Saattohoito tehostetussa palveluasumisessa Naantalissa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saattohoito tehostetussa palveluasumisessa Naantalissa"

Transkriptio

1 Saattohoito tehostetussa palveluasumisessa Naantalissa Laatinut Naantalin saattohoitotyöryhmä, pohjana Marke Huovisen ja Eija Rantatalon kehittämistyö Työryhmä Marke Huovinen Eija Rantatalo Marika Virtanen Sirkka Pikkarainen Sari Mäkinen Pirjo Hakala Mia Ukkonen Jaana Ajakainen Anniina Palmroth Anne Lehtismäki Lilli Vehviläinen Anna Harjulahti, pj

2 1. Johdanto Määritelmiä Saattohoidon tärkeät työvälineet Hoitotahto Hoitoneuvottelu Hoitolinjaus Saattohoitopäätös Muistisairaan saattohoidon erityispiirteet Hoitoympäristö Hyvä elämä loppuun asti Kivunhoito Yksilöllisyys Läsnäolo Omahoitajan rooli Omaisena saattohoidossa LIITTEET

3 1. Johdanto Lähivuosina saattohoitoa on lähdetty kehittämään sekä Naantalissa että naapurikunnissa. Saattohoito on myös ollut Yhteisvastuun 2014 kotimaan kohde. Naantaliin on perustettu oma saattohoitotyöryhmä, jonka tarkoituksena on saada kaupunkiimme saattohoitosuunnitelma valmiiksi kesäksi Tämä on määritelty Naantalin ikääntymispoliittisessa suunnitelmassa. Hoitohenkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti saattohoitoon. Saattohoitoon erikoistuneet hoitajat toimivat yhdyshenkilöinä eri hoitoyksiköiden välillä. 2. Määritelmiä Saattohoito, palliatiivinen hoito ja terminaalihoito ovat osittain päällekkäisiä käsitteitä, joilla kaikilla tarkoitetaan elämän loppuvaiheen hoitoa kuoleman lähestyessä. Sana saattohoito sisältää eksistentiaalisen ulottuvuuden. Se kuvaa läsnäoloa ja kuolevan saattoa viimeiselle matkalle. Aktiivisen hoidon ja palliatiivisen hoidon raja tulee olla liukuva. Oireiden lievitys kuuluu osana aktiivihoitoon ja sen osuus lisääntyy silloin kuin varsinaisesta parantavasta hoidosta ei ole enää hyötyä. Kuoleman lähestyessä palliatiivisen hoidon osuus tehostuu entisestään ja muuttuu saattohoidoksi. Keskeistä palliatiivisessa hoidossa on kuoleman lähestyessä paneutuminen sosiaalisiin, henkisiin ja hengellisiin sekä maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin. Palliatiivisen hoidon tarkoituksena on auttaa ja tukea asukkaan ja hänen läheisiään. Hoito tukee ihmisen jäljellä olevaa elinaikaa sekä pitää kuolemaan valmistautumista normaalina hoitoon liittyvänä haasteena. Ajallisesti palliatiivinen hoito ei ole sidoksissa kuoleman läheisyyteen vaan hoidon vaihe voi sairaudesta riippuen kestää jopa vuosia. Saattohoito on yksilöä kunnioittavaa monialaista, kokonaisvaltaista hoitoa sisältäen oireiden lievityksen, potilaan, omaisten ja läheisten tukemisen. Saattohoidon lähtökohtana on aina asukkaan etenevä sairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa tai asukas on 2

4 kieltäytynyt siitä. Saattohoitopäätös on lääketieteellinen päätös, jonka tekee asukasta hoitava lääkäri yhteisymmärryksessä kuolevan itsensä sekä hänen omaistensa kanssa. Keskipisteessä saattohoidossa on ihminen ja hänen elämänsä. Elämän loppumetreillä elämänlaatua pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä oireita lievittävällä lääkehoidolla. Samalla tulee myös paneutua asukkaan psykologisiin, sosiaalisiin, maailmankatsomuksellisiin ja hengellisiin tarpeisiin ja ongelmiin. Kuolema ei siis ole hoidon tavoite, vaan hyvä elämä loppuun saakka. Saattohoito on arvoperusteista toimintaa, jota eettisinä arvoina ohjaa hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, ihmisen itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. Saattohoidossa halutaan taata asukkaalle arvokas kuolema. Oikeus hyvään saattohoitoon tulee olla kaikilla sitä tarvitsevilla. Kuolema tulee saattohoidossa nähdä luonnollisena elämään kuuluvana asiana. Kuolemasta avoin rehellinen puhuminen elämän loppuvaiheessa tuo yleensä helpotusta niin asukkaalle tämän läheisille kuin hoitohenkilökunnallekin. Kuolevan lisäksi myös tämän omaiset ja läheiset ovat saattohoidossa. Asukkaan tavoin he tarvitsevat tietoa, tukea, läsnäoloa ja lohtua hoitohenkilökunnalta. Läheiset tarvitsevat tukea vielä omaisensa kuoleman jälkeenkin. 3. Saattohoidon tärkeät työvälineet 3.1 Hoitotahto Asukas voi ilmaista hoitotahtonsa suullisesti tai kirjallisesti tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän äkillisen onnettomuuden, tajuttomuuden tai vanhuudenheikkouden takia pysty osallistumaan hoitoratkaisuihinsa. Hoitotahdolla voi ilmaista toiveensa hoidon suhteen ja myöskin kieltäytyä tietyistä hoidoista. Tahdossa ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova ellei ole syytä uskoa, että asukkaan tahto olisi hoitotahdon laatimisen jälkeen muuttunut. Hoitotahto myös vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta, jos tulee tilanne, että hoitoratkaisuista päättäminen jää omaisille. Hoitotahto myös helpottaa lääkärien sekä 3

5 hoitohenkilökunnan työtä, koska he voivat ottaa huomioon asukkaan toiveet hoitopäätöksiä ja linjauksia tehdessään. Hoitotahdon tekijä voi peruuttaa milloin tahansa oman hoitotahtonsa tai muuttaa sen sisältöä. Tärkeää on, että myös muutos tai peruutus kirjataan huolella. Tällä hetkellä hyvin harvalla asukkaalla on hoitotahtoa muuttaessaan Birgittakotiin. Suunnitelmissa olisikin hoitotahdon liittäminen asukaskyselyyn ja siitä olisi hyvä keskustella jo ensimmäisessä hoitoneuvottelussa. Hoitotahdosta voidaan keskustella myöhemminkin, jos asukas tai omaiset eivät vielä ole valmiita siihen. Jo pitkään talossa asuneidenkin kanssa omahoitaja voi vielä keskustella hoitotahdon tekemisestä. Hoitotahto kirjataan potilasasiakirjan riskitietokohtaan. Hoitotahtoon olisi hyvä kiinnittää huomiota jo ennen tehostettuun palveluasumiseen tuloa. Kotihoidossa tai päivätoiminnassa hoitajat voisivat jo puhua sen tärkeydestä sekä asiakkaalle että tämän omaisille. 3.2 Hoitoneuvottelu Hoitoneuvottelu pidetään ennen saattohoitovaiheeseen siirtymistä. Siihen osallistuu asukas itse ja hänen omaisensa, jos asukas niin toivoo, häntä hoitava lääkäri, omahoitaja, vastaava sairaanhoitaja sekä muu moniammatillinen taho tarvittaessa. Hoitoneuvottelussa käydään läpi asukkaan sairaudentila, tarjolla olevat hoitovaihtoehdot sekä päätetään hoitolinjauksista. Hoitoa päätettäessä huomioidaan yksilöllisyys sekä asukkaan ja omaisen toiveita kuunnellaan. Pyrkimyksenä on päästä yhteisymmärrykseen hoitolinjoista, ettei myöhemmin tule ristiriitaisia tuntemuksia. Asukkailla ja omaisilla on oltava mahdollisuus kertoa hoitopaikkaa, arjen sujuvuutta tai hoitoa koskevista toiveistaan sekä sairauteen ja kuolemaan liittyvistä ajatuksistaan sekä mahdollisista peloistaan ja huolistaan. 3.3 Hoitolinjaus 4

6 Saattohoidon aloittamisen edellytyksenä on asukkaan hoitolinjasta päättäminen. Asukkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua päätösten tekoon sekä ennen kaikkea hänen tulee olla tietoinen hoitopäätösten edellytyksistä ja seurauksista. Riittävän ajoissa tehty hoitolinjaus parantaa asukkaan autonomian ja oireiden lievityksen toteutumista sekä edesauttaa omaisten valmistautumista lähestyvään kuolemaan. 3.4 Saattohoitopäätös Saattohoito voi alkaa sitten, kun lääketieteellinen saattohoitopäätös on tehty. Yleensä päätöksen tekee hoitava lääkäri keskustellen ensin omaisten ja asukkaan kanssa. Saattohoitopäätös kirjataan huolellisesti asukkaan tietoihin. Saattohoito perustuu oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvon, inhimillisyyden ja kärsimyksen lievittämisen periaatteille. Asukkaan persoonaa kunnioitetaan ja hänen tarpeitaan huomioidaan. Ei elvytetä-päätös, DNR, tai nykyään käytettävä AND (= allow natural death) on eri asia kuin saattohoitopäätös. Elvytyskielto on kannanotto toimenpiteisiin sydämenpysähdyksessä, mutta ei ota kantaa muuhun hoitoon tai hoitolinjoihin. ANDpäätös sisältyy saattohoitopäätökseen. Saattohoidossa olevan asukkaan elinaikaennuste voi vaihdella. Muutokset voivat olla nopeita eikä oireiden määrä tai yleistila aina kerro jäljellä olevaa elinaikaa. 4. Muistisairaan saattohoidon erityispiirteet Dementoivaa sairautta sairastava asukas on sisäisesti hauras, hämmentynyt ja turvaton. Hän elää lähiympäristönsä ja sisäisen maailmansa varassa. Hän on tunteva ja tarvitseva elämänsä loppuun asti. Muistisairaan omien tarpeiden, taitojen ja tottumusten huomioiminen onkin erityisen tärkeää ja vaatii hoitohenkilökunnalta suurta herkkyyttä ja intuitiokykyä vastata niihin. Omaisilta saatu tieto auttaa toteuttamaan arvostavaa ja kunnioittavaa hoitoa. Turvallisuuden tunteen välittäminen kosketuksella ja äänensävyllä nousevat tärkeiksi kommunikointivälineiksi kuolemaa lähestyttäessä. (Kärpänniemi, 1999, 33) 5

7 Loppuvaiheessa Alzheimerin tautia sairastava asukas saattaa olla syötettävänä vuodepotilaan useitakin vuosia. Kun nielemiskyky vähitellen heikkenee ja häviää kokonaan, voidaan harkita saattohoidon aloittamista. Asukkaan omaisia tulee informoida tulehdusoireista tai nielemisen heikentymisestä. Uhkaavista merkeistä on hyvä kertoa omaisille ajoissa. Jos asukas sattuu kuolemaan, heille voi jäädä syyllisyydentunteita siitä, etteivät he ehtineet hyvästellä omaistaan. Asukasta syötetään niin kauan, kun hän pystyy nielemään. Jos nieleminen on vaikeutunut, häntä ei pidä pakkosyöttää tai -juottaa. Janon tunnetta voidaan lievittää suun kostuttelulla. Vesi, jääpalat ja keinosylki hävittävät tehokkaasti janon tunnetta limakalvojen kuivuessa. Huulien ja suun säännöllisestä puhtaana pitämisestä ja kostuttelusta pidetään huolta. Nieluun kertyvää paksua limaa voidaan varovasti imeä. Pahaa limaisuutta voidaan helpottaa myös lääkkeillä. Omaiset usein ahdistuvat limaisesta, korisevasta hengityksestä, vaikka asukas ei siitä kärsisikään. Saattohoidossa tiputukseen, nenä-mahaletkuun tai gastrostooman (PEG-letkun) laittoon ei yleensä kannata ryhtyä, koska ne aiheuttavat asukkaalle epämukavuutta eikä hänen tilaansa voida korjata niillä vähääkään pidemmäksi aikaa. (Sulkava, 1999,17) Alzheimerin tautia sairastavalla asukkaalla ja Lewyn kappale dementiaa sairastavalla asukkaalla tavallisia kuolinsyitä ovat keuhkokuume ja muut infektiot. Vaskulaarisessa dementiassa keuhkokuumeen lisäksi aivo- ja sydäninfarktit ovat tavallisia kuolinsyitä. Dementoiva sairaus voidaan merkitä peruskuolinsyyksi erityisesti, jos se on jatkuvasti edennyt. (Sulkava, 1999,19) 5. Hoitoympäristö Hoitoympäristöllä tarkoitetaan sekä fyysistä että psyykkistä ympäristöä, jolla on molemmilla oma tärkeä merkityksensä saattohoidossa. Onnistuneen hoitoympäristön luominen vaatii luovaa mielikuvitusta ja huolellisuutta. Kaunis ympäristö tukee kuolevan asukkaan hoitoa ja jättää myös omaisille rauhoittavan mielikuvan. Hoitoyhteisön tunnelma ja asukkaan lämmin kohtaaminen tekevät ilmapiiristä kodikkaan ja turvallisen. Myönteinen ilmapiiri syntyy hoitohenkilökunnan ystävällisestä, asiallisesta ja kärsivällisestä tavasta kohdata asukkaat ja omaiset. Sitä lisää myös tiedon tarjoaminen hoitohenkilökunnan aloitteesta. 6

8 Birgittakodissa on varattu yksi huone omaisten käyttöön, jossa on mahdollista levätä sekä yöpyä. Tämän lisäksi tarvitaan vielä helposti siirrettäviä varavuoteita, jos omainen haluaa yöpyä läheisensä huoneessa. Omaisilla on mahdollisuus ruokailla talossa. Ruoka tilataan terveyskeskuksen keittiöstä. Heillä on myös mahdollisuus käyttää tiimin keittiötä sekä suihkutiloja vapaasti. Viihtyvyyteen tulee panostaa jo asukkaan muuttaessa taloon. Huone tulisi sisustaa persoonallisesti asukkaan tauluilla, seinävaatteilla, valokuvilla ja viherkasveilla. Saattohoitovaiheessa kauniiden aistittavien asioiden merkitys korostuu. 6. Hyvä elämä loppuun asti 6.1 Kivunhoito Kivun ja kärsimyksen hoitaminen on keskeisessä osassa saattohoidossa. Kuolevan potilaan hoito-ohjeissa vuodelta 2008 todetaan: Oireita lievittävä lääkehoito on vain osa kuolevan potilaan hoitoa. Elämän loppuvaiheen hoidossa tulee paneutua potilaan psykologisiin, sosiaalisiin, maailmankatsomuksellisiin ja hengellisiin ongelmiin. ( Pajunen 2013, 13). Jokaisella on oma yksilöllinen tapa kokea kipua ja kärsimystä. Esimerkiksi kipu ja ahdistus kulkevat usein käsi kädessä. Taustalla oleva ahdistuneisuus voi ilmetä asukkaalla väsymyksenä ja masentuneisuutena, jotka alentavat myös ihmisen kipukynnystä. Voimakas fyysinen kipu voi olla seurauksena edellä mainituista oireista. Saattohoitovaiheessa olisi hyvä, jos asukkailla olisi jo valmiina ennakoivat lääkehoitosuunnitelmat. Käytännössä voimme äkillisissä tapauksissa hakea terveyskeskuksen vuodeosastolta esimerkiksi kipulääkkeitä ja sieltä saamme myös kipupumpun käyttöön. Terveyskeskuksen vuodeosastoa voi konsultoida ympäri vuorokauden hoidollisissa asioissa saattohoitopotilaiden kohdalla. Käytännöstä on sovittu yhdessä vuodeosaston kanssa. Osastolla on sairaanhoitaja paikalla myös yöaikaan. Moniammatillista yhteistyötä pyritään hyödyntämään jatkossa entistä enemmän. Fysioterapeutti voi kartoittaa asukkaan fyysisiä voimavaroja sekä ottaa kantaa eri apu- ja 7

9 hoitovälineiden valintaan. Hän voi antaa vinkkejä yksilöllisiin liike- ja asentohoitomenetelmiin, jotka tukevat asukkaan kivuttomuutta. Hoitajat voivat rohkeasti kokeilla eri menetelmiä asukkaan kivuntuntemuksiin, esimerkiksi turvallisuuden tunteen luomista läsnäololla ja kosketuksella, hierontaa hyväntuoksuisilla voiteilla ja öljyillä, asentohoitoa erilaisilla tyynyillä, kylmä- ja lämpöhoitoa. Asukkaalla pitää olla tunne siitä, että tulee kuulluksi ja autetuksi. 6.2 Yksilöllisyys Saattohoidon vahvasti eettisinä arvoina ovat hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, ihmisen itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus. Hoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämä loppuun asti.( Pajunen, 2013,12). Jokainen kuoleva on arvokas omana persoonanaan ja hänen hoitamisensa ei saisi koskaan olla rutiininomaista perushoitoa. (Grönlund, 2011, 92). Hyvä perushoito pyrkii ehkäisemään ja vähentämään somaattisia ja psyykkisiä oireita, joita kuoleman lähestyessä asukkaalla esiintyy. Hyvän perushoidon edellytyksenä on hoitohenkilökunnan perehtyneisyys asukkaan tapoihin, tottumuksiin ja tarpeisiin. Omahoitajan tehtävänä on kartoittaa ja ottaa selville asukkaan mieltymykset ja kirjata ne hoitosuunnitelmaan. Näin ne tulevat kaikkien asukasta hoitavien tietoon. Tiimipalavereissa on myös hyvä säännöllisin väliajoin käsitellä asukkaiden asioita, jotta informaatio pelaisi. Asukkaan hoitosuunnitelma voidaan tulostaa ja viedä huoneeseen vaikka kaapin oven sisäpuolelle. Hoitosuunnitelma tulee paremmin hyödynnettyä, kun se on koko ajan nähtävillä. Asukkaan identiteetti lähtee pukeutumisesta. Omat vaatteet, kampaus, meikit, korut, hajuvedet tai partavedet ilmentävät asukkaan persoonallisuutta. Asukkaan oman elämänrytmin säilyminen saattohoitovaiheessakin täytyy ottaa huomioon. Rytmi voi olla aivan erilainen kuin normaali päiväjärjestys. Ruoka-aikojen ei tule säädellä asukkaan omaa päivärytmiä saattohoitovaiheessa vaan ruokaa on oltava tarjolla silloin kun se maistuu. Mieliruokia ja juomia on hyvä kartoittaa ja mahdollisuuksien mukaan tarjoilla näitä. 8

10 Birgittakodissa asukkaan elämänhistoriaa kartoitetaan asukaskyselyllä. Omahoitajan tehtävä on käydä lomake läpi omaisen ja asukkaan kanssa ja kyselemällä täydentää tietoja. Omahoitaja voi myös jälkikäteen hoitosuhteen syventyessä lisätä esille tulleita asioita lomakkeeseen. Asukkaan vakaumus on osa hänen persoonaansa ja sitä tulee kunnioittaa. Hoitohenkilökunta on selvillä asukkaan uskonnollisista vakaumuksesta sekä muista toiveista ja näkemyksistä. Samalla pitää olla avoin kuulemaan myös omaisten ääntä. 6.3 Läsnäolo Kuoleman lähestyessä ei ole puhumisen, vaan aidon läsnäolon aika. Kuolevaa asukasta ei tule jättää yksin vaan on aika pitää kädestä kiinni. ( Kivikoski, 1999, 65 ). Saattajana oleminen ei ole menettämistä vaan myös saamista. Se on osa elämää joka antaa syvyyttä ja sisältöä. Kosketuspinta kuoleman rajattomuuden ja elämän rajallisuuden välillä on jokaisen hoitajan itse löydettävä. Saattohoidossa katseen, kosketuksen, kiireettömyyden ja läsnäolon merkitys entisestäänkin korostuu. Asukas tulee nähdyksi, kuulluksi ja totena pidetyksi. Tavoitteena on auttaa asukasta löytämään elämästään voimavaroja, jotka auttavat häntä kuoleman läheisyydessä. Ne voivat käsitellä jumalasuhdetta, elämän arvoja ja -tarkoitusta sekä ihmissuhteita. Hoitajan tehtävänä ei ole arvottaa tai määritellä toisen ihmisen ajatuksia tai näkemyksiä. Tarkentavia kysymyksiä sen sijaan kannattaa esittää, esim. mitä tarkoitat, kun sanot näin? Ne ilmaisevat kiinnostusta ja rohkaisevat jatkamaan. ( Sipola, 2013, 43 ) Hoitajan vahva intuitio asukkaan parhaasta ja herkkyys olla todella läsnä mahdollistavat hyvän, lämpimän ja yksilöllisen saattohoidon. ( Heimola, Voutilainen, 2001, 149 ) Onnistunut saattohoito vaatii hoitohenkilökunnalta kiireettömyyttä, aikaa pysähtyä ja olla aidosti läsnä. Tiiminvetäjän ja esimiehen olisi hyvä suunnitella hoitajaresurssit niin, että tähän tavoitteeseen päästään. Yhteistyö omaisten ja mahdollisten vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa on ensisijaisen tärkeää. Voidaan esim. kartoittaa etukäteen vierailujen ja käyntien ajankohtaa. Hoitajaresurssit tulisi kohdistaa sellaisiin ajankohtiin, kun ei läheiset pysty olemaan läsnä. 9

11 7. Omahoitajan rooli Arvokkaimmaksi hoitotyön alueeksi on luonnehdittu kuolevan asukkaan hoitamista. Omahoitajan ammattitaidon merkitys kasvaa entisestään. Koska aikaa on vähän käytettävissä, on tiedettävä minne ollaan menossa. Asukkaan hoitotyön tulee olla suunniteltuna pitkällä tähtäimellä, tästä on vastuu omahoitajalla. Omahoitaja huolehtii hoitosuunnitelman ajan tasalla pitämisestä kiinnittäen erityistä huomiota suunnitelman yksilöllisyyteen. Hän pitää huolta myös mahdollisista hoitolinjauksien tarkistuksista ja hoitotahdon toteuttamisesta. Omahoitaja toimii asukkaan edustajana, tukee silloin kun ei asukas itse jaksa ja panee alkuun asioita. Hän toimii asukkaan tukipuuna. Omahoitaja viestittää hoitotilanteissa asukkaalle kaikella toiminnallaan, eleillään, ilmeillään, asennoitumisellaan, kosketuksellaan, ulkoisella olemuksellaan ja puheellaan jne. käsitystään ihmisenä olemisesta. Hoitosuhteen keskeisenä tavoitteena on hyvän olon edistäminen siten, että asukasta kunnioitetaan omana persoonanaan ja hän voi kokea samanaikaisesti läheisyyden tunnetta. Asukas voi turvautua omahoitajan apuun aina halutessaan ja tulevansa ajallaan autetuksi. Hyvässä huolenpitosuhteessa omahoitaja saa omaan työhönsä iloa ja voimavaroja sekä kehittyy niin ihmisenä kuin hoitajanakin. ( Lipponen, 2006, ) Omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää niin että hoitohenkilökunta, varsinkin omahoitaja, on aktiivinen osapuoli ja yhteydenpitäjä. Vaaditaan avointa, rehellistä ja rohkeaa vuoropuhelua, jotta omaiset kokisivat olevansa osa läheisensä elämää. 8. Omaisena saattohoidossa Omaiset ovat osa kuolevan asukkaan elämää. Heille täytyy välittyä tunne, että henkilökunta arvostaa heidän läsnäoloaan. Omaisia on rohkaistava ja tuettava olemaan kuolevan lähellä. Kaikki eivät ole siihen kykeneväisiä, mutta sitäkin on kunnioitettava. Läsnäoloa helpottaa selvien käytännön neuvojen antaminen. Voi neuvoa omaista, miten helpottaa kuolevan läheisen oloa esim. kostuttamalla suuta, kampaamalla hiuksia tai pitämällä kädestä kiinni. Etenkin kuoleman lähestyessä tulisi keskittyä vierellä viipymiseen. 10

12 Tuntoaistin kautta välittyy kaikista viimeisimmäksi läheisen ihmisen läsnäolo. Koskettelulla ja hoitamisella on siis suuri merkitys. Omaiset tarvitsevat riittävästi tietoja läheistään koskevista asioista. Hoitohenkilökunnan tulee olla aloitteentekijöitä näille keskusteluille. Haasteellisetkin omaiset on kohdattava hienotunteisesti ja kohteliaasti. Onnistunut yhteistyö perustuu hyvään ensivaikutelmaan asukkaan muuttaessa Birgittakotiin. Hoitosuhteen alusta asti kaivataan rehellistä ja avointa keskustelua asukkaan, omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä. Omaisten jaksamista tuetaan kuuntelemalla ja läpikäymällä heidän tunnereaktioitaan syyllistämättä ja arvostelematta. Kuoleman tapahduttua omaiset voivat jättää jäähyväiset ja osallistua halutessaan vainajan pukemiseen. Omaisilta voi kysyä jo etukäteen, onko heillä toivomuksia vaatetuksen suhteen. Kaunis tapa on sytyttää tiimin päiväsaliin kynttilä kuolleen muistoksi ja kertoa muille asukkaille kuolemasta. Omaisille lähetetään suruadressi kotiin vasta joidenkin päivien kuluttua. Omahoitaja tiedustelee puhelimitse heidän jaksamistaan ja vointiaan hautajaisten jälkeen. Kerrotaan myös mahdollisuudesta tulla keskustelemaan omaisensa hoidosta ja elämänvaiheista omahoitajan kanssa. Samalla omaisella on myös mahdollista ottaa kantaa läheisensä saattohoidon onnistumiseen. Kysely voidaan myös lähettää omaisille kotiin. Kyselyistä saamat palautteet auttavat hoitohenkilökuntaa hoidon kehittämisessä. Hoidon laadun varmistamiseksi ja asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi olisi hyvä olla myös ns. palautelaatikko talossa, johon omaiset voisivat hoitosuhteen aikana antaa kirjallista palautetta omaisen hoitoon liittyvistä asioista, niin hyvää kuin huonoakin. 11

13 Lähteet: Grönlund, Elina, Huhtinen, Aili: Kuolevan hyvä hoito, 2011 Grönlund, Elina, Anttonen, Mirja Sisko, Lehtomäki Susanna, Agge, Eva (toim): Sairaanhoitaja ja kuolevan hoito, 2008 Heimonen, Sirkkaliisa, Voutilainen, Päivi (toim.): Dementoituvan hoitopolku, 2001 Hänninen, Juha: Saattopotilaan oireiden hoito, 2003 Kivikoski,Tuija: Dementoituneen hyvä kuolema, 1999 Laadukas saattohoito, luentomateriaalia Lipponen, Varpu: Läheisyyttä ja etäisyyttä kuoleman lähestyessä, 2006 Kokkonen, Paula, Tarja, Holi, Vasantola, Satu: Hoitotahto, 2004 Kärpänniemi, Raija: Dementoituneen hyvä kuolema, 1999 Pajunen, Tapio: Saattohoito kuolevan tukena, Kirsti, Aalto ( toim.), 2013 Sipola, Virpi: Saattohoito kuolevan tukena, Kirsti, Aalto ( toim.), 2013 Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys, internet Sulkava, Raimo: Dementoituneen hyvä kuolema, 1999 Rauhaniemen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin saattohoitosuunnitelma 2011, 12, internet Vainio,Anneli (toim.), Hietanen, Päivi (toim.) Palliatiivinen hoito, i 12

14 LIITTEET Hoitotahtolomake PAINAD 13

15 HOITOTAHTO ( Liite 1 ) Minä (henkilötunnus) olen laatinut tämän hoitotahdon siltä varalta, että joutuisin tilaan, jossa en kykene millään tavoin ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoani. Seuraavat rastitut (x) kohdat ilmaisevat tahtoni. Jos olen sairastunut tai vammautunut vaikeasti ja parantumattomasti minua ei saa elvyttää, mikäli se lääketieteellisesti arvioiden johtaa siihen, että minulla ei ole toimintakykyistä ja itsenäistä elämää. Jos olen sairastunut vaikeasti ja parantumattomasti, on minua hoidettava sairauden ennuste huomioonottaen siten, että ei tehdä sellaisia tutkimuksia ja hoitoja, jotka vain aiheuttavat ja pidentävät kärsimyksiä. Minulle on aina annettava riittävä oireenmukainen hoito (esim. kipulääkitys) riippumatta sen vaikutuksesta elinaikani pituuteen. Päätettäessä hoidostani pidän tärkeämpänä elämäni laadun varmistamista kuin pitkittämistä. Lisäksi tahdon, että Paikka ja aika Allekirjoitus Täten todistamme, että yllä mainittu henkilö on omakätisesti allekirjoittanut tämän hoitotahtoasiakirjan ja ilmoittanut sen olevan hänen vakaa tahtonsa. Paikka ja aika Allekirjoitus Allekirjoitus Nimenselvennys Nimenselvennys 14

16 ( Liite 2 ) Kehitetty avuksi nimenomaan pitkälle edennyttä dementiaa sairastavien kivun arviointiin Soveltuu erityisesti puhekykynsä jo menettäneiden kivun arviointiin Mittaustulos perustuu kipua kokevan käyttäytymisen arviointiin Arviointi suoritetaan havainnoimalla potilasta noin 5 minuutin ajan Mittari sisältää viisi osiota: o Hengitys, 0-2 pistettä o Negatiivinen ääntely, 0-2 pistettä o Ilmeet, 0-2 pistettä o Kehon kieli, 0-2 pistettä o Lohduttaminen, 0-2 pistettä Kokonaispistemäärä siis 0-10 pistettä :0 = ei kipua, 10 = sietämätön kipu 15

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni HOITOTAHTONI Hoitotahtoni HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry HOITOTAHTONI 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi koskevia

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Hoitotahtoni. Hoitotahdon määritelmä. Milloin hoitotahto on pätevä?

HOITOTAHTO. Hoitotahtoni. Hoitotahdon määritelmä. Milloin hoitotahto on pätevä? HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan tilanteessa, jossa et itse kykene tekemään hoitoasi koskevia ratkaisuja. Hoitotahdon avulla voit muun

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen

Lisätiedot

Hoitotahto. 5.5.2015 klo 14.00 palveluesimies Aila Paavilainen. Avoin luentotilaisuus ikäihmisten palveluista kunnantalolla

Hoitotahto. 5.5.2015 klo 14.00 palveluesimies Aila Paavilainen. Avoin luentotilaisuus ikäihmisten palveluista kunnantalolla Hoitotahto 5.5.2015 klo 14.00 palveluesimies Aila Paavilainen Avoin luentotilaisuus ikäihmisten palveluista kunnantalolla Järjestäjä: Leppävirran vanhusneuvosto Hoitotahto tahdon ilmaisu tulevasta hoidosta

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHTO geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHDON MÄÄRITELMÄ Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää

Lisätiedot

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE päivitetty: /. 20 Piia Turtiainen SAATTOHOIDON PERIAATTEET 1. OIREIDEN LIEVITYS 2. TURVALLINEN JA JATKUVA HOITOSUHDE 3. PSYKOLOGINEN TUKI

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Ikäihmisten hoito ja hoiva.

SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Ikäihmisten hoito ja hoiva. SAATTOHOITOSUUNNITELMA Ikäihmisten hoito ja hoiva www.hämeenlinna.fi Sisältö Johdanto...3 Saattohoitopäätös...3 Asiakkaan saattohoitosuunnitelma....4 Hoitoneuvottelut...4 Hoitotahto...5 Kotisaattohoito...5

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Rauhaniemen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin. saattohoitosuunnitelma

Rauhaniemen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin. saattohoitosuunnitelma 1 Tampereen kaupunki LAIJO 31.3.2011 38, LIITE Laitoshoito DNO TRE:2131 /06.02.00/2011 Koukkuniemen vanhainkoti (päivitetty 15.10.2012) Rauhaniemen sairaala Rauhaniemen sairaalan ja Koukkuniemen vanhainkodin

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhuuskuolema Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Konsensuslausuma 2014: Vanhuuskuolema 3.-5.2.2014 Hanasaari; Duodecim ja Suomen Akatemia

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA 2 (12) Sisällys 1 SAATTOHOITOSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA

PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA 1 PKKY Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja PAIKALLISESTI TARJOTTAVA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OSA LÄHIHOITAJA HYVÄN SAATTOHOIDON TOTEUTTAJANA 5 OV (OPETUSSUUNNITELMA)/ TOTEUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kuva Asta Rusanen RINNALLAKULKIJA OPAS TUKIHENKILÖILLE SAATTOHOITOON

Kuva Asta Rusanen RINNALLAKULKIJA OPAS TUKIHENKILÖILLE SAATTOHOITOON Kuva Asta Rusanen RINNALLAKULKIJA OPAS TUKIHENKILÖILLE SAATTOHOITOON Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tukihenkilö... 4 3 Saattohoito... 8 4 Kipu ja oireet... 10 5 Vuorovaikutus... 11 6 Suru... 14 7 Kuolema...

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahtoni

Psykiatrinen hoitotahtoni Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi 2 (6) Nimi Henkilötunnus Olen laatinut tämän psykiatrisen hoitotahdon siltä varalta, että

Lisätiedot

Saattohoito. Opas hoitajille

Saattohoito. Opas hoitajille Saattohoito Opas hoitajille 2 SISÄLLYS MITÄ SAATTOHOITO ON... 3 POTILAAN JA OMAISTEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN... 4 RAVITSEMUS ELÄMÄN LOPULLA... 6 NESTEHOITO ELÄMÄN LOPULLA... 7 HOITOJEN LOPETTAMINEN...

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen. Räntämäkeen!

Tervetuloa Mäntyrinteeseen. Räntämäkeen! Tervetuloa Tervetuloa Mäntykoti Mäntyrinteeseen Räntämäkeen! Muuttajalle ja ja hänen hänen läheisilleen läheisilleen Muuttajalle Tervetuloa MÄNTYKOTI RÄNTÄMÄKEEN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi

Lisätiedot

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Höveliin Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa HÖVELIIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Höveli sijaitsee

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Tervetuloa Kutomokotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kutomokotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kutomokotiin Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa KUTOMOKOTIIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kutomokoti sijaitsee Aurajoen rannan tuntumassa, osoitteessa Kutomonkatu

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Kurjenpesään! Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa KURJENPESÄÄN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme.

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Opas kotisaattohoitoon. opas Oulaisten kotihoidon henkilökunnalle

Opas kotisaattohoitoon. opas Oulaisten kotihoidon henkilökunnalle Opas kotisaattohoitoon opas Oulaisten kotihoidon henkilökunnalle Johdanto Kivun ja kärsimyksen lievittäminen, sekä saattohoidon eettiset ja inhimilliset periaatteet korostuvat saattohoitosuosituksissa.

Lisätiedot

2 SURU... 57 2.1 Suru- ja kriisiteorioita... 58 2.2 Suru on luopumista... 60 2.3 Erilaisia selviytymisen keinoja... 62 2.3.1 Sururyhmät... 63 2.

2 SURU... 57 2.1 Suru- ja kriisiteorioita... 58 2.2 Suru on luopumista... 60 2.3 Erilaisia selviytymisen keinoja... 62 2.3.1 Sururyhmät... 63 2. 1 Sisällys Lukijalle... 4 LUKU I... 6 1 SAATTOHOITO... 6 1.1 Saattohoitoa ohjaavat säädökset... 7 1.2 Ammattieettiset ohjeet ja periaatteet... 10 1.2.1 Lääkärin etiikka... 10 1.2.2 Sairaanhoitajan eettiset

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Potilaan oikeudet.

Potilaan oikeudet. Potilaan oikeudet Valvira.fi @ValviraViestii Potilaan oikeudet POTILAALLA ON OIKEUS saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Terveyspalveluita

Lisätiedot

DEMENTOIVIA MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VANHUS- TEN SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN VANHAINKODISSA

DEMENTOIVIA MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VANHUS- TEN SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN VANHAINKODISSA DEMENTOIVIA MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VANHUS- TEN SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN VANHAINKODISSA Külliki Toikka ja Marianne Lukmaa Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki

Lisätiedot

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kurjenmäkikotiin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA Kurjenmäkikotiin! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kurjenmäkikoti sijaitsee Kupittaan kaupunginosassa, osoitteessa

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella. Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella. Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä vapaasti itseään koskevista asioista

Lisätiedot

Etiikka: Elämän loppu

Etiikka: Elämän loppu Etiikka: Elämän loppu Mitä on kuolema? Hoitotahto Eutanasia Jehovan todistaja potilaana Mitä on kuolema? Sydänkuolema pulssi -, hengitys - Aivokuolema aivorunkorefleksit hengitysyritykset responssi voluntaariset

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoitotahto käytännössä

Hoitotahto käytännössä Hoitotahto käytännössä Marja-Liisa Laakkonen LT geriatrian el Helsingin terveyskeskus Laakson sairaala Hoitotahto- Kuka voi tehdä? Kuka tahansa, jolla on kyky tehdä hoitoaan koskevia päätöksiä kyky ymmärtää,

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

PETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia:

PETSAMO 2 Hoitajat: Kanslia: PETSAMO 2 Hoitajat: 050 436 2222 Kanslia: 044 775 8017 Tervetuloa kuntoutumaan Petsamo 2:lle Tammenlehväkeskuksen osasto Petsamo 2 on neurologinen kuntoutusosasto, jonka tarkoituksena on antaa kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Lataa Saattohoito kuolevan tukena. Lataa

Lataa Saattohoito kuolevan tukena. Lataa Lataa Saattohoito kuolevan tukena Lataa ISBN: 9789522474513 Sivumäärä: 147 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.29 Mb Jokaisella on oikeus kuolla arvokkaasti. Kirsti Aalto on koonnut kuolevan saattohoidosta

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Mäntykoti Mäntyrinteeseen Yli-Maariaan! Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa MÄNTYKOTI YLI-MAARIAAN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi

Lisätiedot

Potilaalle on ilmoitettava aika, jolloin hän pääsee hoitoon. Jos aika muuttuu, muutoksen syy ja uusi aika on ilmoitettava potilaalle ajoissa.

Potilaalle on ilmoitettava aika, jolloin hän pääsee hoitoon. Jos aika muuttuu, muutoksen syy ja uusi aika on ilmoitettava potilaalle ajoissa. Potilaan oikeudet 1 Potilaan oikeudet Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava.

Lisätiedot