PIRKKALAN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNTA TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2

3 Pormestarin katsaus PALVELUJEN PIRKKALA YHDESSÄ TEHDEN Olemme valmistelleet vuoden 2013 talousarviota tilanteessa, jossa yleinen taloustilanne on heikentynyt ja tulevaisuuden ennakoiminen on tavallistakin haastavampaa. Pirkkala on kuitenkin menestynyt hyvin tässäkin taloustilanteessa: verotulokertymämme on kasvanut, elinkeinoelämän investoinnit ja tonttikaupat lisääntyneet ja työllisyys on edelleen hyvällä tasolla. Vuoden 2013 talousarviota voinee luonnehtia vaikkapa seuraavilla laatusanoilla: maltillinen, peruspalvelut turvaava, kehittävä ja tasapainoinen. Meidän on alati kiinnitettävä jatkuvaa huomiota käyttötalousmenojen maltilliseen lisäämiseen, tarkkaan investointien harkintaan ja kunnan toimintojen kokonaisvaltaiseen, jatkuvan kehittämisen periaatteeseen. Kunnallamme on hyvät toimintaa ohjaavat valtuustotasoiset ohjelmat: kuntastrategia ja niitä täydentävien ohjelmien monipuolinen kokonaisuus. Ohjelmien sisältö ja tavoitteet näkyvät monin tavoin myös vuoden 2013 talousarvioasiakirjassa. Nämä tavoitteet täsmentyvät ja konkretisoituvat sitten edelleen lautakuntien käyttösuunnitelmissa. Muuttuvassa kunnallisessa rakenneympäristössä kunnanhallituksen työ on talousarviovuonna olennaisin osin edunvalvontatyötä. Kuntauudistusta ohjaava rakennelaki astunee voimaan vuonna Siksi Pirkkalan kunta osallistuu aktiivisesti kuntauudistuksen valmisteluun ja johtaa kunnan edunvalvontaa mm. kuntauudistukseen liittyen. Samalla olemme aktiivinen ja aloitteellinen toimija Tampereen kaupunkiseudun yhteistyössä ja sen kehittämisessä. Vuoden 2013 alussa työnsä aloittaa uusi valtuusto ja uudet lautakunnat. Jatkamme pormestarijärjestelmän, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämistyötä. Erityistä huomiota kiinnitämme uusien luottamushenkilöiden perehdytykseen sekä kunnanhallituksen, pormestarin ja lautakuntien puheenjohtajatyöskentelyn kehittämiseen. Talousarviovuoden aikana käynnistämme myös päätöksenteon ennakointimenettelyn, jonka avulla kunta informoi etukäteen eri toimielinten keskeisimmistä valmistelussa olevista asiakokonaisuuksista, mahdollistaen kuntalaisten aiempaa laajemman osallistumisen. Teemme taas vuoden kuluessa parhaamme, että kuntamme tunnuslause palvelujen Pirkkala toteutuu. Tämän mahdollistamiseksi talousarvio sisältää panostuksia myös henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Vuoden 2013 budjettia on laadittu tiiviissä yhteistyössä niin luottamushenkilöiden kuin virkamiestenkin kanssa. Työtä ovat sävyttäneet asialliset perustelut, hyvät näkemykset ja realistinen suhtautuminen käytettävissä oleviin voimavaroihin. Siksi haluankin kiittää kaikkia työhön osallistuneita lämpimästi! Helena Rissanen pormestari

4

5 Sisällysluettelo I TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 3 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä... 3 Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset... 3 Pirkkalan kuntastrategia vuosille Toimintaympäristö ja taloudelliset lähtökohdat... 8 II TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Henkilöstömuutokset Talousarvio Suunnitelmavuodet Käyttötalous tehtäväalueittain Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Hallinto-osasto Ympäristölautakunta Valvonta ja maankäyttö Perusturvalautakunta Perusturvan hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta Sivistysosaston hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Vapaa-aikapalvelut

6 Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Ruoka- ja puhtauspalvelu Tilapalvelu Kunnallistekniikka Pelastustoimi Vesihuoltolaitos Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Yhdistelmä investointiosan hankeryhmien loppusummista Investoinnit hankeryhmittäin Pitkäaikaisten lainojen muutos III VESIHUOLTOLAITOKSEN ERITTELY IV LIITTEET Yhteenveto käyttötaloudesta Työllistäminen Talouden kehityksen kuvaajia Vuosien investointihankkeita

7 I TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion sitovuus, seuranta ja muutokset Talousarvio ja -suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Sitovuus Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tehtäväalueiden toimintamenot ja toimintatulot. Tilapalvelun ja ruoka- ja puhtauspalvelun tehtäväalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on menojen ja tulojen erotus, toimintakate. Toimintamenot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset menot, mutta ei poistoja. Toimintatulojen kertyminen on hallintokunnan ja ao. tehtäväalueen vastuulla. 3

8 Investointiosa 1. Maa-alueet, kiinteistöt, irtain omaisuus, arvopaperit ja kuntayhtymät sitovat hallintokuntia alla olevilla kp 1 tasoilla: Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen toimi 2. Talonrakennus on sitova alla olevilla kirjanpidon hankeryhmätasoilla (kustannuspaikkataso): Yleishallinnon rakennukset Terveystoimen rakennukset Varhaiskasvatuksen rakennukset Sosiaalitoimen rakennukset Sivistystoimen rakennukset Teknisen toimen rakennukset Asuinrakennukset Muut rakennukset 3. Kunnallistekniikka on sitova alla olevilla kirjanpidon hankeryhmätasoilla (kustannuspaikkataso): Alueellinen kunnallistekniikka Laajemmat projektit Muu kunnallistekniikka Hankeryhmän sisällä ja hankeryhmien välillä tehtävistä määrärahasiirroista päättää kunnanhallitus, kun näillä muutoksilla ei ole talousarvion kokonaiskustannuksia lisäävää vaikutusta. Määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät hankkeet ovat sitovia. Käyttösuunnitelma Mikäli talousarviossa ei ole erikseen muuta määrätty, talousarvioon perustuvasta, oman toimialansa käyttösuunnitelmasta päättävät kunnanhallitus ja lautakunnat. Nämä toimielimet voivat edelleen siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Tämä toimielin tai viranhaltija ei voi siirtää toimivaltaa enää edelleen. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä ja sen muutoksista ilmoitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus voi ohjata käyttösuunnitelmien laadintaa. Yleistä Taloussuunnitelmaosan varaukset (kaksi jälkimmäistä vuotta) ovat ohjeellisena noudatettavia. Kunnanhallitus antaa talousarvion sitovuudesta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. 4

9 Seuranta Talousarvion seuranta suoritetaan neljä kertaa vuodessa seuraavasti: Kunnanhallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain merkittävistä poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa, määrärahojen käytössä sekä esitetään poikkeamien syyt. Toinen neljännesvuosiraportti laaditaan ja esitetään laajempana selvityksenä tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Tämä puolivuosiraportti toimitetaan valtuuston käsittelyyn. Valtuustolle raportoidaan lisäksi koko vuoden toiminnasta tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. Muutosbudjetti Muutostarpeista tulee tehdä ilmoitus kunnanhallitukselle välittömästi, kun on arvioitavissa, että kustannukset kohoavat yli varatun määrärahan tai havaitaan poikkeama hyväksytyistä tavoitteista. Talousarviomuutokset kootaan valtuuston käsiteltäväksi pääsääntöisesti muutosbudjetin yhteydessä. Osastojen tulee toimia siten, että poikkeamiin toiminnan tavoitteissa tai määrärahojen käytössä tartutaan välittömästi, kun siihen aihetta ilmenee. Kunnanhallitus antaa muutoksista yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. 5

10 Pirkkalan kuntastrategia vuosille Valtuusto hyväksyi kuntastrategian vuosille Strategia ohjaa kokonaisvaltaisesti kunnan toimintaa ja myös talousarvion toiminnallisia tavoitteita on asetettu strategian pohjalta. PIRKKALAN KUNNAN STRATEGIAA TUKEVAT ARVOT Pirkkalan kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa. Välittäminen Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympäristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Kunta pyrkii varmistamaan toiminnallaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Luovuus Luovuus on uutta ajattelua ja rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista. Se on rohkeutta yhdistellä asioita ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla tavalla. Rohkeus näkyy ennakkoluulottomuutena ja asioiden määrätietoisena toteuttamisena. Rohkaisemme luovuuteen ja kehittämiseen. Vastuullisuus Vastuullisuus merkitsee kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Se merkitsee myös kokonaisuuden hallintaa, taloudellisuutta ja tehokkuutta toiminnoissa. Toimimme niin, että kuntalaiset kokevat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia. PIRKKALAN KUNNAN VISIO 2015 Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välittämistä. Se on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta. Kunnan päätökset tukevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. VISIO 2015 Olemme elinvoimainen ja voimakkaasti verkottunut kunta, joka kehittää aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia. Pirkkala on edelläkävijä ja rohkea kunnallisten toimintatapojen uudistaja. 6

11 PIRKKALAN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Pirkkalan kunta huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Pirkkala on aktiivinen toimija kaupunkiseudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Pirkkalaa viedään eteenpäin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Monipuolinen palvelurakenne turvataan mm. ylikunnallisten palvelujen kehittämisellä. Tarkoituksenmukaisten ja laadukkaiden palvelujen tuottamisessa sovelletaan uusia toimintatapoja. Kunnan kasvua pyritään hallitsemaan, jotta palvelujen mitoitus pystytään pitämään riittävänä. Laadukkaat palvelut edellyttävät vahvaa kuntataloutta, joten talous pidetään tasapainossa. Maa- ja elinkeinopolitiikka on suunnitelmallista ja pohjaa yhteistyölle asukkaiden ja yritysten kanssa. Hyvällä henkilöstöjohtamisella huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja tuetaan tavoitteiden toteutumista. Pirkkala kehittää edelläkävijänä pormestarimallia. Siihen sisältyy kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Keskeisiä kunnan toimintaa ohjaavia linjauksia ovat kaikkien puolueiden hyväksymän hallitusohjelman linjaukset valtuustokaudelle: STRATEGISET TEEMAT JA PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2015 Palvelut ja innovatiivinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimiva ympäristö Pirkkalan kunta on kehittänyt järjestelmällisesti elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Pirkkalan kunta on taannut laadukkaat palvelut valtakunnallisesti esimerkillisellä innovatiivisella yhteistyöllä. Maankäyttöpolitiikka ja rakentaminen Pirkkalan kunta on pitänyt maankäyttöpolitiikan kunnan hallinnassa ja toteuttanut rakentamisessa monimuotoisuutta, muunneltavuutta ja elinkaariajattelua. 7

12 Toimintaympäristö ja taloudelliset lähtökohdat Väestökehitys Pirkkalan väestönkasvu on jatkunut voimakkaana koko 2000-luvun. Vuonna 2011 väestönkasvu oli 3,1 %, mikä oli toista vuotta peräkkäin manner-suomen suurin kasvuprosentti. Väestönkasvu jatkuu kunnassa tulevinakin vuosina. Vuonna 2012 kasvun arvioidaan olevan 2,8 % ja tulevana talousarviovuonna 2,7 %. Kunnan myönteiseen väestönkasvuun vaikuttaa yhä kunnan hyvä maa- ja kaavoituspoliittinen tilanne ja kehitys TA2012 TA 2013 TS2014 TS2015 Asukasluku Kasvu% 2,2 4,4 3,1 2,8 2,7 2,9 2, Väestömäärän kehitys TA2012 TA 2013 TS2014 TS2015 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Asukasluku Kasvu% 8

13 Työllisyys Tammi-elokuussa 2012 Pirkkalassa oli keskimäärin noin 700 työtöntä työnhakijaa, kun koko vuoden 2011 aikana työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 670. Pirkkalan työttömyysaste tammi-elokuussa 2012 oli keskimäärin 8,1 % (2011 koko vuonna 8,0 %). Pirkanmaan työllisyystilanne oli elokuun lopussa 2012 koko maata heikompi. Koko maan työttömyysaste oli tuolloin 9,1 % ja Pirkanmaan 10,2 %. Tampereen seutukunnan työttömyysaste elokuun lopussa 2012 oli 11,3 % ja Pirkkalan 8,2 % (2010 elokuussa 8,0 %). Työttömien työnhakijoiden määrä Pirkanmaalla oli noussut korkeammalle kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Työttömänä työnhakijana Pirkkalassa oli elokuun lopussa 717, joista yli vuoden työttömänä olleita oli 199 ja nuoria alle 25-vuotiaita oli 72. Pirkkalan työttömyys on ollut alkuvuoden 2012 aikana lievässä laskussa lukuun ottamatta kesäajan lukuja. Työttömyysasteen kehitys %, ,0 12,0 10,0 8,0 9,0 8,8 12,9 12,4 9,0 9,3 11,0 11,0 10,9 8,0 7,8 8,0 10,5 10,3 10,1 7,6 7,5 7,4 11,5 8,6 12,2 11,3 9,5 8,2 6,0 6,3 5,9 4,0 2,0 0,0 Pirkkala Tampereen seutukunta 9

14 Uudet yhteistoiminta-alueet Pirkkalan ja Vesilahden kunnat ovat solmineet yhteistoiminta-aluesopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä yhteistoiminnassa alkaen. Yhteistoimintasopimus kattaa lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Palvelujen järjestämisestä ja yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Pirkkalan kunta ja yhteistoiminta on osa Pirkkalan kunnan toimintaa ja taloutta. Talousarviossa ja suunnitelmassa perusturvaosaston yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien tehtäväalueiden tuloarviot ja määrärahat sisältävät siten koko yhteistoiminta-alueen toiminnan. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon tehtäväalue on siirtynyt ympäristölautakunnan alaisuudesta perusturvalautakunnan alaisuuteen. Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kunnat ja Nokian kaupunki ovat solmineet sopimuksen kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä yhteistyössä. Aiemmat opistot yhdistetään yhdeksi oppilaitoksesi, Pirkan opistoksi alkaen opiston toiminnasta ja taloudesta vastaa Nokian kaupunki. Muut sopijakunnat maksavat toiminnasta Nokian kaupungille rahoitusosuutensa mukaisesti. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2012 mukaan kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. 10

15 Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys pysynee tänä vuonna 2012 viime vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kuntien henkilöstömenot Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossa kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukumaarvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntien verotulot Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Kuntaliiton elokuussa päivitetyn veroennustekehikon mukaan vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa tänä vuonna. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,5 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaana myös viime vuonna. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköl- 11

16 lä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jakoosuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 1,5 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 4,1 prosenttia. Pirkkalan kunnan taloudellinen tilanne Yleisesti kuntataloudessa tasapainoisena taloutena pidetään sitä, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi myös kokonaisuudessa tasapainossa. Näin ollen yhtälö vuosikate=poistot=investoinnit tulee olla lähtökohtana myös taloussuunnittelussa. Talouden analysointi on haasteellista, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, saattavat antaa erilaisen signaalin tilanteesta. Erityisesti voimakkaan kasvun kunnissa, kuten Pirkkalassa, tilanne on tämänsuuntainen. Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää ja tasapainoa, mutta rahoituslaskelma on alijäämäinen, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Totuus kokonaistaloudesta on luonnollisesti jossain näiden laskelmien välimaastossa. Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivinen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan käyttömenoihin, kuten palkkoihin, käyttämään lainaa. Tältä epäterveeltä talouspiirteeltä on Pirkkalassa vältytty jo pitkään. Niin sanottua syömävelkaa ei Pirkkalassa ole otettu. Pirkkala on yksi Suomen nopeimmin kasvava kunta. Kaikkia investointeja ei voida rahoittaa vuosikatteella, mutta tavoitetasona pitäisi olla vähintään 60 %. Viimeisten vuosien valossa tämä tavoite onkin keskimäärin toteutunut. Jossain määrin kasvun rahoittaminen tulee tehdäkin velkarahalla, mutta suhde muuhun rahoitukseen on oltava oikea ja vertailussa muihin kehyskuntiin ja vastaaviin kasvukuntiin eripuolilla maata on tässä suhteessa pärjättävä. Käyttötalousmenojen maltillinen kasvu on myös investointien rahoittamisen suhteen tärkeää, jotta lainakannan kasvua voidaan hillitä, sillä korkea vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmaksukykyä ja vähentää uuden lainan tarvetta. Kaiken kaikkiaan Pirkkalan kunnan taloudellinen tilanne on vakaa ja kestää mainiosti vertailun muun muassa muihin kehyskuntiin sekä muihin vastaaviin kuntiin eripuolilla maata. Koko maan keskiarvoa kuvaavat talouden mittarit eivät ole Pirkkalan kaltaiselle kunnalle ainoita oikeita vertailukohteita. 12

17 Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Pirkkalan kunnan konserniin kuuluvat tällä hetkellä kunnan lisäksi kuntayhtymät ja kolme tytäryhteisöä: Pirkkalan Jäähalli Oy (91,56 %), Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %) ja Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Pirkkalan valtuuston hyväksymän konserniohjeen mukaan valtuusto voi määritellä tavoitteita konserniohjauksen tueksi. Konserniyhteisöjen tavoitteet: Kiinteistö Oy Pirkkalakeskusta ja Niemenmaan Lämpö Oy:tä tulee hoitaa siten, että niiden toiminta ei muodostu tappiolliseksi. Pirkkalan Jäähalli Oy:n kohdalla tappiotonta toimintaa voidaan edellyttää vuonna 2014, jolloin rakentamisen investointilainat on saatu maksettua. 13

18 II TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Pirkkalan kunnan käyttötalousmenot kasvavat vuoden 2012 talousarvioon nähden 19,0 %. Tulot kasvavat 51,6 %. Nettokasvu on 7,3 %. Rakenteellisten muutosten, kuten Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen aloittaminen , jälkeen ainoa vertailukelpoinen arvo aiempiin vuosiin on nettokasvu. Verotulot Vuoden 2013 talousarviossa kunnallisveroprosentti pidetään ennallaan. Kunnallisveroprosenttia korotettiin edellisen kerran vuodelle % -yksikkö 20 prosenttiin. Lähtökohtana veroprosentin tarkastelulle voidaankin pitää pitkäjänteisyyttä siten, että prosenttiin puututaan harvoin, kuten esimerkiksi kerran valtuustokaudessa, ja muutos on kerralla merkittävän suuruinen. Kunnallisverotuoton kasvuksi arvioidaan 6,6 %, johon on huomioitu muun muassa väkiluvun kasvu sekä yleinen kansan- ja maailmantaloudellinen tilanne. Arviota voidaan pitää maltillisena, mutta yleinen kehitys ja erityisesti näkymien heikkeneminen entisestään, voi aiheuttaa tulokertyminen uudelleen arvioinnin. Kunnallisverotuotoksi vuonna 2013 arvioidaan euroa. Kiinteistöveroperusteisiin ei myöskään tehdä muutoksia. Kiinteistöveroperusteita korotettiin viimeksi vuodelle Vuonna 2013 Pirkkalassa vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on 0,45 % ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen 0,95 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverokannaksi on määritelty 0,00 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90 %. Kiinteistöveron tuotoksi on vuodelle 2013 arvioitu 3,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 arvio yhteisöveron tuotoksi on 2 miljoonaa euroa. Kuntien osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille Korotus on puolittunut vuodesta 2012 alkaen, joten sillä on negatiivinen vaikutus myös Pirkkalan yhteisöverokertymään. Vuonna 2013 yhteisöverotulojen arvioidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. YHTEENVETO VEROTULOISTA euroa TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Verolaji +muutos Kunnallisvero Muutos % 1,6 12,1 4,7 6,6 6,1 5,4 Kiinteistövero Muutos % 36,3 2,2 13,6 0,0 0,0 0,0 Yhteisöveron tuotto Muutos % 45,4 28,2-22,1 0,0 0,0 0,0 VEROTULOT Muutos % 4,0 12,1 4,1 6,1 5,6 5,1 14

19 Valtionosuudet Vuoden 2013 valtionosuuden määräksi on arvioitu euroa, mikä on 1,5 % vähemmän kuin vuonna Kansalaisopistotoiminnan siirtyminen Nokian kaupungin vastuulle vähentää Pirkkalan kunnan valtionosuuksia noin euroa. Lisäksi varsin maltilliseen valtionosuusarvioon vaikuttavat jo aiemmin päätettyjen valtionosuusleikkausten konkretisoituminen sekä verotulojen tasauksen merkittävä kasvu. Pirkkala maksaa verotulojen tasausta muille Suomen kunnille lähes 4 miljoonaa euroa, mikä on 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Verotulojen tasaus tapahtuu valtionosuusjärjestelmän kautta. YHTEENVETO VALTIONOSUUKSISTA euroa TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Valtionosuuslaji +muutos Kunnan peruspalv. valtionos Muutos % 5,5 1,7 2,4 2,4 1,9 Verot. perust. valt. os. tasaus Muutos % -3,1 16,6 21,9 7,7 7,1 Järjestelmämuutoksen tasaus Muutos % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Opet.-ja kultt. muut valt.os Muutos % 5,1 0,8 0,0 0,0 0,0 VALTIONOSUUDET Muutos % 8,0 7,7-1,0-1,5 1,5 0,7 15

20 Henkilöstömuutokset Talousarvio 2013 UUDET VAKANSSIT Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus HALLINTO-OSASTO Hallinto-osasto Työllisyyspalveluiden päällikkö Koko kunnan työllisyyspalveluiden kokoaminen yhdeksi vastuualueeksi (ml. tukityöllistäminen, työvoiman palvelukeskus, kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta, kesätyöt, nuorten elämänhallinta-projekti jne.) hallintoosaston alaisuuteen. Työllisyys- ja työllistämispolitiikan merkityksen ja haasteiden kasvaminen sekä toiminnan kehittäminen vaativat lisäresurssointia PERUSTURVAOSASTO Sosiaalipalvelut Johtava sosiaalityöntekijä, yhteistoiminta-alue Vammaispalvelupäällikkö, Pirkkala Yhteistoiminta-alueen johtaminen ja esimiestyö Vammais- ja kehitysvammapalveluiden lisääntynyt tarve ja kehitysvammaisten asumispalveluyksikön toiminnan luominen ja toiminnasta vastaaminen Vanhusten palvelut Kotihoitaja, Pirkkala Lähihoitaja, Pirkkala Erikoistuva lääkäri (geriatria), yhteistoiminta-alue Kotihoidon asiakkaiden (lapsiperheiden ja vanhusten) hoivan tarpeen kasvu Muistisairaiden yksikön hoivan tarpeen kasvu, henkilöstömitoituksen vahvistaminen. Ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistaminen, geriatrisen kuntoutuksen kehittäminen, hoitoprosessien kehittäminen (32 000) (32 000) (81 000)

21 Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus Perusterveydenhuolto Sairaanhoitaja, Pirkkala Omalääkärin työpariksi (39 000) Terveydenhoitaja, Pirkkala Synnytysten määrän kasvu (39 000) Suuhygienisti, Pirkkala Puheterapeutti, Vesilahti SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Päiväkodin opettaja Suun terveydenhuollon työnjaon kehittäminen, väestön kasvu Vesilahden puheterapiapalvelujen tarve Puuhkalakin päiväkotiin luontoryhmä ent. kerhon tiloihin (39 000) Päiväkodin lastenhoitaja Puuhkalakin päiväkotiin luontoryhmä ent. kerhon tiloihin Päiväkodin opettaja Kurikan Helmen uusi päiväkotiryhmä Päiväkodin lastenhoitaja Kurikan Helmen uusi päiväkotiryhmä Päiväkodin opettaja Uuden päiväkotiryhmän perustaminen (68 000) Päiväkodin lastenhoitaja Uuden päiväkotiryhmän perustaminen (32 000) Perusopetus Luokanopettaja Oppilasmäärän kasvu on 2 % (noin 50 oppilasta) Erityisluokanopettaja Useamman vuoden kasvuvaikutuksen huomioon ottaminen (86 000) (51 000) Vapaa-aikapalvelut Kulttuurikoordinaattori Kulttuuripalveluiden parantaminen (40 000) TEKNINEN OSASTO Ruoka- ja puhtauspalvelut Monipalvelutyöntekijä Monipalvelutyöntekijä Varmistetaan toiminnan sujuminen sisäisin järjestelyin, koska ei saada riittävästi ulkopuolisia sijaisia. Vähentää sijaismäärärahoja euroa. Toivion päiväkodin toiminnan laajentuessa tukipalvelujen tuottaminen siirtyy ruoka- ja puhtauspalvelujen hoidettavaksi Kunnallistekniikka Toimistoinsinööri Kunnallistekniikan toimistotyöt, asiakaspalvelu, joukkoliikennetehtävät, paikkatietoasiat (omaisuuden hallinta) (49 000)

22 MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN Esitettävä vakituinen virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus HALLINTO-OSASTO Valvonta ja maankäyttö Toimistoarkkitehti Asemakaavoituksen suunnitteluresurssien pitäminen nykyisellä tasolla (53 000) PERUSTURVAOSASTO Ympäristöterveydenhuolto Valvontaeläinlääkäri Lakisääteiset valvontatehtävät, valtion maksuosuus 80% SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Ryhmäavustaja Ryhmäavustajien tarve on jatkuvaa Perusopetus Koulunkäynnin ohjaaja Oppilasmäärän kasvusta johtuva toiminnan pysyvä lisääntyminen (93 000) Vapaa-aikapalvelut Asiakaspalveluhenkilö Monitoimitilan valmistuminen ja toiminnan käynnistäminen Etsivä nuorisotyöntekijä Toiminnan vakinaistaminen (35 000)

23 VAKANSSIEN NIMIKEMUUTOKSET Nykyinen virka tai toimi Uusi nimike Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus HALLINTO-OSASTO Hallinto-osasto Maksuliikennesihteeri Laskentasihteeri Tehtävänkuva muuttunut 1 Ei kustannusvaikutusta SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Hoitotyöntekijä Ryhmäavustaja Toivion päiväkodin ryhmän laajeneminen luo tarpeen nimikemuutokselle Perusopetus Luottamusrehtori (luokanopettaja) Virkarehtori Toivion koulun luottamusrehtorin nimikkeen muutos 1 Ei kustannusvaikutusta Luottamusapulaisrehtori (luokanopettaja) Virka-apulaisrehtori Luottamusapulaisrehtorien nimikkeiden muutos / johtamisjärjestelmän muuttaminen, Naistenmatkan koulu ja yläaste Peruskoulun, lukion ja kansalaisopiston lehtorin virka Lukion ja peruskoulun lehtorin virka Pirkkala-opiston toiminnan siirtyminen Pirkan opistoon Nokialle vuoden 2013 alusta lukien 1 Ei kustannusvaikutusta Lukio Erityisopettaja Erityisopettaja (lukio ja perusopetus) Useamman vuoden kasvuvaikutuksen ja toiminnallisen muutoksen huomioon ottaminen 1 Ei kustannusvaikutusta

24 Nykyinen virka tai toimi Uusi nimike Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus Vapaa-aikapalvelut Liikunnanohjaaja Nuoriso-ohjaaja Vastaava liikunnanohjaaja Vastaava nuorisoohjaaja Monitoimitilan toiminnan aloittaminen ja ohjaajien yhteyshenkilönä toimiminen liikuntatalolla. Tarvitaan yksikön vastuuhenkilö. Monitoimitilan toiminnan aloittaminen ja ohjaajien siirtyminen liikuntatalolle. Tarvitaan yhteyshenkilö ja vastaava, joka toimii yksikön vastuuhenkilönä TEKNINEN OSASTO Ruoka- ja puhtauspalvelut Laitosapulainen Palveluvastaava Siirretään eläköitymisen johdosta vapautuva laitosapulaisen vakanssi Pirkankoivusta Kurikan Helmen päiväkotiin. Laitosapulainen toiminut osa-aikatyössä, palveluvastaavan vakanssi kokopäivätyö. Hoitotyöntekijä Monipalvelutyöntekijä Lakkautetun Suupanpuiston päiväkodin hoitotyöntekijän vakanssi siirretään Kurikan Helmen päiväkotiin Ei kustannusvaikutusta Tilapalvelu Talotekniikkaasiantuntija Kiinteistönhoitomestari Tehtävänkuva muuttunut, nykyisin kiinteistönhoitajien esimies 1 Ei kustannusvaikutusta Kunnallistekniikka Toimistoinsinööri Rakennuttajainsinööri Toimistoinsinöörin tehtävänkuva vastaa rakennuttajainsinöörin nimikettä 1 Ei kustannusvaikutusta

25 Suunnitelmavuodet Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus HALLINTO-OSASTO Valvonta ja maankäyttö Ympäristötarkastaja Ympäristönsuojelun viranomaistehtävien määrän kasvu, kunnan kestävän kehityksen edistäminen PERUSTURVAOSASTO Perusturvan hallintopalvelut IT-tukihenkilö Tieto- ja viestintäteknologian tuki, perusturvan sovellusten pääkäyttäjyys ja yhteyshenkilö (Mediatri, Effica, KanTa, PACS) Sosiaalipalvelut Psykologi, perheneuvola Perheneuvolapalveluiden lisääntynyt tarve Sosiaalityöntekijä, perheneuvola Perheneuvolapalveluiden lisääntynyt tarve: osa-aikaisen työsuhteen muuttaminen 100% työsuhteeksi Kehitysvammaohjaaja Sosionomi/sairaanhoitaja Henkilöstö ohjatun ja autetun asumisen yksiköihin (Silvonrinne) Henkilöstö ohjatun ja autetun asumisen yksiköihin (Silvonrinne) (52 000) 0, (24 000) ( ) ( ) Vanhusten palvelut Lähihoitaja, Pirkkala Lähihoitaja, Pirkkala Lähihoitaja, Vesilahti Lähihoitaja, Pirkkala Sairaanhoitaja, Pirkkala Hoitotyön esimies, Pirkkala Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksen korjaaminen Pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen korjaaminen: osa-aikaisen työsuhteen muuttaminen 100% työsuhteeksi Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksen korjaaminen Kaksi uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä (Y-säätiön kohde) Kaksi uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä (Y-säätiön kohde) Kaksi uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä (Y-säätiön kohde) , ( ) (77 000) (43 000) Kotihoitaja, Vesilahti Kotihoidon asiakkaiden hoivan tarpeen lisääntyminen Fysioterapeutti, Pirkkala Ikäihmisten kuntouttava työ (36 000)

26 Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus Kotihoitaja, Pirkkala Kotihoitaja, Vesilahti Kotihoidossa olevien hoivan tarpeen lisääntyminen Kotihoidossa olevien hoivan tarpeen lisääntyminen Perusterveydenhuolto Terveyskeskuslääkäri, Pirkkala Väestönkasvu (82 000) Sairaanhoitaja, Pirkkala Väestönkasvu (39 000) Terveydenhoitaja, Pirkkala Väestönkasvu (36 000) Psykologi, Pirkkala Väestönkasvu (52 000) Sairaanhoitaja, Vesilahti Väestönkasvu Päihdehoitaja, Pirkkala Päihdepalvelujen tarpeen lisääntyminen Perhetyöntekijä, Pirkkala Lisääntynyt perheiden tuen tarve Terveyskeskushammaslääkäri, Pirkkala Väestönkasvu Hammashoitaja, Pirkkala Väestönkasvu Välinehuoltaja, Pirkkala Suun terveydenhuollon palveluiden lisääntyminen Ympäristöterveydenhuolto Terveystarkastaja Eläinlääkäri Pirtevan toiminnan laajeneminen Ikaalisiin, Parkanoon ja Kihniöön Pirtevan toiminnan laajeneminen Ikaalisiin, Parkanoon ja Kihniöön SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Päiväkodin opettaja Päiväkodin lastenhoitaja Uusien päivähoitopaikkojen kysynnästä johtuva kasvu Uusien päivähoitopaikkojen kysynnästä johtuva kasvu

27 Esitettävä uusi virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus Perusopetus Luokanopettaja Perusopetus, oppilasmäärän kasvu (82 000) Erityisopettaja Koulupsykologi Lehtori Perusopetus, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu Perusopetus, oppilasmäärän ja oppilashuoltotyön kasvu Perusopetus, kielten opetuksen määrän kasvu alakouluissa (50 000) (49 000) (47 000) Luokanopettaja Perusopetus, oppilasmäärän kasvu (82 000) Erityisluokanopettaja Lehtori Koulukuraattori Perusopetus, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu Perusopetus, kielten opetuksen määrän kasvu alakouluissa Perusopetus, oppilasmäärän ja oppilashuoltotyön kasvu (50 000) (47 000) (44 000) Vapaa-aikapalvelut Informaatikko Kirjastovirkailija Erityisnuorisotyöntekijä Määräaikaisen työvoiman käytön vähentäminen, panostus nuorten kirjastotyöhön sekä palveluiden kysynnän voimakas kasvu Opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuositus on 0,8-1 kirjastotyöntekijä/1000 as. Tällä hetkellä luku Pirkkalassa on 0,69. Toiminnan kasvu ja erityisnuorisotyön lisääntyminen ( ) TEKNINEN OSASTO Tilapalvelu Vakituinen sijainen kiinteistönhoitoon Toimistoinsinööri 10 kiinteistönhoitajan lomien ja sairaslomien sijaisuuksiin Taloteknisten ohjelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

28 MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN Esitettävä vakituinen virka tai toimi Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus SIVISTYSOSASTO Perusopetus Koulunkäynnin ohjaaja Koulunkäynnin ohjaaja Perusopetus, opetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaamisen tarpeen vakiintuminen Perusopetus, opetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaamisen tarpeen vakiintuminen ( ) ( ) VAKANSSIEN NIMIKEMUUTOKSET Nykyinen virka tai toimi Uusi nimike Perustelut Määrä Kustannusvaikutus sivukuluineen TA 2013 (jatkossa) Aloitus SIVISTYSOSASTO Perusopetus Luottamusrehtori Virkarehtori Kirkonkylän koulun (sis. Hyrsingin) toiminnan laajuuden kasvaminen edellyttää virkarehtoria 1 Ei kustannusvaikutusta

29 Käyttötalous tehtäväalueittain Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö keskusvaalilautakunnan sihteeri Pirkko Ruokonen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2011 TA2012 TA2013 TP11- TS2014 TS2015 TA13% Toimintatulot , Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan äänten laskennan tiedottaminen. Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten käsittely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vahvistaminen. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2013 ei ole säännön mukaisia vaaleja. Määrärahavaraus on merkitty keskusvaalilautakunnan kokoustoimintaa varten. Ns. välivuonna suoritetaan vaaleja valmistelevia tehtäviä kuten varavaltuutettujen lukumäärän täydentäminen sekä vaalitietojärjestelmän pohja- ja paikkatietojen päivittäminen. Europarlamenttivaalit suoritetaan vuonna 2014 ja eduskuntavaalit vuonna Oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksen valtiollisista ja europarlamenttivaaleista, korvauksen määrä on vaalikohtainen. 25

30 Toiminnalliset tavoitteet 1. Vaalit valmistellaan ja suoritetaan virheettömästi vaalilain ja oikeusministeriön edellyttämällä tavalla. 2. Kuntalaisten ja äänestäjien palvelu: äänestyspaikat helposti löydettävissä ja toimintaympäristö asianmukainen, monipuolinen tiedottaminen vaaleista. 3. Valtuuston varajäsenten määrääminen varavaltuutettujen lukumäärän jäädessä vajaaksi. 26

31 Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö hallintopäällikkö Anneli Hakkarainen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2011 TA2012 TA2013 TP11- TA13% Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TS2014 TS2015 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 71 :ssä ja Pirkkalan kunnan tarkastussäännössä. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Toiminnan painopistealueet Valtuustokauden tarkastuslautakunta laatii vuoden 2012 arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunta ( ) aloittaa toimintansa vuonna 2013 ja päättää toimintansa painopistealueet vuonna Uusi tarkastuslautakunta perehtyy toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sisältöön, asettamisprosessiin, raportointijärjestelmiin ja tavoite- ja tulosjohtamiseen kunnan organisaatiossa. Toiminnalliset tavoitteet 1. Arviointikertomuksen esittäminen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. 2. Arviointikertomuksen ja sen laadintaprosessin edelleen kehittäminen. 3. Osallistuminen Tampereen kehyskuntien yhteiseen arviointihankkeeseen. 27

32 Informatiiviset tunnusluvut TP2011 TA2012 TA2013 Tehokkuus ja taloudellisuus Tarkastuslautakunta /asukas 2,44 2,73 *) 3,53 Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastuslautakunnan kokoukset *)18 Tarkastusparien tarkastuskäynnit *) Valtuustokauden tarkastuslautakunta toimii vielä kevätkauden 2013 ja uusi aloittaa toimintansa. 28

33 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vastuuhenkilö pormestari Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2011 TA2012 TA2013 TP11- TA13% Toimintatulot ,0 Myyntitulot ,0 Maksutulot 6-100,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TS2014 TS2015 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Tehtäväalue kunnanhallitus sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, pormestarin, kansliapäällikön, yhteisöjäsenyydet, suhdetoiminnan, avustamisen, ystävyyskuntatoiminnan, muiden toimikuntien sekä elinkeinojen kehittämisrahan kustannukset. Määrärahat mahdollistavat noin 10 valtuuston ja 40 kunnanhallituksen kokousta. Kokousten määrä on pysytetty ennallaan. Määrärahasta maksetaan jäsenmaksut, joista pääosan muodostavat Pirkanmaan Liitto, Suomen Kuntaliitto ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Lisäksi määrärahasta suoritetaan itsenäisyyspäiväjuhlan, varttuneen väen juhlan ja rintamaveteraanien juhlatilaisuuksien kustannuksia sekä suhdetoiminta- ja lahjatavarakuluja. Määrärahassa on varauduttu myös ystävyyskuntatoiminnasta aiheutuneisiin kuluihin. Toiminnan painopistealueet Pirkkalan kuntastrategia vuosille hyväksyttiin valtuustossa Kuntastrategiaan on kirjattu valtuuston näkemys kunnan kehittämisen tavoitteista. Pitkänajan tavoitteista on johdettu talousarvioon toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot vuodelle Tavoitteita ja mittareita on täsmennetty eri lautakuntien talousarvio-osioissa. Lautakunnat jalkauttavat edelleen kuntastrategiaa käyttösuunnitelmien avulla. 29

34 Muuttuvassa kunnallisessa rakenneympäristössä kunnanhallituksen alainen toiminta on talousarviovuonna olennaisin osin edunvalvontatyötä. Kuntauudistusta ohjaava rakennelaki astunee voimaan vuonna Kunnanhallitus osallistuu aktiivisesti kuntauudistuksen valmisteluun ja johtaa Pirkkalan kunnan edunvalvontaa mm. kuntauudistukseen liittyen. Pirkkalan kunta on aktiivinen ja aloitteellinen toimija Tampereen kaupunkiseudun yhteistyössä ja sen kehittämisessä. Kuntastrategian toteuttamiseksi valmisteltiin vuoden 2011 aikana laaja strateginen hankeja suunnitelmakokonaisuus. Valtuusto hyväksyi ohjelmahankekokonaisuuden, johon kuuluivat maapoliittinen ohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma, palvelujärjestelmien kehittämishanke, henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma, tietojohtamisjärjestelmän kehittäminen, viher- ja luonnontila-alueiden määrittely sekä kulttuuriympäristöohjelma. Ohjelmien avulla valtuusto määritteli suuntaviivat em. asiakokonaisuuksien kehittämiselle. Ohjelmakokonaisuuden tärkein ja kriittisin vaihe on niiden sisältämien tavoitteiden toteuttamisen vaihe. Kunnanhallitus jatkaa ohjelmien tavoitteiden toteuttamisen johtamista. Kunnanhallitus arvioi kuntastrategian osuvuuden ja käynnistää tarvittaessa uuden kuntastrategian valmistelutyön. Kunnanhallitus jatkaa pormestarijärjestelmän, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämistyötä. Kehittämistyön lähtökohtana on pormestarijärjestelmän kehittämisestä laadittu raportti. Erityistä huomiota kiinnitetään kunnanhallituksen, pormestarin ja lautakuntien puheenjohtajatyöskentelyn kehittämiseen pormestarijärjestelmän kehittämisraportissa kuvatulla tavalla. Vuoden 2012 aikana on valmisteltu kaikkia kunnan osastoja koskeva palvelutuotantotapaselvitys. Tämän pohjalta vuonna 2013 käynnistetään palvelustrategian laatiminen. Kunnan omistamien kiinteistöjen omistajapolitiikan selkeyttämiseksi käynnistetään toimitilastrategian valmisteleminen. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien osallistumista ja osallistumistapoja lisätään ja monipuolistetaan koko kuntaorganisaatiota koskevaksi. Samalla käynnistetään päätöksenteon ennakointimenettely, jonka avulla kunta informoi etukäteen eri toimielinten keskeisimmistä valmistelussa olevista asiakokonaisuuksista, mahdollistaen kuntalaisten aiempaa laajemman osallistumisen. Pirkkalan kunta verkostoituu voimakkaasti. Se tarkoittaa mm. raja-alueyhteistyön systematisoimista kaikkien naapurikuntien kanssa ja uusien yhteistyömuotojen aktiivista hakemista. Kunta hakee jatkuvasti uusia kumppanuuksia ja tarkoituksenmukaisia yhteistoiminnan mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Kunta jatkaa tiedolla johtamisen kehittämistä, pyrkien hyödyntämään aiempaa syvällisemmin käytettävissä olevia tietovirtoja kunnan kaiken toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Kuntaorganisaation kehittämistarpeita arvioidaan jatkuvasti, tavoitteena lisätä hallintokuntarajat ylittäviä ja murtavia toimintatapoja esimerkiksi hyvinvoinnin edellytysten lisäämiseksi. Kunnanhallitus toimii aktiivisesti kunnallisten toimintatapojen uudistamisessa. Kehittämistyössä huomioidaan MAL-sopimuksen mukaiset tavoitteet ja niiden edistäminen, esimerkiksi lentokenttäalueen kehittäminen. 30