Uudenmaan talouden riskianalyysin tilanne. Markus Syrjänen, budjettijohtaja

Transkriptio

1 Uudenmaan talouden riskianalyysin tilanne Markus Syrjänen, budjettijohtaja

2 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) HUS, Helsinki, Espoo ja Vantaa 80% Uudenmaan palveluista Palvelutuotannon tuottavuuskasvu kiinni näistä Hallinnollisen fuusion haasteena kuitenkin 25 perustason uniikkia organisaatiota

3 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, % toiminnasta on muuta kuin erikoissairaanhoitoa ja siirtyy useista organisaatioista

4 Esimerkki toimintakulujen kohdentumisesta lakiluonnosten mukaiseen maakuntarakenteeseen (Espoo) Tp 2016 Siirtyvät Maakuntahallinto X M Sosiaali- ja terveystoimi X M X M Sivistystoimi X M X M Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos X M X M Espoon talouspalvelut X M X M Espoon tietotekniikka X M X M Hankintakeskus X M X M Muut keskitetyt palvelut X M X M Tilapalvelut-liikelaitos X M X M Sote-liikelaitos X M Vv-sote-toiminnot X M Pelastusliikelaitos X M Kasvupalvelut X M Tahe-yhtiö X M ICT-yhtiö X M Maakuntien kiinteistöt X M

5 Jäävät tulot Laskennalliset jäävät menot Siirtyvät tulot Laskennalliset siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 1/3 - kunnan kannustin säästää sote-menoja Siirtyvien tulojen (kunnallisvero) ja laskennallisesti siirtyvien menojen erotus kompensoidaan kunnan valtionosuuksissa pysyvästi. Koska siirtyvät tulot määritellään saman %:n mukaan koko maassa, kunnalla on kannustin alentaa sote-menojaan

6 60 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen kasvu tammi-elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen 2017 (Kuntaliitto, Mari Sjöholm) Oletus kuntien menomaltista näyttää toteutuvan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilu kasvaa uudistuksen tavoitteiden vastaisesti

7 Jäävät tulot Laskennalliset jäävät menot Tod. jäävät menot Siirtyvät tulot Laskennalliset siirtyvät menot Tod. siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 2/3 - ristiriitaiset intressit laskennallisten ja todellisten siirtyvien menojen suhteen Laskennallisien ja todellisuudessa siirtyvien menojen välillä on ainakin 2016 raportoinnissa eroa. Kunnalle edullista on todellisuutta pienemmät laskennalliset siirtyvät kustannukset ja maakunnalle päinvastoin. Asukkaiden etu on mahdollisimman täsmällinen laskenta.

8 Kustannusrakenteen poikkeamat - Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntatalousraportoinnin vertailu, kulut, 1000 Kulut / tulot 2016 Osuus toiminta- -kuluista /-tuotoista Helsinki Espoo Vantaa HelsinkiEspoo Vantaa KULULAJIT... Palkat ja palkkiot % 18 % 18 % Suurin momentti: palkkojen harmonisoinnilla iso merkitys Eläkekulut % 5 % 5 % Miksi HKI:llä korkeammat eläkekulut palkkoihin verrattuna? Muut henkilösivukulut % 1 % 1 % Asiakaspalvelujen ostot: Asiakaspalvelujen ostot valtiolta % 0 % 0 % Asiakaspalvelujen ostot kunnilta % 1 % 1 % Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä % 31 % 32 % HKI:n oma esh-tuotanto Asiakaspalvelujen ostot muilta % 16 % 16 % Helsingin suurempi oman tuotannon määrä Muiden palvelujen ostot % 9 % 10 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % 2 % 2 % Avustukset % 12 % 12 % Mikä selittää Helsingin korkeamman tason? Vuokrakulut, ulkoiset % 0 % 0 % Vuokrakulut, sisäiset % 4 % 3 % Tämä ristiriidassa HKI:n suuremman oman tuotannon kanssa Muut kulut % 0 % 0 % Toimintakulut yhteensä Toimintakuluista: Sisäiset kulut yhteensä % 8 % 4 % Mikä selittää Vantaan alhaisemman tason? Poistot ja arvonalentumiset % 0 % 0 % Vyörytyskulut % 1 % 2 % Laskuttaako HKI kaiken, koska ei vyörytyksiä? Palautusjärjestelmän arvonlisävero % 2 % 3 %

9 Jäävät tulot Laskennalliset jäävät menot Tod. jäävät menot Siirtyvät tulot Tod. sopeutuksen jälkeen jäävät menot Laskennalliset siirtyvät menot Tod. siirtyvät menot Peruslogiikka ja kannustimet 3/3 - kuntaan jäävien (tuki)palvelujen menot eivät sopeudu 1:1 laskennallisen mallin mukaan rahoitusvaje Todellisuudessa kuntaan tulee jäämään enemmän ulkoisia menoja kuin rahoitusmallin mukaan pitäisi, sillä jaettavien tukipalvelujen menot eivät sopeudu samassa suhteessa kuin kunnan henkilöstö tai toimintamenot vähenevät. Lähtökohtaisesti valtion pitäisi korvata tämä erotus.

10 Espoo: Tila- ja tukipalvelujen kohdentuminen tehtäväluokille Espoo Sosiaali- ja terveystoiminta Palo- ja pelastustoiminta (ei eliminointeja) Yhteensä Muut tehtäväluokat Yleishallinto Tila- ja vuokrauspalvelut Tukipalvelut Toimintakulut yhteensä josta ulkoiset vuokrakulut josta sisäiset vuokrakulut josta muut sisäiset kulut Poistot ja arvonalentumiset Vyörytyskulut Palautusjärjestelmän arvonlisävero Yhteensä Toimintatuotot yhteensä josta ulkoiset vuokratuotot josta sisäiset vuokratuotot josta muut sisäiset tuotot Vyörytystuotot

11 Kuntien taloustilaston tarkastelussa on löydetty seuraavat selvityskohteet ja valmistelutarpeet 1. Yhdenmukainen formaatti kuntien todellisten tilinpäätösten ja kuntataloustilastoinnin vertailemiseksi ja laskennan yhdenmukaistamiseksi 2. Palkkatasojen erot 3. Eläkemenoperusteiset maksujen erot ja vastuut suunnitellussa maakuntamallissa 4. Avustustasojen poikkeamat (esim. omaishoidon tuki, ttt, hk-avustajien palkkiot) 5. Sisäisten vuokrien kriteerien yhteneväisyys ja korjaustarpeet 6. Tukipalvelut: sisäisen laskutuksen kattavuus (erit. VNT) ja kunnan kulujen todellinen supistuminen 7. Tase-erien sisältö ja käyttötalousvaikutukset maakuntaan 8. Vyörytettävät kustannukset ja vyörytysperusteet 9. ALV-kokonaistarkastelu 10.Asiakasmaksutasojen poikkeamat 11.Työterveyshuollon kustannukset laskennassa ja uudistuksessa 12.Apotin laskennallinen käsittely ja erät uudistuksessa

12 Taloudelliset riskit maakunnalle ja kunnalle Maakunta 1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit 2. Tarveperusteisen rahoituksen vaje ja patoutunut palvelutarve 3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä 4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit 5. Palkkaharmonisoinnit 6. Muutoskustannukset Kunnat 1. Valtionosuusriippuvuuden kasvun aiheuttama riski 2. Korkoriski suhteellisen velkaantuneisuuden kasvaessa 3. Kiinteistöriski 4. Investointien kannattamattomuus liikevaihdon pienentyessä 5. Uusien valtionosuuskriteerien suora vaikutus kunnan rahoitustasapainoon 6. Keskitettyjen palvelujen todellisen ja laskennallisen sopeuttamisen erotus 7. Muutoskustannukset

13 1. Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit (vrt. 3 mrd säästö) Mittakaavaedut Rakenteelliset uudistukset Palvelujen digitalisaatio Toimintaprosessien uudistaminen Tehokkaat markkinat Hankintojen keskittäminen Budjettikuri / valtion talousohjaus

14 NHG:n selvittämä 3 mrd säästöpotentiaali Uudenmaan näkökulmasta Uusimaa 200 M? Uudet keinot: asiakasseteli -> markkinat Uusimaa 100 M? Uudet keinot: suora valinta -> markkinat Uusimaa 100 M? Keinot: integraatio ja rakennemuutos (vaikuttaako uudistus?) ja asiakasseteli (yksityistä tuotantoa jo nyt paljon) Uusimaa 100 M? Keinot: rakennemuutos (vaikuttaako uudistus?)

15 2. Rahoituskriteerien aiheuttama paine Vuoden 2020 rahoituksen vaje Rahoituksen reaalinen 0-kasvu Kuntien kustannusten kasvu siirrot Tarvekriteerien synnyttämä vaje

16 60 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen kasvu tammi-elokuussa verrattuna edelliseen vuoteen 2017 (Kuntaliitto, Mari Sjöholm) Oletus kuntien menomaltista näyttää toteutuvan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuilu kasvaa uudistuksen tavoitteiden vastaisesti

17 3. Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä Yksityisen tuotannon kasvu sosiaalipalvelut milj. euroa erikoissairaanhoito milj. euroa suoran valinnan palvelut (pl. esh) milj. euroa Päällekkäisen tuotannon riski Monikanavaiseen rahoitukseen liittyvät riskit Transaktiokustannukset Markkinoiden tehokkuus

18 Yksityisen tuotannon osuus Uudenmaan sote-palveluissa Asiakaspalvelujen ostot muilta Toimintakulut yhteensä Lastensuojelun laitos- ja perhehoito % Lastensuojelun avohuoltopalvelut % Muut lasten ja perheiden avopalvelut % Ikääntyneiden laitoshoito % Sosiaalipalvelut Uusimaa 31 % Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut % HE:n oletus markkinoista 35 % Muut ikääntyneiden palvelut % Muutos Uusimaa 4 % Sosiaalihuollossa laajasti yli 50% ulkoistusaste Vammaisten laitoshoito % t Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut % Muut vammaisten palvelut % Sos.palveluista vain kotihoito omaa tuotantoa Kotihoito % Työllistymistä tukevat palvelut % Päihdehuollon erityispalvelut % Perusterveydenhuollon avohoito % Terveyspalvelut Uusimaa 2 % Perusterveydenhuollossa vain 5% ulkoistusaste Suun terveydenhuolto % HE:n oletus markkinoista 29 % Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito % Muutos Uusimaa 26 % Erikoissairaanhoito % Erikoissairaanhoito käytännössä t omaa toimintaa Ympäristöterveydenhuolto % Muu sosiaali- ja terveystoiminta %

19 HUS:n arvio vv-lain kriteerien mukaisista asiakassetelipalveluista Osuus HUSin toiminnasta, joka asiakassetelien piirissä (24 1. mom. 7-12) Lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät vastaanottokäynnit 3,5 milj. eur (0,2%) Polikliinisesti toteutettavat kirurgiset toimenpiteet 105,5 milj. eur (11,8%) Muu kiireetön leikkaustoiminta, jota ei ole keskitetty yo-sairaalaan 382,9 milj. eur (23,0%) arvioitu 80% elektiivisen leikkaustoiminnan laskutuksesta (478,6 milj. eur) Polikliiniset käynnit ja hoito poislukien ensikäynnit 540,6 milj. eur (32,5%) Yhteensä 1,12 mrd euroa (67,6% palvelulaskutuksesta)

20 4. Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit Pakkoharmonisoitavat Asiakasmaksut Omaishoidon tuki Hark. toimeentulotuki Henkilökohtaisten avustajien palkkiot Liikelaitoksen sisäisen toimintayksiköiden valinnanvapauden aiheuttama harmonisointitarve

21 Asiakasmaksutasojen variaatio tehtäväalueittain Uudellamaalla

22 5. Palkkaharmonisoinnit Viimevuosien kuntaliitoksissa harmonisoinnit taso on vaihdellut 1-3 prosentin välissä Uudenmaan tämä tarkoittaisi milj. euroa Harmonisointi veisi 3-5 vuotta

23 6. Muutoskustannukset Maakunnan uusi hallinto ICT Maakunnan suoran valinnan toiminnan eriyttäminen Tuotannon yhdenmukaistaminen Valtakunnallisten palvelukeskusten perustamiseen liittyvät kustannukset Valtiollisten toimintojen siirtoon liittyvät kustannukset

24 Tuntuma Uudenmaan maakunnan rahoituksen riittävyyden riskien kokoluokasta Riskin määrä max Ajoittuminen Maakunta Tavoiteltuun kustannuskasvun hidastumiseen liittyvät riskit , Tarveperusteisen rahoituksen vaje ja patoutunut palvelutarve Julkisen tuotannon sopeutumisriski valinnanvapausjärjestelmässä Palvelujen, avustusten ja asiakasmaksujen harmonisoinnit Palkkaharmonisoinnit Muutoskustannukset Alijäämä

25 Rahoituksen riittävyyden riskit Uudellamaalla Maakunnan käynnistämiskustannuksista ja vuoden 2020 rahoitusperusteista syntyvä riski Rahoitusriski, jos kustannuskasvua ei pystytä hidastamaan nykyiseen perusuraan verrattuna Tarvekriteereistä ja palkkojen harmonisoinnista syntyvä ylimääräinen rahoitusvaje

26 Pointit Uudenmaan maakunnan taloudellisista riskeistä Rahoituksessa ei ole varauduttu maakunnan toiminnan käynnistämisen ja järjestelmämuutoksen aiheuttamiin kustannuksiin Kustannuskasvun hillinnän tavoitteet ovat ajoituksellisesti ja määrällisesti erittäin optimistisia / epärealistisia