Tutkimus, kehittäminen ja opetus Tilannekatsaus Pirjo Marjamäki TKIO-ryhmän pj

Transkriptio

1 Tutkimus, kehittäminen ja opetus Tilannekatsaus Pirjo Marjamäki TKIO-ryhmän pj

2 Ryhmän kokoonpano ja tehtävät Tutkimusrahoitus Tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta ja dekaani Hannu Nieminen Tutkimusstrategia dekaani Risto Renkonen ja hyvinvointipalvelujen prof. Marketta Rajavaara Opetus rehtori Riitta Konkola ja prof. Minna Kaila Alueellinen kehittäminen prof. Pirjo Ståhle Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen toimitusjohtaja Torbjörn Stoor

3 TKIO-toimintaa ohjaavat Strategiset linjaukset lähtevät maakuntastrategiasta ja tarkentuvat palvelustrategiassa

4 1. Hyvinvoivat ja tyytyväiset ihmiset keskiössä Tavoitteet: Luodaan asukas- ja asiakaskeskeinen toimintakulttuuri kaikessa maakunnan toiminnassa, jolloin palvelutarpeet ymmärretään asiakkaan kokonaistilanne huomioiden. Panostetaan riskiryhmien etsimiseen ja tunnistamiseen sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kaikessa toiminnassa. Sote-palvelujen integraatioon panostetaan erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ryhmässä. Heille on varmistettava palvelukokonaisuuden toimivuus sekä yhdyspinnat kuntien palvelujen kanssa. Varmistetaan vähän tai satunnaisesti sote-palveluita tarvitsevien ihmisten palvelujen laadukkuus, ennaltaehkäisevyys sekä yhteys kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Huolehditaan siitä, että metropolimaakunnan elinympäristö on asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä sekä uutta yritystoimintaa houkutteleva. Asukkaiden valinnanvapautta lisätään hallitusti ja Helsinki-Uudenmaan olosuhteisiin toimivalla tavalla. Huolehditaan äänestysaktiivisuudesta maakuntavaaleissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja toteutetaan asiaan liittyvää vaikuttavaa viestintää. Ihmisten osallisuutta maakunnan ja sen palvelujärjestelmän kehittämisessä lisätään. Mittarit: Yhtenäinen asiakkaiden segmentointi ja asiakkuuksien johtamisen periaatteet käytössä Syrjäytymisuhassa olevat nuoret: NEET-nuorten osuus ja alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus laskee Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18- vuotiaista laskee Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin laskee Syöpäpotilaiden eloonjäämisennuste on EU:n kärkiluokkaa Asukkaiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä asuinalueensa olosuhteisiin (THL). Sisäisen turvallisuuden tila maakunnassa (SM) Maakuntavaalien äänestysprosentti yli 60 % Osallisuuden sekä yhteiskehittämisen määrä ja laatu Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

5 2. Uudistuvat palvelut ja toimivat kumppanuudet Tavoitteet: Vahvistetaan sisäisten ja ulkoisten kumppanuuksien rakentamista kaikessa toiminnassa. Kokeillaan, pilotoidaan ja otetaan käyttöön uusia palvelukonsepteja, joilla vähennetään raskaampien palveluiden tarvetta. Yhä useammin palvelu tuotetaan digitaalisena palveluna, etäpalveluna ja liikkuvana palveluna, jolloin paikkaan sidottu palvelu on asiakkaalle tarpeeton. Fyysistä palveluverkkoa ohjataan kestävin kulkumuodoin saavutettaviin keskuksiin (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset). Huolehditaan järjestäjän hyvistä toimintaedellytyksistä ja toimivista työkaluista tuotannon ohjaamisessa. Kaikki palvelujen tuottajat huolehtivat siitä, että 1) palvelujen asiakaskokemus, 2) henkilöstökokemus, 3) tuottavuus ja 4) vaikuttavuus kehittyvät kokonaisuutena ja yhtenäisin maakunnan määrittämin kriteerein. Vahvistetaan TKI-toiminnan tuloksellisuutta palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Nostetaan TKI-panostusten määrää uuden maakunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseksi ja digitalisoimiseksi sekä tieteellisten läpimurtojen aikaansaamiseksi. Maakunta edellyttää, että palveluntuottajat osallistuvat palvelujärjestelmän kehittämistoimintaan. Huolehditaan huippuluokan varautumisesta ja turvallisuudesta ja sen koordinaatiosta panostaen erityisesti eri toimijoiden välisen yhteistyön toimivuuteen. Mittarit: Maakunnan sisäisten ja ulkoisten kumppanuuksien kehittymisen arviointitutkimus Ennaltaehkäisyyn ja raskaiden palvelujen tarpeen vähentämiseen tähtäävien kokeilujen, pilottien ja uusien toimintamallien määrä, laatu ja tulokset Fyysisen palveluverkon kohdentuminen ja korvautuminen digitaalisella. Liikkuvien ja etäpalvelujen palvelujen määrän ja laadun kehittyminen. Järjestäjä-tuottaja-toimintatavan kehittävä arviontitoiminta käynnissä ja sen tulokset ja johtopäätökset Palvelujen asiakaskokemuksen, henkilöstökokemuksen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittyminen kokonaisuutena ja tuottajakohtaisesti TKI-toiminnan tuloksellisuuden ja kumppanuuksien arviointi. TKI-toiminnan rahoitus on 4,5 % maakunnan BKT:sta (2016 n. 3,6%). Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

6 3. Kestävästi kasvava metropolialue Tavoitteet Edesautetaan kansainvälisten investointien houkuttelemista alueelle. Osaavan työvoiman riittävyys turvataan ja kasvavan maahanmuuttajaväestön työllisyysasteen nostamiseen panostetaan. Panostuksia TKI-rahoitukseen lisätään ja TKIkumppanuusverkostojen toimivuutta parannetaan entisestään. Luodaan vahva kansainvälinen brändi (Helsinki Region) ja vahvistuva tunnettuus ja identiteetti (Helsinki- Uudenmaan metropolimaakunta) Huolehditaan hyvästä kansainvälisestä ja digitaalisesta saavutettavuudesta Kasvua ohjataan kestävin ja älykkäin kulkumuodoin saavutettaviin keskuksiin. (pääkaupunkiseutu, pääradan asemanseutu, joukkoliikenteen solmukohdat ja seutukeskukset). Erilaisten keskusten vetovoimaa parannetaan kehittämällä niitä kunkin omiin vahvuuksiin perustuen. Kestävä ja hiilineutraali (2035) maakunta Mittarit Alueen kokonaistyöllisyysaste 79 % ja maahanmuuttajien työllisyysaste yli 70 % TKI-toiminnan rahoitus on 4,5 % BKT:sta (taso 2016 n. 3,6 %) Brändin ja maineen arviointitutkimus Matkailijoiden yöpymiset Uudeltamaalta ja vertailualueilta (Eurostat Nuts2-alueittain) Lento-, laiva- ja junaliikenteen henkilömäärä ja tavarakuljetusten volyymi sekä digiverkkojen nopeuden kehittyminen Joukkoliikenteellä saavutettavilla alueilla (SAVU I-IV vyöhykkeet) asuvien uusmaalaisten määrää kasvaa ( %) (SAVUsaavutettavuustarkastelun mittarit). Hiilineutraali Helsinki-Uusimaa -tiekartan toteutumisen seuranta Asumisen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (HSY:n Hilmalaskenta koko maakunnan osalta) Uusiutuvan energian osuus sähkötuotannosta ja energiankulutuksesta (Energiateollisuus) Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen

7 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Tavoitteet Luodaan vahva rooli ja käytänteet maakuntavaltuuston ja hallituksen strategiselle roolille. Poliittisen ja ammatillisen johtamisen rooleista tehdään selkeät maakuntakonsernissa. Luodaan yhtenäinen konsernin johtamisjärjestelmä, jolla luodaan pelisäännöt, toimintatavat ja puitteet hyvälle johtamiselle. Synnytetään oppiva ja uudistaen johdettu organisaatio, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä Luodaan sote-palvelumarkkinat, jotka tuottavat hyvinvointi- ja terveyspoliittista arvoa. Varmistetaan palvelujärjestelmän kehittäminen oman palvelutuotannon riittävän vahvan roolin avulla. Luodaan omistajapolitiikka ja markkina-analytiikka, jossa suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille tuottajille taataan samat kilpailuedellytykset kuin kilpailijoille. Sitoudutaan kestävyysvajeen kuromiseen pitkällä tähtäyksellä: Maakunnan toiminnan ensimmäisinä vuosina tarvitaan investointeja tuottavuutta lisäävään kehittämistyöhön (digitalisaatio ja toimintojen yhdistämisen synergiahyödyt), jotta talouden kestävyys voidaan varmistaa keskipitkällä tähtäyksellä ( ). Lyhyellä tähtäyksellä vuosille palvelutarpeen kasvulle on saatava rahoitusperiaatteen mukainen riittävä rahoitus. Valtion tulee vastata vuosien muutoskustannuksista. Vahvistetaan metropolimaakunnan itsehallinnollista asemaa ja omaa liikkumavaraa vaikuttamalla tulevaisuuden lainsäädäntöön ja valtion ohjauksen tasoon. Näin palvelut voidaan järjestää parhaalla tavalla alueen olosuhteet huomioiden. Edistetään maakunnallista verotusoikeutta, jonka tasaus on oikeudenmukainen metropolimaakunnalle. Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Mittarit Uudenlainen verkostomainen johtamisen kehittämisohjelma konseptoitu, suunniteltu ja käynnistetty ja sen tulosten arviointi. Johtamiskulttuurin arviointi ja johtamisen laatumittarit (ulkoinen arviointi sekä työhyvinvointikysely) Kannustejärjestelmä luotu ja sen toimivuuden arviointi Työnantajamaineen mittaaminen ja vertailu Työhyvinvointimittarit Helsinki-Uudenmaan erityispiirteiden, investointitarpeiden ja volyymien toteutuminen valtion rahoituksessa. Palvelujen tuottavuuskehityksen arviointi maakunnan tekemän uudistamistyön johdosta. Lisääntyvän itsehallinnon ja liikkumavaran arviointi, verotusoikeuden toteutuminen v. 20xx

8 Missä mennään Tutkimusrahoitus Tutkimuksen rahoitus: nostetaan esiin Uudenmaan ja VM:n budjettisimulaatiossa. Tavoitteena tehdä näkyväksi todelliset kustannukset ja valtion korvamerkityn tutkimusrahoituksen voimakkaasti supistunut rooli. Valtion tutkimusrahoitus kattaa nykyisin enää pienen osan Hus:n käyttämästä tutkimusrahoituksesta. VTR n 7 milj. euroa, Hus:n oma budjettirahoitus 14 milj. euroa, HYKS-instituutin kautta kulkeva tutkimusrahoitus 9 milj. euroa ja lisäksi osana potilaskohtaista kuntalaskutusta kerätään rahoitusta vuosittain n 70 milj. euroa (yhteensä n 100 milj. euroa). Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutusbudjetti Meilahdessa on toiset 100 milj. euroa vuosittain Pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat sosiaalityön käytäntötutkimusta ja opetusta vuosittain euroa Uudenmaan alueen ammattikorkeakoulut käyttivät vuonna 2017 sote-tutkimukseen 9 milj. euroa. Rahoitus tulee monista eri ulkopuolisista lähteistä.

9 Missä mennään: Tutkimusstrategia Voisi tarkoittaa, miten Uudenmaan maakunta rahoittaa, järjestää ja toteuttaa tutkimusta, turvaa tutkimusedellytyksiä, mm tutkimusaineistot, tutkimusluvat, toimitilat, yhteisvirat jne. toimii yhteistyössä tutkimus- ja koulutustahojen kanssa tukee tutkimustiedon hyödyntämistä

10 Tutkimuksen strategiset toimijat Uudellamaalla Helsingin yliopisto (lääketiet.tdk, valtiotiet.tdk, muut), Aalto-yliopisto Ammattikorkeakoulut: Arcada, Diak, Laurea, Metropolia, Novia, Haaga- Helia, Humak HUS Sote-keskukset, sekä julkiset että yksityiset Sote-järjestöt, joilla tutkimustoimintaa Yksityiset Sote-tuottajat, joilla tutkimustoimintaa Sektoritutkimuslaitokset: THL, TTL, VATT, VTT, Kelan tutkimus, ETK Tutkimusta rahoittavat tahot; Suomen Akatemia, EU yms ja säätiöt 26 kuntaa, mm ennaltaehkäisy jää tänne Maakunnan liikelaitos Maakuntajärjestäjä Sote-yhteistyöalue?

11 Missä mennään: Kehittäminen Taustalla on sote-lain 36 Alueellinen kehittämistoiminta Päähuomio ollut kehittämistoiminnan määrittelyssä, strategisissa lähtökohdissa ja järjestäjän ja tuottajien erilaisten roolien hahmottamisessa Kehittäminen tarkoittaa kolmea asiaa tuotanto- ja kustannustehokuuden lisäämistä (mekaaninen toimintalogiikka) Palvelun laadun jatkuvaa parantamista (orgaaninen toimintalogiikka) Teknologian ja toimintatapojen radikaalia uudistamista (dynaaminen toimintalogiikka) Kaikkia näitä tarvitaan, jokaisella on oma toimintalogiikkansa ja jokainen niistä vaatii erilaista ohjausta Ruotsinkielisten palvelujen kehittäminen on saatu organisoitua valtakunnallisesti

12 Strategiset lähtökohdat 2/4 Kaikkiin palveluiden tuottamiseen on liitettävä kehittämisvastuu. Jokainen palveluntuottaja on kiinnostunut oman palvelunsa kehittämisestä mutta koko maakunnan palvelujen kehitys ei yksittäistä palveluntuottajaa kiinnosta. Kokonaisuutta kehittävä systeeminen näkökulma on elintärkeä. Se, miten kehittämistoimintaa kokonaisuutena ohjataan, ratkaisee viime kädessä palvelujen toimivuuden. On tärkeää, että maakunnassa jokainen palveluntuottaja osallistuu koko palvelusysteemin kehittämiseen. Kun maakunta järjestäjänä tekee kaikkien palveluntuottajien kanssa sopimukset, niihin tulee sisältyä tuottajan vastuu sellaisista kehittämispanostuksista, jotka edistävät koko palvelusysteemiä, ei ainoastaan omaa liiketoimintaa.

13 Strategiset lähtökohdat 3/4 Teknisten ja sosiaalisten järjestelmien on tuettava kansalaisten osallistumista. Palveluntuotanto kehittyy helposti suljetuksi järjestelmäksi, joihin tavallisten kansalaisten on mahdoton päästä mukaan. On kehitettävä sellaisia nettipohjaisia alustoja, joiden kautta kansalaiset voivat esittää näkemyksiään SEKÄ niihin liittyviä sosiaalisia ja avoimen innovoinnin käytäntöjä, joiden avulla kansalaisten panosta voidaan systemaattisesti hyödyntää palvelujen kehittämisessä.

14 Missä mennään: Opetus Tehdään mm sitä taustatyötä, joka tarvitaan koulutuskorvausten maksamista varten Korvausten maksamisen edellytyksenä on koulutussopimus - Lain edellyttämä uusi asiakirja - tehdään yhteistyöalueen maakuntien ja koulutusta antavien yliopistojen kesken ( 38) Kartoitetaan osaamistarpeiden muutoksia ja vaikutuksia koulutukseen Työtapana ollut laajat kaikille oppiaineille yhteiset työpajat (11.12, 12.3), joissa kartoitettu nykytilannetta ja visioitu tulevaisuutta. Valtion koulutuskorvaukset HUS on käynnistänyt tutkimuksen koskien terveydenhuollon ammattihenkilöiden opetuksesta aiheutuvien todellisten kustannusten selvittämiseksi. Kunnat/ky ovat maksaneet osan koulutuskustannuksista, mutta tulevaisuudessa tulevat samasta kukkarosta. Koulutuskorvausta voivat saada myös yksityiset tuottajat Koulutuskorvauksen piiriin tulee myös sosiaalityön opetus Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat nostaneet esiin opetuksen rahoitukseen liittyvät epäkohdat - tavoitteena että Uusimaa ottaisi tämän esiin osana muuta maakunnan edunvalvontaa. Valtio ei rahoita amk-opiskelijoiden käytännön harjoittelua

15 Uudenmaan TKI-toiminnan johtamisjärjestelmä Tehdään osana maakunnan strategiatyötä (Markus Pauni) hyödyntäen ulkopuolista asiantuntemusta Koskee koko maakunnan toimialaa, sote yksi osa sitä Kartoitetaan kuntien ja kuntayhtymien nykyiset tavata hallita TKI-toimintaa Luodaan maakunnalle TKI-salkkurakenne ja pelisäännöt salkkujen hallinnoimiseen Kysymyksessä geneerinen malli joka soveltuu niin ICThankkeisiin kuin muihin Toteutetaan helmi-kesäkuussa, hyödynnetään ideoinnissa myös TKIO-johtoryhmää ja sen verkostoja

16 Seuraavat etapit Täsmennetään tutkimusohjelman/tai strategian rooliamaakunnan strategiatyössä Edetään tutkimusrahoituksen osalta sen palautteen pohjalta, jonka saamme vm:n kanssa käytävissä neuvotteluissa Koulutuskorvausten osalta tarkennetaan kuvaa, pyritään vaikuttamaan rahoitukseen Lähdetään valmistelemaan palvelustrategiaa vahvalla kehittämisotteella: Palvelujärjestelmän kehittämisohjelma Kehitellään eteenpäin ajatusta sitä, minkälaisia kehittämistoimintaa koskevia velvoitteita tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin kirjataan Laajennetaan työskentelyä koskemaan koko YTA-aluetta? tiivistetään hankejohtajien (ml liikelaitos) yhteistyötä TKIOohjauksessa