KIRKONKIRJOJENPIDON ORGANISOINNIN PROJEKTI
|
|
- Anton Pakarinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 1 Projektiryhmän loppuraportti KIRKONKIRJOJENPIDON ORGANISOINNIN PROJEKTI
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Kirkonkirjojenpidon organisoinnin nykytilanne Yleistä Ruotsinkieliset seurakunnat Kokemukset nykyisistä toimintamalleista Nykytilanteen analysointi Kirkonkirjojenpidon organisoinnin tavoitteet Vaihtoehdot PAIKALLINEN malli ALUEELLINEN malli KESKITETTY malli Vaihtoehtojen vertailu ja johtopäätökset Vaihtoehtojen vertailu Johtopäätökset Työryhmän ehdotus Liitteet
3 1. JOHDANTO Kirjuri-järjestelmän otettiin käyttöön kaikissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa asteittain vuoden 2012 aikana. Kirjuri-järjestelmä ja yksi yhteinen tietokanta mahdollistavat nykyistä monipuolisemman asiakaspalvelun, yhtenäiset toimintatavat sekä nykyistä laajemman yhteistyön seurakunnissa ja keskusrekistereissä. Kirkonkirjojenpidon eri organisaatiomalleja ja yhteistyön muotoja sekä käyttöön liittyviä toimintoja ja prosesseja kartoitetaan yhteistyössä seurakuntien ja keskusrekisterien kanssa. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa tarvittavia muutoksia mahdollisimman tehokkaan toiminnan ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Kirkkohallituksen virastokollegio asetti kokouksessaan kirkonkirjojenpidon organisoinnin projektin, jonka työryhmään nimettiin edustajia erilaisista seurakuntaorganisaatioista. Kirkkohallituksen virastokollegio nimesi kirkonkirjojenpidon organisoinnin projektin työryhmään seuraavat henkilöt: Inkeri Kranttila, Kirkkohallitus, rekisteripäällikkö, projektipäällikkö asti Clas Abrahamsson, Porvoon tuomiokapituli, notaari Veijo Koivula, Oulun seurakuntayhtymä, rekisterijohtaja, alkaen Tuija Korhonen, Mikkelin seurakuntayhtymä, rekisterinjohtaja Pirjo Muranen, Jyväskylän seurakunta, hallintosihteeri, projektin sihteeri Pertti Ruotsalo, Raision seurakunta, kirkkoherra (erosi omasta pyynnöstään ) Riikka Ryökäs, Lahden seurakuntayhtymä, keskusrekisterin johtaja (vuorotteluvapaalla ) Projektin tehtävänä on - kuvata kirkonkirjojenpidon organisointi ja vastuut seurakunnissa, keskusrekistereissä ja aluekeskusrekistereissä - laatia ehdotus kirkonkirjojenpidon organisoinnin uudistamisesta Kirjuri-järjestelmän uusien toiminnallisuuksien ja niistä saatavien hyötyjen pohjalta - kuvata uudesta organisointimallista saatavat hyödyt ja säästöt - aikatauluttaa uudistuksen toteuttaminen - työstää väliraportti johtoryhmälle toukokuun 2011 loppuun mennessä ja loppuraportti toukokuun 2012 loppuun mennessä 2. KIRKONKIRJOJENPIDON ORGANISOINNIN NYKYTILANNE 2.1. YLEISTÄ KL 16, 2 : Kirkonkirjojen pitäminen. Seurakuntien kirkkoherranvirastot ja keskusrekisterit pitävät kirkonkirjoja noudattaen, mitä niistä tässä tai muussa laissa säädetään taikka niiden nojalla säädetään tai määrätään. Päätök- 3
4 senteko kirkonkirjojen pitämistä koskevissa asioissa kuuluu kirkkoherralle tai, jos seurakunnilla on yhteinen keskusrekisteri, sen johtajalle. Nykytilanteessa kirkonkirjojenpidon organisointi on hoidettu seurakunnissa usealla eri tavalla. Yksiköt ovat hyvin erikokoisia, muutaman sadan jäsenen seurakunnasta satojen tuhansien jäsenten keskusrekisteriin. Toimintaperiaatteet poikkeavat tehtäväsisällöiltään huomattavasti toisistaan, myös aukioloajat poikkeavat toisistaan. Joissakin virastoissa ja keskusrekistereissä hoidetaan kirkonkirjojenpidon lisäksi esim. hautauspalvelut ja toimitusajanvaraukset. Pienemmissä virastoissa hoidetaan myös esim. puhelinvaihdetta, taloushallintoa ja viestintää. Alueseurakuntamallissa (Jyväskylässä) kirkonkirjojenpito on keskitetty yhteen kirkkoherranvirastoon, lisäksi alueseurakunnissa voi olla palvelupisteitä asiakaspalvelua varten. Peruskirkkoherranvirastoa johtaa kirkkoherra ja keskusrekisteriä rekisterinjohtaja. Yksittäisseurakunnassa kirkonkirjojenpito tapahtuu kirkkoherranvirastossa. Se on luonnollinen ja olennainen osa seurakunnan toimintaa. On hyvin todennäköistä, että sama henkilö huolehtii asiakaspalvelusta, toimitusvarauksista, esteidentutkinnoista, kirkollisten toimitusten rekisteröinneistä ja arkistoinnista. Toimistonhoitajan esimiehenä on kaikissa asioissa kirkkoherra. Yksittäisseurakunnan ongelmia ovat aukioloaikojen rajoitukset, sijaisuuksien järjestelyt, rekrytoinnin haasteet. Keskusrekistereitä on tällä hetkellä kirkossamme 15 eivätkä ne ole keskenään identtisiä. Keskusrekisterit sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Joensuu, Kotka (Kotka-Kymi), Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Loviisa, Oulu, Pietarsaari, Pori, Tampere, Tenala och Bromarv, Turku (Turku-Kaarina), Vantaa, Ylä-Savo (keskusrekisterianomus vireillä). Jossakin seurakuntayhtymässä tehtävät ja palvelut on hajautettu niin että esim. virkatodistusta tai esteidentutkintaa tarvitseva voi asioida omassa paikallisseurakunnassaan (Helsinki) ja jossakin nämä palvelut on keskitetty yhteen paikkaan (Kuopio). Henkilökunnan suurempi määrä tarjoaa mahdollisuudet runsaaseen aukioloon, töiden kierrättämiseen, erikoistumiseen sekä joustaviin sijaisuusjärjestelyihin. Keskusrekistereistä kaksi toimii aluerekisterinä: Mikkelin seudun keskusrekisteri ja Päijät-Hämeen aluekeskusrekisteri. Kumpaankin kuuluu noin kymmenen seurakuntaa. Aluekeskusrekisteri toimii sopimuspohjalla päätettyjen pelisääntöjen mukaisesti. Yhteistyöelimenä toimii johtoryhmä (Mikkelissä rekisterineuvottelukunta), johon kuuluvat rekisterijohtajan lisäksi alueen kaikki kirkkoherrat. Kaikissa seurakunnissa on yhteistyötä IT-aluekeskusten puitteissa. Mikrofilmaukseen ja digitointiin liittyvää yhteistyötä on rovastikuntien seurakunnissa, keskusrekisteritasolla ja nk. seurakuntakimppoina. Keskusrekisteriseurakunnissa tehdään yhteistyötä myös taloushallinnossa ja isommissa hankkeissa. Yhteistyöllä haetaan mahdollisimman kustannustehokasta resurssien käyttöä RUOTSINKIELISET SEURAKUNNAT Yleistä Kaikki ruotsinkieliset seurakunnat sekä seurakunnat, joilla on ruotsinkielinen enemmistö, kuuluvat Porvoon hiippakuntaan. Se ei ole maantieteellisesti keskitetty alue, vaan ulottuu rannikkoa pitkin pohjoisesta Kokkolasta itäiseen Loviisaan. 4
5 Hiippakunnassa on 64 seurakuntaa, joista 46 on kokonaan ruotsinkielisiä, yksi saksankielinen ja 17 kaksikielisiä. Hiippakunnan seurakunnista 17 on itsenäisiä kun taas 47 kuuluu johonkin seurakuntayhtymään. Seurakuntayhtymistä 17 ei kuulu Porvoon hiippakuntaan, vaan johonkin toiseen hiippakuntaan. Porvoon hiippakuntaan kuuluu myös kaksi seurakuntaa, jotka eivät ole alueellisia, nimittäin Rikssvenska Olaus Petri församlingen, johon Suomessa asuvat Ruotsin kansalaiset kuuluvat sekä Tyska Ev-Luth. församlingen i Finland. Seurakunnilla on kansliansa Helsingissä, vaikkakin jäsenet asuvat eri puolilla Suomessa. Näitä ja muita maahanmuuttajia ajatellen on syytä kehittää toimistohenkilökunnan kielitaitoa (esim. englannin ja saksan) taidot. Melkein puolet kirkkoherranvirastoista on auki kaikkina arkipäivinä. Muut virastot ovat kiinni yksi-kaksi päivää viikossa. Joissakin pienimmissä seurakunnissa kirkkoherranvirasto on auki vain muutaman tunnin viikossa. Vaikka kanslia virallisesti ei ole auki, paikalla on kuitenkin kanslia- tai muuta henkilökuntaa, joka tarpeen vaatiessa palvelee mahdollisia asiakkaita. Hiippakunnassa on 10 seurakuntaa, joilla on alle 1000 läsnä olevaa jäsentä. Seurakuntaliitosten jälkeen on viime vuosien aikana perustettu yhteensä 11 kappeliseurakuntaa. Suurimmalla osalla näistä ei ole kirkkoherranvirastoa, joka olisi säännöllisesti auki. Ylipäänsä voidaan todeta, että käynnit kirkkoherranvirastossa ovat sangen vähäiset. Yhteydenpito tapahtuu puhelimitse ja sähköpostitse. Se, mitä ehkä voidaan pitää myönteisenä Porvoon hiippakunnan pienimuotoisuudessa, on henkilökohtainen kontakti seurakunnan henkilökunnan ja seurakuntajäsenten välillä. Se antaa hyvät edellytykset hengelliselle toiminnalle. Mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Koska moni seurakunta on pieni ja varaton, virastohenkilökunta on osa-aikainen tai sitten virka on yhdistetty esim. taloudenhoitajan virkaan. Tämä johtaa joskus rekrytointiongelmiin. Todella vaikeita tilanteita voi syntyä esim. pidempien sairauslomien aikana. Sijaiskysymys saattaa joskus olla vaikea ratkaista, koska väestökirjanpidon hoito vaatii erityisosaamista. Tilanne Ahvenanmaalla Ahvenanmaan kaikki 10 seurakuntaa ovat Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti ruotsinkielisiä. Ahvenanmaan seurakuntien jäsenmäärä on yhteensä noin , joten seurakunnat ovat suhteellisen pieniä. Suurin seurakunta on vajaan jäsenen Maarianhamina. Tämä lienee Ahvenanmaan ainoa seurakunta, jonka kanslia on auki kaikkina viikon arkipäivinä. Ahvenanmaalla ei ole yhtäkään keskusrekisteriä. Alue on niin pieni, ettei sinne kannata perustaa omaa alueellista keskusrekisteriä, mutta rekisteripalvelupiste, joka palvelisi asiakkaitaan paikallisesti, jonkun alueellisen keskusrekisterin alaisuudessa, olisi ehkä tarpeen. Yhteistyö Hiippakunnassa ATK-yhteistyö ja kirkonkirjojen pidon hoito on hyvin paikallista ja kirjavaa. Yhteistyötä on eniten ja parhaiten kehitelty Pietarsaaren seudulla Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymässä. Sinne rakennettiin luvun alussa, Kirkkohallituksen taloudellisen tuen avulla, mini-it-keskus tukihenkilöineen, jota rovastikunnan seurakunnat voivat käyttää omakustannushintaan. Keskus hoiti yhteisen tietokoneiden ja muiden teknisten tarvikkeiden oston. Samantapainen järjestely löytyy myös Kristiinankaupungista. Koska suurin osa hiippakunnan seurakunnista käyttää Papinkirjaa, on ollut mahdollista tehdä koulutuksellista yhteistyötä alueittain sekä hoitaa toisten kanslistien loma- ja virkavapaasijaisuuksia. Kirkonkirjojen digitointityö on aloitettu useimmissa seurakunnissa. Seurakuntayhtymiin kuuluvien seurakuntien (47/64) digitointityötä hoidetaan yhtymien toimesta. Toki on niitäkin, jotka ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi Ahvenanmaalla seurakunnat ovat lääninrovastin avulla yhteisesti pyytäneet tarjouspyyntöä ruotsalaiselta yhtiöltä. Tarkoituksena on saada työt tehtyä vielä tämän vuoden aikana. 5
6 2.3. KOKEMUKSET NYKYISISTÄ TOIMINTAMALLEISTA Tähän lukuun on koottu kokemuksia nykyisistä toimintamalleista eli yksittäisistä seurakunnista, keskusrekistereistä ja aluekeskusrekistereistä. a) seurakunnat - itsenäisiä - kaikki palvelut yhdestä pisteestä yhden seurakunnan osalta - kirkkoherran vastuualue on niin laaja, että kirkonkirjojenpidon asiantuntijuus saattaa jäädä vähäiseksi - kuka hoitaa kirkkoherran sijaisuutta? - erityisesti pienissä seurakunnissa on lisäksi: o uuden henkilön rekrytointi ja perehdyttäminen vaikeaa o asiantuntijuus erityis- ja ongelmatilanteissa vähäinen pienemmissä yksiköissä o tuurausten ja sijaisuuksien järjestäminen vaikeaa varsinkin pienissä yksiköissä o loma-aikoina saattaa tulla pitkiäkin keskeytyksiä asiakaspalvelussa o työ on itsenäistä ja yksinäistä varsinkin pienissä seurakunnissa o koulutuksiin osallistuminen vaikeaa b) keskusrekisterit - usean seurakunnan kirkonkirjojenpitoa koskevat palvelut yhdestä pisteestä - asiantuntijuus runsaampien resurssien ja erikoistumisen myötä suuri - sijaisuudet helpommin järjestettävissä - asiakaspalvelun aukioloajat normaalit (virka-aika) - koulutus ja perehdyttäminen helpompaa - vaarana tehtävien yksipuolistuminen - johtajalla paremmat mahdollisuudet keskittyä omaan erikoisalaansa - yleensä yhtymän sisäinen ja yhdessä pisteessä toimiva - poikkeuksena Vantaan yhtymän keskusrekisteri, jossa toimipisteitä seurakunnissa - palvelut saattavat olla etäällä asiakkaasta, jos on yhden toimipisteen malli - joudutaan antamaan ohjaus- ja neuvontapalvelua yli omien toimintarajojen varsinkin pienemmille seurakunnille c) aluekeskusrekisterit - samat hyödyt ja ongelmat kuin keskusrekistereissä - Lisäksi : o vaarana kahden esimiehen alaisuus (hajautetussa mallissa) o parempi mahdollisuus säästöjen saavuttamiseen o palvelupuhelin asiakaspalvelun turvaamiseksi o palvelut pyritään pitämään lähellä asiakasta seurakuntien toimipisteiden kautta o ohjaus- ja neuvontapalvelut seurakunnille kuuluvat perustehtäviin Keskusrekistereissä ja suurissa seurakunnissa kirkonkirjojenpidon tallennukset ja korjaukset on voitu keskittää. Hautauspalvelut ja toimitusvarausten hoitaminen on toiminut hyvin näissä malleissa. Asiakaspalvelua on virkaaikana saatavilla ja asiakaspalvelun saatavuus on varmistettu myös loma-aikoina. Kaikilla keskusrekisteriin kuulu- 6
7 villa seurakunnilla on yhtenäiset ohjeistukset ja koulutus. Isoissa yksiköissä kollegojen konsultointi auttaa ongelmatilanteissa. Pienissä seurakunnissa ei ole resursseja eikä ehkä välttämättä tarvita kokopäiväistä toimistotyöntekijää. Joissakin tapauksissa kirkkoherranvirastot ovat auki vain muutamana päivänä viikossa, ehkä vain muutaman tunnin viikossa. Koska työ kirkkoherranvirastossa edellyttää erikoisosaamista, ei ole helppoa löytää sijaista lomien tai muiden vapaiden ajaksi. Erityisen ongelmallisia ovat odottamattomat, joskus pitkätkin sairasloma-ajat. Sekä työn asiasisältö että työssä tarvittavat ohjelmat ja tietojärjestelmät edellyttävät asiantuntemusta, käyttölupia jne. Myös uuden henkilöstön rekrytointi on haasteellista. Henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla vie mukanaan tietotaitoa, minkä korvaaminen on erityisen vaikeaa pienissä yksiköissä. (Liite 2) 2.4. NYKYTILANTEEN ANALYSOINTI Nykytilanteessa seurakunnat voivat itsenäisesti päättää siitä, miten ne organisoivat kirkonkirjojenpidon. Suurimmalla osalla seurakunnista on oma kirkkoherranvirasto, jossa on yksi tai useampia toimistohenkilöitä. Seurakuntayhtymille tyypillinen ratkaisu on keskusrekisteri, johon kirkonkirjojenpidon tehtävät on keskitetty tai osin hajautettu. Muutamat seurakunnat ovat perustaneet aluekeskusrekistereitä, jotka toimivat sopimuspohjalla. Isoissa yksiköissä osaaminen on vahvaa, koska erityyppisiä tapahtumia on paljon. Tästä johtuen työntekijöillä on mahdollisuus erikoistua tiettyihin tehtäviin. Esim. kansainväliset avioliittoasiat voidaan keskittää tietyille henkilöille; osaamista arvostetaan ja sitä on mahdollista kehittää. Keskittäminen lisää tehokkuutta. Työntekijän sirpaleista työnkuvaa voidaan selkiyttää. Työntekijän kokemus ja kiinnostus voidaan ottaa huomioon työtehtäviä jaettaessa. On mahdollista muodostaa sellaisia tehtäväkokonaisuuksia, että niissä on sekä haastavia ja että rutiininomaisia tehtäviä. Uuden työntekijän perehdyttämiseen löytyy osaajia suuren yksikön sisältä. Ongelmatilanteissa on mahdollisuus työtoverien ja esimiehen konsultointiin. Koulutusta järjestetään yhteisesti ja koulutuksiin osallistuminen on helposti järjestettävissä. Yhteisesti sovitut työskentelytavat mahdollistavat yhtenäisemmän, paremman ja tasalaatuisemman palvelun sekä varmistavat korkean laadun. Vuosi- ja sairauslomien sijaistaminen ja töiden järjestely on isoissa yksiköissä helpompaa kuin yhden tai muutaman työntekijän yksikössä. Laajemmissa yksiköissä palvelujen tarjoaminen asiakkaalle on helpommin järjestettävissä päivittäin virastoaikana kuin pienissä yksiköissä. Yhteisellä palvelupuhelimella asiakas tavoittaa virkailijan virastoaikana. Nykyisin ongelmana on pienten seurakuntien lyhyet aukioloajat kerran tai pari viikossa. On tärkeää huolehtia siitä, että palvelupisteitä on riittävästi. Isojen yksiköiden etuna on myös erilaisten hankintojen (digitointi, konservointi ) kilpailuttaminen ja valmisteleminen yhteistyössä. Pienten yksikköjen etuna on se, että ne ovat lähellä seurakunnan toimintaa, toiminnallisia työntekijöitä sekä lähellä seurakuntalaisia. Taloudellisesti pienet yksiköt ovat kuitenkin kalliita eikä niissä saavuteta niitä suurten yksiköiden hyötyjä, mitkä edellä on mainittu. Kirkkoherranvirastojen ja keskusrekisterien työntekijöistä jää eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana 30-40%. Seurakunnissa mietitään talouden tiukkenemisen vuoksi henkilöstövähennyksiä. Jatkossa kirkonkirjojenpidon työntekijöiden määrä tulee todennäköisesti vähentymään. Alueellisissa suuremmissa yksiköissä on paremmat mahdollisuudet henkilöstösuunnitteluun ja säästöjen saavuttamiseen tätä kautta. Kirkonkirjojenpidon henkilöstöä ei välttämättä tarvita jokaisessa paikallisseurakunnassa, koska tehtävät ja palvelut voidaan hoitaa tehokkaammin 7
8 suuremmissa, alueellisissa keskusrekistereissä. On myös todennäköistä, että Kirjurin vakiintunut käyttö mahdollistaa kirkonkirjojenpidon rekisteröintitehtävien keskittämisen ja työn tehostamisen. Resurssien käytön tehostaminen tuottaa säästöjä. Seurakunnan saavuttamaa taloudellista hyötyä voidaan käyttää turvaamaan muun toiminnan edellytyksiä seurakunnassa. Työtehtävien uudelleenjärjestely tapahtuu tarvittaessa joustavasti ja nopeasti. Tulevaisuuden visiointi ja uhkakuvat aiheuttivat 2000-luvun alussa sen, että ruvettiin miettimään tietotaidon säilyttämisen varmistamista kirkonkirjojenpidossa. Tätä varten perustettiin hiippakunnallisia tukirenkaita, joista ensimmäinen aloitti toimintansa Tampereen hiippakunnassa v Vuoden 2009 loppuun mennessä jokaisessa hiippakunnassa oli oma tukirengas. Tuomiokapituli nimeää tukirenkaan jäsenet. Tukirenkaissa on vähintään yksi jäsen jokaisesta rovastikunnasta. Tukirenkaat ovat kokoontuneet pari kertaa vuodessa koulutuspäiville. Tukirenkaiden jäsenten tehtävänä on huolehtia siitä, että koulutuspäivillä saatu tieto kulkeutuu oman alueen kaikille kirkonkirjojenpidon työntekijöille. 3. KIRKONKIRJOJENPIDON ORGANISOINNIN TAVOITTEET Tavoitteena on, että kaikille tarjotaan tasavertaista palvelua kaikissa seurakunnissa riippumatta maantieteellisistä tai muista olosuhteista. Tasapuolisen palvelun tarjoamiseksi tarvitaan aukioloaikojen yhdenmukaistamista. Palvelupisteverkosto säilytetään riittävän laajana. Kaikki palvelupisteet ottavat vastaan toimeksiantoja varsinainen työ voidaan tehdä toisaalla. Palvelupyynnön (=työtilauksen) vastaanottanut toimipiste vastaa asian hoitamisesta kohtuullisessa ajassa (hallintolain mukaan 2 viikkoa, mutta monissa tehtävissä on toimittava selvästi tätä nopeammin). Palvelua annetaan yli seurakuntarajojen. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus saada haluamansa työtilaus jätetyksi tai muu virastoasiansa hoidetuksi normaalina virka-aikana maanantaista perjantaihin. Tässä voidaan hyödyntää palvelupuhelimia. Yhteisen palvelunumeron käyttöönotto joko valtakunnallisesti, hiippakunnittain tai erikseen sovitulla muulla alueella parantaisi palvelua erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa kirkkoherranvirasto on nyt auki vain kerran tai pari viikossa muutaman tunnin. Yhteisillä käytännöillä ja toiminnoilla saadaan parannettua sekä asiakaspalvelua että yleistä tavoitettavuutta myös yhteistyössä toisten seurakuntien, keskusrekisterien ja muiden organisaatioiden kanssa (esim. maistraatit). Kaikissa toimipisteissä tulee olla käytettävissä (mahdollisesti etäpalveluna) tarvittava asiantuntijuus kaikkiin tarjoamiimme palveluihin. Asiakkaita ei aiheetta ohjata muun palveluntarjoajan luokse niissä tapauksissa, joissa seurakunnilla on toimintavaltuudet hoitaa työ. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen ja tasalaatuiseen palveluun asiointipaikasta riippumatta. Tämän takaamiseksi laaditaan ohjeet yhtenäisistä käytännöistä ja prosesseista. Toimipisteiden sijaisuusjärjestelyt tulee saada toimimaan, (viikkojen) taukoja palveluissa ei tule sallia. Henkilöstösuunnittelulla, seurakuntien yhteistyöllä ja resurssien käytön tehostamisella saavutetaan säästöjä. Myös erilaisten isojen hankintojen suunnittelua ja kilpailuttamista on syytä tehdä isommissa yksiköissä yhteistyössä. Kirjuri-järjestelmän ominaisuudet tulee ottaa täysimittaisesti käyttöön. Uusi järjestelmä tulee antamaan nykyistä paremmat mahdollisuudet seurakuntien toiminnan tehokkaampaan tukemiseen sekä talouden ja hallinnon ajan tasalla pitämiseen. Tietoturvan tasoa tulee nostaa ja tietosuojaa parantaa. 8
9 Kirjuri-järjestelmän lähiopastus tulee hoitaa niin luokkakoulutusten, verkkokoulutusmateriaalin ja tarvittavan tukipalvelun turvin. Tukipalvelua antavat tulee pitää ajan tasalla kaikista ohjelman mahdollisuuksista, kehittämisestä ja kirkonkirjojenpidon lakisääteisistä uudistuksista. Eläköitymisen aiheuttama tietotaidon väheneminen on pystyttävä korvaamaan koulutuksella ja uuden henkilöstön rekrytoinnilla. Olemassa olevaa henkilöstöä on jatkuvasti koulutettava. Työntekijöille tulee järjestää ajankohtaisista asioista vähintään 1-2 yhteistä koulutuspäivää vuosittain. Näin mahdollistetaan jatkuva tiedon päivittyminen ja ilmenneiden ongelmien yhteinen käsitteleminen ja ratkaiseminen. Yhteisillä koulutuksilla mahdollistetaan palvelun tasalaatuisuus ja yhtäläisyys. Seurakunnilla on mahdollisuus lisätä sukututkimuspalvelua, josta maakunta-arkistot ovat luopuneet. Uutena tuotteena voitaisiin tarjota sukupuu mallisia tulosteita. Kirkonkirjojenpito on organisoitava niin, että se ei anna mahdollisuuksia ns. kahden (tai useamman) esimiehen loukkuihin. 4. VAIHTOEHDOT Tässä kappaleessa kuvataan työryhmän hahmottamat kolme erilaista kirkonkirjojenpidon organisoinnin mallia sekä tehdään niiden pohjalta johtopäätös PAIKALLINEN MALLI Paikallinen malli on nykyisin käytössä oleva tapa hoitaa kirkonkirjojenpitoa. Kirkonkirjojenpito on hoidettu yksittäisissä seurakunnissa tai yhtymän keskusrekistereissä. Seurakunnissa kirkonkirjojenpidosta vastaa kirkkoherra ja keskusrekistereissä keskusrekisterin johtaja. Kirjuri-järjestelmän käyttöönotolla ei ole vaikutusta kirkonkirjojen pidon organisointiin eikä vastuisiin ALUEELLINEN MALLI Alueellisessa mallissa seurakunnat ja seurakuntayhtymät muodostavat alueellisen keskusrekisterin, jossa kirkonkirjojenpidon tehtävät hoidetaan. Vastuu kirkonkirjojenpidon hoidosta on aluekeskusrekisterin johtajalla. Kaikkien seurakuntien tulee liittyä johonkin alueelliseen keskusrekisteriin. Toimintatavat, prosessit ja organisaatio sekä vastuut muuttuvat nykyiseen verrattuna. Työkulttuuri muuttuu. Asiakkaita palvellaan yli seurakuntarajojen. Tehtäväjako voi olla joko keskitetty tai hajautettu. Yhteinen jäsentietokanta ja Kirjurin ominaisuudet hyödynnetään täysimittaisesti. Alueellisessa mallissa alueet voidaan muodostaa erilaisten perusteiden mukaan. Vaihtoehtoina on hiippakunnallinen malli, IT-alueiden mukainen malli ja maantieteellinen malli. Aluerekistereiden lukumäärä ja alueiden koko voi vaihdella suurestikin KESKITETTY MALLI Keskitetyssä mallissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kaikki seurakunnat ja seurakuntayhtymät muodostavat yhden keskusrekisterin. Vastuu kirkonkirjojenpidon hoidosta on kirkon keskusrekisterin johtajalla. Kaikkien seurakuntien tulee liittyä valtakunnalliseen keskusrekisteriin. 9
10 Toimintatavat, prosessit ja organisaatio sekä vastuut muuttuvat nykyiseen verrattuna. Työkulttuuri muuttuu. Asiakkaita palvellaan yli seurakuntarajojen. Keskusrekisterillä voi olla yksi tai useampia toimipisteitä; palvelupiste löytyy jokaisesta paikallisseurakunnasta. Tehtäväjako voi olla joko keskitetty tai hajautettu. Yhteinen jäsentietokanta ja Kirjurin ominaisuudet hyödynnetään täysimittaisesti. 5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Keskitetty malli tuottanee suurimmat kustannussäästöt. Organisaatiomalli on yksinkertainen, jolloin hallintokulut voidaan minimoida ja toimia suhteellisen vähäisillä henkilöresursseilla. Vastuunjako on selkeä ja toimintatavat on helppo yhdenmukaistaa. Tämä malli mahdollistaa myös kaksikielisen palvelun. Toisaalta päätöksenteko ja osa toiminnoista on etäällä seurakunnista ja seurakuntalaisista. Kulttuurimuutos tässä mallissa on suurin ja saattaa aiheuttaa muutosvastarintaa. Alueellinen malli tuottaa myös kustannussäästöjä, mutta ei yhtä suuria kuin keskitetty malli. Organisaatiomalli on edellistä joustavampi ja antaa enemmän mahdollisuuksia erilaisiin alueellisen yhteistyön toimintatapoihin. Päätöksenteko ja toiminnot säilyvät lähempänä seurakuntaa ja seurakuntalaisia. Työkulttuuri ja toimintatavat muuttuvat ja muutosvastarintaa saattaa esiintyä - kuitenkin vähäisempänä kuin keskitetyssä mallissa. Tässä mallissa on pidettävä huolta siitä, etteivät yksiköt muodostu liian pieniksi, jolloin säästöjä ei saada. Tämä malli mahdollistaa myös kaksikielisen palvelun. Paikallinen malli ei tuota säästöjä eikä aiheuta toiminnallisia muutoksia nykyiseen verrattuna. Tässä mallissa uuden Kirjuri-järjestelmän ja yhteisen tietokannan mahdollistamat hyödyt jäävät suurimmalta osin hyödyntämättä JOHTOPÄÄTÖKSET Työryhmän näkemyksen mukaan alueelliseen malliin sisältyy paljon positiivisia näkökohtia Kirjuri-järjestelmän suomien mahdollisuuksien laajan hyödyntämisen ja työn tehostamisen näkökulmasta. Alueellisessa mallissa toteutuu tasavertainen palvelu kaikissa seurakunnissa riippumatta maantieteellisistä tai muista olosuhteista yhteisen johdon ja toimintatapojen ansiosta. Virastojen ja toimipisteiden aukioloajat voidaan yhtenäistää ja huolehtia seurakuntalaisten mahdollisimman hyvästä ja joustavasta palvelusta. Kaikki palvelupisteet ottavat vastaan toimeksiantoja varsinainen työ voidaan tehdä toisaalla. Palvelupyynnön (= työtilauksen) vastaanottanut toimipiste vastaa asian hoitamisesta kohtuullisessa ajassa. Palvelua annetaan yli seurakuntarajojen. Tässä voidaan hyödyntää palvelupuhelimia. Yhteisillä käytännöillä ja toiminnoilla saadaan parannettua sekä asiakaspalvelua että yleistä tavoitettavuutta myös yhteistyössä toisten seurakuntien, keskusrekisterien ja muiden organisaatioiden kanssa (esim. maistraatit). Kaikissa toimipisteissä on käytettävissä (mahdollisesti etäpalveluna) tarvittava asiantuntijuus kaikkiin tarjoamiimme palveluihin. Jatkuva uuden tiedon päivittyminen ja ilmenneiden ongelmien yhteinen käsitteleminen ja ratkaiseminen helpottuvat. Asiakkaita ei aiheetta ohjata muun palveluntarjoajan luokse niissä tapauksissa, joissa seurakunnilla on toimintavaltuudet hoitaa työ. Toimipisteiden sijaisuusjärjestelyt voidaan hoitaa joustavasti yhden organisaation sisällä ja saman johdon alaisuudessa. Henkilöstösuunnittelulla ja resurssien käytön tehostamisella saavutetaan säästöjä. 10
11 Kirjuri-järjestelmän ominaisuudet hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Uusi järjestelmä antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet alueelliseen toimintaan ja sen tehokkaampaan tukemiseen sekä talouden ja hallinnon ajan tasalla pitämiseen. Eläköitymisen aiheuttama tietotaidon väheneminen ei aiheuta alueellisessa mallissa niin suurta riskiä kuin paikallisessa mallissa. Uusien työntekijöiden perehdytys ja koulutus on helpommin järjestettävissä. Alueellinen malli jäisi kuitenkin todennäköisesti välivaiheeksi. Toisaalta sen organisoiminen aiheuttaisi kuluja mm. fyysisten rekisteritilojen rakentamisessa. Kokonaisuutta ja pitkän aikavälin kestävää ratkaisua ajatellen keskitetty malli on järkevämpi. Keskitetyssä mallissa hallinnolliset kulut on minimoitu, osaaminen ja toimintatapojen yhdenmukaisuus varmistettu. 6. TYÖRYHMÄN EHDOTUS Työryhmä ehdottaa, että kirkonkirjojenpito organisoidaan yhden keskusrekisterin varaan, jolla voi olla yhdestä kuuteen toimipistettä. Yksi tai useampi toimipisteistä on kaksikielinen. Palvelupisteinä toimivat kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat (keskusrekisterin ja seurakuntien suuntaa-antava työnjako on esitetty liitteessä). Kirkonkirjojenpidon vastuu on keskusrekisterin johtajalla. Johtoryhmään kuuluvat mahdollisten toimipisteiden päälliköt sekä seurakunnallisen toiminnan edustajat. Työryhmä ehdottaa, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusrekisteri perustetaan vuonna Siihen liittyvät vähitellen kaikki seurakunnat. Vuoden kestävän pilotoinnin aikana testataan rakenteen, hallinnon ja toiminnan sujuvuutta. 7. LIITTEET Raportin liitteenä on kooste muutamien seurakuntien ja keskusrekisterien (Raisio, Jyväskylä, Mikkeli, Päijät-Häme ja Oulu) toiminnan kuvauksista sekä kirkonkirjojenpidon henkilöstön eläköitymisennusteen yhteenveto. Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kooste nykyisistä toimintamalleista Eläköitymisennuste Työnjako keskusrekisterin ja paikallisseurakuntien välillä 11
12 Kirkonkirjojenpidon organisoinnin projektin väliraportti: liite 1 KUVAUKSET NYKYISISTÄ TOIMINTAMALLEISTA KIRKONKIRJOJENPIDOSSA YKSITTÄISSEURAKUNNAT JA KESKUSREKISTERIT RAISION SEURAKUNTA Jäsenrekisteritoimintojen organisointi Raision seurakunnan jäsenmäärä on Itsenäinen seurakunta Turun länsipuolella, pinta-ala vain 49 km 2 è seurakuntatalo keskeinen toimipiste lähellä kaikkia, keskeinen toimipiste, jossa seurakunnan toimistot. Seurakuntatoimiston organisointi Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto muodostavat yhden toimistokokonaisuuden. Toiminnallisesti vuodesta 2002 muodostavat yhdistetyn palveluyksikön = seurakuntatoimisto. Kirkkojärjestyksen säädöksistä poikkeamatta palveluyksikköä johtaa talousjohtaja, työntekijöiden lähiesimiehenä on kirjanpitäjä. Tietojärjestelmänä jäsentiedoissa on käytössä Status Papinkirja. Seurakuntatoimiston henkilöstö: - talousjohtaja - kirjanpitäjä (lähiesimies) - palkanlaskija (myös talousjohtajan sihteeri) - toimistonhoitaja; hoitaa a) hautatoimistoa (hautapaikat, hautainhoito, hautausvaraukset = varausjärjestelmään liittyviä tehtäviä), b) laskutusta (myynti- + ostolaskutus) Kirkkoherranvirastossa kolme (3) toimistosihteeriä: 1) ensisijainen puhelinvaihde; asiakaspalvelua: toimitusvarauksia, virkatodistuksia; jäsenkirjanpidon tehtäviä: ensisijainen sukuselvitysten tekijä (pitkällä kokemuksella); arkistovastaava; 2) asiakaspalvelua (kuten edellä); jäsenkirjanpidon tehtäviä; joitakin laskutukseen liittyviä tehtäviä; 3) asiakaspalvelua (kuten edellä); jäsenkirjanpidon tehtäviä: ensisijainen muutostietoaineiston hoito; rovastikunnallinen tukihenkilö; hoitaa tietyt toimintapuolen varaukset varausjärjestelmään Työt on pyritty organisoimaan siten, että toimistonhoitajalla ja toimistosihteereillä on ensisijaiset tehtävänsä ja niille sijaistajat. Tehtäväkokonaisuudet sisältävät perinteisesti yhden / itsenäisen seurakunnan jäsenkirjanpidon kaikki tehtävät, seurakuntatoimiston asiakaspalvelutehtävät (toimitusvaraukset, muut asiakkaat), seurakuntatyöhön liittyviä tehtäviä: varausjärjestelmän kirjauksia, materiaalihankintoja (vihkiraamatut, kastekynttilät yms. yms.) ja hautatoimiston tehtävät. Seurakuntatoimistossa on nyt 7 henkilöä, joista 2 on jäämässä lähitulevaisuudessa eläkkeelle, molemmat kirkkoherranviraston tehtävistä. Mikä on HETA:n työvoimaa vähentävä vaikutus? Seurakuntatoimisto (palvelutoimisto) tarvitaan joka tapauksessa: - asiakaspalvelun tehtävät: kirkolliset toimitukset yms - seurakuntatyön toimistotehtävät 12
13 - jäsenkirjanpidon osalta seurakunnassa hoidettavat tehtävät = miten elämä Kirjurin kanssa organisoidaan (esim: a) missä määrin Kirjuri tulee vähentämään seurakunnassa tehtävää työtä; b) mitä tekevät toimistosihteerit, mitä hengellisen toiminnan työntekijät voivat tehdä itse Kirjuria käyttäen ja onko Kirjurissa kaikki ne seurakuntatyötä tukevat ominaisuudet kuin Papinkirjassa) - syntyykö alue(keskus)rekisteri Turkuun? Mikä on sen palveluntarjonta: a) neuvontapalvelut, b) osapalvelu (esim. sukuselvitykset, jonka mielellämme ostaisimme), c) ainoastaan täyden palvelun keskus (kaikki tai ei mitään) è millä foorumilla tämä keskustelu käynnistetään Yhteistyö Digitoinnin osalta rovastikunnallisen projektin päätös tehty työ alkaa 2011 alkupuolella. JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Jäsenrekisteritoimintojen organisointi Jyväskylän seurakunnan jäsenmäärä on n Jyväskylän seurakunta on perustettu v kuntaliitoksen yhteydessä, jolloin Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistettiin. Vanhat seurakunnat, Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Jyväskylän maaseurakunta ja Korpilahden seurakunta lakkautettiin ja perustettiin Jyväskylän seurakunta. Säynätsalon seurakunta liitettiin Jyväskylän kaupunkiseurakuntaan kuntaliitoksen yhteydessä. Jyväskylän seurakunnassa toimii ns. alueseurakuntamalli, joka koostuu yhdeksästä alueseurakunnasta: Huhtasuon, Keltinmäen, Keskustan, Korpilahden, Kuokkalan, Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken alueseurakunnista. Jyväskylän seurakunnan kirkkoherranvirasto Jäsenrekisteritoiminnot, asiakas- ja hautauspalvelu ja toimitusajanvaraukset on keskitetty kirkkoherranvirastoon, jossa hoidetaan kaikki rekisteröintejä koskevat tallennukset ja muutostietoliikenne. Lisäksi kahden alueseurakunnan, Korpilahden ja Säynätsalon, toimistoissa on kirkkoherranviraston palvelupisteet. Näissä palvelupisteissä asioi lähinnä hautausasiakkaita; on mahdollista saada myös virkatodistuksia ja sukuselvityksiä. Seurakuntien henkilöstö ja tietokannat yhdistettiin seurakuntien yhdistyessä. Jäsentietojen tietojärjestelmänä on TietoSirius, hautaustoimessa Innofactor Prime ja Intime Plus. Toimitusajanvaraukset hoidetaan Katriina-varausjärjestelmällä. Kerran kuukaudessa kaikkien tiimien yhteinen virastopalaveri, jossa käsitellään ajankohtaiset asiat, uudet ohjeistukset. Tiimipalavereita pidetään tarvittaessa. Kirkkoherranvirastoa johtaa kirkkoherra, viraston lähiesimies on hallintosihteeri, joka ohjaa käytännön rekisteritoimintoja ja toimii kirkkoherran sihteerinä. Virastopappi toimii teologisena asiantuntijana ja edustaa seurakuntaa keskusrekisterijohtajien kokouksissa. Henkilöstöä on em. lisäksi yhdeksän toimistosihteeriä ja yksi toimistonhoitaja. Kirkkoherranviraston toiminnot on jaettu kolmeen kolmen henkilön tiimiin, asiakaspalvelutiimi, jäsenrekisteritiimi ja hautauspalvelutiimi. Kirkonkirjojenpitoon käytetty aika jakautuu seuraavasti: Asiakaspalvelutiimi, 3 toimistosihteeriä, (40%, 60% ja 70% kirkonkirjojen pitoa). Asiakaspalvelu, esteiden tutkinnat, kasteasiat, koko seurakunnan vihki- ja kasteajanvaraukset. Jäsenrekisteritiimi, 3 toimistosihteeriä, (kirkonkirjojenpitoa 95%, 100% ja 100%). Muutostietoaineiston käsittely, virkatodistus- ja sukuselvitystilaukset, jäsenrekisteripalvelut toiminnalliselle puolelle. 13
14 Hautauspalvelutiimi, toimistonhoitaja ja 2 toimistosihteeriä, (työtehtävissä ei kirkonkirjojen pitoa). Toimistosihteeri, (ei kirkonkirjojenpitoa). Keskitetty papiston ja kanttoreiden toimitusvuorojen ja vapaaaikalistojen koostaminen ja päivitys Katriina-varausjärjestelmään (kukin alueseurakunta antaa tietyn määrän pappeja toimitusvuoroihin), erilaiset projektityöt esim. seurakuntavaalit. Hallintosihteeri (15% kirkonkirjojenpitoa). Korpilahden alueseurakunnan palvelupiste, toimistosihteeri (20 % kirkonkirjojenpitoa, lähinnä sukuselvityksiä, hautaus- ym. asiakaspalvelua). Säynätsalon alueseurakunnan palvelupiste, toimistosihteeri (ei kirkonkirjojenpitoa, hautaus- ym. asiakaspalvelua). Asiakaskäyntejä palvelupisteissä on vähäisessä määrin. Muissa alueseurakuntien toimistoissa ei hoideta virastoasioita eikä toimitusajanvarauksia näitä kahta lukuun ottamatta. Jäsenrekisteritallennukset ja suurin osa sukuselvityksistä tehdään varsinaisessa kirkkoherranvirastossa. Kaikissa alueseurakunnissa on toimistosihteeri alueen omaa toimintaa varten. Yhteistyö Jyväskylän seurakunta kuuluu Jyväskylän IT-aluekeskukseen, jonka muodostaa 16 seurakuntaa. Jyväskylän rovastikunnan seurakunnat (9) ovat tehneet yhteissopimuksen kirkonkirjojen digitoinista Kopijyvä Oy:n kanssa. Työ aloitetaan v ja valmistuu viimeistään v MIKKELIN SEUDUN KESKUSREKISTERI Jäsenrekisteritoimintojen organisointi Mikkelin seudun keskusrekisterin seurakuntien jäsenmäärä (läsnä oleva) on n (josta Mikkelin srky ). Keskusrekisteriin kuuluu seuraavat seurakunnat: Mikkelin tks, Mikkelin ms, Haukivuori ( alk.) ja Anttola Mikkelin seurakuntayhtymästä sekä Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina ja Suomenniemi. Mikkelin seudun keskusrekisterin seurakunnilla on ollut ATK-yhteistyötä 90-luvun puolivälistä lähtien. Yhteistyön tuloksena kaikki seurakunnat hankkivat saman tietojärjestelmän (Status) yhtäaikaisesti ja liittyivät kirkkoverkkoon. Kuitenkaan yhteistä palvelinta ei tuolloin hankittu. Mikkelin seurakuntayhtymän keskusrekisteri/mikkelin seudun keskusrekisteri Mikkelin seudulla toteutettiin kuntaliitos v alussa, jolloin alueen kolme kuntaa (Mikkeli, Mikkelin mlk ja Anttola yhdistyivät Mikkelin kaupungiksi; Haukivuori tuli mukaan ). Seurakunnat muodostivat seurakuntayhtymän, kirkkoherranvirastot lakkautettiin ja niiden tehtävät annettiin perustetun keskusrekisterin tehtäväksi. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto muutettiin keskusrekisteriksi. Lakkautettavien kirkkoherranvirastojen henkilökunta siirtyi uuteen työpisteeseen. Mikkelin maaseurakunnalle, Anttolalle ja myöhemmin Haukivuorelle otettiin uudet tietokannat VRK:sta olemassa olevien tietokantojen yhdistämistä pidettiin tuolloin hankalana. Anttolan seurakunnan, Mikkelin maaseurakunnan ja Haukivuoren seurakuntien virastot jatkavat seurakuntatoimistoina, joissa on osa-aikaiset seurakuntasihteerit (yhdistelmävirkoja). Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on seurakuntatoimisto, jossa on kokoaikainen seurakuntasihteeri 14
15 Rovastikunnallisen yhteistyön kehittäminen Mikkelin ja ympäristön srk:issa (RYHTYMYS-projekti) käynnistettiin rovastikuntakokouksen aloitteesta. Hankkeelle asetettiin selvitysmies, joka keskittyi kartoittamaan seurakuntien yhteistyötoiveita ja tarpeita. Kirkkohallitus myönsi hankkeelle kehittämisavustusta. Mukana olevat seurakunnat vaihtoivat tuolloin kirkkoverkkoyhteytensä laajakaistatekniikkaan. Yhteinen palvelin otettiin käyttöön keväällä 2005, tämä mahdollisti yhteisten resurssien käyttämisen ja avasi mahdollisuudet laajaan yhteistyöhön. Kustannusten jaosta sovittiin, verottajalta saatiin päätös toiminnan arvonlisäverottomuudesta. Varmuuskopioinnit ja ohjelmistopäivitykset hoidettiin yhdestä pisteestä tietoturva parani. Hanke eteni nopeimmin kirkonkirjojenpidon kohdalla. Kaikissa seurakunnissa oli käytössä jo aikaisemman yhteistyön mukaisesti Statuksen Papinkirja-ohjelmisto. Neuvottelujen tuloksena perustettiin Mikkelin seudun keskusrekisteri ja se aloitti toimintansa Mikkelin seudun keskusrekisteri tekee yhteistyötä eri tavoilla. Muutostietoliikenne hoidetaan yhdestä pisteestä. Asiakkaita palvellaan kaikissa seurakuntatoimistoissa/kirkkoherranvirastoissa tulostukset verkon yli ovat mahdollisia. Väestötietojen tallennus on keskistetty kahteen toimipisteeseen, samoin palvelupuhelin tilausten vastaanottamiseksi on kahdessa virastossa. Tilaukset välitetään edelleen työn toimittavaan seurakuntaan. Näin toimien asiakas saa palvelua normaalina virka-aikana, vaikka ko. virastossa olisi normaalia virka-aikaa lyhyemmät aukioloajat. Sukuselvitysten tekoa on keskitetty seurakuntien välisillä sopimuksilla, joko kokonaan tai loma-aikoina. Kansainvälisten avioliittojen esteiden tutkinnassa tehdään yhteistyötä. Käyttöoikeuksia toisen seurakunnan tietoihin on annettu sitä mukaa, kun kukin virkailija niitä työssään tarvitsee. Allekirjoitusoikeudet on haettu kaikille niihin oikeutetuille keskusrekisterissä mukana olevien seurakuntien tietojen todistamiseen. Yhteisiä kokouksia/koulutuksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lähituki toisen seurakunnan työntekijältä on koettu merkittäväksi hyödyksi. Pienten seurakuntien ongelmana on ollut usein loma-aikaisen palvelun järjestäminen, edellä kuvattu yhteistyö mahdollistaa ajantasaisen palvelun saannin myös näistä pisteistä. Rekisterissä mukana olevat seurakunnat voivat sopia vapaasti keskenään palvelujärjestelyistä. Mikkelin seudun keskusrekisterin johtajana toimii kansliasihteeri, joka on Mikkelin seurakuntayhtymän palveluksessa. Seurakuntatoimistojen/kirkkoherranvirastojen työntekijät toimivat hallinnollisesti kirkkoherrojen alaisuudessa, jäsenrekisterinpitoon kuuluvissa kysymyksissä keskusrekisterin johtajan alaisuudessa. Kirkkoherrat ja keskusrekisterin johtaja kokoontuvat 1-2 kertaa vuodessa rekisterineuvottelukunnan kokoukseen, jossa käydään läpi keskusrekisterin hoitoon liittyviä kysymyksiä. Henkilökuntamäärä (suluissa kirkonkirjojen pitoon käytettävä %-osuus työajasta): Mikkeli, viisi (5) toimistosihteeriä (10 %, 100 %, 70 %, 60 %, 60 % = yhteensä 300 %) kansliasihteeri =keskusrekisterin johtaja (20 %) seurakuntatoimistoissa seurakuntasihteereitä kolme (3), kahden työaikaa kirkonkirjojen pitoon (2 %, 3 %) Hirvensalmi, yksi (1) talouspäällikkö (30 %) Juva, yksi (1) toimistosihteeri (70 %) Kangasniemi, yksi (1) toimistosihteeri (70 %) Mäntyharju, yksi (1) toimistonhoitaja (50 %) yksi (1) 60 % toimistosihteeri (70 %) Laskennallisesti Mäntyharjulla kirkonkirjojen pitoon kuluva työaika on yhteensä 110% kokonaistyöajasta laskettuna Pertunmaa, yksi (1) talouspäällikkö (10 %) Ristiina (vastaa myös Suomenniemen seurakunnasta) yksi (1) seurakuntasihteeri (70 %) 15
16 Mikkelin toimipisteen tehtäviin kuuluu varsinaisten keskusrekisteritehtävien lisäksi seurakuntayhtymän kassanhoito, tila-, tilaisuus- ja toimitusvarausten (myös hautausvaraukset) tekeminen sekä jossain määrin muuta asiakaspalvelua ja loma-aikoina seurakuntatoimistojen tehtäviä. Yhteistyö Mikkelin seudun keskusrekisterin seurakunnat kuuluvat Kouvolan IT-alueeseen, alueellamme työskentelee yksi mikrotukihenkilö. Alueemme seurakunnat ovat hoitaneet yhteistyössä seurakuntien kirkonkirjojen mikrofilmaus- ja digitointihankkeen. Suurissa hankkeissa on tulevaisuudessakin tarkoitus tehdä yhteistyötä. PÄIJÄT-HÄMEEN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Jäsenrekisteritoimintojen organisointi Päijät-Hämeen seurakuntien keskusrekisterin jäsenmäärä on noin (josta Lahden srky n ). Keskusrekisteriin kuuluvat tällä hetkellä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Kärkölän, Lammin, Nastolan, Sysmän ja Tuuloksen seurakunnat sekä Lahden seurakuntayhtymään kuuluvat Joutjärven, Keski-Lahden, Launeen ja Salpausselän seurakunnat. Alun perin mukana oleva Hämeenkosken seurakunta on liitetty Hollolan seurakuntaan ja Rengon seurakunta Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaan. Päijät-Hämeen seurakuntien keskusrekisteri Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri perustettiin seurakuntayhtymään kuuluvien Joutjärven, Keski-Lahden, Launeen ja Salpausselän seurakunnan kirkonkirjojen pitoa varten. Eri seurakuntien kirkkoherranvirastot olivat sijainneet fyysisesti samoissa tiloissa, joten niiden muuttaminen yhteiseksi keskusrekisteriksi ei aiheuttanut suuria muutoksia aiempaan. Jo ennen keskusrekisterin perustamista jäsentiedot olivat kaikkien neljän seurakunnan osalta yhteisessä tietokannassa. Ensimmäisen jäsentietojärjestelmä otettiin käyttöön loppuvuodesta Ohjelma oli nimeltään Glink. Vuoden 2003 alusta lähtien jäsentietojärjestelmänä on toiminut TietoSirius. Lahdessa on 2000-luvulla ollut yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa nimenomaan atk-asioissa. Useamman naapuriseurakunnan kanssa oli ollut palvelinyhteistyötä. Näin oli tilanne myös jäsenrekisterin osalta. Rovastikunnallisen laajemman yhteistyön selvityshankkeen yksi ehdotus oli yhteistyön lisääminen kirkonkirjojen pidon alueella. Päijät-Hämeen seurakuntien keskusrekisterin perustamisesta käytiin neuvotteluja Lahden seurakuntayhtymän ja neljäntoista seurakunnan kanssa. Lopullisen sopimuksen solmivat kymmenen seurakuntaa ja Lahden seurakuntayhtymä. Rekisterin toiminta alkoi Mukana rekisterissä olivat Asikkalan, Hartolan, Hollola, Hämeenkosken, Kärkölän, Lammin, Nastolan, Rengon, Sysmän ja Tuuloksen seurakunnat ja Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteriin kuuluneet seurakunnat. Lähtökohtana yhteistyölle oli yksi yhteinen tietokanta, palvelun tason parantaminen ja kustannusten säästö. Rekisteriin mukaan lähteneiden seurakuntien jäsentietojärjestelmänä oli TietoSirius. Seurakuntien jäsentiedot yhdistettiin yhteiseksi tietokannaksi. Alkuun tehtiin selkeä työnjako rekisterin ja kirkkoherranviraston / seurakuntatoimistojen töiden välillä. Rekisterin työt liittyivät jäsentietojärjestelmän ylläpitoon (tallentamiset ja tarkistamiset), ns. elää-todistusten antamiseen sekä avioliiton esteiden tutkintaan. Sukuselvitysten ja sukututkimuksiin liittyvien todistusten antaminen rajattiin rekisterin töiden ulkopuolelle, koska tarpeellisia kirkonkirjoja ja perhelehtiä ei vielä oltu mikrokuvattu tai saatettu digitaaliseen muotoon. Yhteinen digitointiprojekti kirkonkirjojen ja perhelehtien kuvaamiseksi aloitettiin vuonna Kuvausten edistyttyä rekisterin toiminta voitiin laajentaa koskemaan sukuselvityksiä ja sukututkimuksiin liittyviä todistuksia
17 Keskusrekisterin töitä tehdään Lahdessa sekä naapuriseurakunnissa. Lahdessa työskentelevät työntekijät ovat keskusrekisterin johtajan alaisia, mutta seurakunnissa työtä tekevät ovat paikallisen kirkkoherran alaisia. Lahdessa hoidetaan muutosliikenne ja pääkäyttäjän tehtävät, Lahden seurakuntien tallentamiset, tarkistamiset ja todistukset, vaativimmat korjaukset ja kansainväliset esteidentutkinnat. Seurakuntien kanssa on sovittu viikoittaisesta työtuntimäärästä ja työtehtävistä. Seurakuntien työt on jaettu alueittain ja aiheryhmittäin eri seurakunnille. Yhteydenpito eri pisteissä työskenteleviin työntekijöihin tapahtuu sähköpostilla ja puhelimella. Kerran vuodessa on yhteinen koulutuspäivä. Talousarvion, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiimoilta pidetään seurakuntien kanssa kaksi vuosittaista kokousta. Kustannukset jaetaan jäsenmäärän suhteessa. Työntekijöitä Lahden toimipisteessä on keskusrekisterin johtaja ja 7,5 toimistosihteeriä. Mukana olevissa seurakunnissa tehdään 110 viikkotyötuntia rekisterin töitä. Yhteistyö Lahden seudulla yhteistyötä on Lahden seurakuntayhtymän ja lähialueiden seurakuntien kanssa IT-alueen puitteissa. Alueen seurakunnilla on myös yhteistyötä talous-hallinnon alueella. Kirkonkirjojen digitointihake on toteutettu yhteistyössä Päijät-Hämeen seurakuntien keskusrekisteriin kuuluvien seurakuntien sekä Heinolan että Orimattilan seurakuntien kanssa. OULUN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI Jäsenrekisteritoimintojen organisointi Oulun ev.-lut. seurakuntien jäsenmäärä on n Keskusrekisteri on perustettu vuonna Oulussa on neljä paikallisseurakuntaa: tuomiokirkkoseurakunta, Karjasillan, Tuiran ja Oulujoen seurakunnat. Vuonna 2006 keskusrekisteriin liittyi myös Hailuodon seurakunta (noin 1000 jäsentä). Alusta lähtien Oulussa on toimittu siten, että kirkonkirjojenpitoon liittyvät asiat on keskitetty keskusrekisteriin. Vuoden 2013 alusta Oulun kaupunkiin liittyvät Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kunnat. Tämän jälkeen Oulun seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa on noin jäsentä. Keskusrekisteri ja paikallisseurakuntien kirkkoherranvirastot Kirkonkirjojen pitoon liittyvät asiat eli jäsenrekisterin hoitaminen on keskitetty keskusrekisteriin. Siellä hoidetaan kirkollisten toimitusten rekisteröintejä koskevat tallennukset ja muutostietoliikenne, virkatodistus-, sukuselvitysja sukututkimustilaukset sekä esteidentutkinnat. Lisäksi postitetaan myös tervetulokirjeet uusille seurakuntalaisille sekä kirjeet kirkosta eronneille. Asiakaspalvelussa toimii koko yhtymän palvelukassa. Rekisterin asiakaspalvelija toimii myös päivystävien pappien sihteerinä. Seurakuntayhtymän puhelinvaihde oli keskusrekisterissä parinkymmenen vuoden ajan, mutta siirtyi rekisteriltä pois Yhtymän päätearkisto on sijoitettu keskusrekisteriin. Rekisterin työntekijöistä kaksi toimii lähes kokonaan arkistotöissä. Yhtymän toimistotarvikehankinnat on keskitetty keskusrekisterin toimistonhoitajalle. Keskusrekisteri on avoinna ma-pe klo Keskusrekisterissä on kaikkiaan 15 vakituista virkaa tai tointa, joista on täytetty tällä hetkellä määräaikaisilla viisi tointa. Lisäksi Kirjuriin siirtymisen vuoksi on kaksi määräaikaista digitoidun aineiston metatiedon kirjoittajaa. Määräaikaisten runsas määrä johtuu vuoden 2013 tilanteeseen varautumisesta (seurakuntayhtymä laajenee kolmella seurakunnalla) sekä kirkon yhteishankkeista (Kirjurin rakentaminen, siihen valmistautuminen ja sen käyttöönotto 17
18 ). Rekisteriä johtaa keskusrekisterinjohtaja, käytännön työjärjestelyistä vastaa toimistonhoitaja, joka toimii rekisterinjohtajan sijaisena vuosilomien aikana. Jokaisessa Oulun neljässä paikallisseurakunnassa on oma kirkkoherranvirastonsa. Niissä ei hoideta kirkonkirjojenpitoon liittyviä asioita, ei myöskään esteidentutkintoja eikä toimitusvarauksia. Jokaisessa kirkkoherranvirastossa on 1-2 toimistotyöntekijää. Oulujoen seurakunnassa on lisäksi seurakuntatoimistot etäällä sijaitsevissa Ylikiimingin ja Yli-Iin seurakuntapiireissä. Ylikiimingin toimisto toimii puhelinnumeron varassa, Yli-Iin toimisto on avoinna ma-pe klo Toimitusvaraukset on keskistetty päivystäville papeille, jotka ottavat asiakkaita vastaan keskusrekisterin tiloissa ma-pe klo Yhtymän hautauspalvelu toimii hautausmaalla. Sen on tarkoitus siirtyä keskusrekisterin ja päivystävien pappien yhteyteen, kun uusi seurakuntatalo valmistuu vuonna Jäsentietojen tietojärjestelmänä on Innofactor Sirius, hautaustoimessa Innofactor Prime. Toimitusvaraukset hoidetaan Rauhalan Varaaja-järjestelmällä. Yhteistyö Keskusrekisteri on tehnyt jäsentietojärjestelmäyhteistyötä Siikalatvan ja Utajärven seurakuntien kanssa sekä hoitanut kokonaan Hailuodon seurakunnan kirkonkirjojen pidon ja arkistoinnin. Virastonhoidon tukirenkaassa ovat olleet Oulusta rekisterinjohtaja, toimistonhoitaja, arkistosihteeri ja atk-sihteeri. Oulun seurakuntayhtymä kuuluu Oulun IT-aluekeskukseen, jonka muodostaa Oulun srk-yhtymä sekä yhdeksän muuta seurakuntaa. 18
19 Kirkonkirjojenpidon organisoinnin projektin väliraportti: liite 2 Kirkkoherranvirasto 2010 Ikä Hiippakunta Seurakuntatalous Yht > 54 % Espoon Helsingin hiippakunta hiipartjärven Yhteensä seurakunta Helsingin Kuopion hiiphankasalmen hiippakunta Yhteensä seuraku Kuopion Lapuan hiippalajärven hiippakunta Yhteensä seurakunta Lapuan Mikkelin hiippakunta hiiphamina-vehkalahden Yhteensä Mikkelin Oulun hiippahaapajärven hiippakunta Yhteensä seuraku Oulun Porvoon hiippakunta hiipbrändö-kumlinge Yhteensä förs Porvoon Tampereen hiippakunta hakaan seurakunta Yhteensä Tampereen Turun arkkihauran hiippakunta seurakunta Yhteensä Turun arkkihiippakunta Yhteensä Kaikki yhteensä
Alueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs
Alueelliset keskusrekisterit Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Kirkkohallituksen täysistunnon linjaus Tavoite, että kirkonkirjojen rekisterinpitäjiä tulevaisuudessa ovat alueelliset keskusrekisterit, jotka
LisätiedotAluekeskusrekisterit ARMOA Veijo Koivula Oulun seurakuntayhtymä
Aluekeskusrekisterit Veijo Koivula Oulun seurakuntayhtymä omaehtoisin sopimuksin Kirkkohallituksen mukaan (täysistunto 19.8.2015 ja yleiskirje 27/2015) kirkonkirjojenpidon alueellinen organisoituminen
LisätiedotLUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkoneuvosto
Käsiteltävät asiat: 1 11 (1-11 ) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjantarkastajat 4. Työjärjestyksen hyväksyminen 5. Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden valvonta
LisätiedotAjankohtaista Kirjurista
Ajankohtaista Kirjurista 29.9.2011 Inkeri Kranttila rekisteripäällikkö Kirkkohallitus Menu Konversion tilanne Hyväksymistestaus Kirjurin käyttöönotto, tehtävät ja tuki Työjono, mikä se on? Digi-osio ja
LisätiedotVäestötilastot Porin ev.lut. seurakuntayhtymä
Väestötilastot 217 Porin ev.lut. seurakuntayhtymä Vuositilastot 217 Vuositilasto 217 sisältää tietoja Porin seurakuntayhtymän väestönmuutoksista ja avioliitoista sekä avioeroista. Tilastot perustuvat Kirjuri-järjestelmän
LisätiedotKirkonkirjojenpidon alueellisen organisoinnin hanke
Kirkonkirjojenpidon alueellisen organisoinnin hanke Luonnos 0.5 1 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN TAUSTA... 3 1.1 Kirkon yhteinen jäsenrekisteri ja kirkkohallituksen roolin muutos... 3 1.2 Kirkonkirjojenpidon organisointiin
LisätiedotYlä-Savon seurakuntayhtymä
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,
LisätiedotKITKE-hanke. Inkeri Kranttila rekisteripäällikkö Kirkkohallitus
KITKE-hanke Inkeri Kranttila rekisteripäällikkö Kirkkohallitus Hankkeen johtoryhmä (1/2) Johtoryhmän puheenjohtaja: kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, Kirkkohallitus Muut jäsenet: keskusrekisterin johtaja Hannu
LisätiedotLUMIJOEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2017 Kirkkoneuvosto
Aika: Tiistai 19.9.2017 klo 18.00 Paikka: Seurakuntatalo Käsiteltävät asiat: 1 10 (43-52 ) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjantarkastajat 4. Työjärjestyksen hyväksyminen
LisätiedotYlä-Savon seurakuntayhtymän Veto 2 - kehittämishanke
Ylä-Savon yhtymän Veto 2 - kehittämishanke 30.10.2018 Veto 2 hankkeen tavoitteet Kehittämishankkeen tavoitteena oli mm.: 1. Seurakuntayhtymän sihteerien tehtäväkuvien tarkastelu ja kehittäminen 2. Palvelujen
LisätiedotYhteisen kirkkovaltuuston hyväksymä xxxkuun xx. päivänä 201x (voimaan xx.xx.201x)
Hyväksytty sääntötyöryhmässä 22.3.2018 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HALLINTO-OSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymä xxxkuun xx. päivänä 201x (voimaan xx.xx.201x) 1. Vastuualue, toiminta-ajatus,
LisätiedotKIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 43/
KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 43/2009 13.11.2009 KIRJURI JA TOIMENPITEITÄ SEURAKUNNISSA VUOSINA 2009 JA 2010 Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän eli Kirjurin rakentaminen etenee suunnitellusti. Tavoitteena
LisätiedotTyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona klo 18
Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 15.02.2017 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalossa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!
LisätiedotTavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita
Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan
LisätiedotTietosuoja-asioiden osalta kulunut kesä on lomien vuoksi ollut hiljaista aikaa Oulun hiippakunnan seurakunnissa.
HIIPPAKUNNALLINEN TIETOSUOJATYÖRYHMÄ Aika: tiistai 21.8.2018, klo 9.30 11.00 Paikka: Oulun hiippakunnan tuomiokapituli, toiminnallisen puolen neuvottelutila Jäsenet: Veijo Koivula, aluekeskusrekisterin
LisätiedotHeTa. Rovaniemi 23.9.2010
Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.
LisätiedotValtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)
LisätiedotKiuruveden seurakunta Esityslista/pöytäkirja 12/2018 Kirkkoneuvosto
Esityslista/pöytäkirja 12/2018 Kirkkoneuvosto Kokousaika Torstai 15.11.2018 klo 16 17.17 Kokouspaikka Seurakuntatalon monitoimisali, Kirkkokatu 8 A, 74700 Kiuruvesi Saapuvilla olleet jäsenet Oikarinen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ALUESEURAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa
JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ALUESEURAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa 13.1.2009 1 LUKU ALUESEURAKUNTA JA ALUENEUVOSTO 1 Jyväskylän seurakuntaan muodostetaan yhdeksän alueseurakuntaa,
LisätiedotRAUTALAMMIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO KUULUTUS
1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkovaltuuston 21.02.2018 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 26.02.2018 27.03.2018 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa
LisätiedotTerhi Jormakka TURKU MUUTOSTA NÄKYVISSÄ?
Terhi Jormakka TURKU 26.3.2015 MUUTOSTA NÄKYVISSÄ? Kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin Tulevaisuudessa tarvitaan tehokas ja toimintaa tukeva hallinto sekä hyvää johtamista. Tavoitteena on kevytrakenteinen
LisätiedotLaki. kirkkolain muuttamisesta
Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 7, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, muutetaan
LisätiedotLAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 8
Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 25.11.2015 klo 17-18.45 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Huostila Mari,
LisätiedotTAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 15.1.2015 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään IT-yhteistyöalueen
LisätiedotKohti asiakaslähtöisempiä palveluja
Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen
LisätiedotLAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 5
Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 24.8.2016 klo 18 18.55 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Huostila Mari,
Lisätiedotprojektipäällikkö Terhi Jormakka
projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö
LisätiedotKIRKKONEUVOSTO 8/ (5) Esityslista. Aika Keskiviikko klo 17- Kahvitarjoilu klo 16:45- Seurakuntakeskus, Arkki
KIRKKONEUVOSTO 8/2016 1 (5) Aika Keskiviikko 30.11.2016 klo 17- Kahvitarjoilu klo 16:45- Paikka Seurakuntakeskus, Arkki KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotKäsittelyn aikana käytettiin 2 puheenvuoroa.
595/2018 89 Hankintatoimen kehittäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää täsmentää toimintakulttuurin muutoshankkeen hankintatoimen tavoitteenasettelua siten, että hankintastrategian ja politiikan teosta
LisätiedotLäsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet 7.6.2007. Voitto Huotari
Läsnäolon yhteisö Hallintovirkamiehet Voitto Huotari Seurakuntarakennetyöryhmä Tehtävänä on» seurata kuntarakenteen muutoksia ja niiden vaikutuksia kirkkoon ja seurakuntiin» tehdä ehdotuksia seurakuntien
LisätiedotKokous 2/2016 Sivu 1. Paikka ja aika Keskustan seurakuntatalo, takkahuone klo
29.2.2016 Kokous 2/2016 Sivu 1 Paikka ja aika Keskustan seurakuntatalo, takkahuone klo 18 20.45 Jäsenet Posti Timo pj Elonsalo Raimo vpj Harinen Ari poissa Haukijärvi Eino Kivistö Jaakko Lemberg Raija
LisätiedotKunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena
Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla
LisätiedotLäsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen
Kokousaika torstai 27.10.2016 klo 18-19.25 Kokouspaikka Hauhon pappila Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa Jouni Lehtonen Pirkko Nurminen
LisätiedotLäsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen
Kokousaika torstai 25.10.2018 klo 18-19.40 Kokouspaikka Hauhon pappila Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa Jouni Lehtonen Pirkko Nurminen
LisätiedotJANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen
Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi
LisätiedotVarmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen
Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.
Lisätiedot77 Kuurojenpapin viran perustaminen Helsingin seurakuntayhtymään yhteiseen seurakuntatyöhön
12/2017 77 Kuurojenpapin viran perustaminen Helsingin seurakuntayhtymään yhteiseen seurakuntatyöhön Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) perustaa 1.1.2018 alkaen 31.12.2017 päättyvän määräaikaisen
LisätiedotUusi Valtion lupa- ja valvontavirasto
Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto
LisätiedotC21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot
C21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot Neuvottelu 25.1.2018 25.1.2018 1 Kaupunginvaltuusto (kokouspalkkiot ) Valtuuston pj Valtuuston varapj Valtuuston jäsen HELSINKI 510.. 385 ESPOO 380.. 320 TAMPERE
Lisätiedot1. kirkonkirjojen pitäminen ja keskusrekisteri 2. varauspalvelut 3. hautatoimisto 4. henkilöstöasiat 5. hallintoasiat 6. lainopilliset asiat.
Sääntökokoelma A 16 YKV 24.5.2017 YKN 8.5.2017 Mitätöi lehden 10.12.2014 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1. Yleistä 1 Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon
LisätiedotJäsentietojen VUOSITILASTO 2016
Jäsentietojen VUOSITILASTO 2016 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2016 sisältää tietoja Oulun ev.-lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun ev.-lut.
LisätiedotUTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 Kirkkovaltuusto
Kokousaika Torstai 14.9.2017 klo 18.00 20.12 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa olleet jäsenet Seurakuntatalo Pirkko Hongisto Jouko Isoniemi Irmeli Juntunen Antti Koistinen Taisto Kokko Ahti
LisätiedotLAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ. Avioliittoon vihkiminen
LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ Avioliittoon vihkiminen Rakkauden suojassa Vihkimisessä luvataan rakastaa toista ja sitoudutaan jakamaan elämä hänen kanssaan. Siinä on jotain ihmeellistä ja hienoa. Kirkossa voitte
LisätiedotTulevaisuuden palvelusetelit
Tulevaisuuden palvelusetelit 16.8.2018 Palvelusetelit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet Sotella tai ilman Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen Kunnan roolin vieminen kohti järjestäjää monituottajamallin
LisätiedotVUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ
VUOSITILASTO 2016 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Vuositilastossa käytettäviä käsitteitä... 2 3. Vuoden 2016 jäsentietojen yhteenveto... 3 4. Kartta kirkkoon kuuluminen
LisätiedotJäsentietojen VUOSITILASTO 2013
Jäsentietojen VUOSITILASTO 2013 Johdanto Jäsentietojen vuositilasto 2013 sisältää tietoja Oulun ev.lut. seurakuntien väestömuutoksista ja muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä viime vuodelta. Oulun kaupunki
LisätiedotRUOKOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2019 Kirkkoneuvosto (7)
Kirkkoneuvosto 24.9.2019 1(7) Aika Tiistaina 24.9.2019 klo 17.00 18.48 Paikka Rautjärven seurakuntatalo Läsnäolo: Jäsenet läsnä poissa varajäsen läsnä Seija Stavén, varapj, x Miia Kervinen Terho Hammarén
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotSääntökokoelma A 16 XII-2014 YKV Mitätöi lehden III-2012 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ. 1. Yleistä
Sääntökokoelma A 16 XII-2014 YKV 10.12.2014 Mitätöi lehden III-2012 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1. Yleistä 1 Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon seurakuntia
LisätiedotJÄMSÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2017 KIRKKONEUVOSTO 1 (11) klo Jämsän seurakuntakeskuksen takkahuone
KIRKKONEUVOSTO 1 (11) KOKOUSTIEDOT Aika 14.6.2017 klo 16.30 18.30 Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Jämsän seurakuntakeskuksen takkahuone KN 84 KOKOUKSEN AVAUS 3 KN 85 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
LisätiedotLUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto
Aika ja paikka: Ti 30.1.2018 klo 18.30 seurakuntatalo Asialista: asiat 1 8 (1-8 ) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjantarkastajat ja pöytäkirjanpitäjä 4. Työjärjestyksen
LisätiedotElävänä syntyneet Suomessa 1943-2013
1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotYlä-Savon seurakuntayhtymä Esityslista/pöytäkirja 2/ seurakuntamme palvelija
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Esityslista/pöytäkirja 2/2019 - seurakuntamme palvelija Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 11.2.2019 Aika tiistai 19.2.2019 klo 18 Paikka Lippuniemen seurakuntakoti, Kiviahokatu
LisätiedotROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA 11/2012 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, Helsinki
1 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA 11/2012 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI Kokousaika Tiistaina 30.10.2012 kello 18.00 Kokouspaikka Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki
LisätiedotJäsentiedot
Vuositilasto 2016 Vuositilasto 2016 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2016 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2016
LisätiedotOpas vihkimisen järjestelyihin
Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan
LisätiedotPöytäkirja on julkisissa asioissa nähtävänä Lavian seurakuntatoimistossa sen aukioloaikoina.
Aika: Keskiviikko 18.10.2017 klo 18-19 Paikka: Kokoushuone Seurakuntakoti Jäsenet: Anna-Kaisa Hautala puheenjohtaja, Lea Honkanen Anita Kamppi Leena Koivula, varapuheenjohtaja Yrjö Rautiainen Petri Reponen
LisätiedotRUOKOLAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2019 Kirkkovaltuusto (6)
Kirkkovaltuusto 28.5.2019 1(6) Aika Tiistaina 28.5.2019 klo 18.00 19.10 Paikka Kivitasku, Simpeleentie 40, 56800 Simpele Läsnä Frosti-Nenonen, Sirpa Hänninen, Jyrki Ijäs, Esko, varapj Jäppinen, Eila vara
LisätiedotTyöhyvinvointikysely. Oulun seurakuntayhtymä Vuosi 2017
Työhyvinvointikysely Oulun seurakuntayhtymä Vuosi 2017 SUUNNITTELUVAIHE: Työhyvinvointikyselyn prosessikuvaus Työhyvinvointikysely toteutetaan sähköisesti 3 vuoden välein loka-marraskuussa. TOTEUTUSVAIHE:
LisätiedotSalon seurakunta Pöytäkirja Kirkkoneuvosto Esityslista 9/2015
1 Salon seurakunta Pöytäkirja Kirkkoneuvosto Esityslista 9/2015 Aika: Keskiviikko 21.10.2015 klo 18.00 18.55 Paikka: keskisali, Kirkkokatu 6, 24100 Salo Läsnä: Jäsen Läsnä Poissa Varajäsen Läsnä Hukka
LisätiedotSosiaali ja terveydenhuolto uuden kunnan tehtävänä. Nastola
Sosiaali ja terveydenhuolto uuden kunnan tehtävänä Nastola 080210 Millaisia näkemyksiä on esitetty Uudistusta tulisi jatkaa, tehdyn järjestelyn jälkeenkin on päällekkäistä toimintaa, työnjaossa on korjattavaa,
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11
TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS
LisätiedotJärvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.
JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2018 1(12) Seurakuntaneuvosto Kokous
TAMPEREEN MESSUKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 6/2018 1(12) Aika Paikka 6.9.2018 klo 18.30 AitO Toimintakeskus, Kirjoniementie 15 (ent. Diabeteskeskus) Käsiteltävät asiat 56 Kokouksen avaus 3 57 Kokouksen
LisätiedotAKIN JÄSENKYSELY 2015
AKIN JÄSENKYSELY 2015 28.4.2015 Tekijä OSIOT 1. Seurakuntarakenne 2. Diakonivirka 3. Työaika 4. Palkkaus 5. AKIn jäsenvakuutukset ja lakimiespalvelut 6. AKIn viestintä 2 3 Osio 1: Seurakuntarakenne MIELESTÄNI
LisätiedotJäsentiedot
Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015
LisätiedotJäsentiedot Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain
Vuositilasto 2017 Vuositilasto 2017 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2017 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2017 5 Läsnä olevan väestön
LisätiedotVUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ
VUOSITILASTO 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Vuoden 2014 jäsentietojen yhteenveto... 2 3. Kartta kirkkoon kuuluminen seurakunnittain... 3 4. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain...
LisätiedotHenkilöstösuunnitelma 2015 Ympäristötoimiala Hallinto Erillisellä liitteellä ilmoitettu htv suunnitteluluku, jota ei saa ylittää
Hallinto 2015 2016 2017 2018 Vakanssit (virat/toimet) 26*) - Eläköitymisen hyödyntäminen vakanssisuunnittelussa *) Yksi toimistosihteeri (100013) ja yksi suunnitteluavustaja (607031) jäävät eläkkeelle
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1983 vp. - HE n:o 186 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti muutettavaksi niin,
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotLapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto. Haapaniemi
Lapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto Haapaniemi 9.3.2019 Nykyinen toimintaympäristö ja tulevaisuus Jäsenmäärän kehitys Polarisoituminen Verotulojen kehitys Kirkon rooli yhteiskunnassa Hiippakuntarajojen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta
LisätiedotSEURAKUNTALIITOKSET JA - MUUTOKSET VUODENVAIHTEESSA
Väestörekisterikeskus 1.12.2018 SEURAKUNTALIITOKSET JA - MUUTOKSET VUODENVAIHTEESSA 2018-2019 Lakkaava seurakunta Vastaanottava seurakunta Liitettävä alue Lakkaavan srk:n jäsenmäärä, läsnä- ja poissaoleva
LisätiedotPäätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien.
Yhdistymismallit 1. Seurakunta lakkautetaan ja liitetään toiseen seurakuntaan 2. Yhdistettävät seurakunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi seurakunta 3. Muodostetaan seurakuntayhtymä 4. (Kappeliseurakunnan
LisätiedotLAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 1
Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 21.1.2015 klo 17-18.20 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Huostila Mari,
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotJäsentiedot Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain
Vuositilasto 2018 Vuositilasto 2018 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2018 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2018 5 Läsnä olevan väestön
LisätiedotKirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi
Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut
LisätiedotKUTSU Yhteinen asiakaspalvelu tulee Ota koppi!
KUTSU Yhteinen asiakaspalvelu tulee Ota koppi! Olet tervetullut kuulemaan ja keskustelemaan yhteisen asiakaspalvelun järjestämisestä ja kertomaan, miten toivot omalla alueellasi järjestämisessä edettävän.
LisätiedotAjankohtaiskysely 2014
Ajankohtaiskysely 2014 Kirkon työmarkkinalaitoksen ajankohtaiskyselyn perusteella taloudellinen tilanne seurakunnissa vaihtelee ja niukkuuden ajat ovat vasta edessä. Taloudellisen tilanteen heikkenemiseen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10
JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden
LisätiedotMÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2019 Kirkkoneuvosto
KIRKKONEUVOSTO Kokous 4/2019 Aika Tiistai 9.4.2019 klo 17.30 19.10 Paikka Mäntyharjun seurakuntakeskus Läsnä Jäsenet Ann-Maarit Joenperä, puheenjohtaja Anne Häkkänen Seppo Kettunen Jukka Lehtonen Raimo
LisätiedotPOHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ
POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa kuuta 2018 päivänä Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa
LisätiedotPöytäkirja. Ummeljoen kyläkirkko, RIta-ahontie 3. Lehtomäki Elina. Vainio Marja-Leena Viljakainen Hannele
Pöytäkirja 3/2019 Anjalankosken srk-neuvoston kokous Kokousaika Kokouspaikka klo 17:00 Ummeljoen kyläkirkko, RIta-ahontie 3 Osallistujat Murto Eija puheenjohtaja Suutari Tero varapuheenjohtaja, kok.pj
LisätiedotVieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 6/2019 Kirkkoneuvosto KOKOUSAIKA Keskiviikko, 2. lokakuuta klo 17:00 kahvitarjoilu 16:30 alkaen
1 KOKOUSKUTSU KOKOUSAIKA Keskiviikko, 2. lokakuuta klo 17:00 kahvitarjoilu 16:30 alkaen KOKOUSPAIKKA Seurakuntatalo/takasali ESITYSLISTA 68 Kokouksen avaus 69 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 70
LisätiedotYHDESSÄ ENEMMÄN - Tulevaisuuden johtaminen ja yhteistoiminta kirkossa. Kirteko-verkostotapaaminen Mikkeli
YHDESSÄ ENEMMÄN - Tulevaisuuden johtaminen ja yhteistoiminta kirkossa Kirteko-verkostotapaaminen 11.10.2017 Mikkeli Kirteko verkostotapaamisen ohjelma Mikkelissä 11.10.2017 8.30 - Ilmoittautuminen, esittelyjen
LisätiedotKilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo
Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotSEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET
SEURAKUNTATALOUS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 10.10.2015 Lakimiesasessori Jyri Klemola HIIPPAKUNNAN SEURAKUNTIEN TALOUS, TALOUDEN TASAPAINO Kirkkohallituksen
LisätiedotSeurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS. Seurakuntakeskuksen 1. kerroksen kokoushuone
Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstai klo 17 Paikka Seurakuntakeskuksen 1. kerroksen kokoushuone Osanottajat Asioiden esittelijä Ylikangas Kimmo kirkkoherra, pj. p. 040 591 8415 Forssell
LisätiedotKunniamerkit ja muut huomionosoitukset
Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti harmittaa, että joku kiinnittää myönteistä huomiota hyvä tapa osoittaa, että
LisätiedotPELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm /2018. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen
LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 20.11.2018 9/2018 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 20.11.2018 1 klo 16.00 16.55 Pello seurakuntakoti Jäsenet Pieskä Aino puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Gammelin Pertti
LisätiedotLäsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Pirkko Nurminen. Veikko Tuominen
Kokousaika tiistai 10.4.2018 klo 18-19.25 Kokouspaikka Hauhon pappila Läsnä Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen, estynyt Tapio Innamaa Jouni Lehtonen Pirkko
LisätiedotK U U L U T U S / K O K O U S K U T S U
K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U Hämeenlinnan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina klo 18.00 Vapaaehtoiskeskus Pysäkin auditoriossa, Kirjastokatu 1, Hämeenlinna.
LisätiedotAkaan seurakunnan strategia
Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:
LisätiedotKOTKA - KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2016 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO 1 (6)
YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO 1 (6) Aika: Keskiviikko 20.1.2016 kello 16.30-17.21 Paikka: Kotkan seurakuntakeskus, kokoushuone 1 Läsnä: Hannu Marttila puheenjohtaja Kaisa Rönkä varapuheenjohtaja Seppo Eerola
Lisätiedot