PIRKKALAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PIRKKALAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

2 SISÄLLYSLUETTELO I YLEINEN OSA... 3 PORMESTARIN KATSAUS... 3 TALOUSARVION RAKENNE JA PERIAATTEET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ... 4 TALOUSARVION SITOVUUS, SEURANTA JA MUUTOKSET... 4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUJA... 7 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA HENKILÖSTÖMUUTOKSET SUUNNITELMAVUOSIEN HENKILÖSTÖMUUTOKSET II TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT RAHOITUSLASKELMA PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS III KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO-OSASTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KUNNANHALLITUS HALLINTO-OSASTO MAASEUTULAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA VALVONTA JA MAANKÄYTTÖ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO PERUSTURVAOSASTO PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAN HALLINTO SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA VANHUSTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTO

3 SIVISTYSOSASTO KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KASVATUKSEN JA OPETUKSEN HALLINTO VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS LUKIO PIRKKALA-OPISTO LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA NUORISOTOIMI LIIKUNTATOIMI KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA KIRJASTOLAITOS KULTTUURITOIMI TEKNINEN OSASTO TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN HALLINTO RUOKA- JA PUHTAUSPALVELU TILAPALVELU KUNNALLISTEKNIIKKA PELASTUSTOIMI VESIHUOLTOLAITOS IV INVESTOINTIOSA YHDISTELMÄ INVESTOINTIOSAN HANKERYHMIEN LOPPUSUMMISTA INVESTOINTIOSA HANKERYHMITTÄIN V VESIHUOLTOLAITOKSEN ERITTELY TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA VI LIITTEET KÄYTTÖTALOUS TEHTÄVÄALUEITTAIN TYÖLLISTÄMINEN TALOUDEN KEHITYKSEN KUVAAJIA VUOSIEN INVESTOINTIHANKKEITA

4 I YLEINEN OSA PORMESTARIN KATSAUS KUNTARAKENNEUUDISTUSTA JA SUMUISTA TALOUTTA Kotimaista kuntakeskustelua on viimeisen puolen vuoden aikana hallinnut kaksi merkittävää teemaa. Niistä jopa suuremmaksi puheenaiheeksi on noussut maamme uuden hallituksen käynnistämä kuntarakenneuudistus. Toisena vaikkakaan ei millään muotoa vähäisempänä aiheena yleisessä keskustelussa on ollut eurooppalainen ja jopa maailmanlaajuinen finanssi- ja velkakriisi. Näiden kahden teeman hallitessa keskustelua täytyy kuitenkin keskittyä myös kunnan varsinaiseen perustehtävään eli laadukkaiden palveluiden tuottamiseen kuntalaiselle kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä tehtävä ei saa jäädä taka-alalle. Kuntarakenteen uudistamishankkeessa Pirkkalan kunnalla voidaan katsoa olevan yhdessä maamme muiden ns. kehyskuntien kanssa erityinen asema. On jopa annettu ymmärtää, että ns. keskuskunnan ja kehyskuntien suhteen tarkastelu on koko hankkeen keskeisimpiä tavoitteita. Käytännössä tämä tietenkin voisi tarkoittaa laajoja kuntaliitoksia, joissa kehyskunnat liittyisivät tiettyjen työssäkäyntialuekriteerien perusteella keskuskuntaan. Asiassa on kuitenkin vielä hyvin monta mutkaa matkassa. Ensinnäkin miten uudistus käytännössä kunnallisen itsehallinnon ja demokratian pelisääntöjen puitteissa aiotaan toteuttaa. Toisekseen miten huomioidaan kuntien erilaisuus ja elinvoimaisuus talouden tilasta puhumattakaan. Olennaistahan tulisi olla se, miten kunta tulevaisuudessa pystyy huolehtimaan perustehtävästään. Pirkkalan kunnan kohdalla ei ole mitään epäselvyyttä etteikö tämä tavoite kirkkaasti toteutuisi myös tulevaisuudessa itsenäisenä kuntana. Eurooppalaisen finanssikriisin viimeistä sivua ei ole todellakaan vielä edes kirjoitettu, ja tilanne ja kehitys on monin tavoin epäselvä. Selvää sen sijaan on, että sillä on vaikutuksia myös kuntiin. Vaikutusten suuruutta ei voida vielä varmasti arvioida, mutta jo nyt on näkyvissä, että kriisin vaikutuksen alkavat siirtyä myös reaalitalouteen eli työllisyyteen ja yleiseen toimeliaisuuteen. Kansantalouden rattaiden hidastuminen siirtyy suoraan pienellä viiveellä myös kuntien talouteen kunnallis- ja yhteisöverokertymien pienenemisen myötä sekä kasvavan työttömyyden hoidon moninaisiin kustannuksiin. Rahoituspohja pienenee mutta palvelutarpeet kasvavat. Tämä on haasteellinen yhtälö, mutta Pirkkalan kunnalla on valmiuksia vastata tähän. Kädessäsi oleva Pirkkalan kunnan talousarvio ja -suunnitelma vuosille on laadittu tasapainoiselle ja kestävälle pohjalle, jossa on otettu huomioon niin yleiset kuin paikalliset tekijätkin. Laadukkaan palvelutason ylläpitäminen on keskeinen toimintalinja. Edelleen investoidaan voimakkaasti niin peruspalveluihin kuin elinkeinopoliittiseen kehittämiseenkin. Suomen nopeimmin kasvava kunta pitää omalta osaltaan pyörät pyörimässä ja kuntalaisten palvelut kunnossa. Helena Rissanen Pormestari 3

5 TALOUSARVION RAKENNE JA PERIAATTEET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. TALOUSARVION SITOVUUS, SEURANTA JA MUUTOKSET Talousarvio ja -suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä toimielimille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Sitovuus Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat tehtäväalueiden toimintamenot ja toimintatulot. Tilapalvelun ja ruoka- ja puhtauspalvelun tehtäväalueet toimivat nettobudjetointiperiaatteella, jolloin sitova taso on menojen ja tulojen erotus, toimintakate. Toimintamenot käsittävät sekä sisäiset että ulkoiset menot, mutta ei poistoja. Toimintatulojen kertyminen on hallintokunnan ja ao. tehtäväalueen vastuulla. 4

6 Investointiosa 1. Maa-alueet, kiinteistöt, irtain omaisuus, arvopaperit ja kuntayhtymät sitovat hallintokuntia alla olevilla kp 1 tasoilla: Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Tekninen toimi 2. Talonrakennus on sitova alla olevilla kirjanpidon hankeryhmätasoilla (kustannuspaikkataso): Yleishallinnon rakennukset Terveystoimen rakennukset Varhaiskasvatuksen rakennukset Sosiaalitoimen rakennukset Sivistystoimen rakennukset Teknisen toimen rakennukset Asuinrakennukset Muut rakennukset 3. Kunnallistekniikka on sitova alla olevilla kirjanpidon hankeryhmätasoilla (kustannuspaikkataso): Alueellinen kunnallistekniikka Laajemmat projektit Muu kunnallistekniikka Hankeryhmän sisällä ja hankeryhmien välillä tehtävistä määrärahasiirroista päättää kunnanhallitus, kun näillä muutoksilla ei ole talousarvion kokonaiskustannuksia lisäävää vaikutusta. Näistä määrärahalisäyksistä päättää aina valtuusto. Valtuuston talousarviokirjassa päättämät hankkeet ovat sitovia, joiden määrärahoja voidaan muuttaa ja siirtää yllä olevalla tavalla. Käyttösuunnitelma Mikäli talousarviossa ei ole erikseen muuta määrätty, talousarvioon perustuvasta, oman toimialansa käyttösuunnitelmasta päättävät kunnanhallitus ja lautakunnat. Nämä toimielimet voivat edelleen siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Tämä toimielin tai viranhaltija ei voi siirtää toimivaltaa enää edelleen. Käyttösuunnitelman hyväksymisestä ja sen muutoksista ilmoitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus voi ohjata käyttösuunnitelmien laadintaa. Yleistä Taloussuunnitelmaosan varaukset (kaksi jälkimmäistä vuotta) ovat ohjeellisena noudatettavia. Kunnanhallitus antaa talousarvion sitovuudesta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. 5

7 Seuranta Talousarvion seuranta suoritetaan neljä kertaa vuodessa seuraavasti: Kunnanhallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain merkittävistä poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa, määrärahojen käytössä sekä esitetään poikkeamien syyt. Toinen neljännesvuosiraportti laaditaan ja esitetään laajempana selvityksenä tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Tämä puolivuosiraportti toimitetaan valtuuston käsittelyyn. Valtuustolle raportoidaan lisäksi koko vuoden toiminnasta tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. Muutosbudjetti Muutostarpeista tulee tehdä ilmoitus kunnanhallitukselle välittömästi, kun on arvioitavissa, että kustannukset kohoavat yli varatun määrärahan tai havaitaan poikkeama hyväksytyistä tavoitteista. Talousarviomuutokset kootaan valtuuston käsiteltäväksi pääsääntöisesti muutosbudjetin yhteydessä. Osastojen tulee toimia siten, että poikkeamiin toiminnan tavoitteissa tai määrärahojen käytössä tartutaan välittömästi, kun siihen aihetta ilmenee. Kunnanhallitus antaa muutoksista yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. 6

8 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUJA Pirkkalan kuntastrategia vuosille Valtuusto hyväksyi kuntastrategian vuosille Strategia ohjaa kokonaisavaltaisesti kunnan toimintaa ja myös talousarvion toiminnallisia tavoitteita on asetettu strategian pohjalta. PIRKKALAN KUNNAN STRATEGIAA TUKEVAT ARVOT Pirkkalan kunnan arvot ovat kunnan toiminnan periaatteita, jotka auttavat ja ohjaavat valinnoissa. Nämä organisaation arvot vaikuttavat ja antavat suunnan kunnan johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa. Välittäminen Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympäristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Kunta pyrkii varmistamaan toiminnallaan hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville. Luovuus Luovuus on uutta ajattelua ja rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista. Se on rohkeutta yhdistellä asioita ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla tavalla. Rohkeus näkyy ennakkoluulottomuutena ja asioiden määrätietoisena toteuttamisena. Rohkaisemme luovuuteen ja kehittämiseen. Vastuullisuus Vastuullisuus merkitsee kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Se merkitsee myös kokonaisuuden hallintaa, taloudellisuutta ja tehokkuutta toiminnoissa. Toimimme niin, että kuntalaiset kokevat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välittämistä. Se on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta. Kunnan päätökset tukevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. PIRKKALAN KUNNAN VISIO 2015 VISIO 2015 Olemme elinvoimainen ja voimakkaasti verkottunut kunta, joka kehittää aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia. Pirkkala on edelläkävijä ja rohkea kunnallisten toimintatapojen uudistaja. 7

9 PIRKKALAN KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Pirkkalan kunta huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista itsenäisenä kuntana. Pirkkala on aktiivinen toimija kaupunkiseudun kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Pirkkalaa viedään eteenpäin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Monipuolinen palvelurakenne turvataan mm. ylikunnallisten palvelujen kehittämisellä. Tarkoituksenmukaisten ja laadukkaiden palvelujen tuottamisessa sovelletaan uusia toimintatapoja. Kunnan kasvua pyritään hallitsemaan, jotta palvelujen mitoitus pystytään pitämään riittävänä. Laadukkaat palvelut edellyttävät vahvaa kuntataloutta, joten talous pidetään tasapainossa. Maa- ja elinkeinopolitiikka on suunnitelmallista ja pohjaa yhteistyölle asukkaiden ja yritysten kanssa. Hyvällä henkilöstöjohtamisella huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja tuetaan tavoitteiden toteutumista. Pirkkala kehittää edelläkävijänä pormestarimallia. Siihen sisältyy kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen. Keskeisiä kunnan toimintaa ohjaavia linjauksia ovat kaikkien puolueiden hyväksymän hallitusohjelman linjaukset valtuustokaudelle: STRATEGISET TEEMAT JA PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2015 Palvelut ja innovatiivinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka ja yritysten toimiva ympäristö Pirkkalan kunta on kehittänyt järjestelmällisesti elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Pirkkalan kunta on taannut laadukkaat palvelut valtakunnallisesti esimerkillisellä innovatiivisella yhteistyöllä. Maankäyttöpolitiikka ja rakentaminen Pirkkalan kunta on pitänyt maankäyttöpolitiikan kunnan hallinnassa ja toteuttanut rakentamisessa monimuotoisuutta, muunneltavuutta ja elinkaariajattelua. 8

10 Väestökehitys Pirkkalan väestönkasvu on jatkunut voimakkaana koko 2000-luvun. Vuonna 2010 väestönkasvu oli 4,4 %, mikä oli koko Suomen suurin kasvuprosentti. Väestönkasvu jatkuu kunnassa tulevinakin vuosina. Vuonna 2011 kasvun arvioidaan olevan 2,9 % ja tulevana talousarviovuonna 4,8 %. Kunnan myönteiseen väestönkasvuun vaikuttaa yhä kunnan hyvä maa- ja kaavoituspoliittinen tilanne ja kehitys TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Asukasluku Kasvu% 2,3 2,2 4,4 2,9 4,8 3,2 2,6 Kunnan väestömäärän kehitys tulee vuoteen 2015 saakka olemaan suhteellisen voimakasta, minkä jälkeen kasvu tasaantuu. Väestönkasvun ohessa kunnan väestöllinen huoltosuhde jatkaa kasvuaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työikäisten osuus Pirkkalan väestöstä tulee pienenemään. Väestöllinen huoltosuhde Pirkkalassa on koko maan keskiarvon tasolla. 9

11 Työllisyys Tammi-elokuussa 2011 Pirkkalassa oli keskimäärin 683 työtöntä työnhakijaa, kun koko vuoden 2010 aikana työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 770. Pirkkalan työttömyysaste tammi-elokuussa 2011 oli keskimäärin 8,2 % (2010 koko vuonna 9,3 %). Tammielokuussa 2011 Työhallinnolle ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Pirkkalassa keskimäärin 78 kpl, vuonna 2010 niitä oli keskimäärin 34 kpl. Pirkanmaan työllisyystilanne oli elokuun lopussa 2011 koko maata heikompi. Koko maan työttömyysaste oli tuolloin 8,7 % ja Pirkanmaan 10,0 %. Tampereen seutukunnan työttömyysaste elokuun lopussa 2011 oli 10,8 % ja Pirkkalan 8,0 % (2010 elokuussa 9,7 %). Työttömien työnhakijoiden määrä väheni Pirkanmaalla kuitenkin viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Työttömänä työnhakijana Pirkkalassa oli elokuun lopussa 671 henkilöä (2010 elokuussa 803 henkilöä), joista yli vuoden työttömänä olleita oli 184 henkilöä (200) ja nuoria alle 25-vuotiaita oli 88 (98). Pirkkalan työttömyys on ollut alkuvuoden 2011 laskussa ja suunta näyttää edelleen jatkuvan huolimatta siitä, että vuoden jälkipuoliskolla talouden epävarmuustekijät ovat lisääntyneet merkittävästi. Pirkkalassa yleinen toimeliaisuus on jatkunut vilkkaana. Asuntotuotanto ja yritysten toimitilojen rakentaminen jatkuu hyvällä tasolla ja uusia työpaikkoja näyttää syntyvän. 10

12 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton kuntataloustiedotteen 3/2011 mukaan Suomen kansantalous kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen kuitenkin heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. 11

13 Kuntien verotulot Kuntien verotulojen vastikään päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6 miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Kuntien henkilöstökustannukset (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedote ) Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat raamisopimuksesta, jolla pyritään turvaamaan Suomen kilpailukyky ja työllisyys. Neuvottelutulos edellyttää vielä alakohtaisia työ- ja virkaehtosopimusratkaisuja. Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 24. marraskuuta mennessä. Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat raamisopimuksen kattavuut- 12

14 ta 25. marraskuuta, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta valtioneuvostolle. Neuvottelut kunta-alan uusista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään tällä aikataululla. Sopimukset tehdään pääsääntöisesti 25 kuukauden ajaksi. Kunta-alalla ensimmäinen sopimuskorotus olisi mahdollista toteuttaa työ- ja virkaehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä eli lukien. Sopimuskorotuksia koskevan sopimuksen on kestettävä vähintään saakka. Ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus on 2,4 %. Sitä seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus on 1,9 %. Sopijaosapuolet voivat lyhentää jälkimmäistä jaksoa korkeintaan 4 kuukaudella tai pidentää sitä 2 kuukaudella. Toisen jakson pituus voi vaihdella 8 14 kuukauteen. Sopimuskorotus pitää sisällään palkantarkistukset sekä muut kustannusvaikutteiset työehtojen muutokset. Raamisopimus pitää sisällään myös 150 euron kertaerän, jonka maksuajankohdasta ja maksamisen edellytyksistä sekä toteutuksesta voidaan sopia alakohtaisesti. Kertaerän vuositason kustannusvaikutus on kunta-alalla keskimäärin 0,4 %. Pirkkalan kunnan taloudellinen tilanne Yleisesti kuntataloudessa tasapainoisena taloutena pidetään sitä, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi myös kokonaisuudessa tasapainossa. Näin ollen yhtälö vuosikate=poistot=investoinnit tulee olla lähtökohtana myös taloussuunnittelussa. Talouden analysointi on haasteellista, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, saattavat antaa erilaisen signaalin tilanteesta. Erityisesti voimakkaan kasvun kunnissa, kuten Pirkkalassa, tilanne on tämänsuuntainen. Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää ja tasapainoa, mutta rahoituslaskelma on alijäämäinen, koska mittaviin investointeihin joudutaan ottamaan uutta lainaa. Totuus kokonaistaloudesta on luonnollisesti jossain näiden laskelmien välimaastossa. Minimitavoite kuntien taloudenhoidossa on positiivinen vuosikate. Jos vuosikate on negatiivinen, joudutaan käyttömenoihin, kuten palkkoihin, käyttämään lainaa. Tältä epäterveeltä talouspiirteeltä on Pirkkalassa vältytty jo pitkään. Niin sanottua syömävelkaa ei Pirkkalassa ole otettu. Pirkkala on yksi Suomen nopeimmin kasvava kunta, ja vuonna 2010 peräti nopeimmin kasvanut. Kaikkia investointeja ei voida rahoittaa vuosikatteella, mutta tavoitetasona pitäisi olla vähintään 50 %. Viimeisten vuosien valossa tämä tavoite onkin keskimäärin toteutunut. Jossain määrin kasvun rahoittaminen tulee tehdäkin velkarahalla, mutta suhde muuhun rahoitukseen on oltava oikea ja vertailussa muihin kehyskuntiin ja vastaaviin kasvukuntiin eripuolilla maata on tässä suhteessa pärjättävä. Käyttötalousmenojen maltillinen kasvu on myös investointien rahoittamisen suhteen tärkeää, jotta lainakannan kasvua voidaan hillitä, sillä korkea vuosikate parantaa merkittävästi lainojen takaisinmaksukykyä ja vähentää uuden lainan tarvetta. Kaiken kaikkiaan Pirkkalan kunnan taloudellinen tilanne on vakaa ja kestää mainiosti vertailun muun muassa muihin kehyskuntiin sekä muihin vastaaviin kuntiin eripuolilla maata. 13

15 Koko maan keskiarvoa kuvaavat talouden mittarit eivät ole Pirkkalan kaltaiselle kunnalle ainoita oikeita vertailukohteita. TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous Pirkkalan kunnan käyttötalousmenot kasvavat vuoden 2011 talousarvioon nähden 4,5 %. Tulot vähenevät 5,7 %, joten nettokasvu on 8,7 %. Rakenteellisten muutosten, kuten vesilaitoksen toimintojen siirtyminen Tampereen Veden hoidettavaksi, jälkeen ainoa vertailukelpoinen arvo aiempiin vuosiin on nettokasvu. Nettomenojen kasvu on edellistä vuotta suurempi. Keskeisimmät kasvutoiminnot tehtäväalueittain ovat keskusvaalilautakunta, kunnanhallitus ja kunnallistekniikka. Verotulot Vuoden 2012 talousarviossa kunnallisveroprosentti pidetään ennallaan. Kunnallisveroprosenttia korotettiin edellisen kerran kuluvalle vuodelle 1 % -yksikköä 20 prosenttiin. Lähtökohtana veroprosentin tarkastelulle voidaankin pitää pitkäjänteisyyttä siten, että prosenttiin puututaan harvoin, kuten esimerkiksi kerran valtuustokaudessa, ja muutos on kerralla merkittävän suuruinen. Kunnallisverotuoton kasvuksi arvioidaan 7,2 %, johon on huomioitu muun muassa väkiluvun kasvu sekä yleinen kansan- ja maailmantaloudellinen tilanne. Arviota voidaan pitää maltillisena, mutta yleinen kehitys ja erityisesti näkymien heikkeneminen entisestään, voi aiheuttaa tulokertyminen uudelleen arvioinnin. Kunnallisverotuotoksi vuonna 2012 arvioidaan euroa. Kiinteistöveroperusteisiin ei myöskään tehdä muutoksia. Kiinteistöveroperusteita korotettiin viimeksi vuodelle Vuonna 2012 Pirkkalassa vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero on 0,45 % ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen 0,95 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverokannaksi on määritelty 0,00 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,90 %. Kiinteistöveron tuotoksi on vuodelle 2012 arvioitu 3,7 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoteen 2011 on 5,7 %. Vuodelle 2012 arvio yhteisöveron tuotoksi on 2 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotto on kuluvana vuonna lähtenyt jälleen kasvuun. Kuntien osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille Korotus tulee puolittumaan vuodesta 2012 alkaen, joten sillä on negatiivinen vaikutus myös Pirkkalan yhteisöverokertymään. Vuonna 2012 yhteisöverotulojen arvioidaan laskevan, mutta olevan edelleen samalla tasolla kuin vuonna

16 YHTEENVETO VEROTULOISTA euroa TILIVUOSI TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Verolaji +muutos Kunnallisvero Muutos % 3,6 1,6 7,8 7,2 6,6 5,0 Kiinteistövero Muutos % 8,1 36,3 9,8 5,7 2,7 2,6 Yhteisöveron tuotto Muutos % -18,1 45,4 24,9-20,0 10,0 4,5 VEROTULOT Muutos % 3,1 4,0 8,5 6,1 6,5 4,9 Valtionosuudet Vuoden 2010 alusta toteutettiin valtionosuusjärjestelmän uudistus. Valtionosuusjärjestelmä muutettiin ns. yhden putken valtionosuudeksi. Uudistuksen takia vertailutietoja valtionosuuksista ei ole esittää kuin kahdelta edelliseltä vuodelta eli vuosilta 2010 ja Vuoden 2012 valtionosuuden määräksi on arvioitu euroa, jossa kasvua kuluvan vuoden ennusteeseen on noin 1 %. Poikkeuksellisen pieni kasvuarvio perustuu siihen, että ensi vuonna toteutetaan maassa noin 640 miljoonan euron valtionosuusleikkaus, jonka vaikutus Pirkkalan kunnallekin on noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnan maksama verotulojen tasaus kasvaa huomattavasti. Vastaavasti valtionosuuksia korottavia tekijöitä on täysimääräinen indeksitarkistus sekä kunnan voimakas väestönkasvu. Pirkkala maksaa verotulojen tasausta muille Suomen kunnille noin 3,2 miljoonaa euroa, mikä on 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Verotulojen tasaus tapahtuu valtionosuusjärjestelmän kautta. Järjestelmämuutoksen tasaus tarkoittaa sitä, että valtionosuusjärjestelmän muutoksista aiheutuvat kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasataan niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei uudistuksen takia muutu. Valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan seuraavasti: YHTEENVETO VALTIONOSUUKSISTA euroa TILIVUOSI TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Valtionosuuslaji +muutos Kunnan peruspalv. valtionos Muutos % 2,3 4,9 4,5 6,0 Verot. perust. valt. os. tasaus Muutos % -3,3 16,8 3,1 3,0 Järjestelmämuutoksen tasaus Muutos % -6,1 6,5 0,0 0,0 Opet.-ja kultt. muut valt.os Muutos % -7,1 14,0 0,0 0,0 VALTIONOSUUDET Muutos % 5,7 8,0 6,0 0,6 6,0 8,3 15

17 Kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Pirkkalan kunnan konserniin kuuluvat tällä hetkellä kunnan lisäksi kuntayhtymät ja neljä tytäryhteisöä: Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskus (100 %), Pirkkalan Jäähalli Oy (86,39 %), Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus (77,55 %) ja Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Pirkkalan valtuuston hyväksymän konserniohjeen mukaan valtuusto voi määritellä tavoitteita konserniohjauksen tueksi. Konserniyhteisöjen tavoitteet: Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskusta, Kiinteistö Oy Pirkkalakeskusta ja Niemenmaan Lämpö Oy:tä tulee hoitaa siten, että niiden toiminta ei muodostu tappiolliseksi. Pirkkalan Jäähalli Oy:n kohdalla tappiotonta toimintaa voidaan edellyttää vuonna 2014, jolloin rakentamisen investointilainat on saatu maksettua. 16

18 HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2012 UUDET VAKANSSIT 2012 Esitettävä uusi virka tai toimi HALLINTO-OSASTO Perustelut Määrä TA 2012, (jatkossa vuosikustannukset sivukuluineen, ) Aloitus Hallinto-osasto Henkilöstösuunnittelija Toimistosihteeri (arkistotoimi) Tiedottaja Valvonta ja maankäyttö Määräaikainen toimistoarkkitehti Henkilöstöhallinnollisten tukitehtävien voimakas kasvu. Vastuualueen aliresurssointi. Koko kuntaa koskevat sähköisen asianhallinnan tarpeet sekä mm. sähköisen asioinnin kehittäminen. Kunnan kokonaisvaltainen tiedotustoiminta. Määräaikainen (2 v) toimistoarkkitehti vauhdittamaan elinkeinotoiminnan kannalta keskeisten maaalueiden kaavoittamista (46 800) PERUSTURVAOSASTO Sosiaalityö ja toimeentuloturva Sosiaalityöntekijä Lastensuojelun lisääntyvä resurssitarve (46 600) Vanhusten palvelut Lähihoitaja Ympärivuorokautisen hoivan miehityksen turvaaminen (31 000) Terveydenhuolto Terveyskeskuslääkäri Kouluterveydenhuollon lisääntyneet tarkastukset (asetus) ja palvelutarpeen kasvu avosairaanhoidossa. 60 % kouluterveydenhuolto ja 40 % avosairaanhoito (87 800)

19 Apulaisosastonhoitaja Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Hammashoitaja, varahenkilö Psykiatrian erikoislääkäri Psykiatrian sairaanhoitaja Omahoitajatarpeen lisääntyminen avosairaanhoidossa, sijaistaa osastonhoitajaa (hallinnollisen työn osuus 20 % työajasta) Kouluterveydenhuollon lisääntyneet tarkastukset (asetus) Kuntoutustarpeen kasvu, kotona asumisen tukeminen ja kuntoutus terveyskeskussairaalassa. 50 % vanhusten palvelut, 50 % terveyskeskussairaala Suun terveydenhuollon palvelujen turvaaminen (vähentää sijaismäärärahatarvetta) Palvelujen tuottaminen Vesilahdelle alkaen. Vesilahti 50 % ja Pirkkala 50 % Palvelujen tuottaminen Vesilahdelle alkaen. Vesilahti 100 % (41 300) (38 000) (99 000) (36 700) SIVISTYSOSASTO Varhaiskasvatus Päiväkodin opettaja Päivähoitopalvelujen kysynnän kasvu Päiväkodin opettaja Keskustan alueen uusi päiväkoti (36 000) Päiväkodin lastenhoitaja Toivion päiväkotiryhmän laajennus (32 400) Perusopetus Esikoulunopettaja Luokanopettaja Erityisluokanopettaja Erityisluokanopettaja Toivion koulu, oppilasmäärän kasvu Toivion koulu, oppilasmäärän kasvu Nuolialan koulu, oppilasmäärän kasvu Yläaste, oppilasmäärän ja tuen tarpeen kasvu (39 700) (39 500) (50 800) (50 800)

20 TEKNINEN OSASTO Ruoka- ja puhtauspalvelu Ruokapalvelutyöntekijä Nuolialan koulun ruokapalvelun toiminta tarvitsee lisähenkilöstöä annosmäärän kasvun vuoksi Toivion koulun laajentu- Siivooja minen (33 200) Laitosapulainen Uusi päiväkoti (30 400) Tilapalvelu Talotekniikkamestari Kiinteistönhoitaja Vahvistamaan kunnan teknisten järjestelmien ylläpitoa ja valvontaa + energiansäästön yhdyshenkilö Koulun laajennuksen tuoman työmenekin lisäys (Toivion alue) 0,5, uusi keskustan päiväkoti (Keskustan alue) 0,3, Suupankuja 2 (keskustan alue) 0, (32 600)

21 MÄÄRÄAIKAISTEN VAKINAISTAMINEN 2012 Esitettävä vakituinen virka tai toimi SIVISTYSOSASTO Perustelut Määrä TA 2012, (jatkossa vuosikustannukset sivukuluineen, ) Aloitus Varhaiskasvatus Päiväkodin ryhmäavustaja Pereen päiväkoti, avustajatarve ollut usean vuoden ajan, toiminnan vakinaistaminen (29 500) Perusopetus Koulunkäynnin ohjaaja Perusopetus, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaamisen tarpeen vakiintuminen ( ) -Ei palkk. menojen lisäystä

22 VAKANSSIEN NIMIKEMUUTOKSET 2012 Nykyinen virka tai toimi Uusi nimike Perustelut Määrä Kustannusvaikutus 2012, (jatkossa vuosittain ) Aloitus HALLINTO-OSASTO Hallinto-osasto Kirjanpitäjä Laskentasihteeri Kirjanpitäjän eläköitymisen myötä vakanssi täytetään uudella nimikkeellä ja toimenkuvalla. 1 Ei kustannusvaikutusta PERUSTURVAOSASTO Vanhusten palvelut Palveluneuvoja Palveluohjaaja Toimenkuva muutetaan vastaamaan ikäihmisten palvelutarvetta ja laatusuosituksia. Palveluneuvoja toiminut osaaikatyössä (osaaikaeläke), palveluohjaajan vakanssi täytetään kokopäiväisesti (29 000) SIVISTYSOSASTO Erityisopettaja Perusopetus Erityisluokanopettaja Opettajaapulaisrehtori Virkaapulaisrehtori Nuolialan koulu, oppilasmäärän kasvu Nuolialan koulu, opettajaapulaisrehtorin vakanssin muuttaminen virkaapulaisrehtoriksi. Kasvaneen koulun ja palvelutarjonnan johtamisen vahvistaminen on välttämätöntä. 1 Ei kustannusvaikutusta (6 000)

23 SUUNNITELMAVUOSIEN HENKILÖSTÖMUUTOKSET Esitettävä uusi virka tai toimi PERUSTURVAOSASTO Perustelut Määrä TA-vuosi, (jatkossa vuosikustannukset sivukuluineen, ) Aloitus Sosiaalityö ja toimeentuloturva Sosiaalityöntekijä Perheneuvola, Vesilahden tarvitsemat palvelut alkaen Psykologi Perheneuvola, Vesilahden tarvitsemat palvelut alkaen 0, Vanhusten palvelut Lähihoitaja Lähihoitaja Kotihoitaja Kotihoitaja Kotihoitaja Muistisairaiden hoitotyö ympärivuorokautisessa hoivassa Muistisairaiden hoitotyö ympärivuorokautisessa hoivassa, Vesilahti alkaen Kotihoidon palvelutarpeen kasvu Vanhusten vuokratalo valmistuu v. 2013, palvelutarpeen lisääntyminen? Kotihoidon palvelutarpeen kasvu (33 000) Terveydenhuolto Terveyskeskuslääkäri (omalääkäri) Sairaanhoitaja (omahoitaja) Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Väestömäärän kasvu ja palvelutarpeen lisääntyminen Väestömäärän kasvu ja palvelutarpeen lisääntyminen Terveysneuvonnan kasvava palvelutarve (synnytysten määrän kasvu) Kuntoutustarpeen kasvu, kotona asumisen tukeminen ja kuntoutus terveyskeskussairaalassa. 50 % vanhusten palvelut, 50 % terveyskeskussairaala

24 Puheterapeutti Suuhygienisti Terveydenhoitaja Terveyskeskushammaslääkäri Hammashoitaja SIVISTYSOSASTO Vesilahden tarvitsemat palvelut alkaen Ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu Terveysneuvonnan kasvava palvelutarve Suun terveydenhuollon lisääntyvä palvelutarve Suun terveydenhuollon lisääntyvä palvelutarve 0, Varhaiskasvatus Päiväkodin opettaja Keskustan päiväkoti Päiväkodin lastenhoitaja Keskustan päiväkoti Päiväkodin opettaja Uusi päiväkoti, kunnan Päiväkodin lastenhoitaja Päiväkodin opettaja Päiväkodin lastenhoitaja Päiväkodin johtaja Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä tai toimintaterapeutti itäosa Uusi päiväkoti, kunnan itäosa (näistä 1 varahenkilö) Uusi päiväkoti, 2 uutta ryhmää Uusi päiväkoti, 2 uutta ryhmää Uusi iso päiväkoti tarvitsee oman johtajan, nykyisillä johtajaresursseilla ei pysty hoitamaan Tehostaa varhaista puuttumista, madaltaa kynnystä hakea tukea perheen vaikeaan tilanteeseen ( ) ( ) ( ) (98 400) (45 000) (43 000) Perusopetus Rehtori Rehtori Johtava rehtori Toivion koulun oppilasmäärän ja toiminnan laajuuden kasvaminen edellyttää virkarehtoria Kirkonkylän koulun oppilasmäärän ja toiminnan laajuuden kasvaminen edellyttää virkarehtoria Lukion, Naistenmatkan ja yläasteen opettajaapulaisrehtorien vakanssien muuttaminen yhdeksi johtavan rehtorin viraksi. Oppilasmäärien ja palvelutarjonnan laajuuden vuoksi johtajuuden vahventaminen välttämätöntä (66 750) (66 750) (77 700)

25 Luokanopettaja Luokanopettaja Koulunkäynnin ohjaaja Koulunkäynnin ohjaaja Erityisluokanopettaja Erityisluokanopettaja Erityisluokanopettaja Perusopetuksen koordinaattori Pohjoisen ja itäisen oppilaaksiottoalueen oppilasmäärän kasvu Perusopetus, oppilasmäärän kasvu Perusopetus, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaamisen tarpeen vakiintuminen Perusopetus, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaamisen tarpeen vakiintuminen Yläaste, oppilasmäärän ja tuen tarpeen kasvu Perusopetus, oppilasmäärän ja tuen tarpeen kasvu Perusopetus, oppilasmäärän ja tuen tarpeen kasvu Perusopetuksen ylimääräisen rahoituksen varmistaminen, hankkeiden koordinointi ja toiminnan jatkuva kehittäminen edellyttää kokopäiväistä työntekijää (79 000) (79 000) ( ) ( ) Nuorisotoimi Etsivä nuorisotyöntekijä Valtion projektina rahoittaman toiminnan vakinaistaminen. Toiminnan tarpeen kasvu (30 000) Liikuntatoimi Asiakaspalveluvastaava Asiakaspalvelukassa Liikuntatalon määräaikaisesti hoidetun tehtävän vakinaistaminen monitoimitilan valmistuttua Samat perustelut kuin edellä Kirjastolaitos Pedagoginen informaatikko/kirjastonhoitaja Turvataan pääkirjaston laajat aukiolot. Panostus nuorten kirjastotyöhön sekä kunnan väkimäärän voimakas kasvu

26 Kirjastovirkailija Kunnan väkimäärän kasvu. Opm:n tavoitetaso on 0.8 kirjastotyöntekijä/1000 as. Nyt ( ) Kirjastoavustaja Kirjaston käyttö lisääntyy runsaammin kuin väkiluku kasvaa (24 200)

27 II TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT EUR TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS muutos Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suun. muk. poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Tunnusluvut: Vuosikate % poistoista 153,2 205,6 156,4 105,6 139,3 Vuosikate, /asukas Kertynyt ylijäämä Asukasmäärä Asukaslisäys Asukaslisäys-% 4,4 2,9 4,8 3,2 2,6 26

28 RAHOITUSLASKELMA TP 2010 TA 2011 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS muutos arvio Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut: Investointien tulorahoitus% 48,5 80,8 80,8 51,4 41,7 50,0 Lainanhoitokate 1,2 1,2 1,4 1,1 0,7 0,9 27

29 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS Pitkäaikaisten lainojen muutokseen arvioidaan kunnan pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja lyhennykset talousarviovuoden aikana. Pitkäaikaisiksi lainoiksi katsotaan ne lainat, joiden takaisinmaksu tapahtuu vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. Alla olevassa taulukossa on esitetty tilanne, jossa oletetaan, että kaikki investointisuunnitelmat toteutuvat ja että sen myötä syntyvä rahoitustarve on kokonaisuudessaan katettava lainanotolla. Kuitenkin investointien ajoitus saattaa muuttua. Myös ennakoimattomat tulot, odottamattoman suuret myyntivoitot, vähentävät lainantarvetta. Lisäksi on oletettu, että maksuvalmiutta pidetään yllä pääosin pitkäaikaisen lainanoton avulla eikä lyhytaikaisin kassalainoin. Vuonna 2011 lainaa tullaan nostamaan huomattavasti talousarviossa suunniteltua vähemmän. Tästä syystä alla olevaan taulukkoon on tehty erillinen sarake (TA2011 arvio), jossa ennakoidaan sitä, millainen kuluvan vuoden lainatarve tulee olemaan. Tätä saraketta käytetään vertailutietona myös vuosille Vastaava sarake on tehty myös varsinaiseen rahoituslaskelmaan. Arvio on, että vuoden 2011 lopun lainamäärä tulee olemaan noin 2250 euroa/asukas. Vuonna 2012 uudeksi rahoitustarpeeksi on rahoituslaskelmassa laskettu 13,5 milj. euroa, kun vastaavasti vanhoja lainoja lyhennetään 7 miljoonalla eurolla. Asukaskohtainen lainakanta tullee olemaan näillä arvioilla vuoden 2012 lopussa noin euroa, sillä oletuksella, että kaikki talousarviossa varattu laina joudutaan nostamaan. Vuoden 2012 aikana lyhytaikaisen kassalainan määrä voi olla kerrallaan korkeintaan 6 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA2011 TA 2012 TS 2013 TS arvio Lyhennykset Uutta lainaa Nettolainanotto Lainakanta Korot Hoitokustannukset yht Lainat EUR/asukas Asukasluku

30 III KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO-OSASTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö keskusvaalilautakunnan sihteeri Pirkko Ruokonen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoäänestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaalitoimitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan äänten laskennan tiedottaminen. Kunnallisvaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on em. lisäksi ehdokashakemusten käsittely, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tuloslaskennan suorittaminen, vahvistaa vaalien tulos ja järjestää vaalirahoitusilmoitusten vastaanotto ja esillä pito. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2012 toimitetaan presidentin vaalit ja kunnallisvaalit, vuonna 2014 europarlamenttivaalit. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksen valtiollisista ja europarlamenttivaaleista, korvauksen määrä on vaalikohtainen. Vuonna 2013 ei ole säännön mukaisia vaaleja, määrärahat on varattu keskusvaalilautakunnan kokoustoimintaa varten. Ns. välivuosina on hoidettava vaaleja valmistelevia tehtäviä kuten esimerkiksi varavaltuutettujen lukumäärän täydentäminen. Vaalitietojärjestelmän pohja- ja paikkatietojen päivittäminen on keskusvaalilautakunnan vastuulla. 29

31 Toiminnalliset tavoitteet 1. Äänestyspaikat helposti löydettävissä ja toimintaympäristö on asianmukainen. Vaaleista tiedotetaan monipuolisesti. (strategiasta johdettu) 2. Vaalit valmistellaan virheettömästi vaalilain ja oikeusministeriön edellyttämällä tavalla. 3. Valtuuston varajäsenten määrääminen varavaltuutettujen lukumäärän jäädessä vajaaksi. 4. Kunnallisvaaleissa vaalirahoitusilmoitusten vastaanotto ja esillä pito. TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö hallintopäällikkö Anneli Hakkarainen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TA12% Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TS2013 TS2014 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 71 :ssä ja Pirkkalan kunnan tarkastussäännössä. Lautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuksen sopimuksenmukaista toteutumista. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta on päättänyt kokouksessaan arviointityön painopistealueensa eri osastoille. 30

32 Toiminnalliset tavoitteet 1. Arviointikertomuksen esittäminen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. 2. Arviointikertomuksen ja sen laadintaprosessin edelleen kehittäminen. 3. Osallistuminen Tampereen kehyskuntien yhteiseen arviointihankkeeseen (toisen asetteen koulutuksen ja Pirkanmaan koulutuskonsernin toiminnan arviointi). Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Tarkastuslautakunta /asukas 2,47 2,80 2,73 Toiminnalliset tunnusluvut Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastusparien tarkastuskäynnit

33 KUNNANHALLITUS KUNNANHALLITUS Vastuuhenkilö pormestari Helena Rissanen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Tilinpäätös 2010 ja talousarvio 2011 luvuissa huomioitu tiedotuksen siirtyminen hallinto-osaston tehtäväalueelle. Toimintaympäristö Tehtäväalue kunnanhallitus sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, pormestarin, kuntaneuvosten, kansliapäällikön, yhteisöjäsenyydet, suhdetoiminnan, avustamisen, ystävyyskuntatoiminnan, muiden toimikuntien sekä elinkeinojen kehittämisrahan kustannukset. Määrärahat mahdollistavat noin 10 valtuuston ja 40 kunnanhallituksen kokousta. Kokousten määrä on pysytetty ennallaan. Määrärahasta maksetaan jäsenmaksut, joista pääosan muodostavat Pirkanmaan Liitto, Suomen Kuntaliitto ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. Lisäksi määrärahasta suoritetaan itsenäisyyspäiväjuhlan, varttuneen väen juhlan ja rintamaveteraanien juhlatilaisuuksien kustannuksia sekä suhdetoiminta- ja lahjatavarakuluja yms. Määrärahassa on varauduttu myös ystävyyskuntatoiminnasta aiheutuneisiin kuluihin. 32

34 Toiminnan painopistealueet Pirkkalan kuntastrategia vuosille hyväksyttiin valtuustossa Kuntastrategiaan on kirjattu valtuuston näkemys kunnan kehittämisen tavoitteista. Pitkänajan tavoitteista on johdettu talousarvioon toiminnalliset tavoitteet ja tavoitetasot vuodelle Tavoitteita ja mittareita on täsmennetty eri lautakuntien talousarvio-osioissa. Lautakunnat jalkauttavat edelleen kuntastrategiaa käyttösuunnitelmien avulla. Pirkkalan kunta täyttää 90 vuotta talousarviovuonna. Kunta järjestää asiaan liittyviä muodollisuuksia. Kunnanhallitus jatkaa pormestarijärjestelmän, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittämistyötä. Muuttuvassa kunnallisessa rakenneympäristössä kunnanhallituksen alainen toiminta on talousarviovuonna olennaisin osin edunvalvontatyötä. Kunnanhallitus huolehtii edunvalvontatyön johtamisesta. Toiminnalliset tavoitteet 1. Koko kunnan palvelujärjestelmän kehittämistyön aloittaminen laaditun suunnitelman mukaisesti (strategiasta johdettu) 2. Kunnan riskienhallinnan kehittäminen sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset 3,5 3,5 3,5 33

35 HALLINTO-OSASTO Vastuuhenkilö kansliapäällikkö Oskari Auvinen Vastuuhenkilöt Yleishallinto: hallintopäällikkö Olli Niemi Taloushallinto: talousjohtaja Anssi Koski Henkilöstöhallinto: henkilöstöjohtaja Jenni Harjula Elinkeinotoimi: elinkeinojohtaja Erkki Korkala Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot ,0 Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot ,0 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset ,0 Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos , Tilinpäätös 2010 ja talousarvio 2011 luvuissa huomioitu tiedotuksen siirtyminen hallinto-osaston tehtäväalueelle ja ruokapalvelun siirtyminen uudelle tehtäväalueelle tekniselle osastolle. Hallinnon vastuualue Toimintaympäristö Hallinnon vastuualueella hoidetaan valtuuston, kunnanhallituksen, toimikuntien ja keskusvaalilautakunnan toimisto-, valmistelu ja täytäntöönpanotehtävät (tiedonhallinta, postitustehtävät, puhelinpalvelut, kopiointipalvelut, tiedotus ja neuvonta sekä yhteispalvelu). Toiminnan painopistealueet Asianhallintajärjestelmää kehitetään edelleen sähköisen pysyväissäilytyksen aikaansaamiseksi. Kunnassa käyttöön otetun sähköisen asioinnin järjestelmän toimintaa laajennetaan. Yhteispalvelun toimijoiden kesken pyritään syventämään yhteistyötä entistä paremman palvelun toteuttamiseksi ja asiakaslähtöisen toiminnan takaamiseksi kuntalaisille. 34

36 Toiminnalliset tavoitteet 1. Asianhallintajärjestelmän kehittäminen sähköisten asiakirjojen pysyväissäilyttämistä varten (strategiasta johdettu) 2. Kunnan viestinnän kehittäminen viestintäohjeiden mukaisesti Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset 8 7,5 9 Taloushallinnon vastuualue Toimintaympäristö Vastuualueella johdetaan muun muassa kunnan taloussuunnittelu, raportointi ja talousarvion seuranta. Lisäksi vastuualueella hoidetaan kunnan taloudenhoidon koordinointi ja ohjaus, rahatoimitehtävät ja kirjanpidollinen laskentatoimi, osa perintätoimesta, taloustilastointi sekä kunnalle veronsaajana kuuluvat hallinnointitehtävät. Taloushallinnon vastuualue kehittää kunnan kustannuslaskentaa ja tuotteistusta. Vastuualueeseen kuuluu myös kunnan asuntotoimi sekä tietotekniikka. Keskitetyn tietotekniikan tehtävänä on huolehtia yhteisistä ICT - palveluista ja oman paikallisverkon ylläpidosta. Ulkoistetun perustietotekniikan osalta tehtävänä on huolehtia palvelujen toimitussopimusten ja vuokrasopimusten toteutumisesta ja palvelun laadusta. Perustietotekniikkapalvelun sekä puhe- ja datapalveluluiden uudet palveluntuottajat aloittivat vuonna 2011 toimintansa. Perustietotekniikkapalveluissa toimittajana on Fujitsu ja puhe ja datapalveluissa TeliaSonera. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2011 käyttöönotettujen taloushallinnon uusien tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan seudullisena yhteistyönä, jotta sovelluksista saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja toimintavarmuus. Keskeisten elinkeinoelämän alueiden nettokustannusten arviointi toteutetaan maankäytön, elinkeinotoimen ja teknisen toimen kanssa. Vesilahden kunnan kanssa valmisteltava terveydenhuoltoyhteistyö vaatii merkittävästi resursseja sekä talous- että tietohallinnossa. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken tietohallintotehtävien hoitamisessa ja kehittämisessä tehdään laajaa yhteistyötä seudullisen tietohallintoryhmän puitteissa, jonka isäntäkuntana on Tampereen kaupunki. Toiminnalliset tavoitteet 1. Kustannuslaskennan kehittäminen erityisesti palvelemaan Pirkkala-Vesilahti terveydenhuoltoyhteistyötä (strategiasta johdettu) 2. Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös 2011 valmistuvat maaliskuun 2012 loppuun mennessä kunnanhallituksen allekirjoitettavaksi 3. Ajantasainen kirjanpito, jonka viive enintään kaksi viikkoa 35

37 Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset Henkilöstöhallinnon vastuualue Toimintaympäristö Henkilöstöhallinnon vastuualue avustaa hallintokuntia henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa sekä hoitaa ja koordinoi Pirkkalan kunnalle työnantajana kuuluvia tehtäviä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa virka- ja työehtosopimusasiat, sopimusten tulkinta, palkanlaskenta, työsuojelu, uudelleensijoitus, tiedottaminen ja työkyvyn ylläpitoon liittyvät toimet. Lisäksi henkilöstöhallinnon tehtäviin kuuluvat yhteistoimintamenettelyt. Henkilöstöyksikön konsultoivaa roolia uutta henkilöstöä rekrytoitaessa ja valittaessa pyritään lisäämään. Toiminnan painopisteet Talousarviovuoden painopisteenä on työkyvyn ylläpitoon liittyvien hankkeiden toteuttaminen työ- ja hyvinvointiohjelman linjausten mukaisesti. Esimiestyötä tuetaan systemaattisella esimieskoulutuksella tavoitteena työn tuloksellisuus ja työtyytyväisyys. Aktiivista henkilöstöjohdon seutukuntayhteistyötä jatketaan mm. Populus palkanlaskentajärjestelmän jatkokehittelyssä. Tampereen kehyskunnat ovat viimeisen parin vuoden aikana yhtenäistäneet talous- ja henkilöstöhallinnon sovellukset ja samalla projektilla on myös yhtenäistetty em. prosesseja ja työkulkuja kehyskunnissa. Talousaviovuonna kehitetään Populuksen raportointia palvelemaan selkeämmin esimiestyötä ja johtamista. Osaamisenhallinnan työkalu pilotoidaan osastokohtaisesti ja kehityskeskustelusovellutuksen raportointia kehitetään. Matkalaskujen skannaustoiminto, palvelusvuosiperusteisen palkkiovapaapäivien haku sekä poissaolojen nykyistä järjestelmällisempi raportointi varhaisen puuttumisen tukena otetaan käyttöön. Kannustavan palkkauksen kehittämisessä edetään yleisten sopimusten mahdollistamalla tavalla. Avainsanoja ovat avoin keskustelu, tavoitteellinen johtaminen selkeä vastuunjako, oikeat tunnusluvut, hyvä tiedonkulku, delegoinnin tehokkuus ja johdon yhteistyö. Tulospalkkauksen kehittämistä jatketaan lähtökohtana tulospalkkauksen perustuminen mitattaviin, ennalta määritettyihin kriteereihin. Henkilöstöhallinnon vastuualueelle kuuluvat myös tukityöllistäminen sekä työvoiman palvelukeskus (TYP). Työvoiman palvelukeskuksen tehtävänä on auttaa potentiaaliset työntekijät palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille. Asiakaskohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät työnhakijat ja työttömät, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Työvoiman palvelukeskuksessa aktivoidaan asiakkaita kehittämään työelämävalmiuksiaan ja osaamistaan vastaamaan työnantajien tarpeita tavoitteena 50 uuden asiakkaan vuositaso sekä 20 uutta yrityskäyntiä. Palkkatuetun työn palkkakustannusten taso pysyy kutakuinkin vuoden 2011 tasolla, n Kustannukset kattavat n. 50 kesätyöntekijää, palkkatuella palkattavat pitkäaikaistyöttömät sekä työllisyysperusteiset kunnan kanssa solmittavat oppisopimukset. Lisäksi pyritään tarjoamaan työharjoittelupaikkoja mahdollisuuksien mukaan kaikille halukkaille. Sekä työvoiman palvelukeskuksen että tukityöllistämisen toiminta jatkuu vuoden 2011 tasolla sekä toiminnallisesti että budjetin osalta. 36

38 Toiminnalliset tavoitteet 1. Kuntastrategiaan perustuvan henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelman vuoden 2012 painopistealueiden hankkeiden käynnistäminen kunnan, hallintokuntien ja yksiköiden tasolla 2. Systemaattisen esimieskoulutuksen käynnistäminen 3. Työterveyshuollon vaikuttavuuden lisääminen kehittämällä työkykyä tukevia toimintamalleja, vahvistamalla tilaajaosaamista sekä rakentamalla uusia yhteistyömuotoja 4. Kannustavan palkkauksen rakentaminen kehittämällä tulospalkkausmittareita ja tekniikkaa. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset 8 8,5 10 Työllistetyt Elinkeinotoimen vastuualue Toimintaympäristö Elinkeinotoimen vastuualueen tehtävänä on yritysten neuvonta ja elinkeinotoiminnan edistäminen kunnassa. Elinkeinojen kehittämisrahan ( euroa) suurin käyttökohde on seudullinen elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea, jonne ohjautuu rahasta yli 90 %. Seudullisten elinkeinotoimen hankkeiden rahoitus on keskitetty yhtiölle. Toinen merkittävä elinkeinojen kehittämisrahan käyttökohde on Pirkkala CLX-hanke. Toiminnan painopistealueet Elinkeinotoimen painopistealueita ovat kuntakeskuksen ja lentokenttävyöhykkeen (Pirkkala CLX) kehittäminen ja toiminnallisena painopisteenä vastaanottovalmiuden kehittäminen sekä elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamisen käynnistäminen. Toiminnalliset tavoitteet työpaikan nettolisäys 2. Työpaikkaomavaraisuuden kasvu keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä 3. Pirkkalan työttömyysaste keskimääräistä alhaisempi kaupunkiseudun muihin kuntiin verrattuna Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Kokoaikaiset

39 MAASEUTULAUTAKUNTA Vastuuhenkilö asuntosihteeri Juha Sipilä Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TA12% Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TS2013 TS2014 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat -100 Avustukset , Muut toimintamenot Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Maaseutulautakunnan tehtävänä on ensisijaisesti kunnan maaseutualueilla toimivien yhteisöjen ja henkilöiden taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen mm. edistämällä erilaisia maaseutuhankkeita ja avustamalla niiden rahoituksessa. Lautakunta toimii myös Pirkkalan kunnan A.R. Winterin pienviljelysrahaston hoitokuntana. Toiminnan painopistealueet Maaseutuhankkeiden Leader-rahoitus, yhteisöjen omatoimiraha-avustukset, Winterin rahaston lainat. Toiminnalliset tavoitteet 1.Yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnan tukeminen ja kehittäminen maaseutualueilla. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus maaseututoimi /as -2,04-2,11-2,02 Toiminnalliset tunnusluvut ( ) Omatoimiraha-avustukset Leader-rahoitus Winterin lainat

40 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA VALVONTA JA MAANKÄYTTÖ Vastuuhenkilöt Maankäyttö: kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Rakennusvalvonta: rakennustarkastaja Juhani Ruponen Ympäristönsuojelu: ympäristösihteeri Vesa Vanninen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Maankäytön vastuualue Toimintaympäristö Yleisiä tavoitteita maankäytölle ja kaavoitukselle ovat kestävän kehityksen huomioiminen, ympäristön viihtyisyyden kehittäminen sekä rakennetun ympäristön korkeatasoinen laatu. Pirkkalan kuntastrategia ja sen asettamat lähtökohdat väestökasvun, palveluiden, työllisyyden ja talouden osalta asettavat raamit toiminnallisille tavoitteille. Toiminnalla pyritään turvaamaan riittävät palvelut, oikein mitoitettu ja monipuolinen asuntotuotanto sekä elinkeinoelämän tarpeet. Tavoitteena on myös aktiivisesti parantaa elinympäristön viihtyisyyttä ja turvata luonnon monimuotoisuutta sekä edesauttaa toimia, joiden avulla voidaan saavuttaa ilmastostrategian mukaiset päästövähennystavoitteet ja samalla varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin muutoksiin ja riskeihin. Toiminnan painopistealueet Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen maankäytön ja teknisen osaston välillä. Tutkitaan ja kehitetään Pirkkalan kunnan strategisten hankkeiden toteutusmalleja alueilla Sankila, Naistenmatka ja keskusta. 39

41 Toiminnalliset tavoitteet 1.Yleiskaavan valmistelua jatketaan (strategiasta johdettu) 2.Raakamaan hankintatavoite ha/vuosi 3.Kaavoituksen kerrosalatavoite vuodelle 2012 on asuntokerrosalaa krsm2 ja muuta kerrosalaa krsm2 Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Maanhankinta ha 193, Maanhankintamenot Maanmyyntitulot Maanvuokraustulot Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Maankäyttö Toiminnalliset tunnusluvut Vahvistuneet asemakaavat ha 21, Kaavoitettu kerrosala m2 (asuminen) Kaavoitettu kerrosala m2 (yleiset alueet, liike- ja teollisuust.) Rakennusvalvonnan vastuualue Toimintaympäristö Rakennusvalvonta valvoo kaavoituksen ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rakennusvalvonta edistää, opastaa ja valvoo laadukkaan rakennuskannan ja terveellisen, turvallisen ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Toiminnan painopistealueet: Ohjauksen ja neuvonnan keinoin edistetään laadukkaan ja toimivan rakennuskannan syntymistä ja ylläpitämistä. Lupamenettelyn ja siihen liittyvän valvonnan keinon varmistetaan yleisten rakentamista koskevien vaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen. Rakennusten ja rakennetun ympäristön kunnossapidon valvonnalla varmistetaan siistin ja viihtyisän asuinympäristön säilyminen. Toiminnalliset tavoitteet 1.Lupien käsittely kohtuullisessa ajassa (1 kk) 2.Rakennusjärjestyksen uusiminen (voimaantulo 2012 aikana) 40

42 Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Tuotot Kulut Kate % Rakennusluvan käsittelyaika 1 kk 1 kk 1 kk Henkilöstö (vakanssit) vastuualueella Rakennusvalvonta Toiminnalliset tunnusluvut Myönnetyt rakennusluvat Lupien mukainen krs-m Katselmukset Ympäristönsuojelun vastuualue Toiminnan painopistealueet Lupa- ja valvontaviranomaistehtävien lisäksi ympäristönsuojelussa tullaan entistä enemmän panostamaan kestävän kehityksen edistämiseen. Toimenpiteinä ovat muun muassa kestävän kehityksen ohjelman (ympäristöohjelman) laatiminen ja toteuttaminen. Toimintavuonna 2012 osallistutaan Sikojoen kunnostamishankkeen suunnitteluun ja tutkitaan Sikojokeen laskevien järvien veden laatua. Ympäristökasvatustyössä selvitetään mahdollisuudet tehdä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Pirkkalan kunta on edelleen mukana Tampereen seudun Ilmankos-hankkeessa. Toiminnalliset tavoitteet 1.Tarvittavin tiedoin varustetut lupahakemukset käsitellään kuuden kuukauden ja ilmoitukset yhden kuukauden sisällä hakemuksen/ilmoituksen vastaanotosta. Lupamääräysten noudattamista valvotaan valvontasuunnitelman mukaisesti. 2.Pirkkalan kestävän kehityksen ohjelman (ympäristöohjelman) laadinta ja toteuttaminen ohjeen mukaisesti. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Tuotot Kulut Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Ympäristönsuojelu Toiminnalliset tunnusluvut Ympäristölupakohteiden tarkastukset Annetut kirjalliset lausunnot ei vertailutietoa ei vertailutietoa ei vertailutietoa ei vertailutietoa

43 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Vastuuhenkilö ympäristöterveyspäällikkö Outi Lepistö Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö (Pirteva) tuottaa yhteistoimintasopimuksen mukaiset palvelut Pirkkalan lisäksi Hämeenkyrön, Lempäälän ja Vesilahden kunnille sekä Nokian ja Ylöjärven kaupungeille. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön tavoitteena on yhtenäistää alueen valvonta ja toimintakäytännöt sekä tarjota yhtäläiset, laadukkaat ympäristöterveydenhuollon palvelut koko yhteistoiminta-alueella. Tavoitteeseen pyritään noudattamalla laadittua ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa ja laatujärjestelmää. Toimintaa kehitetään jatkuvasti lainsäädännön muutoksia vastaavaksi. Yksikössä toimii tällä hetkellä 12 terveystarkastajaa, viisi kunnaneläinlääkäriä, valvontaeläinlääkäri, toimistosihteeri ja ympäristöterveyspäällikkö. Kunnaneläinlääkärivastanotot sijaitsevat Vesilahdella, Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Vuoden 2012 aikana Nokian Pitkäniemen klinikka lakkautetaan tai muutetaan seudulliseen käyttöön ympäristöterveydenhuollon seudullisen selvityksen tulosten mukaisesti. Toiminnan painopistealueet Ympäristöterveydenhuollon toiminnan painopistealueet ovat toiminnan laadun ja yhtenäisyyden kehittäminen lainsäädännön muutosten toimeenpano suunnitelmallinen valvonta ja ennaltaehkäisevä työ 42

44 Toiminnalliset tavoitteet 1. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuttaminen: suunnitelmallisten tarkastusten ja näytteenoton toteuttaminen 2. Toiminta laatujärjestelmän mukaista: laatujärjestelmän päivittäminen ja kehittäminen vuosittain, toiminnan laadullinen seuranta 3. Toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen Tampereen kaupunkiseudun alueella: kaupunkiseudun yhteinen selvitystyö Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Maksutuottojen toteutuminen/ Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset Toiminnalliset tunnusluvut Tavoitetaso käsittelyaikojen ylityksille Hakemusten käsittelyaika 60 vrk 5,5% 0% 0% Asunnontarkastus/ muu tmp 14 vrk 0% 0% TSL-ilmoituksen käsittelyaika 30 vrk 0% 0% Lausunnot ja muut ilmoitukset: käsittelyaika 14 vrk 0% 0% Tarkastuspöytäkirja asiakkaalle 14 vrk 0% 0% Eläinsuojelutarkastus/muu tmp 7 vrk 0% 0% Ulkoinen laskutus: käsittelyaika 30 vrk 0% 0% Sisäinen laskutus: käsittelyaika 2 vrk 0% 0% Ympäristöterveyden sähköposti: 0% 0% vastausaika 2 vrk Tavoitetaso tavoitteiden toteumalle Tarkastusten lkm/vuosi/hlö ryhmäkohtainen ka 100 kpl 100% 100% Terveydenhuoltosopimusten kattavuus 70% 70% Asiakastyytyväisyys keskiarvo (1-5) 4,

45 PERUSTURVAOSASTO PERUSTURVALAUTAKUNTA PERUSTURVAN HALLINTO Vastuuhenkilö vs. perusturvajohtaja Paula Paavilainen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot ,0 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Perusturvaosasto jakaantuu neljään tehtäväalueeseen, joista perusturvan hallinto koordinoi ja tukee muiden tehtäväalueiden (sosiaalityö ja toimeentuloturva, vanhusten palvelut ja terveydenhuolto) toimintaa. Perusturvaosaston toimintaa ohjaavat Pirkkalan kuntastrategia vuosille ja muut kuntatason ohjelmat (mm. hyvinvointiohjelma). Perusturvaosastolla toteutetaan Tampereen kaupunkiseudun sosiaali- ja kehittämisohjelman toiminnallisia tavoitteita sekä kehyskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöstrategiaa. Toiminnan painopistealueet Perusturvaosaston haasteet liittyvät kunnan kasvun aiheuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen lisääntymiseen. Siihen vastaaminen edellyttää toimintatapojen ennakkoluulotonta ja kustannustehokasta kehittämistä, tiedolla johtamista ja aktiivista yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien kanssa. Terveellä järjellä parasta perusturvaa -hanke päättyy , mutta perusturvaosastolla jatketaan hankkeessa aloitettujen asiakaslähtöisten ja ennaltaehkäisevien palveluprosessien kehittämistä. Tätä toteutetaan mm. pilotoimalla hallintokuntarajat ylittävää lasten ja 44

46 nuorten palveluprosessia yhdessä sivistysosaston kanssa. Asiakasfoorumitoimintaa jatketaan kehittämällä asiakasosallistamista hankkeen aikana saatujen kokemusten perusteella. Perusturvaosaston keskeisin tehtävä vuonna 2012 on Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelu. Sen valmistelua jatketaan suunnitelman mukaisesti huomioiden kuitenkin mahdolliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä annettavat uudet valtakunnalliset ohjeistukset. Toiminnalliset tavoitteet 1. Palveluprosessien kehittämisen ja asiakasosallistamisen koordinointi ja ohjaus (strategiasta johdettu) 2. Yhteistoiminta-alueen valmistelun koordinointi Asiakasfoorumeiden toiminnalliset tavoitteet 1. Juniorifoorumi: yhteisöllisyyden edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen rakentamalla verkostoja lapsiperheiden ja heidän kanssaan toimivien tahojen kesken 2. Aikuisfoorumi: osallistuminen päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakaslähtöiseen kehittämiseen 3. Seniorifoorumi: osallistuminen vanhusten palveluiden asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseen Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Vakituiset joista osa-aikaiset 0,5 0,5 0,5 45

47 SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA Vastuuhenkilö sosiaalityönjohtaja Minna Laakso Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Tehtäväalue sisältää vammaistyön, päihdehuollon, toimeentuloturvan, maahanmuuttajatyön, perheneuvolan ja lastensuojelun palvelut. Toiminnan painopistealueet Vuonna 2012 sosiaalityön ja toimeentuloturvan tehtäväalueella kehitetään asiakastyötä valmistelemalla systemaattinen asiakaspalautejärjestelmä ja kehittämällä toiminnan itsearviointimalli. Valmistelun pohjamateriaalina käytetään mm. vuoden 2011 tavoitteiden mukaisten asiakastapaamisten antia. Vaikeavammaisten subjektiivisiin oikeuksiin kuuluvia palveluita (kuljetuspalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu, vaikeavammaisten päivätoiminta) järjestetään kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Kehitysvammahuollon avopalveluita (mm. asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta) järjestetään muiden kuntien ja järjestöjen tarjoamia palveluita hyödyntäen. Tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisten itsenäinen asuminen mahdollisimman monelle Pirkkalassa tukemalla erilaisten asumisratkaisujen syntymistä. Vammaispalvelussa yhtenäistetään vammaisten tilapäishoidon asiakasmaksut. Päihdetyön tavoitteena on luoda muutokseen motivoituneelle asiakkaalle mahdollisuus päihteettömään elämään tukea ja ammattiapua järjestämällä. Kuntalaisten toimeentulotuen tarvetta pyritään vähentämään työllistymisen edistämiseksi toteutettavalla moniammatillisella yhteistyöllä. Pakolaisten vastaanottamista jatketaan Pirkanmaan TE-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. 46

48 Lastensuojelun tavoitteena on lisätä epävakaissa olosuhteissa elävien perheiden voimavaroja huolehtia lapsistaan. Tähän pyritään sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun perhetyöntekijöiden työllä, moniammatillisella yhteistyöllä sekä suunnitelmallisella erityispalveluiden käytöllä. Toiminnalliset tavoitteet 1. Systemaattinen asiakaspalautteen kerääminen ja itsearviointimallin kehittäminen (strategiasta johdettu) 2. Yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämissuunnitelma on sosiaalityön ja toimeentuloturvan osalta valmis Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Toimeentulotuen menot/asukas Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä/asukas Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Vakinaiset josta osa-aikaiset 1 1 Toiminnalliset tunnusluvut Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina Lapsia lastensuojelun sijaishuollon laitoshuollossa Lapsia lastensuojelun sijaishuollon perhehoidossa

49 VANHUSTEN PALVELUT Vastuuhenkilö vs. vanhustyön johtaja Tuula Jutila Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Vanhusten palvelujen tehtäväalue sisältää kotihoidon tukipalveluineen, päivätoiminnan, Ikäpisteen, omaishoidon palvelut ja hoivapalvelut (tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti ja hoivaosasto). Vanhusten palvelujen toimintaa ohjaa Pirkkalan kunnan ikäohjelma vuosille , valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008) ja valtakunnallisen RAI -vertaisarviointijärjestelmän tiedot. Toiminnan painopistealueet Tavoitteena on tukea pirkkalalaisten hyvää ikääntymistä järjestämällä ikääntyneiden voimavaroja tukevia monipuolisia ja joustavia vanhusten palveluja. Ennaltaehkäisy on keskeistä kaikessa toiminnassa, esimerkiksi geriatrin ja muistihoitajan työn painopistettä siirretään ympärivuorokautisesta hoivasta kotona asuvien tukemiseen. Vuonna 2012 jatketaan asiakaslähtöisten palveluketjujen kehittämistä ja systemaattista asiakastyytyväisyyden mittaamista. Asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä hyödynnetään seniorifoorumia. RAI -vertaisarviointijärjestelmän tietoja hyödynnetään palvelutoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kotihoitoon vakiinnutetaan omahoitajajärjestelmä. Kotihoito kehittää kuntoutuspalveluja ja kotiuttamiskäytäntöjä yhdessä terveyskeskussairaalan kanssa. Hyvinvointia tukevia kotikäyntejä 75-vuotiaille jatketaan. 48

50 Jaksohoito ja päivätoiminta tukevat kotona asumista. Jaksohoitopaikkoja lisätään vähentämällä pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja (1 paikka/vuosi). Lyhytaikaishoidon saatavuuden lisääminen ja pitkäaikaishoitopaikkojen asteittainen vähentäminen korjaavat palvelurakennetta laatusuositusten mukaiseksi. Omaishoidon tukea myönnetään kriteerit täyttäville hakijoille. Omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät järjestetään vanhainkodin lyhytaikaispaikoilla, ostopalveluna tai toimeksiantosopimuksilla. Omaishoitajien jaksamista tuetaan terveystarkastuksilla, virkistystoiminnalla ja vertaistuella. Ikäpisteen toimintaa kehitetään yleisestä neuvonnasta kohti palveluohjaustoimintaa. Tehostettua palveluasumista lisätään kahdella ostopalvelupaikalla. Toiminnalliset tavoitteet 1. Hoidon porrastusta kehitetään palvelutarpeen ja laatusuositusten mukaisesti (strategiasta johdettu) 2. Yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämissuunnitelma on vanhusten palvelujen osalta valmis Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Kotihoidon nettomenot (kotipalvelu, tukipalvelut, kotisairaanhoito) /asukas Omaishoidon nettomenot/asukas Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot/asukas Tehostetun palveluasumisen nettomenot/asukas Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset joista osa-aikaisia Toiminnalliset tunnusluvut Kotipalvelukäynnit Kotisairaanhoidon käynnit Tukipalveluasiakkaat Omaishoidon tuen saajat Hoivaosaston hoitopäivät Vanhainkodin hoitopäivät joista lyhytaikaiset hoitopäivät Tehostetun palveluasumisen asumisvuorokaudet (sisältää ostopalvelun)

51 TERVEYDENHUOLTO Vastuuhenkilö ylilääkäri Pirkko Ranki Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Terveydenhuolto sisältää avosairaanhoidon (vastaanotto, päivystys), ehkäisevän terveydenhuollon, suun terveydenhuollon, psykiatrisen avohoidon, terveydenhuollon tukipalvelut, terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon. Toiminnan painopistealueet Avosairaanhoidossa tehostetaan potilaan suunnitelmallista omahoitoa sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Pirkkala on mm. mukana valtakunnallisessa POTKU - hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa monisairaan potilaan hoitoa ja tukea potilaan oman elämän hallintaa. Hoitaja-lääkäri -työparimallia kehitetään edelleen mm. ohjaamalla runsaasti palveluja tarvitsevia listautumaan työparille. Päivystystoimintaa kehitetään valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti tavoitteena kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden laadukas hoito ja joustava hoitoon pääsy. Terveyskeskussairaalassa toteutetaan kuntouttavaa työotetta. Potilaiden oikea-aikaista kotiuttamista kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Suun terveydenhuollossa osallistutaan seudulliseen selvitykseen, jonka tavoitteena on suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuden turvaaminen. 50

52 Psykiatrian avohoitoyksikkö toimii edelleen vuokratiloissa Tampereen keskustassa, mutta tavoitteena on palveluiden siirtäminen lähipalveluiksi Pirkkalaan. Vuoden 2012 lopussa varaudutaan henkilöresurssien lisäämiseen vuonna 2013 aloittavan yhteistoiminta-alueen tarpeita varten. Erikoissairaanhoitoa hankitaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi ostopalveluna yksityissektorilta ja Tampereen kaupungilta. Tavoitteena on potilaiden laadukas ja oikeaaikainen hoito sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Palvelusetelikokeilua jatketaan. Tampereen kehyskunnat etsivät yhteistyössä PSHP:n kanssa keinoja erikoissairaanhoidon kustannusten hallintaan. Toiminnalliset tavoitteet 1. Panostetaan monisairaiden, eniten palvelua tarvitsevien hoidon kehittämiseen (strategiasta johdettu) 2. Palvelujen saavutettavuutta parannetaan asiakkaiden yhteydenottomahdollisuuksia monipuolistamalla 3. Kouluterveydenhuollon palveluja kehitetään vastaamaan asetuksen vaatimuksia 4. Yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämissuunnitelma on terveydenhuollon osalta valmis Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Perusterveydenhuollon nettomenot/asukas Erikoissairaanhoidon nettomenot/asukas Terveyskeskussairaalan nettomenot/asukas Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Vakituiset joista osa-aikaiset Määräaikaiset sijaiset Toiminnalliset tunnusluvut Vastaanottokäynnit - lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä - sairaanhoitajan vastaanotolla Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit) Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit) Mielenterveyskäynnit Suun terveydenhuollon käynnit Terveyskeskussairaala - hoitopäivät - hoitojaksot

53 SIVISTYSOSASTO KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA KASVATUKSEN JA OPETUKSEN HALLINTO Vastuuhenkilö sivistystoimenjohtaja Markku Valkamo Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TA12% Toimintatulot ,0 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot TS2013 TS2014 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Kasvatuksen ja opetuksen hallinto sisältää kasvatus- ja opetuslautakunnan toiminnan sekä sivistysosaston keskitetyt hallinto-, talous- ja toimistopalvelut. Toiminnan painopistealueet Yhteistyötä hyvinvointipalveluiden seudulliseksi kehittämiseksi kehyskuntien ja Tampereen kanssa jatketaan. Omassa kehitystyössä tärkeää on prosessien entistä tarkempi kuvaaminen ja henkilöstön tarkoituksenmukaisen työnjaon varmistaminen. Talousarviovuoden aikana saatetaan valmiiksi tietokanta kunnan väestökehityksestä ja rakentamisen kohteista ja aikatauluista. Järjestelmää käytetään hyväksi hyvinvointipalveluiden mitoittamisessa ja aikatauluttamisessa. 52

54 Toiminnalliset tavoitteet 1. Kuntastrategiasta johdetun sivistysosaston toimintaohjelman sekä edelleen vastuualueiden päivittyvien toimintasuunnitelmien laatiminen (strategiasta johdettu). 2. Osastokohtaisen johtamiskoulutuksen käynnistäminen osana kunnan sisäistä täydennyskoulutusta (strategiasta johdettu). 3.Seudullisen yhteistyön jatkaminen kuntien yhteisesti päättämällä tavalla. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Kasvatuksen ja opetuksen hallinnon menot euroa/asukas Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen toiminnan menot euroa/asukas Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset Osa-aikaiset VARHAISKASVATUS Vastuuhenkilö varhaiskasvatuspäällikkö Liisa Almusa Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos ,

55 Toimintaympäristö Varhaiskasvatuksen tehtäväalueeseen kuuluvat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus, johon sisältyvät ohjattu leikkitoiminta ja avoin päiväkotitoiminta. Kunta maksaa lakisääteistä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea ja niihin kuntalisää. Tampereen kaupunkiseudun kuntien välillä on voimassa sopimus päivähoitopalveluiden ostosta ja myynnistä. Palveluja hankitaan myös ostopalveluna yksilöllisin maksusitoumuksin. Toiminnan painopistealueet Varhaiskasvatuksen vuoden 2011 alussa uudistetun organisaation toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Erityisen huomioon kohteena on yksiköiden johtaminen: mahdollistaako nykyinen rakenne hyvän lähijohtamisen niin, että kasvatustyöllä on riittävä tuki ja toiminnan kehittämiseen voidaan osoittaa riittävästi voimavaroja. Erityisvarhaiskasvatuksessa lähipäiväkotimallin toteuttamista jatketaan. Painopiste vuonna 2012 on kunnan itäisellä ja keskustan alueella. Kokopäivähoidon tarpeen kasvuun vastataan lisäämällä Pereen päiväkodin hoitopaikkoja ja Toivion päiväkotiryhmän paikkoja. Keskustan alueelle rakennettava uusi päiväkoti korvaa poistuvia kokopäiväpaikkoja (Takamaa, Suupanpuisto, osa Kyöstiä ja Tommilaa), minkä lisäksi sinne saadaan myös uusia hoitopaikkoja. Toiminnalliset tavoitteet 1.Varhaiskasvatuksen uuden organisaation toimivuuden arvioiminen vähintään kaksi kertaa vuodessa, keskiössä lähijohtaminen (strategiasta johdettu). 2. Lähipäiväkotimalli arjen toimintatavaksi: toteutus osassa päiväkoteja. 3.Kustannustietoisuus: talousarvion toteutumisen sekä päivähoitopaikkatilanteen säännöllinen käsitteleminen vastuuyksiköissä 4.Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien ajan tasalle saattaminen ja laatukäsikirjan periaatteiden toteuttaminen. Informatiiviset tunnusluvut Tehokkuus ja taloudellisuus Isojen päiväkotien ( väh. 3 osastoa/ei tilarajoitteita) käyttö% TP2010 TA2011 TA2012 ei vertailutietoa 90% 87% Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset Toiminnalliset tunnusluvut 0-5-vuotiaat lapset Käytössä olevat kokopäiväpaikat päiväkodit perhepäivähoito Ostopalvelut (seutusopimus ja muut) Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, lapsia keskimäärin/kk Kotihoidon tuki, lapsia keskimäärin/kk kuntalisä, lapsia keskimäärin/kk

56 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö opetuspäällikkö Ville Raatikainen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Perusopetuksen tehtäväalue käsittää esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken on voimassa sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta oppilaan saadessa opetusta muualla kuin kotikunnassaan. Toiminnan painopistealueet Oppilaspaikkojen kysyntään vastataan tarkentamalla oppilaaksi ohjaamista eri kouluihin. Koulutiloja lisätään Toivion koulun laajennuksella. Koulujen toimintaa ja tilankäyttöä tehostetaan hankkimalla kannettavia tietokoneita, jolloin ATK-luokkia voidaan muuttaa normaaleiksi luokkatiloiksi. Oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen sähköistymiseen sekä niiden tuomiin muutoksiin opetuksessa ja oppimisessa vastataan toteuttamalla Kohti kirjatonta koulua hanke kaikissa kouluissa syyslukukaudesta 2012 alkaen. Opetuksen järjestämistä sekä sen tukea ja oppilashuoltoa kehitetään edelleen Kelpohankkeen avulla. Aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään ja monipuolistetaan kunnan toteuttamana sekä yhteistyössä 3. sektorin toimijoiden kanssa. 55

57 Toiminnalliset tavoitteet 1. Esi- ja perusopetuksen palvelutarpeiden muutosten jatkuva ennakointi: toteutetaan 4 kertaa vuodessa päivittyvän tietokannan avulla (strategiasta johdettu). 2. Opetussuunnitelman päivittäminen: toteutetaan sähköisesti kunta- ja koulukohtaisesti. 3. Oppimisympäristöjen kehittäminen: toteutetaan Kohti kirjatonta koulua hanke kaikissa kunnan kouluissa. 4. Syksyllä 2011 toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen toiminnan kehittämiseksi. 5. Osaamisen kehittäminen: toteutetaan kuntakohtaisilla koulutuksilla sekä osallistumalla seudullisen täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Esiopetus, käyttömenot netto, euroa/oppilas Perusopetus, käyttömenot netto, euroa/oppilas Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset Toiminnalliset tunnusluvut Oppilasmäärä Esiopetus Perusopetus Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito ei vertailutietoa

58 LUKIO Vastuuhenkilö rehtori Tarja Kivimäki Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot Maksutulot , Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Viimeisten vuosien kasvun jälkeen lukion oppilasmäärä näyttää kääntyneen laskuun. Yksi syy tähän on Tampereen ja lähiseudun panostus lukioiden toimintaympäristön parantamiseen sekä lukioiden erikoistumiseen. Pirkkalan yhteislukion tulevaisuuden toiminnallinen suunnittelu tehdään vuoden 2012 aikana ja sen jälkeen suunnitellaan tulevaisuuden toimintaympäristöratkaisut. Toimintaympäristön parantamiseksi nykyisissä tiloissa on saatu opetushallitukselta hankerahaa tietoteknisten valmiuksien parantamiseksi sekä tätä kautta sähköisten ylioppilaskirjoitusten mahdollistamiseksi. Toiminnan painopistealueet Osallistutaan Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen yhteistoiminnan suunnitteluun sekä jatketaan yhteistoimintaa kehyskuntien lukioiden kanssa voimassa olevan kumppanuussopimuksen pohjalta. Toiminnalliset tavoitteet 1.Perinteiset lukion koeviikot muutetaan nykypedagogiikkaan pohjautuviksi koe- ja projektiviikoiksi. 2.Tietotekniikan käyttöä opetuksessa suunnataan vastaamaan tulevan ylioppilastutkinnon vaatimuksia. 57

59 Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Käyttömenot netto, euroa/oppilas Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset Toiminnalliset tunnusluvut Oppilasmäärä PIRKKALA-OPISTO Vastuuhenkilö rehtori Anna-Leena Salokorpi Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot ,0 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Pirkkala-opisto hallinnoi vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetusta sekä Pirkkalan työpajan työllisyyttä tukevaa toimintaa. Tässä kokonaisuudessa korostuu nuorten elämänhallinnan tukitoiminta yhteistyössä eri hallintokuntien, muiden toimijoiden sekä perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kanssa. Toimintaympäristön muutoksessa varaudutaan läntisen seutuopiston perustamiseen Pirkkalan, Lempäälän, Nokian ja Vesilahden kesken. 58

60 Toiminnan painopistealueet Lempäälä-opiston, Nokian Työväenopiston ja Pirkkala-opiston hallinnollinen yhdistäminen on tavoitteena vuoden 2013 alusta lukien. Seutuopistosuunnittelu on talousarviovuoden keskeinen tehtävä. Opetuksen paikallisten painotusten säilyminen ja opetuksen alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus ovat keskeisiä näkökulmia tulevassa organisaatiouudistuksessa. Pirkkalan työpajan hallinnollinen asema on arvioitava uudelleen tulevan organisaatiomuutoksen yhteydessä. Erityisenä painopisteenä suunnitellaan kestävän kehityksen teeman mukaisen opetustarjonnan laajentamista vapaan sivistystyön kursseilla. Toiminnalliset tavoitteet 1.Läntisen seutuopiston muodostaminen (Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti) 2.Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön taiteen opetuksen yhteissuunnittelu ja taiteiden välisen yhteistyön aloittaminen 3.Taideopetuksen tilojen käytön optimoiminen 4.Työpajan aseman turvaaminen mahdollisen seutuopiston muodostumisen jälkeen toiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden työllisyyden hoidon toimijoiden kanssa Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Vapaa sivistystyö, käyttömenot euroa, netto/opetustunti Taiteen perusopetus, käyttömenot euroa, netto/opetustunti Henkilöstö (vakanssit tehtäväalueella) Kokoaikaiset, vakinaiset Määräaikaiset (tuntiopettajat) Toiminnalliset tunnusluvut Opiskelijamäärä Vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus Opetustunnit / vuosi Vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus Työpajan toiminnan laajuus Asiakkaita yhteensä / v näistä alle 29-vuotiaat näistä 29 vuotta täyttäneet

61 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA NUORISOTOIMI Vastuuhenkilö vapaa-aikapäällikkö Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Nuorisotoimi luo edellytyksiä ohjatulle ja valvotulle nuorisotoiminnalle, tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorten kasvua sekä järjestää leiri- ja kurssitoimintaa. Nuorisovaltuuston toiminta on osa nuorisotointa. Toiminnan painopistealueet Uudet nuorisotilat toteutetaan monitoimitilahankkeen yhteydessä. Nuorisotoimi osallistuu omalla asiantuntemuksellaan tilojen toimintakuntoon saattamiseen tilojen hallinnoijan ominaisuudessa. Eri käyttäjäryhmät osallistuvat tiiviisti toteutukseen. Tilat otetaan käyttöön keväällä Talousarviovuonna tehostetaan erityisnuorisotyötä ja pienryhmätoimintaa. Monialaista yhteistyötä mm. koulujen, sosiaalitoimen ja Työvoiman Palvelukeskuksen kanssa tiivistetään. Etsivää nuorisotyötä jatketaan valtion rahoittamana projektina yhteistyössä Pirkkalan työpajan kanssa. Vapaa-aikatoimen palveluketjut kuvataan ja palveluprosesseja kehitetään kuntastrategian linjausten mukaisesti. Samalla tutkitaan seutukunnalliset synergiamahdollisuudet. 60

62 Toiminnalliset tavoitteet 1. Vapaa-aikayksikön palveluketjujen kuvaus ja kehittäminen nuorisotoimen osalta (strategiasta johdettu). 2. Nuorisotilojen toteutus monitoimitilahankkeen yhteydessä yhdessä teknisen osaston kanssa. 3. Erityisnuorisotyön tehostaminen ja vakiinnuttaminen. Omin Jaloin toimintamalli. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Nuorisotoimen nettomenot, euroa/asukas Nuorisotoimen nettomenot, euroa/ alle 29-vuotias Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset 4,6 4,6 5,1 Määräaikaiset (projektityöntekijä) 1 1 LIIKUNTATOIMI Vastuuhenkilö vapaa-aikapäällikkö Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Liikuntatoimi vastaa liikuntapaikkojen hallinnoinnista ja käytöstä sekä järjestää ohjaus- ja koulutustoimintaa, antaa liikuntaneuvontaa, suunnittelee ja järjestää liikuntatapahtumia sekä tukee urheiluseurojen toimintaa. 61

63 Toiminnan painopistealueet Liikuntatoimen painopistealueena on terveys- ja erityisliikunta. Nämä ovat keskiössä myös valtakunnallisessa tarkastelussa. Tämä painopistealue otetaan huomioon mm. Pirkkalan liikuntatalon toiminnassa niin kunto- kuin palloilusalinkin osalta. Perusturvaosasto on keskeinen yhteistyökumppani. Kuntaan laaditaan liikuntapaikkarakentamisen, -huollon ja ulkoilureittien pitkäjänteinen suunnitelma. Tällöin kartoitetaan aikaisemmat suunnitelmat ja hankkeet sekä tarkistetaan nykyisten liikuntapaikkojen toimivuus, huolto- ja varustelutaso Tässä keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat kunnallistekniikka ja maankäyttö. Yhteistyötä urheiluseurojen kanssa tiivistetään ja monipuolistetaan. Uuden monitoimitilan hyödyntämisen mahdollisuudet liikunnan kannalta selvitetään. Hankitaan sähköinen tilahallintajärjestelmä, jota voidaan hyödyntää eri hallintokunnissa. Toiminnalliset tavoitteet 1. Vapaa-aikayksikön palveluketjuprosessin kuvaus ja kehittäminen liikuntatoimen osalta (strategiasta johdettu). 2. Terveys- ja erityisliikunnan edistäminen. Pirkkalan liikuntatalon ja tulevan monitoimitilan hyödyntäminen tässä toiminnassa. 3. Laaditaan liikuntapaikkarakentamisen ja ulkoilureittien pitkäjänteinen suunnitelma. Yhteistyössä kunnallistekniikan ja kaavoituksen kanssa. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Liikuntatoimen nettomenot, euroa/asukas Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset 3,4 3,4 3,8 Määräaikaiset (liikuntatalon henkilökunta) 2,8 2,8 62

64 KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA KIRJASTOLAITOS Vastuuhenkilö kirjastotoimenjohtaja Eija Saramäki Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Kunnan väkimäärän ja lainausmäärin kasvu pitää kirjaston eri toimipisteiden käyttöluvut edelleen korkealla tasolla. Toimipaikkojen ja aukioloaikojen määrä pyritään pitämään entisellä tasolla, myös pääkirjaston lehtilukusalin sunnuntaiaukiolo. Toivion lainausasema saa uudet tilat koulun laajennuksen valmistuessa syksyllä 2012, aikuisten lainaustoimintaa hoidetaan tällöin pääosin kirjastoautolla. Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopistealueena on lasten- ja nuortenkirjastotyö. Toiminnalliset tavoitteet 1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen osana työhyvinvointia ja johtamista Tavoitteena neljä koulutuspäivää/työntekijä/vuosi 2012 (strategiasta johdettu). 2. Lastenkirjastotyön monipuolistaminen, lukudiplomit alakouluille syksyllä Palvelujen monipuolistaminen kirjastossa 2012 digitointityöaseman uusilla laitteilla ja ohjelmilla. 63

65 Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Kirjastotoimen nettomenot euroa/asukas 51,04 54,95 51,85 Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset 12,5 12,5 12,5 Toiminnalliset tunnusluvut Lainat kpl/vuosi Aineiston hankinta kpl/vuosi KULTTUURITOIMI Vastuuhenkilö vapaa-aikapäällikkö Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot Maksutulot , Tuet ja avustukset Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset , Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Kulttuuritoimi koordinoi ja järjestää kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumia, vastaa museo- ja taidenäyttelytoiminnasta sekä tukee yhteisöjen ja yksittäisten harrastajien kulttuuritoimintaa. Toiminnan painopistealueet Lasten ja nuorten kulttuuri on kulttuuritoimen painopiste. Toimintaa koordinoidaan ja kehitetään aktiivisesti myös muille kohderyhmille. Ransula-hankkeesta laaditaan jatkoselvitys toimintakustannusten, liikenteen, ympäristön, kaavoituksen, rakentamiskustannusten sekä parhaimman toiminnan järjestämismuodon 64

66 vaikutusten löytämiseksi. Ensivaiheessa vuonna 2012 järjestetään mm. lastenteatteriesityksiä sekä piha-alueella nykyistä laajempaa toimintaa. Reipin aluetta kehitetään toimintakeskukseksi, joka tuo Reipin museon ja Reipin tilan näkyväksi osaksi Pirkkalaa. Päivitetään kunnan taideteosrekisteri sekä selvitetään kunnan taidekokoelman sijoituspaikat. Vapaa-aikayksikön palveluketjut kuvataan ja palveluprosesseja kehitetään kuntastrategian linjausten mukaisesti. Samalla tutkitaan seutukunnalliset synergiamahdollisuudet. Toiminnalliset tavoitteet 1 Ransulan hankesuunnitelman toteuttaminen aloitetaan nykyistä laajemmalla pihatapahtumatarjonnalla. Hankkeesta laaditaan jatkoselvitys, jossa tehdään laajamittainen vaikutusten arviointi. (strategiasta johdettu) 2. Vapaa-aikayksikön palveluketjujen kuvaaminen ja kehittäminen (strategiasta johdettu). 3. Reipin museoalueen kehittäminen toimintakeskukseksi. Reipin tila kunnostetaan toiminnan laajentamisen mahdollistamiseksi. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Kulttuuritoimen nettomenot, euroa/asukas Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset 2,1 2,1 3,1 65

67 TEKNINEN OSASTO TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN HALLINTO Vastuuhenkilö tekninen johtaja Ari Kulmala Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TA12% Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TS2013 TS2014 Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Tekniseen hallintoon kuuluu teknisen osasto keskitetyt talous- ja hallintopalvelut. Tehtävänä on huolehtia lautakuntavalmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta, toiminnan kehittämisestä sekä valmistella osaston talousarvio- ja tilinpäätösasiat. Tekniseen hallintoon kuuluu talousarviossa tilapalvelun rakennuttajatehtävät. Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopistealueita ovat kehityskeskustelujen käyminen ja toimenkuvien tarkistaminen, ruoka- ja puhtauspalveluiden vastuualueen sujuva käynnistyminen sekä yhteistoiminnan laajentaminen ympäristölautakunnan alaisen toiminnan kanssa ja uuden toimintamallin hakeminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Kustannusarvioiden luotettavuus ja aikataulujen pitävyys: raportointi tekniselle lautakunnalle kerran kuukaudessa työohjelman toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä (strategiasta johdettu). 2 Asioiden käsittelyn joustavuus ja tiedonkulun toimivuuden varmistaminen: vastaus asiakkaiden kyselyihin heti tai selvitys käsittelyn etenemisestä kahdessa viikossa. 66

68 Informatiiviset tunnusluvut Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset (tekninen johtaja, hallintopäällikkö 1,5 toimistosihteeriä ja rakennuttajainsinööri) TP2010 TA2011 TA2012 4,5 4,5 4,5 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELU Vastuuhenkilö ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Talous (sitova taso on toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos , Tilinpäätös 2010 ja talousarvio 2011 luvuissa yhdistetty ruokapalvelun ja siivouksen tiedot. Toimintaympäristö Ruoka- ja puhtauspalvelun tehtäväalue tuottaa ja järjestää koulujen, päiväkotien, terveyskeskuksen ja vanhainkoti- palvelukeskuksen sekä eri virastojen tarvitsemat puhtaus- ja ruokapalvelut. Palveluja tuotetaan kuntatyönä omakustannushintaan ja ostopalveluina. Toiminnan painopistealueet Tarkoituksena on tukea hallintokuntien ydintehtäviä tuottamalla ruoka- ja puhtauspalveluja kunnan eri kohteissa. Talousarviovuonna suunnitellaan uutta ruoka- ja puhtauspalveluorganisaatiota ja yhdistetään käytännön toimintoja. 67

69 Toiminnalliset tavoitteet 1. Uuden vastuualueen toiminnan suunnittelu ja käytäntöön vieminen (strategiasta johdettu). 2. Henkilöstön koulutustarpeen kartoitus ja koulutuksen järjestäminen. 3. Henkilöstöresurssien kartoitus ja toimenkuvien muutokset. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Siivouksen keskihinta / h 19,62 22,70 23,51 Aterian keskihinta 3,39 3,24 3,36 Henkilöstön määrä tehtäväalueella Kokoaikaiset Kokoaikaiset, määräaikaiset (oppisopimus) ei vertailutietoa 3 2 Osa-aikaiset ei vertailutietoa Ostetut työtunnit päiväkodeilta ei vertailutietoa 10,33 10,33 Toiminnalliset tunnusluvut Aterioiden määrä, kpl Siivous omana työnä, m² Siivous ostopalveluna, m²

70 TILAPALVELU Vastuuhenkilö rakennuspäällikkö Markku Viinamäki Talous (sitova taso on toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot ,0 Maksutulot Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos , Tilinpäätös 2010 ja talousarvio 2011 luvuissa huomioitu siivouksen siirtyminen uudelle tehtäväalueelle. Toimintaympäristö Tilapalvelu huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen rakennuttamisesta, kunnossapidosta ja ylläpidosta. Tilapalvelu huolehtii lisäksi kunnalle hankituista osakkeista ja vuokrahuoneistoista. Hallintokuntien kanssa tehdään kirjalliset vuokrasopimukset, jotka sisältävät ylläpitovuokran, pääomavuokran, osuuden tilapalvelun kuluista ja mahdollisen pääoman koron. Vastuuyksikköjä ovat kunnossapito, kiinteistönhoito ja peruskorjaus. Tilapalveluihin liittyy toiminnallisesti teknisen hallinnon rakennuttajatehtävät. Tilapalvelu toimii nettobudjetilla. Toiminnan painopistealueet Uudis- ja peruskorjaustoiminnassa rakennuttamis-, suunnittelu-, rakentamis-/ urakointiprosessit vakioidaan ja käytetään asiakirjojen kattavaa hallintajärjestelmää. Peruskorjausten ja kunnossapitotoimien aikataulujen pitävyyttä seurataan. Pirkkalan energiaohjelman vuoden 2012 toimintasuunnitelmaa toteutetaan. Toimitaan ennakoivasti sisäilma-asioissa. 69

71 Toiminnalliset tavoitteet 1. Laadukas aikaa kestävä rakennussuunnittelu ja toteutus rakennushankkeissa. Rakennushankkeiden kustannusarviot perustuvat laadittuihin suunnitelmiin ja kustannukset urakkatarjouksiin. (strategiasta johdettu) 2. Kiinteistökannan korjausvelan pienentäminen: rakennusten nykyarvon päivittäminen ja vertaaminen uudisrakentamisen hintaan. 3. Kehitetään kiinteistökohtainen raportointijärjestelmä. 4. Vuokratason tiedostava vertailu ympäristökuntien vuokriin. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus /hsto-m2/kk Kiinteistöjen ylläpito yhteensä 4,21 4,18 4,51 - Hallinto 0,10 0,15 0,16 - Hoito- ja huolto 0,81 0,72 0,74 - Energia ja vesi 1,80 1,99 2,22 - Kunnossapito 1,01 0,85 0,82 - Muut ylläpitokustannukset 0,31 0,25 0,32 Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset Hallinto 1,5 1,5 1,5 Kiinteistönhoito + talotekniikka 10,5 10,5 12 Kunnossapito + peruskorjaus Toiminnalliset tunnusluvut Kunnossapidettävät rakennukset 1.1. omat Kunnossapidettävät osakkeet ja vuokratilat Kerrosala m 2 Huoneistoala m Tilavuus m Uusi informatiivinen tunnusluku Energiatehokkuus TP 2010 TA 2011 TA 2012 Ominaiskulutus lämpö kwh/m 3 /v 77,1 74,8 72,6 Ominaiskulutus sähkö kwh/ m 3 /v 24,9 24,1 23,4 Ominaiskulutus vesi m3/ rakm 3 129,8 125,9 122,1 70

72 KUNNALLISTEKNIIKKA Vastuuhenkilö rakennuspäällikkö Jouni Korhonen Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatulot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat , Avustukset ,0 Muut toimintamenot , Toimintakate , Poistot ja arvonalentum , Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Kunnallistekniikka huolehtii liikenneväylien sekä virkistys- ja viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Nopeasti kasvavassa ja kehittyvässä kunnassa otetaan alueiden laajentuessa käyttöön määrätietoon perustuvat laskelmat investointien suunnittelussa ja kunnossapidon kustannusten hallinnassa. Selvitetään vaihtoehtoiset keinot vastata lainsäädännön ja käyttäjien vaatimuksiin. Joukkoliikenneasiat kuuluvat kunnallistekniikan tehtäväalueelle. Pirkkalan joukkoliikenne ja sen kehittäminen hoidetaan seudullisen joukkoliikennelautakunnan kautta. Toiminnan painopistealueet Kestävää kehityksen arvoihin kiinnitetään huomiota. Ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta parannetaan sekä kestävien kulkutapojen käyttöä edistetään. Hankesuunnittelussa huomioidaan osallisten tarpeiden lisäksi myös käyttökustannukset. Maa-ainespankin toimintaperiaatteet ja varaston arvon kehitys määritellään. 71

73 Toiminnalliset tavoitteet 1. Rakennetun ympäristön laatu on hyvä. Arviointi tehdään kuntalaiskyselyjen ja palautteiden avulla. (strategiasta johdettu) 2. Laaditaan peruskorjauksen ja investointien suunnitelmia tuleville vuosille huomioiden kunnossapito ja energiatehokkuus. 3. Yleisten alueiden kustannustehokas kunnossapito suoritetaan lautakunnan hyväksymällä palvelun laatutasolla. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011+M TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus Joukkoliikenne /asukas 11,30 11,27 11,83 Kaavatiet /m 2 0,89 1,14 1,40 Yksityistiet, hoitosopimustiet /km Rakennetut viheralueet /m 2 0,76 0,52 0,56 Uimarannat ja uimapaikat /kpl Hiihtoladut ja ulkoilureitit /km Henkilöstö (vakanssit) tehtäväalueella Kokoaikaiset 25,5 25,5 25,5 Toiminnalliset tunnusluvut Kadut, m *) Yksityistiet, km 62,5 62,5 62,5 Rakennetut puistot, ha Uimarannat ja uimapaikat, kpl Kaukalot ja palloilukentät, kpl Hiihtoladut ja ulkoilureitit, km *)Katurekisterin mukaan tarkistettu määrä 72

74 PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö tekninen johtaja Ari Kulmala Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TA12% Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TS2013 TS2014 Toimintamenot , Henkilöstömenot Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate , Poistot ja arvonalentum. Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Pelastustoimen palvelut ostetaan Tampereen aluepelastuslaitokselta. Keskuspaloasema sijaitsee Tampereella. Pirkkalan aluepaloasema on Linnakallion alueella, jossa ovat myös sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut. Sopimuspalokuntana toimii Pirkkalan VPK kuntakeskuksessa. Toiminnan painopistealueet Seurataan kuntalaisten tyytyväisyyttä pelastustoimen palveluihin ja saatavuuteen sekä kunnan kustannusten kehitystä. Informatiiviset tunnusluvut TP2010 TA2011 TA2012 Tehokkuus ja taloudellisuus euroa/asukas 57,24 58,60 61,28 73

75 VESIHUOLTOLAITOS Vastuuhenkilö tekninen johtaja Ari Kulmala Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate) TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TS2013 TS2014 TA12% Toimintatulot , Myyntitulot , Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot , Henkilöstömenot ,0 Palvelujen ostot , Aineet, tarv. ja tavarat ,0 Avustukset Muut toimintamenot ,0 Toimintakate , Poistot ja arvonalentum Tilikauden tulos , Toimintaympäristö Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitos vastaa uuden vesihuollon rakentamisesta ja vanhan verkoston saneeraamisesta. Tampereen Vesi vastaa veden jakelusta ja jäteveden puhdistamisesta. Sopimus kestää vuoteen 2041 saakka. Toiminnan painopistealueet Pirkkalassa tekninen osasto / kunnallistekniikka vastaa verkoston saneerauksesta ja uudisrakennustoiminnasta. Tampereen sopimuksen mukaisten jälkitöiden tekeminen vuonna , pumppaamoiden saneeraus. Toiminnalliset tavoitteet 1. Hyvänlaatuinen käyttövesi, Pirkkala on osa Tampereen velvoitetarkkailuohjelmaa. 2. Häiriötön vedenjakelu, ennakoitavissa olevista vedenjakeluhäiriöistä ilmoitetaan kuluttajille etukäteen. 3. Lupaviranomaisten edellyttämä puhdistustaso, Tampereen vastuulla. 4. Hyvä asiakaspalvelu, selvitetään palvelutyytyväisyystutkimuksilla kahden vuoden välein. 5. Seudullisesti kilpailukykyiset kulutushinnat, seuranta vuositasolla. 74

76 Informatiiviset tunnusluvut Taksat (alv 0 %) puhdas vesi /m 3 1,34 jätevesi /m 3 1,82 puhdas vesi /m 3 1,01 ( alkaen) jätevesi /m 3 1,52 ( alkaen) TP2010 TA2011 TA2012 *)1,34 *)1,82 1,01 1,52 75

77 IV INVESTOINTIOSA YHDISTELMÄ INVESTOINTIOSAN HANKERYHMIEN LOPPUSUMMISTA Talousarvio 2012 ja suunnitelmavuodet TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS muutos Kunnanhallitus menot tulot Perusturvalautakunta menot Kasvatus- ja opetuslautakunta menot Liikunta- ja nuorisolautakunta menot Kirjasto- ja kulttuurilautakunta menot Tekninen toimi menot Menot Yhteensä tulot nettomeno Tilapalvelu menot tulot nettomeno Kunnallistekniikka menot tulot nettomeno Investoinnit yhteensä menot tulot nettomeno

78 INVESTOINTIOSA HANKERYHMITTÄIN Talousarvio 2012 ja suunnitelmavuodet INVESTOINNIT YHTEENSÄ TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Menot Kunnanhallitus TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Yleishallinto 1001 Maa-alueet Yleishallinnon irtain omaisuus Arvopaperit Arvopaperit Lentokentän terminaalin saneeraus Tulot 6001 Yleishallinto 1001 Maa-alueet Arvopaperit

79 Perusturvalautakunta TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Menot 6005 Perusturva 1015 Irtain omaisuus Perusturvan irtaimisto- ja kalustohankinnat vuosittaisen hankintasuunnitelman mukaisesti Kehitysvammaisten asumispalveluyksikön ensisijaiskalustaminen Vanhusten vuokratalon yhteis- ja toimistotilojen ensisijaiskalustaminen Seuraavat investoinnit ovat mukana lautakunnan investointimenoissa, mutta löytyvät talonrakennusinvestointien alta ko. hankkeen kohdalta: sosiaalitoimiston ensisijaiskalustaminen ja monitoimitilan ensisijaiskalustaminen. Kasvatus- ja opetuslautakunta TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Menot 6010 Sivistystoimi 1030 Irtain omaisuus Peruskoulujen irtaimistohankinnat vuosittaisen hankintasuunnitelman mukaisesti Seuraavat investoinnit ovat mukana lautakunnan investointimenoissa, mutta löytyvät talonrakennusinvestointien alta ko. hankkeen kohdalta: Keskustan päiväkodin irtaimisto, Nuolialanlaakson päiväkodin irtaimisto, Nuolialan koulun tilojen kalustaminen, Toivion koulun irtaimisto ja Toivion päiväkodin irtaimisto (Toivion lisätilat). 78

80 Liikunta- ja nuorisolautakunta TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Menot 6017 Liikuntatoimi 1045 Irtain omaisuus Liikuntatalon kuntosali ja muu kalustaminen Seuraavat investoinnit ovat mukana lautakunnan investointimenoissa, mutta löytyvät talonrakennusinvestointien alta ko. hankkeen kohdalta: monitoimitilan kalustaminen. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Seuraavat investoinnit ovat mukana lautakunnan investointimenoissa, mutta löytyvät talonrakennusinvestointien alta ko. hankkeen kohdalta: Toivion koulun kirjasto/monitoimitilan kalustaminen ja Rantaniityn irtaimisto. Ruoka- ja puhtauspalvelu TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Menot 6032 Tekninen toimi 1102 Irtain omaisuus Toivion koulu astiat ja siivousvälineet Nuolialan koulu jäähdytyskaappi Terveyskeskus jäähdytyskaappi Pirkankoivu ruoankuljetusvaunu

81 Tilapalvelu TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Menot 6032 Tekninen toimi 1101 Irtain omaisuus Tilapalvelun irtaimistohankinnat Yleishallinnon rakennukset 4807 Kunnanvirasto Uuden osan hankesuunnittelu PER Toteutuksen kustannukset riippuvat valitusta toteutus- ja rahoitusratkaisusta. (Kustannusarvio 2-5 milj. ) Sosiaalitoimiston ensisijaiskalustaminen Energiahankkeen 2.vaihe Sosiaalitoimen viipaleen purkukustannukset Nuorten työpaja Vesikattokorjaukset (kosteusongelma) Suupankuja 2 Väistötilojen rakentaminen Terveystoimen rakennukset 4821 Terveyskeskus Keittiölaitehankinnat Psykiatrian avohoitoyksikön hankesuunnittelu Varhaiskasvatuksen rakennukset 4840 Pereen päiväkoti Keittiölaitehankinta Killon päiväkoti Keittiölaitehankinnat

82 TA2012 TS2013 TS Kyöstin päiväkoti Keittiölaitehankinta Kyöstin II päiväkoti Keittiölaitehankinta Tommilan päiväkoti Keittiölaitehankinta Pakkalanlyhdyn päiväkoti Keittiölaitehankinta Takamaan päiväkoti Tilojen ennalleen palautus niistä luovuttaessa Kurikansiiven päiväkoti Pysyvän rakennusluvan vaatimat muutostyöt Keskustan päiväkoti Kurikkaan Viiden ryhmän päiväkoti ja palvelukeittiö. Vuokrattavan rakennuksen perustamiskustannukset ja kaukolämpökytkentä KAO Keskustan päiväkodin irtaimisto Nuolialanlaakson pk/monitoimit. Kuuden ryhmän päiväkoti/monitoimitila sekä palvelukeittiö. Hankesuunnittelu Toteutus 2014 suunnittelun pohjalta, jolloin kustannukset tarkentuvat KAO Nuolialanlaakson päiväkodin ja monitoimitilan irtaimisto Kirkonkylän päiväkoti Hankesuunnittelu

83 TA2012 TS2013 TS Sosiaalitoimen rakennukset 4860 Pirkankoivu Keittiölaitehankinnat Ilmalämpöpumppu Allasosaston kuntotutkimus ja tarvittavien toimenpiteiden suorittaminen Palveluasuntojen peruskorjausta asukkaiden vaihtuessa Piha-alueen korjaustöiden loppuunsaattaminen Sivistystoimen rakennukset 4872 Kirkonkylän koulu Keittiölaitehankinta Kuntotutkimus ja selvitys (pohjatiedot hankesuunnittelulle) Peruskorjaus noin 3,6 milj., laajennus noin 5,6 milj. vuosina Naistenmatkan koulu B-käytävän luokkien ilmanvaihdon tehostaminen Nuolialan koulu Ruokalan hankesuunnittelu Toteutustapa ja laajuus ratkaistaan hankesuunnittelun pohjalta KAO Nuolialan koulun tilojen kalustaminen Keittiölaitehankinnat Toivion koulu Laajennus ja peruskorjaus KAO Toivion koulun laajennuksen ja peruskorjauksen irtaimisto Väliaikaistilojen poiskuljetukset

84 4879 Toivion lisätilat Kirjastotilojen kevyt saneeraus pkkäyttöön, autopaikkojen laajentaminen KAO KIKU Toivion päiväkodin laajennuksen irtaimisto Toivion koulun kirjasto-/monitoimitilan kalustaminen ja varustaminen TA2012 TS2013 TS Kurikankulman koulu-päiväkoti Keittiölaitehankinnat Yläaste Keittiölaitehankinnat Ruokasalin lattiapinnoite Uusi lukio Uuden lukion hankesuunnittelu Toteutustapa ja laajuus ratkaistaan hankesuunnitelun pohjalta Killon opetustila Pintaremontti Monitoimitila Liikuntatalon laajennus monitoimitiloilla PER Monitoimitilan ensisijaiskalustaminen (tuolit ja pöydät ikäihmisten käyttöön) LINU Uuden monitoimitilan kalustaminen Reippi Reipin alueen kehittäminen Teknisen toimen rakennukset 4935 Työ- ja varastokeskus Piha-alueen asfaltointi Kylmäkatoksen hankesuunnittelu Toteutus ratkaistaan suunnittelun pohjalta Puutyövaraston laajennus

85 4939 Yllättävät peruskorjauskohteet Peruskorjauksia KH:n päätösten mukaisesti TA2012 TS2013 TS Energiakorjaukset Esteettömyyskorjaukset Muut rakennukset 4967 Rantaniitty Kunnossapito-/peruskorjaustyöt KIKU Rantaniityn irtaimisto Allan Salon ateljee Salaojitus, vesi- ja viemäri Tulot 6115 Sivistystoimen rakennukset 4878 Toivon koulu Valtionosuus Menot Kunnallistekniikka TA2012 TS2013 TS2014 Menot Tulot Netto Tekninen toimi 1101 Irtain omaisuus Konekannan uusiminen Alueellinen kunnallistekniikka 5001 Turri Kivirannantien päällyste Turrintien kevytväylä välillä Naistenmatkantie-uimarannan liittymä

86 5002 Niemenmaa Soljantie, asemakaavan mukaista katua ja vesihuoltoa 300m Niemenmaantien osan kevyen liikenteen suunnittelu ja toteutus TA2012 TS2013 TS Rantaniitty Naistenmatkanlahden asemakaava Rantaniityn puisto ja piha-alue Naistenmatka Ratsutilantien kaava nro Tommilankuja, katu, valaistus ja vesihuolto Pyhäojanpuisto, järvivesipumppaus Pyhäojanpuisto, puiston parantaminen Kurikka Hosakujan ja Kaskenpolttajien kevytväylän päällysteet ja viimeistely Kurikantien kevytväylän päällyste, viimeistely- ja vihertyöt Huovi Tuottotien meluvallin ulkoilureittien valaistus ja viimeistely Nuijamiehentien kevytväylä, välille Perkiöntie-Kirveskuja, pintaus ja viimeistely Vähäjärvi Ojapuiston ja kuntopisteen peruskorjaus Takamaa Takamaantien jalkakäytävä Loukonlahti Loput sataman ruoppauksesta, matonpesupaikan vedenoton parantaminen ja siirto pois uimarannalta Loukonlahden ulkoilureitistön esteettömyyden parantaminen

87 5014 Pere Naistenmatkantie-Isomäentien ja Kaartotien liittymän liikennevalot ja melukaide kohteeseen haetaan tienpitäjän (valtion) rahoitusosuutta, toteuttamisen edellytys on valtion rahoitusosuuden saaminen Sahan kaava-alue, päällystys- ja viimeistelytyöt TA2012 TS2013 TS Nuolialanlaakson rakentaminen Killo Killonvainiontien alue, Naistenmatkantien liittymän rakentaminen, varaus liikennevaloille Pähkinäkujan lähiliikuntapikan laitteet ja asennus Killonvainiontie, Pähkinäkuja, Nuolikuja päällystys - ja vihertyöt Liikennevalot, Killonvainio Killontorintien liikenneturvallisuuden parantaminen sekä vesihuollon saneeraus Toivio Ojatien parantaminen ja jatke Patamäenkadulle, Keskuojanpolun parantaminen, yhteishanke Tampereen kanssa Korpitien parantaminen Huovin yritysalue Pajatien ja Valimontien parantaminen ja Teollisuustie AVK:lle asti

88 5021 Vaitti Lentoasemantien kiertoliittymä kohteeseen haetaan tienpitäjän (valtion) rahoitusosuutta TA2012 TS2013 TS Jasperintie Vesalantie Golfkentäntie Erityistoimintojen alue, viimeistely ja maisemointi Viheralueiden hoitotyöt Pirkkalan kylä Kevytväylä välille Korteniityntie-Reippi Sankila Färmin kunnallistekniikka: Färminkaari, Rimpikuja, Kortekuja ja Sarakuja kadun ja vesihuollon rakentaminen, 2011 rakennettujen katujen päällyste ja puuttuvat sadevesilinjat Vuonna 2012 rakennettujen katujen päällyste Koivisto Pohjolan alueen kunnallistekniikka, vesihuoltolinja Sillankorvantien kaava Linnakallio Jasperintie välillä Autokuja-Haikanvuori Jasperintie Linnakalliontie Laajemmat projektit 5101 Katujen saneeraus Karjalantie, Ruotutien loppuosa Katujen saneeraus (pintarakennekorjaukset) Vesihuollon saneeraus Pirkantie-Moisiontie, Kärppäkalliontie vuonna

89 5107 Haja-asutusalueiden viemäröintiavustukset TA2012 TS2013 TS Viheralueiden rakentaminen Leikkipaikat, peruskorjaus 5109 Uimarantojen peruskorjaus Pukukopit, wc:t 5110 Liikuntapaikat Ulkoilureitit, opasteet, penkit Palloilukentät Matonpesupaikkojen parantaminen Loukonlahden matonpesupaikka, altaiden uusiminen Turrin matonpesupaikka, altaiden uusiminen Valaistuksen saneerausohjelma Katuvalokeskuksen uusiminen, ohjausyksiköiden asennus ja käyttöönottaminen Elohopeavalaisimien uusiminen. Käynnissä inventointi, jonka perusteella tehdään vertailu vihreä-valo järjestelmän ja oman investointivaihtoehdon välillä. Summat tarkentuvat selvityksen perusteella Liikenneturvallisuusjärjestelyt Pienet ja kiireelliset liikenneturvallisuuskohteet Muu kunnallistekniikka 5150 Nimeämättömät kohteet

90 V VESIHUOLTOLAITOKSEN ERITTELY TULOSLASKELMA TP2010 TA2011 TA2012 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä / alijäämä Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot Korkokulut ( ulkoiset ) Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Rahastojen muutos Ylijäämä / Alijäämä

91 RAHOITUSLASKELMA TP2010 TA2011 TA2012 Tulorahoitus Liikeylijäämä / alijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja kulut Satunnaiset erät Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitusosuudet Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta

92 VI LIITTEET KÄYTTÖTALOUS TEHTÄVÄALUEITTAIN Valtuustoon nähden sitova taso TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS muutos Kasvu-% TA11- TA12 Keskusvaalilauta- Tulot ,0 Kasvu-% TP10- TA12 kunta Menot , ,3 Netto , ,6 Tarkastuslautakunta Tulot Menot ,3 19,2 Netto ,3 19,2 Kunnanhallitus Tulot ,0-55,4 Menot ,6 18,7 Netto ,7 20,0 Hallinto-osasto Tulot ,4 12,2 Menot ,1 26,7 Netto ,6 29,0 Maaseutulautakunta Tulot Menot ,1 7,1 Netto ,1 7,1 Valvonta ja Tulot ,4 7,6 maankäyttö Menot ,3 44,0 Netto ,5-9,1 Ympäristötervey- Tulot ,6 1,0 denhuolto Menot ,8-1,0 Netto ,2-23,0 HALLINTO-OSASTO Tulot ,0 7,1 Menot ,0 24,9 Netto ,7 69,2 91

93 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS muutos Kasvu-% TA11- TA12 Kasvu-% TP10- TA12 Perusturvan Tulot ,2-80,5 hallinto Menot ,3-24,4 Netto ,9 19,3 Sosiaalityö ja Tulot ,6 27,1 toimeentuloturva Menot ,8 8,7 Netto ,5 6,3 Vanhusten Tulot ,6 1,9 palvelut Menot ,3 5,9 Netto ,3 6,9 Terveydenhuolto Tulot ,2 3,9 Menot ,9 9,9 Netto ,3 10,3 PERUSTURVA- Tulot ,9-0,2 OSASTO Menot ,5 8,3 Netto ,5 9,2 92

94 Kasvu-% Kasvu-% TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TA11-TA12 TP10-TA12 +muutos Kasvatuksen ja Tulot 91 opetuksen hallinto Menot ,4 13,8 Netto ,4 13,8 Varhaiskasvatus Tulot ,0 17,9 Menot ,7 15,7 Netto ,9 15,4 Perusopetus Tulot ,0 24,1 Menot ,8 11,0 Netto ,6 10,4 Lukio Tulot ,5 Menot ,6 12,1 Netto ,3 13,4 Pirkkala-opisto Tulot ,2 22,4 Menot ,8 16,2 Netto ,0 13,0 Nuorisotoimi Tulot ,3 283,4 Menot ,0 14,3 Netto ,2 4,4 Liikuntatoimi Tulot ,4 948,3 Menot ,7 25,2 Netto ,0-6,4 Kirjastolaitos Tulot ,3 9,9 Menot ,0 6,1 Netto ,0 6,0 Kulttuuritoimi Tulot ,4 4,1 Menot ,1-2,2 Netto ,3-2,4 SIVISTYSOSASTO Tulot ,3 26,7 Menot ,2 13,2 Netto ,9 11,8 93

95 Tekninen hallinto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS muutos Kasvu-% TA11- TA12 Kasvu-% TP10- TA12 Tulot Menot ,5 23,3 Netto ,5 23,3 Ruoka- ja puhtaus- Tulot ,5 6,6 palvelu Menot ,6 14,4 Netto ,2-89,1 Tilapalvelu Tulot ,9 13,8 Menot ,9 18,9 Netto ,2 4,6 Kunnallistekniikka Tulot ,2-29,0 Menot ,6 0,5 Netto ,5 47,1 Pelastustoimi Tulot Menot ,6 15,4 Netto ,6 15,4 Vesihuoltolaitos Tulot ,3-71,2 Menot ,9-93,1 Netto ,6-23,7 TEKNINEN Tulot ,3-8,8 OSASTO Menot ,6-0,5 Netto ,0-191,8 KUNTA Tulot ,7-0,8 YHTEENSÄ Menot ,4 9,9 Netto ,6 14,3 94

96 TYÖLLISTÄMINEN HENKILÖSTÖHALLINTO: 1061 Tukityöllistäminen TP2010 TA2011 TA2012 TP10- TA12% SV2013 SV2014 Tulot , Menot , Netto , Työvoiman palvelukeskus Tulot ,0 0 0 Menot , Netto , PIRKKALA-OPISTO: 3495 Hallinto ja työpaja Tulot , Menot , Netto , Nuorten elämän hallinta -proj. Tulot , Menot , Netto , TYÖLLISTÄMINEN YHTEENSÄ Tulot , Menot , Netto ,

97 TALOUDEN KEHITYKSEN KUVAAJIA Talouden muuttujien kehitys v TP2007 TP2008 TP2009 TP2010 TA2011 arvio TA 2012 TS2013 TS 2014 Verotulot 1000 EUR Kasvu-% 11,25 12,61 3,10 4,03 8,48 6,09 6,46 4,85 Valtionosuudet 1000 EUR Kasvu-% 7,33 11,68 5,73 8,04 6,04 0,60 6,02 8,26 Lainakanta 1000 EUR Kasvu-% 19,09 2,93-8,07 28,95-5,91 16,32 15,11 12,19 Lainat /asukas Vuosikate 1000 EUR Kasvu-% 80,42 75,26-14,80-5,82 29,29-20,29-30,50 36,53 Investointien 45,9 70,7 77,8 48,5 80,8 51,4 41,7 50,0 tulorahoitus, % Poistot 1000 EUR Kasvu-% 11,23 12,89 13,62 4,22-3,69 4,81 2,95 3,46 Asukasluku Kasvu-% 3,41 2,32 2,23 4,37 2,90 4,79 3,23 2,61 96

98 1000 Vuosikate v TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Investointien tulorahoitus , % 100,0 80,0 70,7 77,8 80,8 60,0 40,0 48,5 51,4 41,7 50,0 20,0 0,0 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Talouden muuttujien kehitys v , TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA2011 arvio TA 2012 TS 2013 TS 2014 Vuosikate Verotulot Lainakanta 97

99 Toimintatulot ja -menot EUR TP 2010 TA 2011 TA 2012 Kasvu-% Kasvu-% + muutos TP10-TA12 TA11-TA12 Toimintatulot Myyntitulot ,3 11,9 Maksutulot ,6-13,1 Tuet ja avustukset ,6 20,8 Muut toimintatulot ,7-15,9 Toimintatulot yhteensä ,8-5,7 Toimintamenot Henkilöstömenot ,5 4,9 Palvelujen ostot ,4 10,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 1,5 Avustukset ,9-3,4 Muut menot ,0-13,3 Toimintamenot yhteensä ,9 4,5 TOIMINTAKATE ,4 8,7 Toimintamenot 2012 (%) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 % Avustukset 4 % Vuokrat 7 % Muut toimintakulut 0 % Palkat ja palkkiot 37 % Muiden palvelujen ostot 17 % Asiakaspalvelujen ostot 18 % Muut henkilösivukulut 2 % Eläkekulut 8 % 98