MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2

Transkriptio

1 MÄENPÄÄN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN, URAKKAVAIHE 2 Rakentaminen kokonaisurakkana Työ nro: 12055

2 2(23) YLEISTÄ... 5 SUUNNITTELIJAT... 5 NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET... 5 TOIMINNAN JÄRJESTELYT... 6 ALKU- JA LOPPUKATSELMUS...6 TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYDENHOITO...7 RÄJÄYTYS- JA TÄRINÄKATSELMUKSET...7 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA... 7 MAAPERÄTUTKIMUKSET...7 TYÖNAIKAISET MITTAUKSET...7 TYÖMÄÄRIEN MITTAUKSET MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Poistettavat hyötypuut Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarina POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Kuivatusrakenteet Salaojat Avo-ojat ja -uomat Rummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot Kaapelikaivannot Kaivannon tukirakenteet Elementtituet KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Kallioavoleikkaus Kallioavoleikkauksen tekeminen Ympäristön riskianlyysi Kiinteistökatselmukset Tärinämittaukset Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat MAAPENKEREET, PADOT JA TÄYTÖT Kaivantojen täytöt Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt Johtokaivantojen virtaussulut... 13

3 3(23) PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen kelpoisuuden osoittaminen Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen kelpoisuuden osoittaminen katurakenteissa Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttibetoni (AB) Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Jätevesiviemärit Jätevesiviemärit (viettoviemäri) muovista Jätevesikaivot muovista Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen Jätevesiviemärin tarkastuskuvaus Hulevesiviemärit Hulevesiviemärit (viettoviemäri) muovista Hulevesikaivot muovista Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sijainnin toteaminen Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus Jätevesipumppaamo Vesijohdot Vesijohdot muovista Vesijohdon desinfiointi Vesijohdon laitteet Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vesijohdon vaatimustenmukaisuuden osoittaminen TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikenne- ja opastusmerkit Tiemerkinnät SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Valmis valaistusrakenne Loppupiirustukset Laatukansio Valaisinpylväät Jalustan materiaalit ja valinta Valaisimet Tie- ja katuvalaisimet Lamput Sähkönjakolaitteet Valaistuksen maakaapelit Pylväiden sisäisten kaapeleiden asennus... 22

4 4(23) Valaistusrakenteiden ilmajohtoasennukset Valaistusrakenteiden ilmajohtoasennusten materiaalit ja tarvikkeet Valaistusrakenteiden maadoituksen asennus Valaistuksen keskukset ERIKOISRAKENTEET Maantien alitukset... 22

5 5(23) YLEISTÄ Tämä työselitys on laadittu Punkalaitumen kunnan Mäenpään alueella sijaitsevien Virkatien, Salosentien ja Kappalaisenkujan kunnallistekniikan ja katuvalaistuksen, Vammalantien vesihuollon, sekä Karjamaantien pumppaamon rakentamista varten sekä alueen sähkönjakelunverkon maakaapeloinnin toteuttamiseksi. Suunnitelmat on esitetty 1:500 karttapohjalla, 1:1000/1:100 pituusleikkauspiirustuksilla sekä 1:100 tyyppi- ja paalukohtaisissa poikkileikkauksissa. Sähkönjakelun kaapelointisuunnitelma on mittakaavassa 1:2000. SUUNNITTELIJAT Suunnittelun yhteyshenkilöt ovat: kunnallistekniikka KON-INS Oy, Ilkka Ojaniittu, puh valaistus Enertel Oy, Ari Nivola, puh sähkökaapeloinnit Sallila Sähkönsiirto Oy, Seppo Suontausta, puh Punkalaitumen kunnan puolesta suunnittelutyötä on valvonut tekninen johtaja Seppo Rytky puh ja kunnanrakennusmestari Pasi Hynnä puh NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT JA MÄÄRÄYKSET Rakentamisessa noudatetaan viranomaisten sekä työnvalvojan määräyksiä ja ohjeita sekä seuraavia julkaisuja: - Lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset sekä niihin rinnastettavat julkisoikeudelliset määräykset - Suomen rakentamismääräyskokoelma. - Kunnalliset, rakentamista koskevat, paikalliset määräykset ja ohjeet - InfraRYL2010: Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 Väylät ja alueet - InfraRYL2006: Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat - InfraRYL2010: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankeosanimikkeistö; Määrämittausohje, versio 2.1 Yllä mainittuja julkaisuja täydentävät osin: - Suomen kuntaliitto: Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys 02 (KT 02). - Suomen kuntaliitto: Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteet 02 (KM 02) Lisäksi rakentamisessa noudatetaan viranomaisten sekä työnvalvojan määräyksiä ja ohjeita sekä seuraavia asiakirjoja ja julkaisuja: - RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet. - RIL 121 Pohjarakennusohjeet. - RIL 128 Salaojaputkien laatumääräykset - RIL 194 Putkikaivanto-ohje - Suomen kuntatekniikan yhdistys ry: Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena - PANK ry ASFALTTINORMIT Suomen Kuntaliitto: Kaapelikaivantotyöt. Yleinen työselitys, 1999

6 6(23) - Tielaitos: Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, Päällystystyöt, TIEL Valmistajien ja hankkijoiden antamat ohjeet Näitä ohjeita täydentävät tämä työkohtainen työselitys, joka on pätevyysjärjestyksessä ensimmäisenä. Jos asiakirjoista puuttuu jonkin osasuorituksen kohdalta työnsuorituksen määrittely, noudatetaan työnsuorituksessa edellä esitettyjen asiakirjojen määräyksiä ja ohjeita sekä rakennusalalla yleisesti vastaavissa tapauksissa noudatettua luotettavaa työtapaa. TOIMINNAN JÄRJESTELYT Työmaan käytössä oleva työalue on katualue. Katualueen ulkopuolella vesihuoltolinjoilla työalue on enintään 5 m linjan keskeltä molemmille puolille. Ellei työaluetta muuten ole määritelty, noudatetaan kaava-alueella tie-, katu- tai viemärirasitealueita sekä erikoiskohteissa erikseen määriteltyjä työalueita. Työmaaliikenne on hoidettava ainoastaan niitä reittejä myöten, jotka on rakennuttajan kanssa sovittu. Työt rakennuskohteen läheisyyteen johtavilla nykyisillä kaduilla ja teillä tulee hoitaa siten, ettei liikenteelle, asutukselle ja muille ko. kulkuyhteyksien käyttäjille aiheudu kohtuutonta haittaa rakennustöiden johdosta. Näkökohta tulee ottaa huomioon eri työvaiheiden aikatauluissa. Urakoitsija huolehtii urakka-alueella yleisessä käytössä olevien liikenneväylien kunnossa- ja puhtaanapidosta koko urakka-ajan. Puhtaanapito myös urakka-alueen ulkopuolisilla väylillä kuuluu urakoitsijan vastuulle, mikäli likaantumisen voidaan katsoa johtuvan urakoitsijasta. Kaivannot tulee suojata asianmukaisesti siten, että putoamisvaaraa ei ole. Erityisesti on huolehdittava, että suojaukset ovat kunnossa myös työvuorojen välisinä aikoina. Rakennustyöt on suoritettava siten, ettei alueen kuivatus työn aikana heikkene tai aiheuta haittaa esim. naapurikiinteistölle. Kuivatus on työn aikana hoidettava tarvittaessa tilapäisjärjestelyin. Liikennejärjestelyt kaava-alueen katualueilla tehdään Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. Liikennejärjestelyistä on sovittava ennen töiden aloitusta rakennuttajan, poliisin ja aluepelastuslaitoksen kanssa. Katso urakkaohjelma kohta Työmaan johtovelvollisuudet. Urakoitsijan on tiedotettava työstä, aikatauluista, veden / lämmönjakelun keskeytyksistä, louhinnoista ja liikennejärjestelyistä alueen lähikiinteistöjä. Tiedotteista on ilmettävä yhteystiedot, joista urakoitsijan edustaja tavoitetaan myös työajan ulkopuolella tarvittaessa. Teiden ja katujen katkaisut on tarvittaessa tehtävä sillakkeilla, joiden leveys vastaa ajoradan olevan päällysteen leveyttä. Urakkaohjelman liitteenä on turvallisuusasiakirja, jossa on määritelty työturvallisuuteen liittyvät asiat. Alku- ja loppukatselmus Katselmuksissa todetaan työalueen laajuus ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevan kasvillisuuden, rakennusten, rakenteiden ja laitteiston kunto sekä sovitaan niitä koskevista suojausja tukitoimenpiteistä.

7 7(23) Katselmoitavat, siirrettävät, suojattavat ja purettavat rakenteet on käytävä tarkoin läpi laitteiden omistajien kanssa. Rakentamisessa ja kulkuyhteyksien käytössä mahdollisesti vaurioituvat rakenteet ennallistetaan ja siistitään (omistajien taholta) hyväksyttävään kuntoon. Tilaaja ottaa näytteet lähialueen kiinteistöjen vesikaivoista ennen töiden aloittamista. Työturvallisuus ja terveydenhoito Tehtävään valittu urakoitsija vastaa päätoteuttajan velvollisuuksista työturvallisuusasioissa. Urakka-asiakirjojen liitteenä on turvallisuusasiakirja, jossa on määritelty työturvallisuuteen liittyvät asiat. Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen louhintatöiden tms. töiden aloittamista on katselmoitava ja laadittava pöytäkirjat kaikista alueella lähempänä kuin 100 m etäisyydellä räjäytyskohteesta sijaitsevista vaurioitumisalttiista kohteista, kuten nykyiset vesijohdot ja viemärit, kaapelit, pylväät ja rakennukset, sekä sovittava rakennuttajan ja omistajien kanssa toimenpiteistä vahinkojen välttämiseksi. Louhinnan päätyttyä tehdään jälkitarkastukset pöytäkirjoineen. Urakoitsija suorittaa louhintoihin liittyvät katselmukset tilaajan edustajan kanssa. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maaperätutkimukset Maastomittaukset on laatinut Kon-Ins Oy. Alueella on maastomittausten lisäksi suoritettu maaperätutkimuksia sekä Virkatien kantavuusmittauksia. Maaperätutkimukset on suorittanut Esa Sjöros tmi. ja kantavuusmittaukset West Coast Road Masters Oy Työnaikaiset mittaukset Suunnitelmissa on käytetty Punkalaitumen kunnan koordinaatti- (ETRS-GK23) ja korkeusjärjestelmää (N2000). Mittauksien lähtötiedot on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa. Urakoitsijan on tarkistettava lähtötiedot sekä varmistettava tilaajan käytössä oleva koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä ennen töiden aloittamista. Tilaaja antaa tarvittaessa lisätietoja mittauksia varten. Kaikki mittaukset kuuluvat urakoitsijalle. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Rakentajan tulee todeta ennakkoon rakennuttajan asettaman valvojan kanssa, mitkä rajamerkit tuhoutuvat rakentamistöiden johdosta. Muut, ennakkoon toteamattomat tuhotut tai siirtyneet rajamerkit on urakoitsija velvollinen korvaamaan. Pyykkien uudelleen sijoittamisen suorittaa ko. pyykin omistaja urakoitsijan kustannuksella. Rakennuttaja luovuttaa urakoitsijan käyttöön olemassa olevat monikulmio- ja kiintopistetiedot. Ennen työn vastaanottamista on urakoitsijan luovutettava rakennuttajalle rakennustyön valvojan hyväksymät tarkemittaustiedot (X,Y, Z-tiedosto) työalueen uusista rakenteista (ajotiet, kevytväylät sekä kaivot). Tarkemittaukset suorittaa urakoitsija. Työmäärien mittaukset Urakoitsija suorittaa mahdollisten louhintakohteiden maastomallimittaukset, laskee louhintamäärät, tulostaa yhteenvedot ja laatii mittauspöytäkirjan jokaisesta louhittavasta kohteesta. Mittauspöytäkir-

8 8(23) ja on hyväksytettävä tilaajan edustajalla, ennen louhintatyön aloittamista. Urakoitsija ja tilaajan edustaja allekirjoittavat mittauspöytäkirjat ennen louhintatyön aloittamista. Urakoitsija yhteen sovittaa kalliopinnan esiinkaivun, mittaustyöt yms. siten, että kohteet ovat mitattavissa mahdollisimman suurina kokonaisuuksina. Aikataulullisesti mittaustöiden suorittamiseen on oltava mahdollisuus työaikana ennen räjäytystä. Kohteet, jotka ovat jääneet mittaamatta ennen räjäytystä urakoitsijasta johtuvasta syystä, jätetään huomioimatta urakan lopullisessa louhintamäärässä. Suoritemäärien mittaukset tehdään INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankeosanimikkeistö, Määrämittausohje julkaisun ohjeiden ja suunnitelmissa annettujen teoreettisten mittojen mukaan MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Puut, pensaat ja muu aluskasvillisuus raivataan ja kuljetetaan pois Poistettavat hyötypuut Hyötypuu korjataan omistajan tai metsäalan ohjeiden mukaan. Hyötypuu kaadetaan mahdollisimman tyvestä. Valmis puutavara varastoidaan ottaen huomioon omistussuhteet, kulkutiet ja kuljetusmahdollisuudet. Puun kaadossa ja varastoinnissa otetaan huomioon ilmajohtojen turvaetäisyydet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Olemassa olevat, suunnitelmapiirustuksissa esittämättömät, työn johdosta katkeavat ojat, salaojat, rummut ja muut putkijohdot korjataan rakennuttajan antamien ohjeiden mukaisesti. Urakoitsija on vastuussa katkaisemiensa salaojien ja viemärien ym. rakenteiden säilymisestä toimintakuntoisina. Olemassa olevien rakenteiden ja kasvillisuuden suojaamisessa noudatetaan erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta. Urakoitsija on vastuussa suojattavien kohteiden säilymisestä vahingoittumattomina. Alueella sijaitsevat käytöstä poistettavat nykyiset avo-ojat täytetään liikennealueella jakavan kerroksen materiaalilla, muualla ylijäämämassoilla. Rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat ja tarvikkeet kuuluvat urakoitsijalle, joka voi viedä ne valitsemiinsa kohteisiin. Kohteet on ensin hyväksytettävä tilaajalla. Ennen rakennustöiden aloittamista on rakentajan yhdessä johtojen omistajien kanssa selvitettävä johtojen tarkka sijainti ja sovittava hyvissä ajoin niiden suojaamisesta ja mahdollisesti tarvittavista purku- ja siirtotöiden suorittamisesta. Lisäksi on johtojen omistajien kanssa sovittava mahdollisten varaputkitusten sijoittamisesta katualueelle yhdessä rakennuttajan kanssa. Siirrettyjen johtojen sijainnista on tehtävä tarkekuvat omistajien toimesta ennen johtojen peittämistä. Työalueella sijaitsevista kaapeleiden ja ilmajohtojen suojaamisesta antaa tietoja paikalliset sähköyhtiöt ja teleoperaattorit (Sallila Sähkönsiirto Oy, TeliaSonera Finland Oyj, Etelä-Satakunnan Puhelin Oy). Työskenneltäessä kaapeleiden ja ilmajohtojen läheisyydessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Kaivettaessa kaivantoa kaapelilinjaston alle on kaivannon yli kulkevat kaapelit tuettava asian mukaisesti.

9 9(23) Suojaustavat kohteittain kirjataan aloituskatselmuksen pöytäkirjaan. Suojaamistoimenpiteet suoritetaan aloituskatselmuksessa sovittavalla tavalla ja muussa tapauksessa InfraRYL 2010 noudattaen. Kaapeleiden tilapäiset tuenta-, siirto- ja suojaustyöt kuuluvat urakkaan Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat ja tarvikkeet kuuluvat urakoitsijalle, joka voi viedä ne valitsemiinsa kohteisiin. Kohteet on ensin hyväksytettävä tilaajalla Poistettavat pintamaat Suoritetaan ainoastaan välttämättömät raivaustyöt. Katujen alta poistettava multa välivarastoidaan ja käytetään nurmetuksen tai muiden vihertöiden yhteydessä urakka-alueella. Kannot, risut ym. on käsiteltävä asianmukaisesti, niitä ei saa olla ylijäämämaan joukossa PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarina Kiviainesarina tehdään kaikille heikomman kantavuuden pohjamaalle (Savi) rakennettaville vesihuoltolinjoille. Kiviainesarinan rakentamisesta sovitaan tilaajan ja urakoitsijan kesken. Arina tehdään murskeesta KaM #0 32 mm, paksuus vähintään 250 mm. Arina ympäröidään suodatinkankaalla N3. Kiviainesarinaa ei tehdä kalliokaivantoihin. Kallion ja pehmeikön rajalle tehdään siirtymärakenne kiviainesarinan materiaalista POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Mikäli ei saavuteta riittävää peitesyvyyttä, tulee käyttää lämpöeristettä. Minimi peitesyvyydet ilman routaeristettä ovat seuraavat: - vesijohdon peitesyvyys ilman routaeristettä >1,8 m - jätevesiviemärin peitesyvyys ilman routaeristettä >1,5 m - hulevesiviemärin peitesyvyys ilman routaeristettä >1,3 m Lämpöeristeenä käytetään suulakepuristettua polystyreenisolumuovilevyä (XPS-levy), jonka pitkäaikainen puristuslujuus on vähintään 400 kpa (esim. FinnFoam F400 tai vastaava). Lämpöeristettävät kohteet ja eristeen paksuus on hyväksytettävä rakennuttajalla ennen kaivannon peittämistä Kuivatusrakenteet Salaojat Katujen rakennekerroksissa virtaavat vedet johdetaan salaojien kautta hulevesiviemäreihin, suunnitelmiin merkityissä kohdissa salaojavedet johdetaan avo-ojiin ja louherakenteessa vedet johdetaan suotosalaojilla. Salaojaputkina käytetään tekniseen salaojituksiin tarkoitettuja SN8 PEH 110/95 mm tuplaseinämä putkia. Salaojat liitetään ritiläkannellisiin/sakkapesällisiin kaivoihin.

10 10(23) Salaojat ympäröidään 200 mm paksuisella salaojasorakerroksella. Salaojasorana käytetään rakeisuusvaatimukset täyttävää salaojasoraa. Salaojan ympärystäyttö tehdään murskeesta InfraRYL:n mukaisesti. Salaojat on esitetty suunnitelmakartalla ja katujen tyyppi- ja paalukohtaisissa poikkileikkauksissa Avo-ojat ja -uomat Ojat kaivetaan suunnitelman esittämiin paikkoihin. Ojaluiskat tehdään maalajin mukaisesti, taulukko 14330:T1. Ojan luiskien sivukaltevuus tehdään 1:2 tai loivempana. Ojan pohjalle tehdään 0.5 m levyinen tasainen pohja. Ojanperkauksessa irrotettavat kannot ja juurakot on poistettava alueelta. Pehmeät ojanperkausmassat levitetään ja muotoillaan uoman molemmille puolille siten, ettei ympäröivän alueen pintavesien liikkuminen esty. Mahdolliset louhintamassat on poistettava alueelta. Perkauksessa on huomioitava mahdollisesti olevat ojan alittavat johdot ym. rakenteet. Ojaan laskevien purkuputkien ympärille tehdään kiviheitokeverhous Rummut Rummut rakennetaan suunnitelman osoittamiin paikkoihin InfraRYL2010:n kuvan 14340:K12, tyypin C 5 mukaisesti.. Rumpuputkina käytetään SN8 luokan muovisia rumpuputkia MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Ennen kaivu- ja tuentatöiden aloittamista tulee erikseen selvittää alueella olevien johtojen, kaapeleiden ja laitteiden tarkka sijainti sekä niihin liittyvät turvallisuusmääräykset kyseisten johtojen, kaapeleiden ja laitteiden omistajan kanssa Maaleikkaukset Päällysrakennekerroksia varten tehdään riittävä kaivanto. Leikkausluiskat ulotetaan nykyiseen maanpintaan saakka poikkileikkausten kaltevuudessa. Leikkaustyö on suoritettava siten, ettei maapohja tarpeettomasti häiriinny eikä kaivannon viereinen kasvillisuus tarpeettomasti vahingoitu. Vähäiset kallionkolot kaivetaan paljaaksi ja täytetään louheella tai jakavan kerroksen materiaalilla. Osa massoista voidaan käyttää katujen reuna-alueiden täyttöihin, luiskiin ja nurmetusalustoihin. Käytettävät massat on hyväksytettävä rakennuttajalla. Ylijäämämassat urakoitsija voi viedä valitsemiinsa kohteisiin, jotka on etukäteen hyväksytetty tilaajalla Maakaivannot Maakaivantojen luiskakaltevuuksien tulee olla tukemattomissa, lyhytaikaisissa kaivannoissa, Infra- RYL2010 taulukoiden 16200:T1 ja 16200:T2 mukaiset. Kaivumassoja läjitettäessä kaivannon viereen tai työkoneiden ollessa kaivannon läheisyydessä on etäisyys kaivannon reunaan oltava RIL Putkikaivanto-ohjeen mukainen. Kaivutöiden aikana urakoitsijan tulee tarkkailla kaivannon tuentatarvetta, ja ilmoittaa välittömästi rakennuttajalle, mikäli tuentatarvetta ilmenee. Mikäli jätevettä tai lietettä pääsee maakaivantoon, tulee se poistaa ennen kaivannon täyttämistä. Kaivu- ja tuentatöitä saattaa vaikeuttaa pohjavesi. Kaivannon kuivana pitäminen kuuluu urakkaan Kaapelikaivannot Kaapelikaivantojen teossa otetaan huomioon myös julkaisu Kaapelikaivantotyöt, yleinen työselostus 1999 sekä kaapeleiden ja suojaputkien omistajien ohjeet.

11 11(23) Kaapelikaivannot tehdään siten, että kaapelit voidaan asentaa ja kanavat rakentaa suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti sallittujen mittapoikkeamien rajoissa. Kaivun aikana esiin tulleet jäätymiselle alttiit johdot ja laitteet tulee pakkaskautena suojata jäätymiseltä. Maakaivannon vähimmäismitat määräytyvät kaapelin tai laitteen asennussyvyyden mukaan. Kaivannon syvyys määräytyy asennussyvyyden mukaan seuraavasti: televerkon maakaapeli (standardi SFS 5012) asennetaan vähintään 0,4 m:n syvyyteen maan pinnasta kaapelin yläpintaan mitattuna asennetaan ajoradan poikituksessa vähintään 0,8 m:n syvyyteen asennetaan pelloilla yleensä 0,7 m:n syvyyteen. sähköverkon maakaapeli asennetaan 1,1 metrin syvyyteen riippumatta sijoituspaikasta. Urakoitsija suorittaa kaapelikaivantojen kaivun ja täytön, asentaa kaapelit, varoitusnauhan, tarvittavat suojaputket sekä suojakourut. Urakoitsija on työn aikana yhteydessä kaapeliyhtiöihin ja sovittaa työt siten, että ko. yhtiöt voivat suorittaa olemassa oleviin kaivantoihin tarvittavat kaapelointityöt mahdollisimman suurina kokonaisuuksina Kaivannon tukirakenteet Urakkaan sisältyy tarvittava kaivantojen tukeminen. Urakoitsija vastaa kaivantojen tukemisesta. Urakoitsija valitsee itselleen soveliaat kaivannon tukemistavat sekä suorittaa tarvittavat mitoitukset ja tuentasuunnitelmat (liite 1, Kaivanto-ohje). Kaivutöiden aikana urakoitsijan tulee tarkkailla kaivannon tuentatarvetta, ja ilmoittaa välittömästi rakennuttajalle, mikäli tuentatarvetta ilmenee. Maaperäolosuhteista tietoa löytyy pituusleikkaus- ja poikkileikkauspiirustuksissa esitetyistä pohjatutkimusdiagrammeista. Kaivu- ja tuentatöitä saattaa vaikeuttaa pohjavesi Elementtituet Tuentaelementtejä käytettäessä kaivetaan yhden elementtijakson asentamisen edellyttämä matka kerrallaan. Elementti asennetaan kaivantoon välittömästi kaivun jälkeen. Elementin ulkopuolelle jäävä tila täytetään hiekalla tai soralla. Kerralla auki kaivettavan kaivannon pituus saa olla enintään 6 m KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Kallioavoleikkaus Kallioleikkauspohja on irtilouhittava vähintään 1,0 m syvyyteen valmiin pinnan alapuolelle. Irtilouhittavassa kerroksessa suurin lohkarekoko saa olla 500 mm. Irtilouhituilla osuuksilla louhetta on poistettava niin paljon, että kantava kerros voidaan tehdä. Louheen yläpinta kiilataan ja tasataan murskeella ja/tai pienlouheella kantavan kerroksen alapinnan korkeuteen. Kiilatun ja tasatun louheen yläpinnan suurin sallittu yksittäinen poikkeama suunnitelman mukaisesta korkeudesta saa olla mm. Irtilouhinnan yläpinnan jäädessä kantavan kerroksen alapintaa alemmaksi, irtilouhinnan päälle tehdään louheen lisäys ja louheen yläpinta kiilataan ja tasataan edellä kuvatulla tavalla. Louhintaa varten tulee laatia louhintasuunnitelma. Louhinta- ja räjäytystyöt on tehtävä kaikki lupaasiat, työturvallisuus- ja varo-ohjeet huomioiden. Töissä on noudatettava valtioneuvoston päätöstä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (410/1986). Tarvittavat rakennus-, rakenne- ja laitekatselmukset on pidettävä ennen töiden aloittamista.

12 12(23) Kaikki louhintakentät tulee peittää. Kallioleikkaus tehdään näkyviin jääviltä osin tarkkuuslouhintana siten, reunareikäväli on kalliolaadun mukaan enintään mm. Tarkkuuslouhinta tehdään jälkilouhintana. Tarkkuuslouhintana tehdyn kallioleikkauksen seinämän porarei istä vähintään 75 % on oltava näkyvissä louhitussa pinnassa. Louhinta tehdään InfraRYL 2010 vaatimusten mukaisesti. Louhintaan sisältyvät kaikki yli 1 m kivet, joita ei voi kiertää tai poistaa kaivamalla. Louhintakohteet on hyväksytettävä ennen louhintaa rakennuttajalla. Kiinteistöille, jotka sijaitsevat alle 100 m:n etäisyydellä työmaasta, on suoritettava alkukatselmus ennen louhintatöiden aloittamista ja loppukatselmus välittömästi louhintatöiden päättymisen jälkeen Kallioavoleikkauksen tekeminen Louhintaluiskan ollessa jyrkempi kuin 1:2 kallion puhdistaminen ulotetaan 1,0 m teoreettisen louhintarajan ulkopuolelle. Louhinnan jälkeen jyrkistä louhintaluiskista poistetaan irrallinen kallioaines ja seinämä rusnataan huolellisesti. Lisäksi jyrkistä louhintaluiskista poistetaan rumentavat ulkonevat kallio-osat. Kallioluiskan yläpuolelle jäävään maaluiska tehdään kaltevuuteen 1:2 ja se verhotaan kuorikatteella. Luiskan päältä valuvien pintavesien poisjohtamiseen kiinnitettävä huomiota. Irtilouhitun rakenteen yläpinta kiilataan työn aikana osoitetuilta osuuksilta. Kiilaus tiivistetään ylemmän kerroksen vaatimusten mukaiseen tiiviyteen. Kiilauksen lopputuloksena hyväksytään pinta, joka estää ylemmän kerroksen aineksien varisemisen alemmaksi. Louhinnan yhteydessä tehdään katuvalaistuksen pylväsjalustojen vaatimat louhinnat. Irtilouhitun rakenteen yläpinta kiilataan pientareen reunaan saakka. Kiilauksen yläpinta tehdään ylemmän kerroksen alapinnan tasoon. Kiilaus tehdään murskeella KaM # 0-32, tarvittaessa alkukiilaukseen käytetään hienoa louhetta tai karkeaa mursketta. Murskekiilauksen paksuus on enintään 10 cm. Kiilauksen yläpinnan tasaisuus ja sijaintivaatimukset ovat samat kuin jakavan kerroksen yläpinnalla Ympäristön riskianlyysi Ennen räjäytys- ja louhintatöiden aloittamista tulee laatia riskianalyysi. Riskianalyysissä esitetään myös katselmoitava alue Kiinteistökatselmukset Ennen louhintatöiden tms. töiden aloittamista on laadittava katselmuspöytäkirjat kaikista alueella (noin 100 m tielinjan molemmin puolin) olevista vaurioitumisalttiista kohteista, kuten nykyiset vesijohdot, viemärit, kaivot, kaapelit, pylväät, rakennukset sekä sillat ja sovittava rakennuttajan ja omistajien kanssa toimenpiteistä vahinkojen välttämiseksi. Louhinnan päätyttyä tehdään jälkitarkastukset pöytäkirjoineen. Katselmusten jne. kustannukset on sisällytettävä louhinnan yksikköhintoihin Tärinämittaukset Tärinämittaukset tehdään ympäristön riskianalyysin mukaisissa kohteissa Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Louhintaan sisältyvät kalliopaljastumien lisäksi kaikki yli 1 m kivet, joita ei voi kiertää tai poistaa kaivamalla. Louhintakohteet on hyväksytettävä ennen louhintaa rakennuttajalla.

13 13(23) Tonttiliittymien kohdalla kalliokaivanto tehdään 2 m varsinaista liittymää pidemmälle. Ennen louhintatöiden aloittamista pidetään riskialueella, 100 m:n säteellä louhintakohteista katselmus, jossa rakennukset ja rakenteet tarkastetaan. Katselmuksessa tehdään pöytäkirja kohteittain. Louhintatöiden suorittamisen jälkeen tehdään vastaava katselmus. Kaivantotöitä saattaa vaikeuttaa pohjamaassa virtaava pohjavesi MAAPENKEREET, PADOT JA TÄYTÖT Kaivantojen täytöt Asennusalustat Vesihuollon putkilinjoille tehdään ennen putkien asentamista asennusalusta murskeesta KaM #0-16 mm. Kerroksen paksuus tulee olla vähintään 150 mm. Asennusalusta tehdään InfraRYL 2010 mukaisesti Alkutäytöt Vesihuoltokaivannon alkutäyttö tehdään samalla materiaalilla kuin asennusalusta. Alkutäyttö ulotetaan 300 mm ylimmän putken yläpuolelle. Täyttömateriaali ei saa sisältää sellaisia aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia Lopputäytöt Liikenneväylän alla lopputäyttö tehdään jakavan kerroksen materiaalilla. Muualla lopputäyttö tehdään kaivumailla siten, että ylimmäksi tulee ruokamultakerros. Puistoalueella lopputäytön pinta tasataan siten, että se on kaivantolinjalla n. 0,2 m ympäristön maanpintaa korkeammalla. Kaivojen, venttiilien yms. ympäristötäyttö tehdään murskeesta KaM # 0-16 mm Johtokaivantojen virtaussulut Vesihuoltolinjan kaivantoihin tehdään vettä pidättävä pato noin 50 m välein estämään veden virtausta täyttömateriaaleissa. Padot rakennetaan savesta tai hienoja lajitteita sisältävästä silttimoreenista. Kuivakuorisaven käyttö on kielletty. Padon pituus vesihuoltolinjan pituussuunnassa on noin 1 m. Pato ulotetaan kiviainesarinan alapinnasta päällysrakennekerrosten alapintaan. Padon kohta tiivistetään alkutäytön tiiviysvaatimusta vastaavaksi PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Katujen päällysrakenne tehdään suunnitelmien mukaisesti ja materiaalit valitaan yleisen työselostuksen mukaisesti. Vesihuoltokaivannon lopputäyttö katurakenteen alla tehdään päällysrakenteen mukaisista materiaaleista. Laadunvalvonnassa noudatetaan tämän työselityksen lisäksi InfraRYL 2010 annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Pehmeiköllä kadun päällysrakenteen alla suodatinkankaana käytetään käyttöluokan N3 mukaista kangasta. Suodatinkankaan saumakohdan limityksen tulee olla vähintään 0,5 m.

14 14(23) Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen materiaalina käytetään kalliomursketta KaM #0-100 mm. Kerrosmateriaalin tulee täyttää jakavan kerroksen rakeisuusvaatimukset. Vaatimukset on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21210:K4 ja taulukoissa 21210:T1, 21210:T2 ja 21210:T3. Jakava kerros tiivistetään työhön soveltuvalla täryjyräkalustolla kaluston kapasiteettia vastaavina kerroksina. Tiivistystyön laatu osoitetaan työmaan valvojalle koejyräyksin Jakavan kerroksen kelpoisuuden osoittaminen Työn aikana tehtävistä tarkemittauksista tulee voida todeta kerroksen muoto ja asema vähintään 20 metrin välein. Suurin sallittu poikkeama suunnitelmien mukaisesta korkeudesta on + 20 mm. Laadun toteaminen tapahtuu tiiviysmittausten avulla. Tiiviysmittauksia tehdään kantavan kerroksen päältä 40 m:n välein siten, että poikkileikkauksesta tehdään kaksi mittausta. Jos mittavälillä on johtokaivantoja, suoritetaan joka toinen mittaus johtokaivannon päältä. Materiaalin kelpoisuus todetaan rakeisuustutkimuksin jokaiselta alkavalta 2000 m 3 erältä Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalina käytetään mursketta KaM #0 32 mm. Kerrosmateriaalin tulee täyttää sitomattoman kantavan kerroksen rakeisuus- ja kantavuusvaatimukset. Vaatimukset on esitetty InfraRYL2010 kuvassa 21310:K2 ja taulukoissa 21310:T1, 21310:T2 ja 21310:T3. Kerros tiivistetään työhön soveltuvalla täryjyräkalustolla kaluston kapasiteettia vastaavina kerroksina. Tiivistystyön laatu osoitetaan työmaan valvojalle koejyräyksin Sitomattoman kantavan kerroksen kelpoisuuden osoittaminen katurakenteissa Materiaalin rakeisuus tutkitaan jokaiselta alkavalta 2000 m³ erältä. Kantavan kerroksen tiiviysaste ja kantavuus todetaan poikkileikkauksittain 40 m:n välein siten, että poikkileikkauksesta tehdään kaksi mittausta. Jos mittavälillä on johtokaivantoja, suoritetaan joka toinen mittaus johtokaivannon päältä. Kantavuusvaatimus Virkatien kantavan kerroksen päältä on 206 MN/m 2. Kappalaisenkujan ja Salosentien kantavuusvaatimus kantavan kerroksen päältä on 160 MN/m 2. Suurin sallittu poikkeama suunnitelmien mukaisesta korkeudesta on + 20 mm. Suurin sallittu epätasaisuus 3 m oikolaudalla mitattuna on 20 mm. Kantavan kerroksen päälle tehdään tasauskerros murskeella KaM #0-16 mm, paksuus 5 cm. Urakoitsija vastaa kadun tarkemittauksista. Urakoitsijan tulee huolehtia tiedonkulusta siten, että mittaukset tulevat suoritetuksi ennen luovutusta Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttibetoni (AB) ASFALTOINTITYÖT EIVÄT KUULU URAKKAAN. Kulutuskerros ajoradoille tehdään asfalttibetonista AB 16/120 paksuus 50 mm. Kantavuusvaatimus päällysteen (valmiin rakenteen) päältä on Virkatiellä 250 MN/m 2, muilla kaduilla 200 MN/m 2.

15 15(23) Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Katuluokassa 4 siirtymäkiilasyvyys on 1,5 m ja pohjan kaltevuus 1:5. Katuluokassa 5 siirtymäkiilasyvyys on 1,5 m ja pohjan kaltevuus 1:5. Siirtymäkiilat rakennetaan todellisten olosuhteiden mukaan. Siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 kuvien 21510:K1 K8 mukaisesti. Kallioon liittyvissä siirtymäkiiloissa käytetään täytteenä louhetta # mm (kuitenkin enintään puolet kerrospaksuudesta) KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Nurmetusten vaatiman kasvualustan paksuus on tiivistettynä 150 mm. Kasvualustan on täytettävä Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi. Maaleikkausmassojen käyttäminen kasvualustana on hyväksytettävä tilaajalla. Kasvualusta tiivistetään huolellisesti. Nurmikon kasvualustan on oltava pinnanmuodoltaan tasainen ja sen on liityttävä luontevasti ympäröiviin alueisiin. Pinta on muotoiltava siten, ettei siihen muodostu vettä kerääviä painanteita. Tiivistetyn kasvualustan pintakaltevuuden tulee olla vähintään 2 % Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Katualueen nurmetukset tehdään A3 luokan mukaisesti. Siemenseoksen tulee olla käyttöluokkaa 2 tai 3. Kylvö voidaan tehdä käsin tai koneellisesti. Siemenet tulee sekoittaa kasvualustan pintaan, jonka jälkeen kylvös tiivistetään. Siemenet kylvetään sulaan kasvualustaan niin, että ne ehtivät orastua ja juurtua ennen kasvukauden päättymistä. Vaihtoehtoisesti siemenet voidaan kylvää niin myöhään syksyllä, etteivät ne ehdi itää. Itämättömille ja huonosti itäneille alueille tehdään paikkauskylvöt ensimmäisenä sopivana kylvöajankohtana JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Käytettävien tarvikkeiden tulee olla ensiluokkaisia ja virheettömiä sekä rakennuttajan hyväksymiä. Käytettävien putkien ja muiden tarveaineiden tulee olla suunnitelmien mukaista materiaalia sekä koko- ja lujuusluokkaa. Niiden tulee olla myös jatkuvassa laaduntarkkailussa hyväksyttyjä. Muoviputkien tulee olla Suomen Standardisoimisliitto ry:n myöntämällä SFS -merkinnällä leimattuja. Laadunvalvonnassa noudatetaan tämän työselityksen lisäksi InfraRYL 2010 annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa. Rakentajan on vaadittaessa esitettävä laadunvalvontatodistukset rakentamiseen käyttämistään tuotteista ja tarvikkeista. Todistusten tulee olla joko materiaalin toimittajan tai virallisen tutkimuslaitoksen oikeaksi varmentamia.

16 16(23) Putkiasentajien pätevyysvaatimuksena on voimassa oleva vesityökortti. Tulitöitä tekevillä henkilöillä tulee olla voimassa oleva tulityökortti. Muoviputkien sähköhitsaustöitä tekevillä henkilöillä tulee olla riittävä koulutus hitsaustyön tekemiseen. Työssä käytettävien hitsauskoneiden tulee olla raportoivia. Putkia ei saa asentaa jäätyneelle alustalle. Asennustyössä tulee noudattaa yleisen työselityksen lisäksi putken valmistajan ja julkaisussa "RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet." annettuja ohjeita. Lisätietoja viemäreistä saa tarvittaessa tilaajalta. Urakoitsijan hankkimat tarvikkeet on ennakkohyväksytettävä rakennuttajalla. Viemärin liitokset nykyisiin kaivoihin on tehtävä lävistysyhdettä käyttäen. Betonikaivoon reikä tehdään timanttiporauksella. Urakkarajoilla vapaaksi jäävät putkien päät tulpataan tähän tarkoitukseen tehdasvalmistetuilla osilla. Tulpan sijainti merkataan näkyviin maanpintaan asti ulottuvalla puutolpalla. Työalue viimeistellään suunnitelmien mukaisesti. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Urakoitsija toimittaa mahdolliset tilaajan omaisuutta olevat ylimääräiset putkija kaivomateriaalit sekä työvälineet tilaajan osoittamaan paikkaan kunnan varikolle. Tukkeutuneet ojat ja rummut avataan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen. Raivaustyössä poistettu ruokamulta levitetään muun täytön ja tasauksen jälkeen nurmetettavalle alueelle. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lukuun ottamatta peltoalueita vesihuoltolinjan pinta nurmetetaan (luokka A3) Jätevesiviemärit Alueella on nykyistä viemäriverkostoa, johon uudet linjat liitetään. Rakentamistöissä tulee huomioida tarvittavat jäteveden ohipumppaukset. Rakennustöiden yhteydessä on huomioitava ettei jätevesiviemärilinjaan pääse maa-aineksia. Työpäivän päätteeksi viemärin päähän asennetaan työtulppa Jätevesiviemärit (viettoviemäri) muovista Jätevesiputkina käytetään SN 8 - luokan PVC-putkia viettoviemäreissä. Paineviemäriputkina käytetään PEH PN-10-putkea, seinämäsarja SDR 17, PE 100. Jätevesiputkien on oltava väriltään kokonaan ruskeita tai ruskearaidallisia, perusväritykseltään mustia putkia. Putkikoot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Vanhaan viemärilinjaan tulevien liitoksien kohdalla urakoitsijan on varmistettava vanhan linjan putkimateriaali, putkikoko ja korkeusasema ennen liitoksen tekemistä. Tonttiliittymät rakennetaan halkaisijaltaan 110 mm PVC-putkesta. Putken kaltevuus on oltava vähintään 2 %, ellei suunnitelmassa ole esitetty toisin. Tonttiliittymät rakennetaan noin metrin tontin puolelle. Putken päät tulpataan ja merkitään maastoon. Viettoviemärin tiiviyskoe ja huuhtelu suoritetaan InfraRYL 2010 mukaisesti. Rakentajan on vaadittaessa esitettävä laadunvalvontatodistukset rakentamiseen käyttämistään tuotteista ja tarvikkeista. Todistusten tulee olla joko materiaalin toimittajan tai virallisen tutkimuslaitoksen oikeaksi varmentamia.

17 17(23) Viemärilinjojen vapaaksi jäävät päät (jatkolinjavaraukset) tulpataan PVC-muovisilla tulpilla Jätevesikaivot muovista Jätevesikaivoina käytetään 400/315 mm PEH teleskooppikaivoja. Kansistoina käytetään valurautaisia umpikansia, kantavuudeltaan 40 tn. Kaivot valmistetaan kaivokorttien mukaan sillä poikkeuksella, että kaivojen koko on 400/315 korteissa esitetyn koon 560/500 sijaan. Kaivokortit on tarkistettava ennen kaivojen tilaamista. Viljelyskäytössä olevilla peltoalueilla kaivon kansisto sijoitetaan 70 cm:ä muokkaussyvyyden alapuolelle Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen Vesi- ja viemärijohtojen tarkemittaukset suorittaa urakoitsija. Urakoitsijan tulee huolehtia tiedonkulusta siten, että kyseiset työt tulee suoritetuksi ennen kaivantojen täyttämisiä Jätevesiviemärin tarkastuskuvaus Huuhtelun jälkeen valmiit viettoviemärilinjat TV-kuvataan urakoitsijan kustannuksella. Kuvaus tehdään linjojen tarkemittauksen jälkeen. Viemäreitä ei saa liittää runkoviemäriin ennen kuin urakoitsija on huuhdellut ja TV-kuvannut putket hyväksyttävästi Hulevesiviemärit Hulevesiviemärit (viettoviemäri) muovista Hulevesiputkina käytetään SN8-luokan PP tai PEH -putkia. Putkikoot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Tonttiliittymissä putken kaltevuus on oltava vähintään 2 %, ellei suunnitelmassa ole esitetty toisin. Tonttiliittymät rakennetaan halkaisijaltaan 160 mm PEH-putkesta. Liittymät rakennetaan 1 m tontin puolelle, päät tulpataan ja merkitään maastoon. Viettoviemärin tiiviyskoe suoritetaan InfraRYL 2010 mukaisesti Hulevesikaivot muovista Huleveden tarkastuskaivoina käytetään (tilauskaivoja) 400/315 mm PEH teleskooppikaivoja. Hulevesikaivoina käytetään 400/315 mm PEH teleskooppikaivoja, lietepesän tilavuus väh. 150 L. Kansistoina käytetään valurautaisia umpi- ja ritiläkansia, kantavuudeltaan 40 tn. Kaivot valmistetaan kaivokorttien mukaan sillä poikkeuksella, että kaivojen koko on pääsääntöoisesti korteista poiketen 400/315. Hulevesikaivot n:rot 20 ja 29 valmistetaan kaivonkortin mukaan kokoon 560/500. Kaivokortit on tarkistettava ennen kaivojen tilaamista Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sijainnin toteaminen Vesi- ja viemärijohtojen tarkemittaukset suorittaa urakoitsija. Urakoitsijan tulee huolehtia tiedonkulusta siten, että kyseiset työt tulee suoritetuksi ennen kaivantojen täyttämisiä Hulevesiviemärin tarkastuskuvaus Huuhtelun jälkeen valmiit viettoviemärilinjat TV-kuvataan urakoitsijan kustannuksella. Kuvaus tehdään linjojen tarkemittauksen jälkeen. Viemäreitä ei saa liittää runkoviemäriin ennen kuin urakoitsija on huuhdellut ja TV-kuvannut putket hyväksyttävästi

18 18(23) Jätevesipumppaamo Jätevedenpumppaamo toteutetaan täysin toimintavalmiina tehdasvalmisteisena pakettiratkaisuna. Pumppaamo on tyypiltään säiliöpumppaamo. Pumppaamon sähkö-/ohjauskeskuskeskus sijoitetaan pumppaamokaivon kannelle. Ohjauskeskuksessa pitää olla valmius liittää pumppaamo Punkalaitumen kunnan käyttämälle kaukovalvontajärjestelmälle. Pumppaamokaivona käytetään tehdasvalmisteista lujitemuovikaivoa, jonka vaippa on konekelattu ja pohjan muoto kupera. Pumppaamon rakenne ja varustelu on esitetty tyyppipiirustuksissa R5-1 ja R2-6. Perustaminen Pumppaamon kohdalle tehdään peruskuoppa tukiseiniä käyttäen. Kaivutöitä saattaa vaikeuttaa maaperässä virtaava pohjavesi. Pumppaamo perustetaan teräsbetoniselle pohjalaatalle. Laatan tulee olla paksuudeltaan vähintään 300 mm ja pinta-alaltaan 2700 mm x 2700 mm. Peruslaatan mitoitus tulee tarkistaa valitun pumppaamokaivon mukaiseksi ja se tulee mitoittaa täyttä pohjavesipainetta vastaan. Kun pumppaamo on kiinnitetty peruslaattaan ohjeiden mukaisesti ja todettu, että rakenteet ovat ehjiä ja pumppaamo on pystysuorassa, tehdään kaivannon täyttö. Lasikuiturakenteista pumppaamoa ei saa koskaan oikaista työntämällä sitä esim. kaivinkoneella yläreunasta. Kaivanto täytetään huolellisesti. Täyttö tehdään materiaalista KaM #0-16. Täyttö suoritetaan kerroksittain ja tiivistetään huolellisesti. Koneellista tärytystä ei tule käyttää kuin alueella, joka ulottuu maanpinnasta 1 m:n syvyyteen. Tärylevyllä ei saa tiivistää aluetta, joka on 30 cm etäisyydellä pumppaamon seinästä. Ponttien poisto tulee tehdä huolellisesti siten, ettei noston aikana vaurioiteta pumppaamoa. Työssä käytetään tärytystä. Työkoneilla ei saa liikkua pumppaamon vieressä rakenteen rikkoutumisvaaran takia. Pumppaamon ympärille rakennetaan suunnitelman mukainen täyttö. Urakoitsija voi valita myös toisenlaisen rakennustavan, joka on hyväksytettävä työn valvojalla. Koneistotyöt Jätevedenpumppaamon toimittaja suorittaa lopullisen koneistojen ja pumppujen mitoituksen ja valinnan annettujen lähtötietojen perusteella. Koneistotyöt käsittävät kaikkien työselityksessä olevien laitteiden ja koneiden asennuksen ja hankinnan niin, että pumppaamo tulee näiden osalta täysin valmiiksi. Urakkaan kuuluvat koneet ja laitteet tulee asentaa toimittajien ohjeiden mukaan hyvää työtapaa noudattaen. Asennuksessa tulee erityisesti huomioida, että koneista aiheutuva tärinä ja melutaso ovat mahdollisimman alhaiset. Laitteet tulee lisäksi asentaa ja sijoittaa siten, että valvonta- ja huoltotoimenpiteet voidaan suorittaa vaivattomasti. Laitteet ja putkistot on asennettava tai tarvittaessa suojattava siten, ettei pumppaamolla normaalisti toimittaessa ole vaaraa niitä tahattomasti vahingoittaa. Koneet ja laitteet tulee varustaa turvalaitteilla, jotka täyttävät työturvallisuuslainsäädännössä, valtionneuvoston päätöksissä ja viranomaisten työturvallisuutta koskevissa ohjeissa olevat määräykset. Turvalaitteet tulee suunnitella siten, että ne eivät tarpeettomasti hankaloita laitteiston huoltoa. Pumppaamokaivo Pumppaamokaivon tulee olla tehdasvalmisteinen, konekelatusta lujitemuovista valmistettu kaivo, jonka halkaisija on Ø1800 mm. Pumppaamokaivon korkeus on 3500 mm. Pumppaamon toimittaja valitsee vastaavan laitekaivon omasta tuotevalikoimastaan. Putkistot ja venttiilit

19 19(23) Putkistot tehdään ruostumattomasta (SS 2333) ja haponkestävästä (SS 2343) teräksestä paineluokka PN 10 mukaisesti. Putkien mittojen tulee olla ISO- järjestelmän mukaisia. Pumpuilta lähtevät paineputket varustetaan yksisuunta- ja sulkuventtiileillä. Sulkuventtiilit varustetaan käsikahvoilla tai -pyörillä. Kaikkien venttiilien tulee olla jätevesikäyttöön tarkoitettuja, sekä samaa nimelliskokoa ja paineluokkaa, kuin putket, joihin ne liitetään. Putkistot ja niihin liittyvät varusteet on kiinnitettävä ja tuettava rakenteisiin niin, etteivät ne pääse missään käyttöolosuhteessa liikkumaan eikä murtumia pääse syntymään. Tuenta tehdään SFSstandardien mukaisilla kannakkeilla. Putkisto tuetaan seinään ja kattoon ruostumattomilla kiinnikkeillä. Kannattimet ja kiinnikkeet eristetään putkista kumi- tai muovieristeellä. Pumput Pumppaamoon asennetaan 2 kpl jäteveden uppopumppuja, joille järjestetään vuorottelu. Mitoitusvirtaama tulee hoitaa yhdellä pumpulla. Mitoituksessa valittiin Grundfosin SEG B AUTOadapt repijäpumput. Hankittavien pumppujen on oltava ominaisuuksiltaan mitoitusta vastaavia. Pumppujen toimittaja valitsee mitoituksen lähtötietoja perusteena käyttäen pumput omasta tuotevalikoimastaan. Pumput asennetaan laitteineen noudattaen valmistajan antamia ohjeita ja määräyksiä. Valittu pumpputyyppi tulee hyväksyttää rakennuttajalla. Pumppaamon toimittajan tulee tarkistaa ulkopuolisen paineputkiston mitoituksen toimivuus yhdessä valittujen pumppujen kanssa. Selvitys on liitettävä tarjoukseen. Pumppaamon ylivuoto Pumppaamon ylivuoto toteutetaan ylivuotoputkella pumppaamolle tulevan jätevesilinjan kaivosta. Ylivuotoputken päähän asennetaan takaisinvirtauksenestoventtiili (WaStop tai vastaava) Vesijohdot Kaikkien vesiputkien ja vesijohdon laitteiden on oltava Punkalaitumen kunnan ohjeiden mukaisia ja hyväksymiä. Rakentamisessa käytetään uusia, laadultaan hyviä ja hyviksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia ja tarvikkeita. Niiden tulee olla voimassa olevien suomalaisten standardien ja määräysten mukaisia. Ellei suunnitelmassa tai muussa työkohteen asiakirjassa ole toisin määrätty, on käytettävä vähintään nimellispaineelle PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita. Satuloiden, laippaliitosten jne. liitostarvikkeiden (pultit, mutterit, prikat ym.) on oltava haponkestävää laatua. Putkia ei saa asentaa jäätyneelle alustalle. Asennustyössä tulee noudattaa yleisen työselityksen lisäksi putken valmistajan ja julkaisussa "RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket. Asennusohjeet." annettuja ohjeita. Nykyiseen vesijohtolinjaan liityttäessä urakoitsijan on varmistettava vanhan linjan putkimateriaali ja putkikoko ennen liitoksen tekemistä. Liitokset nykyisiin vesijohtoihin tehdään uusilla venttiileillä. Työt tulee hoitaa siten, että alueen kiinteistöjen nykyinen vesijohto on käytössä rakentamisen aikana niin, ettei asutuksen veden saannille aiheudu kohtuutonta haittaa. Näkökohta tulee ottaa huomioon eri työvaiheiden aikatauluissa Vesijohdot muovista Vesijohdot rakennetaan kokonaan sinisestä tai siniraidallisesta, perusväritykseltään mustasta putkesta. Vesijohtoputkena käytetään PEH PN-10 paineputkea, jonka saumat hitsataan (joko puskuun tai

20 20(23) sähköhitsausmuhveilla). Hitsaustyötä saavat tehdä vain ammattimiehet, jotka ovat antaneet näytteen hitsaustaidostaan ja jotka rakennuttaja on hyväksynyt. Vesijohdon asennussyvyys on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Mikäli vesijohto asennetaan tätä lähemmäs maanpintaa, tulee lämmöneristystarpeesta neuvotella tilaajan valvojan ja suunnittelijan kanssa ks. kohta Tonttiliittymät rakennetaan halkaisijaltaan 40 mm putkesta. Putkina käytetään PEH-10 paineputkea. Tonttiliittymät rakennetaan noin metrin tontin puolelle. Tonttiliittymän alkuun asennetaan sulkuventtiili ja karanjatko, vesijohdon pää tulpataan pistoliittimellä ja kierretulpalla ja merkitään tukevalla puupaalulla. Tonttiliittymien maaleikkaus/kallioleikkaus sekä täyttötyöt kuuluvat urakkaan. Rakennuttaja tekee tonttihaarojen liitostyöt tarvikehankintoineen ja asennuksineen. Vesijohtojen tuenta kuuluu urakoitsijalle. Vesijohdot tuetaan muhvilukoin. Vesijohtolinjojen vapaaksi jäävät päät (jatkolinjavaraukset) tulpataan ja tuetaan Vesijohdon desinfiointi Vesijohtojen desinfiointi suoritetaan hyväksytyn painekokeen jälkeen InfraRYL 2010 mukaisesti (SFS 3115). Rakennuttaja suorittaa vesijohtoverkoston huuhtelun ja ottaa näytteet veden puhtaudesta. Veden laboratoriotutkimukset maksaa urakoitsija. Urakoitsija suorittaa verkoston painekokeet kustannuksellaan. Rakennuttaja antaa painekokeessa tarvittavan veden Vesijohdon laitteet Vesijohtoon liitettävien laitteiden tulee paineenkestävyydeltään, materiaaliltaan ja pintakäsittelyltään vastata kohteessa olevaa vesijohtoputkea ja täyttää yleiset materiaalivaatimukset. Kaikki käytettävät liitostarvikkeet on oltava haponkestävää laatua. Vesijohtoverkossa käytettävät venttiilit ovat kumiluistiventtiileitä. Sulkuventtiilien tulee olla tiiviitä, toimintavarmoja sekä hyvin suojattuja korroosiota vastaan. Niiden tulee olla myötäpäivään sulkeutuvia. Venttiilien karan tulee olla ruostumatonta terästä ja varren on oltava säädettävä. Linjasulkuventtiilien paikat on merkitty piirustuksiin. Venttiilit merkitään maastoon rakennuttajan käyttämän mallin mukaan ja runkolinjan venttiilit varustetaan valurautaisin venttiilihatuin. Tonttihaarojen venttiilit puolestaan varustetaan signaalihatuin. Urakoitsija asentaa venttiilikarojen suojaputket. Venttiilien merkkikilvet hankkii rakennuttaja ja asentaa urakoitsija. Venttiilien tulee olla rakennuttajan hyväksymiä malleja. Pumppaamon vesijohto varustetaan sulkuventtiilillä ja vesipostilla (Pa-Ve 1040 Pave VP2 tai vastaava) Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vesijohdon vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vesi- ja viemärijohtojen tarkemittaukset suorittaa urakoitsija. Urakoitsijan tulee huolehtia tiedonkulusta siten, että kyseiset työt tulevat suoritetuiksi ennen kaivantojen täyttämisiä. Vesijohdon tiiviys varmistetaan painekokeella Infra-RYL 2006 mukaisesti. Painekoe tehdään kaikille uusille paineviemäreiden ja vesijohtojen johto-osille urakoitsijan kustannuksella. Painekokeen suorittaa vesihuoltolaitos urakoitsijan kustannuksella.