Rautaisannos ammattitaitoa ja osaamista kehittämisen haasteet terveyskeskuksen vastaanottotyössä

Transkriptio

1 Rautaisannos ammattitaitoa ja osaamista kehittämisen haasteet terveyskeskuksen vastaanottotyössä Minna Ruoranen, KM, hankejohtaja Tarja Kettunen, TtT, prof., JY/KSSHP Jouko Hänninen, LT yleislääket. erikoislääkäri

2 Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon RAMPE-hanke Hankkeeseen osallistuvat kuntayhtymät: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP) Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky (ESSHP) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky (PKSSK) Kainuun maakunta-kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä (Ylä-Savon SOTE ky) Yhteensä58 kuntaa ja noin asukasta Kokonaiskustannukset: Hanketyössä palkattuna 58 henkilöä, volyymiltaan 18 henkilötyövuotta vuonna 2011, lisäksi yhteistyötahot

3 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Lisätä (terveyskeskus)työn vetovoimaisuutta ja potilaan osallisuutta hoitoprosessissa ja siten turvata sekä lääkäreiden että hoitajien saatavuus ja pysyvyys perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä. Hankkeen odotetut vaikutukset hankealueella: Lääkäri- ja hoitajavaje pienenee ja vastaanotto toimii sujuvasti Sitoutuneita nuoria lääkäreitä ja laaja-alaisen vastaanottotoimintaan valmentuneita hoitajia (esim. lääkkeenmääräämisoikeus) toimii alueella. Moniammatillista yhteistyötä ja potilaiden itsehoitoa vahvistava voimaannuttava työtapa (Terveyshyötymalli) otetaan käyttöön ja sovelletaan paikallisesti

4 Kaksi sisältöaluetta Lääkäriksi kasvamisen tukeminen: Keski-Suomessa kehitetyn PTL-koulutusmallin edelleen kehittäminen, levittäminen, juurruttaminen Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon, Ylä-Savoon ja Kainuuseen. Vetäjänä koulutusylilääkäri Jouko Hänninen Vastaanottotoiminnan kehittäminen Terveyshyötymallin mukaisesti Vetäjänä professori Tarja Kettunen ja professori Pekka Honkanen (Terveyshyötymalli)

5 Terveyskeskuksen vetovoimaisuus, henkilöstön saatavuus ja pysyvyys Henkilöstön täydennyskoulutusta systematisoidaan ja yhtenäistetään käyttäen erilaisia välineitä Koulutussuunnitelmien työstäminen Lisätään videoyhteyksien käyttöä Kehitetään etäopiskelun teknologia Toimipaikkakouluttajan työn tukeminen Rakennetaan materiaalipankkeja www-sivustoille Luodaan osaamisen kartoitukset Kehitetään osaamisen näytöt ja arvioinnit yhteistyössä oppilaitosten kanssa (AMK hoitajakoulutus, YO lääkärikoulutus) Ohjausosaamisen vahvistaminen

6 Vastaanottotoiminnan sujuvuus Luodaan tarkoituksenmukainen palveluvalikoima, turvataan palvelujen saatavuus, lisätään työn hallintaa ja organisointia uudistetaan ajanvarauskäytäntöjä, päivystystoiminnan kartoitus (ohjautuminen, yhteistyö, jatkohoito) otetaan käyttöön kutsujärjestelmiä ja muistutteita, vastaanoton yhteistyön ja toimintamallien määrittely (työparimalli, hoitajan itsenäinen vastaanotto, rajattu lääkkeenmäärääminen) virve-puhelinjärjestelmän käyttö

7 Vastaanottotoiminnan sujuvuus Kerätään tietoa alueellisten tietojärjestelmien mahdollisuuksista vastata terveyshyötymallin mukaiseen toimintaan Ongelmien, ideoiden poimiminen raportointi Kliinisten tietojärjestelmien tuottama palautetieto ammattilaisille palautetiedon hyödyntämismahdollisuudet Esim. Avohoidon Hilmo Mediatrissa

8 Vastaanottotoiminnan sujuvuus Päätöksenteon tukijärjestelmät ammattilaisten saatavilla varmistetaan keskeisten kansansairauksien hoitoketjut, -polut ja kartat käyttöönottoa henkilöstön kehittämisen näkökulmasta Yhtenäistetään näyttöön perustuvien tietolähteiden käyttöä hankealueella (esim. terveysportti) Selvitetään sähköisen päätöksenteon tukijärjestelmiä ja niiden käyttöönoton mahdollisuuksia (Duodecim)

9 Vastaanottotoiminnan sujuvuus Tuetaan paikallisia terveyskeskuksia yhteistyöhön eri yhteisöjen kanssa, vaikuttaminen toiminnan suunnitteluun Järjestöt vahvemmin mukaan toimintaan Eri hallinnonalojen välinen yhteistyö kuntakohtaisesti asiakkaan ohjaus oikeiden palvelujen äärelle Lisätään yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen välillä hoidon eri tasojen tuntemus Selvitetään ja sovitaan suoria konsultaatiomahdollisuuksia

10 Palvelun tuottajan sitoutuminen Uudet toimintamallit (Resurssit, tilat ym.) Vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön, joustavat työajat, lomien kertyminen Lisätään vuoropuhelua kuntapäättäjien kanssa

11 Asiakkaan osallisuus hoitoprosessissa lisääntyy Kehitetään henkilöstön potilasta osallistavia toimintatapoja hoitosuunnitelman systemaattinen käyttö, omahoitomenetelmien vahvistaminen, ryhmävastaanotto-, motivoiva haastattelu

12 Lääkäriosion keskeisiä asioita Hyvä työnohjaus ja tmp-koulutus oleellinen tekijä menestyvissä terveyskeskusksissa lääketieteellisten taitojen kehittyminen kognitiivisten taitojen kehittyminen persoonana kasvaminen yleislääkärin taitojen osalta alkuun potilaskeskeisen ajattelutavan ja ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen

13 Miten RAMPEssa tähän päästään - koulutusputki (esim. 1kk tutkimusta) Perusterveydenhuollon lisäkoulutus Päivystysjakso, KSSHP:ssä 4kk TK-palvelu maakunnan terveyskeskuksissa 6-15kk Sairaala palvelu 6-15kk Mahd. muu palvelu Erikoistumiskoulutus jatkuu

14 Koulutusputken idea Nuori lääkäri valmennetaan päivystämään ja hoitamaan akuutit tilanteet: tuo varmuutta Nuori lääkäri valmennetaan hoitamaan pitkäaikaissairaita potilaita: hoitosuhde, monisairaiden hoito Nuori lääkäri valmennetaan tiimityöhön: miten työyhteisö toimii ja miten erilaiset sidosryhmät Putken jälkeen hyvä valmius mihin tahansa lääkärin työhön

15 Vastaanotto (Lääkäriosion näkökulmasta) Tutorlääkäreiden koulutus oikeanlaiseen ohjaamiseen: Alkuun nuorelle lääkärille Ongelmanratkaisutaidot (päivystys) Sitten potilaskeskeinen työtapa (kr. sairaat), esim. hoitosuunnitelman teko yhdessä Taitojen kehittyessä monipuolinen lähestyminen Tutorit ja virkalääkärit avainasemassa

16 Alkukartoitustuloksia Webbikysely hankealueen PTL-lääkäreille, 53 kysymystä Osin kysymykset Kuopion yliopistolta 240 erikoistuvalle/eurolääkärille hankealueella Vastauksia tuli 68 (28 % ) Matala vastausprosentti heikentää tulosten yleistettävyyttä nuorten lääkärien osalta

17 Alkukartoitus Kuopiosta valmistuneita eniten (53 %) Tavallisin valmistumisvuosi 2009 (35 %) Voisin harkita terveyskeskusta tulevaisuuden työpaikkana: - hyvin tai melko todennäköisesti 32 % - melko epä-tn. tai ei lainkaan 68 %

18 Nuorten kommentteja koulutus menee helposti pelkäksi jutteluksi, suunnitelmallisuutta siihen saako PTL-koulutusta, riippuu paljon tk:sta yhteistä koulutusta esim. läänitasolla PTL-vaiheessa oleville. Yhteiset tapaamiset työ on liian yksinäistä tk:ssa liian kiireiset ja kaoottiset aikataulut heti alusta pitäen eurolääkäriä ei pitäisi sijoittaa yhden lääkärin toimipisteeseen

19 Kiitokset