Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS 2005 Mainiemen kuntoutumiskeskus Lammi 1

2 HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYS Yleiskatsaus... 1 Perustietoa kuntayhtymästä v KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja TAMMI perusyhteisö PÄHKINÄ huumekuntoutumisyhteisö KUUSI intensiiviyhteisö Asiakkaat... 7 Asiakaskyselyn yhteenveto... 7 Asiakkaiden ja hoitopäivien määrät kunnittain REITIT SELVIKSI HANKE KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNAT JA HALLINTO Jäsenkunnat Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstötilinpäätös TILINPÄÄTÖS JA KOKONAISTALOUDEN TUNNUSLUVUT TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailu Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen TILINPÄÄTÖS LIITTEINEEN Tuloslaskelma Toteutumavertailu Talousarvion toteuma Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Oman pääoman muutokset Peruspääoma kunnittain Omaisuusluettelo

3 YLEISKATSAUS Vuosi 2005 oli kuntayhtymän 81. toimintavuosi. Alkoholin kulutuksen kasvu jatkui edelleen. Vuonna 2005 kokonaiskulutus oli 10,6 litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohden suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin maassamme. Kulutuksesta suurin osa keskittyy edelleen harvoille suurkuluttajille: eniten juova 10 % kuluttajista juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Huumeiden ongelmakäyttäjien suhteellinen osuus aikuisväestöstä on tällä hetkellä EU:n keskitasoa. Kovien huumeiden käyttäjiä arvioidaan olevan maassamme 0,6-0,7 % aikuisväestöstä. Muutokset kulutustottumuksissa näkyvät myös Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa. Asiakkaiden, hoitokertojen ja hoitopäivien määrät lisääntyivät edellisiin vuosiin verrattuna. Kuntayhtymän kunnissa päihdehuoltoon varattiin saman verran tai vähemmän määrärahoja kuin edellisenä vuotena. Mainiemen kuntoutumiskeskukseen ohjautui näin ollen vaativampia asiakkaita kuin aikaisemmin. Asiakkaamme tulivat keskimäärin vaikeammista elämäntilanteista. Heidän riippuvuusrakenteensa ovat yleensä monimutkaisempia ja hankalampia kuin aiemmin. Kuntayhtymän kehitys on saatu positiiviseen kierteeseen: hyvät, kehittyvät palvelut kiinnostavat, lisääntyvien asiakasmaksutulojen turvin on pystytty kehittämään palveluita ja hankkimaan lisää ammattitaitoista työvoimaa, kuntoutumiskeskuksen sopiva käyttöaste pitää suoritteiden hinnat kurissa, asiakkaat ovat tyytyväisiä, kunnat saavat palveluja edullisesti. Toimintavuoden heinäkuussa päättynyt Reitit selviksi hanke vahvisti kaiken edellä kuvatun päätösraportissaan. Kiitämme kaikkia kahden vuoden aikana hankkeeseen osallistuneita innostuneesta kehittämisyhteistyöstä. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintamalliksi valittu demokraattinen yhteisökuntoutus eteni toimintavuoden aikana huimin harppauksin. Osa henkilökunnasta päätti kahden vuoden mittaisen yhteisökuntoutuksen koulutuksen. Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin yhteisökuntoutuksen koulutuskokonaisuus maassamme ainutlaatuisella tavalla: Mainiemen henkilökunta, sosionomiopiskelijat ja Mainiemen asiakkaat osallistuivat Hämeenlinnassa ja Mainiemessä järjestettyyn kolmen opintopisteen arvoiseen koulutukseen, jonka kouluttajat olivat sekä HAMK:sta että Mainiemestä. Koulutuskokonaisuus oli merkittävä askel kohti kehittämisyksikköä. Lammilla huhtikuussa 2006 Reijo Malila Päihdehuollon johtaja 3

4 YLEISTIETOA KUNTAYHTYMÄSTÄ V TIIVISTELMÄ Historia: Asiakkaita: Käyttöaste: Hämeen Läänin Kuntain Työlaitosliitto r.y Hämeen Työlaitoksen kuntainliitto Lammin huoltolan kuntainliitto Hämeen päihdehuollon kuntainliitto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Vuoden 2005 aikana asiakkaita oli 319 (vuonna ), joista miehiä 241 (224), naisia 78 (77) ja asiakkaiden lapsia 10 (4). Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on 40 kuntoutuspaikkaa. Käyttöaste oli 90,2 % (78,2 % vuonna 2004). Hoitopäiviä: ,5 hoitopäivää ( kpl vuonna 2004). Avohoitokäyntejä: 13 asiakkaalle 61 käyntiä (vuonna 2004 kahdeksalle asiakkaalle 86 käyntiä). Asiakasmaksu: hoitopäivämaksu (asiakkaan osuus) 26. Palveluiden hinnat: ARVO-, KUNTO-, INTO-, HELMI- JA KUUSIYHTEISÖT Kuntoutuspäivät: - jäsenkunnan osuus 94 / vrk - sopimuskunnan osuus 116 / vrk Tuettu asuminen, koko maksu - jäsenkunnat 73 / vrk - sopimuskunnat 80 / vrk Avokäynnit Mainiemessä - jäsenkunnat 70 / käynti - sopimuskunnat 75 / käynti HUUMEKUNTOUTUMISYHTEISÖ PÄHKINÄ JA PERHEYHTEISÖ PERHO Kuntoutumispäivät - jäsenkunnan osuus 98 / hoitopäivä - sopimuskunnan osuus 120 / hoitopäivä 4

5 Tilinpäätös: Toimintatuotot (v ) Toimintakulut (v ) Yhtymävaltuusto: Yksi jokaisesta jäsenkunnasta eli vuoden 2005 alussa 41 jäsentä, osuutta ja ääntä. Yhtymähallitus: Seitsemän jäsentä ja varajäsentä: alkaen SDP 3, Kokoomus 2, Keskusta 1 ja Vasemmistoliitto 1 jäsen. Osoite: Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiementie LAMMI Puh. (03) Fax (03) toimisto@mainiemikk.fi Sijainti: Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän Mainiemen kuntoutumiskeskus sijaitsee Lammilla Ormajärven rannalla, Lammin kirkonkylästä nelisen kilometriä pohjoiseen päin. Kotisivut: 5

6 1. KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 1.1. Mainiemen kuntoutumiskeskus osa kuntien päihdepalveluja Toiminta-ajatus: Mainiemen kuntoutumiskeskus toimii päihdehuollon erityisyksikkönä ja osaamiskeskuksena ja tuottaa päihdeongelmaisille, heidän läheisilleen ja kuntoutusta toteuttaville yhteistyötahoille palveluja, joilla tuetaan päihteettömien selviytymiskeinojen löytymistä. Mainiemen kuntoutumiskeskus on Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän 41 jäsenkunnan omistama alueellinen päihdehuollon erityispalveluyksikkö. Toiminta-alueenamme on Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa. Sopimuksen mukaan asiakkaaksemme voi tulla myös muista kuin jäsenkunnista, käytännössä koko maasta. Yhteisöt Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa tarjotaan miehille, naisille ja perheille kattavia päihdehuollon palveluja katkaisuhoidosta pitempiaikaiseen kuntoutukseen. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminta tapahtuu ns. demokraattisen yhteisökuntoutuksen periaatteella. Kuntoutuksen jälkeen on mahdollisuus jäädä tuettuun asumiseen Mainiemeen. Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa toimii kahdeksan yhteisöä: - Arvo; arviointi, vastaanotto ja katkaisuhoitoyhteisö miehille - Helmi; naisten yhteisö - Kunto; peruskuntoutumisyhteisö miehille - Into; intervalli- ja jatkokuntoutumisyhteisö miehille -Pähkinä on huumekuntoutumisyhteisö nuorille aikuisille -Kuusi on intensiiviyhteisö katkaisuhoidon jälkeiseen kuntoutumiseen -Terho on itsenäistymiseen harjaannuttava yhteisö -Perho on perhekuntoutumisyhteisö Arvo Toimintavuoden aikana Arvon asiakkaille kertyi hoitopäivää. Hoito keskittyy asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan arviointiin ja päihdeongelman kartoitukseen. Tavoitteena on muutoksen käynnistäminen jaa hoitotavoitteen selkiyttäminen. Yhteisössä on myös kolmepaikkainen katkaisuhoitohuone, jossa voidaan toteuttaa alkoholikatkoja. Ohjaajan suorittaman yhteisöhoidon pitkän koulutuksen myötä yhteisöhoidolliset piirteet ovat alkaneet korostua. Arvossa asiakkaat saavat hyvän pohjan muihin yhteisöihin siirtymiseen. Kunto Kuntoyhteisön asiakkaille kertyi hoitopäiviä vuoden aikana kpl. Kunto on 8 paikkainen peruskuntoutumisyhteisö miehille. Yhteisössä tarjotaan alku kokonaisvaltaiseen elämäntavan ja ajatuksen muutokseen. Tavoitteena on toipumiseen rauhoittuminen, päihteettömyyteen motivoiminen ja verkostojen rakentaminen ja niiden voimistaminen. Yhteisössä tuetaan vertaistukiryhmiin sitoutumista (AA, NA). 6

7 Helmi Helmi-naistenyhteisössä kertyi vuoden aikana hoitopäiviä kpl. Yhteisö on tarkoitettu naisille, jotka tarvitsevat vertaisryhmän tukea selviytyäkseen päihdeongelmastaan. Ihmisläheisyys ja yhteisön tuki auttavat löytämään omia voimavaroja ja vahvistamaan niitä. Tavoitteena on myös asiakkaiden omatoimisuuden lisääminen ja tukeminen. Intervallihoito on vakiintumassa työtavaksi. Helmi-yhteisö muutti syksyllä väljempiin tiloihin Keittiörakennukseen. Into Vuoden aikana Into-yhteisön asiakkaille kertyi hoitopäivää. Into on kuusipaikkainen jatkokuntoutumis- ja intervalliyhteisö toipumisessa jo pidemmälle edenneille miesasiakkaille. Hoitoperiaatteena on yhteisöllisyys ja ratkaisukeskeisyys. Itsehoitoryhmät kuuluvat tiiviisti toimintaan. Intervallijakso on kuntoutumista tukeva lyhyt hoitojakso, jolle asiakas tulee sovitusti kuntoutumisjakson jälkeen kerran tai useammin. Toimintansa Into aloitti täysipainoisesti syksyllä Intervalliasiakkaat ovat osittain mukana yhteisön toiminnassa. Tämä tuo uutta näkökulmaa päihdeongelman käsittelyyn ja toipumiseen. Asiointi- ja kotiharjoitteluvapaat ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi yhteisön toimintaa. Pähkinä Pähkinä-yhteisön ja Terho-yhteisön yhteenlaskettu hoitopäivätavoite oli hoitopäivää ja toteutuma päivää. Pähkinä-yhteisö on tarkoitettu vuotiaille nuorille aikuisille. Yhteisö tarjoaa pitkäaikaista (vähintään 3 kk) lääkkeetöntä kuntoutumista turvallisessa ja motivoivassa ympäristössä. Kuntoutuminen on kokonaisvaltaista, vuorovaikutukseen ja verkostotyöhön perustuvaa. Pähkinässä on aloitettu asiakasseuranta v Kaikki hoitonsa sovitusti päättäneet asiakkaat pyritään tavoittamaan. Seurantaa jatketaan kunkin asiakkaan kohdalla neljän vuoden ajan. NA-ryhmät ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana hoitoa. Mainiemessä toimii myös oma askelryhmä. NA-leirit kuuluvat ohjelmaan. Arviointia on vuoden varrella tehostettu. Vastuuta on siirretty yhä enemmän asiakkaille ja kontrollia vähennetty. Muutokset näkyvät vastakkainasettelun vähenemisenä ja hoidon mielekkyyden lisääntymisenä. Asiakkaiden työtoimintoja ja avopalveluja on lisätty ja kehitetty. Terho Terho on 2-paikkainen yhteisö, joka tarjoaa luontevan jatkon pitkälle yhteisöhoidolle. Tavoitteena on itsenäiseen elämään harjaantuminen oma vastuunottamisen ja arjesta selviytymisen kautta. Terhoon voivat siirtyä eri yhteisöjen miehet ja naiset yksilöllisesti sovituksi ajaksi. Kuusi Kuusi-yhteisön hoitopäivätavoite oli päivää ja toteutuma päivää. Yhteisö sopii miehille ja naisille katkaisuhoidon jälkeiseen kuntoutumiseen. Asiakkaalta edellytetään sitoutumista neljän viikon mittaiseen intensiiviseen yhteisö- ja ryhmäkeskeiseen toimintaan. Yhteisössä pyritään mahdollisimman vähäiseen lääkehoitoon. 7

8 Tärkeitä toimintaperiaatteita ovat päihteettömyys, luottamus, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Toiminnan pohjana on kognitiivinen käyttäytymisterapia, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä verkostollinen toimintatapa. Yksilöllinen hoito perustuu henkilökohtaiseen hoitosuunnitelmaan, jonka pohjana ovat elämäntilanne, sosiaalinen verkosto ja muutostavoitteet. Kuusi-yhteisö muutti syksyllä Päärakennukseen eli Tammeen. Perho Vuoden tavoite oli hoitopäivää. Päiviä kertyi 920,5. Perhehoidon tavoitteena on päihteettömän elämäntavan omaksuminen ja vastuulliseen vanhemmuuteen kasvaminen. Lapsille järjestetään tarkoituksenmukainen hoito ja koulunkäynti. Hoidossa huomioidaan perheen erityistarpeet. Perhettä tuetaan arjen askareissa ja ihmissuhteissa. Kuntoutumisjakson jälkeinen seuranta Kaikkien yhteisöjen ohjelmaan kuuluu asiakkaan sosiaalisen tukiverkoston vahvistaminen ja jatkotukimuotojen etsiminen. Mahdollisuudet jatkotukeen vaihtelevat kunnittain. Avopalvelut Mainiemen kuntoutumiskeskus tarjoaa lähikunnissa asuville avopalveluja joko kuntoutusjaksoihin liittyen tai polikliinisina käynteinä. Paikallisen terveyskeskuskuntayhtymän kanssa on tehty sopimus rattijuoppojen arvioinnista ja kuntoutuksesta. Mainiemen kuntoutumiskeskus hoitaa lammilaisten ja tuuloslaisten ajokelpoisuuden arviointiin liittyvät terapiakäynnit. Toiminnan puitteet Mainiemen kuntoutumiskeskuksen yhteisöt ovat viidessä eri rakennuksessa. Lisäksi alueella on kokous-, ryhmä-, verstas- ja liikuntatiloja. Toimintaa on kaikkiaan yhdeksässä rakennuksessa. Alueella on myös rantasaunoja. Kunnostukset Valtaosa kunnostuksista tehtiin omin voimin. Osa töistä tehtiin yhdessä urakoitsijoiden ja ammattiliikkeiden kanssa. Asiakkaita on ollut koko vuoden työtoiminnassa ja työkokeiluissa. Asiakkaat ovat saaneet työstään pientä motivointirahaa tai työkokeilukorvauksia työvoimatoimistosta. Keittiörakennuksessa toteutettiin mittava viemäri- ja verijohtoremontti, samassa rakennuksessa olevan Helmi-yhteisön sauna uusittiin täysin, alakertaan kunnostettiin rentoutushuone. Keittiörakennuksen palohälytinjärjestelmä saatiin valmiiksi. Päärakennuksen eli Tammen ulkomaalaukset viimeisteltiin, Into-yhteisön työhuone kunnostettiin, yhteisöt maalasivat ja kunnostivat tilojaan. Asiakkaiden rantasaunan ulkoseinät maalattiin. Puutarhan ja Mäkiharju-rivitalon lämpimän käyttöveden vaihdin uusittiin. Traktori vaihdettiin ja siihen hankittiin lumilinko. Kuntoutumiskeskuksen puiston kunnostus aloitettiin Leena Veikkolan laatiman suunnitelman mukaisesti. Päärakennuksen ympäristön nurmikot ja istutukset uusittiin. Kunnostukseen saatiin Hämeen ympäristökeskuksen tuki. Vuoden aikana uusittiin traktori ja siihen hankittiin lumilinko. 8

9 1.2. Asiakkaat Toimintavuonna 2005 kuntoutumiskeskukseen tuli asiakkaita 32 jäsenkunnasta ja 12 muusta kunnasta. Jäsenkuntia on kaikkiaan 41. (Vuonna 2004 asiakkaita tuli 29 jäsenkunnasta ja 13 muusta kunnasta). v v Hoitopäiviä kertyi , joista miehille 9 757, ja naisille Asiakkaita joista miehiä ja naisia Hoitokertoja joista miehille ja naisille Keskimäärin kuntoutumisjakso kesti 30,4 vrk 31 vrk Avokäyntejä Avoasiakkaita 13 8 Vuoden aikana toteutetuista kuntoutumisjaksoista ja käynneistä kaikki perustuivat vapaaehtoisuuteen. Asiakkaiden kymmenen yleisintä kotikuntaa olivat: Tampere 92 asiakasta 28,8 % asiakkaista Vantaa 61,5 19,1 Lahti 27 8,5 Kangasala 17 5,3 Anjalankoski 12,5 3,8 Lammi 10 3,1 Janakkala 9 2,8 Valkeakoski 9 2,8 Mäntsälä 9 2,8 Asikkala 5,5 1,7 Yhteensä 252,5 79 % 9

10 Asiakkaiden tulohaastattelujen tiedot Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaat vastaavat kuntoutuksen alkuvaiheessa tulohaastatteluun. Vuonna 2005 vastaajia oli 269 (vuonna ). Vastaajista naisia oli 61 eli 31 % (15 %) ja miehiä 208 eli 69 % (85 %). Vastaajia on vähemmän kuin kuntoutuksessa olleita asiakkaita, sillä osa asiakkaista ei ole ehtinyt vastata haastatteluun lyhyeksi jääneestä kuntoutumisjaksosta johtuen. Vastaukset ovat asiakkaiden omia arvioita ja käsityksiä tilanteestaan. Vastanneiden asiakkaiden kotikunta, 10 yleisintä v v TAMPERE 81 30,1 % TAMPERE 67 30,5 % VANTAA 52 19,3 % VANTAA 44 20,0 % LAHTI 25 9,3 % LAHTI 17 7,7 % KANGASALA 15 5,6 % KANGASALA 12 5,5 % MÄNTSÄLÄ 11 4,1 % ANJALANKOSKI 9 3,3 % LAMMI 8 3,0 % VALKEAKOSKI 6 2,2 % VALKEAKOSKI 7 3,2 % JANAKKALA 5 1,9 % JANAKKALA 11 5,0 % Hoitokerrat v v Ensimmäistä kertaa Mainiemessä ,3 % 62,7 % Ollut aiemmin Mainiemessä 62 23,1 % 29,5 % Ollut Mainiemessä viim. 6 kk aikana 24 8,9 % 6,8 % Ei tietoa 2 0,7 % 0,9 % Asiakkaan siviilisääty Naimaton ,0 % 42,3 % Avoliitossa 27 10,0 % 3,2 % Naimisissa 40 14,9 % 17,3 % Asumuserossa tai asuu muuten erillään 11 4,1 % 0,9 % Eronnut 78 29,0 % 33,6 % Leski 4 1,5 % 1,4 % Ei tietoa 4 2,7 % 1,4 % Asiakkaan pääasiallinen toiminta Ansiotyössä 39 14,5 % 10,0 % Työttömänä ,6 % 60,0 % Eläkeläinen 44 16,4 % 24,5 % Opiskelija 10 3,7 % 1,4 % Kotitaloutta hoitava 1 0,4 % 0,7 % Muu / ei tietoa 20 7,4 % 4,1 % 10

11 Asiakkaan sosiaalinen asema v v Yrittäjä 21 7,8 % 3,7 % Toimihenkilö 14 5,2 % 5,9 % Työntekijä ,7 % 49,5 % Eläkeläinen 40 14,0 % 10,5 % Opiskelija 13 4,8 % 2,3 % Muu / ei tietoa 35 13,0 % 5,5 % Ei vastausta 7 2,6 % 22,7 % Asiakkaan peruskoulutus Ylioppilas 40 14,9 % 10,5 % Keskiasteen tutkinto 29 10,8 % 12,7 % Kansakoulu / peruskoulu ,8 % 75,9 % Korkeakoulututkinto 3 1,1 % 0,9 % Ei peruskoulutusta 2 0,7 % 1,9 % Ei tietoa 2 0,7 % Asiakkaan asuminen Oma asunto 61 22,7 % 16,8 % Vuokra-asunto ,9 % 49,5 % Alivuokralainen 1 0,4 % 0,5 % Tukiasunto 8 2,9 % 3,2 % Asuntola tai yhteismajoitus 5 1,9 % 0,9 % Kokonaan vailla asuntoa 65 24,2 % 24,1 % Asuu vanhempiensa luona 11 4,1 % 4,6 % Ei tietoa 0,5 % Käytetyt päihteet Pelkästään alkoholi v v Miehet (N=208) ,0 % 59,9 % kaikista miehistä Naiset (N=61) 37 61,0 % 51,5 % kaikista naisista Kaikki asiakkaat (N=269) ,0 % 58,6 % kaikista asiakkaista Monikäyttö Miehet 84 77,3 % 40,1 % kaikista miehistä Naiset 20 22,7 % 48,5 % kaikista naisista Kaikki asiakkaat ,2 % 41,4 % kaikista asiakkaista 11

12 Asiakkaan ilmoittama pääasiallisin päihde kolmen viimeisen käyttökuukauden aikana v I=tärkein, II=toiseksi tärkein, III=kolmanneksi tärkein I II III Alkoholi Korvike Lääkeaine Kannabis Amfetamiini Opiaatit Bubrenorfiini Muut päihteet Tupakoiko asiakas v v Kyllä ,0 % 87,3 % Ei 60 22,3 % 11,8 % Ei tietoa 2 0,7 % 0,9 % Kyselyyn vastanneiden asiakkaiden iät v v Ikä v. Lukum. % % ,4 0, ,8 5, ,9 8, ,8 19, ,9 28, ,2 29, ,0 7,7 Ei tietoa 1,4 Yht

13 Kuntayhtymän jäsenkunnista ja muista kunnista tulleiden asiakkaiden ja heille kertyneiden hoitopäivien määrät v. 2003, 2004 ja Jäsenkunnat Asiakkaita Hoitopäiviä Anjalankoski 12, Asikkala 5, Elimäki Forssa 1, Hattula Hauho Hausjärvi Humppila Hämeenkoski Hämeenlinna Janakkala , Jokioinen Juupajoki Jämsänkoski Kalvola Kangasala Kuhmalahti Kuru Kylmäkoski Kärkölä Lahti Lammi Lempäälä Loppi Luopioinen Längelmäki Mänttä Nastola Orivesi Padasjoki Pirkkala Pälkäne Renko Riihimäki Ruovesi Tammela Tampere Toijala Tuulos Sahalahti Valkeakoski Vesilahti Viiala Vilppula Ypäjä Yhteensä 227, ,

14 Sopimuskunnat Asiakkaita Hoitopäiviä Artjärvi Helsinki Hollola Hyvinkää Järvenpää Loimaa Lohja Loviisa Mäntsälä Naantali Nokia Orimattila Perniö Raahe Rikosseuraamusvirasto* Salo Suomussalmi Turku Tuusula Vammala Vantaa 61, Ylöjärvi Yhteensä 91, Kaikki kunnat yhteensä 319, , * kaksi samaa asiakasta 14

15 2. REITIT SELVIKSI HANKE Kuntayhtymän kehittämishankkeeseen saatiin valtionavustus kahdeksi vuodeksi. Hanke päättyi heinäkuussa Kirjallinen loppuraportti lähetettiin kuntiin ja satoihin muihin paikkoihin. Hankkeen arviointia Tiia Inkeroinen ja Matti Mäkelä Hankkeessa koettiin kahden vuoden aikana monia ylä- ja alamäkiä. Kaikki tavoitteet eivät toteutuneet ja joitakin asioita tekisimme nyt varmasti toisin. Toisaalta monet asiat onnistuivat jopa yli odotusten kaikista kokemuksista opimme jotain. Epäonnistumisia Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa opinnäytetöiden osalta ei toteutunut suunnitelmien mukaan; Mainiemen imagotutkimuksen tekijöiksi ei onnistuttu saamaan opiskelijoita ja hanketta koskeviin opinnäytetöihin ei tuntunut muutenkaan olevan kiinnostusta opiskelijoiden parissa. Hoitopolkukartoitukset osoittautuivat vaikeasti toteutettaviksi ja odotuksista erilaisiksi ne jäivätkin tekemättä yhtä kartoitusta lukuun ottamatta. Myös kuntien yhteistyöhalukkuus tässä asiassa vaikutti. Asiakastilastojen hallinnointi oli monessa kunnassa heikkoa: tiedot olivat vain papereilla tai eri tiedostoissa hajallaan. Osittain kunnissa varmasti pelättiin myös kritiikkiä hoitoratkaisuissa ja työtapoihin puuttumista ulkopuolelta. Toisaalta jos kartoitukset olisivat olleet helpommin toteutettavissa, uskomme, että niistä olisi ollut hyötyä kaikille osapuolille. Pilotoinneista heikoimmin onnistui Tuuloksen minipäiväkeskuksen toiminta. Asiakkaita ei saavutettu muutamaa lukuun ottamatta eikä toiminta ei päässyt vakiintumaan. Pilotointi alkoi myöhemmin kuin muissa kunnissa ja myös aikaa toteutukseen oli vähemmän. Toiminnalle täytyy olla olemassa todellinen tarve ja toteutukseen tahtoa. Niiden mainiemeläisten näkökulmasta, jotka eivät olleet aktiivisesti hanketyössä mukana, hanke jäi hieman etäiseksi. Hanke jäi tuntumaan erilliseltä käytännön työstä, johon yhtenä syynä mainittiin mm. suunnittelijan työhuoneen fyysinen sijainti erillään toisessa rakennuksessa. Hankkeen alusta alkaen olisi pitänyt ottaa kaikki mainiemeläiset tiiviimmin mukaan suunnitteluun. Lisäksi pilottikunnissa työskentelevät työntekijät olisivat kaivanneet työhönsä erillistä työnohjausta. Onnistumisia Hankkeen ylivoimaisiksi onnistumisiksi voidaan katsoa pilottityöntekijöiden työ Kuhmalahdella, Janakkalassa ja Pälkäneellä. Kuhmalahdella pilotoinnin päätteeksi kunta palkkasi uuden sosiaalityöntekijän, joka jatkaa päihdetyöntekijän aloittamaa hyvää työtä kunnassa sosiaalisihteerin työparina. Janakkalassa on jalkautuvan päihdetyön ansiosta tapahtunut monia edistysaskeleita ja Janakkala harkitsee päihdetyöntekijän palkkaamista Mainiemestä. Pälkäneellä minipäiväkeskus tavoitti monia asiakkaita ja onnistui vakiinnuttamaan toimintansa. Pälkäneen minipäivätoiminta jatkuu kunnan omin voimin. Jalkautuva päihdetyö on hyvä keino saada päihdetyön asiantuntijuutta kuntaan edullisesti ja joustavasti tämän pilotointi osoitti todeksi. Jalkautuvan päihdetyön työmuoto toimii. Myös teemakonsultaatiot Kärkölän ja Hämeenkosken työntekijöiden kanssa olivat onnistuneita. Teemakeskusteluilla päästiin tilanteeseen, jossa asiakkaiden hoitopolut selkiytyivät ja paikalliset viranomaiset pääsivät verkostoitumisen alkuun. Toki yhteistyö heidän välillään oli joustavaa jo aiemminkin. Mainiemen henkilökunnan mukaan hanke toi Mainiemelle lisää näkyvyyttä. Kehittämisryhmän työn tuloksena Mainiemeen saatiin työvälineitä käytännön työhön (esim. lomakkeet, yhtenäiset ohjeet ja työkäytännöt). Hanke yhtenäisti työntekoa ja loi yhteishenkeä. Asiakaspalautteen keräämisen ja seminaarien myötä asiakkaat kokivat, että heidät otettiin huomioon kehittämistoiminnassa. Mainiemessä tapahtui asennemuutos kehittämiseen sitä ei koeta enää rasitteena. 15

16 6. Päihdetyön kehittämisestä Matti Mäkelä Hankkeen monien onnistumisten takana oli Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa vallinnut todellinen oman työn kehittämisen halu. Yllättävän suuri osa henkilökunnasta oli innostuneesti mukana kehittämistoiminnassa. Kehittämissuuntautuneisuudesta kertoo myös se, että vaikka hankeen jatkoksi ei saatu rahoitusta päihdetyön kehittämisyksikköhankkeelle, aiotaan kehittämistä kuitenkin jatkaa kuntayhtymän omalla rahoituksella. Pilottikunnissa toteutetut erilaiset päihdetyön kokeilut onnistuivat hyvin. Kuntien palautteissa todettiin, että tehtiin konkreettisia asioita ja hankkeesta jäi onnistumisen kokemus. Palautteesta ilmeni myös, että kunnissa löydettiin uusia päihdetyön asiakkuuksia kokeiltujen työmuotojen ansioista. Näyttää myös siltä, että pilottikunnat aikovat tavalla tai toisella omalla kustannuksellaan jatkaa hyväksi koettuja työmuotoja. Kuntien sosiaali- ja terveystoimissa on paljon potentiaalista päihdetyön osaamista. Osaaminen ei tule kuitenkaan käyttöön, ellei kunnassa ole helposti tavoitettavissa tuttua päihdetyön asiantuntijaa. Hankkeessa löydettiin parikin ratkaisua, joilla päihdetyön asiantuntemusta voidaan tuottaa vähäisin resurssein varustettuihin kuntiin. Jalkautuva päihdetyö on malli, jolla useampi kunta voi yhdessä hankkia itselleen yhteisen päihdetyön asiantuntijan, tekijän ja konsultin, joka tulee paikanpäälle tekemään konkreettista päihdetyötä. Teemakonsultaatio on vähän kustannuksia vaativa tapa lisätä kunnan tai kuntaryppään työntekijöiden päihdeosaamista ja verkostoitumista päihdeasioiden hoitamiseksi. Lääninhallitusten tuoreiden selvitysten mukaan A-klinikoita käytetään hyväksi lähinnä niiden sijaintikunnissa. Hankkeessa saatiin vahvasti samansuuntainen vaikutelma, jota kuvaa seuraava kunnan työntekijän sitaatti; Kyllä meillä on sopimus A-klinikan kanssa, mutta asiakkaat eivät sinne mene. Kynnys lähteä hakemaan avohoidollista apua päihdeongelmaan useiden kymmenien kilometrien päähän on korkea. Päihdetyöhön erikoistuneiden yksiköiden olisi aika arvioida uudelleen suhdettaan kuntien päihdetyöhön. Päihdeongelmat vaativat usein pitkäkestoista hoitoa, jossa avohoito-, katkaisuhoito- ja kuntoutushoitojaksot vuorottelevat. Varsinkaan pienemmissä kunnissa ei ole tarjota esimerkiksi laitoksesta kotiutuvalle päihdeongelmaiselle mitään tukea tai jatkohoitoa. Hoitojatkumoajattelun toteuttaminen törmää näin puuttuviin resursseihin. Hankkeen pienimuotoisella minipäiväkeskustoiminnan pilotoinnilla pyrittiin vastaamaan nimenomaan kyseiseen tarpeeseen. Tukipalveluiden järjestämisessä kunnat yhdessä kolmannen sektorin ja päihdetyön yksiköiden kanssa voisivat kehitellä sopivankokoisia ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat monipuolisen päihdetyön toteuttamisen myös pienemmissä kunnissa. 16

17 3. KUNTAYHTYMÄN JÄSENKUNNAT JA HALLINTO 3.1. Jäsenkunnat Kuntayhtymään kuului kertomusvuonna 41 jäsenkuntaa. Jäsenkunnat ja niiden omistamien osuuksien määrät: Anjalankoski (38) Asikkala (22) Elimäki (15) Forssa (22) Hattula (17) Hauho (16) Hausjärvi (29) Humppila (10) Hämeenkoski (7) Hämeenlinna (85) Janakkala (20) Jokioinen (11) Juupajoki (9) Kalvola (10) Kangasala (33) Kuhmalahti (6) Kylmäkoski (5) Kärkölä (11) Lahti (150) Lammi (18) Lempäälä (22) Loppi (21) Luopioinen (11) Längelmäki (12) Mänttä (15) Nastola (14) Orivesi (5) Padasjoki (14) Pirkkala (10) Pälkäne (5) Renko (10) Riihimäki (70) Ruovesi (14) Tammela (17) Tampere (431) Toijala (10) Tuulos (10) Valkeakoski (51) Vesilahti (15) Vilppula (25) Ypäjä (10) Yhteensä jäsenkuntien omistuksessa on osuutta. Jäsenkuntien yhteenlaskettu asukasluku on n Jäsenkunnat sijaitsevat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Kuntayhtymällä on yksi toimintayksikkö eli Mainiemen kuntoutumiskeskus Lammilla. Vahvistettu hoitopaikkaluku on 40. Vuoden alussa Sahalahden kunta yhdistettiin Kangasalaan. Vuoden alusta kuntayhtymästä erosivat Jämsänkoski, Kuru ja Viiala Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunkin jäsenkunnan valtuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen. Valtuustokausi on v Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimii Kari Kaistinen Riihimäeltä, I varapuheenjohtajana Asta Lehtiö Janakkalasta ja II varapuheenjohtajana Sirpa Rauhala Tammelasta. Yhtymävaltuusto kokoontui vuoden aikana 2 kertaa. 17

18 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet Nro Jäsenkunta Osuuksia Jäsen Henkilökohtainen ja ääniä varajäsen 1 Anjalankoski 38 Anne Heinä Anna Pajunen 2 Asikkala 22 Heikki Päärilä Antti Haapanen 3 Elimäki 15 Mikko Jokinen Raija Virolainen 4 Forssa 22 Antti Paunila Seppo Ruuska 5 Hattula 17 Timo Koskinen Johanna Koivula 6 Hauho 16 Antero Mantere Maija Pulkkinen 7 Hausjärvi 29 Tuulikki Nurmi Antti Lappalainen 8 Humppila 10 Reijo Syrjälä Tiina Jokinen 9 Hämeenkoski 7 Martti Korteniemi Lotta Mertsalmi 10 Hämeenlinna 85 Janne Väinölä Kimmo Laiho 11 Janakkala 20 Asta Lehtiö Leena Puistola 12 Jokioinen 11 Veijo Virtanen Pirjo Järvi 13 Juupajoki 9 Kirsi Mäkinen Pirjo Sahra 14 Kalvola 10 Jouko Koivisto Kalevi Rämö 15 Kangasala 33 Mikko Meurman Anna Markkinen 16 Kuhmalahti 6 Tiina Mattila Helena Taipale 17 Kylmäkoski 5 Aarre Numminen Seija Korte 18 Kärkölä 11 Leif Inström Raimo Suni 19 Lahti 150 Pekka Sormunen Merja-Liisa Kerkkä 20 Lammi 18 Marja-Leena Lehtinen Sinikka Lindholm 21 Lempäälä 22 Heikki Laurila Ritva Nummela 22 Loppi 21 Ritva Heikkilä Tuula Kauppi 23 Luopioinen 11 Kirsi Saarinen Veikko Jokela 24 Längelmäki 12 Aini Turpiainen Mirjami Koivunen 25 Mänttä 15 Kauko Koivisto Eero Pirttijärvi 26 Nastola 14 Pirkko Aule n Marja-Leena Pellikka 27 Orivesi 5 Irma Koskela Seppo Grönqvist 28 Padasjoki 14 Kauko Jalli Ismo Mäkinen 29 Pirkkala 10 Esko Mälkönen Tapio Kangasniemi 30 Pälkäne 5 Veikko Nummela Anita Lindholm 31 Renko 10 Mira Impola Esko Järvenpää 32 Riihimäki 70 Kari Kaistinen Antti Koskimäki 33 Ruovesi 14 Leena Pirttijärvi Ari-Pekka Nenonen 34 Tammela 17 Sirpa Rauhala Anja Silmälä 35 Tampere 431 Matti Nyberg Matti Leino 36 Toijala 10 Pentti Laine Timo Taivaljärvi 37 Tuulos 10 Hanna Sinkkonen Pirjo Likolahtti 38 Valkeakoski 51 Minna-Maria Solanterä Marko Itkonen 39 Vesilahti 15 Helena Ojanen Antti Nieminen 40 Vilppula 25 Riitta Nalli Mirja Suntila 41 Ypäjä 10 Vesa Oja Jussi Rastas Yhteensä 41 jäsenkuntaa. 18

19 3.3. Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä muista kuntalaissa, perussopimuksessa sekä muissa säännöissä sille määrätyistä tehtävistä. Perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitus valitaan kunnallisvaalikaudeksi. Yhtymävaltuusto valitsi yhtymähallituksen kaudelle Puheenjohtajaksi määrättiin Erkki Valta Hausjärveltä ja varapuheenjohtajaksi Leena Lehtimäki Hämeenlinnasta. Yhtymähallitus : Jäsen Erkki Valta, Hausjärvi Leena Lehtimäki, Hämeenlinna Jorma Lehtisaari, Tampere Sanna Mäkinen, Lahti Outi Poutiainen, Nastola Reijo Toivonen, Hattula Päivi Veikkola, Lammi Henkilökohtainen varajäsen Reima Numminen Lammi Jaana Jokivalo, Hämeenlinna Jussi Santala, Valkeakoski Kaj Mönkkönen, Lammi Hanna Tommola, Nastola Irma Heikkinen, Orivesi Ansa Mikkola, Forssa 3.4. Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan toimikaudeksi : Varsinainen jäsen Marja-Leena Lehtinen, Lammi Janne Väinölä, Hämeenlinna Martti Korteniemi, Hämeenkoski Henikilökohtainen varajäsen Hanna Sinkkonen, Tuulos Mikko Meurman, Kangasala Pekka Sormunen, Lahti Puheenjohtajana toimii Marja-Leena Lehtinen ja varapuheenjohtajana Janne Väinölä. JHTT-yhteisönä toimii Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Jarmo Paananen. Tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat myös yhtymävaltuuston jäseniä tai varajäseniä. 19

20 3.5. Henkilöstötilinpäätös Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta : Täytettyinä olleet virat ja toimet Johtaja 1 1 Sairaanhoitaja 4 7 Vastaava sairaanhoitaja 1 1 Lääkäri, osa-aikainen ½ ½ Vastaava ohjaaja 1 1 Ohjaaja Kanslisti 1 1 Toimistotyöntekijä 1 1 Laitosmies 1 2 Yövalvoja 2 2 Keittäjä 3 3 Oppisopimusopiskelija 2 3 Yhteensä 29,5 34,5 Vuosien 2004 ja 2005 aikana kuntayhtymän palveluksessa oli: vakituisessa työ- ja virkasuhteessa: määräaikaisessa työ- ja virkasuhteessa: 22 9 Yhteensä henkilöä Henkilökunnan keski-ikä oli vuotta (v v.). Pisin virkasuhde on kestänyt 43 vuotta. Vuonna 2004 alkoi 8 (16) työsuhdetta ja päättyi 6 (12) työsuhdetta. Töissä oli henkilöä ja henkilöä. Työssäolopäiviä kertyi poissaolot huomioiden (7 108). Vuosilomapäiviä kertyi 829 kalenteripäivää. Sairauspäiviä kertyi 269 (476) 23:lle henkilölle. Lastenhoitovapaata 20 päivää 5:lle henkilölle. Oppisopimuskoulutusta 17 päivää 2:lle henkilölle. Opintovapaata 123 päivää 2:lle henkilölle. Palkattomiin toimivapaisiin päivää 7:lle henkilölle. Sopimus kirjanpitoyhteistyöstä Elokuusta 1999 alkaen taloushallinnon palvelut, kirjanpito, reskontra ja palkanlaskenta on ostettu Pääjärven kuntayhtymältä Lammilta. Työnohjaukset Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa käynnistettiin MAKE-nimellä yhteisöjen työryhmien kehittämis- ja ojausprosessi (Mainiemen kehittäminen), joka jatkuu v

21 Henkilökunnan koulutukset Yhteisöhoidon koulutuksesta ( ) valmistuivat Aki Heiskanen, Merja Laine, Kirsi Leiponen ja Tapio Simola. Erityistason voimavarakeskeisessä psykoterapiakoulutusta ( ) suorittaa Sirpa Pimiä ja NLPt- psykoterapiakoulutuksen sai valmiiksi Pia Piispanen. Hämeen ammattikorkeakoulu järjesti kuntayhtymän kanssa sosiaalialan koulutusohjelmaan liittyvän kolmen opintopisteen opintojakson Kuntouttavan yhteisön ohjaaminen. Opintojakso toteutettiin Mainiemen tiloissa ja Hämeenlinnassa. Siihen osallistui koko henkilökunta, suuri joukko asiakkaita ja n. 30 sosionomiopiskelijaa. Henkilökunnasta opintokokonaisuuden tentteineen suorittivat Merja Laine, Terttu Virtanen, Pia Piispanen, Anna- Maria Juntumaa, Satu Malo, Joni Hinkkala ja Isto Rantalainen. Vuoden varrella henkilökunta osallistui lisäksi useisiin lyhytkursseihin ja neuvottelupäiviin. Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin myös Kanta-Hämeen päihdetyön seminaari ja työelämän koulutusjaksoja Mainiemessä. Opiskelijat Sopimuksia opiskelijoiden ohjaamisesta Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on tehty lähiseudun oppilaitosten kanssa. Oppisopimusopiskelijoita Mainiemessä oli vuoden varrella kolme: kaksi päihdetyön ammattitutkinnon opiskelijaa ja yksi kiinteistönhoidon tutkinnon opiskelija. Kuntayhtymän edustus hankkeissa ja työryhmissä Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n hallituksessa ovat jäseninä yhtymähallituksen jäsen Reijo Toivonen ja hänen jälkeensä yhtymähallituksen puheenjohtaja Erkki Valta ja päihdehuollon johtaja Reijo Malila. Päihdetyön valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (PÄIVYT) Päihdekuntoutuksen keskusliiton edustajana toimii johtaja Reijo Malila. Lisäksi johtaja Reijo Malila on mukana Sosiaalialan kehittämishankkeen Kanta-Hämeen jaostossa sekä päihdetyön substanssiryhmässä. 21

22 4. TILINPÄÄTÖS JA KOKONAISTALOUDEN TUNNUSLUVUT 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 5.1. Käyttötalousosan toteutumisvertailun rakenne Kuntalaissa on säädetty talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahojen ja talousarvion seurannan lisäksi. Yhtymävaltuusto on hyväksynyt kuntayhtymän toimintaa koskevat määrälliset ja taloudelliset tavoitteet. Keskeisin määrällinen tavoite, hoitopäivien määrä ylitettiin 9,7 %. Yhtymävaltuuston asettama tavoite oli hoitopäivää, toteutuma oli päivää. Ennakoidut palvelujen hinnat riittivät hyvin: tilinpäätös oli ylijäämäinen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä määrärahojen ja talousarvion toteutumisvertailu Toteutumisvertailussa esitetään yhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen. Talousarviovalvonta kohdistuu tavoitteiden toteutumiseen Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen Talousarvion laatimisen yhteydessä arvioidaan kertyvien hoitopäivien määrä. Arvio tehdään aikaisempien vuosien toteuman perusteella. Hoitopäivien hinta on kiinteä. Sitä voidaan tilivuoden aikana muuttaa vain yhtymävaltuuston päätöksellä, mikäli taloudellinen tilanne sitä edellyttää. Hoitopäivät, asiakasmäärät ja käyttömenot Hoitopäiviä Asiakkaita Käyttömenot (1 000 ) 22