Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen tilastot

Transkriptio

1 tilastot (9) Sisällysluettelo Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen tilastot 1 Vakuutusmaksutulo 2 Luottotappiot 2 Korvaukset 3 Liikekulut 5 Vastuuvelka 6 Ammattitaudit 7 Tilastolähteet 9 Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen tilastot Seuraavassa esitetään tilastoja vakuutusyhtiöiden yhteenlasketuista tiedoista. Tarkastelussa ovat mukana suomalaiset vakuutusyhtiöt. Lisäksi maksutuloa käsittelevissä tilastoissa on huomioitu yhden ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön 1, joka harjoittaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutustoimintaa palvelujen vapaana tarjontana, maksutulo (vuodelta 1 ETA-vakuutusyhtiön, joka harjoittaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutustoimintaa palvelujen vapaana tarjontana, tiedot vuodelta 216 koskevat Protector Forsikring ASA:ta. 216) ja yhden Suomessa toimineen ETA-vakuutusyhtiön sivuliikkeen 2 maksutulo (vuosilta ). Tilastot on esitetty bruttoluvuista eli luvuista ei ole vähennetty jälleenvakuuttajan osuutta. Kuvioiden ja taulukoiden otsikoissa on kerrottu, miltä Excel- tiedoston taulukko, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus välilehdeltä esitetty tieto on saatavilla numeerisessa muodossa. 2 Vuosien osalta ETA-vakuutusyhtiön sivuliikkeen tiedot koskevat Tryg Forsikring A/S Suomen sivuliikkeen tietoja. Taulukko 1. Vakuutusmaksun muodostuminen Vakuutusmaksutulo 585,3 586,3 554,7 537,7 584,4 619,4 617,7 588,9 599,8 567,3 Jakojärjestelmä 96,7 94,7 92,2 15,2 12,9 111,2 95,9 18,3 11,3 117,6 Luottotappiot 4,3 4, 7,4 6,3 6,6 7,9 8,3 7,5 7,2 5, Työsuojelumaksu 1,5 1,3 9,7 9,6 1,7 1,9 1,5 1, 1,1 9,8 Yhteensä 696,9 695,3 664, 658,8 722,5 749,4 732,3 714,7 727,4 699,6

2 tilastot (9) Vakuutusmaksutulo Vakuutuksenottajilta veloitettu vakuutusmaksu sisältää eriä, joita ei lueta vakuutusyhtiön tilinpäätöksen mukaiseen maksutuloon. Tällaisia eriä ovat luottotappiot, työsuojelumaksu sekä jakojärjestelmämaksu. Näistä siirtotuloksi luokiteltavia eriä ovat työsuojelumaksu ja jakojärjestelmämaksu, sillä vakuutusyhtiön tulee tilittää nämä maksut edelleen Työsuojelurahastolle ja Tapaturmavakuutuskeskukselle. Taulukossa 1 ja kuviossa 1 esitetään vakuutuksenottajilta kerätyn maksun muodostuminen. Siirtotulojen osuus koko maksusta oli viime vuonna noin 18 prosenttia. Kuvio 1. Maksun muodostuminen Luottotappiot Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on työnantajalle pakollinen vakuutus. Lisäksi lain mukaan vakuutusyhtiö ei voi kieltäytyä antamasta tai pitämästä voimassa siltä haettua vakuutusta. Tämän vuoksi on tärkeää seurata myös luottotappioiden määrän kehitystä. Työnantajien taloudelliset vaikeudet näkyvät yleensä luottotappioiden lisääntymisenä. Kuviossa 4 esitetään luottotappioiden kehitys tarkastelujaksolla vakuutustyypeittäin. Kuvio 2. Vakuutusmaksutulon jakauma taulustomaksut erikoismaksut Vapaaehtoinen työaika (TyTaL 24 ja 26 luku) Vapaa-aika (TyTaL 25 luku) Vakuutusmaksutulo Jakojärjestelmä Luottotappiot Työsuojelumaksu Taulukko 2. Vakuutusmaksutulon muodostuminen vakuutustyypeittäin taulustomaksut erikoismaksut Vapaaehtoinen työaika (TyTaL 24 ja 26 luku) Vapaa-aika (TyTaL 25 luku) 194,1 192,8 177,8 171,4 195,9 215,3 27,6 191,3 188,3 181,2 31,5 36,5 289,8 28,3 296,4 36,1 32,1 285,4 296,1 273,5 39,1 42,8 42,1 43,5 4,2 43,2 53,9 55,5 55,1 54,1 41,6 44,1 44,9 42,6 51,8 54,7 54,1 56,7 6,3 58,5 Yhteensä 585,3 586,3 554,7 537,7 584,4 619,4 617,7 588,9 599,8 567,3

3 tilastot (9) Korvaukset Korvaukset on jaettu ohimeneviin 3, pysyviin ja muihin korvauksiin. Ohimenevät korvaukset muodostuvat lähes kokonaan päiväraha- ja sairaanhoitokorvauksista. Pysyvistä korvauksista merkittävimmän osan muodostavat lopullisesti vahvistetut ja väliaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Muut korvaukset ovat jakojärjestelmän piiriin kuuluvia korvauksia, poolikorvauksia tai korvauksia joita ei muuten voida luokitella ohimeneviksi tai pysyviksi korvauksiksi. Näistä pääosan muodostavat jakojärjestelmäkorvaukset. Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty maksetut bruttovahinkokorvaukset sekä bruttovahinkokorvausten jakauma. Kuvioissa 7 ja 8 esitetään ohimenevien ja pysyvien bruttovahinkokorvausten jakaumat. Kuviossa 7 uutena tietona vuodelta 216 on kuntoutusraha, joka on maksettu vuoden aikana vahinkopäivästä lukien. Kuviossa 8 uutena tietona on kuntoutusraha, joka on maksettu vahinkopäivän vuosipäivän jälkeen. Kuviossa 9 on esitetty jakojärjestelmäkorvausten erien kehitys. Kolme suurinta erää ovat omina osuuksinaan ja loput jakojärjestelmäkorvausten erät 4 esitetään yhteenlaskettuna. Kuvio 4. Luottotappiot prosentteina vakuutusmaksutulosta (VJ12) 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 Kuvio 3. Vakuutusmaksutulo, taulustomaksut erikoismaksut Vapaaehtoinen työaika (TyTaL 24 ja 26 luku) Vapaa-aika (TyTaL 25 luku) Yhteensä taulustomaksut erikoismaksut Vapaaehtoinen työaika (TyTaL 24 ja 26 luku) Vapaa-aika (TyTaL 25 luku) 3 Ohimeneviä korvauksia ovat työtapaturma- ja ammattitautilain 8 luvussa tarkoitetut sairaanhoidon korvaukset sekä sairaanhoidon kustannuksista maksetut täyskustannusmaksut lukuun ottamatta korvausta 37 :n 1 momentin 3 kohdan mukaisesta sairaanhoitona annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja tämän kustannuksista maksettuja täyskustannusmaksuja, 5 :n mukaiset korvaukset matka- ja majoituskuluista lukuun ottamatta sairaanhoitona annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta aiheutuneita matka- ja majoituskuluja, 53 :n mukainen korvaus kodinhoidon lisäkustannuksista, 54 :n mukainen korvaus esinevahingoista, 56 :n mukainen päiväraha sekä 69 ja 92 :n mukainen kuntoutusraha, jota maksetaan vuoden aikana vahinkopäivästä lukien Kuvio 5. Maksetut bruttovahinkokorvaukset (VJ13) Ohimenevät Pysyvät Muut 4 Kuvion 9 muut jakojärjestelmäkorvausten erät pitää sisällään TVK:lle aiheutuneet korvauskustannukset, korvaukset pitkän latenssiajan ammattitaudista, korvaukset pitkän latenssiajan ammattitautiepäilystä, korvaukset suurvahingoista, miehille maksettava haittarahan kertakorvauksen lisäkorvaus sekä tapaturmaeläkkeiden perusmäärien kertakorotukset.

4 tilastot (9) Tilinpäätöksen mukaisiin maksettuihin korvauksiin sisältyy myös korvaustoiminnan hoitokuluja. Tällaisia ovat mm. vahingon, eläkehakemuksen ym. vakuutustapahtuman rekisteröinti ja käsittely sekä korvaus/eläkepäätöksen laatiminen ja maksaminen. Korvaustoiminnan kuluihin sisällytetään myös osuudet Tapaturmavakuutuskeskuksen työtapaturma- ja ammattitautilain 213 :n mukaisista korvaustoiminnan hoito- Kuvio 6. Bruttovahinkokorvausten jakauma (VJ13) Ohimenevät Pysyvät Muut Sairaanhoito Päivärahat Kuntoutusraha (maksettu vuoden aikana vahinkopäivästä lukien) Kuvio 7. Ohimenevien bruttovahinkokorvausten jakauma (VJ13) Muut ohimenevät kuluista sekä tapaturma- asioiden muutoksenhakulautakunnan ja tapaturma- asioiden korvauslautakunnan kuluista. Vakuutusyhtiöiden korvaustoiminnan hoitokuluista omien kulujen osuus oli muutaman edellisen vuoden tapaan 93 prosenttia. Kuvio 8. Pysyvien bruttovahinkokorvausten jakauma (VJ13) Haittarahat Lopullisesti vahvistetut eläkkeet Kuntoutusraha (maksettu vahinkopäivän vuosipäivän jälkeen) Väliaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet Kuntouttaminen Kuvio 9. Jakojärjestelmäkorvaukset (VJ13) Muut pysyvät Indeksikorotukset Yli 9 vuotta vanhat sairaanhoitokorvaukset Yli 9 vuotta vanhat kuntoutuksen kulukorvaukset Muut jakojärjestelmäkorvausten erät

5 tilastot (9) Liikekulut Liikekulujen kohdistaminen työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen ja allokointi eri toimintoihin perustuu yhtiöiden sisäiseen laskentaan. Kohdistusperiaatteet voivat sen vuoksi vaihdella yhtiöiden ja vuosien välillä. Liikekulusta merkittävimpiä ovat vakuutusten hankinnasta ja hoitamisesta aiheutuvat välilliset ja välittömät kustannukset. Kuviossa 11 esitetään liikekulut eriteltynä hankintamenoihin, hoitokuluihin, hallintokuluihin ja muihin liikekuluihin. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta harjoittavat yhtiöt keräävät omien vakuutusmaksujensa yhteydessä myös ryhmähenkivakuutuksen vakuutusmaksuja, jotka tilitetään Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteydessä toimivalle Työntekijän ryhmähenkivakuutuspoolille. Aiemmin yhtiöt keräsivät myös työttömyysvakuutuksen vakuutusmaksuja, jotka tilitettiin eteenpäin Työttömyysvakuutusrahastolle, mutta vuodesta 213 alusta alkaen Työttömyysvakuutusrahasto on perinyt tämän maksun itse työnantajilta ja palkansaajilta. Näiden tehtävien hoitamisesta vakuutusyhtiöille on maksettu hoitopalkkioita, jotka pienentävät liikekuluja. Nämä erät sisältyvät kuviossa esitettyihin muihin liikekuluihin niitä pienentävänä eränä. Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siirtyminen Työttömyysvakuutusrahastolle näkyy kuviossa negatiivisten muiden liikekulujen selvänä vähenemisenä vuodesta 213 alkaen. Vakuutusyhtiöt hoitavat kuitenkin vielä vuotta 212 ja sitä aikaisempia vuosia koskevat työttömyysvakuutusmaksuasiat. Kuvio 1. Korvaustoiminnan hoitokulut (VJ13) Kuvio 11. Liikekulut (VJ12b) Hankintamenot Hoitokulut Hallintokulut Muut Yhteensä Maksetut vahinkojen selvittelykulut Osuus TyTaL 213 :n mukaisista TVK:n korvaustoiminnan hoitokuluista Osuus tapaturmalautakunnan ja tapaturma-asiain korvauslautakunnan kuluista Lähde: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

6 tilastot (9) Vastuuvelka Tapaturma- ja ammattitautivakuutusliikettä harjoittavien vakuutusyhtiöiden vastuuvelka muodostuu lähes kokonaan korvausvastuusta. Kun vastuuvelka jaetaan varsinaiseen korvausvastuuseen 5 ja vakuutusmaksuvastuuseen, on ensimmäisen osuus 99,7 ja jälkimmäisen osuus on,3. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksissa vakuutuskausi on pääsääntöisesti kalenterivuosittainen. Siksi vakuutusmaksuvastuun osuus on suhteellisen pieni vuoden lopussa. Korvausvastuun muodostuminen Kuviossa 12 esitetään bruttokorvausvastuun jakautuminen erityyppisiin vastuisiin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana bruttokorvausvastuun jakaumassa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Merkittävä osa, yli 7 prosenttia, varsinaisesta bruttokorvausvastuusta liittyy pitkäaikaisiin eläkemuotoisiin vastuisiin. Jakojärjestelmästä maksettavat korvaukset, kuten esimerkiksi indeksikorotukset, eivät sisälly vakuutusyhtiön tulevia Kuvio 12. Varsinaisen bruttokorvausvastuun jakauma (VJ31) Vahvistetut eläkkeet, haittarahat ja lisät Keskeneräiset eläkkeet, haittarahat ja lisät Muut tunnetut ja tuntemattomat Muut vahinkokohtaiset varaukset Ammattitautien erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen varaus Poolivaraukset ja osuus TVL:n korvausvastuusta Vahinkojen selvittelyvaraus 5 Varsinaisella korvausvastuulla tarkoitetaan korvausvastuuta ilman tasoitusmäärää. korvauksia varten varattuun varsinaiseen korvausvastuuseen. 6 Vastuuvelan diskonttokorko Varsinaisesta bruttokorvausvastuusta suurin osa on diskontattua vastuuvelkaa. Diskontattu vastuuvelka muodostuu pelkästään eläkemuotoisista vastuista. Keskimääräinen yhtiöiden käyttämä diskonttokorko laski jälleen edellisvuodesta ja oli 1,77 (edellisenä vuonna 1,96) prosenttia. Sovellettu laskuperustekorko vaihteli huomattavasti yhtiöstä riippuen. Taulukossa 3 esitetään yhteenvetotietoa yhtiöiden soveltamista diskonttokoroista. Taulukkoon on myös lisätty tieto asetuksella säädetystä 7 enimmäiskorosta. Kuvio 13. Varsinaisen bruttokorvausvastuun jakauma (VJ31) Vahvistetut eläkkeet, haittarahat ja lisät Keskeneräiset eläkkeet, haittarahat ja lisät Muut vahinkokohtaiset varaukset Ammattitautien erillisjärjetelyn piiriin kuuluvien tuntemattomien vahinkojen varaus Muut tunnetut ja tuntemattomat Poolivaraukset Osuus TVL:n korvausvastuusta Vahinkojen selvittelyvaraus 6 Vuodesta 28 alkaen TVK:lle (vuoteen 215 asti Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, TVL) aiheutuvat korvauskustannukset rahoitetaan jakojärjestelmän avulla. Näin ollen vakuutusyhtiöiden taseessa ei ole korvausvastuuta näitä kustannuksia varten vuodesta 28 lähtien. Vuodesta 212 alkaen myöskään kuluja, jotka on korvattu epäiltäessä sellaista työtapaturma- ja ammattitautilain (459/215) mukaan korvattavaa ammattitautia, jonka ilmetessä on kulunut vähintään viisi vuotta viimeisestä mahdollisesta altistuksesta, tai työtapaturma- ja ammattitautilain tarkoittamasta suurvahingosta aiheutuvia korvauksia ei kirjata korvausvastuuseen. 7 Sosiaali ja terveysministeriön asetus henki ja vahinkovakuutusyhtiön vastuuvelan laskennassa käytettävästä enimmäiskorosta (61/28).

7 tilastot (9) Taulukko 3. Sovellettu laskuperustekorko Korkein 3,5 3,5 3,5 3,5 3, Mediaani 3, 2,8 2,5 2,1 1,97 Keskiarvo 2,64 2,5 2,25 1,96 1,77 Alin,,,,, Asetuksella säädetty enimmäiskorko 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Ammattitaudit Silloin kun on kyse ammattitaudista, tapaturman sattumishetkeä vastaa se ajankohta, jona ammattitauti on ilmennyt. Jollei erityisistä syistä muuta johdu, ammattitaudin ilmenemishetkenä pidetään sitä ajankohtaa, jona sairastunut henkilö ensimmäisen kerran hakeutui lääkärin tutkittavaksi silloin tai myöhemmin ammattitaudiksi todetun sairauden vuoksi. Jollei sairastunut henkilö enää ammattitaudin ilmetessä ole siinä työssä, josta tauti on voinut aiheutua, korvausvelvollisuus määräytyy sen mukaan, minkä työsuhteen perusteella suoritettu työ on viimeksi voinut aiheuttaa taudin (viimeinen mahdollinen altistumisvuosi). Jos korvausvelvollisuuden määräävä altisteinen työsuhde on päättynyt ennen ilmenemishetkeä, ammattitauti kuuluu ns. erillisjärjestelyn piiriin. Ammattitaudeista maksettiin vuonna 216 korvauksia 6,6 miljoonaa euroa, mikä vastasi 14 prosenttia maksetuista bruttovahinkokorvauksista. Erillisjärjestelyn osuus tästä oli 2,4 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia. Taulukossa 4 esitetään vuoden 216 loppuun mennessä tietoon tulleiden ammattitautitapausten lukumäärä ilmenemisvuosilta sekä niistä maksetut korvaukset ja tehdyt varaukset. Taulukossa esitetään myös erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien ammattitautien osuudet näistä. Ammattitautitapauksissa raportointiviive on usein merkittävä. Taulukosta 5 nähdään, miten vuonna 216 ilmoitetut ammattitaudit kohdistuvat ilmenemisvuosille. Lukumäärät esitetään erikseen erillispiiriin kuuluvista ja muista ammattitaudeista. Taulukosta havaitaan, että erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien ammattitautien osuus ilmoitetuista ammattitautitapauksista on merkittävä, ja että ne tulevat tietoon hitaammin kuin muut ammattitaudit. Taulukko 4. Tunnetut ammattitaudit yhteensä ja ammattitautien erillisjärjestelyn osuus niistä prosentteina (VJ41) Ilmenemisvuosi Maksetut bruttovahinkokorvaukset Vahinkokohtaiset bruttovaraukset Yhteensä Vahinkojen lukumäärä 27 33,1 4,9 25,1 38,7 58,3 39, , ,7 38,3 22,4 37,4 52,1 37, , ,2 43, 18,1 45,2 41,3 44, , ,8 41,4 23,1 48,6 49, 44, , ,9 38,2 2,9 46,8 42,8 42, , ,9 46,3 19,4 52,3 37,2 49, , ,5 39,6 27,2 48,2 46,8 44, , ,5 42, 14,6 51,7 26,1 47, , ,6 4,4 11,8 54, 19,4 48, , ,2 32,4,2 1,5 1,4 28, ,2

8 tilastot (9) Ammattitautien ilmoittamiseen liittyvä raportointiviive vaikeuttaa huomattavasti niistä aiheutuvien korvausmäärien arviointia. Tämä koskee erityisesti erillisjärjestelyn piiriin lukeutuvia ammattitauteja. Ammattitautien ja erillisjärjestelyn piiriin kuuluvien vahinkojen aiheuttama epävarmuus vastuuvelassa vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri vakuutusyhtiöiden välillä vakuutuskannan luonteesta riippuen. Kuvioissa 14 ja 15 esitetään ammattitautien ilmenemisvuosikohtainen lukumäärän sekä maksettujen ja vahinkokohtaisesti varattujen korvausten kumulatiivinen kehitys. Kuvioista voidaan nähdä, että vaikka suurin osa ammattitaudeista tulee tietoon ilmenemisvuonna ja sitä seuraavana vuonna, niin ammattitauteja todetaan myös pidemmän ajan kuluttua altistumisesta. Korvausmäärillä mitattuna merkittävimpiä ovat ilmenemisvuotta seuraavat kolme vuotta. Taulukko 5. Vuonna 216 ilmoitetut ammattitaudit ilmenemisvuosittain (lkm) Ilmenemisvuosi Ammattitaudit ilman erillisjärjestelyn piiriin kuuluvia Jakauma Erillisjärjestelyn piiriin kuuluvat ammattitaudit Jakauma Ammattitaudit yhteensä < yhteensä Kuvio 14. Ammattitautien lukumäärän kumulatiivinen kehitys (VJ41a ja VJ41b) Lukumäärä t t + 1 t + 2 t + 3 Ilmenemisvuosi (t) t + 4 t + 5 Lähde: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx t + 6 t + 7 t + 8 t + 9 Kuvio 15. Ammattitautien maksettujen ja vahinkokohtaisesti varattujen korvausten kumulatiivinen kehitys (VJ41a ja VJ41b) Tuhatta euroa t t + 1 t + 2 t + 3 Ilmenemisvuosi (t) t + 4 t + 5 t + 6 t + 7 t + 8 t + 9

9 tilastot (9) Tilastolähteet Selvityksessä olivat mukana seuraavat tapaturma- ja ammattitautivakuutusta harjoittavat Suomalaiset vakuutusyhtiöt: A-vakuutus Oy (A-Vakuutus) Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia (Fennia) Folksam Vahinkovakuutus Oy (Folksam) If Vahinkovakuutusyhtiö Oy (If) LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (LähiTapiola), Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö (Lähivakuutus), asti OP Vakuutus Oy (OP Vakuutus), Pohjola Vakuutus Oy asti Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö (Pohjantähti) Försäkringsaktiebolaget Alandia (Alandia), Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag asti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola (Tapiola), asti Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva (Turva) Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö (Valio) Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag (Ålands) Ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön sivuliike: Tryg, Tryg Forsikring A/S Suomen sivuliike, Ulkomainen ETA-vakuutusyhtiö, joka harjoittaa Suomessa työtapaturma- ja ammattitautivakuutustoimintaa palvelujen vapaana tarjontana: Protector Forsikring ASA, 216 alkaen