Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen
|
|
- Petteri Aaltonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan maakuntastrategialuonnos Maakuntastrategian valmistelun tilanne, sisältöjä ja painopisteitä Markus Pauni Strategiajohtaja
2 Johdanto: Luomme Helsinki-Uudenmaan maakuntastrategian V0 Lokakuussa 2017 käynnistyneessä strategiaprosessissa laaditaan ensimmäinen maakuntalakiluonnoksen mukainen maakuntastrategia Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnalle. Kyseessä on valmistelu- ja käynnistymisvaiheen strategia joka valmistellaan: 1. Muutoksen vision ja päämäärien kirkastamiseksi alueella. Strategian tulee antaa selkeyttä ja suuntaa monimutkaisuuden keskelle. 2. Muutosvaiheen ( ) strategisen muutosjohtamisen selkänojaksi sekä toimijoiden osallistamiseksi muutokseen ja sen tavoitteisiin. 3. Maakuntien ja valtion välisen rahoitus- ja ohjausprosessin yleistavoitteiden ja toimialakohtaisten tavoitteiden suuntaamiseksi Osaksi väliaikaishallinnolle toimitettavia uuden maakuntakonsernin suunnitteluaineistoja. 5. Vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston / -hallituksen johdolla (2019) tarkistettavaksi ja strategiatyön pohjaksi.
3 Johdanto: Maakuntastrategia maakuntalakiluonnoksessa Maakuntaa johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti, jossa valtuusto linjaa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, joka yhdistää kaikkia maakunnan tehtäväaloja. Maakuntastrategiassa valtuusto linjaa muun muassa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategisista linjauksista sekä alueiden käytöstä, elinympäristön laadusta sekä alueen elinkeinojen kehittymisestä. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan talouden reunaehdot ja kehitysnäkymät ja strategian tulee ohjata maakunnan taloussuunnittelua. Sote-palvelustrategia laaditaan maakuntastrategian osana.
4 Maakuntastrategian rooli Toimintaympäristön muutosten ennakointi Asukkaiden palvelutarpeet 1) Strategista johtamista maakuntakonsernissa Maakunnan toiminta Maakuntastrategia 2) Edunvalvontaa Valtion ohjaus Hallitusohjelma, valtakunnan maakuntastrategia, julkisen talouden suunnitelma / valtion ja maakuntien välinen rahoitus- ja ohjausprosessi
5 Uuden maakunnan strateginen asemointi Asemoimme uutta maakuntaa 1. KANSALLISESTI METROPOLIMAAKUNTANA: alue on volyymeiltään ja olosuhteiltaan Suomen maakuntien joukossa omassa luokassaan. 2. KANSAINVÄLISESTI EUROOPPALAISEEN luotettavaan vertailuasetelmaan ja menestymiseen EU-tason alueellisessa vertailussa (etenkin Pohjois- Eurooppalaiset keskikokoiset metropolialueet relevantteina verrokkeina) 3. HELSINKI UUSIMAA -nimellä, jolloin valtakunnan pääkaupunki maakunnan veturina näkyisi myös nimessä. Uuden maakunnan identiteetin rakentaminen ja institutionalisointi lähtee liikkeelle Suomen ainoan metropolimaakunnan uniikista dynamiikasta ja toimintaympäristöstä huomioiden vahvasti kaupungistumisen jättäen taustalle ns. perinteisen maakuntaidentiteetin rakentamisen tai voimistamisen.
6 Sosiaalisen kehittymisen indeksin (SPI) TOP20 EU:ssa 1. Övre Norrland SWE 82,33 2. Midtjylland DK 81,98 3. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 81,67 4. Ahvenanmaa FIN 81,61 5. Utrecht NL 81,37 6. Nordjylland DK 81,36 7. Helsinki-Uusimaa FIN 81,19 8. Gelderland NL 81,11 9. Noord Holland (Amsterdamin alue) NL 80, Groningen NL 80, Pohjois- ja Itä-Suomi FIN 80, Overijssel NL 80, ZuidHolland NL 80, Länsi-Suomi FIN 80, Östra Mellansverige SWE 80, Etelä-Suomi FIN 79, Syddanmark DK 79, Stockholm (Tukholman lääni) SWE 79, Flevoland NL 79, Västsverige SWE 79,46 Alueellisen kilpailukyvyn indeksin (RCI) TOP20 EU:ssa 1. Bedfordshire and Hertfordshire GBR 100, Essex GBR 100, Inner London GBR 100, Outer London GBR 100, Utrecht NL 97, Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire GBR 97, Stockholm (Tukholman lääni) SWE 97, Surrey, East and West Sussex GBR 93, Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 92, Luxembourg LUX 91, Île de France FRA 90, Oberbayern GER 89, Hampshire and Isle of Wight GBR 88, Helsinki-Uusimaa FIN 88, Flevoland NL 87, Noord-Holland (sis. Amsterdamin alue) NL 87, Darmstadt GER 86, Karlsruhe GER 85, Hamburg GER 85, Noord-Brabant NL 85,133 Alueen menestystä mitataan perinteisesti sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI, Regional Competitiveness Index) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI, Social Progress Index). Helsinki-Uusimaa on kaikkien vertailujen kärkijoukossa. Nämä indeksit kytkeytyvät YK:n yleiskokouksen vuonna 2015 hyväksymiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, jotka muodostavat laajasti hyväksytyn pohjan kansainväliselle vertailulle. Tavoitteet kohdistuvat ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Uuttamaata on hyvä verrata paitsi kaikkiin Euroopan alueisiin, mutta myös muihin Euroopan keskikokoisiin Turvallinen metropoleihin, siirtymä joilla rohkea on samankaltaiset uudistuminen resurssit ja haasteet kuin meillä. (Lähde: Uusimaa 2.0-ohjelma 2017)
7 Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Helsinki-Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu) Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin Syöpäkuolleisuus Ympäristön laatu Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään ja poliisiin Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Pääsy korkeakoulutukseen Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus Eliniänodote Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy Asumistyytyväisyys Murhien ja tappojen määrä Toisen asteen koulutuksen suorittaminen Suojellut alueet (Natura) Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan
8 Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Helsinki-Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu) Peruskoulutus Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen Innovaatiokyky Tekninen valmius Työmarkkinoiden toimivuus Liike-elämän kehittyneisyys (business sofistication) Markkinoiden koko Liikenneinfra
9 Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnalla on hyvät mahdollisuudet onnistua Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan metropolimaakunnassa. Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko maassa. Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin perusteella terveempi väestö. Helsinki-Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi). Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan erottamiseen. Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla. Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.
10 Alueen asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset. Vaikka Helsinki-Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n henkilöä). Metropolimaakunnan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle. Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi kotimaasta noin työntekijää, joista maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin Alueen erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. NEET-nuorten osuus on kasvanut jo 10 prosenttiin alueella. Suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin.
11 SPI- ja RCI-indikaattorit alueen visioinnin ja vision seurannan työkaluna Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) Nykytilanne: Helsinki-Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Helsinki-Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Helsinki-Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Helsinki-Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Helsinki-Uudenmaan tärkeimmät eurooppalaiset verrokkialueet ovat Tukholman lääni, Tanskan pääkaupunkiseutu, Pohjois-Hollanti (ml. Amsterdam) ja Hampuri. Nämä kaikki alueet on luokiteltu EU:n tilastoalueiksi, joita on yhteensä 275.
12 1,9 milj. asukasta EU:n hyvinvoivin alue Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa 2030 Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunta: Euroopan paras alue elää ja toimia Hyvinvoivat ihmiset ja kumppanuudet keskiössä 2. Rohkeasti uudistuvat palvelut Painopisteet 3. Kestävästi kasvava metropolialue Järjestämme erinomaiset sote-palvelut sekä edistämme elinvoimaa ja turvallisuutta yhdessä kuntien ja kumppanien kanssa. 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Muutosajurit: Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Teknologian murros, erit. älykäs hyvinvointiteknologia Alustatalous ja palvelullistuminen Työn muutos Globalisaation uudet muodot Moninaistuvat elämäntavat ja arvot Eriarvoistuminen Kaupungistuminen Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus Ikääntyminen ja huoltosuhde ,7 milj. asukasta EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa
13 HYVINVOIVAT IHMISET JA KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Luomme asukas- ja asiakaskeskeisen toimintakulttuurin. Silloin myös palvelutarpeet voidaan ymmärtää asukkaat edellä ja asukkaiden kokonaistilanne huomioiden. Asukkaiden valinnanvapautta lisätään hallitusti ja metropolimaakunnan olosuhteisiin toimivalla tavalla. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta maakunnan ja sen palvelujärjestelmän kehittämisessä lisätään laajentamalla ja ottamalla käyttöön uusia yhteiskehittämisen ja vaikuttamisen muotoja. Panostamme äänestysaktiivisuuden nostamiseen maakuntavaaleissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja toteutamme asiaan liittyvää vaikuttavaa viestintää. Huolehdimme siitä, että metropolimaakunnan elinympäristö on asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä sekä uutta yritystoimintaa houkutteleva. Maakuntakonserni hakee alueellisen sillanrakentajan roolia ja panostaa eri toimijoiden yhteen tuomiseen sekä yhteistyön ja kumppanuuksien rakentamiseen.
14 ROHKEASTI UUDISTUVAT PALVELUT Panostamme riskiryhmien etsimiseen ja tunnistamiseen sekä ennaltaehkäisevyyteen kaikessa toiminnassamme. Kokeilemme, pilotoimme ja otamme käyttöön uusia palvelukonsepteja, joilla vähennetään raskaiden palveluiden tarvetta. Palvelujen integraatioon panostetaan erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ryhmässä. Erityisesti heille on varmistettava palvelukokonaisuuden eheys sekä yhdyspinnat kuntien palvelujen kanssa. Yhä useammin palvelu tuotetaan digitaalisena palveluna, etäpalveluna ja liikkuvana palveluna, jolloin paikkaan sidottu palvelu on asiakkaalle tarpeeton. Fyysistä palveluverkkoa ohjataan kestävin kulkumuodoin saavutettaviin keskuksiin (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset). Kaikki palvelujen tuottajat huolehtivat siitä, että A) palvelujen asiakaskokemus, B) henkilöstökokemus, C) tuottavuus ja D) vaikuttavuus kehittyvät kokonaisuutena ja yhtenäisin maakunnan määrittämin kriteerein. Maakunta edellyttää, että palveluntuottajat osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan. Uuden maakunnan palvelujärjestelmän ja alueellisen ekosysteemin kehittäminen, digitalisointi ja tieteellisten läpimurtojen aikaansaaminen edellyttää vahvaa TKIO-toimintaa (tutkimus, kehittäminen, innovaatiot & opetus). Siksi vahvistamme alueen TKIO-toiminnan tuloksellisuutta, yhteistyötä ja kumppanuuksia. TKIO-panostusten määrää on myös nostettava alueella. Tämä palvelee samalla myös koko Suomen kehitystä.
15 KESTÄVÄSTI KASVAVA METROPOLIALUE Edesautamme kansainvälisten investointien houkuttelemista alueelle. Osaavan työvoiman riittävyys turvataan ja kasvavan maahanmuuttajaväestön työllisyysasteen nostamiseen panostetaan. Luomme vahvan kansainvälisen alueellisen brändin (Helsinki Region) ja metropolimaakunnan dynamiikkaan perustuvan tunnettuuden ja identiteetin. Huolehdimme hyvästä kansainvälisestä ja digitaalisesta saavutettavuudesta. Alueen kasvua ohjataan kestävin ja älykkäin kulkumuodoin saavutettaviin keskuksiin (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset). Erilaisten keskusten vetovoimaa parannetaan kehittämällä niitä kunkin omiin vahvuuksiin perustuen. Tavoittelemme kestävää ja hiilineutraalia (2035) maakuntaa.
16 EDISTYKSELLINEN JOHTAMINEN JA KESTÄVÄN TALOUDEN URA Rakennamme yhtenäisen konsernin johtamisjärjestelmän, jolla luodaan pelisäännöt, toimintatavat ja puitteet hyvälle johtamiselle. Poliittisen ja ammatillisen johtamisen rooleista tehdään selkeät maakuntakonsernissa. Luomme oppivan ja uudistaen johdetun organisaation, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä. Huolehdimme järjestäjän hyvistä toimintaedellytyksistä ja toimivista työkaluista tuotannon ohjaamisessa. Luomme sote-palvelumarkkinat, jotka tuottavat hyvinvointi- ja terveyspoliittista arvoa. Kehittämme omistajapolitiikan ja markkina-analytiikan, jossa suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille tuottajille taataan samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijoille. Sitoudumme kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä (-2030). Se edellyttää matropolimaakunnan ominaispiirteiden ja kaupungistumisen vahvempaa tunnistamista valtion toimesta. Etenkin toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja tuloksellisuutta ja tuottavuutta kasvattavaan kehittämistyöhön (digitalisaatio, raskaiden palvelujen tarpeen vähentäminen ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt). Näin talouden kestävyys on mahdollista saavuttaa keskipitkällä tähtäyksellä ( ). Väestönkasvusta johtuvalle palvelutarpeen kasvulle sekä maakunnan uusille tehtäville on saatava rahoitusperiaatteen mukainen riittävä rahoitus. Valtion tulee vastata vuosien muutoskustannuksista. Vahvistetaan metropolimaakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa vaikuttamalla tulevaisuuden lainsäädäntöön ja valtion ohjauksen tasoon. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Edistetään maakunnallista verotusoikeutta, jonka tasaus on oikeudenmukainen metropolimaakunnalle.
17 HYVINVOIVAT JA TYYTYVÄISET IHMISET SEKÄ KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Mittarit: NEET-nuorten osuus ja alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus laskee Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista laskee Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin laskee Syöpäpotilaiden eloonjäämisennuste on EU:n kärkiluokkaa Asukkaiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin (THL). Sisäisen turvallisuuden tila maakunnassa (SM) Maakuntavaalien äänestysprosentti yli 60 % Palvelujen käyttäjätutkimukset ja -barometrit Osallisuuden sekä yhteiskehittämisen määrä ja laatu ROHKEASTI UUDISTUVAT PALVELUT Mittarit: Ennaltaehkäisyyn ja raskaiden palvelujen tarpeen vähentämiseen tähtäävien kokeilujen, pilottien ja uusien toimintamallien määrä, laatu ja tulokset Fyysisen palveluverkon kohdentuminen ja korvautuminen digitaalisella. Liikkuvien ja etäpalvelujen palvelujen määrän ja laadun kehittyminen. Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan kehittävä arviontitoiminta käynnistetty ja sen tulokset ja johtopäätökset Palvelujen asiakaskokemuksen, henkilöstökokemuksen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittyminen kokonaisuutena ja tuottajakohtaisesti TKI-toiminnan tuloksellisuuden ja kumppanuuksien arviointi. TKI-toiminnan rahoitus on 4,5 % maakunnan BKT:sta (2016 n. 3,6%). KESTÄVÄSTI HYVINVOIVAT KASVAVA JA TYYTYVÄISET METROPOLIALUE IHMISET SEKÄ Mittarit KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Alueen kokonaistyöllisyysaste 79 % ja maahanmuuttajien työllisyysaste yli 70 % Brändin ja maineen arviointitutkimus Matkailijoiden yöpymiset Uudeltamaalta ja vertailualueilta (Eurostat Nuts2-alueittain) Lento-, laiva- ja junaliikenteen henkilömäärä ja tavarakuljetusten volyymi sekä digiverkkojen nopeuden kehittyminen Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää kasvaa ( %) (SAVU-saavutettavuustarkastelun mittarit). Asumisen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (HSY:n Hilma-laskenta koko maakunnan osalta) Uusiutuvan energian osuus sähkötuotannosta ja energiankulutuksesta (Energiateollisuus) EDISTYKSELLINEN JOHTAMINEN JA KESTÄVÄN TALOUDEN URA Mittarit Uudenlainen verkostomainen johtamisen kehittämisohjelma konseptoitu, suunniteltu ja käynnistetty ja sen tulosten arviointi. Johtamiskulttuurin arviointi ja johtamisen laatumittarit (ulkoinen arviointi sekä työhyvinvointikysely) Konsernin kannustejärjestelmä luotu ja sen toimivuuden arviointi Työnantajamaineen mittaaminen ja vertailu Työhyvinvointimittarit Helsinki-Uudenmaan erityispiirteiden, investointitarpeiden ja volyymien toteutuminen valtion rahoituksessa. Palvelujen tuottavuuskehityksen arviointi maakunnan tekemän uudistamistyön johdosta. Lisääntyvän itsehallinnon ja liikkumavaran arviointi, verotusoikeuden toteutuminen v. 20xx
Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien
Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019-hanke Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen konserni 2. Itsehallintoyhteisö
LisätiedotSosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet
Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet Metropolialueen köyhyys NYT oppimisverkosto 15.3.2019 Markus Pauni Strategia- ja kehitysjohtaja Kummassa maisemassa etenisimme mieluummin?
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistuminen
Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan maakuntastrategialuonnoksen esittely Kuntajohtajakokous 31.1.2018 Markus Pauni Strategiajohtaja Johdanto: Luomme Helsinki-Uudenmaan maakuntastrategian V0 Lokakuussa
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistuminen
Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Uudenmaan maakunnan strategia ja strateginen johtamisjärjestelmä LUONNOS 29.5.2018 Markus Pauni Hankejohtaja / strategia Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistumien
Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 12.3.2018 Markus Pauni Strategiajohtaja Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia
Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019-hanke Maakuntastrategia on: Selkeyttä
LisätiedotTutkimus, kehittäminen ja opetus Tilannekatsaus Pirjo Marjamäki TKIO-ryhmän pj
Tutkimus, kehittäminen ja opetus Tilannekatsaus 25.1.2017 Pirjo Marjamäki TKIO-ryhmän pj Ryhmän kokoonpano ja tehtävät Tutkimusrahoitus Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta ja dekaani Hannu Nieminen Tutkimusstrategia
LisätiedotUudenmaan brändi (Yrittäjäfoorumi) Tero Manninen, hankejohtaja
Uudenmaan brändi (Yrittäjäfoorumi) Tero Manninen, hankejohtaja 12.4.2018 Mitä brändiin kuuluu? Brändi-identiteetin sielu: strategia ja arvot. Brändin sielu syntyy aina organisaation sisällä. Tunnistettavuus,
LisätiedotUuden maakunnan valmistelun askeleet sekä visio ja strategia Maakuntaparlamenti
Uuden maakunnan valmistelun askeleet sekä visio ja strategia Maakuntaparlamenti 23.11.2017 Markus Sovala, muutosjohtaja, Uusimaa2019-hanke Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja, Uusimaa2019-hanke Markus Pauni,
LisätiedotMaakuntastrategialuonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu sen viimeistelystä
Maakuntahallitus 7 12.02.2018 Maakuntahallitus 45 26.03.2018 Maakuntastrategialuonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu sen viimeistelystä 4/00.00.00/2018 MHS 12.02.2018 7 Tiivistelmä Lokakuussa 2017 käynnistyneessä
LisätiedotPalvelustrategian valmistelu
Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotUudenmaan talouden näkymiä
Uudenmaan talouden näkymiä 31.1.2018 Markus Syrjänen Taloushankkeen tilannekatsaus 31.1.2018 - projektien käynnistetty Projektoitu Projektointi käynnissä Projektoimatta Budjettijohtaja Tori-ICT 1. Talouspalvelut
LisätiedotMaakunnan vastuu alueensa elinvoimasta ja työllisyydestä Case Uusimaa
Maakunnan vastuu alueensa elinvoimasta ja työllisyydestä Case Uusimaa Markus Sovala, muutosjohtaja 0406646091 markus.sovala@uusimaa2019.fi Keilaniemi 14.2.2018 #Uusimaa2019 Uudenmaan maakunnan nykyiset
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistuminen. Uudenmaan maakunnan valmisteluvaiheen strategia
Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Uudenmaan maakunnan valmisteluvaiheen strategia 2018-2019 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen konserni 2. Itsehallinto- ja edunvalvontayhteisö
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistumien
Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakunnan strategia LUONNOS 29.5.2018 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen konserni 2. Itsehallinto- ja edunvalvontayhteisö maantieteellisesti
LisätiedotSote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma
Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Sote-järjestäjä ohjaajana ja valvojana Riskien tunnistaminen ja arviointi Palveluntuottajien
LisätiedotUudenmaan talouden näkymiä
Uudenmaan talouden näkymiä 6.2.2018 Markus Syrjänen Taloushankkeen tilannekatsaus 31.1.2018 - projektien käynnistetty Projektoitu Projektointi käynnissä Projektoimatta Budjettijohtaja Tori-ICT 1. Talouspalvelut
LisätiedotMaakunnan TKI-politiikkaohjelman valmistelu Yrittäjäfoorumi
Maakunnan TKI-politiikkaohjelman valmistelu Yrittäjäfoorumi 11.10.2018 Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019 Mistä on kyse? Valmistellaan Uudenmaan maakunnan tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa
LisätiedotValmisteluvaiheen ( ) maakuntastrategian hyväksyntä 4/ /2018 MHS
Maakuntahallitus 7 12.02.2018 Maakuntahallitus 45 26.03.2018 Maakuntahallitus 121 04.06.2018 Valmisteluvaiheen (2018-2019) maakuntastrategian hyväksyntä 4/00.00.00/2018 MHS 12.02.2018 7 Tiivistelmä Lokakuussa
LisätiedotSote-viranomaistoiminnan tavoitteet
Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Kuntajohtajat 28.3.2018 Mitä on sote-viranomaistoiminta? Viranomaistehtävillä tarkoitetaan erityisesti
LisätiedotSOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE 17.4.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ MAAKUNNAN VALMISTELU 2030 VISIO 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistumien
Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 25.4.2018 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistumien
Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 25.4.2018 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotMaakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta
Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistumien
Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 25.4.2018 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi
LisätiedotLIITE 2: Maakuntastrategian vision, painopistealueiden ja strategisten tavoitteiden tarkemmat kuvaukset
LIITE 2: Maakuntastrategian vision, painopistealueiden ja strategisten tavoitteiden tarkemmat kuvaukset Visio: Vuonna 2030 Uusimaa on Euroopan paras alue elää ja toimia. Työskentelemme sen eteen, että
LisätiedotKuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen
Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa Mikko Komulainen Työnjako kunta-maakunta-valtio maanantaina 12. kesäkuu 2017 2 Osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotUusimaa 2.0 Roadshow 2018 Länsi-Uusimaa. Lauri Kuukasjärvi
Uusimaa 2.0 Roadshow 2018 Länsi-Uusimaa Lauri Kuukasjärvi 8.5.2017 Maakunnan kehittämisen malli Uusimaa-ohjelma 2.0 Mikä on Uusimaa-ohjelma 2.0? Maakuntaohjelma 2018 2021 Maakunnan visio ja strategiset
LisätiedotOulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013
Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola
Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus Asko Peltola 17.4.2018 1 Maakunta- ja sote-uudistusvalmistelu 4 / 2018 Etelä-Pohjanmaan palvelurakenteen selvitystyö seminaari pidetty 27.3. SOTEMAKU-valmistelun
LisätiedotElinvoimainen Ylivieska 2021
Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotHYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.
HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-
LisätiedotONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle
ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen vaiheet
Sote- ja maakuntauudistuksen vaiheet ESIVALMISTELU VÄLIAIKAISHALLINTO KÄYNNISTYMINEN TOIMINTA ALKAA 1.12.2016 n. 09/2017 tai kunnes lakipaketti astuu voimaan Uudenmaan liiton alaisena projektina n. 10/2017-03/2018
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotJärjestö verkostojen verkosto. Helsinki Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi
Järjestö 2.0 - verkostojen verkosto Helsinki 10.8.2017 Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi Muutos haastaa myös järjestöt Rakenne- ja rahoitusuudistus Toimiva työnja vastuunjako Asiakkaan valinnanvapaus
LisätiedotPerustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotUusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma
Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma 19.2.2018 Järjestämissuunnitelman sisältö Järjestämissuunnitelma laaditaan Maakuntien järjestäminen valtakunnallisen valmisteluryhmän laatiman järjestämisen
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotUudenmaan kuntien ja kuntayhtymien hallinnon johtajien yhteisseminaari
Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien hallinnon johtajien yhteisseminaari 1.6.2018 Ajankohtaista rahoituksesta Poimintoja simuloinnista ja siirtolaskelmista Uusimaa 2019 hankejohtaja, rahoitus Ilari Soosalu
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotJuha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4.
Asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotStrategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus
Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotSote liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus
Sote liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen SJR 26.10.2018 Sote-liikelaitos hankejohtajat Mira Uunimäki Uudenmaan sote-liikelaitoksen toimintaa
LisätiedotRohkeasti aikaansa edellä
Älykkään teknologian llmastonmuutos ja luonnonvarojen Ääripäiden korostuminen Jyväskylä on ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki 1. Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia
LisätiedotToimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit
Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotYleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina
Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina Hallintovaliokunta perjantai 13.04.2018 HE 16/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Pentti Itkonen
LisätiedotTakaisin tulevaisuuteen katse tulevaan
Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
LisätiedotTekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida
Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida MIKSI MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS TEHDÄÄN? KUVA: Eeva Mäkinen Lapin materiaalipankki Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida Tasa-arvo
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotMitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?
Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa? Soteuttamo 2.0 25.10.2018 Sote-järjestämisen muutosjohtaja Eija Kellokoski-Kari #meidänkeskipohjanmaa 29.10.2018 Maakunnallinen näkökulma 1 Syntyykö
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotYleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen
Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta Pentti Itkonen Yleiskuva - Laskevat megatrendit Poliittishallinnollinen ohjausjärjestelmä Tähän asti hallitseva megatrendi Ei
LisätiedotOsaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa
Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,
LisätiedotHE 15/2017/Hyvinkään kaupunki
HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki 19.4.2017 Pirjo Laitinen-Parkkonen Sosiaali- ja terveysjohtaja, johtajaylilääkäri, Hyvinkään kaupunki Hankejohtaja/Keski-Uudenmaan sotehanke ja Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu
LisätiedotAVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne
AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU
LisätiedotMatkaopas parhaaseen asukaskokemukseen
Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Pyhärannan strategia 2017-2021 (strategiatoimikunnan esitys 15.5.2017 kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle) Pyhäranta Asukkaita 2100 + 1000 Ihode Reila Rohdainen
LisätiedotTurvallinen siirtymä rohkea uudistuminen
Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Uudenmaan maakunnan valmisteluvaiheen strategia 2018-2019 Järjestöt maakunnan kumppaneina Maakunta järjestöjen kumppanina Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1.
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotMaakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa
Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 11.1.2018 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen Maakunnan järjestämisvastuu (HE
LisätiedotTekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida
Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida Miten
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotSipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025
Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 8.12.2008 Sisältö 1. Toimintaympäristön ja kasvun vaatimat muutokset 2. Sipoo 2025 yhteinen tavoite 3. SOSTER strategian päämäärä 4. Strategiaperusta, arvot 5.
LisätiedotTiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan
LisätiedotYhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotLappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus
Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotArvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus
Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotYritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan
Lisätiedot