Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille

Transkriptio

1 HYVÄ IKÄÄNTYMINEN PORVOOSSA Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille Kaupunginhallitus

2 Sisältö 1 Tiivistelmä Johdanto Väestömäärä ja ennusteet Porvoon kaupunki ja ikääntyneet asukkaat Asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin Porvoolaisten ikäihmisten terveydentila, toimintakyky ja elinolot Vanhuspalvelujen nykytilan kuvaus Kotihoito, tukipalvelut ja palveluasuminen Vammaispalvelut Laitoshoito Yhteistyötahot Vanhuspalvelujen lääkärit Näkemyksiä hyvästä ikääntymisestä Porvoossa Ikääntymispoliittisen ohjelman taustatekijöitä Arvot toimintamme taustalla Valtakunnalliset tavoitteet Dementian esiintyvyys Toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Vanhuspalvelurakenteen kehittämislinjaukset vuosina Valtakunnalliset kehittämislinjaukset Muutokset Porvoon vanhuspalvelurakenteessa Turvallinen asuminen kotona ja esteetön ympäristö Tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito ja hoiva Ammattitaitoinen henkilöstö ja johtaminen Porvoon kehittämislinjauksista aiheutuvat kustannukset ja investointitarpeet... 29

3 9.1. Kustannukset Investointitarpeet Seuranta Lähteet Liitteet: Liite 1. Ohjelmassa käytettyjä käsitteitä Liite 2. Porvoon vanhuspalvelujen toimenpideohjelma vuosille Liite 3. Pyydettyjen lausuntojen yhteenveto 2

4 1 Tiivistelmä Porvoon ikääntymispoliittisen ohjelman (vuosille ) tarkoituksena on tukea ja ohjata ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Ohjelmassa kuvataan kaupungin vanhuspalvelujen tämänhetkistä tilannetta, väestöä ja väestönkehitystä. Ohjelmassa esitetään hyvän ikääntymisen visio sekä tavoitteita ja toimenpiteitä sille, kuinka kaupungin vanhuspalvelut yhteistyössä muiden toimialojen sekä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tulevaisuudessa kehittävät ikääntyneiden palveluja. Toimenpideohjelma aikatauluineen on liitteenä. Ikääntymispoliittinen ohjelma pohjautuu aikaisempiin kaupungin vanhuspoliittisiin ohjelmiin, Porvoon kaupunginstrategiaan (uudistettu 2010), Porvoon kaupungin palvelustrategiaan (2008), Stakesin selvitykseen Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta, taloudesta ja toiminnan kehittämisestä (2003) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemiin Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositusjulkaisuun (2001) ja Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (2008). Ohjelmaa on työstetty kaupungin palvelustrategian ja STM:n laatusuosituksen mukaisesti asiakaslähtöisesti kuulemalla ikäihmisiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, sosiaali- ja terveys-toimen tehtäväalueita sekä kaupungin eri hallintokuntia. Visiona on arvokas, aktiivinen ikääntyminen omassa kodissa. Ikäihminen vastaa omasta terveydestään, toimintakyvystään, hyvinvoinnistaan ja on kaupungille voimavara. Vanhuus on arvokas osa elämää. Kotihoito on edelleen ohjelmakauden aikana ensisijainen palvelu. Kotona asumista tuetaan ennaltaehkäisevin palveluin, esteettömän ympäristön ja asumisen, kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen avulla sekä lisäämällä kuntouttavan lyhytaikaishoidon paikkamäärää tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteistyötä eri toimialojen, järjestöjen ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa edistetään. Palvelurakenne muuttuu vähentämällä pitkäaikaishoitopaikkoja laitoksissa ja luopumalla moniportaisesta palvelujärjestelmästä kehittämällä uudentyyppistä virikkeellistä ja aktivoivaa palvelukeskusmallia. Näsin sairaalan osastoprofilointi jatkuu ja pitkäaikaishoitokäytössä on noin 10 % potilaspaikoista. Hoito- ja palveluketjun saumattomuutta tehostetaan edelleen. Tavoitteena Porvoossa on, että vuoteen 2020 mennessä 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 14 % on säännöllisen kotihoidon piirissä ja 8,9 % ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa. Omaishoidettavia on 6 %. Ohjelmakauden aikana on tarve lisätä noin ympärivuorokautista asumispaikkaa vuonna 2010 valmistuvien asumispaikkojen lisäksi. Ikääntyvän väestöennusteen ja laatusuosituksen mukainen henkilöstölisäystarve on noin 38 henkilöä, jos uusien yksiköiden asumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Jos kaupunki järjestää palvelut, tarvitaan voimassa olevan mitoitussuosituksen mukaan uutta työtekijää asumispalveluihin. Vanhuspalveluista jää samanaikaisesti eläkkeelle 147 henkilöä. Henkilöstön osaamisen kehittämisestä asiakkaiden hoidon ja hoivan tarpeita vastaavaksi huolehditaan, samoin henkilökunnan työhyvinvoinnista. Henkilöstörakenne tarkistetaan asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi ja rekrytointimenetelmiä kehitetään. 3

5 Ikääntymispoliittisen ohjelman toteutumista varten asetettu seurantaryhmä seuraa ja arvioi ohjelman tavoitteita vuosittain sekä raportoi kaupunginhallitukselle. Ohjelmaa on päivitetty kesäkuussa 2010 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn Porvoon kaupungin strategian, Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 ja sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten muutosten työryhmän toimenpide-ehdotusten mukaan. Porvoon kaupungin vanhusneuvosto on antanut päivitetystä ohjelmasta lausunnon. 4

6 2 Johdanto Porvoon ikääntymispoliittisen ohjelman (vuosille ) tarkoituksena on tukea ja ohjata ikääntyneiden palvelujen suunnittelua, toteuttamista ja kehittämistä. Ohjelmassa kuvataan kaupungin vanhuspalvelujen tämänhetkistä tilannetta, väestöä ja väestönkehitystä. Ohjelmassa esitetään hyvän ikääntymisen visio sekä tavoitteita ja toimenpiteitä sille, kuinka kaupungin vanhuspalvelut yhteistyössä muiden hallintokuntien/toimialojen sekä ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa voi tulevaisuudessa kehittää ikääntyneiden palveluja. Ikääntymispoliittinen ohjelma pohjautuu aikaisempiin kaupungin vanhuspoliittisiin ohjelmiin, Porvoon kaupunginstrategiaan (uudistettu 2010), Porvoon kaupungin palvelustrategiaan (2008), Stakesin selvitykseen Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta, taloudesta ja toiminnan kehittämisestä (2003) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaisemiin Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus-oppaaseen (2001) ja Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (STM 2008:3). Lisäksi ohjelman työstämisessä on hyödynnetty muun muassa Porvoon ikäihmiset 70 vuotta täyttäneiden terveydentila, toimintakyky ja elinolosuhteet vuosina 1994 ja raporttia, joka on osa eurooppalaista Tipping the Balance towards Primary Health Care -verkoston ylläpitämää tutkimustoimintaa. Ohjelmaa on työstetty kaupungin palvelustrategian ja STM:n laatusuosituksen mukaisesti asiakaslähtöisesti kuulemalla ikäihmisiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita, sosiaali- ja terveystoimen tehtäväalueita sekä kaupungin eri hallintokuntia. Kirjallinen kysely suunnattiin eläkeläis- ja vammaisjärjestöille. Tämän lisäksi pidettiin keskustelutilaisuuksia vanhainkodeissa ja palvelutaloissa, päiväsairaalan ryhmissä sekä kotihoidon asiakkaiden keskuudessa. Omenamäen palvelukeskuksessa järjestettiin kaksi avointa keskustelutilaisuutta, joissa myös ne ikääntyneet, jotka eivät ole palvelujen piirissä, saivat kertoa toiveistaan. Henkilökunnan keskuudessa pidettiin keskustelutilaisuuksia ja yhteistyötahoja (Porvoon sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitokset, sairaala, seurakunnat) lähestyttiin kyselyin. Työryhmä on työstänyt ohjelmaa vuosina Vuonna 2009 työryhmän jäsenet ovat: Vanhainkodin johtaja Camilla Andersson Vanhuspalvelujen ylilääkäri Sari Andersson ad Vanhustyön johtaja Marlit Backman, puheenjohtaja Vanhainkodin johtaja Christina Holappa Ylihoitaja Tuija Holstein Vammaispalvelupäällikkö Anna-Kaisa Kajuutti Vanhuspalvelujen suunnittelija Outi Majanen, sihteeri alk Tukipalveluiden palvelupäällikkö Päivi Mäkimartti Kotihoidon johtaja Pia Nurme Vanhusasiamies Juha Parkkonen Kotihoidon palvelupäällikkö Sirpa Oja Vanhuspalvelujen suunnittelija Marika Rauma, sihteeri ad Palveluasumisen palvelupäällikkö Christina Varsamäki Vanhusneuvoston edustaja Kalevi Väisänen 5

7 3 Väestömäärä ja ennusteet Väestön ikärakenne Suomessa on muuttunut viime vuosikymmeninä huomattavasti. Etenkin 85 vuotta ja myös 95 vuotta täyttäneiden määrät ovat kasvaneet voimakkaasti ja 2000-luvuilla. Jatkossa suuntaus on sama: Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2020 yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa 6,7 prosentista 9,0 prosenttiin. Porvoossa asukkaita on yhteensä (Tilastokeskus ). Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 15,4 % ja yli 75-vuotiaiden 6,7 %. Väestöennusteen (Tilastokeskus, väestöennuste ) mukaan Porvoossa on vuonna 2020 yli 65-vuotiaita 20,9 % ja yli 75-vuotiaita 9,0 % väestöstä. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Väestöennuste ja prosenttiosuudet ikäryhmittäin , Porvoo (Tilastokeskus 2009) Porvoon väestö vuotiaat % väestöstä 8,7 9,4 10,1 10,5 10,9 11,3 11,4 11,8 11,9 12,0 12, vuotiaat % väestöstä 4,9 4,9 5,0 5,2 5,3 5,4 5,7 5,8 6,0 6,2 6,6 Yli 85 - vuotiaat % väestöstä 1,8 1,8 1,9 1,9 2,0 2,0 2,1 2,2 2,3 2,3 2,4 Yli 65 - vuotiaat % väestöstä 15,4 16,2 17,0 17,6 18,2 18,7 19,2 19,8 20,1 20,5 20,9 Yli 75 - vuotiaat % väestöstä 6,7 6,8 6,9 7,1 7,3 7,5 7,8 8,0 8,2 8,5 9,0 6

8 Taulukossa 2 kuvataan graafisesti Porvoon kaupungin yli 65-vuotiaiden määrän kehitys vuodesta 2010 vuoteen Taulukko 2. Väestöennuste , Porvoo (Tilastokeskus 2009) 7

9 4 Porvoon kaupunki ja ikääntyneet asukkaat Porvoon kaupunki sijaitsee Itä-Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla noin 50 kilometriä Helsingistä itään. Asukkaita on noin ( ) ja kaupunki on väestömäärältään maamme 21:nneksi suurin. Porvoon kaupunki ja maalaiskunta ovat yhdistyneet vuonna Kaupungin alue jakautuu keskusta-alueeseen, keskustan lähistöllä oleviin suurempiin asuntoalueisiin sekä kylätaajamiin ja laajaan maaseutu- ja saaristoalueeseen. Porvoon väestöstä 18,5 % on lapsia (0 14-vuotiaita), 67 % työikäisiä (15 64-vuotiaita) ja 14,5 % yli 65-vuotiaita. Suomenkielisiä on 65 % ja ruotsinkielisiä 31,5 %. Muiden kieliryhmien osuus väestöstä on 3,5 % Asukkaiden tyytyväisyys kaupungin palveluihin Porvoon kaupungin toimeksiannosta FCG Efeko Oy toteutti vuonna 2007 asukaskyselyn. Kyselyyn osallistui vuotiasta porvoolaista, ja kyselyllä selvitettiin heidän mielipiteitään kunnallisten palvelujen laadusta ja palvelujen käytöstä. Tämän kyselyn perusteella porvoolaiset ovat erittäin tyytyväisiä muun muassa kirjastopalveluihin, asuinalueen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, jätehuoltoon ja kierrätystoimintaan sekä puistojen ja viheralueiden hoitamiseen. Tyytymättömyyttä herättävät katujen ja teiden hoito, kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuudet, hammaslääkäripalvelut, kunnan talousasioiden hoitaminen, vesistöjen puhtaus sekä kaupungin luottamushenkilöiden toiminta. Kokonaisarvosanaksi kaupungin järjestämät palvelut saavat kouluasteikolla mitattuna 7,3. Eniten parantamisen tarvetta nähdään katujen ja teiden hoidossa, hammaslääkäripalveluissa sekä terveyskeskuksen lääkäripalveluissa. Kyselyssä tarkasteltiin vanhuspalveluiden osalta kotihoitoa ja asumis- ja laitoshoitopalveluita. Sekä kotihoitoon että asumis- ja laitoshoitopalveluihin oli 21 % vastaajista tyytyväisiä. Kotihoitoon tyytymättömiä oli 15 % vastaajista ja asumis- ja laitospalveluihin hieman enemmän eli 17 % vastaajista. Suuri osa vastaajista ei ottanut asiaan kantaa (asumis- ja laitoshoitopalvelut 62 % ja kotihoito 64 %). Koska vastaava tutkimus oli tehty useissa muissa kunnissa, tuloksia verrattiin vertailukuntien tuloksiin. Sekä kotihoitoa että asumis- ja laitoshoitopalveluja pidettiin hyvin hoidettuna muihin kuntiin verrattuna. Tyytyväisten osuus vertailuryhmän keskiarvoon nähden oli korkea. (FCG Efeko 2007.) 8

10 4.2. Porvoolaisten ikäihmisten terveydentila, toimintakyky ja elinolot Porvoossa on tehty ikäihmisten terveyttä, toimintakykyä ja elinoloja mittaava tutkimus vuosina 1994 ja Tutkimus on osa eurooppalaista Tipping the Balance towards Primary Health Care -verkoston ylläpitämää tutkimustoimintaa, jossa vertaillaan terveydenhuollon toimintoja usealla alueella Euroopassa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 70 vuotta täyttäneet porvoolaiset. Tutkimukseen poimittiin väestörekisteristä satunnaisotoksella 694 porvoolaista ikääntynyttä, joista haastatteluun osallistui 351. Osallistumisprosentti oli 51. Kotona asuvien ikääntyneiden osuus oli Porvoossa raportin mukaan 90 % vuonna Määrä on kymmenen vuoden seuranta-aikana kasvanut 3 %. Yksinasuvien määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt, ja naisten yksinasuminen on yleisempää kuin miesten. Seuranta-aikana ikääntyneiden kokema terveydentila on parantunut, samoin toiminta- ja liikuntakyky. Avuntarve ruuanlaiton peseytymisen, pukeutumisen, liikkumisen ja wc:ssä asioinnin suhteen on kuitenkin kasvanut seurantajakson aikana. 36 % ikääntyneistä tarvitsi apua ainakin jossain edellä mainituissa asioissa. Haastatelluista lähes 9 % sairastaa dementiaa. Masentuneisuuden esiintyminen on vähentynyt hieman seurantajakson aikana. Haastatelluista 12 % kärsii masennuksesta, tosin hoidonsaannin osalta tilanne on huonontunut kymmenen vuoden aikana. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit aloitettiin Porvoossa vuonna 2006 kahdella alueella, ja vuodesta 2007 alkaen kotikäyntejä on tehty koko kaupungin alueella. Vuonna 2008 kotikäynti tarjottiin niille 75-vuotiaille, jotka eivät olleet vanhuspalveluiden piirissä. Kirje lähettiin 304 asiakkaalle, joista 103 suhtautui kotikäyntiin myönteisesti. Suuri osa ei ottanut tarjottua käyntiä vastaan, koska ei kokenut sen olevan ajankohtainen tai koki oman toimintakykynsä hyväksi. Yli puolet haastatelluistakin koki terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi. Haastattelujen perusteella ilmeni, että lähes 90 % suoriutuu itsenäisesti kevyemmistä kotitöistä sekä asiointikäynneistä. Raskaampiakin kotitöitä pystyi tekemään 70 % haastatelluista. Tarvitsemansa avun he saivat pääasiassa lapsilta, puolisolta sekä jonkin verran naapureilta ja ystäviltä. Merkittävä asumisoloihin ja itsenäiseen selviytymiseen liittyvä havainto oli, että hissittömissä kerrostaloissa asui 20 % ja portaiden käytön ongelmia oli jo 30 %:lla haastatelluista. Viimeisen puolen vuoden aikana 28 % oli kaatunut vähintään kerran. Haastatelluista 60 % liikkui päivittäin ja koki liikuntakykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Univaikeudet ja nukahtamislääkkeiden käyttö oli melko yleistä, sillä 19 %:lla haastatelluista oli univaikeuksia ja 18 % käytti nukahtamislääkkeitä. Yli 80 %:lla haastatteluista oli säännöllisiä sosiaalisia kontakteja ja elämäänsä tyytyväisiä oli lähes 90 %. 9

11 5 Vanhuspalvelujen nykytilan kuvaus Vanhuspalvelujen tehtäväalue koostuu hallinnon, kotihoidon ja palveluasumisen, laitoshoidon ja vammaispalvelujen tulosyksiköistä Kotihoito, tukipalvelut ja palveluasuminen Kotihoidon tavoitteena on yhteistyössä asiakkaan, hänen omaistensa sekä muiden yhteistyötahojen kanssa tukea asiakkaan omatoimisuutta siten, että hänen asumisensa olisi mahdollisimman turvallista ja elämänlaatu hyvää. Kotihoito kohdentaa toimintansa palveluohjaamisen kriteerien mukaisesti niille porvoolaisille, jotka alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat apua jokapäiväisissä toimissaan ympäri vuorokauden. Palvelun järjestämisen lähtökohtana on aina asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu asuinalueesta riippumatta. Palvelutarpeenarvioinnin tavoitteena on parantaa vanhusten edellytyksiä asua omassa kodissaan ja siirtää esimerkiksi laitoshoidon tarvetta myöhemmäksi. Vuonna 2009 palvelutarpeen arviointiin pääsemisen ikäraja alennetaan 75 ikävuoteen, kun se aikaisemmin on ollut 80 vuotta. Arvioinnissa käydään läpi yksilöllisesti asiakkaan tarvitsemat palvelut, ja tarjotaan hänelle tukea ja oikea-aikaisia palveluja. Tällä tavoin voidaan parantaa ikäihmisten edellytyksiä asua omassa kodissa. SAP-työryhmä (selvitä, arvioi, palveluohjaa) on moniammatillinen ryhmä, joka koordinoi vapaita ja vapautumassa olevia ympärivuorokautisia hoitopaikkoja palveluohjaamisen kriteerien mukaan. Kotiutustiimi tukee kotihoidon asiakkaiden kuntoutumista ja kotiutumista nopeasti ja turvallisesti erikoissairaanhoidon ja vuodeosastohoidon jälkeen. Tiimissä työskentelee kolme sairaanhoitajaa, kotiutushoitaja, fysioterapeutti ja lähihoitaja. Kotiutushoitaja työskentelee osittain Porvoon sairaalassa, jossa hän yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa selvittää asiakkaiden oikeaa jatkohoitopaikkaa. Kotiutustiimi on mukana asiakkaan kotiutustilanteessa ja huolehtii, että asiakas saa tarvittavat palvelut, apuvälineet ja hoitotarvikkeet sekä varmistaa ja huolehtii kuntoutumisen jatkumisesta kotona. Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan niitä kaupungin tarjoamia palveluita, jotka tukevat kotona selviytymistä ja asumista. Tukipalveluihin kuuluvat muun muassa omaishoidontuki, palveluneuvonta, perhetyö, ateria-, kuljetus- ja turvapuhelinpalvelut sekä asunnonmuutostöiden avustukset. Vapaa-ajanohjaajan, muistipoliklinikan, sekä päiväsairaalan toiminta ovat myös osa kotihoidon tukipalveluja. Omaishoidontukea maksetaan Porvoossa kahdessa eri hoitoisuusryhmässä. Tuen saaminen edellyttää, että hoidettava on jatkuvan tai ympärivuorokautisen avun tarpeessa, eikä hoidettava pääsääntöisesti pysty asumaan yksin. Iäkkäiden omaishoitoperheiden kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota hoitajan jaksamiseen. 10

12 Turvapuhelimia ja asunnonkorjausavustuksia voidaan myöntää pienituloisille ikäihmisille tarveharkintaisesti. Ateriapalvelua kotiin kuljetettuna voi saada henkilö, joka alentuneen toimintakyvyn tai vamman vuoksi ei itse pysty valmistamaan ruokaa tai käymään kodin ulkopuolella ruokailemassa. Päivätoiminta tukee asiakkaiden kotona asumista yksilöllisen kuntoutumis- ja hoitotarpeen mukaisesti. Päiväsairaalan toiminta voi mahdollistaa varhaisen kotiutumisen laitoshoidosta ja vapaan pitämisen omaishoitajalle. Päiväsairaalassa käy päivittäin asiakasta. Muistipoliklinikka on tarkoitettu muistihäiriöisten tutkimukseen, ohjaukseen, hoitoon ja seurantaan. Tavoitteena on selvittää muistiongelmien syyt mahdollisimman varhain. Muistipoliklinikan toiminnan tueksi on vanhuspalveluihin koulutettu muistihoitajia. Seniori-info antaa ikäihmisille ja heidän omaisilleen tietoa ja ohjausta muun muassa erilaisista kaupungin sekä yksityisten tarjoamista palveluista. Neuvonnassa pyritään konkreettisesti auttamaan sekä puhelimitse että paikan päällä yhdessä keskustellen. Kotihoidon vapaa-ajanohjauksen puitteissa järjestetään viikoittain viriketoimintaryhmiä ikäihmisille eri puolilla kaupunkia. Vapaa-ajanohjaaja toimii myös vapaaehtoistyön koordinoijana kotihoidossa. Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan vanhuksen hoivan ja huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa silloin, kun vanhus ei selviydy erilaisten tukitoimien avulla omassa kodissa, mutta ei tarvitse laitoshoitoa. Ennaltaehkäisevä kotikäynti tarjotaan kaikille kuluvana vuonna 78 vuotta täyttäville, jotka eivät kuulu kaupungin tarjoamien palveluiden piiriin. Kotikäynnin tavoitteena on tukea ikäihmisiä säilyttämään toimintakykynsä mahdollisimman pitkään ja tarjota heille tietoa saatavilla olevista palveluista. Palveluasuminen järjestetään kunnan kolmessa palveluasumisyksikössä ja kahdessa yksityisessä palvelutalossa. Palveluasuminen määritellään tavalliseksi tai tehostetuksi palveluasumiseksi riippuen siitä, onko henkilökunnan läsnäolo osa- vai ympärivuorokautista ja mikä on hoivaan ja hoitoon varatun henkilökunnan mitoitus. Palveluasumisen paikkoja on yhteensä 189, joista tehostettuja palveluasuntoja on 102. Vuonna 2009 yli 75-vuotiaista porvoolaisista 5,7 % oli asumispalvelujen piirissä. Asukassijoittelua palveluasumiseen koordinoi SAP-työryhmä palveluohjaamisen kriteerien mukaan. RAI-järjestelmä (Resident Assesment Instrument) on ollut käytössä kotihoidossa vuodesta 2002 lähtien. Koko kotihoitoa kattavaa systemaattista tietoa on kerätty vuodesta 2008 lähtien. RAIarvioinnin 1/2009 mukaan kotihoidon asiakkaiden keski-ikä on 81,8 vuotta. Asiakkaiden hoitoaika vaihtelee kotihoidon 2,8 vuodesta palveluasumisen 4,1 vuoteen. Hoitohenkilökunta käyttää asiakkaan luona aikaa hoitoon ja palveluun keskimäärin 25 minuuttia. Kolmannes (34,5 %) asiakkaista saa apua vain virallisilta palveluntuottajilta, omaisten osuus hoitotyössä on merkittävä (59 %). Yli puolet kotihoidon asiakkaista on hoidossa heikentyneen fyysisen toimintakyvyn vuoksi ja 60 %:lla on muistiin vaikuttava häiriö. Sosiaalinen eristäytyneisyys (20 %) ja muistivaikeus lisäävät laitokseen joutumisen riskiä. Selvää laitoshoidon tarvetta ilmenee 7 %:lla ja palvelutaloissa 9 %:lla asiakkaista. 11

13 Kevythoitoisten asiakkaiden osuus on ollut korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Tästä syystä vuoden 2008 lopussa määriteltiin kotiin annettavan hoidon ja hoivan myöntämisperusteet. Tarkoituksena on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville aikuisille porvoolaisille Vammaispalvelut Vammaispalvelulain mukaisilla palveluilla pyritään edistämään vammaisen henkilön mahdollisuuksia elää ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palveluilla pyritään myös ehkäisemään ja poistamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista ja etuuksista on tarkoitettu vain vaikeavammaisille. Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluita ovat kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen, tulkkipalvelut, päivätoiminta ja alkaen henkilökohtainen apu. Osa palveluista koskee kaikkia vammaisia, jolloin palvelut järjestetään harkinnanvaraisina, määrärahasidonnaisina tukitoimina. Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia ovat muun muassa päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, sopeutumisvalmennus ja tukihenkilötoiminta. Mikäli kehitysvammainen asiakas ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja vammaispalvelulain perusteella, hänen palvelunsa järjestetään kehitysvammahuollon kuntayhtymien toimesta kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan Laitoshoito Laitoshoitoa järjestetään Näsin sairaalassa, Epoon vanhainkodissa sekä Johannisbergin vanhainkodissa. Laitoksissa toimitaan kuntouttavalla työotteella. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella hoidolla tuetaan ikääntyneiden kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Pitkäaikaishoitoa annetaan henkilöille, joille ei voida enää järjestää heidän tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnoissa. Oikean hoitomuodon valinta tapahtuu palveluohjauksen kriteerien perusteella. Näsin sairaalassa on neljä osastoa, jotka ovat profiloituneet asiakaskunnan mukaan. Osasto 1:llä hoidetaan pääsääntöisesti vaativia pitkäaikaispotilaita. Osasto 2 on psykogeriatrinen osasto, johon sisältyy dementiayksikkö. Osasto 3 on akuutti- ja vastaanotto-osasto, jonne tullaan lääkärin lähetteellä joko erikoissairaanhoidosta tai kotihoidosta. Osasto 4 on jatkokuntoutusosasto neurologisille potilaille, mutta siellä hoidetaan myös muita pidempiaikaista hoitoa vaativia potilaita. Potilaspaikkoja käytössä on noin 109. Viimeisen RAI-arvioinnin mukaan Näsin sairaalan osastoilla 1, 2 ja 4 on naisia 54,5 % ja miehiä 45,5 %. Potilaista on alle 75-vuotiaita 34 % ja yli 75-vuotiaita 66 %. Potilaista 73 % tarvitsee runsaasti apua tai on kokonaan autettavia. 69 %:lla potilaista on keskivaikea tai vaikea dementia. Pitkäaikaishoitopäätös on noin 50 %:lla potilaista. 12

14 Kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat käyttävät verrattuna keskivertoasiakkaiden käyttämään ajan ja avun määrään. Keskivertoasiakkaan kustannuspainoa kuvataan luvulla 1,00. Osastoilla 1, 2 ja 4 keskimääräinen kustannuspaino on 1,22, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkaat käyttävät 22 % enemmän henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat. Näsin sairaalan akuutti- ja vastaanotto-osastolla (osasto 3) alle 75-vuotiaiden osuus hoitopäivistä on 32 %. Keskimääräinen hoitoaika on noin 12 vuorokautta. Kaikki potilaat ovat lyhytaikaishoidossa. (RAI -vertailutietokannan tulokset 2/2008, Effica asiakastietojärjestelmä.) Epoon vanhainkodissa on kuusi osastoa. Yksi on 14-paikkainen dementiaosasto, jossa on 2 lyhytaikaispaikkaa. Yksi osastoista on 18-paikkainen lyhytaikaisosasto. Yhteensä Epoossa on 102 asukaspaikkaa. Epoon vanhainkodin asukkaista naisia on 69 % ja miehiä 31 %. Asukkaista alle 75-vuotiaita on 13 % ja yli 75-vuotiaita on 87 %. Asukkaista 73 % tarvitsee runsaasti apua tai on kokonaan autettavia. 76 %:la asukkaista on keskivaikea tai vaikea dementia. Pitkäaikaishoitopäätös on noin 90 %:lla asukkaista. Kustannuspaino on 0,97. Epoon lyhytaikaisosastolla ei tehdä RAI-arviointeja, joten tiedot koskevat vain pitkäaikaisosastoja. (RAI-vertailutietokannan tulokset 2/2008.) Johannisbergin vanhainkodissa on viisi osastoa, joista yksi dementiaosasto. Yhteensä asukaspaikkoja on 118. Näistä 114 on pitkäaikaisasiakkaiden käytössä ja 4 lyhytaikais- ja intervalliasiakkaiden käytössä. Johannisbergin vanhainkodin asukkaista naisia on 84 % ja miehiä 16 %. Asukkaista alle 75- vuotiaita on 10 % ja yli 75-vuotiaita on 90 %. Asukkaista 80 % tarvitsee runsaasti apua tai on kokonaan autettavia. 78 %:lla on keskivaikea tai vaikea dementia. Pitkäaikaishoitopäätös on 78 %:lla asukkaista. Kustannuspaino on 1,03. (RAI -vertailutietokannan tulokset 2/2008.) Taulukosta 3 ilmenee vanhuspalveluiden asiakkaiden määrä ja palvelujen kattavuus. Taulukko 3. Asiakkaiden määrä ja palvelujen kattavuus Porvoon vanhuspalveluissa (Indikaattoripankki Sotkanet) PALVELU ASIAKKAITA (kaikki) ASIAKKAITA (yli 75-v) Ateriapalvelut (vuoden aikana) Turvapuhelin (vuoden aikana) Kuljetuspalvelut (vuoden aikana) Omaishoidon tuki (vuoden aikana) Säännöllinen kotihoito (30.11.) Palveluasuminen (vuoden lopussa) Tehostettu palveluasuminen (vuoden lopussa) Kehitysvammahuollon asiakkaat 205 Ohjatun työtoiminnan asiakkaat 30 Vammaispalveluasiakkaat 660 Vanhainkodit (vuoden lopussa) Näsin sairaalan osasto (vuoden lopussa) Näsin sairaalan osastot 1, 2, (vuoden lopussa) 13

15 Asiakkaiden %-osuus 75 vuotta täyttäneistä porvoolaisista Säännöllinen kotihoito 15,4 % Omaishoidon tuki 2,5 % Palveluasuminen 5,7 % - josta tehostettu palveluasuminen 2,9 % Pitkäaikainen laitoshoito 7,4 % Vanhuspalveluista tiedottaminen tapahtuu Seniori-infon, palveluoppaan, internet-sivujen, palveluohjauksen, vanhusneuvoston ja -järjestöjen sekä median kautta. Teknologisia ratkaisuja on käytössä vanhuspalveluissa ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Uutta teknologiaa hyödynnetään jatkossa tarpeen ja resurssien mukaan Yhteistyötahot Vanhusneuvosto toimii porvoolaisten ikäihmisten edunvalvojana ja puolestapuhujana kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Vanhusneuvostoon kuuluu 15 varsinaista jäsentä ja varajäsentä, joista yhdeksän edustaa järjestöjä. Kaupungin eri toimialoilta on kolme edustajaa. Lisäksi vanhusneuvoston jäseninä on kolme luottamushenkilöä. Vanhusneuvoston toimikausi on kaksi vuotta, ja se kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Vanhusneuvoston tehtäviin kuuluu muun muassa seurata ikäihmisten tarpeita sekä antaa tarvittaessa erilaisia aloitteita, lausuntoja ja suosituksia. Vanhusneuvosto pyrkii myös vaikuttamaan ympäristön suunnitteluun ja edistämään ikäihmisten tasavertaista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin. Vanhusneuvoston sihteerinä toimii kaupungin viranhaltija, joka toimii samalla vanhusasiamiehenä. Maahanmuuttajatyö hoidetaan sosiaalityön tehtäväalueella. Vanhuspalveluissa on varauduttava ikääntyvien maahanmuuttajien lisääntyvään palveluntarpeeseen. Porvoossa on vuonna 2009 arviolta 100 yli 65-vuotiasta maahanmuuttajaa. Kuntoutusta järjestetään yhteistyössä terveyspalvelujen tehtäväalueen kanssa. Avopalveluissa toimii fysioterapiaosaston henkilökuntaa ja Näsin sairaalassa sekä fysioterapiaosaston henkilökuntaa että vanhuspalveluihin kuuluvia fysioterapeutteja. Omenamäen palvelukeskuksessa ja Näsin vuodeosastoilla toimii toimintaterapeutti. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, apuvälinepalvelut ja laitoskuntoutus sekä sopeutumisvalmennus, joista osa hankitaan ostopalveluna. Terveyspalvelujen fysioterapia kohdistuu riskiryhmiin eri ikäluokissa. Ikääntyneille on tarjolla erilaisia palveluja sekä avo- että laitoshoidossa. Näitä ovat muun muassa fysioterapeuttinen neuvonta esimerkiksi nivelrikkopotilaille, fysioterapia murtumien, leikkauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen, apuvälinepalvelut sekä ryhmätoiminta. Veteraanikuntoutusta voi hakea henkilö, jolla on rintamapalvelutunnus. Rintamamiesten ja veteraanien kuntoutusasioita hoitaa terveyskeskussosiaalityöntekijä. Sotainvalidien kuntoutusasiat hoidetaan Valtiokonttorissa. Valtio ja kunta rahoittavat rintamamiesten ja veteraanien kuntoutuksen joko laitoksessa tai avopalveluissa. Avohoidon yhteyteen voi saada tarvittaessa jalkahoitoa. Sekä avo- että jalkahoidon voi saada kotikäynteinä, jos oma liikkuminen on 14

16 vaikeutunut. Valtio korvaa hakemuksesta sairasvakuutuksen kautta matkat. Kunnan kustantamaan kuntoutukseen ei kuulu matkakorvauksia. Veteraanin puolison on mahdollista osallistua miehensä laitosjaksolle valtion kustannuksella. Laitoskuntoutusjaksoa varten tarvitaan lääkärilausunto. Kunta myöntää veteraaneille myös avustusta silmälaseihin ja hammashoitoon. Erikoissairaanhoidossa Porvoon sairaalassa on 189 sairaansijaa ja henkilökuntaa noin 600. Porvoon sairaanhoitoalueeseen kuuluu 8 kuntaa ja alueen sairaala on Porvoon sairaala, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja ja vastaa erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Eläkeläisasuntoja on ympäri Porvoota sekä kaupungin omana että yksityisten omistamana. Asunnot on tarkoitettu kaikille yli 65-vuotiaille. Yhteistyön kehittäminen asuntojen ylläpitäjien kanssa on haaste ja kehittämiskohde. Kulttuuritoimen järjestämä toiminta on tarkoitettu kaikille porvoolaisille. Se muun muassa järjestää erilaisia tapahtumia ja juhlia, jotka ovat ikääntyneiden suosiossa. Yhteistyössä vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa järjestetään ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalveluita. Erilaisten apurahojen turvin on järjestetty muun muassa kuoroesiintymisiä Epoon vanhainkodissa. Liikuntatoimi ylläpitää urheilu- ja liikuntapaikkoja ja järjestää ohjattua toimintaa erityisesti syrjäytyneille ja toimintakyvyltään heikentyneille henkilöille. Liikuntatoimi toivoo yhteistyötä vanhuspalvelujen kanssa niin, että liikunta saataisiin osaksi kotihoitoa, palveluasumista ja pitkäaikaishoitoa. Kansalaisopistot järjestävät erityiskursseja ikääntyneille sekä erityistä atk-ohjausta ja nettikahvilatoimintaa. Ikääntyneet on huomioitu myös kurssimaksujen alennuksin. Kirjastotoimi tekee yhteistyötä kotihoidon kanssa niin, että kotihoito toimittaa kirjoja asiakkaan kotiin. Musiikkiopisto järjestää oppilaskonsertteja palvelutaloissa ja laitoksissa ja konsertoi myös tilauksesta. Konserttilippuihin on mahdollista saada eläkeläisalennus. Osittain musiikkiopiston opetus on avointa kaikenikäisille. Tekninen ja ympäristötoimi on tärkeässä roolissa tavoiteltaessa esteetöntä ja turvallista ympäristöä. Rakennusvalvontayksikössä rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että esteettömyyttä edellyttävissä rakennushankkeissa piirustukset on laadittu sekä rakennuksen että rakennuspaikan osalta esteetöntä rakentamista koskevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä valvotaan, että rakennushanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Liikkumisen esteettömyyttä pyritään parantamaan yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Palveluliikenteen kehittämistä toteutetaan ostopalvelun lisäämisellä, mikä edellyttää myös määrärahan lisäystä. Kevyen liikenteen verkostoa ja sen kunnossapitoa kehitetään edellyttäen, että siihen suunnataan lisää määrärahoja. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä kasvavan ikääntyneen väestönosan palvelutarpeiden huomioonottamiselle (esimerkiksi ympäristön laatu, esteettömyys, erilaiset asumisvaihtoehdot, palvelujen sijainti, joukkoliikenne). Tämä edellyttää henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa ja koulutusta. Pelastuslaitos huomioi toiminnassaan asumisturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hoitolaitosten henkilökuntaa ohjataan ja koulutetaan, ja kotitapaturmia pyritään ehkäisemään neuvonta- ja ohjaustyöllä. 15

17 5.5. Vanhuspalvelujen lääkärit Vanhuspalvelujen lääkärivirkoja on yhteensä 5, joista kaksi on kotihoidon lääkäreitä, kaksi Näsin sairaalan osastonlääkäreitä ja yksi ylilääkäri. Ylilääkäri toimii kaikkien vanhuspalvelulääkäreiden esimiehenä. Kotihoidon potilaiden hoitovastuu on jaettu terveyskeskuksen vastaanoton lääkäreiden kanssa siten, että kotihoidon lääkärit hoitavat niitä potilaita, joille vastaanotolle tulo tuottaa ongelmia. Kotihoidon lääkärit vastaavat tehostettujen palvelutalojen lääkäripalveluista. Näsin sairaalasta vastaa kaksi osastonlääkäriä, joista toinen hoitaa akuutti- ja vastaanotto-osastoa ja toinen hoitaa osastoja 1, 2 ja 4. Vanhainkotien ja muistipoliklinikan lääkäripalvelut hoitaa ostopalvelulääkäri. 16

18 6 Näkemyksiä hyvästä ikääntymisestä Porvoossa Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM 2008:3) tukee kuntia ikäihmisten palvelujen kehittämisessä yhteistyössä ikäihmisten, muiden kuntalaisten, palvelujen käyttäjien sekä heidän läheistensä, järjestöjen, yrittäjien ja seurakuntien kanssa. Porvoon vanhuspoliittisen ohjelman työstämiseen otettiin mukaan ikääntyneet, vanhustyön henkilöstö, eri yhteistyötahot ja toimialat. Ohjelmaa varten kuultiin porvoolaisia ikäihmisiä ja heidän näkemyksiään ja toiveitaan hyvästä ikääntymisestä. Kirjallinen kysely suunnattiin eläkeläis- ja vammaisjärjestöille. Tämän lisäksi pidettiin keskustelutilaisuuksia vanhainkoti- ja palvelutalo-osastoilla, päiväsairaalan ryhmissä sekä kotihoidon asiakkaiden keskuudessa. Omenamäen palvelukeskuksessa järjestettiin kaksi avointa keskustelutilaisuutta, joissa myös ne ikäihmiset, jotka eivät ole palvelujen piirissä, saivat kertoa toiveistaan. Vanhustyön henkilökunnalle järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa pohdittiin, mitä henkilökunta voisi omalla työllään tehdä, jotta asiakkaiden toiveet hyvästä ikääntymisestä toteutuisivat. Porvoossa toimii 4 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan oppilaitosta, jotka kouluttavat tulevaisuuden vanhustyön tekijöitä. Oppilaitoksien edustajilta kysyttiin, kuinka opetuksessa huomioidaan ikäihmisten ajatukset hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuudesta. Myös Porvoon sairaalan osastoille sekä seurakuntiin suunnattiin kysely, kuinka he omalla työllään voivat edesauttaa ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumista. 17

19 Ikääntyneet pitävät hyvän ikääntymisen kannalta tärkeänä: - kotona asuminen niin pitkään kuin mahdollista - ympäristön turvallisuus ja esteettömyys - ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen - sosiaaliset kontaktit ja erilaiset harrastukset - palveluiden (mm. kotihoito) saaminen tarvittaessa, myös omalla äidinkielellä - ennaltaehkäisevä toiminta edesauttamassa kotona asumista - tiedottaminen ja neuvonta palveluista ja toiminnoista Henkilöstö luo hyvän ikääntymisen edellytykset: - ikäihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen - oman ammattitaidon ja jaksamisen vaaliminen ja viihtyisän työympäristön luominen - eri tahojen kanssa yhteistyössä toimiminen, mikä takaa hyvän hoidon ja palvelun - kuntouttavan työotteen periaatteiden mukaan toimiminen - asiakkaan asunnon (koti, palveluasunto, laitos) kodinomaisuudesta ja viihtyisyydestä huolehtiminen - erilaisten yhteisten tilaisuuksien ja aktiviteettien järjestäminen yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi Yhteistyökumppanit (sairaala, oppilaitokset, seurakunta) vastaavat ikääntyneiden toiveisiin: Sairaalassa - potilaan motivointi kuntoutumaan ja hänen sijoittamisensa ensisijaisesti kotiin - tarvittavien apuvälineiden käytön opastaminen - kotiutustiimin käyttö ja sen käytön tehostaminen tulevaisuudessa Oppilaitoksissa - painotetaan ikäihmisen kohtaamista yksilönä sekä elämänhistorian ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista - toteutetaan erilaisia projekteja, hankkeita ja opinnäytetöitä, joissa otetaan huomioon hyvä ikääntyminen ja tulevaisuus - mahdollistetaan opiskelijoiden ja ikäihmisten kohtaaminen harjoittelujaksoilla Seurakunnissa - lisätään työntekijäresursseja vanhustyöhön - ollaan tiiviissä yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa 18

20 7 Ikääntymispoliittisen ohjelman taustatekijöitä 7.1. Arvot toimintamme taustalla Porvoon ikääntymispoliittisen ohjelman visio on arvokas, aktiivinen ikääntyminen omassa kodissa. Tätä varten on asetettu tavoitteiksi turvata ikääntyneen kotona asuminen, taata turvallinen ja esteetön ympäristö ja huolehtia ammattitaitoisesta henkilöstöstä palveluissa. Ikäihminen vastaa omasta terveydestään, toimintakyvystään, hyvinvoinnistaan ja ikäihminen on kaupungille voimavara. Vanhuus on arvokas osa elämää. Palveluja toteutettaessa taustalla on asukaslähtöisyys, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys Valtakunnalliset tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton julkaiseman Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) mukaan palvelujärjestelmää on kehitettävää niin, että pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Laatusuositus on ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin väline, ja sen tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi perustetaan neuvontakeskuksia, toteutetaan ehkäiseviä kotikäyntejä ja järjestetään kuntoutusta. Kuntoutusta edistävä kotihoito on ennakoivaa, oikein kohdennettua, oikein ajoitettua, koordinoitua, turvallista, monipuolista ja ympärivuorokautista. Pitkäaikaishoito ja -hoiva organisoidaan uudelleen niin, että terveyskeskusvuodeosastojen pitkäaikaishoito korvataan muilla vaihtoehdoilla, ellei se ole lääketieteellisesti perusteltua. Terveyskeskusvuodeosastot keskittyvät akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Laatusuosituksen mukaiset tavoitteet ovat vuoteen 2012 mennessä, että yli 75 vuotiaista henkilöistä % asuu kotona, % saa säännöllistä kotihoitoa, 5 6 % saa omaishoidon tukea, 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Lisäksi ehkäiseviä palveluita, päivätoimintaa ja jaksottaista toimintaa on kehitettävä Dementian esiintyvyys Dementialla tarkoitetaan elimellisestä syystä johtuvaa, yleensä etenevää henkisten toimintojen heikkenemistä, joka johtaa kykenemättömyyteen jokapäiväisissä tehtävissä. Tärkeimmät dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat: Alzheimerin tauti (65 70 %), aivoverenkiertoperäinen vaskulaarinen dementia (15 %) ja Lewyn kappale -dementia (15 %). Dementian esiintyvyys 19