Uudenmaan talouden näkymiä

Transkriptio

1 Uudenmaan talouden näkymiä Markus Syrjänen

2 Taloushankkeen tilannekatsaus projektien käynnistetty Projektoitu Projektointi käynnissä Projektoimatta Budjettijohtaja Tori-ICT 1. Talouspalvelut Minna Tormilainen 2. Talouden prosessit ja ohjaus Merja Mäkitalo 3. Business controller -toiminto N. N. Neuvottelutoiminta ja rahoitus Hyperion Planning 2.1 Taloussuunnittelu Hyperion HFM 2.2 Konsernilaskenta ERP 1.1 Maakunnan Taheyhtiön valmistelu 1.2 ERP 2.3 Talouden säännöt, ohjeet ja prosessit 3.1 Talousohjelma ja - analyysit Investointien suunnittelu Neuvottelutoiminta Bassware Banking, Apollo 2.4 Maksuvalmius ja rahoitus 3.2 Tilastoinnin kuntayhteistyö Johdon raportointi 1.3 Asiakasmaksutoiminnot (kunta) 2.5 Tuotteistus, hinnoittelu, kustannuslask. 2.6 Sisäinen ja ulkoinen tarkastus 3.3 Konserni-BI ja johdon raportointi Rahoitus ja maksuvalmiussuunnittelu

3 (taloutta koskevat tavoitteet luonnoksessa maakuntastrategiaksi (M. Pauni) 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Tavoitteet Luodaan vahva rooli ja käytänteet maakuntavaltuuston ja hallituksen strategiselle roolille. Poliittisen ja ammatillisen johtamisen rooleista tehdään selkeät maakuntakonsernissa. Luodaan yhtenäinen konsernin johtamisjärjestelmä, jolla luodaan pelisäännöt, toimintatavat ja puitteet hyvälle johtamiselle. Synnytetään oppiva ja uudistaen johdettu organisaatio, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä Luodaan sote-palvelumarkkinat, jotka tuottavat hyvinvointi- ja terveyspoliittista arvoa. Varmistetaan palvelujärjestelmän kehittäminen oman palvelutuotannon riittävän vahvan roolin avulla. Luodaan omistajapolitiikka ja markkina-analytiikka, jossa suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille tuottajille taataan samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijoille. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä: Maakunnan toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja tuottavuutta lisäävään kehittämistyöhön (digitalisaatio ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt), jotta talouden kestävyys voidaan varmistaa keskipitkällä tähtäyksellä ( ). Lyhyellä tähtäyksellä vuosille palvelutarpeen kasvulle on saatava rahoitusperiaatteen mukainen riittävä rahoitus. Valtion tulee vastata vuosien muutoskustannuksista. Vahvistetaan metropolimaakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa vaikuttamalla tulevaisuuden lainsäädäntöön ja valtion ohjauksen tasoon. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Edistetään maakunnallista verotusoikeutta, jonka tasaus on oikeudenmukainen metropolimaakunnalle. Mittarit Uudenlainen verkostomainen johtamisen kehittämisohjelma konseptoitu, suunniteltu ja käynnistetty ja sen tulosten arviointi. Johtamiskulttuurin arviointi ja johtamisen laatumittarit (ulkoinen arviointi sekä työhyvinvointikysely) Kannustejärjestelmä luotu ja sen toimivuuden arviointi Työnantajamaineen mittaaminen ja vertailu Työhyvinvointimittarit Helsinki-Uudenmaan erityispiirteiden, investointitarpeiden ja volyymien toteutuminen valtion rahoituksessa. Palvelujen tuottavuuskehityksen arviointi maakunnan tekemän uudistamistyön johdosta. Lisääntyvän itsehallinnon ja liikkumavaran arviointi, verotusoikeuden toteutuminen v. 20xx Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

4 Lähtökohtia

5 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) HUS, Helsinki, Espoo ja Vantaa 80% Uudenmaan palveluista Palvelutuotannon tuottavuuskasvu kiinni näistä Hallinnollisen fuusion haasteena kuitenkin 25 perustason uniikkia organisaatiota

6 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, % toiminnasta on muuta kuin erikoissairaanhoitoa ja siirtyy useista organisaatioista

7 Taloudelliset riskit maakunnalle ja kunnalle Maakunta 1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit 2. Tarveperusteisen rahoituksen vaje ja patoutunut palvelutarve 3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä 4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit 5. Palkkaharmonisoinnit 6. Muutoskustannukset Kunnat 1. Valtionosuusriippuvuuden kasvun aiheuttama riski 2. Korkoriski suhteellisen velkaantuneisuuden kasvaessa 3. Kiinteistöriski 4. Investointien kannattamattomuus liikevaihdon pienentyessä 5. Uusien valtionosuuskriteerien suora vaikutus kunnan rahoitustasapainoon 6. Keskitettyjen palvelujen todellisen ja laskennallisen sopeuttamisen erotus 7. Muutoskustannukset

8 Rahoituksen riittävyyden riskit Uudellamaalla Maakunnan käynnistämiskustannuksista ja vuoden 2020 rahoitusperusteista syntyvä riski Rahoitusriski, jos kustannuskasvua ei pystytä hidastamaan nykyiseen perusuraan verrattuna Tarvekriteereistä ja palkkojen harmonisoinnista syntyvä ylimääräinen rahoitusvaje

9 Uudenmaan maakunnan talousstrategian lähtökohtia

10 Pitkän aikavälin talousstrategian lähtökohtia Uudenmaan painoarvo Suomen sosiaali- ja terveyspalvelutoimialan kehittymisessä on suuri Uudenmaan painoarvo Suomen julkisen talouden kestävyydessä on suuri Palvelutarpeen kasvun ehkäisy hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tuottavuuden kasvu palveluprosessien johtaminen (järjestäjätoiminto, tuotanto) Markkinoiden hallinta Sote-palvelujen digitalisaatio

11 Maakunnan talouden hallinnan työkalut lyhyellä aikavälillä Näyttää ilmeiseltä, että maakunnan rahoitus 2020 ja sitä seuraavina vuosina ei riitä kattamaan palvelujen tarpeen kasvun kustannuksia ja uuden organisaation käynnistämiskustannuksia (nykyisillä tuotanto- ja palveluratkaisuilla) Maakunnan kriittisimpiä haasteita heti 2020 alkaen tullee olemaan uskottavan, kestävän ja tuloksellisen talousstrategian laatiminen

12 / Unto Häkkinen, THL Somaattisen erikoissairaanhoidon tarvevakioitujen menojen sekä palvelujen käytön ja tuottavuuden poikkeama maan keskiarvosta (%) maakunnittain vuonna 2015

13 Kustannustaso = Palvelujen käyttö + tuottavuus/yksikkökustannukset Palvelutasot (kriteerit ja käytännöt) Palvelujen tarpeeseen vaikuttaminen Optimaaliset palveluketjut Tuotanto- ja hankintastrategia Tuotantotavat ja prosessit Tukipalvelut

14 Mitä tarvitaan onnistuvaan talouden johtamiseen? Riittävän vahva ja yhtenäinen päätöksentekijöiden näkemys talouden tilanteesta ja talousstrategian päälinjoista Riittävä tiedollinen pohja palvelu- ja kustannustasojen eroista tavoitteiden ja toimenpiteiden kohdistamiseen Sote-liikelaitoksen tuloksellinen johtaminen: vahva tulosvastuu ja itsenäinen operatiivinen asema

15 Rahoituksen erityispiirteitä

16 Muutoksen dynamiikkaa Kunnille asetettu kannustin säästää sote-menoista huolena kustannusten siirto maakunnalle Muihin maakuntiin nähden tehottomamman maakunnan pitää sopeuttaa taloutensa säätämällä palvelujen määrää alueellinen yhdenvertaisuus? Sote-sektorin yhteiskunnallinen peruskysymys verotason ja palvelutason tasapainosta päätetään eduskunnassa, ei maakunnassa maakunta ratkoo annetun rahan käyttöä Uudenmaan edunvalvonta rahoituksessa?

17 Kunnan ja maakunnan intressien yhteensovitus Yhteiset intressit: alueellinen oikeudenmukaisuus ja asukkaiden etu Kuntien omaisuuden valtiollistaminen on periaatteellinen ongelma kuntien ja valtion välillä maakunta ei tässä osapuoli Siirtyvä rahoitus ja kustannukset tasapainoon nollasummapeli Sote-kustannusten lasku tehostamisen kautta ok, kustannusten siirtely vuodelle 2020 ei asukkaiden etu

18 60 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen kasvu tammi-elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen 2017 (Kuntaliitto, Mari Sjöholm) Oletus kuntien menomaltista näyttää toteutuvan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilu kasvaa uudistuksen tavoitteiden vastaisesti

19 Analyysi maakunnan rahoituksen riittävyydestä: _Uudenmaan_maakunnan_taloudelliset_riskit.pdf _Rahoituksen_riittavyys.pdf