Siimasta verkoksi. Siimasta verkoksi Pyörä- ja kävelyväylien parhaat ratkaisut

Transkriptio

1 86

2 Siimasta verkoksi 87 Siimasta verkoksi Pyörä- ja kävelyväylien parhaat ratkaisut 5

3 88 Väylien suunnittelu Väylän suunnittelu lähtee funktiosta Tie- ja katuverkko koostuvat eritasoisista väylistä sekä niitä yhdistävistä liittymistä. Soveltamalla oikein erilaisia väylätyyppejä ja ottamalla huomioon koko liikennejärjestelmä mahdollistetaan käytännöllinen ja turvallinen liikkuminen. Vallitseva liikennepolitiikka ohjaa liikennejärjestelmän kehitystä. Se konkretisoituu tehtyjen valintojen kautta ja näkyy esimerkiksi siinä, miten eri liikennemuodot otetaan huomioon eri väyläratkaisuilla. Väyläsuunnittelussa päästään parhaaseen lopputulokseen, kun väylä palvelee käyttötarkoitustaan oikein. Väylän funktio kuvaa sen toiminnallisuutta eli kertoo, onko väylän tarkoitus olla korkeatasoinen pääväylä, liikennettä pienemmiltä väyliltä keräävä kokoojakatu vai tonteille johdattava katu, ja onko se osa runkoverkkoa vai onko väylän tarkoituksena mahdollistaa kohteen saavutettavuus. Funktion lisäksi on tarkasteltava väylän potentiaalisia käyttäjiä ja heidän kulkutapojaan sekä sitä, millaisiin matkoihin väylää käytetään. Kaupungin eri vyöhykkeet vaikuttavat osaltaan siihen, onko alueella järkevää priorisoida kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä tai henkilöautoliikennettä. Väylän funktio ja käyttäjät määräävät, millaiset rakenteelliset ratkaisut väylälle tehdään. Väylän mitoituksen täytyy tukea sen tarkoitusta ja käyttöä. Väylän funktio ja käyttäjät määräävät, millaiset rakenteelliset ratkaisut ovat sopivimpia. 1 Väylän toimivuus 1 Houtenissa on pyöräilijöille ja autoilijoille tarkoitetuilla tonttikaduilla havaittu toimivaksi ratkaisuksi rakentaa kaarteita tai sivuttaissiirtymiä, jotta nopeudet pysyvät alhaisina. Lisäksi pyritään siihen, että asuinalueilla on korkeintaan 75 metrin pituisia suoria katuosuuksia. Nämä hidastustoimenpiteet tukevat katujen funktiota hitaasti liikennöitävinä ja viihtyisinä väylinä asuinalueilla. 2 Väyläsuunnittelu voidaan nähdä kolmen osatekijän eli väylän funktion, käyttäjäryhmien ja rakenteellisten ratkaisujen summana. Väylän toimivuuden kannalta kaikki nämä osatekijät on otettava tasapuolisesti huomioon suunnittelussa. Funktio Rakenteelliset ratkaisut Käyttäjät 2

4 Siimasta verkoksi 89 Myös pyörä- ja kävelyväylät täytyy suunnitella Autoliikenneväylien tapaan myös pyörä- ja kävelyväylät täytyy suunnitella funktion ja käytön näkökulmasta. Ne eivät voi olla vain muun liikenne- ja katusuunnittelun sivutuotteita. Mikäli tavoitteena on luoda esimerkiksi nopea pyöräily-yhteys asuinalueelta keskustaan, on väylän poikkileikkauksessa varattava vaatimuksia vastaava tila pyöräilyn pääväylälle. Kadun hierarkiasta ja käyttötarkoituksesta riippuen rakennetaan joko kaksisuuntainen pyörätie tai sijoitetaan molemmin puolin katua yksisuuntaiset pyörätiet. Pyöräilyn pääväylä voi olla myös erillään autoliikenteestä kulkeva kaksisuuntainen pääväylä, jonka rinnalla on erikseen jalkakäytävät. Kaikissa tapauksissa rakenteelliset ratkaisut on mietittävä väylän funktion ja käytön mukaan. Samalla lailla tulee suunnitella myös jalankulkuväylät. Jos kävelijöitä on paljon, heille pitää varata tilaa. Tällöin jalkakäytäviä tulee leventää tai katu varata kokonaan jalankulkijoiden käyttöön. Samoin asuinalueilta keskustaan tulevien jalankulun pääväylien rakenteelliset ratkaisut tulee miettiä tarkoituksen ja käytön mukaan. Väyläsuunnittelun vaiheet Mikä on väylän funktio? pääväylä, kokoojatai tonttikatu nopeus, saavutettavuus 3 Kun väylällä on paljon kävelijöitä, pitää suunnittelu tehdä heidän ehdoillaan. Geneven pääkatu, Rue du Stand, on kävelijöiden suosiossa ja suurin osa kadusta onkin kävelijöiden käytössä. Ketkä ovat käyttäjiä, miten väylää käytetään moottoriajoneuvot, pyöräilijät, kävelijät työ- ja asiointimatkat, vapaa-ajan matkat Rakenteelliset ratkaisut millainen on väylän poikkileikkaus mitä liikennemuotoja priorisoidaan millä ratkaisuilla tuetaan funktiota 4 Houtenissa on ollut tavoitteena, että mahdollisimman moni keskustaan tuleva käyttää pyörää. Keskustan pääkatu on suunniteltu pyöräilijöiden ehdoilla eikä autoliikenne ole sallittu pääkadulla. 3 4

5 90 5 & 6 Liikennesuunnittelussa on otettava huomioon liikenteen rooli kaupungin eri vyöhykkeillä. Väylien funktio muodostuu niiden perusteella. Jotta hitaiden yhteyksien verkko toimii, liikennejärjestelmässä pitää olla myös korkean kapasiteetin ja nopeiden yhteyksien verkosto. (Vas. Houten, oik. Freiburg)

6 Siimasta verkoksi 91 Pyöräverkko Pyöräverkon laatutekijät Toimiva pyöräverkko edellyttää erilaisten tekijöiden huomioon ottamista. Näitä ovat nopeus, turvallisuus sekä käytön mukavuus ja ympäristön viihtyisyys. Nämä kaikki laatutekijät huomioon otettuna ja tasapainoisesti toteutettuna voidaan mahdollistaa laadukas ja käyttäjäystävällinen pyöräverkko. Tarkoituksenmukainen pyöräverkko palvelee paremmin myös sähköpyörien käyttäjiä, joiden määrä on koko ajan kasvamassa. Sähköpyörän keskinopeus on tavallista pyörää korkeampi, joten pyöräverkon tulee mahdollistaa sujuva liikkuminen. Sähköpyörät myös parantavat ajomukavuutta ja lisäävät potentiaalisten pyöräilijöiden määrää. Laatutekijä Tarkennus Selitys Nopeus Turvallisuus Suorat yhteydet Tasainen nopeus Onnettomuusriskin minimointi Suosituimpien kohteiden välillä on laadukkaat ja nopeat pyöräily-yhteydet. Lisäksi mutkien ja jyrkkien käännösten määrä on minimoitava. Väylä on suunniteltava siten, että liikkuja voi pitää yllä riittävää keskinopeutta mahdollisimman vähin pysähdyksin. Konfliktin mahdollisuus moottoriajoneuvojen kanssa on minimoitava väylällä. Väylillä, joilla pyörien ja moottoriajoneuvojen ajonopeudet eroavat toisistaan merkittävästi, suositellaan erottelua. Pyörien ja moottoriajoneuvojen yhdistetyllä väylällä kulkutapojen ajonopeuksien tulee olla lähellä toisiaan. Erotellulla väylällä on erityisesti kiinnitettävä huomiota näkyvyyteen. Viiveiden minimointi Normaaleissa olosuhteissa pyöräilijän tulisi pystyä liikkumaan väylällä suunniteltua nopeutta. Mukavuus Suoraviivaisuus Tasaisuus Väylien on oltava riittävän leveitä ja tarpeetonta mutkaisuutta on vältettävä. Väylien pinnan on oltava tasainen, reunakivien ylityksiä ei pitäisi olla. Suojautuminen haitoilta Pyöräilijöiden erottaminen moottoriajoneuvoista pienentää pyöräilijän altistumista haitallisille lähipäästöille ja melulle. 7 Suojautuminen säältä Sosiaalinen turvallisuus Tuulelta suojautuminen ja lisäksi talvella liukkauden torjunta on otettava huomioon. Väylät ovat valaistuja, hyvin kunnossapidettyjä ja lähellä asutusta. 7 Houtenissa on kiinnitetty huomiota erityisesti pyöräverkon laatuun. Pyörä on useimmilla kaupungin sisäisillä matkoilla nopein vaihtoehto, ja matkanteko on korkeatasoisesti rakennetun ympäristön ansiosta viihtyisää. Pyöräilymääriin suhteutettuna Hollanti on maailman turvallisimpia pyöräilymaita. (Houten) Viihtyisyys Esteettisyys Liikenteen haittojen vähentäminen Järvien, jokien, puistojen ja muun luonnon hyödyntäminen parantaa viihtyisyyttä. Viihtyisyys voi toisinaan vaatia erottelua, vaikka moottoriajoneuvojen määrät ja nopeudet väylällä olisivatkin pieniä. Lisäksi erottelulla voidaan vähentää altistumista melulle ja haitallisille päästöille.

7 92 Nopeus ja viihtyisyys avaintekijöinä Pyöräliikenteen nopeuden kannalta merkittäviä tekijöitä ovat suorat yhteydet ja reitit sekä mahdollisimman korkea ja tasainen keskinopeus. Väyläsuunnittelussa tulisi suosia ratkaisuja, joilla erityisesti yleisimpien määränpäiden välinen etäisyys minimoituu. Moottoriliikenteen valtaväylien estevaikutus tuo yleensä eniten haasteita nopeiden pyöräily-yhteyksien rakentamiselle. Sujuvan pyöräliikenteen takaamiseksi on tärkeää luoda selkeä kokonaisverkkohierarkia. Pyöräverkkohierarkiaa ei pidä rakentaa erillisenä, vaan sen tulee olla osa koko katuverkkohierarkiaa. Väylän poikkileikkauksen tulee muuttua väylän hierarkian ja käyttötarkoituksen muuttuessa. Tärkeitä eivät ole mahdollisimman suuret kilometreissä mitatut pyöräväylien pituudet, vaan väylien looginen ja mahdollisimman tehokas sijoittelu. Suorat ja nopeat pääväylät kuljettavat suurimman osan pyöräliikenteestä tehokkaasti, kun pienemmät kokoojaväylät toimivat liikenteen välittäjinä kohti pääväyliä. Kun liikennemäärät ja nopeudet ovat pienet, myös sekaliikenne on toimiva ratkaisu. Kaikkien väylien ei tule olla pääväylätasoisia. Mutta tärkeää on, että pääväylien laatutaso on korkea. Pyöräilyn kulkutapaosuuden nostaminen edellyttää pyöräilyn houkuttelevuuden lisäämistä. Mukavuutta voidaan parantaa keskittymällä väylien laatuun ja liittymien toimivuuteen. Laadukasta väylää ajaessaan pyöräilijä voi edetä joutumatta tarpeettomasti hidastamaan tai pysähtymään. Väylän tasaisuus ja suoruus tukevat liikkumisen sujuvuutta. Väylien viihtyisyyttä voidaan parantaa rakentamalla ne erilleen autoliikenteestä kauniisiin ympäristöihin vesistöjen, puistojen ja asuinalueiden lähelle. Se lisää myös väylän turvallisuutta. Melulle ja päästöille altistumista voidaan vähentää myös antamalla pyöräilijöille etuuksia liittymissä. 8 8 Pidemmillä etäisyyksillä pyöräilyn houkuttelevuutta voidaan parantaa tarjoamalla korkeatasoisia ja nopeita yhteyksiä, joiden viihtyisyyteen on panostettu. (Strasbourg) 9 Kööpenhaminassa pyöräilyn infrastruktuuri on suunniteltu yhtä korkeatasoisesti kuin moottoriliikenteen ratkaisut. Pyöräily on keskustassakin nopeaa ja helppoa korkeista liikennemääristä huolimatta. 9

8 Siimasta verkoksi 93 Turvallisuus ennen kaikkea Turvallisuuden nollavision perusperiaate on se, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Pyöräilyn kannalta turvallisuus onkin tärkeä perusedellytys, jotta pyöräily säilyttää houkuttelevuutensa ja asemansa kestävänä liikkumismuotona. Pyöräilijällä on varsin vähän suojaa antavia varusteita, joten onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseen on panostettava. Väylien turvallisuudessa tärkeässä osassa ovat selkeät säännöt, miten liikenneympäristössä tulee toimia. Liikenneympäristö on muokattava mahdollisimman selkeäksi ja yksiselitteiseksi, jotta ihminen osaa liikkua turvallisesti ilman sääntökirjaa. Kun ratkaisut ovat systemaattisia ja yksiselitteisiä, ne ohjaavat liikkujaa tekemään päätöksiä oikein ja nopeammin. Erityisesti nopeuksien kasvaessa reagointiin käytettävissä oleva aika vähenee, jolloin riski virheiden tekemiseen lisääntyy. Pyöräliikennettä tulee ohjata liikennemerkein samoilla periaatteilla kuin autoliikennettäkin, jotta pyöräilijät tietävät oman paikkansa ja muun muassa väistämisvelvollisuutensa liikenteessä. Yleensä turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on erotella pyöräily moottoriliikenteestä ja kävelystä omalle väylälleen. Jos esimerkiksi tilanpuutteen vuoksi pyöräilyn ja autoliikenteen erottelu ei ole mahdollista, tulee ajoneuvojen väliset nopeuserot minimoida. Kohtaamisonnettomuudet ovat useimmiten seurauksiltaan vakavimpia onnettomuuksia. Täten kaksisuuntaisilla pyöräteillä on kiinnitettävä huomiota riittävään väylän leveyteen ja ohjaavuuteen tai harkittava mahdollisuutta ajoratojen erotteluun tai väylän muuttamiseen yksisuuntaiseksi. Vastaantulevasta liikenteestä aiheutuvat ongelmat poistuvat yksisuuntaisella väylällä. Myös sosiaalinen turvallisuus tulee ottaa huomioon väyläverkon suunnittelussa. Asutuksen läheisyys ja valaistus lisäävät sosiaalisen turvallisuuden tunnetta väylällä, samoin kuin toimiva kunnossapito. Valaistus parantaa myös liikenneturvallisuutta, kun näkyvyys väylällä paranee Onnettomuudet vastaantulevien ajoneuvojen välillä ovat yleensä vakavia. Kahden pyöräilijän kohtaamisonnettomuuden riskiä voidaan vähentää tekemällä korotettu erottelukaista kaksisuuntaisen pyörätien keskelle. Tämä on toimiva käytäntö esimerkiksi tilanteissa, joissa pyörätie on mutkainen tai ennen liittymiä, joissa joudutaan ylittämään vilkasliikenteinen tie. (Groningen)

9 94 Pyöräilyn laadukas pääväylä Pääväylät ovat järjestelmän selkäranka Pyöräilyn pääväylät muodostavat runkoyhteydet pyöräilylle samalla tavalla kuin päätiet ja pääkadut moottoriliikenteelle. Jotta pääväylät voivat toimia laadukkaina pyöräilyn runkoyhteyksinä keskustaan, täytyy niiden suunnittelussa ottaa huomioon kolme ominaisuutta: nopeus, käytettävyys ja turvallisuus. Pyörän ajonopeus on autoon verrattuna pienempi, mutta liikenteen sujuvuuden sekä suorien reittien, nopean pysäköinnin ja lyhyiden odotusaikojen ansiosta pyöräily on kilpailukykyinen yllättävänkin pitkillä matkoilla. Pääväylien nopeutta voidaan parantaa linjauksilla, etuuksilla, opastuksella ja visuaalisella ohjauksella. Näillä nopeutetaan erityisesti sellaisen käyttäjän matkantekoa, joka ei tunne reittiä. Opastuksen avulla voidaan tarjota myös tietoa siitä, kuinka pitkä matka määränpäähän on. Kehittyneimmät opastusjärjestelmät auttavat ylläpitämään sellaista pyöräilynopeutta, jolla pyöräilijä pääsee ohittamaan liikennevaloliittymät vihreässä aallossa. Kun pyöräilyn pääväylällä voi pitää yllä tasaista keskinopeutta eikä pyöräilijän tarvitse useasti vähentää nopeuttaan tai pysähtyä, myös pyöräilyyn käytetty energia minimoituu. Väylälle voidaan antaa laadun varmistamiseksi myös mitattavia suureita, joita voivat olla esimerkiksi todennäköisten pysähdysten määrä kilometrin matkalla ja todennäköisyys joutua pysähtymään liittymässä. Tasaisuus on väylälle tärkeä ominaisuus, jotta pyöräilijä pystyy ylläpitämään tasaista keskinopeutta. Laadukkaalla väylällä pinta on tasainen sekä hyväkuntoinen, eikä liittymien läpi ajettaessa tarvitse ylittää reunakiviä. Ylämäet vähentävät pyöräilyn houkuttelevuutta, mutta topografiaan ei yleensä voida vaikuttaa. Jos korkeita mäkiä kierretään, voidaan nyrkkisääntönä pitää, että metrin nousun välttääkseen pyöräilijä suostuu kiertämään 10 metriä pidemmän lenkin. Pääväylän mukavuutta voidaan lisätä myös lisäämällä kasvillisuutta väylän varrelle. Ihminen valitsee pyörän sitä herkemmin, mitä kilpailukykyisempi pyörä on autoon verrattuna nopeudessa, käytettävyydessä ja turvallisuudessa. Turvallisuuden kannalta pyöräilyn pääväylän on oltava riittävän leveä, eikä siinä saa olla tavoitenopeudella ajettaessa liian jyrkkiä käännöksiä tai kaarteita. Koska liittymissä tapahtuu suurin osa pyöräilyn onnettomuuksista, ne on suunniteltava mahdollisimman turvallisiksi. Turvallinen liittymä ohjaa tienkäyttäjää tekemään oikeita ratkaisuja liittymään tultaessa, siitä läpi ajettaessa sekä uudelle väylälle liityttäessä. Konfliktipisteiden määrän minimointi pääväylällä on yksi lähestymistapa liikenneturvallisuuden parantamisessa, johon voidaan vaikuttaa liittymätyypin valinnalla. Konfliktien todennäköisyyttä voidaan vähentää näkemää parantamalla, jolloin tienkäyttäjät saadaan toistensa näkökenttään. Kun tienkäyttäjät näkevät toisensa, he pystyvät ennakoimaan paremmin toistensa liikkeitä. 11 Hollannissa pyöräväylät on jaettu eri luokkiin. Korkeimmalla hierarkiassa ovat laadukkaat ja nopeat pyöräilyväylät, jotka toimivat pyöräilyn runkoyhteyksinä asuinalueelta keskustaan. (Groningen) 11

10 Siimasta verkoksi Houtenin pääkatu koostuu leveästä pyörätiestä, jota reunustavat jalkakäytävät. Pääkadulta on myös suora yhteys rautatieaseman katettuun pyöräpysäköntitilaan, joka sijaitsee suoraan laiturien alapuolella.

11 96 Turvallisuuden tunne väylällä Keskinopeus Pysähdyksien määrä / km Jatkuvuus Opasteiden määrä Opasteiden laatu Informaatioarvo Oikoreitit Pyöräilijän etuudet Odotusajat liittymissä Reunakivien korkeus Pinnan tasaisuus Topografia Pysäköinti lähtöpaikassa ja määränpäässä Määrä ja laatu Saavutettavuus Liityntä Valaistus Sosiaalinen turvallisuus Esteettisyys Selkeä väylähierarkia Visuaalinen ohjaus Väylän leveys Mutkaisuus, käännökset Melu ja päästöt Turvallisuus Ohjaavuus Konfliktipisteiden määrä Näkyvyys Yksisuuntainen pyörätie soveltuu pyöräilyn pääväyläksi kaupungin keskustamaisiin taajamiin. Väylällä sekä liittymissä pyöräliikenne kulkee muun liikennevirran mukana loogisesti, mikä myös vahvistaa pyöräilyn roolia osana ajoneuvoliikennettä. Erityisesti risteäminen helpottuu. 14 Laadukas pyöräilyn pääväylä tulee keskustan ytimeen, josta on edelleen hyvät yhteydet muualle kaupunkiin. Pääväylän varrella on myös hyvät mahdollisuudet pyöräpysäköintiin. Kuvassa Kööpenhaminan tärkeä kaupallinen keskus Strøget, jonka saavutettavuus pyörällä on hyvä joka suunnasta. Strøgetillä pyöräily on kielletty päiväsaikaan.

12 Siimasta verkoksi Nørrebrogade Kööpenhaminassa on suosittu pyöräilyn pääväylä. Molemmin puolin vilkasta katua kulkevat leveät yksisuuntaiset pyörätiet. Erityisesti työmatkaliikenteessä kadun pyöräilymäärät ovat maailman kärkitasoa.

13 98 Pyöräilyn laatuväylän ominaisuuksia Pyöräpysäköinti Mahdollisuus laadukkaaseen ja turvalliseen pysäköintiin on pyöräilyn pääväylän tärkeä ominaisuus. Pidempiaikaiseen säilytykseen tarkoitetuissa pyöräpysäköintipaikoissa tulisi olla mahdollisuus säilyttää pyörää sisätiloissa tai katoksessa. Lisäksi pitäisi olla mahdollisuus pyörän lukitsemiseen rungosta. Lyhyempiaikaisessa säilytyksessä tärkeää on helppo saavutettavuus ja sijainti lähellä määränpäätä. Eritasoliittymä Kun pyöräilyn pääväylä risteää vilkkaan kokoojakadun tai korkeampitasoisen tien kanssa, on turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi perusteltua ratkaista risteäminen eritasojärjestelyillä. Eritasoliittymä on pyöräilyn kannalta turvallisin ratkaisu risteämiskohtiin. Liityntä Pyöräily ja joukkoliikenne voivat tukea toisiaan toimivan liitynnän ansiosta. Hyvät pyöräily-yhteydet joukkoliikennepysäkeille ja turvallinen pyöräpysäköinti parantavat kummankin liikennemuodon houkuttelevuutta. Valaistus Riittävin välein asennetut valaisimet parantavat pimeään aikaan näkyvyyttä väylällä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Valaistuja väyliä on myös mukavampi käyttää ja sosiaalinen turvallisuus paranee. Etuajo-oikeus Pääväylällä ajaessaan pyöräilijällä tulee olla etuajo-oikeus ylittäessään tonttikatuja ja hiljaisempia kokoojakatuja. Keskinopeuden ylläpito helpottuu, kun pysähdyksiä väylää ajettaessa on vähän. Lisäksi kiihdyttäminen uudelleen tavoitenopeuteen vie pyöräilijän energiaa. Asutus Asuinalueen läpi kulkeva pyöräväylä on sekä saavutettavuudeltaan hyvä että sosiaalisesti turvallinen. Väylän hyvä saavutettavuus lisää pyöräilyn houkuttelevuutta ja vähentää moottoriliikennettä asuinalueen viihtyisyyden parantuessa. Mutkien ja käännösten välttäminen Jyrkät mutkat ja käännökset huonontavat pyöräilyn turvallisuutta, koska ne lisäävät väylältä suistumisen ja kohtaamisonnettomuuksien riskiä. Kun mutkat ja käännökset ovat luontevia, pyöräilijä voi ylläpitää tasaista keskinopeutta.

14 Liittymän ohjaavuus Laadukkaan pääväylän varrella olevien liittymien on oltava selkeitä, jotta pyöräilijä tietää jo hyvissä ajoin liittymään tullessaan, miten liittymä ylitetään. Ohjaavuutta voidaan parantaa pintamateriaalien, -värjäysten tai korotusten avulla. Esimerkiksi yksisuuntaisen pyörätien jatkaminen liittymän yli värillisenä pyöräkaistana on toimiva ratkaisu. Liikennevalo-etuudet Pyöräilyn pääväylällä voidaan käyttää esimerkiksi vihreää aaltoa tai antaa valo-ohjatuissa liittymissä pyöräiljöille nopeammin vihreää kuin muulle ajoneuvoliikenteelle. Lisäksi voidaan käyttää automaattisia järjestelmiä pyöräilijän tunnistamiseen, jolloin pyöräilijän ei tarvitse painaa nappia saadakseen valon vaihtumaan vihreäksi. Hyvät näkemät liittymissä Kasvillisuus pyöräilyn pääväylän varrella lisää väylän viihtyisyyttä, mutta kasvillisuutta tulee välttää liittymäalueilla. Korkea ja tiheä kasvillisuus huonontaa näkemää liittymäalueella, jolloin liikkujat eivät välttämättä havaitse toisiaan ajoissa. Jos liittymäalueelle jätetään kasvillisuutta, lajikkeiden tulee olla sellaisia, ettei kasvillisuus kasva yli puolen metrin korkuiseksi. Siimasta verkoksi 99 Pinnan tasaisuus Pintamateriaalin tasaisuus vaikuttaa pyöräilyn viihtyisyyteen. Asfaltti on pintamateriaalina miellyttävä pyöräillä. Erilaisten kivimateriaalien käytössä on syytä ottaa huomioon, etteivät laattojen saumat aiheuta katuun epämiellyttäviä töyssyjä. Liittymän ylittämisen turvallisuuden ja mukavuuden kannalta reunakiviä on vältettävä pyöräväylällä. Loogisuus Viitoitus Keskusta-alueella pyöräväylän toimivuuteen ja turvallisuuteen vaikuttaa erityisesti se, että väylällä kulkeminen on loogista. Yksisuuntaisella pyöräväylällä ja pyöräkaistalla liikkuminen ja risteäminen on johdonmukaista muun ajoneuvoliikenteen kanssa, jolloin myös muut liikenteen käyttäjät pystyvät helpommin ennakoimaan pyöräilijän liikkeitä. Viitoitus ja opastus on tärkeä osa laadukasta pyöräväylää. Laadukas ja runsas viitoitus on myös toimiva markkinointikeino ja lisää pyöräilyn asemaa varteenotettavana liikennemuotona. Kiertoliittymä Eritasoratkaisu on turvallisuuden kannalta paras ratkaisu, mutta kiertoliittymä on myös turvallinen ja lisäksi edullinen vaihtoehto. Yksikaistainen kiertoliittymä ilman erillistä pyöräkaistaa on todettu pyöräkaistallista liittymää turvallisemmaksi, sillä pyöräilijät ja autoilijat kulkevat samalla kaistalla, eivätkä joudu risteämään. Pysäköinti kaupunkikeskustassa Keskustassa pyörä pysäköidään yleensä asioinnin ajaksi, jolloin pysäköinti on melko lyhytaikaista. Pieniä pysäköintipaikkoja tulee olla runsaasti, jotta pyöräilijä pääsee lähelle kohdetta. Suuremmat pysäköintikeskukset on hyvä sijoittaa ensisijaisesti suosittujen kohteiden yhteyteen. Pysäköintipaikkoihin tulee päästä helposti pyöräilyn pääväylältä ja palveluiden on oltava hyvin saavutettavissa.

15 100 Kaksisuuntainen pyörätie Kaksisuuntainen pyörätie mahdollistaa laadukkaan pääväylän, joka on turvallinen ja viihtyisä. Viihtyisiä ja nopeita yhteyksiä Kaksisuuntainen pyörätie voi kulkea eroteltuna väylänä muun ajoneuvoliikenteen rinnalla tai omana reittinään. Jälkimmäisenä mainitulla ratkaisulla voidaan tehdä kilpailukykyisiä oikoreittejä, joiden avulla kohteiden välimatka pyörällä on lyhyempi kuin autolla ja reitti näin houkuttelevampi. Koska pyörätiet ovat moottoriliikenteestä erotettuja, ne mahdollistavat turvallisen ja nopean liikkumisen esimerkiksi asuinalueiden ja kaupunkikeskustan välillä. Ne sopivat hyvin myös vapaa-ajan pyöräilyyn, sillä ne tarjoavat miellyttävän ympäristön virkistäytymiselle. Jalkakäytävä voi kulkea kaksisuuntaisen pyörätien varrella, mutta pyöräily ja kävely on kuitenkin hyvä erottaa rakenteellisesti, jos liikennemäärät ovat suuret. Lisäksi pyöräilyn nopeudet voivat nousta väylällä melko korkeiksi. Riskinä vastaantuleva liikenne sekä liittymät Kaksisuuntaisella pyörätiellä yhden turvallisuusriskin muodostavat vastaantulevat pyöräilijät, erityisesti pimeällä. Siksi on tärkeää osoittaa kaistamerkinnöillä pyöräilijän paikka väylällä. Jos kaksisuuntaisen pyörätien rinnalla kulkee jalkakäytävä, myös jalankulkijan paikka on osoitettava selkeästi. Jalankulkua pyörätiellä ei tule sallia kuin sellaisilla osuuksilla, joilla on vähän jalankulkijoita. Risteämiset autoliikenteen kanssa tulee toteuttaa selkeästi ja turvallisesti. Paljon liittymiä sisältävän moottoriliikenneväylän varrella kulkeva pyörätie on riskialtis onnettomuuksille liittymien kohdalla. Omilla väylillään kulkevien moottoriajoneuvojen ja pyörien ei tarvitse ottaa toisiaan huomioon, mutta liittymien kohdalla tapahtuva liikennemuotojen risteäminen voi johtaa yllättäviin konflikteihin. Kaksisuuntaisten pyöräteiden erityispiirteitä: Kaksisuuntaiset pyörätiet ovat viihtyisiä, erityisesti muusta liikenteestä eroteltuna. Väylällä ajaessaan pyöräilijä on turvassa. Ne voivat viedä pyöräilijät pois autoilijoiden näköpiiristä. Turvallisuuden kannalta heikoin kohta on liittymissä. Kaksisuuntaisilla pyöräteillä on kohtaamisonnettomuuden vaara, mutta toisaalta leveä väylä antaa tilaa turvalliselle ohittamiselle. 16 Kaupunkiraiteen varrelle rakennettu kaksisuuntainen pyörätie, joka on erotettu täristävällä materiaalilla jalankulkuväylästä. (Strasbourg) Viihtyisä kaksisuuntainen pyörätie luonnon keskellä. Vastakkaiset suunnat on eroteltu keskiviivalla. Erottelu kävelijöiden ja pyöräilijöiden välillä on tehty selkeäksi kasvillisuutta käyttäen. (Freiburg)

16 Siimasta verkoksi 101 Suositeltu käyttö Kaksisuuntaiset pyörätiet soveltuvat hyvin erityisesti taajaman ulkopuolelle ja reuna-alueille, joissa autojen nopeudet ovat suuria. Kaksisuuntaiset pyörätiet sopivat myös pääväyliksi keskustaan tultaessa sekä silloin, kun pyöräväylä kulkee erillään autoliikenteestä. Keskustassa autoliikennekaduilla kaksisuuntaisen pyörätien toteuttaminen vaatii hyvää suunnittelua, sillä tällöin kulkee vierekkäin ikään kuin kaksi katua, mikä tuo haasteita liittymäjärjestelyihin. Lähde: PRESTO Kaksisuuntaisen pyörätien tavoiteleveys on 2,5-4,0 metriä. Erottelu moottoriliikenneväylästä on suositeltua tehdä erottelukaistalla, jossa väyläosuuksilla on viihtyisyyttä parantavaa kasvillisuutta. 19 Oikeanlaisilla väyläratkaisuilla pyöräilystä saadaan turvallista, jolloin pyörällä voivat liikkua kaikki iästä riippumatta. Kööpenhaminassa käytetään myös paljon kuvassakin näkyviä laatikkopyöriä lasten ja tavaroiden kuljettamiseen. Kuva on Vihreältä reitiltä, joka on viihtyisä virkistysreitti, mutta jota käytetään myös paljon oikoreittinä työmatkaliikenteessä.

17 Esimerkki viihtyisästä kaksisuuntaisesta pyörätiestä. Jalankulun ja pyöräilyn erottelu on tehty sekä näkövammaisten että pyöräilijöiden hyvin havaitsemilla laatoilla.. Yksinkertainen tapa lisätä kaksisuuntaisen pyörätien turvallisuutta on erotella kulkusuunnat toisistaan tiemerkinnöillä. (Strasbourg)

18 Siimasta verkoksi Yksisuuntainen pyörätie mahdollistaa suurten pyöräilymäärien nopean ja turvallisen liikkumisen. Kuvassa on pyöräilyn pääväylä, joka kulkee keskustan ja yliopiston välillä. (Groningen)

19 104 Yksisuuntainen pyörätie Yksisuuntaisella pyörätiellä pyöräily on yhtä loogista kuin autoliikenne. Ratkaisu tarjoaa korkeatasoisen väylän esimerkiksi keskusta-alueella. Valttina loogisuus Yksisuuntaiset pyörätiet soveltuvat vilkkaasti ja nopeasti liikennöityjen moottoriliikenneväylien varsille sekä suosituille pyöräilyosuuksille kaupunkikeskustojen välille. Yksisuuntaisen pyörätien käyttäminen on loogista, koska siinä pyöräily kulkee muun ajoneuvoliikenteen kanssa samaan suuntaan. Se selkeyttää erityisesti risteyskäyttäytymistä, kun pyörät ajavat liittymissä samalla logiikalla kuin autot. Yksisuuntaista pyörätietä käytettäessä pyöräilijän paikka liikenteessä on yksiselitteinen, mikä korostaa pyöräilyn asemaa ajoneuvoliikenteenä. Yksisuuntaisella pyörätiellä pyöräilijän erottelu muusta ajoneuvoliikenteestä voidaan tehdä käyttämällä reunakiviä tai tilan salliessa esimerkiksi kasvillisuutta. Yksisuuntaisuuden vuoksi pyöräilyn keskinopeus pysyy melko korkeana, jolloin kapasiteetti melko kapeallakin pyörätiellä riittää suurille pyöräilymäärille. Turvallisuus Yksisuuntainen pyörätie tarjoaa muusta ajoneuvoliikenteestä eroteltuna turvalliset ja korkeatasoiset puitteet pyöräilyyn. Pyöräilyn turvallisuutta parantaa kaksisuuntaiseen pyörätiehen verrattuna se, että yksisuuntaisella pyörätiellä kohtaamisonnettomuuksien riski poistuu. Kahden pyöräilijän välillä vakavimmat onnettomuudet sattuvat konflikteissa vastaantulevien pyöräilijöiden kanssa. Liittymät ovat pyöräilijän kannalta liikenteen vaarallisimpia kohtia. Pyöräilyn loogisuus on yhteydessä myös turvallisuuteen. Yksisuuntaisella pyörätiellä liikutaan muun ajoneuvoliikenteen tapaan, jolloin pyöräilijöiden käyttäytyminen on ennustettavaa. Kun autoilija pystyy ennustamaan pyöräilijän liikkeitä, on pyöräilijän huomioon ottaminen helpompaa Eroteltu pyörätie tarjoaa laadukkaan väylän matkoille, joilla on suuret pyöräilijämäärät. Eroteltujen pyöräteiden tulisi olla sujuvia ja nopeita käyttää, jotta mahdollisimman moni valitsisi kulkutavakseen pyöräilyn henkilöautoilun sijaan. (Groningen) 23 Yksisuuntaiset pyörätiet mahdollistavat pyöräilylle loogisen ja johdonmukaisen liikenneverkon. (Zwolle) 23

20 Siimasta verkoksi 105 Suositeltu käyttö Yksisuuntainen pyörätie soveltuu hyvin pyöräilyn pääväylille esimerkiksi asuinalueiden ja keskusten välille reitin kulkiessa samalla kadulla autoliikenteen kanssa. Taajamissa yksisuuntainen pyörätie soveltuu sellaisten väylien varsille, joissa nopeudet ovat 40 km/h tai suuremmat. Jos liikennemäärät ovat suuria, on pyöräilyn fyysinen erottelu muusta ajoneuvoliikenteestä perusteltua pienemmilläkin nopeuksilla. Taajamien reuna-alueilla yksisuuntaiset pyörätiet toimivat myös suurempinopeuksisten väylien (60-80 km/h) varsilla, jotka ovat vilkkaasti liikennöityjä. Lähde: PRESTO Yksisuuntaisen pyörätien tavoiteleveys on 1,5-2,0 metriä. Kun moottoriliikenteen nopeudet ovat korkeita, voidaan pyörätien erotteluun käyttää leveämpää erottelukaistaa. Kaupunkikeskustoissa erotteluun riittää reunakivellä tehty tasoero Kööpenhaminan keskustassa pyöräilijät liikkuvat pääasiassa yksisuuntaisia pyöräteitä pitkin ja kulkevat sekä väylillä että liittymissä autojen kaltaisesti. Kööpenhaminassa pyöräilyn kulkutapa-osuus on 32 %.

21 106 Pyöräkaista Ratkaisu rajalliseen tilaan Pyöräkaista tarkoittaa visuaalisesti erotettua aluetta kadulla, jota vain pyöräilijällä on oikeus käyttää. Ratkaisu soveltuu kaduille, joilla ajetaan korkeintaan taajamanopeutta, liikennemäärät ovat tyypillisesti maltillisia ja raskasta liikennettä on hyvin vähän. Pyöräkaistoilla pyöräily on yksisuuntaisena yhtä loogista kuin moottoriajoneuvoliikennekin. Pyöräkaistaratkaisun etuina ovat sen selkeys, nopeus, joustavuus ja alhaiset rakennuskustannukset. Pyöräkaista on sopiva vaihtoehto yksisuuntaiselle pyörätielle, kun tarvitaan toimiva ratkaisu rajalliseen tilaan. Pyöräkaistan käyttämisen edellytyksenä on kuitenkin se, että turvallisuus väylällä otetaan huomioon. Pyöräkaista on ainoastaan pyöräilijöiden käytössä oleva, visuaalisesti erotettu tila, joka mahdollistaa turvallisen ja näkyvän liikkumisen. Lähde: PRESTO 2011 Merkinnät Pyöräkaistojen merkinnöistä on annettu eri maissa omat määräyksensä, mutta pääsääntöisesti pyöräkaistan tulee erottua selvästi muusta katuympäristöstä merkitsemällä se esimerkiksi joko jatkuvalla tai katkoviivalla. Lisäksi pyöräkaista merkitään pyöräsymbolilla, joka tulee maalata pyöräkaistaan sopivin välein ( metriä kaupunkialueella). Moottoriajoneuvoliikenteen nopeuksien ollessa korkeita (yli 50 km/h), on suositeltavaa merkitä pyöräkaistan ja moottoriliikenneväylän väliin suoja-alue. Autoilijoiden huomion herättämiseksi pyöräkaistoissa käytetään myös värillistä päällystettä joko koko kaistan matkalla tai ainoastaan liittymissä sekä vaaralliseksi havaituissa kohdissa. Yleisimpiä pyöräkaistan päällystämiseen käytettyjä värejä ovat punainen (Hollanti), sininen (Tanska) ja vihreä (Ranska). 26 Pyöräkaistoja suunniteltaessa on tärkeää, että kaistan leveys on riittävä. Paikallaan oleva pyöräilijä vie tilaa n. 0,75 metriä, mutta pyöräkaistan vähimmäisleveden tulisi olla 1,5 m. Tanskassa on havaittu, että pyöräilymääriin suhteutetut onnettomuusmäärät 2- tai 3-kertaistuvat, jos pyöräkaistat ovat liian kapeita (alle 1,2 m) Pyöräkaistaa voidaan käyttää taajaman ulkopuolella myös nopeammin liikennöidyillä teillä. Ratkaisu ei kuitenkaan sovellu vilkkaasti liikennöityjen teiden varsille. Pyöräilyn turvallisuuden takaamiseksi pyöräkaistan leveyden on oltava riittävä ja lisäksi voidaan käyttää autoilijoille omaa kaistaviivaa erottamaan pyöräkaista. (Gent) Taajamissa pyöräkaistat soveltuvat alle 30 km/h nopeudella liikennöityjen katujen varsille, kun tilaa on niukasti ja sekaliikenne ei sovellu tilanteeseen. Värillisen päällysteen ansiosta autoilija huomaa pyöräkaistan helposti lumettomina aikoina. (Groningen)

22 Siimasta verkoksi 107 Suositeltu käyttö Pyöräkaistaa on suositeltua käyttää kokoojakadun tasoisilla väylillä, jotka eivät ole kovin vilkasliikenteisiä, mutta joilla ajonopeuksien vuoksi sekaliikenne ei ole turvallista. Sekaliikenneväylä on yleensä toimiva vaihtoehto tonttikaduilla, mutta pyöräkaistaa on perusteltua käyttää vilkkaasti liikennöidyillä tonttikaduilla. Taajamissa pyöräkaistat soveltuvat pääväylille, joilla pyöräilijöitä on paljon ja nopeudet ovat matalia. Taajama-alueen ulkopuolella pyöräkaistat soveltuvat alueellisille väylille, joiden nopeusrajoitus on korkeintaan 60 km/h ja autoliikenteen lmäärät pieniä. Kaistan riittävään leveyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota pyöräkaistoja suunniteltaessa. Turvallisuus Pyöräkaistan suurin ero pyörätiehen verrattuna on se, että pyöräkaistaa ei ole fyysisesti erotettu moottoriliikenteestä. Hollantilaiset ovat todenneet, että vilkkaasti liikennöidyillä pääväylillä pyöräkaistaa turvallisempi vaihtoehto joissakin tapauksissa on sekaliikenne. Pyöräkaistat voivat luoda liikkujille liiallisen turvallisuuden tunteen ja samalla moottoriajoneuvoliikenteen nopeudet nousevat ja pyöräilijöiden huomioon ottaminen vähenee. Vähäinen katutila voi johtaa liian kapeiden pyöräkaistojen tekemiseen. Sekaliikenne onkin usein liian kapeaa pyöräkaistaa turvallisempi vaihtoehto. Kapea pyöräkaista pakottaa pyöräilemään lähellä ajoradan reunaa, jolloin riski joutua onnettomuuteen moottoriajoneuvoliikenteen tai pysäköityjen autojen kanssa kasvaa. Lisäksi autoilijat eivät välttämättä tiedosta normaalia kapeamman pyöräkaistan mitoitusta, jolloin pyöräilijä voi joutua onnettomuuteen pienenkin horjahduksen tai väistöliikkeen johdosta Pyöräkaistan avulla pyöräilijän paikka kadulla voidaan osoittaa selkeästi, mikä helpottaa liikennekäyttäytymistä ja parantaa turvallisuutta. (Tukholma) 30 Kun pyöräkaistan vierellä on autopysäköintiä, voivat avautuvat autonovet aiheuttaa vaaratilanteita. Onnettomuusriski on kuitenkin pienempi, jos pysäköidystä autosta on suora näköyhteys vastaantulevalle pyöräkaistalle. Onnettomuusriskiä voidaan myös vähentää jättämällä tilaa pyöräkaistan sekä pysäköintitilan väliin. (Strasbourg) 30

23 108 Pyöräily keskustan kävelyalueella Monia käytäntöjä Kävelykeskusta on pyöräilijän näkökulmasta houkutteleva: palveluja on tarjolla paljon, matkat ovat lyhyitä eivätkä autot ole aiheuttamassa estevaikutusta ja turvallisuusriskiä. Pyöräilyn järjestäminen kävelykeskustassa on haasteellista, sillä pyöräily on kävelyä nopeampaa ja suoraviivaisempaa ja lisäksi pyörän pysäköinti vaatii tilaa. Keskustassa tulisi mahdollistaa sujuva liikkuminen, mutta toisaalta tarjota asukkaille laadukas ja viihtyisä ympäristö sekä monipuolisia palveluita. Usein tilanpuute rajoittaa erilaisten ratkaisujen käyttöönottoa. Ohessa on esitetty erilaisia käytäntöjä, miten pyöräily on toteutettu Euroopan kaupunkien autottomissa kaupunkikeskustoissa. Groningen: Erilliset pyöräväylät keskustassa Groningenissa pyöräily on suosituin liikennemuoto ja pyöräilyn korkean kulkutapaosuuden voi huomata myös kaupungin keskustassa. Pyöräily ja kävely ovat pääkulkutavat kaupungin kaduilla. Ne on eroteltu toisistaan kokonaan omille väylilleen. Autoliikenne on poikkeuksia lukuunottamatta ollut kielletty Groningenin keskustassa 1970-luvulta lähtien, ja vanhat ajoradat ovat nykyään pyöräilijöiden käytössä. Jalkakäytäviä on laajennettu, jotta kävelijät ovat saaneet lisää tilaa. Jalkakäytävillä on turvallista liikkua, mutta pyöräväylää ylitettäessä on syytä varoa vilkasta pyöräliikennettä. Keskustassa on myös muutama kävelypainotteinen katu, jossa pyöräily on kielletty päiväsaikaan. Jakeluliikenne kulkee pyöräteitä pitkin keskustassa. Kaupungin politiikkana on, että ainoastaan kävelijöille tarkoitettuja alueita ei haluta rakentaa lisää. Tämä johtuu siitä, että kaupunki haluaa ylläpitää keskustapyöräilyn suosiota. Toisaalta kokemus on osoittanut, että pyöräiljät käyttävät kävelypainotteisia katuja pyöräilykielloista huolimatta. 31 Växjö: Merkitty tila pyöräilijöille kävelykadulla Växjön keskustassa Storgatanin kävelykadulla pyöräilylle on osoitettu oma tila eri päällysteellä. Kadulla ei kulje varsinaista pyörätietä, joten jalankulku on sallittu kaikkialla kävelykadulla. Kävelijät kuitenkin pitävät pyöräilylle varatun tilan melko vapaana, sillä eri päällyste ohjaa kävelijöitä visuaalisesti välttämään pyöräilijöille osoitettua väylää. Siksi pyöräily Växjön keskustassa on sujuvaa myös ruuhka-aikoina. Storgatan on entinen autoilun pääkatu, joten se on leveä. Tilaa on ollut riittävästi osoittaa pyöräilijöille oma paikka kadulla. 32

24 Siimasta verkoksi 109 Gent: keskustassa sekaliikenne Gentin laajan kävelykeskustan kaduilla pyöräily on sallittu. Kadut ovat varsin kapeita, joten erillisiä pyöräteitä on ollut mahdotonta tilanpuutteen vuoksi rakentaa. Vaikka pyöräilyn ja jalankulun välillä saattaa olla konfliktitilanteita, pyöräilyä ei ole haluttu kieltää. Kaupungissa toivotaan, että keskustan kaupat ovat saavutettavissa myös pyörällä. Pyöräilijöiden täytyy kuitenkin ajaa kävelijöiden ehdoilla, joten vauhdikkaasti kävelykaduilla ei voi pyöräillä. Jos haluaa päästä pyörällä nopeasti keskustan läpi, kannattaa kiertää nopeita väyliä pitkin. Kävelykeskustaa ympäröivällä 30-vyöhykkeellä pyöräliikenne kulkee samalla sekaliikenneväylällä autojen ja raitiovaunujen kanssa. Sekaliikenneväylällä turvallisuusriskejä on minimoitu vähentämällä moottoriliikenteen nopeuksia ja liikennemääriä. Freiburg: kävelykaduilla pyöräily kielletty Freiburgin kävelykeskusta on yksi maailman laajimmista yhtenäisistä kävelykeskustoista. Pyöräily kävelykaduilla on kielletty aikarajoituksin siten, että kello 6:00 19:00 välisenä aikana ei saa pyöräillä. Rajoituksia käytetään erityisesti vanhassa kaupungissa, jossa päivisin pyritään luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset kävelylle. Kävelykeskusta on hyvin vilkas erityisesti liikkeiden aukioloaikoina. Pyöräilyä Freiburgin kävelykeskustassa ei ole tarkoitus jatkossakaan sallia, vaan pyöräilijät pyritään ohjaamaan kävelyaluetta kiertävälle tielle, jolta on yhteydet keskustaan. Pyöräily on kävelykeskustassa kielletty molempien kulkutapojen turvallisuuden vuoksi konfliktien välttämiseksi. Kävelykeskustan kiveys on lisäksi ongelmallinen erityisesti pyöräilijöiden turvallisuuden kannalta Groningenin keskustassa on paljon pyöräilijöitä, mutta leveiden pyöräväylien ansiosta liikkuminen on nopeaa. Pyörällä pääsee nopeasti myös kaupungin läpi. 33 Gentin kävelykeskustassa pyöräily on sallittu. Kauppojen toivotaan olevan saavutettavissa myös pyörällä, mutta tilanpuute estää erillisten pyöräväylien rakentamisen. K:\803_L\Projects\Tutkimus\Pykälä\Kuvia\ Eurooppa\Freiburg\Vaismaa\Picture 161.jpg 32 Växjön kävelykeskustassa pyöräily on eroteltu kävelystä eri päällysteellä, mutta kävely on sallittu koko katualueella. Växjön keskusta on valittu vuoden 2010 parhaaksi kävelykeskustaksi Ruotsissa. 34 Freiburgin laajassa kävelykeskustassa jalankulkija on kuningas. Kävelykaduilla pyöräily on kielletty. 34

25 110 Kävelyväylät ja -alueet Ajoneuvoliikennettä on rajoitettava alueilla, joilla halutaan lisätä kävelyä. Ihmisen kokoinen kaupunki houkuttelee kävelemään Kävelyn edistämisessä tärkeässä osassa ovat kävelyväylät ja -alueet. Lyhyet etäisyydet erityisesti kaupungin keskustassa houkuttelevat valitsemaan jalankulun pääkulkutavaksi tai vähintään osaksi matkaketjua. Keskusta-alueen houkuttelevuus ja viihtyisyys lisäävät omalta osaltaan kävelyinnokkuutta. Kaavoituksella on merkittävä rooli kävelyn edistämisessä. Onnistuneen kaavoituksen tuloksena asuinalueet ja keskusta-alueet on rakennettu siten, että palvelut ja toiminnot ovat helposti saavutettavissa kävellen. Keskusta-alueiden tulee olla kävelijän ehdoilla toteutettuja - ihmisen kokoisia. Eri toimintojen välisten etäisyyksien tulee olla lyhyitä ja ajoneuvoliikenne pitää ohjata siten, että kävelijöiden kulku on turvallista ja miellyttävää, eivätkä he joudu kärsimään meluhaitoista. Kaupalliset palvelut ja julkiset tilat kävelyreittien varsilla houkuttelevat kävelijöitä. Mukavuuden parantamiseksi kävelyväylillä ja -alueilla tulisi olla mahdollisuus suojautumiseen säältä. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi osittain katetut väylät, toimiva talvikunnossapito, kävelyalueiden sulatusjärjestelmä sekä kasvuston avulla tuulelta suojatut kävelyväylät. Kaupunkiliikenne perustuu kävelylle Keskustoissa ja osakeskuksissa suurin osa kadulla liikkujista on kävelijöitä. Kävelijä on kuningas, joten keskustaliikenne tulee suunnitella kävelijöiden ehdoilla. Vetovoimaisessa kaupungissa on houkuttelevia kaupunkitiloja ja kävelyalueita, joissa voi viettää aikaa. Siellä voi liikkua vapaasti ja turvallisesti, nauttia erilaisista aktiviteeteista ja liikkumis- sekä istumismahdollisuuksista, sekä viehättävästä ympäristöstä. Julkinen tila ja viihtyisät kävelyalueet mahdollistavat yhden kaupungin pääfunktioista. Ne toimivat ihmisten kohtaamispaikkana. Kaupungin keskusta on myös merkittävä markkinapaikka, ja houkutellakseen kävelijöitä kävelyalueiden ja -väylien tulee olla kaupallisten palveluiden äärellä. Tällöin tarpeet ruokkivat toisiaan: liike-elämä kukoistaa ja kävelijät nauttivat vapaasta liikkumisesta ja oleilusta ostosten lomassa. Jotta ihmiset liikkuisivat kaupungissa jalan, pitää kävelyn olla miellyttävää, sujuvaa ja turvallista. Tällöin toteutuu kaupunkialueen kolmas tärkeä funktio: keskustan on toimittava myös kulkuväylänä. Erinomaiset kävelyolosuhteet lisäävät liikenneturvallisuutta, kun moottoriajoneuvoliikennettä on rajoitettu ja ohjattu muualle. Moottoriajoneuvojen pääsy rakennusten edustalle on tarvittaessa mahdollistettava, mutta niiden rooli kaupunkikeskustoissa on kuitenkin aina vierailija. Vaikka kävely ei ole pääasiallinen kulkutapa kaikilla matkoilla, se on kuitenkin aina osa matkaketjua. Tehokas keino lisätä sekä kävely- että joukkoliikennematkoja on tarjota nopeita ja viihtyisiä kävely-yhteyksiä joukkoliikenteen pysäkeille matkan alku- ja loppupäässä. Joukkoliikenteen edistäminen on samalla kävelyn edistämistä. Tehokas ja nopea joukkoliikenne on kilpailukykyinen kulkutapa, jolloin se on aito vaihtoehto autolle. Joukkoliikenteen kehittämisessä on aina syytä ottaa huomioon kävelylosuhteiden parantaminen osana matkaketjua. Kävellen voi tehdä myös koko matkan vaikkapa töihin tai harrastuksiin. Arkiliikuntaa on tuettava kaikin keinoin, minkä vuoksi on tärkeä varmistaa laadukkaat kävely-yhteydet lähiasuinalueilta muun muassa keskustaan ja työpaikkakeskittymiin Kaupunkialueen tärkeimmät funktiot toteutuvat Gentin katukuvassa: kaupunki toimii ihmisten kohtaamispaikkana, markkinapaikkana sekä kulkuväylänä.

26 Siimasta verkoksi 111 Kävely on ihmiselle yhtä luontaista kuin hengittäminen. Penkit ovat kävelijöiden pysäköintipaikkoja Kävely on lihasvoimaista liikkumista, joka väsyttää ihmistä. Välillä on päästävä istumaan ja lepuuttamaan jalkoja. Penkit ovat ikään kuin kävelijöiden pysäköintipaikkoja. Katukalusteen tavoin sijoitellut penkit lisäävät kävelyalueen viihtyisyyttä ja saavat ihmiset viettämään enemmän aikaa kävelyalueella. Penkit tukevat myös kaupungin funktiota ihmisten kohtaamispaikkana. Mukavat penkit ja laadukkaat istumismahdollisuudet tarjoavat tilaisuuden rauhoittumiseen, levähdykseen, kaupunkivilinän seuraamiseen ja seurusteluun. Tärkeää onkin tarjota istumismahdollisuuksia monipuolisesti ympäri kaupunkia erilaisissa kaupunkitiloissa niin isoille ryhmille, kuin omaa rauhaa kaipaaville. Sopiva penkkien määrä on tapauskohtaista, mutta yleisesti voidaan sanoa, että kävelyalueelle tulisi sijoittaa penkkejä metrin välein. Penkkien sijoittamispaikoilla on myös merkitystä. Penkit tulisi sijoittaa siten, että ne sijaitsevat viihtyisissä paikoissa ja sääsuoja on mahdollisimman hyvä. Myös kahviloille ja ravintoloille on hyvä tarjota mahdollisuutta järjestää ulos viihtyisiä pöytäryhmiä, sillä ne houkuttelevat lisää asiakkaita ja tarjoavat osaltaan istumismahdollisuuksia. 37 Suunnittelijan on syytä tiedostaa, että kävelijä valitsee aina suorimman reitin kohteeseen. 36 Ihmiset viihtyvät ja viettävät enemmän aikaa kävelyalueilla, jos tila tarjoaa myös mahdollisuuden lepäämiseen ja virkistäytymiseen. (Strasbourg) 37 Koska ihminen tuottaa itse kävelyn vaatiman energian, kävelijä pyrkii minimoimaan tämän käyttämällä lyhyimpiä mahdollisia reittejä. (Växjö) 36

27 112 Kävelyalueiden- ja väylien laatutekijät Kävelyalueiden ja -väylien suunnittelussa on otettava huomioon käytettävyys, esteettömyys, mukavuus ja viihtyisyys sekä turvallisuus. Käytettävyyden kannalta on tärkeintä, että kävelyväylä kulkee johdonmukaisesti ja mahdollisimman lyhyttä reittiä määränpäiden välillä. Esteettömyyden periaatteet ottavat huomioon erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Mukavuuden ja viihtyisyyden parantamisella pyritään esimerkiksi vähentämään kävelijöiden altistumista melulle ja päästöille. Kävelijät liikkuvat liikennevirrassa ilman minkäänlaista suojaa. Kävelystä ja pyöräilystä poiketen muille liikennemuodoille ovat tyypillisiä korkeat nopeudet ja suuret ajoneuvomassat. Tämän vuoksi kävelijöiden väylät on usein eroteltu muusta liiken- teestä rakenteellisesti. Kävelijöiden turvallisuudelle suurimmat uhat ovat ajoradan ylitystilanteissa, joissa syntyy yli puolet loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavista onnettomuuksista. Pimeä ja hämärä lisäävät myös onnettomuusriskiä merkittävästi. Liittymien suunnittelu on merkittävä yksittäinen keino, jolla kävelijöiden turvallisuutta voidaan parantaa. Jalankulkijoille sattuu myös merkittävästi yksittäisonnettomuuksia, kuten liukastumisia ja kaatumisia. Näihin voidaan vaikuttaa erityisesti kunnossapidolla. Laatutekijä Tarkennus Selitys Laatutekijä Tarkennus Selitys Käytettävyys Esteettömyys Funktio Suoruus Leveys Jatkuvuus Johdonmukaisuus Liikennemuotojen erottelu Viitoitus Liityntä Reunakivien ohjaavuus Näkö- ja kuulorajoitteiset Liikuntarajoitteiset Lapset ja vanhukset Odotusalueet Kävelyväylä tai -alue palvelee sille suunniteltua käyttötarkoitustaan. Väylä kulkee lyhintä reittiä määränpäiden välillä. Väylän leveys on riittävä kävelijämääriin nähden. Kävelyväylät ja -alueet ovat yhtenäisiä eli laatutason ja hierarkian vaihtelua on mahdollisimman vähän. Myös kävelyalueiden välillä on hyvät kävelyyhteydet. Jalankulku ja pyöräily on tärkeä erotella omille väylilleen. Kävelijöille on omat opasteensa. Joukkoliikenteen liityntäpaikoille on nopeat ja esteettömät yhteydet. Reunakivet ohjaavat näkörajoitteisia. Tasoeron oltava selkeästi havaittava, mutta ei yli 50 mm. Väylällä tai kävelyalueella käytetään ohjaavia raitoja ja kontrastieroja, liittymissä ohjataan nupu- ja reunakivien sekä äänitehosteiden avulla. Hyvät näkemät liittymissä auttavat kuulorajoitteisia ennakoimaan. Erilaisia ratkaisuja ovat mm. luiskat, hissit, kaiteet ja reunakivien madaltaminen. Risteysalueilla on hyvät näkemät. Pihakatuja ja Shared Space-suunnittelua voi hyödyntää. Odotusalueen on oltava riittävän kokoinen ja siitä on oltava hyvät näkemät. Mukavuus, viihtyisyys Turvallisuus Moottoriliikenteen nopeus Etäisyys ajorataan Kadun ylittäminen Päällyste Tasoero Istumismahdollisuudet Kasvillisuus Suojautuminen säältä Valaistus Liittymätyyppi Näkemä Kävelyn mukavuus ja turvallisuus paranevat, kun moottoriliikenteen nopeudet alenevat. Erottelulla vähennetään kävelijän kokemaa melua ja altistumista lähipäästöille. Ylityskohtia on tarpeellisissa paikoissa, ja ylittämiseen kuluva aika mahdollisimman pieni. Päällysteen kunto on hyvä ja materiaali tarkoituksenmukainen. Tasoero ajoradan tai pyöräväylän kanssa parantaa useimmiten kävelyn mukavuutta. Penkit ovat kävelijöiden pysäköintipaikkoja. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti niiden määrään, laatuun ja sijaintiin. Kasvillisuus toimii hyvänä erottelukeinona ajoradalle ja lisää samalla viihtyisyyttä. Kävelyn mukavuutta voidaan parantaa esimerkiksi tuulen- tai sateensuojia rakentamalla. Riittävä valaistus parantaa sekä mukavuutta että koetun turvallisuuden tunnetta. Risteysalueet ovat kävelijöiden turvallisuuden kannalta suurimpia riskialueita. Liittymiä suunnittelussa on painotettava erityisesti turvallisuutta ja sujuvuutta. Risteysalueilla näkemän parantaminen auttaa liikkujia ennakoimaan tilannetta. Toisaalta näkemän tarkoituksellisella kaventamisella saadaan vähennettyä nopeuksia.

28 Siimasta verkoksi Strasbourgin Kléberin aukio on hyvä esimerkki toimivasta kävelyalueesta. Aukiolta on lyhyet etäisyydet palveluihin sekä joukkoliikenteen pysäkeille, ja liikkuminen on esteetöntä.

29 114 Kävelykadut Kävelykatujen läheisyydessä liike-elämä kukoistaa ja alueen ilmapiiri on ihmisläheinen. Rauhallinen ilme Kävelykatuja voidaan käyttää yksittäin parantamaan kävelyolosuhteita tietyllä katuosuudella, tai niitä voidaan kytkeä toisiinsa ja muodostaa näin laajempia autottomia alueita. Useita kävelykatuja yhteen linkittämälllä luodaan rauhallinen ja esteetön kävelyalue. Monissa eurooppalaisissa kaupungeissa ydinkeskusta on rauhoitettu autoilulta käyttämällä kävelykatuja. Kävelykadut ovat suosittuja erityisesti vanhoissa kaupunkikeskustoissa ja osakeskuksissa. Kävelykatu mahdollistaa jalankulkijoiden aiempaa vapaamman ja huolettomamman liikkumisen ilman autoliikenteen aiheuttamaa estevaikutusta ja meluhaittaa. Myös liikenneturvallisuus paranee konfliktien vähentyessä, kun autoliikenne on kielletty. Kävelykadut ovat nostaneet suosiotaan viimeisten kymmenien vuosien aikana. Kööpenhaminan Strøget muutettiin kävelykaduksi 1960-luvulla, mutta alueen kehittäminen vetovoimaiseksi kävelyalueeksi on tapahtunut hiljalleen pienten askelten politiikalla. Kävelykadut muodostavat näissä kaupungeissa yleensä myös suositun kaupallisen keskuksen, jossa liike-elämä kukoistaa ja ilmapiiri on hyvin ihmisläheinen. Katutaidetta ja designia käytetään luomaan kävelykaduille persoonallista, kaupungin identiteettiä heijastavaa ilmettä. Päällysteenä kävelykaduilla käytetään yleensä laattaa ja pohjoisissa kaupungeissa käytetään sulatusjärjestelmää, jolloin kadut ovat lumettomia myös talvella. Moottoriajoneuvojen käyttö kävelykaduilla Kävelykatu eroaa shared space -tilasta siten, että siellä moottoriajoneuvoliikenne on hälytys- ja jakeluajoneuvoja lukuunottamatta kiellettyä. Kiinteistöille kulkeminen kävelykatua pitkin saattaa olla moottoriajoneuvolla sallittua. Kävelykadulla ajoneuvon kuljettajan on kuitenkin aina annettava jalankulkijalle esteetön kulku ja ajoneuvojen nopeudet on sovitettava kävelijöiden mukaiseksi. 20 km/h on maksiminopeus. Moottoriajoneuvoja ei saa pysäköidä kävelykadulla, lukuun ottamatta huoltoajoa. Huoltoajo voidaan erikseen sallia liikennemerkillä joko ympäri vuorokauden tai vain tiettyinä aikoina Leveät kävelykadut toimivat kaupunkikeskustassa myös viihtyisänä julkisena tilana ja kohtaamispaikkana. (Strasbourg) 40 Kävelykaduilla voidaan sallia huoltoajo erillisellä merkillä. Groningenin keskustassa huoltoajo on sallittu aamulla ennen liikkeiden aukeamista ja illalla liikkeiden sulkeutumisen jälkeen.