Suolaiset vedet. Tulosten lisääminen karttapohjalle. Sisältö:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suolaiset vedet. Tulosten lisääminen karttapohjalle. Sisältö:"

Transkriptio

1 Suolaiset vedet Suolaiset vedet on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Suurin osa maapallon vedestä on osana liuoksia ja sisältää siihen liuenneita suoloja. Tässä työssä oppilaat pääsevät mittaamaan vesinäytteen suolaisuutta. Työ tarjoaa mahdollisuuden tutustua liuosten luonteeseen ja meriveden koostumukseen. Oppilaat pääsevät myös osallistumaan kansainväliseen kokeeseen syöttäessään luokan mittaustulokset karttapohjalle. Suolaiset vedet -työ on yksi maailmanlaajuiseen kokeeseen kuuluvista neljästä kokeellisesta työstä. Se voidaan kuitenkin suorittaa myös itsenäisenä kokonaisuutena. Sisältö: - ohjeet tulosten lisäämisestä karttapohjalle - työohjeet - oppilaan työlomake - mittaustuloslomake (luokka) - ohjeita opettajalle - esimerkkitulokset Tulosten lisääminen karttapohjalle Lisättäessä Suolaiset vedet -työssä kerättyjä tuloksia karttapohjalle, tulisi ilmoittaa alla pyydetyt tiedot. Mikäli koululuokka on kuitenkin jo rekisteröitynyt karttapohjalle tehdessään jotakin muuta projektiin kuuluvaa työtä, tulisi nyt saadut tulokset liittää näihin aiempiin tietoihin. Näytteenoton päivämäärä: Veden tyyppi (merivesi, joensuu, järvi): Veden suolaisuus (g/kg): Näytteenottopaikka (kuvaus paikasta) Kokeeseen osallistuvien oppilaiden lukumäärä: Koulun/luokan rekisteröintinumero:

2 Suolaisten vesien tutkiminen Vedellä on erityinen rooli elämässämme: vesi peittää noin 70 % maapallosta ja puolet kehonpainostamme on vettä. Tämän työn tarkoituksena on tutustua yhteen veden tärkeistä ominaisuuksista, eli sen kykyyn liuotta monia erilaisia aineita. Liuetessaan veteen aine, esimerkiksi ruokasuola tai sokeri, katoaa näkyvistä. Yksi tapa saada liuennut aine pois liuoksesta on haihduttaa vesi. Työssä määritetään veden suolaisuus haihduttamalla vettä. Kemistit määrittävät useiden erilaisten yhdisteiden veteen liuenneita määriä. Syynä tähän voi olla halu tietää miten maailma ympärillämme toimii, tai tarve pitää ihmiset turvassa ja terveinä. Työssä tarvittavat välineet - matala lasi- tai muoviastia, esimerkiksi petrimalja (läpinäkyvässä astiassa suolakiteet on helpompi havaita) - edelliselle astialle kansi, joka ei estä ilmaa virtaamasta - mitta-astia veden tilavuuden määrittämiseksi - vaaka, jolla voidaan punnita vesiastia 0,1 g:n tarkkuudella Menetelmä: Suolaisuuden määrittäminen massan avulla 1. Ota vesinäyte (vähintään 100 ml) merestä tai muusta merkittävästi suolaisesta luonnonvedestä (samaa vesinäytettä voidaan tutkia myös Planeetan ph -työssä). 2. Punnitse välineissä kuvattu astia mahdollisimman tarkasti ja kirjoita tulos työlomakkeeseen kohtaan m D 3. Mittaa mahdollisimman tarkasti noin 100 ml vettä ja kirjoita määrä ylös työlomakkeeseen kohtaan V SW. Laita mittaamasi vesimäärä astiaan. 4. Punnitse astia ja vesi yhdessä. Kirjaa tulos työlomakkeeseen kohtaan m D+SW. Haihduta vesi toisella alla kuvatuista menetelmistä: 5. Auringon avulla haihduttaminen: Aseta astia aurinkoon ja peitä se läpinäkyvällä kannella, joka päästää ilman virtaamaan mutta estää kuitenkin pölyn pääsyn astiaan. Haihduttaminen voi viedä jopa useamman päivän, joten tarkkaile näytettä säännöllisesti. 6. Levyllä haihduttaminen: Kuumenna levy noin 80 o C:ta lämpötilaan ja aseta astia levylle. Tarkkaile lämmitystä säännöllisesti ja estä vettä kiehumasta tai roiskumasta. HUOM. astian on oltava kuumennusta kestävää lasia! Kuivuuden tarkistaminen: Suorita alla kuvattu vakiopainoon kuivaaminen, jotta näyte on varmasti kuiva. 7. Punnitse astia ja suola ja kirjaa tulos ylös työlomakkeeseen. 8. Laita astia takaisin auringonvaloon tai levylle ja odota minuuttia. 9. Anna astian jäähtyä, punnitse se uudelleen ja kirjaa tulos.

3 10. Jos jälkimmäisestä punnituksesta saadaan alhaisempi massa, toista vaiheet kahdeksan ja yhdeksän. 11. Jatka tätä kunnes punnitustulos ei muutu. 12. Viimeinen tuloksesi on astian ja suolan massa m D+S. Suolaisuuden laskeminen 13. Laske suolan massa vähentämällä loppupunnituksesta pelkän astian massa: suolan massa m S = m D+S - m D (grammoina) 14. Laske seuraavaksi suolaveden massa: suolaveden massa m SW = m D+SW - m D (grammoina) 15. Lopuksi määritä suolaisuus eli saliniteetti S: ms S 1000 (grammaa/kilogramma) m SW Määritetty suolaisuus kirjataan luokan tulokset yhteen kokoavaan mittaustuloslomakkeeseen. Lisätyö: muiden vesinäytteiden suolaisuuden tutkiminen Myös muiden saatavilla olevien vesinäytteiden suolaisuus voidaan tutkia yllä kuvatulla menetelmällä. Lisätyö: suolaisuuden määrittäminen tutkimalla sähkönjohtavuutta Suolaisuus voidaan määrittää myös sähkönjohtavuusmittarin avulla.

4 Oppilaan työlomake Kirjaa alla olevaan taulukkoon työn aikana saamiasi mittaustuloksia ja vastaa lopussa oleviin kysymyksiin. Suolavesinäyte Lisänäyte (vapaaehtoinen) Astian massa m D (g) Vesinäytteen tilavuus V SW (ml) Astian ja vesinäytteen massa m D+SW (g) Vakiopainoon kuivattaminen: Astian ja suolan massa 1 (g) Astian ja suolan massa 2 (g) Astian ja suolan massa 3 (g) Lopullinen kuivan astian ja suolan massa m D+S (g) Laskut: Suolan massa m S Vesinäytteen massa m SW Suolaisuus S msw Vesinäytteen tiheys (g/ml) V SW Lisätyö - sähkönjohtavuus Suolaisuus sähkönjohtavuuden perusteella (psu)

5 Kysymys 1 Tarkastele astiaa veden haihduttamisen jälkeen. Näetkö suolakiteitä? Suolakiteissä on tasainen valoa heijastava pinta, jos niiden koko on tarpeeksi suuri. Kiteet näkyvät paremmin suurennuslasin tai mikroskoopin avulla. Kirjaa ylös havaintosi suolan ulkonäöstä. Kysymys 2 Vertaa saamaasi suolaisuutta luokan keskiarvoon. Miten selittäisit mahdollisia eroja? Kysymys 3 Jos tutkimasi vesinäyte oli merivettä, vertaa luokan keskiarvoa meriveden normaaliin suolapitoisuuteen, joka on 3,5 massaprosenttia. Miten selittäisit mahdollista poikkeamaa tästä arvosta? Jos tutkimasi näyte on muusta lähteestä, selvitä mikä sen normaali suolapitoisuus on. Kysymys 4 Miten merivedessä uidessaan pystyy toteamaan veden olevan tiheämpää kuin makea vesi, jonka tiheys on hieman alle 1 g/ml lämpötilassa 20 o C?

6 Mittaustuloslomake (luokka) Kirjatkaa taulukkoon oppilaiden saamat suolaisuudet. Kirjatkaa taulukon loppuun myös tiedot, jotka tarvitaan lisättäessä tulokset karttapohjalle. Mahdolliset lisätöinä tutkitut vesinäytteet Ryhmä Keskiarvo Suolavesinäytteen suolaisuus (g/kg) A B C D Näytteenottopaikka: Veden tyyppi: Näytteenoton päivämäärä: Veden lämpötila: Kokeeseen osallistuneiden oppilaiden määrä:

7 Ohjeita opettajalle Alla esitetään työhön liittyviä lisätietoja opettajan avuksi. Työ on tarkoitettu tehtäväksi osana muita kansainvälisen vesiprojektin töitä, jotta oppilaat ymmärtäisivät veden ja veteen liittyvän kemian merkityksen ihmisille ja planeetallemme. Työ voidaan kuitenkin toteuttaa myös kokonaisuudesta irrallaan, jolloin se tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua kansainväliseen tieteelliseen työskentelyyn yhdessä muiden lasten ja nuorten kanssa. Tässä työssä oppilaat tutkivat liuoksia yleensä ja erityisesti liuokseen liuenneita aineita. Sekä tämä työ että Aurinkotislaamo-työ käyttävät haihduttamista erottaakseen liuottimen ja siihen liuenneet aineet. Tässä työssä tulisi käyttää luonnosta löytyvää suolaista vettä, mikäli mahdollista. Oppimismahdollisuudet Työn aikana oppilaat: - tutkivat suolaa sisältävän vesiliuoksen ominaisuuksia - käyttävät haihduttamista suolan erottamiseksi liuoksesta - mittaavat veden suolaisuuden ja käyttävät luokan saamaa keskiarvoa omien tulostensa arviointiin - tutustuvat muihin tapoihin määrittää suolaisuus (lisätyö) Työn suunnittelu Työ kannattaa toteuttaa parityönä, jotta välineet riittävät hyvin. Työn pystyy suorittamaan 1-2 tunnin aikana, mikäli haihdutus tehdään levyllä. Jos haihduttamiseen käytetään aurinkoa, työ kannattaa jakaa kahdelle päivälle. Haihdutusastian kannattaa olla halkaisijaltaan suurehko ja reunoiltaan matala, jotta vesi haihtuu nopeasti. Petrimalja, jonka halkaisija on 15 cm, toimii hyvin. Ennen työn suoritusta tarkasta, että käytetyn astian ja veden kokonaismassa voidaan mitata tarkasti. Saatu tulos on sitä tarkempi mitä enemmän vettä käytetään, mutta silloin myös haihdutukseen kuluu enemmän aikaa.

8 Työn toteutus Työ jakautuu kolmeen osaan: 1. Aluksi oppilaat valmistelevat työssä tarvittavat välineet. He punnitsevat työssä käytettävän haihdutusastian, mittaavat käyttämänsä suolaveden tilavuuden sekä punnitsevat astian ja suolaveden kokonaismassan. Oppilaiden saamat tulokset paranevat, jos he toistavat punnitukset useita kertoja ja harjoittelevat vaa an sekä tilavuusmitan käyttöä. 2. Haihdutukseen kuluva aika riippuu huomattavasti olosuhteista ja käytetyistä välineistä. Ennen työn toteuttamista kannattaa testata kuinka kauan haihduttaminen valituilla välineillä ja menetelmillä vie aikaa. Suolaisuuden määrittämisen suurin virhelähde on kosteana punnittu suola. Vakiopainoon kuivattaminen on yleisesti käytetty menetelmä kuivuuden varmistamiseksi ja sitä kannattaa käyttää tässäkin työssä. Menetelmä opettaa oppilaille, että tarkkojen tulosten saamiseen vaaditaan huolellisia mittauksia. Nuoremmat oppilaat eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä toimenpidettä, ja vakiopainoon kuivattamisen voikin jättää väliin, jos opettaja määrittää etukäteen kuinka kauan suolavettä tulee haihduttaa täysin kuivan suolanäytteen saamiseksi. 3. Kolmannessa vaiheessa lasketaan suolaisuus S. Ohjeissa esitetyt kaavat on tarkoitettu yläkouluun ja lukioon. Yleensä koejärjestely kannattaisi toistaa tulosten laadun määrittämiseksi, mutta koska työ vie paljon aikaa voidaan laatua valvoa määrittämällä kaikista luokan tuloksista keskiarvo, joka lisätään kansainväliset tulokset kokoavalle karttapohjalle. Vesinäytteet Valtamerien vesistä otetut näytteet ovat ihanteellisia tässä työssä käytettäviksi, sillä niiden suolaisuus on helppoa mitata. Meriveden suolapitoisuus on noin 3.5 %, mikä tarkoittaa että oppilaat saavat suolaa 3-4 grammaa kun vettä on 100 ml. Mikäli veden suolapitoisuus on alhaisempi (Itämeren suolapitoisuus on n. 0,7 %), voidaan valmistaa myös keinotekoista merivettä lisäämällä 35 g ruokasuolaa 1 l:aan vettä. Oppilaat voivat sitten harjoitella haihduttamista synteettisellä merivedellä ennen kuin he tutkivat vähäsuolaista luonnonvettä. Jos vesinäytteessä on silminnähtäviä epäpuhtauksia, se kannattaa suodattaa ennen työn aloittamista.

9 Lisätyöt Muiden vesinäytteiden tutkiminen Oppilaat voivat tutkia muiden vesinäytteiden suolaisuutta määrittääkseen kuinka paljon suolaisuus vaihtelee erilaisissa yleisissä nesteissä. Jokainen oppilas voi esimerkiksi tuoda tutkittavaksi jonkin nesteen, jotta luokka saisi yleiskuvan siitä millaisella välillä suolaisuudet vaihtelevat. Kannattaa kuitenkin tarkastaa, ettei nesteissä ole liuenneena paljon muita yhdisteitä suolojen lisäksi. Suolaisuuden määrittäminen mittaamalla sähkönjohtavuutta Oppilaat voivat myös tutkia suolaisuutta johtavuusmittauksella, jos koululla on käytössä sähkönjohtavuusmittari. Mittarilla saatua tulosta voidaan verrata haihdutuksesta saatuun tulokseen. Kvalitatiivinen johtavuusmittari voidaan myös rakentaa yleisistä laboratoriovälineistä. Tällöin oppilaille voidaan demonstroida että suolaliuokset johtavat sähköä ja että sähkönjohtavuus on riippuvainen suolapitoisuudesta. Ilmiöiden selittäminen Peruskoulun alaluokat Alakoulussa työ tarjoaa oppilaille tilaisuuden käyttää yksinkertaisia laitteita ja harjoitella ilmiöiden havainnointia ja havaintojen kirjaamista. Työssä vaaditut laskut tulee käsitellä luokan tasolle sopivasti. Veden laatu ja saatavuus ovat tärkeitä kemian kysymyksiä ja niiden tulisi tulla oppilaille tutuiksi juomaveden ja veden kautta kulkevien tautien yhteydessä. Työ tarjoaa tilaisuuden osoittaa kirkkaan veden sisältävän monia eri aineita, jotka voivat olla ihmisille hyödyllisiä tai haitallisia. Näiden aineiden määrä eli konsentraatio voi vaihdella ja aineet voidaan myös erottaa vedestä. Työhön liittyy myös mahdollisuus tutustua haihtumiseen ja kiteytymiseen luonnossa tapahtuvina prosesseina. Yläkoulu

10 Edellisten oppimismahdollisuuksien lisäksi oppilaat voivat käyttää ja kehittää laskutaitojaan ja tutustua tilavuuden ja massan suhteeseen konsentraation ja tiheyden määrittämisessä. Myös SIyksiköiden käyttöä erilaisten määrien ilmaisemiseen voidaan käsitellä yläkoulussa. Yläkoululaisten kanssa voidaan tutustua käsitteisiin liuos, liukeneminen, liukoisuus ja kiteytyminen. Myös jako johonkin tiettyyn liuottimeen liukeneviin ja liukenemattomiin aineisiin voidaan käsitellä. Tutkimalla haihduttamisen ja liuottamisen vaikutusta kiteytymiseen työtä voidaan myös laajentaa. Olomuodon muutoksen teoriaa voidaan käsitellä alakoulua tarkemmin haihtumisen yhteydessä, samoin kiteytymistä. Lukio Kvantitatiivinen lähestymistapa mahdollistaa tarkemman tutustumisen mittauksista ja laskuista saatuihin arvoihin. Työ sopii hyvin konsentraation, ainemäärän ja reaktioyhtälöiden kertoimien käsittelyyn. Työssä voidaan myös tutkia mitä suoloja merivedestä löytyy. Sähkönjohtavuuden mittaaminen ja suolaisuuden määrittäminen siten sopii hyvin lukiossa tehtäväksi lisätyöksi, sillä se osoittaa olevan muitakin keinoja suolaisuuden kvantitatiiviseen määrittämiseen. Taustatietoa Valtameren normaali suolapitoisuus on noin 3,5 massaprosenttia. Suolan määrä ilmoitetaan usein suolaisuutena eli saliniteettina S, joka mitataan prosenttien sijaan tuhannesosina. Suolaisuus kertoo kuinka monta grammaa eri suoloja on liuennut 1000 g:aan merivettä. Tätä kutsutaan myös absoluuttiseksi saliniteetiksi. Merivesi on rakenteeltaan monimutkaista ja sen suolapitoisuus vaihtelee merkittävästi. Kaikki suolat koostuvat ioneista, esimerkiksi natrium- ja kloori-ionit muodostavat natriumkloridia. Vedessä ionit eroavat toisistaan ja siksi merivedessä on erillisiä ioneja (katso taulukko alla)

11 Taulukko 1. Tyypillisiä ionipitoisuuksia merivedessä. ioni g/kg kloori Cl - 19,345 natrium Na + 10,752 sulfaatti SO 4 2-2,701 magnesium Mg 2+ 1,295 kalsium Ca 2+ 0,416 kalium K + 0,390 bikarbonaatti HCO 3-0,145 bromidi Br - 0,066 boraatti BO 3 3-0,027 strontium Sr 2+ 0,013 fluoridi F - 0,001 Menetelmiä suolaisuuden määrittämiseen Ensimmäinen menetelmä suolaisuuden määrittämiseksi oli kemiallinen Knudsen-Mohr-menetelmä, joka perustui kloori-, bromidi- ja jodidi-ionien analyysiin. Menetelmään kuului näiden ionien saostaminen hopeanitraatin avulla. Saatu sakka punnittiin ja kloori-ioni konsentraatio laskettiin punnituksen perusteella. Ensimmäinen empiirinen kaava, jonka avulla tämä klooripitoisuus muutettiin absoluuttiseksi suolaisuudeksi S on vuodelta 1902: S = 0,03 + 1,805 x (Cl). Vuonna 1969 UNESCO ehdotti uutta kaavaa, jonka mukaan S = 1,80655 x (Cl). Suolaisuus 35 vastaa kloorisuutta 19,374. Myös veden sähkönjohtavuus kertoo sen sisältämistä ioneista ja siten suolaisuudesta. Kokeellinen menetelmä perustuu vesinäytteen sähkönjohtavuuden vertaamiseen erilaisiin standardeihin. Standardeina käytetään kaliumkloridiliuoksia meritieteilijät määrittivät suolaisuudelle uuden asteikon Practical Salinity Units (psu), jossa meriveden sähkönjohtavuutta mitataan suhteessa kaliumkloridiliuokseen. Saaduilla suhdeluvuilla ei ole yksiköitä, joten suolaisuus 35 vastaa suolaisuutta35. Standardisuolaliuoksia, joiden sähkönjohtavuus tunnetaan, on kehitetty meriveden sähkönjohtavuuden tutkimisessa käytettyjen suolaisuusmittareiden kalibrointia varten. Meriveden suolaisuuden tarkka selvittämisen on kohottanut maailmanlaajuiseksi huolenaiheeksi ilmastonmuutos, johon liittyvissä ympäristöongelmissa veden suolapitoisuudella on keskeinen rooli.

12 Esimerkkitulokset Kirjaa alla olevaan taulukkoon työn aikana saamiasi mittaustuloksia ja vastaa lopussa oleviin kysymyksiin. Suolavesinäyte Lisänäyte (vapaaehtoinen) Astian massa m D (g) 73,2 74,5 Vesinäytteen tilavuus V SW (ml) Astian ja vesinäytteen massa m D+SW (g) 178,5 172,1 Vakiopainoon kuivattaminen: Astian ja suolan massa 1 (g) 78,5 75,7 Astian ja suolan massa 2 (g) 77,0 75,7 Astian ja suolan massa 3 (g) 77,0 Lopullinen kuivan astian ja suolan massa m D+S (g) 77,0 75,7 Laskut: Suolan massa m S 3,8 1,2 Vesinäytteen massa m SW 105,3 97,6 Suolaisuus S msw Vesinäytteen tiheys (g/ml) 1,03 1,01 V SW Lisätyö - sähkönjohtavuus Suolaisuus sähkönjohtavuuden perusteella (psu)

13 Kysymys 1 Tarkastele astiaa veden haihduttamisen jälkeen. Näetkö suolakiteitä? Suolakiteissä on tasainen valoa heijastava pinta, jos niiden koko on tarpeeksi suuri. Kiteet näkyvät paremmin suurennuslasin tai mikroskoopin avulla. Kirjaa ylös havaintosi suolan ulkonäöstä. Suurin osa astiassa olevasta aineesta on puuterimaista ja väriltään rusehtavaa. Osa aineesta astian keskellä koostui suuremmista palasista, jotka kimaltelivat kun niitä osoitti taskulampulla. Kysymys 2 Vertaa saamaasi suolaisuutta luokan keskiarvoon. Miten selittäisit mahdollisia eroja? Luokan saama keskiarvo suolaveden suolaisuudelle oli 36,7 g/kg, mikä on hieman suurempi kuin ryhmämme tulos. Mutta monilla muilla ryhmillä tulokset eivät olleet yhtä lähellä kuin meillä. Kysymys 3 Jos tutkimasi vesinäyte oli merivettä, vertaa luokan keskiarvoa meriveden normaaliin suolapitoisuuteen, joka on 3,5 massaprosenttia. Miten selittäisit mahdollista poikkeamaa tästä arvosta? Jos tutkimasi näyte on muusta lähteestä, selvitä mikä sen normaali suolapitoisuus on. Luokan saamat tulokset osoittivat että näytteen suolaisuus on hyvin lähellä meriveden normaalia arvoa. Hieman korkeampi arvo voi johtua siitä, että näyte otettiin matalasta kohdasta, missä vesi oli lämmintä ja siitä suurempi osa oli ehkä haihtunut. Kysymys 4 Miten merivedessä uidessaan pystyy toteamaan veden olevan tiheämpää kuin makea vesi, jonka tiheys on hieman alle 1 g/ml lämpötilan ollessa 20 o C? Merivedessä on helpompaa kellua kuin makeassa vedessä. Alkuperäinen työohje löytyy osoitteesta

Aurinkotislaus on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen.

Aurinkotislaus on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Aurinkotislaus Aurinkotislaus on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Tässä työssä oppilaat rakentavat auringonvalon avulla

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Suolapitoisuuden määritys

Suolapitoisuuden määritys KOHDERYHMÄ: Työ on tarkoitettu lukiolaisille. Työ voidaan tehdä kursseilla KE1, KE4, KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 30 45 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta. MOTIVAATIO: Itämeren suolapitoisuus

Lisätiedot

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN Betoniteollisuuden ajankohtaispäivät 2018 30.5.2018 1 (22) Vesi-sementtisuhteen merkitys Vesi-sementtisuhde täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Professori Duff

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %) ANTIBIOOTTISYNTEESI TAUSTAA Olet kesätöissä lääketehtaalla. Lääkefirman kemistit ovat kehittäneet antibiootin, sulfiatsolin, joka estää bakteerien foolihapon synteesiä. Foolihappoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

Planeetan ph (ph of the Planet)

Planeetan ph (ph of the Planet) Planeetan ph (ph of the Planet) Planeetan ph on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Tässä työssä oppilaat tutkivat paikallisesta

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen

Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen Ohjeet kansainväliselle alustalle rekisteröitymiseen Tunnusten luominen Kemianluokka.fi-osoitteesta löytyvät vedentutkimushankkeen suomenkieliset sivut. Sivuilta löytyy linkki Ilmoittaudu mukaan, jonka

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA

KOHDERYHMÄ KESTO: MOTIVAATIO: TAVOITE: AVAINSANAT: - TAUSTAA ANTIBIOOTTISYNTEESI KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu ensisijaisesti lukiolaisille. Lukiossa työn voi toteuttaa kurssilla KE3 tai työkurssilla. KESTO: Työ kestää 90 min (refluksointi 60min) (120 min tislauksen

Lisätiedot

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5 1/5 ASTE/KURSSI Yläasteelle ja lukioon elintarvikkeiden kemian yhteydessä. Sopii myös alaasteryhmille opettajan avustaessa poltossa, sekä laskuissa. AIKA n. ½ tuntia ENERGIAA! Vertaa vaahtokarkin ja cashewpähkinän

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: vuosiluokat 1-2 TAVOITTEET: Opetuksen tavoitteena on veteen tutustuminen erilaisten

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Työohjeet Jippo- polkuun

Työohjeet Jippo- polkuun Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi

Lisätiedot

Prosenttilaskentaa osa 2

Prosenttilaskentaa osa 2 Prosenttilaskentaa osa 2 % 1 9. Perusarvon laskeminen Perusarvo = alkuperäinen arvo Esimerkki 1. Mikä on a) luku, josta 72 % on 216 b) aika, josta 40 % on 38 min c) matka, josta 5 % on 400 m Esimerkki

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva. SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

Nanoriutan perustaminen

Nanoriutan perustaminen Nanoriutan perustaminen Ville Kivisalmi 3.4.2008 Tampereen Akvaarioseura ry ville.kivisalmi@helsinki.fi http://www.mm.helsinki.fi/~kivisalm/ Mistä lähteä liikkeelle? Hyvin suunniteltu on ¾ tehty Merivesiakvaarion

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE

MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE MAALIEN KEMIAA, TUTKIMUKSELLISUUTTA YLÄKOULUUN JA TOISELLE ASTEELLE Riitta Latvasto 1 & Päivi Riikonen 1 1 Kemian opettajankoulutusyksikkö, Helsingin yliopisto Aihe: Tässä laboratoriotyössä tutustutaan

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO

MOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

TÄRKEITÄ HUOMIOITA Kiitos, että valitsit Casa Bugatin UMA keittövaa'an. Kuten kaikkia elektronisia laitteita, myös tätä vaakaa tulee käyttää huolellisesti ja ohjeiden mukaan vammojen ja laitteen vaurioitumisen

Lisätiedot

Työn tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon

Työn tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon Kemiaa vedestä Työn tekemiseen kuluva aika: 1-2 oppituntia kahden kuukauden aikana/lukuvuosi. Projektityö. Luokka-aste: Sopii yläkouluun tai lukioon Tarkemmat ohjeet materiaaleihin ja työturvallisuuteen

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Ilman vettä ei ole elämää

Ilman vettä ei ole elämää Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa AIHE: S3: Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi (OPS 2014) IKÄLUOKKA: 2. vuosiluokka TAVOITTEET: Opetuskokonaisuudelle asetettu yleinen tavoite on tutustua

Lisätiedot

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut 12-15. Saa lukea myös kokonaan!

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut 12-15. Saa lukea myös kokonaan! TUNTEMATON KAASU KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukiolaisille, erityisesti kurssille KE3 ja FY2. KESTO: Noin 60 min. MOTIVAATIO: Oppilaat saavat itse suunnitella koejärjestelyn. TAVOITE: Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE, Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje

SUPERABSORBENTIT. Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Superabsorbentit Opettajan ohje SUPERABSORBENTIT KOHDERYHMÄ: Soveltuu kaiken ikäisille oppilaille. Työn kemian osuutta voidaan supistaa ja laajentaa oppilaiden tietojen ja taitojen mukaisesti. KESTO: 5 15 min. MOTIVAATIO: Kosteuspyyhkeet

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

ph:lla on väliä AIV-rehun säilyminen Juppi, Tuomo. AIV-rehu, happamuus,

ph:lla on väliä AIV-rehun säilyminen Juppi, Tuomo. AIV-rehu, happamuus, ph:lla on väliä AIV-rehun säilyminen Juppi, Tuomo. AIV-rehu, happamuus, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/juppi-t- 2006.pdf Työohje on laadittu sekä kemian opetukseen luokille 8-9 että lukioon.

Lisätiedot

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS

KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS TAUSTAA KUPARIASPIRINAATIN VALMISTUS Kupariaspirinaatti eli dikuparitetra-asetyylisalisylaatti on epäorgaaninen yhdiste, jonka käyttöä nivelreuman hoidossa ja toisen sukupolven lääkevalmistuksessa on tutkittu

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys

Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys Liuenneen silikaatin spektrofotometrinen määritys 1. Työn periaate Liuenneen silikaatin määritys perustuu keltaisen silikomolybdeenihapon muodostumiseen. Keltainen kompleksi pelkistetään oksaalihapolla

Lisätiedot

Työn toteutus Lisää pullosta kolmeen koeputkeen 1 2 cm:n kerros suolahappoa. Pudota ensimmäiseen koeputkeen kuparinaula, toiseen sinkkirae ja kolmanteen magnesiumnauhan pala. Tulosten käsittely Mikä aine

Lisätiedot

Kasvien piilotetut väriaineet

Kasvien piilotetut väriaineet KOHDERYHMÄ: Työ sopii parhaiten lukioon kursseille KE1 tai KE2. Työn voi tehdä myös yläkoululaisten kanssa kurssilla raaka-aineet ja tuotteet, jolloin keskitytään poolittomuuden sijaan erotusmenetelmiin.

Lisätiedot

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta

Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta Tehtävä 1. (6 p). Nimi Henkilötunnus Maankuori koostuu useista litosfäärilaatoista. Kahden litosfäärilaatan törmätessä raskaampi mereinen laatta painuu törmäyssaumassa kevyemmän mantereisen laatan alle.

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,

Lisätiedot

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II)

KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II) Johdanto KOTITEKOINEN PALOSAMMUTIN (OSA II) Monet palosammuttimet, kuten kuvassa esitetty käsisammutin, käyttävät hiilidioksidia. Jotta hiilidioksidisammutin olisi tehokas, sen täytyy vapauttaa hiilidioksidia

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? SIPSEISSÄKÖ RASVAA? TAUSTAA Saamme rasvaa joka päivä ja monissa muodoissa. Osa rasvasta on välttämätöntä, koska elimistömme tarvitsee rasvaa elintoimintojemme ylläpitoon. Saamme hyvin paljon rasvaa piilossa

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8

1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8 I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa

Paula Kajankari 2015. LUMA-kerho Kokeellista kemiaa. Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset. Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa LUMA-kerho Kokeellista kemiaa Kohderyhmä 5 6 luokkalaiset Laajuus 90 minuuttia x 5 kerhokertaa Tavoite Tavoitteena on osoittaa oppilaille, että luonnontieteiden opiskelu voi olla muutakin kuin kirjasta

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

PERUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 PERUSMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Johanna Tikkanen, TkT

Johanna Tikkanen, TkT Johanna Tikkanen, TkT VTT Otaniemi, Kemistintie 3 M M Huomioliivi mukaan Asianmukaiset jalkineet Keskiviikkona! M Maanantai ja torstai Betonin kiviaines Tuoreen betonin ominaisuudet Kovettuneen betonin

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) SUPERABSORBENTIT Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Työturvallisuus: Toteutus: Jätteiden hävitys: Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) Demonstraatio 10 min, mallinnus

Lisätiedot

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello 1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus 1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden määritelmästä eli kappaleen massan

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

LEGO EV3 Datalogging mittauksia LEGO EV3 Datalogging mittauksia Tehtäväkortit 19.2017 Energiamittari/ Tehtäväkortti / 2017Innokas 1 Ledin palamisajan määrittäminen Generaattorin kytkeminen Kytke generaattori energiamittarin sisääntuloon

Lisätiedot

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! TAUSTAA Proteiinit kuuluvat perusravintoaineisiin ja nautit päivittäin niitä sisältäviä ruokia. Mitkä ruoka-aineet sisältävät proteiineja ja mihin niitä oikein tarvitaan? ENNAKKOTEHTÄVIÄ

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine? TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä

Lisätiedot

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S 1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen

Lisätiedot

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus

Lisätiedot