiseen on oltava mahdollisuus työaikana ennen räjäytystä. Urakoitsijan on pidettävä jatkuvaa yhteyttä mittaajiin ja esitettävä mittauspyynnöt vähintään kaksi työpäivää ennen louhintaa. Kohteet, jotka ovat jääneet mittaamatta ennen räjäytystä urakoitsijasta johtuvasta syystä jätetään huomioimatta urakan lopullisessa louhintamäärässä. Suoritemäärien mittaukset tehdään INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankeosanimikkeistö, Määrämittausohje julkaisun ohjeiden ja suunnitelmissa annettujen teoreettisten mittojen mukaan MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Puut, pensaat ja muu aluskasvillisuus raivataan ja kuljetetaan pois. Risujen, kantojen, hakkuujätteiden ym. raivaus kuuluu urakkaan. Suoritetaan ainoastaan välttämättömät raivaustyöt. Kasvillisuuden suojauksessa, vaurioiden korjauksessa ja korvauksessa noudatetaan Paimion kaupungin omaa Kasvuston suojaus-, hoito- ja korvausmenettelyasiakirjaa Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Olemassa olevat, suunnitelmapiirustuksissa esittämättömät, työn johdosta katkeavat ojat, salaojat, rummut, putkijohdot, johdot ja muut rakenteet korjataan rakennuttajan antamien ohjeiden mukaisesti. Urakoitsija on vastuussa katkaisemiensa salaojien ja viemärien ym. rakenteiden säilymisestä toimintakuntoisina. Olemassa olevien rakenteiden ja kasvillisuuden suojaamisessa noudatetaan erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta. Urakoitsija on vastuussa suojattavien kohteiden säilymisestä vahingoittumattomina. Ennen rakennustöiden aloittamista on rakentajan yhdessä johtojen omistajien kanssa selvitettävä johtojen tarkka sijainti ja sovittava hyvissä ajoin niiden suojaamisesta ja mahdollisesti tarvittavista purku- ja siirtotöiden suorittamisesta. Lisäksi on johtojen omistajien kanssa sovittava mahdollisten

7 7(18) varaputkitusten sijoittamisesta katualueelle yhdessä rakennuttajan kanssa. Siirrettyjen johtojen sijainnista on tehtävä tarkekuvat omistajien toimesta ennen johtojen peittämistä. Työalueella sijaitsevista kaapeleiden ja ilmajohtojen suojaamisesta antaa tietoja paikalliset sähköyhtiö ja teleoperaattorit (mm. Caruna Oy, DNA Oyj, Elisa Oyj ja Telia Oyj) sekä johtotietopalvelut (kaivulupa.fi ja johtotietopankki.fi). Työskenneltäessä kaapeleiden ja ilmajohtojen läheisyydessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Kaivettaessa kaivantoa kaapelilinjaston alle on kaivannon yli kulkevat kaapelit tuettava asian mukaisesti. Suojaustavat kohteittain kirjataan aloituskatselmuksen pöytäkirjaan. Suojaamistoimenpiteet suoritetaan aloituskatselmuksessa sovittavalla tavalla ja muussa tapauksessa InfraRYL 2010 noudattaen. Kaapeleiden tilapäiset tuenta-, siirto- ja suojaustyöt kuuluvat urakkaan Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat ja tarvikkeet urakoitsija vie rakennuttajan ohjeiden mukaisesti tämän osoittamaan paikkaan Poistettavat pintamaat Suoritetaan ainoastaan välttämättömät raivaustyöt. Katujen alta poistettava multa välivarastoidaan ja käytetään nurmetuksen tai muiden vihertöiden yhteydessä urakka-alueella. Kannot, risut ym. on käsiteltävä asianmukaisesti, niitä ei saa olla ylijäämämaan joukossa Poistettavat päällysrakenteet Nykyinen asfaltti ja rakennekerrokset poistetaan uusien rakennekerrosten alta PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarina Kiviainesarina tehdään kaikille heikomman kantavuuden pohjamaalle (Savi) rakennettaville vesihuoltolinjoille. Arina tehdään murskeesta KaM #0 32 mm, paksuus vähintään 250 mm. Arina ympäröidään suodatinkankaalla N3. Kiviainesarinaa ei tehdä kalliokaivantoihin. Kallion ja pehmeikön rajalle tehdään siirtymärakenne kiviainesarinan materiaalista POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Roudaneristykset solumuovista Mikäli ei saavuteta riittävää peitesyvyyttä, tulee käyttää lämpöeristettä. Minimi peitesyvyydet ilman routaeristettä ovat seuraavat: vesijohdon peitesyvyys ilman routaeristettä >1,8 m jätevesiviemärin peitesyvyys ilman routaeristettä >1,5 m paineviemärin peitesyvyys ilman routaeristettä >1,8 m hulevesiviemärin peitesyvyys ilman routaeristettä >1,3 m Lämpöeristeenä käytetään suulakepuristettua polystyreenisolumuovilevyä (XPS-levy), jonka pitkäaikainen puristuslujuus on vähintään 400 kpa (esim. FinnFoam F400 tai vastaava). Lämpöeristettävät kohteet ja eristeen paksuus on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen kaivannon peittämistä Kuivatusrakenteet Salaojat

8 8(18) Katujen rakennekerroksissa virtaavat vedet johdetaan salaojien kautta hulevesiviemäreihin tai louherakenteessa suotosalaojilla. Salaojaputkina käytetään tekniseen salaojituksiin tarkoitettuja SN8 PEH 110/95 mm tuplaseinämäputkia. Salaojat liitetään ritiläkannellisiin/sakkapesällisiin kaivoihin. Salaojat ympäröidään 200 mm paksuisella salaojasorakerroksella. Salaojasorana käytetään rakeisuusvaatimukset täyttävää salaojasoraa. Salaojan ympärystäyttö tehdään murskeesta Infra- RYL:n mukaisesti. Louherakenteessa (irtilouhittu) salaoja suojataan sorastuksen lisäksi 200 mm paksuisella kerroksella 0-32 mursketta. Salaojien sijainnit on esitetty suunnitelmakartalla ja katujen tyyppi- ja paalukohtaisissa poikkileikkauksissa Avo-ojat ja -uomat InfraRYL 2010 kuva 14311:K1 ja 14311:K2 Ojat ja painanteet kaivetaan suunnitelman esittämiin paikkoihin. Ojaluiskat tehdään maalajin mukaisesti, taulukko 14330:T1. Ojan luiskien sivukaltevuus tehdään 1:2 tai loivempana. Ojan pohjalle tehdään 0.5 m levyinen tasainen pohja. Ojan perkauksessa irrotettavat kannot ja juurakot on poistettava alueelta. Pehmeät ojanperkausmassat levitetään ja muotoillaan uoman molemmille puolille siten, ettei ympäröivän alueen pintavesien liikkuminen esty. Mahdolliset louhintamassat on poistettava alueelta. Perkauksessa on huomioitava mahdollisesti olevat ojan alittavat johdot ym. rakenteet. Ojaan laskevien purkuputkien ympärille tehdään kiviheitokeverhous Rummut Rummut rakennetaan suunnitelmissa osoitettuihin paikkoihin. Kadun pituussuuntaan asennettavat rummut rakennetaan suunnitelman osoittamiin paikkoihin pääasiassa InfraRYL2010:n kuvan 14340:K12, tyypin C 5 mukaisesti. Rumpuputkina käytetään SN8 luokan muovisia rumpuputkia. Kuva 14340:K12. Rakennetyyppi C5. Sivuojarummun rakenne routivassa maassa tie- tai katurakenteissa MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Ennen kaivu- ja tuentatöiden aloittamista tulee erikseen selvittää alueella olevien johtojen, kaapeleiden ja laitteiden tarkka sijainti sekä niihin liittyvät turvallisuusmääräykset kyseisten johtojen, kaapeleiden ja laitteiden omistajan kanssa. Siirto- ja tukemistöiden toteutuksessa on noudatettava laitteen omistajan ohjeita.

9 9(18) Maaleikkaukset Uusittavat kadut rakennetaan osittain vanhojen katurakenteiden kohdalle. Vanhat rakenteet poistetaan suunnitelmissa osoitetussa laajuudessa. Päällysrakennekerroksia varten tehdään riittävä kaivanto. Leikkausluiskat ulotetaan nykyiseen maanpintaan saakka poikkileikkausten kaltevuudessa. Leikkaustyö on suoritettava siten, ettei maapohja tarpeettomasti häiriinny eikä kaivannon viereinen kasvillisuus tarpeettomasti vahingoitu. Vähäiset kallionkolot kaivetaan paljaaksi ja täytetään louheella tai jakavan kerroksen materiaalilla. Osa massoista voidaan käyttää katujen reuna-alueiden täyttöihin, luiskiin ja nurmetusalustoihin. Käytettävät massat on hyväksytettävä rakennuttajalla. Ylijäämämassat kuljetetaan maankaatopaikalle Maakaivannot Maakaivantojen luiskakaltevuuksien tulee olla tukemattomissa, lyhytaikaisissa kaivannoissa InfraRYL2010 taulukoiden 16200:T1 ja 16200:T2 mukaiset. Kaivumassoja läjitettäessä kaivannon viereen tai työkoneiden ollessa kaivannon läheisyydessä on etäisyys kaivannon reunaan oltava RIL-263 Kaivanto-ohjeen mukainen. Kaivutöiden aikana urakoitsijan tulee tarkkailla kaivannon tuentatarvetta, ja ilmoittaa välittömästi rakennuttajalle, mikäli tuentatarvetta ilmenee. Kaivantojen tuentasuunnitelmien laatiminen kuuluu urakkaan. Mikäli jätevettä tai lietettä pääsee maakaivantoon, tulee se poistaa ennen kaivannon täyttämistä. Kaivu- ja tuentatöitä saattaa vaikeuttaa pohjavesi. Kaivannon kuivana pitäminen kuuluu urakkaan Putkikaivannot Urakoitsija laatii kaivantosuunnitelmat tilaajan hyväksyttäväksi. Kaivumassojen läjityksessä ruokamulta ei saa sekoittua savimassoihin. Suunnitelmissa on esitetty tuettavat kaivanto-osuudet. Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Valmiiksi kaivettu kanaalin pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Mahdollinen liikakaivu korvataan kiviainesarinarakenteella. Kaivumassoja läjitettäessä kaivannon viereen tai työkoneiden ollessa kaivannon läheisyydessä on etäisyys kaivannon reunaan oltava RIL-263 Kaivanto-ohjeen mukainen. Kaivu- ja tuentatöitä saattaa vaikeuttaa pohjavesi. Kaivannon kuivana pitäminen kuuluu urakkaan Kaapelikaivannot InfraRYL 2010 kuva 16210:K1 Tukemattoman maakaivannon vähimmäismitat Kaapelikaivantojen teossa otetaan huomioon InfraRYL:n sekä kaapeleiden ja suojaputkien omistajien ohjeet.

10 10(18) Kaapelikaivannot tehdään siten, että kaapelit voidaan asentaa ja kanavat rakentaa suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti sallittujen mittapoikkeamien rajoissa. Kaivun aikana esiin tulleet jäätymiselle alttiit johdot ja laitteet tulee pakkaskautena suojata jäätymiseltä. Maakaivannon vähimmäismitat määräytyvät kaapelin tai laitteen asennussyvyyden mukaan. Kaivannon syvyys määräytyy asennussyvyyden mukaan seuraavasti: o o asennetaan vähintään 0,7 m:n syvyyteen maan pinnasta kaapelin yläpintaan mitattuna asennetaan ajoradan poikituksessa vähintään 0,8 m:n syvyyteen. Urakoitsija suorittaa kaapelikaivantojen kaivuun ja täytön sekä asentaa tarvittavat katujen alituksiin tulevat suojaputket. Urakoitsija on työn aikana yhteydessä kaapeliyhtiöihin ja sovittaa työt siten, että ko. yhtiöt voivat suorittaa olemassa oleviin kaivantoihin tarvittavat kaapelointityöt mahdollisimman suurina kokonaisuuksina Kaivannon tukirakenteet InfraRYL 2010 kuva 16212:K1 Maakaivannon vähimmäismitat (ei entisöitäviä rakennekerroksia) Urakkaan sisältyy tarvittava kaivantojen tukeminen. Urakoitsija vastaa kaivantojen tukemisesta. Urakoitsija valitsee itselleen soveliaat kaivannon tukemistavat sekä suorittaa tarvittavat mitoitukset ja tuentasuunnitelmat (liite 1, Kaivanto-ohje). Kaivanto on tuettava suunnitelma-asiakirjoissa edellytetyissä kohdissa. Lisäksi urakoitsijan tulee tarkkailla kaivannon tuentatarvetta kaivutöiden aikana, ja ilmoittaa välittömästi rakennuttajalle, mikäli tuentatarvetta ilmenee suunnitelmissa tuettavaksi esitettyjen osuuksien ulkopuolella. Maaperäolosuhteista tietoa löytyy pituusleikkaus- ja poikkileikkauspiirustuksissa esitetyistä pohjatutkimusdiagrammeista. Kaivu- ja tuentatöitä saattaa vaikeuttaa pohjavesi Elementtituet InfraRYL 2010 kuva 16300:K2 Tuetun kaivannon vähimmäismitat. Huom.! tyyppikaivantoon kuuluu myös murskearina Tuentaelementtejä käytettäessä kaivetaan yhden elementtijakson asentamisen edellyttämä matka kerrallaan. Elementti asennetaan kaivantoon välittömästi kaivun jälkeen. Elementin ulkopuolelle jäävä tila täytetään hiekalla tai soralla. Kerralla auki kaivettavan kaivannon pituus saa olla enintään 6 m Ponttiseinät Mikäli ponttituentaa käytetään, mitoitetaan pontit ja välituet tapauskohtaisesti.

11 11(18) KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Kallioavoleikkaus Rakennuskohde ei sisällä louhintaa. Louhinnassa syntyvää louhetta ei voida käyttää tukikerroksen materiaalina katujen ja kevyen liikenteen väylän tukikerroksissa. Käytettäessä louhetta tukikerroksen materiaalina, tulee rakennekerroksen kokonaispaksuus olla vähintään 1 m. Kallioleikkauspohja on irtilouhittava vähintään 1.0 m syvyyteen valmiin pinnan alapuolelle. Irtilouhittavassa kerroksessa suurin lohkarekoko saa olla 500 mm. Irtilouhituilla osuuksilla louhetta on poistettava niin paljon, että kantava kerros voidaan tehdä. Louheen yläpinta kiilataan ja tasataan murskeella ja/tai pienlouheella kantavan kerroksen alapinnan korkeuteen. Kiilatun ja tasatun louheen yläpinnan suurin sallittu yksittäinen poikkeama suunnitelman mukaisesta korkeudesta saa olla mm. Nurmialueilla louhe poistetaan 0,5 m:n syvyyteen suunnitellusta valmiista pinnasta. Irtilouhinnan yläpinnan jäädessä kantavan kerroksen alapintaa alemmaksi, irtilouhinnan päälle tehdään louheen lisäys ja louheen yläpinta kiilataan ja tasataan edellä kuvatulla tavalla. Näkyviin jäävillä osuuksilla kallioluiskat louhitaan tarkkuuslouhintana. Louhintaa varten tulee laatia louhintasuunnitelma. Louhinta- ja räjäytystyöt on tehtävä kaikki lupaasiat, työturvallisuus- ja varo-ohjeet huomioiden. Töissä on noudatettava valtioneuvoston päätöstä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (644/2011). Tarvittavat rakennus-, rakenne- ja laitekatselmukset on pidettävä ennen töiden aloittamista. Kaikki louhintakentät tulee peittää. Louhinta tehdään InfraRYL 2010 vaatimusten mukaisesti. Kallioleikkaus tehdään näkyviin jääviltä osin tarkkuuslouhintana siten, että reunareikäväli on kalliolaadun mukaan enintään mm. Tarkkuuslouhinta tehdään jälkilouhintana. Tarkkuuslouhintana tehdyn kallioleikkauksen seinämän porarei istä vähintään 75 % on oltava näkyvissä louhitussa pinnassa. Louhinta tehdään InfraRYL 2010 vaatimusten mukaisesti. Louhintaan sisältyvät kaikki 1 m kivet, joita ei voi kiertää tai poistaa kaivamalla. Louhintakohteet on hyväksytettävä ennen louhintaa rakennuttajalla Kallioavoleikkauksen tekeminen Louhintaluiskan ollessa jyrkempi kuin 1:2 kallion puhdistaminen ulotetaan 1.0 m teoreettisen louhintarajan ulkopuolelle. Louhinnan jälkeen jyrkistä louhintaluiskista poistetaan irrallinen kallioaines ja seinämä rusnataan huolellisesti. Lisäksi jyrkistä louhintaluiskista poistetaan rumentavat ulkonevat kallio-osat. Kallioluiskan yläpuolelle jäävää maaluiska tehdään kaltevuuteen 1:2 ja se verhotaan kuorikatteella. Luiskan päältä valuvien pintavesien poisjohtamiseen on kiinnitettävä huomiota. Louhinnan yhteydessä tehdään katuvalaistuksen pylväsjalustojen vaatimat louhinnat. Irtilouhitun rakenteen yläpinta kiilataan työn aikana osoitetuilta osuuksilta. Kiilaus tiivistetään ylemmän kerroksen vaatimusten mukaiseen tiiviyteen. Kiilauksen lopputuloksena hyväksytään pinta, joka estää ylemmän kerroksen aineksien varisemisen alemmaksi. Vesihuolto- ja kaapelikaivantojen kohdalla ei päällysrakenteeseen saa jättää louhetta vaan päällysrakenne tehdään jakavan kerroksen murskeella. Irtilouhitun rakenteen yläpinta kiilataan pientareen reunaan saakka. Kiilauksen yläpinta tehdään ylemmän kerroksen alapinnan tasoon. Kiilaus tehdään murskeella KaM # 0-32, tarvittaessa alkukiilaukseen käytetään hienoa louhetta tai karkeaa mursketta. Murskekiilauksen paksuus on enintään 10 cm. Kiilauksen yläpinnan tasaisuus ja sijaintivaatimukset ovat samat kuin jakavan kerroksen yläpinnalla Ympäristön riskianalyysi

12 12(18) Ennen räjäytys- ja louhintatöiden aloittamista urakoitsijan tulee laatia riskianalyysi. Riskianalyysissä esitetään katselmoitava alue, alueella olevien rakenteiden tärinäraja-arvot sekä muut mahdolliset herkät ja erityissuojausta vaativat kohteet sekä tarvittavat toimenpiteet Kiinteistökatselmukset Ennen louhintatöiden tai tms. töiden aloittamista on laadittava katselmuspöytäkirjat kaikista alueella (noin 100m tielinjan molemmin puolin) olevista vaurioitumisalttiista kohteista, kuten nykyiset vesijohdot ja viemärit, kaivot, kaapelit, pylväät ja rakennukset ja sovittava rakennuttajan ja omistajien kanssa toimenpiteistä vahinkojen välttämiseksi. Louhinnan päätyttyä tehdään jälkitarkastukset pöytäkirjoineen. Katselmusten jne. kustannukset on sisällytettävä louhinnan yksikköhintoihin Tärinämittaukset Tärinämittaukset tehdään ympäristön riskianalyysin mukaisissa kohteissa Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Louhintaa varten tulee laatia louhintasuunnitelma. Louhinta- ja räjäytystyöt on tehtävä kaikki lupaasiat, työturvallisuus- ja varo-ohjeet huomioiden. Töissä on noudatettava valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011). Tarvittavat rakennus-, rakenne- ja laitekatselmukset on pidettävä ennen töiden aloittamista. Kaikki louhintakentät tulee peittää. Louhinta tehdään InfraRYL 2010 vaatimusten mukaisesti. Louhintaan sisältyvät kaikki 1 m 3 kivet, joita ei voi kiertää tai poistaa kaivamalla. Louhintakohteet on hyväksytettävä ennen louhintaa rakennuttajalla. Kiinteistöille, jotka sijaitsevat alle 100 m:n etäisyydellä työmaasta, on suoritettava alkukatselmus ennen louhintatöiden aloittamista ja loppukatselmus välittömästi louhintatöiden päättymisen jälkeen. Uusien tonttiliittymien kohdalla kalliokaivanto tehdään 2 m varsinaista liittymää pidemmälle. Kaivantotöitä saattaa vaikeuttaa pohjamaassa virtaava pohjavesi. InfraRYL 2010 kuva 17210:K1 Vesihuoltokaivannon vähimmäismitat kallioleikkauksessa MAAPENKEREET, PADOT JA TÄYTÖT Kaivantojen täytöt Asennusalustat Putkilinjoille tehdään ennen putkien asentamista asennusalusta murskeesta KaM #0-16 mm. Kerroksen paksuus tulee olla vähintään 150 mm. Asennusalusta tehdään InfraRYL 2010 mukaisesti.

13 13(18) Alkutäytöt Kaivannon alkutäyttö tehdään murskeesta KaM #0-16 mm. Alkutäyttö ulotetaan 300 mm ylimmän putken yläpuolelle. Täyttömateriaali ei saa sisältää sellaisia aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia. Täytöt tiivistetään koneellisesti Lopputäytöt Liikennöitävän alueen lopputäyttö tehdään jakavan kerroksen materiaalilla. Muualla lopputäyttö tehdään kaivumailla siten, että ylimmäksi tulee ruokamultakerros. Puistoalueella lopputäytön pinta tasataan siten, että se on kaivantolinjalla n. 0.2 m ympäristön maanpintaa korkeammalla. Kaivojen, venttiilien yms. ympäristötäyttö tehdään murskeesta KaM # 0-16 mm. Täyttömateriaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia Johtokaivantojen virtaussulut Vesihuoltolinjan kaivantoihin tehdään vettä pidättävä pato noin 50 m välein estämään veden virtausta täyttömateriaaleissa. Padot rakennetaan savesta tai hienoja lajitteita sisältävästä silttimoreenista. Kuivakuorisaven käyttö on kielletty. Padon pituus vesihuoltolinjan pituussuunnassa on noin 1 m. Pato ulotetaan kiviainesarinan alapinnasta päällysrakennekerrosten alapintaan. Padon kohta tiivistetään alkutäytön tiiviysvaatimusta vastaavaksi PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Katujen päällysrakenne tehdään suunnitelmien mukaisesti ja materiaalit valitaan hankekohtaisten laatuvaatimusten mukaisesti. Vesihuoltokaivannon lopputäyttö katurakenteen alla tehdään päällysrakenteen mukaisista materiaaleista. Olemassa olevien kiinteistöjen liittymät ym. kulkuyhteydet sovitetaan yhteen uuden katurakenteen kanssa siten, että kadun korkeus on suunnitelman mukainen ja korkeusasema sovitetaan yhteen tontin liittymän alueella ja tarvittaessa loiventamalla kauemmas Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Kadun päällysrakenteen alla suodatinkankaana käytetään käyttöluokan N3 mukaista kuitukangasta. Suodatinkankaan saumakohdan limityksen tulee olla vähintään 0,5 m Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen materiaalina käytetään kalliomursketta KaM #0-90 mm. Kerrosmateriaalin tulee täyttää jakavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. Vaatimukset on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21210:K4 ja taulukoissa 21210:T1, 21210:T2 ja 21210:T3. Jakava kerros tiivistetään työhön soveltuvalla täryjyräkalustolla kaluston kapasiteettia vastaavina kerroksina. Tiivistystyön laatu osoitetaan työmaan valvojalle koejyräyksin Valmis jakava kerros Jakavan kerroksen tulee olla suunnitelma-asiakirjoissa osoitettujen mittojen ja InfraRYL2010 taulukon 21210:T4 tarkkuusvaatimuksien mukainen. Suurin sallittu poikkeama suunnitelmien mukaisesta korkeudesta on + 30 mm. Valmiin jakavan kerroksen tasot ja leveys varmistetaan 20m:n välein tarkemittauksin Jakavan kerroksen kelpoisuuden osoittaminen Jakavan kerroksen kelpoisuus osoitetaan InfraRYL2010 mukaisesti. Tiivistystyön laatu varmistetaan menetelmällä 2 (pudotuspaino- tai levykuormituslaitteella). Tiiviysmittauksia tehdään 40 m:n välein siten, että poikkileikkauksesta tehdään kaksi mittausta. Jos mittavälillä on johtokaivantoja, suoritetaan joka toinen mittaus johtokaivannon päältä.

14 14(18) Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalina käytetään mursketta KaM #0 32 mm Kerrosmateriaalin tulee täyttää sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuus- ja kantavuusvaatimukset. Vaatimukset on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21310:K3 ja taulukoissa 21310:T1 ja 21310:T2. Kerros tiivistetään työhön soveltuvalla täryjyräkalustolla kaluston kapasiteettia vastaavina kerroksina. Tiivistyön laatu osoitetaan työmaan valvojalle koejyräyksin Valmis sitomaton kantava kerros Kantavan kerroksen tulee olla suunnitelma-asiakirjoissa osoitettujen mittojen ja InfraRYL 2010 taulukon 21310:T3 tarkkuusvaatimuksien mukainen. Valmiin kantavan kerroksen tasot ja leveys varmistetaan 20m:n välein tarkemittauksin Sitomattoman kantavan kerroksen kelpoisuuden osoittaminen katurakenteissa Kantavan kerroksen kelpoisuus osoitetaan InfraRYL2010 mukaisesti. Tiivistystyön laatu varmistetaan menetelmällä 2 (pudotuspaino- tai levykuormituslaitteella). Tiiviysmittauksia tehdään 40 m:n välein siten, että poikkileikkauksesta tehdään kaksi mittausta. Jos mittavälillä on johtokaivantoja, suoritetaan joka toinen mittaus johtokaivannon päältä. Kantavuusvaatimus Apilatiellä kantavan kerroksen päältä on 160 MN/m 2. Kantavuusvaatimus kevyen liikenteen väylien kantavan kerroksen päältä on 153 MN/m 2. Suurin sallittu poikkeama suunnitelmien mukaisesta korkeudesta on + 20 mm. Suurin sallittu epätasaisuus 3 m oikolaudalla mitattuna on 12 mm. Kantavankerroksen päälle tehdään tasauskerros murskeella KaM #0-16 mm, paksuus 5 cm. Katujen ja hulevesilinjojen tarkemittaukset sisältyvät urakkaan Sidotut kantavat kerrokset Asematielle tehdään tarvittaessa sidottu kantavakerros asfalttibetonista ABK 32 paksuus 50 mm Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttibetoni (AB) Kulutuskerros ajoradoille asfalttibetonista AB 16. Asematiellä asfalttibetonin paksuus on 40 mm ja Apilatiellä 50 mm. Kevyen liikenteen väylälle AB 11 paksuus 40 mm. Kantavuusvaatimus päällysteen (valmiin rakenteen) päältä on Apilatiellä 200 MN/m 2. Kevyen liikenteen väylän päällysteen (valmiin rakenteen) päältä kantavuusvaatimus on 175 MN/m 2. Asfaltoinnin liittyessä nykyiseen päällysteeseen, limitetään ylempi asfalttikerros (AB) jyrsimällä limitys nykyiseen päällysteeseen. Limityksen on oltava vähintään 200 mm Betonikiveykset Suunnitelmassa esitetyille alueille rakennetaan betonikiveykset. Betonikiveys tehdään tiililadontana punaisesta sauvakivestä (esim. kartanokivi). Betonikivet asennetaan InfraRYL 2010:n ohjeiden mukaan Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Siirtymäkiilasyvyys on 1,5 m ja pohjan kaltevuus 1:10 katuluokissa 3 ja 4 sekä 1:5 katuluokissa 5 ja 6. Siirtymäkiilat rakennetaan todellisten olosuhteiden mukaan. Siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 kuvien 21510:K1 K8 mukaisesti. Kallioon liittyvissä siirtymäkiiloissa käytetään täytteenä louhetta # mm REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET

15 15(18) Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Upotettavat betonireunatuet Apilatien kevytväylän välikaistan liikekiinteistön puoleineen reunaan tehdään reunatuki upotettavasta betonisesta reunakivestä leveys 80 mm ja korkeus 250 mm. Reunatukien tulee olla ominaisuuksiltaan InfraRYL2010 sekä standardin SFS-EN 1340 mukaisia. Reunatuet perustetaan InfraRYL2010 kuvien 22110:K1 ja 22110:K2 mukaisesti. Reunatuet asennetaan maakosteaan lujuusluokan K10 betoniin. Vierekkäisten betonireunatukien näkyvässä sivulinjassa ja yläpinnassa sallitaan enintään 2 mm:n tasoero Liimattavat reunatuet Reunatuet tehdään suunnitelman mukaisiin paikkoihin. Materiaalina käytetään betonista, liimattavaa viistekiveä. Reunatuet ovat korkeudeltaan 8 ja 12 cm. Suojateiden ja liittymien kohdilla käytetään madallettua reunatukea. Reunatuki lopetetaan viistetyllä sovite-elementillä. Reunatukien tulee olla ominaisuuksiltaan InfraRYL2010 sekä standardin SFS-EN 1340 mukaisia. Reunatuet asennetaan suunnitelmien mukaisesti InfraRYL 2010 ohjeita noudattaen. InfraRYL 2010 kuva :K1 Liimattavan reunatuen asennus ajoradan ja jalkakäytävän väliin KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Nurmetusten vaatiman kasvualustan paksuus on tiivistettynä 150 mm. Kasvualustan on täytettävä Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi. Maaleikkausmassojen käyttäminen kasvualustana on hyväksytettävä tilaajalla. Kasvualusta tiivistetään huolellisesti. Nurmikon kasvualustan on oltava pinnanmuodoltaan tasainen ja sen on liityttävä luontevasti ympäröiviin alueisiin. Pinta on muotoiltava siten, ettei siihen muodostu vettä kerääviä painanteita. Tiivistetyn kasvualustan pintakaltevuuden tulee olla vähintään 2%. Puu- ja pensasistutuksiin käytettävän kasvualustan on oltava rikkaruohotonta ja Eviran valvomaa tuotantoa, jolla on tuoteseloste. Kasvualustan tulee täyttää Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi, taulukko 23111:T1, vaatimattomat puut ja pensaat Kasvualustan tekeminen Kasvualustakerroksen paksuus tiivistettynä (kasvualusta tiivistetään ennen istutusta) on Infra- RYL:n (taulukko 23111:T2.) mukaan: pienet puut 600 mm, pensaat 400 mm ja niitty 200 mm Nurmi- ja niittyverhoukset

16 16(18) Kylvönurmikot Katujen luiskat ja ojapainanteet rakennetaan siten, että pintavesikaivot toimivat suunnitelman mukaisesti. Katualueen nurmetukset tehdään A3 luokan mukaisesti. Siemenseoksen tulee olla käyttöluokkaa 2 tai 3. Kylvö voidaan tehdä käsin tai koneellisesti. Siemenet tulee sekoittaa kasvualustan pintaan, jonka jälkeen kylvös tiivistetään. Siemenet kylvetään sulaan kasvualustaan niin, että ne ehtivät orastua ja juurtua ennen kasvukauden päättymistä. Vaihtoehtoisesti siemenet voidaan kylvää niin myöhään syksyllä, etteivät ne ehdi itää. Itämättömille ja huonosti itäneille alueille tehdään paikkauskylvöt ensimmäisenä sopivana kylvöajankohtana Istutukset Katupuut Apilatien kevytväylän varteen istutetaan katupuina puistolehmuksia Tilia x vulganis, kokoluokkaa rym Puuistutukset tehdään soveltuvin osin luvun sekä edellä olevan kuvan mukaisesti (Infra- RYL K23311:K5 c). Katupuina käytetään suunnitelman mukaisia lajikkeita paakkutaimina. Istutettavat puut tuetaan neljällä tukiseipäällä. Puille ei tehdä istutusleikkauksia. Kasvua ohjaavia leikkauksia voidaan tehdä aikaisintaan kahden kasvukauden jälkeen istutuksesta. Takuuaikana puita kastellaan kasvukauden ( ) aikana, jotta taataan kasvuun lähtö ja kasvu. Puiden kastelussa käytetään tilavuudeltaan vähintään 50 l kastelupusseja (esim. Treegator 75 l). Kastelupussit täytetään vähintään kerran viikossa. Urakoitsijan on kirjattava kaikki kastelukerrat niin, että ne ovat tilaajan tarkastettavissa. Täytön yhteydessä kastellaan myös puun kasvualustaa päältä. Kastelupussit poistetaan kasvukauden päätyttyä ja asennetaan takaisin keväällä. Kuva 23311:K5 c. Puun istuttaminen ja tukeminen, 4 seipään tuenta JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Käytettävien tarvikkeiden tulee olla ensiluokkaisia ja virheettömiä sekä rakennuttajan hyväksymiä. Käytettävien putkien ja muiden tarveaineiden tulee olla suunnitelmien mukaista materiaalia sekä koko- ja lujuusluokkaa. Niiden tulee olla myös jatkuvassa laaduntarkkailussa hyväksyttyjä. Muoviputkien tulee olla Suomen Standardisoimisliitto ry:n myöntämällä SFS -merkinnällä leimattuja.

17 17(18) Laadunvalvonnassa noudatetaan yleisen työselityksen lisäksi InfraRYL 2010 annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa. Rakentajan on vaadittaessa esitettävä laadunvalvontatodistukset rakentamiseen käyttämistään tuotteista ja tarvikkeista. Todistusten tulee olla joko materiaalin toimittajan tai virallisen tutkimuslaitoksen oikeaksi varmentamia. Putkiasentajien pätevyysvaatimuksena on Valviran myöntämä vesityökortti. Tulitöitä tekevillä henkilöillä tulee olla tulityökortti. Muoviputkien sähköhitsaustöitä tekevillä henkilöillä tulee olla riittävä koulutus hitsaustyön tekemiseen. Työssä käytettävien hitsauskoneiden tulee olla raportoivia. Putkia ei saa asentaa jäätyneelle alustalle. Asennustyössä tulee noudattaa yleisen työselityksen lisäksi putken valmistajan ja julkaisussa "RIL 77 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet." annettuja ohjeita. Urakoitsijan hankkimat tarvikkeet on ennakkohyväksytettävä rakennuttajalla. Urakkarajoilla vapaaksi jäävät putkien päät tulpataan tähän tarkoitukseen tehdasvalmistetuilla osilla. Tulpan sijainti merkataan näkyviin maanpintaan asti ulottuvalla puutolpalla. Työalue viimeistellään suunnitelmien mukaisesti. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Urakoitsija toimittaa tilaajan omaisuutta olevat ylimääräiset putki- ja kaivomateriaalit tilaajan osoittamaan paikkaan kaupungin varikolle. Tukkeutuneet ojat ja rummut avataan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen. Raivaustyössä poistettu ruokamulta levitetään muun täytön ja tasauksen jälkeen nurmetettavalle alueelle. Liikennöitävän alueen ulkopuolella VH-linjan pinta nurmetetaan (luokka A3) Hulevesiviemärit Hulevesiviemärit (viettoviemäri) muovista Hulevesiputkina käytetään SN8-luokan PP tai PEH -putkia. Putkikoot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Viettoviemärin tiiviyskoe suoritetaan InfraRYL 2010 mukaisesti Hulevesikaivot muovista Huleveden tarkastuskaivoina käytetään halkaisijaltaan 560 ja 800 mm PEH teleskooppikaivoja (tilauskaivoja). Hulevesikaivoina käytetään 560/500 mm PEH teleskooppikaivoja, lietepesän tilavuus on oltava vähintään 150 L. Kansistoina käytetään valurautaisia umpi- ja ritiläkansia, kantavuudeltaan 40 tn liikennealueilla ja 25 tn liikennealueiden ulkopuolella. Kaivot valmistetaan kaivokorttien mukaan. Kaivokortit on tarkistettava ennen kaivojen tilaamista Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sijainnin toteaminen Viemärijohtojen tarkemittaukset suorittaa urakoitsija tilaajan ohjeiden mukaisesti. Urakoitsijan tulee huolehtia tiedonkulusta siten, että kyseiset työt tulee suoritetuksi ennen kaivantojen täyttämisiä Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus Huuhtelun jälkeen valmiit viettoviemärilinjat TV-kuvataan urakoitsijan kustannuksella. Kuvaus tehdään linjojen tarkemittauksen jälkeen. Viemäreitä ei saa liittää runkoviemäriin ennen kuin urakoitsija on huuhdellut ja TV-kuvannut putket hyväksyttävästi TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikenne- ja opastusmerkit

18 18(18) Liikennemerkit on esitetty katusuunnitelmakartoissa. Merkkien sijoituksessa tulee noudattaa Kuntaliiton julkaisua Liikennemerkkien käyttö kaduilla. Merkkien, pylväiden ja jalustojen materiaalien on oltava InfraRYL 2010 mukaisia. Asennus tehdään InfraRYL 2010 mukaisesti. Liikennemerkkien tulee olla normaalikokoisia, materiaalina käytetään alumiinia ja heijastavan kalvon luokan tulee olla R2. Liikennemerkit tulee sijoittaa niin, ettei liikennemerkin taulu ulotu 0,5 m lähemmäksi ajoradan reunaa. InfraRYL 2006 kuva 32610:K6 Liikennemerkkien sijoittaminen kaduilla Tiemerkinnät Ajoratamerkinnät tehdään massamerkintänä. Merkinnän paksuuden on oltava vähintään 3 mm SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet Tie- ja katuvalaisimet Valaistus rakennetaan erillisen suunnitelman mukaan. Valaistuskaapelointitöissä noudatetaan InfraRYL:n määräyksiä ja ohjeita. Urakoitsija asentaa kaapeleiden omistajien hankkimat poikittaiset (rakenteen alittavat) katujen rakennekerrosten teon yhteydessä. Kaapelointitöiden yhteydessä asennetaan mahdolliset pitkittäiset putkitukset. Urakoitsija asentaa pylväsjalustat katujen rakennekerrosten teon yhteydessä. Jalustojen yläosat jätetään 10 cm ympäröivän valmiin (lopullisen) katu- tai luiskapinnan yläpuolelle. Valaisinpylväiden jalustojen koordinaatit ja yläpinnan korkeudet on esitetty valaistussuunnitelmassa. Raisiossa Ilkka Ojaniittu, ins