Utajärven kunta. Työllistämissuunnitelma

Transkriptio

1 Utajärven kunta Työllistämissuunnitelma 2018

2 2 Sisällys Tiivistelmä Johdanto Utajärven työllisyystilanteen kuvaus Toimenpiteet tavoitteille Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi Työllisyystilanteen seuranta ja arviointi Liitteet Käsitteiden määrittely... 17

3 3 UTAJA RVEN KUNNAN TYÖ LLISTA MIS- SUUNNITELMA Tiivistelmä Utajärven kunnan työllisyyspalvelujen tehtävänä on toteuttaa työllisyyttä edistäviä toimintoja. Tavoitteena on parantaa työllisyydenhoidon palvelujen vaikuttavuutta ja saada kustannussäästöjä kunnan taloudelle työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Työtä tehdään kuntalaislähtöisesti ja palveluja suunnitellaan yksilön toiveet, tavoitteet ja kokonaistilanne huomioiden. Kunnan työllisyydenhoidon velvollisuudet ovat viime vuosina lisääntyneet; mm. 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet työttömät ovat siirtyneet kunnan työllistämisvastuulle. Näihin haasteisiin vastaamiseksi on jatkettu ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa Oulunkaaren perhepalveluiden aikuissosiaalityöntekijän kanssa. Viikoittain kokoontuvaan ryhmään on osallistunut noin 5 9 asiakasta ja tällä on ollut huomattava vaikutus kunnan maksamiin työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Ryhmätoiminnan järjestämisellä on ollut vaikutusta muun muassa kunnan maksamiin sakkomaksuihin noin 2000 euroa kuukaudessa. Nuorten osallisuuden tukemiseen saatiin valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan euroa ja etsivään nuorisotyöhön euroa. Nuorten työpajatoiminta on kehittynyt tavoitteiden suuntaisesti ja vuodelle 2018 on asetettu uudet tavoitteet toiminnan kehittämiselle. Työpaja toimii työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan tukikohtana. Pajalla voi ohjatusti kokeilla erilaisia työtehtäviä ja näin löytää omat vahvuutensa. Pajalta voi myös siirtyä yrityksiin tai kunnan eri toimipisteisiin jatkamaan TE-palvelujen kanssa sovittua toimenpidettä. Pajajakson aikana pyritään löytämään asiakkaalle sopiva väylä työelämään, koulutukseen, oman elämän hallintaan. Aikuisten työpajatoiminta on toiminut kiitettävästi osallisuuden ja yksilön tavoitteiden tukemiseksi. Palvelutarjonnassa on ryhmämuotoista- ja ns. seinätöntä työpajatoimintaa. Yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden määrä on kyetty pitämään kohtuullisen alhaisena. Kuntouttavaa työtoimintaa on kehitetty vastaamaan toimintaan kohdistuneita haasteita. Vuoden 2016 aikana 34 henkilöä on osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan, joko kunnan tai Oulunkaaren kuntayhtymän eri yksiköissä ja ryhmätoiminnoissa. Vuoden 2017 aikana on ollut syyskuulle mennessä 21 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Palkkatukityöllistämistä on suunnattu TE-toimiston palkkatuen myöntämiselle asetettujen kriteerien mukaisesti yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin henkilöihin.

4 4 Kaikilla näillä toimenpiteillä on kyetty tukemaan työllisyyttä sekä pitämään kunnan osuus työmarkkinatuen rahoituksesta kohtuullisena. Vuoden 2016 keskimääräinen työttömyysprosentti oli Utajärvellä 15,4 ja työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin euroa. Vuoden 2017 syyskuulle keskimääräinen työttömyysprosentti oli Utajärvellä 13,2 ja työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu euroa. 1. Johdanto Työllistämisen kenttä on jatkuvassa muutoksessa. Kunnan työllistämisvastuu on laajentunut koskemaan 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneisiin henkilöihin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kunnan vastuu pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoidosta korostuu ja kunnan työllistämispalveluihin tuli uusia asiakkaita. Osa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirtyi kunnille. Työttömyysturvalain 14 lukua on muutettu siten, että sen 3 a :n mukaan kunnat maksavat 50 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä työttömyyden perusteella enintään 1000 päivää ja 70 % niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä työttömyyden perusteella yhteensä 1000 päivältä. Uudistuksen taustalla oli tavoite saada pitkään työttömänä olleita henkilöitä aktivointitoimenpiteiden piiriin. Kunnan työllistämisvastuun korostumiseen ja laajentumiseen vaikuttaa myös vuoden 2015 alussa voimaan tullut laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (1369/2014). Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunnat ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien palveluprosessien etenemisestä ja seurannasta. Lain tarkoittama asiakastyö käynnistyi Utajärvellä syksyllä Moniammatillinen yhteistyöverkosto kokoontuu Utajärvellä noin kahden kuukauden välein. Kullakin kokoontumiskerralla vastaanotetaan viisi asiakasta. Käynnistymisen jälkeen asiakkaista on ollut 16 ja edelleen aktiivisena yhdeksän. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää vaikeimmin työllistyvien 1 työvoimapalveluiden siirtämistä kunnille. TEM:n mukaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluita tulee kehittää ja niiden järjestämisvastuuta selkiyttää. Asiassa edettäisiin kokeilujen kautta ja hallitus linjaa mahdollisesta kokeilusta myöhemmin. Kokeilujen perusteella arvioidaan, tulisiko vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelut siirtää kunnille koko maassa. Kokeilu ajoittuu vuosille , ja se toteutetaan 4 5 alueella, jotka koostuvat noin 30 erikokoisesta kunnasta. Palkkatuki uudistui vuoden 2015 alusta, jolloin palkkatuen kiinteästä euromääräisestä perustuki/lisätuki mallista luovuttiin. Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät julkisesta 1 Vaikeimmin työllistyvillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea vähintään 200 päivää työttömyyden vuoksi. Lisäksi vaikeimmin työllistyviä ovat sellaiset henkilöt vähemmän kuin 200 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet henkilöt, jotka ovat ennen työmarkkinatukea saaneet enimmäisajan työttömyyspäivärahaa.

5 5 työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) annetun lain 8 :n mukaan palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella. Palkkatuki on joko 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on linjannut alkuvuodesta 2016 palkkatuen myöntämistä siten, että lähtökohtana palkkatuen käytölle on työttömän asiakkaan palvelutarve ja työllistämään pyritään pisimpään työttömänä olleita. Vuonna 2017 tuli muutos, että pidemmissä työttömyysjaksoissa on mahdollisuus saada 12 kuukauden palkkatukijakso, kun se aiemmin oli kuusi kuukautta. Mikäli henkilön työttömyys on kestänyt alle vuoden, voi palkkatukea saada 1-3 kuukautta 30 % palkkauskustannuksista ja enintään kuuden kuukauden ajalle. Mikäli työttömyyttä on vähintään 12 kuukautta edeltäneiden 14 kuukauden aikana, voidaan palkkatukea myöntää esimerkiksi neljä kuukautta 40 % palkkauskustannuksista ja enintään kahdentoista kuukauden ajalle. Mikäli henkilö on ollut työttömänä vähintään 24 kuukautta edeltäneiden 28 kuukauden aikana, voidaan palkkatukea myöntää kaksitoista kuukautta ja tuen suuruus on 50 % palkkauskustannuksista. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä Kela ilmoittaa nyt kunnille niiden henkilöiden tiedot, joille on maksettu työttömyyden perustella 200 päivää työmarkkinatukea. Lisäksi Kela antaa kunnille sellaisten henkilöiden tiedot, joiden oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi, kun työttömyyspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt. Utajärven kunnan työllisyyspalvelut on mukana Nuorten Ystävien hallinnoimassa VALPAS hankkeessa. Hankkeen toimintakausi on VALPAS-hankkeessa kehitetään sektorirajat ylittävää matalan kynnyksen toimintaa yhdessä kumppanikuntien kanssa Nuorten Ystävien valmennuspajamallia soveltaen. Hankkeen kohderyhmänä ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat pohjoissuomalaiset nuoret ja nuoret aikuiset (15-40 vuotiaat), jotka ovat vaikeimmassa työmarkkina-asemassa ja vaarassa tipahtaa palvelujen ulkopuolelle. VALPAS kehittää käytännönläheisiä monialaisia palvelupolkuja matalan kynnyksen toimintaan palveluja käyttävien asiakkaiden tarpeista käsin ja toiminta räätälöidään kumppanikuntiin sopiviksi. Hankkeen tavoitteena on kaikissa kumppanikunnissa: Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen vaikeimmassa asemassa oleville asiakkaille Asiakkaiden osallisuuden, elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistaminen. Lisäksi Utajärvi on mukana Oulunkaaren kuntayhtymän hallinnoiman TyöTakomo hankkeessa, jossa ovat mukana Oulunkaaren kaikki kunnat. TyöTakomo-hankkeen ensisijaisena tavoitteena on työllistää kohdekuntien työttömiä työnhakijoita. Lisäksi vahvistetaan työnhakijoiden työelämävalmiuksia ja edistetään uusien työpaikkojen syntymistä.

6 6 Hankkeen kohderyhmään kuuluvien työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia heikentävät yhtäällä työelämävalmiuksien heikentynyt tai olematon taso, toisaalta yritysten kynnys työllistää henkilöitä, jotka tarvitsevat erityistä tukea näiden valmiuksien kehittämiseen. TyöTakomohankkeessa parannetaan työnhakijoiden työelämävalmiuksia ja luodaan ohjaava linkki elinkeinoelämän ja työnhakijan välille. Tällä hetkellä yrityksille suoraan tarjottava tuki edellyttää pitempiaikaista työsuhdetta, jolloin tuetunkin työllistämisen kynnys on niille usein liian korkea. Hankkeessa toteutettavalla Vuokra- Werstas -toimintamallilla madalletaan tätä kynnystä tarjoamalla mahdollisuus lyhytkestoisiin työsuhteisiin, joissa yritykset ja muut työnantajat saavat mahdollisuuden tutustua työntekijöihin riskittömämmin. Samalla työntekijät pääsevät näyttämään osaamistaan ja myymään työtaitonsa potentiaalisille työnantajille. VuokraWerstas-toimintaan työllistyville tehdään varsinainen työsopimus työntekijän kohdekuntaan työnhakua tukeviin tehtäviin. Kunnille on myönnetty rinnakkaishankkeessa EU-palkkatukea, joka voidaan siirtää edelleen muille työnantajille. Hankkeen toimintakausi on EU-palkkatuki on myönnetty ajalle Rinnakkaishankkeessa ovat mukana Oulunkaaren kuntayhtymän kunnat Simoa lukuun ottamatta. Hankehenkilöstö valmentaa työnhakijoita työnhaussa ja markkinoi heitä aktiivisesti alueen yrittäjille, yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille. Hankkeessa on ollut Utajärvellä asiakkaita kaikkiaan 28, VuokraWerstaan kautta työllistetty kuntaan 17 henkilöä, kunnasta edelleen siirrettynä yrityksiin ollut 4 työntekijää, yrityksen perustaneita 2 henkilöä, päätoimisen opiskelun aloittaneita 3 henkilöä ja suoraan yrityksiin työllistyneitä 6. Utajärven kunnan työllisyyspalvelut on laatinut työllistämissuunnitelman vuodelle Suunnitelmassa on määritelty kunnan työllistämisen tavoitteet, kohderyhmä, keinot ja resurssit. Työllistämissuunnitelma on laadittu niillä tiedoilla, jotka olivat käytettävissä syksyllä 2017.

7 7 2. Utajärven työllisyystilanteen kuvaus Työnhakijat Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2016 Utajärvellä keskimäärin 15,4 %. Vuonna 2017 keskimääräinen työttömyysprosentti syyskuulle laskettuna oli Utajärvellä 13,2 % eli keskimääräinen työttömyysprosentti on laskenut syyskuulle 2017 asti laskettuna 2,2 prosenttia. Työttömyyden rakenne

8 8 Työttömiä työnhakijoita oli Utajärvellä vuoden 2016 lopussa 160 henkilöä ja työllisiä tuolloin Vuoden 2017 syyskuussa työttömiä työnhakijoita oli 152 ja Utajärven työvoima 2 on 1148 henkilöä. UTAJÄRVEN TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE VUOSIEN LOPUSSA työttömiä 2014,yht , yht , yht Kuntien työvoima, vuotiaat on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lopullinen tieto syyskuu vuodelta 2016.

9 9 Alle 25-vuotiaiden työttömyys on pysynyt alhaisena. Tilastojen mukaan tyypillinen utajärveläinen työtön on yli 50-vuotias mies, jonka työttömyys on jatkunut yli vuoden. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on laskenut noin kaksikymmentä prosenttia. Niiden työttömien työnhakijoiden määrä, joilla on jokin työllistymistä estävä vika, sairaus tai vamma on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Toimenpiteet Kunnan työllistämisen piirissä on ollut vuoden 2016 aikana 79 työnhakijaa. Heistä palkkatuetussa työssä on ollut 55 henkilöä (kunnassa 45 ja kuntayhtymässä 10), työkokeilussa 7 henkilöä ja kuntouttavassa työtoiminnassa 34 henkilöä. Sama henkilö on voinut osallistua useampaan toimenpiteeseen. Nuorten työpajalla on ollut ohjauksessa 29 henkilöä. Lisäksi etsivä nuorisotyö on tavoittanut vuoden 2016 aikana 35 nuorta. Vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä on palkkatukipaikoissa ollut kunnassa 51 työntekijää ja kuntayhtymässä 8 työntekijää. Kuntouttavassa työtoiminnassa ollut 21 henkilöä. Työkokeilussa on ollut 9 henkilöä. Nuorten työpajalla on ollut ohjauksessa 22 henkilöä. Lisäksi etsivä nuorisotyö on tavoittanut 33 nuorta. 3. Tätä tavoittelemme Työllistämisen laajana kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden lisäämisen tavoitteena on:

10 10 työllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen työn tekemisen kulttuurin vahvistaminen yhteisöllisyyden vahvistaminen terveyserojen kaventaminen Työllistämisessä on kolme ensisijaisesta kohderyhmää: Alle 29-vuotiaat nuoret, 300 päivää työtyömarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet henkilöt sekä monialaisen yhteispalvelun piiriin kuuluvat asiakkaat. Vuodelle 2018 kunnan työllistämistoiminnan tavoitteena, että kunnan työttömyysprosentti olisi enintään prosentin alle maan keskitasoa. Lisäksi tavoitteena on, että yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrä vähenee. Kunnan maksaman työmarkkinatuen kuntaosuuden osalta tavoitteena, että kunnan osuus jää alle budjetoidun euron. Utajärvellä työllistämiseen on kehitetty ratkaisukeskeinen toimintamalli, jolla varmistetaan pitkäjänteinen, vaikuttava ja tuloksellinen toiminta. Toimintamallia arvioidaan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään arvioinnin pohjalta. Työllisyyttä hoidetaan ratkaisukeskeisellä toimintamallilla, jossa keskitytään yksikön vahvuuksiin ja niiden esteiden poistamiseen, jotka ovat työllistymisen tiellä. Toiminnan tavoitteena on yksilön voimaantuminen. Jokaisella henkilöllä nähdään olevan annettavaa työelämälle. Mallissa tuetaan henkilöiden osallistumista ja sitoutumista toimintaan, luodaan uskoa mahdollisuuksiin sekä vahvistetaan jokaisen kykyä käyttää mahdollisuuksia. Toiminnan vaikuttavuutta kehitetään panostamalla moniammatilliseen yhteistyöhön. Työllistämistoiminnan tavoitteena on kehittää toimintamalleja pitkineen työttömyyden ehkäisemiseksi sekä rakentaa työhön ja koulutukseen hakeutumista kannustavia malleja yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. 4. Toimenpiteet tavoitteille 1. Nuorten kouluttautumisen ja työllisyyden edistäminen Missä on onnistuttava? Toiminta Mittari Nuorten osallisuuden tukeminen Haetaan valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön Tuetaan nuorisotakuun toteuttamista Nuorten työpajan ja etsivän nuorisotyön toiminta jatkuu vuonna 2018 Peruskoulun päättävien koulupudokkaiden määrä on nolla Nuorten työpajatoiminnan edelleen kehittäminen ja vahvistaminen Pajan käyttöön on hankittu tila-auto, joka mahdollistaa Kaikille koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville alle 29-vuotiaille nuorille

11 11 ryhmän helpomman liikkumisen ja tuo toiminnalle lisämahdollisuuksia. Selvitetään työpaja nuorten mahdollisuuksia kansainvälisyysvaihtoihin. Nuorten kesätyöllistäminen. Tarjotaan kesätyöllistämisrahaa vastaava starttiraha nuorille kesäyrittäjille. Nuorten ryhmätoiminta tukee nuoren eteenpäin pääsyä tarjotaan työpajatoimintaa 100 prosenttisesti Nuorten työpajatoiminnan toiminta- ja kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat Työllistetään kaikki vuosina syntyneet nuoret kesällä 2017 Pyydetään osallistujilta palautetta ja seurataan nuorten edelleen sijoittumista. Nuorten työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa toiminnan tavoitteena vuodelle 2018 on, että kaikilla alle 29-vuotiailla pajajakson aikana nuorilla on koulutukseen tai työelämään johtava toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Lisäksi tavoitteena on, että kaikki pajajakson suorittaneet nuoret sijoittuvat työhön, koulutukseen tai muuhun aktiiviseen toimintaan voimavarojensa mukaan. Nuorten työpajatoimintaa ja sen sisältöä kehitetään edelleen. Nuorille suunnattu ryhmätoiminta on aloitettu toissa vuonna ja sitä jatketaan edelleen. Nuorten työpajaohjaaja ohjaa ryhmää yhteistyössä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa ja ryhmään osallistuu asiakkaita sekä nuorten työpajan, että etsivän nuorisotyön asiakkaita. Nuorten työpajatoiminnassa myös kehitetään kaikista matalimman kynnyksen toimintaa, jolloin toimintaan on mahdollista osallistua ilman erillistä sopimusta. Yhteistyötä lähikuntien nuorten työpajojen kanssa pyritään lisäämään. Nuorten työpajalla on mm. suunnitelmissa järjestää yhteisiä toiminnallisia päiviä muiden kuntien nuorten työpajojen kanssa sekä osallistua yhteisesti nuotta valmennuksiin. Utajärven kunta on mukana Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen toteuttamassa Oma polku työelämään hankkeessa, jonka kohderyhmänä ovat vastavalmistuneet tai valmistumassa olevat henkilöt. Kunnan omarahoitusosuus hankkeen toiminta-aikana on 3000 /vuosi eli yhteensä 9000 euroa hankkeen koko toteutusaikana. Etsivä nuorisotyöntekijä osallistuu Utajärven kunnan edustajana hankkeen ohjausryhmään ja vuoden 2017 tavoitteena on terävöittää utajärveläisten asiakkaiden ohjautumista hankkeen asiakkaiksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hanke jatkuu vielä vuoden 2018 huhtikuun loppuun asti. Vuodelle 2018 kunnan ei tarvitse kuitenkaan enää maksaa kunnan omarahoitusosuutta.

12 12 2. Aikuisten työpajatoiminnan sisällön kehittäminen Missä on onnistuttava? Toiminta Mittari Osallisuuden tukeminen Toiminta on verkostoitunutta, Työpajatoiminnan laadun moniammatillista ja arviointi on kiitettävä yksilön tavoitteita tukevaa matalankynnyksen toimintaa Yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden määrä on vähentynyt. 3. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Missä on onnistuttava? Toiminta Mittari Kuntouttavan työtoiminnan Toiminta on tuloksellista kuvaaminen Sisällön kehittäminen Tehdään kuntouttavan työtoiminnan toimintasuunnitelma. Tarjotaan ryhmämuotoista- ja ns. seinätöntä työpajatoimintaa. Edelleen kehitetään ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa yhteistyössä Oulunkaaren perhepalveluiden aikuissosiaalityöntekijän kanssa. Suunnitellaan ryhmän sisältöjä sosiaalisen kuntoutuksen suuntaan Osallistutaan seudullisiin kuntouttavan työtoiminnan tapaamisiin, jotta voidaan benchmarkata parhaita käytänteitä Kuntouttavan työtoiminnan ryhmä toimii koko vuoden 2018 ajan lukuun ottamatta kesäaikaa Yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden määrä on vähentynyt Tapaamisiin on osallistuttu Kuntouttavan työtoiminnan ryhmämuotoinen toiminta aloitettiin toissa vuonna ja se on osoittautunut erittäin toimivaksi tavaksi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan edelleen. Ryhmätoiminnan järjestämisellä on ollut vaikutusta muun muassa kunnan maksamiin sakkomaksuihin noin 2000 euroa kuukaudessa. 4. Palkkatukityöllistämisen ja yhteistyön kehittäminen elinvoimapalveluiden kanssa Missä on onnistuttava? Toiminta Mittari

13 13 Palkkatukityöllistämisen kehittäminen piilotyöpaikkojen löytäminen Innouta toimintamallin edelleen kehittäminen Uusia työpaikkoja yrityksiin Yhteistyön kehittäminen elinvoimapalveluiden kanssa Yritysten tukeminen ja opastaminen palkkatukeen liittyvissä asioissa Uusia työpaikkoja on syntynyt Yhteistyömahdollisuuden työllistämis- ja elinvoimapalveluiden välillä on selvitetty Yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden määrä on vähentynyt. Palkkatukityöllistämisen kehittämiseksi yhteistyötä yritysten kanssa tulee kehittää. Lisäksi tulee selvittää yhteistyömahdollisuudet työllistämis- ja elinvoimapalveluiden kanssa. Työllisyyspalvelut ovat mukana Uutta Työpaikkaa hankkeessa, jossa kartoitetaan yrityksistä piilotyöpaikkoja eli tekemättömiä töitä, joihin ei ole vielä haettu vielä töitä. Hankkeessa myös etsitään niihin työntekijöitä sekä tarjotaan alle 30-vuotiaille nuorille aikuisille mahdollisuus hankkia uutta osaamista myynnin ja markkinoinnin tehtäviin. Työvoimatarpeiden lisäksi Uutta Työpaikkaa hankkeessa kysytään yritysten mahdolliset kehittämistarpeet, jotta kunta voisi vastata entistä peremmin yritysten tarpeisiin. TE-toimisto voi harkinnallaan myöntää palkkatukea työttömän työnhakijan oppisopimuskoulutuksen ajalle. Oppisopimusopiskelijan palkkakulut katetaan työllisyysbudjetista siltä ajalta, kun TE-toimisto myöntää palkkatukea. Mikäli palkkatuki päättyy kesken oppisopimuskoulutuksen, tulevat kulut lopun oppisopimuksen ajalta hallintokuntien maksettavaksi. 5. Tiedottaminen Missä on onnistuttava? Toiminta Mittari Tiedottaminen Viestintäsuunnitelmaa toteutetaan Viestintä on suunnitelmalkaisesti suunnitellun mulista ja oikein kohdennettua 6. Systemaattisten eläkeselvittelyn aloittaminen Missä on onnistuttava Toiminta Mittari Systemaattisten eläkeselvittelyiden Aloitetaan systemaattiset Eläkeselvittelyjä on aloitettu aloittaminen eläkeselvittelyt yhteistyössä Oulunkaaren perhepalveluiden ja saatu päätökseen. aikuissosiaalityöntekijän kanssa

14 14 7. Vuonna 2017 astui voimaan laki, jonka mukaan palkkatukityöpaikka kartuttaa työssäoloehtoa vain 75 prosenttia, kun se vielä aiemmin kartoitti 100 prosenttia. Tätä uutta käytäntöä varten työllistämiseen vuodelle 2018 varattujen määrärahojen uudelleen kohdentamiseen yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työllistymisen edistämiseksi työllisyyspalveluvastaavan harkinnan mukaan. 5. Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi Työllistämisen parissa työskentelee kolme vakituista työntekijää kokonaisuudesta ja toiminnan kehittämisestä vastaava työllisyyspalveluvastaava, nuorten työpajaohjaaja sekä nuorten osalta etsivä nuorisotyöntekijä. Ohjaustehtävissä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tukityöllistettyjä. Työllisyyspalveluvastaava toimii esimiehenä. Ammattitaitoinen ja riittävä resurssi on edellytys toiminnan onnistumisella. Työsuhteiden vakinaisuus luo pohjan toiminnan kehittämiselle. Työllisyyspalveluiden toiminta on moniammatillista työotetta vaativaa ja verkostoitunutta. Fyysiset tilat työllistämisellä ovat Hyvinvointitalolla. Seinätön toiminta laajentaa työllistämistoiminnan koko kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän yksiköihin sekä alueen yrityksiin. Työllistämistoiminnan arvioitu nettomeno vuodelle 2018 on euroa. 6. Työllisyystilanteen seuranta ja arviointi Työllisyyspalvelupalveluissa seurataan kuukausittain kunnan työttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden, työttömyyden rakenteen ja nuorten työllisyyden tilannetta sekä työmarkkinatukimenoja. Työllisyyspalveluvastaava laatii joka toinen kuukausi työllisyyskatsauksen, jota käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa. Nuorten työllisyystilannetta esitellään nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle sekä nuorten työpajan ohjausryhmälle, jotka kokoontuvat neljä kertaa vuodessa. Lisäksi seurataan valtion puolelta tulevia muutoksia ja säädöksiä. Kunnan työllistämissuunnitelma esitellään kunnanhallitukselle kerran vuodessa. Valtuustolle työllistämisasioita esitellään kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä valtuustoseminaarissa. Työllisyystiimi laajeni vuoden 2016 alusta hyvinvointitiimiksi maahanmuuttotyön tullessa osaksi hyvinvoinnin kokonaisuutta. Hyvinvointitiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Hyvinvointitiimiin kuuluvat hyvinvointivastaava Hannele Karhu, palveluesimies Tarja Haapapuro, työllisyyspalveluvastaava Päivi Kauppi, nuorten työpajaohjaaja Janne Vanninen-Vaattovaara, vs. etsivä nuorisotyöntekijä Kati Seppänen sekä maahanmuuttopalvelujen ohjaaja. Työllisyystoimikunta kokoontuu 1-3 kertaa vuodessa. Työllisyystoimikuntaan kuuluvat hyvinvointivastaava Hannele Karhu, työllisyyspalveluvastaava Päivi Kauppi (sijainen Janne Vanninen-

15 15 Vaattovaara), hallintojohtaja Arja Rantanen, Oulunkaaren perhepalveluiden palveluesimies, kehitysjohtaja Asko Merilä, yritysaktivaattori Mirja Savolainen, palveluesimies Tarja Haapapuro, tekninen johtaja Petri Leskinen, sivistystoimenjohtaja Erkki Väänänen sekä nuorisotyöntekijä Jukka Grip.

16 Liitteet 16

17 17 Käsitteiden määrittely Heikossa työmarkkina-asemassa olevalla henkilöllä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa joko pitkäaikaistyötöntä, vaikeasti työllistyvää tai vajaa-kuntoista henkilöä. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan työtöntä työnhakijaa, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta sekä työnhakijaa, joka on ollut työttömänä useammassa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta ja työnhakijaa, joka on työttömyyden toistuvuuden ja kokonaiskeston perusteella rinnastettavissa 12 kuukautta työttömänä olleeseen. Vaikeasti työllistyvällä tarkoitetaan työmarkkinatukeen oikeutettua työtöntä työnhakijaa, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivän ajan tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan (ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha) on päättynyt 500 päivän enimmäisajan johdosta. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ei enää sisälly vajaakuntoisen määritelmää. Silloin, kun laissa on tarpeen huomioida terveydentilansa perusteella osatyökykyiset, käytetään ilmaisua vamma tai sairaus. Laissa työttömän työnhakijan määritelmään ei sisälly ikärajoja eikä työkykyisyyttä koskevaa edellytystä. Henkilö on työtön työnhakija, jos hän ei ole työtai virkasuhteessa, työllisty yrittäjänä tai omassa työssään taikka ole päätoiminen opiskelija. Uuden määritelmän myötä muun muassa työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuella olevat ovat työttömiä työnhakijoita ilmoittauduttuaan työnhakijoiksi TE-toimistoon.

18 18 Välityömarkkinoilla tarjotaan työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua avoimille työmarkkinoille 3. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työttömille tarjottavia määräaikaisia työmahdollisuuksia joko palkkatuetussa työsuhteessa tai ilman työsuhdetta työllistymistä edistävänä toimenpiteenä (kuntouttava työtoiminta, työkokeilu). Vastineeksi taloudellisesta tuesta yhteiskunta odottaa, että työntekijälle tai toimenpiteeseen osallistuvalle tarjotaan enemmän ohjausta ja tukea. Tavoitteena on, että välityömarkkinoilla työtön työnhakija voi parantaa työelämävalmiuksiaan sekä osaamistaan ja näin edistää mahdollisuuksiaan sijoittua avoimille työmarkkinoille. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain (710/1982) mukainen sosiaalipalvelu ja työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä palvelu. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) velvoittaa kunnat ja TE-toimiston tekemään yhteistyössä asiakkailleen yksilöllisen aktivointisuunnitelman, jossa sovitaan muun lisäksi kuntouttavan työtoiminnan tavoitteesta, järjestämistavasta, kestosta, henkilölle tarjottavista muista sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluista sekä tilanteen tarkistamisesta. Kuntouttava työtoiminta räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan siten, että se edistää tämän elämänhallintaa ja pääsyä työmarkkinoille. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään niille pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkina- tai toimeentulotukea tai jotka eivät työ- ja toimintakykynsä vuoksi kykene osallistumaan TE-toimiston ensisijaisiin palveluihin. 3 Avoimilla työmarkkinoilla tarkoitetaan työmarkkinoita, joilla palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellisia tukia.