Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen"

Transkriptio

1 Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan maakuntastrategialuonnos Maakuntastrategian valmistelun tilanne, sisältöjä ja painopisteitä Markus Pauni Strategiajohtaja

2 Johdanto: Luomme Helsinki-Uudenmaan maakuntastrategian V0 Lokakuussa 2017 käynnistyneessä strategiaprosessissa laaditaan ensimmäinen maakuntalakiluonnoksen mukainen maakuntastrategia Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnalle. Kyseessä on valmistelu- ja käynnistymisvaiheen strategia joka valmistellaan: 1. Muutoksen vision ja päämäärien kirkastamiseksi alueella. Strategian tulee antaa selkeyttä ja suuntaa monimutkaisuuden keskelle. 2. Muutosvaiheen ( ) strategisen muutosjohtamisen selkänojaksi sekä toimijoiden osallistamiseksi muutokseen ja sen tavoitteisiin. 3. Maakuntien ja valtion välisen rahoitus- ja ohjausprosessin yleistavoitteiden ja toimialakohtaisten tavoitteiden suuntaamiseksi Osaksi väliaikaishallinnolle toimitettavia uuden maakuntakonsernin suunnitteluaineistoja. 5. Vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston / -hallituksen johdolla (2019) tarkistettavaksi ja strategiatyön pohjaksi.

3 Johdanto: Maakuntastrategia maakuntalakiluonnoksessa Maakuntaa johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti, jossa valtuusto linjaa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, joka yhdistää kaikkia maakunnan tehtäväaloja. Maakuntastrategiassa valtuusto linjaa muun muassa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategisista linjauksista sekä alueiden käytöstä, elinympäristön laadusta sekä alueen elinkeinojen kehittymisestä. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan talouden reunaehdot ja kehitysnäkymät ja strategian tulee ohjata maakunnan taloussuunnittelua. Sote-palvelustrategia laaditaan maakuntastrategian osana.

4 Maakuntastrategian rooli Toimintaympäristön muutosten ennakointi Asukkaiden palvelutarpeet 1) Strategista johtamista maakuntakonsernissa Maakunnan toiminta Maakuntastrategia 2) Edunvalvontaa Valtion ohjaus Hallitusohjelma, valtakunnan maakuntastrategia, julkisen talouden suunnitelma / valtion ja maakuntien välinen rahoitus- ja ohjausprosessi

5 Uuden maakunnan strateginen asemointi Asemoimme uutta maakuntaa 1. KANSALLISESTI METROPOLIMAAKUNTANA: alue on volyymeiltään ja olosuhteiltaan Suomen maakuntien joukossa omassa luokassaan. 2. KANSAINVÄLISESTI EUROOPPALAISEEN luotettavaan vertailuasetelmaan ja menestymiseen EU-tason alueellisessa vertailussa (etenkin Pohjois- Eurooppalaiset keskikokoiset metropolialueet relevantteina verrokkeina) 3. HELSINKI UUSIMAA -nimellä, jolloin valtakunnan pääkaupunki maakunnan veturina näkyisi myös nimessä. Uuden maakunnan identiteetin rakentaminen ja institutionalisointi lähtee liikkeelle Suomen ainoan metropolimaakunnan uniikista dynamiikasta ja toimintaympäristöstä huomioiden vahvasti kaupungistumisen jättäen taustalle ns. perinteisen maakuntaidentiteetin rakentamisen tai voimistamisen.

6 Sosiaalisen kehittymisen indeksin (SPI) TOP20 EU:ssa 1. Övre Norrland SWE 82,33 2. Midtjylland DK 81,98 3. Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 81,67 4. Ahvenanmaa FIN 81,61 5. Utrecht NL 81,37 6. Nordjylland DK 81,36 7. Helsinki-Uusimaa FIN 81,19 8. Gelderland NL 81,11 9. Noord Holland (Amsterdamin alue) NL 80, Groningen NL 80, Pohjois- ja Itä-Suomi FIN 80, Overijssel NL 80, ZuidHolland NL 80, Länsi-Suomi FIN 80, Östra Mellansverige SWE 80, Etelä-Suomi FIN 79, Syddanmark DK 79, Stockholm (Tukholman lääni) SWE 79, Flevoland NL 79, Västsverige SWE 79,46 Alueellisen kilpailukyvyn indeksin (RCI) TOP20 EU:ssa 1. Bedfordshire and Hertfordshire GBR 100, Essex GBR 100, Inner London GBR 100, Outer London GBR 100, Utrecht NL 97, Berkshire, Buckinghamshire and Oxfordshire GBR 97, Stockholm (Tukholman lääni) SWE 97, Surrey, East and West Sussex GBR 93, Hovedstaden (Kööpenhaminan alue) DK 92, Luxembourg LUX 91, Île de France FRA 90, Oberbayern GER 89, Hampshire and Isle of Wight GBR 88, Helsinki-Uusimaa FIN 88, Flevoland NL 87, Noord-Holland (sis. Amsterdamin alue) NL 87, Darmstadt GER 86, Karlsruhe GER 85, Hamburg GER 85, Noord-Brabant NL 85,133 Alueen menestystä mitataan perinteisesti sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI, Regional Competitiveness Index) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI, Social Progress Index). Helsinki-Uusimaa on kaikkien vertailujen kärkijoukossa. Nämä indeksit kytkeytyvät YK:n yleiskokouksen vuonna 2015 hyväksymiin kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen, jotka muodostavat laajasti hyväksytyn pohjan kansainväliselle vertailulle. Tavoitteet kohdistuvat ympäristöön, ihmiseen ja talouteen. Uuttamaata on hyvä verrata paitsi kaikkiin Euroopan alueisiin, mutta myös muihin Euroopan keskikokoisiin Turvallinen metropoleihin, siirtymä joilla rohkea on samankaltaiset uudistuminen resurssit ja haasteet kuin meillä. (Lähde: Uusimaa 2.0-ohjelma 2017)

7 Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Helsinki-Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu) Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin Syöpäkuolleisuus Ympäristön laatu Luottamus poliittiseen järjestelmään, oikeusjärjestelmään ja poliisiin Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus Sukupuolten välinen tasa-arvo Pääsy korkeakoulutukseen Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus Eliniänodote Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin Koettu terveydenhoitoon ja hammashoitoon pääsy Asumistyytyväisyys Murhien ja tappojen määrä Toisen asteen koulutuksen suorittaminen Suojellut alueet (Natura) Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan

8 Alueellisen kilpailukyvyn (RCI) vertailussa Helsinki-Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (viiden samankaltaisen verrokkialueen vertailu) Peruskoulutus Korkeakoulutus ja elinikäinen oppiminen Innovaatiokyky Tekninen valmius Työmarkkinoiden toimivuus Liike-elämän kehittyneisyys (business sofistication) Markkinoiden koko Liikenneinfra

9 Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnalla on hyvät mahdollisuudet onnistua Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan metropolimaakunnassa. Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko maassa. Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin perusteella terveempi väestö. Helsinki-Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-Euroopan verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi). Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan erottamiseen. Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla. Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.

10 Alueen asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset. Vaikka Helsinki-Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n henkilöä). Metropolimaakunnan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa. Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle. Alueella liikkumisen haasteena on ruuhkautuminen. Pääkaupunkiseudulle pendelöi kotimaasta noin työntekijää, joista maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla noin Alueen erityisenä huolenaiheena ovat ns. NEET-nuoret, eli vuotiaat, jotka eivät ole toisen asteen koulutuksessa eivätkä töissä. NEET-nuorten osuus on kasvanut jo 10 prosenttiin alueella. Suuri osa näistä nuorista on maahanmuuttajanuoria, joilla on vaikeuksia sitoutua tai kyetä perinteisiin koulutusmuotoihin.

11 SPI- ja RCI-indikaattorit alueen visioinnin ja vision seurannan työkaluna Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) Nykytilanne: Helsinki-Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Helsinki-Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue Alueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Helsinki-Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Helsinki-Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Helsinki-Uudenmaan tärkeimmät eurooppalaiset verrokkialueet ovat Tukholman lääni, Tanskan pääkaupunkiseutu, Pohjois-Hollanti (ml. Amsterdam) ja Hampuri. Nämä kaikki alueet on luokiteltu EU:n tilastoalueiksi, joita on yhteensä 275.

12 1,9 milj. asukasta EU:n hyvinvoivin alue Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa 2030 Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunta: Euroopan paras alue elää ja toimia Hyvinvoivat ihmiset ja kumppanuudet keskiössä 2. Rohkeasti uudistuvat palvelut Painopisteet 3. Kestävästi kasvava metropolialue Järjestämme erinomaiset sote-palvelut sekä edistämme elinvoimaa ja turvallisuutta yhdessä kuntien ja kumppanien kanssa. 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Muutosajurit: Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Teknologian murros, erit. älykäs hyvinvointiteknologia Alustatalous ja palvelullistuminen Työn muutos Globalisaation uudet muodot Moninaistuvat elämäntavat ja arvot Eriarvoistuminen Kaupungistuminen Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus Ikääntyminen ja huoltosuhde ,7 milj. asukasta EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa

13 HYVINVOIVAT IHMISET JA KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Luomme asukas- ja asiakaskeskeisen toimintakulttuurin. Silloin myös palvelutarpeet voidaan ymmärtää asukkaat edellä ja asukkaiden kokonaistilanne huomioiden. Asukkaiden valinnanvapautta lisätään hallitusti ja metropolimaakunnan olosuhteisiin toimivalla tavalla. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta maakunnan ja sen palvelujärjestelmän kehittämisessä lisätään laajentamalla ja ottamalla käyttöön uusia yhteiskehittämisen ja vaikuttamisen muotoja. Panostamme äänestysaktiivisuuden nostamiseen maakuntavaaleissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja toteutamme asiaan liittyvää vaikuttavaa viestintää. Huolehdimme siitä, että metropolimaakunnan elinympäristö on asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä sekä uutta yritystoimintaa houkutteleva. Maakuntakonserni hakee alueellisen sillanrakentajan roolia ja panostaa eri toimijoiden yhteen tuomiseen sekä yhteistyön ja kumppanuuksien rakentamiseen.

14 ROHKEASTI UUDISTUVAT PALVELUT Panostamme riskiryhmien etsimiseen ja tunnistamiseen sekä ennaltaehkäisevyyteen kaikessa toiminnassamme. Kokeilemme, pilotoimme ja otamme käyttöön uusia palvelukonsepteja, joilla vähennetään raskaiden palveluiden tarvetta. Palvelujen integraatioon panostetaan erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ryhmässä. Erityisesti heille on varmistettava palvelukokonaisuuden eheys sekä yhdyspinnat kuntien palvelujen kanssa. Yhä useammin palvelu tuotetaan digitaalisena palveluna, etäpalveluna ja liikkuvana palveluna, jolloin paikkaan sidottu palvelu on asiakkaalle tarpeeton. Fyysistä palveluverkkoa ohjataan kestävin kulkumuodoin saavutettaviin keskuksiin (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset). Kaikki palvelujen tuottajat huolehtivat siitä, että A) palvelujen asiakaskokemus, B) henkilöstökokemus, C) tuottavuus ja D) vaikuttavuus kehittyvät kokonaisuutena ja yhtenäisin maakunnan määrittämin kriteerein. Maakunta edellyttää, että palveluntuottajat osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan. Uuden maakunnan palvelujärjestelmän ja alueellisen ekosysteemin kehittäminen, digitalisointi ja tieteellisten läpimurtojen aikaansaaminen edellyttää vahvaa TKIO-toimintaa (tutkimus, kehittäminen, innovaatiot & opetus). Siksi vahvistamme alueen TKIO-toiminnan tuloksellisuutta, yhteistyötä ja kumppanuuksia. TKIO-panostusten määrää on myös nostettava alueella. Tämä palvelee samalla myös koko Suomen kehitystä.

15 KESTÄVÄSTI KASVAVA METROPOLIALUE Edesautamme kansainvälisten investointien houkuttelemista alueelle. Osaavan työvoiman riittävyys turvataan ja kasvavan maahanmuuttajaväestön työllisyysasteen nostamiseen panostetaan. Luomme vahvan kansainvälisen alueellisen brändin (Helsinki Region) ja metropolimaakunnan dynamiikkaan perustuvan tunnettuuden ja identiteetin. Huolehdimme hyvästä kansainvälisestä ja digitaalisesta saavutettavuudesta. Alueen kasvua ohjataan kestävin ja älykkäin kulkumuodoin saavutettaviin keskuksiin (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset). Erilaisten keskusten vetovoimaa parannetaan kehittämällä niitä kunkin omiin vahvuuksiin perustuen. Tavoittelemme kestävää ja hiilineutraalia (2035) maakuntaa.

16 EDISTYKSELLINEN JOHTAMINEN JA KESTÄVÄN TALOUDEN URA Rakennamme yhtenäisen konsernin johtamisjärjestelmän, jolla luodaan pelisäännöt, toimintatavat ja puitteet hyvälle johtamiselle. Poliittisen ja ammatillisen johtamisen rooleista tehdään selkeät maakuntakonsernissa. Luomme oppivan ja uudistaen johdetun organisaation, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä. Huolehdimme järjestäjän hyvistä toimintaedellytyksistä ja toimivista työkaluista tuotannon ohjaamisessa. Luomme sote-palvelumarkkinat, jotka tuottavat hyvinvointi- ja terveyspoliittista arvoa. Kehittämme omistajapolitiikan ja markkina-analytiikan, jossa suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille tuottajille taataan samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijoille. Sitoudumme kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä (-2030). Se edellyttää matropolimaakunnan ominaispiirteiden ja kaupungistumisen vahvempaa tunnistamista valtion toimesta. Etenkin toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja tuloksellisuutta ja tuottavuutta kasvattavaan kehittämistyöhön (digitalisaatio, raskaiden palvelujen tarpeen vähentäminen ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt). Näin talouden kestävyys on mahdollista saavuttaa keskipitkällä tähtäyksellä ( ). Väestönkasvusta johtuvalle palvelutarpeen kasvulle sekä maakunnan uusille tehtäville on saatava rahoitusperiaatteen mukainen riittävä rahoitus. Valtion tulee vastata vuosien muutoskustannuksista. Vahvistetaan metropolimaakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa vaikuttamalla tulevaisuuden lainsäädäntöön ja valtion ohjauksen tasoon. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Edistetään maakunnallista verotusoikeutta, jonka tasaus on oikeudenmukainen metropolimaakunnalle.

17 HYVINVOIVAT JA TYYTYVÄISET IHMISET SEKÄ KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Mittarit: NEET-nuorten osuus ja alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus laskee Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista laskee Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin laskee Syöpäpotilaiden eloonjäämisennuste on EU:n kärkiluokkaa Asukkaiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin (THL). Sisäisen turvallisuuden tila maakunnassa (SM) Maakuntavaalien äänestysprosentti yli 60 % Palvelujen käyttäjätutkimukset ja -barometrit Osallisuuden sekä yhteiskehittämisen määrä ja laatu ROHKEASTI UUDISTUVAT PALVELUT Mittarit: Ennaltaehkäisyyn ja raskaiden palvelujen tarpeen vähentämiseen tähtäävien kokeilujen, pilottien ja uusien toimintamallien määrä, laatu ja tulokset Fyysisen palveluverkon kohdentuminen ja korvautuminen digitaalisella. Liikkuvien ja etäpalvelujen palvelujen määrän ja laadun kehittyminen. Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan kehittävä arviontitoiminta käynnistetty ja sen tulokset ja johtopäätökset Palvelujen asiakaskokemuksen, henkilöstökokemuksen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittyminen kokonaisuutena ja tuottajakohtaisesti TKI-toiminnan tuloksellisuuden ja kumppanuuksien arviointi. TKI-toiminnan rahoitus on 4,5 % maakunnan BKT:sta (2016 n. 3,6%). KESTÄVÄSTI HYVINVOIVAT KASVAVA JA TYYTYVÄISET METROPOLIALUE IHMISET SEKÄ Mittarit KUMPPANUUDET KESKIÖSSÄ Alueen kokonaistyöllisyysaste 79 % ja maahanmuuttajien työllisyysaste yli 70 % Brändin ja maineen arviointitutkimus Matkailijoiden yöpymiset Uudeltamaalta ja vertailualueilta (Eurostat Nuts2-alueittain) Lento-, laiva- ja junaliikenteen henkilömäärä ja tavarakuljetusten volyymi sekä digiverkkojen nopeuden kehittyminen Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää kasvaa ( %) (SAVU-saavutettavuustarkastelun mittarit). Asumisen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (HSY:n Hilma-laskenta koko maakunnan osalta) Uusiutuvan energian osuus sähkötuotannosta ja energiankulutuksesta (Energiateollisuus) EDISTYKSELLINEN JOHTAMINEN JA KESTÄVÄN TALOUDEN URA Mittarit Uudenlainen verkostomainen johtamisen kehittämisohjelma konseptoitu, suunniteltu ja käynnistetty ja sen tulosten arviointi. Johtamiskulttuurin arviointi ja johtamisen laatumittarit (ulkoinen arviointi sekä työhyvinvointikysely) Konsernin kannustejärjestelmä luotu ja sen toimivuuden arviointi Työnantajamaineen mittaaminen ja vertailu Työhyvinvointimittarit Helsinki-Uudenmaan erityispiirteiden, investointitarpeiden ja volyymien toteutuminen valtion rahoituksessa. Palvelujen tuottavuuskehityksen arviointi maakunnan tekemän uudistamistyön johdosta. Lisääntyvän itsehallinnon ja liikkumavaran arviointi, verotusoikeuden toteutuminen v. 20xx

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019-hanke Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen konserni 2. Itsehallintoyhteisö

Lisätiedot

Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet

Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet Metropolialueen köyhyys NYT oppimisverkosto 15.3.2019 Markus Pauni Strategia- ja kehitysjohtaja Kummassa maisemassa etenisimme mieluummin?

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan maakuntastrategialuonnoksen esittely Kuntajohtajakokous 31.1.2018 Markus Pauni Strategiajohtaja Johdanto: Luomme Helsinki-Uudenmaan maakuntastrategian V0 Lokakuussa

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Uudenmaan maakunnan strategia ja strateginen johtamisjärjestelmä LUONNOS 29.5.2018 Markus Pauni Hankejohtaja / strategia Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 12.3.2018 Markus Pauni Strategiajohtaja Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019-hanke Maakuntastrategia on: Selkeyttä

Lisätiedot

Tutkimus, kehittäminen ja opetus Tilannekatsaus Pirjo Marjamäki TKIO-ryhmän pj

Tutkimus, kehittäminen ja opetus Tilannekatsaus Pirjo Marjamäki TKIO-ryhmän pj Tutkimus, kehittäminen ja opetus Tilannekatsaus 25.1.2017 Pirjo Marjamäki TKIO-ryhmän pj Ryhmän kokoonpano ja tehtävät Tutkimusrahoitus Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta ja dekaani Hannu Nieminen Tutkimusstrategia

Lisätiedot

Uudenmaan brändi (Yrittäjäfoorumi) Tero Manninen, hankejohtaja

Uudenmaan brändi (Yrittäjäfoorumi) Tero Manninen, hankejohtaja Uudenmaan brändi (Yrittäjäfoorumi) Tero Manninen, hankejohtaja 12.4.2018 Mitä brändiin kuuluu? Brändi-identiteetin sielu: strategia ja arvot. Brändin sielu syntyy aina organisaation sisällä. Tunnistettavuus,

Lisätiedot

Uuden maakunnan valmistelun askeleet sekä visio ja strategia Maakuntaparlamenti

Uuden maakunnan valmistelun askeleet sekä visio ja strategia Maakuntaparlamenti Uuden maakunnan valmistelun askeleet sekä visio ja strategia Maakuntaparlamenti 23.11.2017 Markus Sovala, muutosjohtaja, Uusimaa2019-hanke Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja, Uusimaa2019-hanke Markus Pauni,

Lisätiedot

Maakuntastrategialuonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu sen viimeistelystä

Maakuntastrategialuonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu sen viimeistelystä Maakuntahallitus 7 12.02.2018 Maakuntahallitus 45 26.03.2018 Maakuntastrategialuonnoksen käsittely ja lähetekeskustelu sen viimeistelystä 4/00.00.00/2018 MHS 12.02.2018 7 Tiivistelmä Lokakuussa 2017 käynnistyneessä

Lisätiedot

Palvelustrategian valmistelu

Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys

Lisätiedot

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Päätösseminaari Pirjo Ståhle Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta

Lisätiedot

Uudenmaan talouden näkymiä

Uudenmaan talouden näkymiä Uudenmaan talouden näkymiä 31.1.2018 Markus Syrjänen Taloushankkeen tilannekatsaus 31.1.2018 - projektien käynnistetty Projektoitu Projektointi käynnissä Projektoimatta Budjettijohtaja Tori-ICT 1. Talouspalvelut

Lisätiedot

Maakunnan vastuu alueensa elinvoimasta ja työllisyydestä Case Uusimaa

Maakunnan vastuu alueensa elinvoimasta ja työllisyydestä Case Uusimaa Maakunnan vastuu alueensa elinvoimasta ja työllisyydestä Case Uusimaa Markus Sovala, muutosjohtaja 0406646091 markus.sovala@uusimaa2019.fi Keilaniemi 14.2.2018 #Uusimaa2019 Uudenmaan maakunnan nykyiset

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen. Uudenmaan maakunnan valmisteluvaiheen strategia

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen. Uudenmaan maakunnan valmisteluvaiheen strategia Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Uudenmaan maakunnan valmisteluvaiheen strategia 2018-2019 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen konserni 2. Itsehallinto- ja edunvalvontayhteisö

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakunnan strategia LUONNOS 29.5.2018 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Julkishallinnollinen konserni 2. Itsehallinto- ja edunvalvontayhteisö maantieteellisesti

Lisätiedot

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Sote-järjestäjä ohjaajana ja valvojana Riskien tunnistaminen ja arviointi Palveluntuottajien

Lisätiedot

Uudenmaan talouden näkymiä

Uudenmaan talouden näkymiä Uudenmaan talouden näkymiä 6.2.2018 Markus Syrjänen Taloushankkeen tilannekatsaus 31.1.2018 - projektien käynnistetty Projektoitu Projektointi käynnissä Projektoimatta Budjettijohtaja Tori-ICT 1. Talouspalvelut

Lisätiedot

Maakunnan TKI-politiikkaohjelman valmistelu Yrittäjäfoorumi

Maakunnan TKI-politiikkaohjelman valmistelu Yrittäjäfoorumi Maakunnan TKI-politiikkaohjelman valmistelu Yrittäjäfoorumi 11.10.2018 Markus Pauni Strategiajohtaja Uusimaa2019 Mistä on kyse? Valmistellaan Uudenmaan maakunnan tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa

Lisätiedot

Valmisteluvaiheen ( ) maakuntastrategian hyväksyntä 4/ /2018 MHS

Valmisteluvaiheen ( ) maakuntastrategian hyväksyntä 4/ /2018 MHS Maakuntahallitus 7 12.02.2018 Maakuntahallitus 45 26.03.2018 Maakuntahallitus 121 04.06.2018 Valmisteluvaiheen (2018-2019) maakuntastrategian hyväksyntä 4/00.00.00/2018 MHS 12.02.2018 7 Tiivistelmä Lokakuussa

Lisätiedot

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Kuntajohtajat 28.3.2018 Mitä on sote-viranomaistoiminta? Viranomaistehtävillä tarkoitetaan erityisesti

Lisätiedot

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE 17.4.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ MAAKUNNAN VALMISTELU 2030 VISIO 2020-2030 KÄRKITAVOITTEET Euroopan paras alue

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 25.4.2018 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 25.4.2018 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien

Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Turvallinen siirtymä rohkea uudistumien Uudenmaan maakuntastrategia LUONNOS 25.4.2018 Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1. Rajoitetusti itsehallinnollinen maantieteellinen alue. 2. Alueellinen palveluekosysteemi

Lisätiedot

LIITE 2: Maakuntastrategian vision, painopistealueiden ja strategisten tavoitteiden tarkemmat kuvaukset

LIITE 2: Maakuntastrategian vision, painopistealueiden ja strategisten tavoitteiden tarkemmat kuvaukset LIITE 2: Maakuntastrategian vision, painopistealueiden ja strategisten tavoitteiden tarkemmat kuvaukset Visio: Vuonna 2030 Uusimaa on Euroopan paras alue elää ja toimia. Työskentelemme sen eteen, että

Lisätiedot

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa Mikko Komulainen Työnjako kunta-maakunta-valtio maanantaina 12. kesäkuu 2017 2 Osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa

Lisätiedot

Uusimaa 2.0 Roadshow 2018 Länsi-Uusimaa. Lauri Kuukasjärvi

Uusimaa 2.0 Roadshow 2018 Länsi-Uusimaa. Lauri Kuukasjärvi Uusimaa 2.0 Roadshow 2018 Länsi-Uusimaa Lauri Kuukasjärvi 8.5.2017 Maakunnan kehittämisen malli Uusimaa-ohjelma 2.0 Mikä on Uusimaa-ohjelma 2.0? Maakuntaohjelma 2018 2021 Maakunnan visio ja strategiset

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus Asko Peltola 17.4.2018 1 Maakunta- ja sote-uudistusvalmistelu 4 / 2018 Etelä-Pohjanmaan palvelurakenteen selvitystyö seminaari pidetty 27.3. SOTEMAKU-valmistelun

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8. HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla hanke HYMY-workshop Tampereella 31.8.2018 Tero Piippo HYVINVOINNIN SEURAAVA ERÄ - Ihanteet, visio ja

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen vaiheet

Sote- ja maakuntauudistuksen vaiheet Sote- ja maakuntauudistuksen vaiheet ESIVALMISTELU VÄLIAIKAISHALLINTO KÄYNNISTYMINEN TOIMINTA ALKAA 1.12.2016 n. 09/2017 tai kunnes lakipaketti astuu voimaan Uudenmaan liiton alaisena projektina n. 10/2017-03/2018

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Järjestö verkostojen verkosto. Helsinki Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Järjestö verkostojen verkosto. Helsinki Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi Järjestö 2.0 - verkostojen verkosto Helsinki 10.8.2017 Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi Muutos haastaa myös järjestöt Rakenne- ja rahoitusuudistus Toimiva työnja vastuunjako Asiakkaan valinnanvapaus

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot

Perustehtävä ja arvot Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma 19.2.2018 Järjestämissuunnitelman sisältö Järjestämissuunnitelma laaditaan Maakuntien järjestäminen valtakunnallisen valmisteluryhmän laatiman järjestämisen

Lisätiedot

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,

Lisätiedot

Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien hallinnon johtajien yhteisseminaari

Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien hallinnon johtajien yhteisseminaari Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien hallinnon johtajien yhteisseminaari 1.6.2018 Ajankohtaista rahoituksesta Poimintoja simuloinnista ja siirtolaskelmista Uusimaa 2019 hankejohtaja, rahoitus Ilari Soosalu

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4.

Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA Toimialajohtaja, Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 27.4. Asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Juha Jolkkonen Erikoislääkäri, EMBA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä

Lisätiedot

Sote liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus

Sote liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus Sote liikelaitoksen alustavan toimintamallin ja rakenteiden kuvaus Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen SJR 26.10.2018 Sote-liikelaitos hankejohtajat Mira Uunimäki Uudenmaan sote-liikelaitoksen toimintaa

Lisätiedot

Rohkeasti aikaansa edellä

Rohkeasti aikaansa edellä Älykkään teknologian llmastonmuutos ja luonnonvarojen Ääripäiden korostuminen Jyväskylä on ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki 1. Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina Hallintovaliokunta perjantai 13.04.2018 HE 16/2018 vp / Asiantuntijapyyntö Pentti Itkonen

Lisätiedot

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat

Lisätiedot

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Elinvoimaa monialaisista maakunnista Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla

Lisätiedot

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida MIKSI MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS TEHDÄÄN? KUVA: Eeva Mäkinen Lapin materiaalipankki Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida Tasa-arvo

Lisätiedot

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa?

Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa? Mitä uusi Sote tarjoaa palveluntuottajille maakunnassa? Soteuttamo 2.0 25.10.2018 Sote-järjestämisen muutosjohtaja Eija Kellokoski-Kari #meidänkeskipohjanmaa 29.10.2018 Maakunnallinen näkökulma 1 Syntyykö

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta Pentti Itkonen Yleiskuva - Laskevat megatrendit Poliittishallinnollinen ohjausjärjestelmä Tähän asti hallitseva megatrendi Ei

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki

HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki HE 15/2017/Hyvinkään kaupunki 19.4.2017 Pirjo Laitinen-Parkkonen Sosiaali- ja terveysjohtaja, johtajaylilääkäri, Hyvinkään kaupunki Hankejohtaja/Keski-Uudenmaan sotehanke ja Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU

Lisätiedot

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen Pyhärannan strategia 2017-2021 (strategiatoimikunnan esitys 15.5.2017 kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle) Pyhäranta Asukkaita 2100 + 1000 Ihode Reila Rohdainen

Lisätiedot

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Uudenmaan maakunnan valmisteluvaiheen strategia 2018-2019 Järjestöt maakunnan kumppaneina Maakunta järjestöjen kumppanina Mikä maakunta on tulevaisuudessa? 1.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 11.1.2018 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen Maakunnan järjestämisvastuu (HE

Lisätiedot

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida Miten

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025 8.12.2008 Sisältö 1. Toimintaympäristön ja kasvun vaatimat muutokset 2. Sipoo 2025 yhteinen tavoite 3. SOSTER strategian päämäärä 4. Strategiaperusta, arvot 5.

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan

Lisätiedot

Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.

Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät

Lisätiedot

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!

Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot