Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY. Lastenneuvolatyön toimintaohjelma

Transkriptio

1 Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY Lastenneuvolatyön toimintaohjelma Päivitetty: Alitalo Mirva Jokiranta Kirsti Jokela Vappu Kurru Margit Multisilta Minna Myllyniemi Mira Rahiala Anne Saarinen Anna Suominen Päivi

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LASTENNEUVOLAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄ Lastenneuvolan tavoitteet Lastenneuvolan tehtävät Tuen tarpeen selvittäminen terveystarkastuksista poisjääviltä LASTENNEUVOLAN TERVEYSTARKASTUSOHJELMA LAPSIPERHEEN TERVEYSNEUVONTA JA LAAJA TERVEYSTARKASTUS Lastenneuvolan terveysneuvonta Ryhmätoiminta Laaja terveystarkastus LAPSEN JA PERHEEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET Määräaikaistarkastus, 2 vkoa Määräaikaistarkastus 4 viikon ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 4-6 viikon ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 2 kk:n ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 3 kk:n ikäinen lapsi Laaja terveystarkastus, 4 kk:n ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 5 kk:n ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 6 kk:n ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 8kk:n ikäinen lapsi, lääkärintarkastus Määräaikaistarkastus 10kk:n ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 1 vuoden ikäinen lapsi Laaja terveystarkastus Määräaikaistarkastus, Määräaikaistarkastus 2 vuoden ikäinen lapsi Tarvittaessa 2½ -vuotiaan puheen tarkistus Määräaikaistarkastus, 3 vuoden ikäinen lapsi Laaja terveystarkastus, 4 vuoden ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 5 vuoden ikäinen lapsi Määräaikaistarkastus, 6 vuoden ikäinen lapsi YHTEISTYÖTAHOT JA PALVELUIHIN OHJAUTUMINEN Perheneuvola Psykologipalvelut Koulupsykologi Psykiatrinen työryhmä Puheterapia Fysioterapia Suun terveydenhuollon ammattilaiset Päivähoito ja oppilashuoltoryhmä/hyvinvointiryhmä Ennalta ehkäisevä perhetyö TOIMINTAOHJEITA Neuvolaikäisen lapsen painonhallinnan hoito-ohjelma Pituuspaino % (ylipainoinen lapsi) Pituuspaino % (lihava lapsi) Pituuspaino > 60 %, (vaikeasti lihava lapsi) tai hyvin nopea lihoaminen %/vuosi Tartuntatautiohjeistus

3 7.3. Ohjeistus lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen täyttämiseen BDI ja EPDS mielialan itsearviointilomakkeet Erityisruokavaliot LASTENNEUVOLATOIMINNAN TAUSTALLA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Lastenneuvolatoimintaa ohjaavat lait ja asetukset Muita lastenneuvolatoimintaa ohjaavia asetuksia ja ohjelmia HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA OSAAMINEN Henkilöstön riittävyys Henkilöstön osaaminen Lastenneuvolan yhteystiedot TIETOSUOJA LASTENNEUVOLASSA Potilasasiakirjat Tietosuojaa koskevat säännökset KIRJAAMINEN JA TILASTOINTI LASTENNEUVOLATOIMINTAAN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA JA TUTKIMUSNÄYTTÖÄ LIITTEET 3

4 1 JOHDANTO Terveys kansanterveysohjelma sisältää lapsiin ja nuoriin kohdistuvat tavoitteet: terveydentilan paraneminen, hyvinvoinnin lisääntyminen ja turvattomuuteen liittyvien oireiden väheneminen merkittävästi (STM 2001). Myös Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä Terveyden edistämisen politiikkaohjelmat tukevat lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on hallitusohjelmaan perustuva ja valtio-neuvoston vahvistama kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan strateginen ohjausväline. Ohjelman tavoitteet ovat: 1. ihmisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee; 2. ihmisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat; 3. palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia, varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. Asetuksen mukaisia lasten, nuorten ja perheiden palveluja pyritään koko ajan kehittämään. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Toiminnan on perustuttava terveydenhuoltolain 8 mukaisesti näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Toimenpiteet kohdistuvat laajasti perusterveydenhuollon käytäntöjen, hallinnon ja johtamisen sekä koulutuksen ja tutkimuksen alueille. Neuvola asetuksen tarkoitus on lastenneuvolassa varmistaa, että alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja perheiden tarpeet huomioon ottavia. Asetuksen tavoitteena ovat riittävät yhtenäiset ja alueellisesti tasa-arvoiset palvelut, vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Asetus ohjaa yksityiskohtaisesti sekä tarkastusten ajankohtia että terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009:20,19 20.) Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat seuraavat jäsenkunnat; Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Eurajoki sekä Luvia. Neuvolatyötä ohjaavat monet lait ja asetukset. Tämän toimintaoppaan tarkoitus on yhtenäistää ja selkiyttää lastenneuvolatyön tavoitteita ja tehtäviä sekä asetuksen tuomia velvoitteita. 4

5 2. LASTENNEUVOLAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄ 2.1. Lastenneuvolan tavoitteet Lastenneuvolan yleistavoitteena ovat seuraavat asiat: - lasten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä perheiden hyvinvointi paranevat varsinkin erityistä tukea tarvitsevissa perheissä, jolloin perheiden väliset terveyserot kaventuvat. - seuraavan sukupolven terveyden ja vanhemmuuden voimavarat ovat paremmat kuin nykyisen. Lastenneuvolan muita tavoitteita ovat seuraavat: - jokainen lapsi saa riittävän huolenpidon ja tukea oman persoonallisuutensa kehittymiseen - lasten sairaudet, kehitystä ehkäisevät tekijät sekä perheen muut terveyspulmat tunnistetaan varhain nykytiedon mahdollistamissa rajoissa - jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus luoda lapseensa turvallinen, vastavuoroinen kiintymyssuhde jo varhain ja muodostaa myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempana - vanhemmat huolehtivat parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan siten, että he kykenevät pitämään huolta lapsestaan ja tukemaan tämän kehitystä. He tunnistavat omia voimavarojaan ja perhettä kuormittavia tekijöitä sekä ottavat vastuun lapsen ja perheen hyvinvoinnista - kaikki vanhemmat saavat halutessaan vertaistukea muilta vanhemmilta - perhe saa tukea terveyttä edistäville valinnoilleen - neuvolaa ja perhepalveluverkostoa ympäröivän yhteisön lapsi- ja perhemyönteisyys ja tuki lapsiperheille lisääntyvät - lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt vähenevät - perheiden terveyteen liittyvä tasa-arvo lisääntyy, kun varhaista tukea kohdennetaan rohkeasti sitä eniten tarvitseville asiakasperheille - vanhemmat osallistuvat aktiivisesti neuvolapalvelujen kehittämiseen (STM 2004:14) 5

6 2.2. Lastenneuvolan tehtävät Lapsen ja perheen tasolla - mahdollistaa vanhemmille ajantasaisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon saaminen lapseen, perheeseen ja näiden terveyden edistämiseen liittyvistä tekijöistä kullekin vanhemmalle soveltuvalla tavalla - mahdollistaa vanhemmille riittävästi tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen perheen toimivuuden vahvistamiseksi - tukea vanhempia turvalliseen lapsilähtöiseen ja turvallisen aikuisuuden sisältävään kasvatustapaan - seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä - antaa rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja pitää yllä lasten rokotussuojaa - tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin - ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin tai hoitoon Terveyskeskuksen tasolla - perehtyä vastuualueeseensa kuuluviin perheisiin ja näiden elinoloihin, - varmistaa vanhempien osallistuminen neuvolapalvelujen kehittämiseen ja vanhempien riittävän vertaistuen saanti, - lisätä terveyden tasa-arvoa mm. kohdentamalla tukea tiedossa olevien ja tunnistettujen tarpeiden mukaisesti eniten tarvitseville perheille, - osallistua pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten hoidon järjestämiseen ja koordinointiin, järjestää ja koordinoida neuvolan palvelut osana perhepalveluverkostoa siten, että turvataan perheiden saamien palvelujen jatkuvuus ja tarvittava moniammatillinen yhteistyö; tehdä tarvittaessa aloitteita toimintamallien luomiseksi moniongelmaisten perheiden auttamiseksi, - seurata ja arvioida säännöllisesti neuvolatoiminnan tuloksia, toimintaprosesseja ja toimintaedellytyksiä, - kehittää aktiivisesti neuvolapalveluja ja henkilökunnan ammattitaitoa pitämällä huolta uuden tiedon kanavoitumisesta neuvolatoimintaan. - Kunnan ja yhteiskunnan tasolla: - tuntea kunnan lapsiperheiden palvelut ja perheitä koskeva suunnittelu ja päätöksenteko sekä tarvittaessa vaikuttaa niihin, seurata yhteisön ja ympäristön turvallisuutta, lapsi- ja perhemyönteisyyttä sekä erilaisten tekijöiden vaikutusta perheiden terveyteen ja edistää lasten ja perheiden hyvinvoinnin huomioon ottamista. (STM 2004:14) 6

7 2.3 Tuen tarpeen selvittäminen terveystarkastuksista poisjääviltä Lastenneuvolaikäisten lasten ja perheiden neuvolapalvelut järjestetään Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti. Asetus velvoittaa myös terveydenhuoltoa selvittämään terveystarkastuksesta poisjäävien tuen tarvetta. Tutkimusten perusteella terveystarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi, ja jatkoselvittely täten tärkeää. Perheen siirtyessä äitiysneuvolasta lastenneuvolan asiakkaaksi huolehtii äitiysneuvolan terveydenhoitaja ajanvarauksesta lastenneuvolaan. Alle yksi vuotiaan lapsen terveystarkastukseen varataan aika edellisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Yksi vuotta täyttäneen lastenneuvolaikäisen lapsen terveystarkastuksen ajanvaraamisesta huolehtivat vanhemmat. Neuvolakorttiin kirjataan edellisen käynnin yhteydessä seuraavan tarkastuksen ajankohta. Mikäli perhe ei saavu lastenneuvolaan varatulla ajalla tavoitellaan perhettä puhelimitse uuden ajan varaamiseksi. Mikäli perhettä ei tavoiteta puhelimitse, perheelle lähetettään kirjallinen ajanvarauspyyntö. Peruuttamaton ajanvaraus kirjataan ja tilastoidaan pegasokseen peruuttamattomana ajanvarauksena. Yhteydenottopyynnöt kirjataan lapsen potilastietoihin neuvo lehdelle, lisäksi tehdään merkintä lastenneuvolalehdelle, jotta tieto säilyy kronologisena muiden käyntien kanssa. Myös syy terveystarkastuksesta pois jäännille/viivästymiselle kirjataan. Mikäli 1-6 vuotias lapsi perheineen ei ole käynyt ikäkausitarkastuksessa tavoitellaan perhettä 2-6kk kuluttua ensin puhelimitse ja tarvittaessa vielä kirjallisesti. Alle yksi vuotiaan lapsen jäädessä pois ikäkausitarkastuksesta tavoitellaan perhettä 1-2 viikon sisällä ensin puhelimitse ja sitten kirjallisesti. Jokaisella yhteydenotolla selvitetään perheen tilannetta ja mahdollista tuentarvetta sekä mahdollinen syy terveystarkastuksesta pois jäännille/viivästymiselle. Mikäli perheen tilanteesta nousee huoli, ohjataan perhe tuen piiriin, tarvittaessa tehdään myös lastensuojeluilmoitus. Pääsääntöisesti terveystarkastuksiin osallistutaan hyvin, lähes 100%:sti. 3. LASTENNEUVOLAN TERVEYSTARKASTUSOHJELMA 7

8 IKÄ/ AIKA ROKO- TUKSET SISÄLTÖ/ MENETELMÄT OHJAUS/ LOMAKE HUOMIOT Esitteet/Internet linkki materiaali 2vkoa th kotik./nla 60 min + matkat Vauvan kasvu ja kehitys Arjen sujuminen D-vitamiinin aloitus Imetyksen tukeminen Lasten tärkeät D- vitamiinit, Orion Pharma Oy Itkuinen vauva ja koliikki opas vanhemmille. Väestöliitto 4vkoa th 60min Vauvan kasvu ja kehitys Arjen sujuminen Imetyksen tukeminen Neuvolan rokotusopas MLL internet sivut 6 vkoa lääkäri 20min ja th 20 min Lääkärin suorittama tutkimus Vauvan kasvu, kehitys ja terveydentila Arjen sujuminen Imetyksen tukeminen Ensisynnyttäjille ja tarv. Vauva nukkuu, MLL 2kk th 60 min Rota I Vauvan kasvu ja kehitys Arjen sujuminen Rotarokoteinfo Laaja rokotusinfo Lastenneuvola - PERHE-lehden täyttö Imetyksen tukeminen Vauvan suunhoito opas, Hammaslääkäriliitto, tuloste ariliitto.fi/fileadmin/pdf/s uunterveys/vauvan_suu nhoito_opas.pdf 3 kk th 60 min Rota II DTaP-IPV- Hib I Pneumokokki I Vauvan kasvu ja kehitys Arjen sujuminen Imetyksen tukeminen / ravitsemusohjaus Ensilusikallisia opas, Valio (Kutsu+)Audit ja Voimavaramittari 8

9 vanhemmille (seuraavaa käyntiä varten) Kesälatu lomakkeet (vain tutkimukseen osallistuvat) Laaja terveystar kastus 4 kk Terv.hoit. 60 min Lääkäri ja terv.hoit. 20 min Vauvan kasvu, kehitys ja terveydentila Näkö Lääkärin suorittama tutkimus Perheen terveyden ja hyvinvoinnin arvio Kesalatu tutkimukseen osallistuvilta: - äidin paino - äidin häkäpitoisuus Imetyksen tukeminen Vauvaperheen arjen voimavarat (kaavake) Vanhempien päihteiden käyttö (AUDIT) Tarv. laaditaan perheen kanssa terveys- ja hyvinvointisuunnitelma 5kk th 60 min Rota III DTaP-IPV- Hib II Pneumokokki II Vauvan kasvu ja kehitys Arjen sujuminen Imetyksen tukeminen / ravitsemusohjaus 6kk th 60 min/ Vauvan kasvu ja kehitys Arjen sujuminen Kesälatu tutkimukseen osallistuville: -äidin paino Läheisväkivalta (kyselykaavake) Mieliala (EPDS) Tapaturmien ehkäisy Imetyksen tukeminen / ravitsemusohjaus Tapaturmien ehkäisyesite, Turvallisuutta vauvallesi (<1vuotta) Pienen kielipolku, aivoliitto Hammashuollon esite: suun terveys < 1v./Gasema 8 kk lääkäri 20min ja Lääkärin suorittama tutkimus Vauvan kasvu, Imetyksen tukeminen / ravitsemusohjaus 9

10 th 20min kehitys ja terveydentila Näkö ja kuulo 10 kk th 60 min Vauvan kasvu ja kehitys Imetyksen tukeminen / ravitsemusohjaus, etenkin rasvan ja suolan käyttö Lapsi ja maito, maito ja terveys ry Kasva isoksi, margariiniyhdistys Kesälatututkimukseen osallistuvien lomakkeet 1v th 60 min DTaP-IPV- Hib III Pneumokokki III MPR I Lapsen kasvu ja kehitys Suun terveydentilan arvio Arjen sujuminen D- vitamiinin käyttö Koko perheen ravitsemusohjaus Turvallisuutta lapsellesi 1-3v, kotitapaturma.fi Kesälatututkimuksee n osallistuville: -äidin paino -äidin häkäpitoisuus -EPDS Laaja terveystar kastus 1v 6kk th. 90 min (sis. kirjauksen) 1v 6kk lääkäri ja terv.hoit 20 min Vesirokkorokote Lapsen kasvu ja kehitys Puheen kehitys Näkö Lääkärin suorittama tutkimus Perheen terveyden ja hyvinvoinnin arvio Perheen terveystottumusten kartoitus / Lastenneuvola PERHE-lehti Neuvokas perhe kortti (perheen liikunta- ja ravitsemus tottumukset) Pikkulapsiperheen arjen voimavarat Aikaa annettaessa lähetetään tervetuloa neuvolaan kirje, pikkulapsiperheen voimavarat lomake, audit sekä neuvokasperhe kortti ja ohjeet (jos ei vielä ole saanut) Hyvinvoiva isä kortti, Ensi- ja turvakotiliitto Päihteiden käyttö (AUDIT) Tarv. laaditaan perheen kanssa terveys- ja hyvinvointisuunnitelma 10

11 2v th 60 min Lapsen kasvu ja kehitys Puheen kehitys Media alle 3v arjessa, MLL 3 v th 90 min (+matkat, jos kotikäynti.) Laaja terveystar kastus 4v terv.hoit. 120 min (sisältää kirjauksen) Lääkäri ja th 20 min DTaP-IPV Lapsen kasvu ja kehitys / LENE Kuulo tarv. Uikku, 1metri / Matkalaukkuseula Näkö, lähinäkö Perheen hyvinvointi Lapsen kasvu ja kehitys / LENE Näkö (Lähi+ kauko) Kuulo, audiometri RR Lääkärin suorittama tutkimus Perheen terveyden sekä hyvinvoinnin arvio Terveystottumusten kartoitus D- vitamiinin käyttö Läheisväkivaltakysely Lihavien ja ylipainoisten hoitoohjelma tarv. (satshp) Päihteiden käyttö (AUDIT) Päivähoidon palaute kaavake Kysymyksiä 4- vuotiaan lapsen vanhemmille Pikkulapsiperheen voimavarat Neuvokasperhe kortti Tarv. Lihavien ja ylipainoisten hoito-ohjelma Tarv. LiPaKe Tarv. laaditaan perheen kanssa terveys- ja hyvinvointisuunnitelma Tarv. Lasten kirjoista ja kielen oppimisesta selvittely puheterapiasta inkit Lapsi liikenteessä opas vanhemmille sekä tehtävävihko lapselle, liikenneturva 4-6 vuotta turvallisuutta lapsellesi, kotitapaturmat.fi Aikaa varatessa lähetetään, tervetuloa neuvolaan kirje, kysymyksiä 4-v vanhemmille-lomake sekä pikkulapsiperheen voimavarat sekä neuvokas perhe kortti mikäli ei ole jo vanhemmilla Palaute päivähoidolle 5v th 90 min Lapsen kasvu ja kehitys / LENE Puheenkehityksen arvio/ Lumiukko Näkö Kuulo Perheen hyvinvointi Lihavien ja ylipainoisten hoitoohjelma tarv. Yökastelun hoito tarv. (kastelupäiväkirjan täyttö+plv+lääkäri) 11

12 6v th 90 min MPR II, Vesirokkor okote II Lapsen kasvu ja kehitys / LENE Tarv. näkö ja kuulo Perheen hyvinvointi Terveystottumusten kartoitus Läheisväkivaltaseula Yhteenveto neuvolaiästä (pegasos-lomake) Neuvokasperhe kortti (mikäli ei ole vanhemmilla) Lihavien ja ylipainoisten hoitoohjelma tarv. Neuvokasperhe kortti Ylimääräisiä käyntejä sovitaan tarvittaessa. Lapset puheeksi keskustelut järjestetään tarvittaessa. Mikäli perheessä on useampi lapsi, jokaisesta lapsesta järjestetään erillinen tapaaminen. 4. LAPSIPERHEEN TERVEYSNEUVONTA JA LAAJA TERVEYS- TARKASTUS 4.1. Lastenneuvolan terveysneuvonta Terveysneuvontaa on toteutettava yksilöllisen tarpeen ja kehitysvaiheen mukaisesti yhteistyössä yksilön ja perheen kanssa siten, että se tukee tiedon soveltamista käytäntöön ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Terveysneuvonta voidaan toteuttaa yksilöllisesti, ryhmässä ja yhteisöllisesti. (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Yksilöllistä terveysneuvonnan tarvetta arvioidaan yhdessä lapsen ja perheen kanssa keskustellen käyttäen apuna erilaisia strukturoituja testejä ja kyselykaavakkeita. Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän lastenneuvoloissa käytetään Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Menetelmäkäsikirjan (THL 2011) suosittamia menetelmiä. Terveysneuvonnan päämateriaalina käytetään THL:n Kasvunkumppanit työn tueksi - lomakkeet sivustoja ks. Terveysneuvonnassa käytetään laadukkaita ja ajantasaisia ohjausmateriaaleja. Jaettava materiaali on sovittu yhteneväiseksi ja jaettavan kirjallisen materiaalin rinnalla käytetään nettipohjaista ohjaus- ja neuvontamateriaalia lapsen ja perheen tarpeen mukaisesti. Ensisijaisena nettiohjausmateriaalina käytetään MLL: vanhempainnetti-sivustoja. 12

13 Keskeisimmät lastenneuvolassa käytettävät strukturoidut kyselykaavakkeet (käyttö uusitaan perheen tarpeiden mukaisesti): 2) Perheen voimavarat Vauvaperheen arjen voimavarat Pikkulapsiperheen arjen voimavarat 3) Mieliala Mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi (EPDS) BDI -masennusseula 4) Päihde: Audit- kysely 5) Lähisuhdeväkivalta: Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake, THL en kartoituslomake 4.2. Ryhmätoiminta Kunnat tarjoavat kattavasti ryhmätoimintaa lapsiperheille. Alueella tarjottavaa ryhmätoiminta lapsiperheille Eurajoki/Eurajoki Luvian osa Nuppis ja jatkonuppis, SRK Lasten päiväkerhot, SRK Vauvaryhmä 6-8kk, KSTHKY Vauvakahvila, Eurajoen kunta Harjavalta Perhekahvila, Harjavallan kaupunki Perhekerho, SRK Lasten päiväkerhot, SRK Vanhempi lapsi ryhmä, KSTHKY Kokemäki Perhekerho,SRK Äiti- vauvaryhmä, SRK Perhekahvila, MLL 13

14 Liikunnallinen toimintakerho, Kokemäen kaupunki Nakkila MLL, Vauvaryhmä alle 1v. Perhekerho, SRK Äiti-lapsiryhmä,SRK Lisäksi järjestettään erilaisia ei säännöllisesti sovittuja ryhmiä, mm. vauvansoseruokakurssi, arjen hallinta kursseja, kokkikursseja yms Laaja terveystarkastus Lainsäädännöllinen peruste: Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/ Laajan terveystarkastuksen sisältö Alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy lapsen vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on tarpeellista lapsen terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 9 Määräaikaiset terveystarkastukset lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta; terveystarkastuksiin sisältyy kuusi terveydenhoitajan terveystarkastusta, kaksi terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistä terveystarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä; lapselle tämän ollessa 1 6 vuoden ikäinen vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä; yhteen terveystarkastukseen on sisällytettävä terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on yhteistyössä perheen kanssa muodostaa käsitys lapsen ja perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta ja mahdollisesti tarvittavista perheen omista ja palvelujärjestelmän toimenpiteistä sekä sopia toimenpiteiden toteuttamisesta. Laajojen terveystarkastusten tavoitteena on vahvistaa perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, muun muassa vanhemmuutta, parisuhdetta ja hyviä terveystottumuksia, sekä perheen muita voimavaroja ja lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä. tavoitteena on myös varhentaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeiden tunnistamista ja varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen sekä tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaven- 14

15 tamista. Laajat terveystarkastukset merkitsevät perheille mahdollisuutta keskustella lapsen ja koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Terveystarkastusta voidaan kutsua laajaksi; kun siihen osallistuu vähintään toinen vanhempi ja kun tarkastus toteutuu terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyönä. Vanhemmille annetaan etukäteen tietoa tarkastuksesta ja heidät kutsutaan yhdessä terveystarkastukseen. Perheen kohtaaminen, tuen tarpeiden tunnistaminen ja perheen tilanteesta keskustelu sekä tukimuotojen suunnittelu ja niistä sopiminen vievät aikaa. Terveydenhoitajan tapaamiseen on hyvä varata aikaa vähintään tunti ja lääkärille noin puoli tuntia (THL 2011, Hakulinen-Viitanen Tuovi, STM 2004, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena). YHTEENVETO: Laajan terveystarkastuksen kriteerit - molemmat vanhemmat kutsutaan terveystarkastukseen - kutsuttaessa annetaan tietoa etukäteen terveystarkastuksen sisällöstä ja tavoitteista - vähintään toinen vanhempi osallistuu - terveydenhoitaja ja lääkäri toteuttavat terveystarkastuksen yhteistyönä (terveystarkastuksen suunnittelu ja käsiteltävien asioiden yhteinen sopiminen, ei edellytä välttämättä kokoaikaista yhdessäoloa terveystarkastuksessa) Laajat terveystarkastukset tilastoidaan ohjeiden mukaisesti. Valvira sekä aluehallintovirasto seuraavat tarkastusten toteutumista. 15

16 5. LAPSEN JA PERHEEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET 5.1. Määräaikaistarkastus, 2 vkoa Kotikäynti ja ensiviikot (Terveydenhoitajalle varataan aikaa 90 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu pää iho, napa suu aistit varhaisheijasteet motorinen kehitys vireys, jäntevyys paino, (pituus), päänympärys muoto, aukileet väri ja kunto, kimmoisuus suulaki, sammas silmät: tulehdukset, katsekontakti etsimisheijaste +, imemisheijaste +, tarttumisheijaste +, kävelyheijaste +, Moro + vatsamakuulla kääntää pään sivulta sivulle vapauttaen nenänsä, jalat fleksio-abduktiossa vatsan alla, kädet kevyesti vartalon sivulla koukussa, yleensä nyrkissä selinmakuulla pää sivulle, 10 s keskiasennossa, istumaan nostettaessa pää retkahtaa taaksepäin, potkii tahdottomasti Terveysneuvonta ja ohjaus, keskeiset teemat: Vauvan kasvu ja kehitys: vauvan tarpeet, vatsavaivojen ehkäisy, pesut, ulkoilu jne. Arjen sujuminen ja Perheen hyvinvointi: synnytyskokemus, äidin ja vanhempien jaksaminen (voimavarat), vanhemmuus, varhainen vuorovaikutus, vanhempien terveyskäyttäytyminen (ruokailutavat ja niiden vaikutus rintamaitoon), liikunta, tupakointi, alkoholi, huumeet, perheen tukiverkosto D-vitamiinin aloitus ohje Imetyksen tukeminen Tapaturmien ennaltaehkäisy: putoaminen, tukehtuminen, lapsen kuljettaminen autossa Jaettava materiaali: Tarkista, että perheellä on Meille tulee vauva-opas / Meille tulee vauvat-opas opas Lasten tärkeät D-vitamiinit, Orion Pharma OY, Tarvittaessa 0-6kk: Itkuinen vauva ja koliikki opas vanhemmille. Toim. Anja Salonheimo Väestöliitto. Ohjausmateriaali: Lapsen kasvu- ja kehitys: 0-1v, MLL 16

17 Imetyksen tukeminen hoitotyön suositus Imetysohjaus KSTHKY, G-asema, Neuvola, äitiysneuvola kansio Imetyksen edistämisen Suomessa toimintaohjelma ; THL Määräaikaistarkastus 1kk ikäinen lapsi (Terveydenhoitajalle varataan aikaa 60 min) yleisvaikutelma kasvu pää iho, napa suu aistit varhaisheijasteet motorinen kehitys vireys, jäntevyys paino, (pituus), päänympärys muoto, aukileet väri ja kunto, kimmoisuus suulaki, sammas silmät: tulehdukset, katsekontakti etsimisheijaste +, imemisheijaste +, tarttumisheijaste +, kävelyheijaste +, Moro + vatsamakuulla kääntää pään sivulta sivulle vapauttaen nenänsä, jalat fleksio-abduktiossa vatsan alla, kädet kevyesti vartalon sivulla koukussa, yleensä nyrkissä selinmakuulla pää sivulle, 10 s keskiasennossa, istumaan nostettaessa pää retkahtaa taaksepäin, potkii tahdottomasti Terveysneuvonta ja ohjaus, keskeiset teemat: - Päivitetään perhekaavakesivut - Vauvan kasvu ja kehitys - Arjen sujuminen, vanhempien jaksaminen - Imetyksen tukeminen - Perheen ja lähisuvun sairaudet ja riskitekijät 5.4. Määräaikaistarkastus, 6 viikon ikäinen lapsi (Lääkäri 20min ja terveydenhoitaja 20 min) Lääkäri tutkii kaikki lapset 4-6 viikon, 4kk, 8kk ja 18kk:n iässä sekä 4-vuotiaana. Yhteensä suositellaan vähintään viisi lääkärintarkastusta ennen lapsen kouluun menoa. Lääkärin tekemään lapsen terveystarkastukseen kuuluvat lapsen kasvun ja kehityksen arviointi, kliininen tutkimus ja vanhempien esittämät mahdolliset huolenaiheet. Vanhempaa pyydetään kuvailemaan lastaan. Kyseessä voi olla perheen ja lääkärin ensikohtaaminen, mikä on tulevaisuuden yhteistyötä ajatellen merkittävää. Tavoitteet: - todettava vakava sydänsairaus - löydettävä viimeistään lonkkaluksaatio 17

18 Lapsi - löydettävä vaikea kuulo-näkö-kehitys- ja CP-vamma - todettava synnynnäinen kaihi - varmistettava, että lapsi on ylittänyt syntymäpainonsa - löydettävä vuorovaikutusongelmat / äidin masennus yleisvaikutelma kasvu iho suun tarkastus näön tutkiminen liikunnallinen kehitys kielellinen kehitys, vuorovaikutus yleistutkimus yleisvaikutelma, jäntevyys, virkeys pituuden, painon ja päänympäryksen kehitys ihon kunto, väri suu ja kieli katsekontakti mustuaiset, niiden koko ja reagointi valoon punaheijaste lamppukoe (valoheijasteen arviointi) eli Hirschbergin koe kävelyrefleksi ja muut neonataaliheijasteet spontaani asento ja liikehdintä, liikkeiden symmetrisyys, nivelten taivutus traktiokoe: käsistä vedettäessä terve ja virkeä lapsi pystyy nostamaan päänsä ylös, kun vartalo on n. 45 asteen kulmassa alustaan nähden vatsamakuulla: nostaako päätään? vapauttaako nenänsä? pään hallinta hetken tuetussa istuma-asennossa nyrkkien availu lihastonuksen arviointi. vartalo, niska, raajat vuorovaikutus ja kontakti vanhemman kanssa oraalimotoriikka ja vokaaliääntely (tarv. anamnestisesti ) pään saumat sydän- ja keuhkoauskultaatio femoralispulssit vatsan palpaatio: maksa, perna, ylim. resistenssit vulva tai kivekset (testisretentiota vielä seurataan) lonkat (Ortolanin-koe), provokaatiokoe, alaraajojen erimittaisuus, kantapää - pakarakoe imusolmukealueet Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - Lapsen yleisvoinnissa on poikkeavuutta (päivystyslähete); * väsyminen syödessä, poikkeava kalpeus ja hikisyys sekä tiheä hengitystaajuus ja huono painonnousu saattavat imeväisellä olla sydänvian oireita - Sydämestä kuuluu sivuääni - Silmissä havaitaan poikkeavuutta * jatkuva karsastus, harhailevat silmät tai silmävärve - Syntyy epäily kaihista tai muusta väliainesamentumasta -> ohjataan kiireellisiin lisätutkimuksiin * jos punaheijaste on himmeä tai sammunut toisessa tai molemmissa silmissä * jos punaheijasteessa on varjo * mustuainen näyttää valkoiselta - Syntyy epäily lonkkaluksaatiosta - Lapsi on selvästi keltainen - On herännyt epäily kuulon alenemasta 18

19 Keskustelu, ohjaus, havainnointi: - arjen sujuminen, perheenjäsenten vointi, ilon ja huolen aiheet - imetyksen tukeminen - rotarokoteinfo Nettiohjausmateriaali: Neuvolan rokotusopas (MLL) Nettiohjausmateriaali: Lapsen ja nuoren uni, Vanhempainnetti, MLL Nettiohjausmateriaali: Pienen lapsen lempeä unikoulu- esite (sis. mainoksia). Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - Poikkeava tonus, motorinen kehitys poikkeava/pään asento ei keskilinjassa/jalkaterien asennossa epäsymmetriaa (kiertynyt), ohjataan fysioterapiaan 5.4. Määräaikaistarkastus, 2 kk:n ikäinen lapsi (Terveydenhoitajalle varataan aikaa 60 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu iho, silmät, suu sosiaalinen kehitys ja aistit varhaisheijasteet motorinen kehitys rokotus jäntevyys, liikehdintä paino, pituus, päänympärys ja aukile ihon kunto näkö: katsekontakti ja valoreaktio, seuraa liikkuvaa lelua ja tarkkailee lähellä olevia ihmisiä kuulo: pysähtyy kuuntelemaan ja kuulee jo varsin tarkasti ääntelee lyhyitä vokaalisarjoja neonataaliheijasteet + edelleen vatsamakuulla nostaa päätänsä hetkeksi, kädet enemmän edessä, ryömimisliikkeitä selinmakuulla alaraajojen liikkeet vuoroittaisia, nostaa ajoittain kyynärvarret alustasta, nyrkkien availu ja käsien symmetrinen käyttö sylissä käsiteltäessä jäntevä Rotarokote Vanhempien kanssa: terveydenhoitaja keskustelee/havainnoi/ohjaa - vanhempien esille tuomat asiat - vuorovaikutus, itkujen tulkinta, herkkyys vauvan viesteille, temperamentiltaan erilaiset lapset 19

20 - vanhempien jaksaminen, sosiaaliset kontaktit, vertaistuki - imetyksen tukeminen - arjen sujuminen, isän osallistuminen - laaja rokotusinformaatio: vapaaehtoisuus, rokotuksin ehkäistävät taudit, mahdolliset rokotusreaktiot ja niiden hoito ks, myös rokotusturvallisuus sivusto (sama linkki) - Lastenneuvola PERHE-lehden täyttö Jaettava materiaali: Ensisynnyttäjille ja tarvittaessa: Vauva nukkuu (MLL), 1,40 Tulostettava Vauvan suun hoito opas (Hammaslääkäriliitto) G-asema Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - Poikkeava tonus, motorinen kehitys poikkeava/pään asento ei keskilinjassa/jalkaterien asennossa epäsymmetriaa (kiertynyt), ohjataan fysioterapiaan 5.5. Määräaikaistarkastus, 3 kk:n ikäinen lapsi (Terveydenhoitajalle varataan aikaa 60 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu iho sosiaalinen kehitys ja aistit varhaisheijasteet motorinen kehitys rokotus vireys ja jäntevyys paino, pituus, päänympärys ja aukile ihon kunto näkö: kohdistaa katseensa ja hymyilee valikoivasti, tutkii käsiään kuulo: ääntelee vastavuoroisesti Moro, askellus, tarttuminen, ATN vähitellen häviämässä vatsamakuulla ojentaa lantiotaan selinmakuulla kannattaa päätään käsistä kohotettaessa, potkii pontevasti kädet auki, tuo kädet keskilinjaan ja yrittää tarttua Rotarokote II DTaP-IPV-Hib I Pneumokokki I Keskustelu/havainnointi/ohjaus - vanhempien havainnot ja esille tuomat asiat - imetyksen tukeminen, ravitsemusohjaus, D-vitamiinin käytön jatkuvuuden varmistaminen - kaiset 20

21 - vuorovaikutuksen sujuminen vanhemman ja vauvan välillä, tarv. tukea! - vanhempien voimavarat - arjen sujuminen, päiväohjelman säännöllistyminen (auttaa lapsen muistin kehittymistä!), ulkona nukkuminen - Jaettava materiaali: Ensilusikallisia, Valio - Audit, molemmille vanhemmille - Kesälatu tutkimukseen osallistuville kyselylomakkeet Nettiohjausmateriaalia: Käydään pöytään Seuraavaakäyntiä varten: - Vauvaperheen arjen voimavarat-lomake vanhemmille (seuraavaa käyntiä varten) Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - Poikkeava tonus, motorinen kehitys poikkeava/pään asento ei keskilinjassa/jalkaterien asennossa epäsymmetriaa (kiertynyt), ohjataan fysioterapiaan 5.6. Laaja terveystarkastus, 4 kk:n ikäinen lapsi a) terveydenhoitajan suorittama tarkastus (60 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu iho sosiaalinen kehitys ja aistit varhaisheijasteet motorinen kehitys vireys ja jäntevyys paino, pituus, päänympärys ja aukile ihon kunto näkö: katsekontakti ja hymyvaste. Katseella seuraaminen sivusuunnissa fiksaatiotikulla, ilmeiden tarkkailu kuulo: tuntee läheisten äänet, kuuntelee omaa jokellustaan kääntää päätään äänen suuntaan jokeltaa, hihkuu, nauraa ääneen jos varhaisheijasteita jäljellä -> tehostettu tarkkailu vatsamakuulla kohottaa päätä ja vartaloa kyynärnojassa, ojentaa alaraajat 21

22 selinmakuulla jalat vatsan päällä koukussa kääntyy kyljelleen ja liikkuu lattialla kierähtelemällä varaa hetken jalkoihinsa tavoittelee ojennettua esinettä molemmilla käsillä pään ja ylävartalon hyvä hallinta tuetussa istumaasennossa Vanhempien kanssa: terveydenhoitaja keskustelee/havainnoi/ohjaa - vanhempien havainnot ja esille tuomat asiat - täysimetyksen tukeminen 4-6 kk:n ikään saakka, ravitsemisohjaus tarpeen mukaan, D-vitamiinin käytön jatkuvuus Lasten ruoka-aineallergian hoitopolku - vanhempien oma terveyskäyttäytyminen (ruoka, tupakka, alkoholi, liikunta ) huom. linkistä löytyy Audit-testi myös ruotsin- ja venäjänkielisenä sekä viittomakielisenä - vuorovaikutuksen sujuminen vanhempien ja lapsen välillä, tarv. tukea siihen - vanhempien jaksaminen ja keskinäinen tuki, sosiaalinen verkosto - arjen sietäminen, vanhempien asenteet - Vauvaperheen arjen voimavarat -lomakkeen läpikäynti b) Lääkärintarkastus (20-30 min) Tavoitteet: - neurologisten poikkeavuuksien seulonta: todettava esim. liiallinen tonus, poikkeavat asento- ja liikemallit, puoliero - infantiilispasmiin viittaavat lyhyet säpsähdykset tunnistettava - selvä testisretentio voidaan lähettää jo tässä vaiheessa - vuorovaikutusongelmat havaittava: äidin uupumus/masennus, psykososiaalisen tuen järjestäminen Lapsi kasvu näön tutkiminen kuulon tutkimus sosiaalinen kehitys, vuorovaikutus motorinen kehitys pituus, paino, päänympärys katsekontakti, katseen kohdistaminen, katseella seuraaminen sivusuunnissa ja lähestyvään objektiin punaheijaste ja lamppukoe (Hirschbergin koe) anamestisesti tutkitaan reagointi kuuloärsykkeelle tarvittaessa tutkitaan kuuloreaktio (paperirapina) hymyvaste vastavuoroinen jokeltelu spontaani liikehdintä lihastonus: huomaa erityisesti asymmetriat, nilkkojen ojennustaipumus 22

23 yleistutkimus yläraajojen käyttö: kädet leposuunnassa auki ja selinmakuulla yhteen kädet suuhun symmetrisesti supinoituneena (peukalot ylösja ulospäin, kämmenpuoli suuhun päin) ojentaa kädet kohti esinettä ja tavoittelee esinettä puoliavoimella kädellä alaraajoihin varaaminen hetkittäin, ei pysyvää varvastusta traktiokoe: vauva hallitsee päänsä vartalon tasossa pään ja ylävartalon hyvä hallinta tuetussa istumaasennossa vatsamakuulla tukeutuminen kyynärvarsiin alaraajojen symmetrisyys anamnestisesti mahdolliset sarjamaiset nykäykset heräämisen jälkeen (infantiili spasmi) pään alue, kallon saumat iho sydänäänet reisivaltimopulssit keuhkoauskultaatio rintakehä vatsa lonkat vulva tai kivekset imusolmukealueet Keskustelu, havainnointi, ohjaus - vanhempien huolien kartoitus, jaksaminen - vauvan ruokailu, imetyksen tukeminen - keskustellaan mahdollisista allergioista - pyydetään vanhempia kuvailemaan lastaan - perheen terveyden ja hyvinvoinnin arvio - tarvittaessa laaditaan perheen kanssa terveys- ja hyvinvointisuunnitelma Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - Herää epäily infantiilispasmeista (kiireellinen) - motorinen kehitys poikkeava/pään asento ei keskilinjassa/jalkaterien asennossa epäsymmetriaa (kiertynyt), pakkausvirhe ohjataan fysioterapiaan - Ilmenee lisääntynyt tonus, hypotonia tai puoliero -> fysioterapeutti, lastenneurologi - Tulee esiin katsekontaktin heikkous, ilmeinen karsastus, seuraamisen puuttuminen - Jokeltelu tai kuuloreaktio puuttuu - Herää maitoallergiaepäily 23

24 5.7. Määräaikaistarkastus, 5 kk:n ikäinen lapsi (Terveydenhoitajalle varataan aikaa 60 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu iho aistit kielellinen kehitys varhaisheijasteet motorinen kehitys rokotus paino, pituus, päänympärys ja aukile ihon kunto kuuntelee ääniä osaa keskustella. Tuottaa erilaisia ja erisävyisiä ääntelyjä toistetusti esille tuleva varhaisheijaste poikkeava löydös vatsamakuulla kohottaa päätä ja vartaloa kyynärpäiden varassa kääntyy selältä vatsalleen ja päinvastoin leikkii varpaillaan tarttuu innokkaasti esineisiin ja vie ne suuhun Rotarokote III DTaP-IPV-Hib II Pneumokokki II Vanhempien kanssa: terveydenhoitaja keskustelee/havainnoi/ohjaa - imetyksen tukeminen 6kk:n ikään asti, tarpeen mukaan ravitsemusneuvonta, D- vitamiini - vuorovaikutuksen sujuminen, yhdessäolo ja leikit, lattialla oleminen - arjen sujuminen, nukkuminen ja unirytmit - sosiaaliset kontaktit ja tukiverkosto Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - motorinen kehitys poikkeava/pään asento ei keskilinjassa/jalkaterien asennossa epäsymmetriaa (kiertynyt) ohjataan fysioterapiaan 5.8. Määräaikaistarkastus, 6 kk:n ikäinen lapsi (Terveydenhoitajalle varataan aikaa 60 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu iho aistit sosiaalinen kehitys kielellinen kehitys paino, pituus, päänympärys ja aukile ihon kunto kuulo: kuuntelee ja ihmettelee omaa ääntään, kokeilee sen korkeuseroja erottaa vieraat ihmiset tutuista (vierastaminen) matkii ääniä, toistaa tavuja jokeltelu vilkasta osaa elekielen 24

25 suojeluheijasteet motorinen kehitys eteen ja sivuille tulossa kohottaa päätä ja vartaloa suoristetuin käsivarsin, pystyasennossa varaa osittain molemmille jaloille, istuu sylissä tuettuna tarttuu esineisiin nyrkkiotteella kummallakin kädellä, siirtää esinettä kädestä toiseen ja vie suuhun Vanhempien kanssa terveydenhoitaja keskustelee/havainnoi/ohjaa - vanhempien esille tuomat asiat - imetyksen tukeminen, kiinteän ruoan aloitus viimeistään tässä iässä, D-vitamiini - perheen yhteiset ateriat, säännöllinen ateriarytmi, terveellinen ruokavalio, mukin käytön opettelu imemisen tarpeen vähentyessä - nukahtaminen, yöheräilyt - vuorovaikutus ja tunteiden ilmaisu (vierastaminen) - arjen sujuminen - tapaturmien ehkäisy: putoamiset, suuhun laittaminen, palovammat jne. = kodin ja ympäristön turvallisuus - parisuhde, sosiaaliset kontaktit, mahdolliset hoitojärjestelyt ja suunnitelmat, työn ja perhe-elämän yhdistäminen, oma aika, harrastukset - vanhempien mielialakysely sekä Lähisuhdeväkivalta kysely (THL) Jaettava materiaali: Pienen kielipolku - vinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi, - Turvallisuutta vauvallesi, Alle 1-vuotiaiden tarkastuslista, kotitapaturmien ehkäisykampanja - Lasten tapaturmat, Kotitapaturmien ehkäisykampanja ks. tarkistuslista sähköisenä Fluorihammastahnan käyttö eri ikävaiheissa / G-asema Lapsen suun terveys alle 1.v iässä /G-asema Lasten tapaturmat, Kotitapaturmien ehkäisykampanja ks. tarkistuslista sähköisenä Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - motorinen kehitys poikkeava/pään asento ei keskilinjassa/jalkaterien asennossa epäsymmetriaa (kiertynyt), puolierot ohjataan fysioterapiaan 25

26 5.9. Määräaikaistarkastus, 8kk:n ikäinen lapsi, lääkärintarkastus Lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä suorittama tarkastus. (30min+30 min) Tavoitteet: - motorisen poikkeavuuden toteaminen: selvä puoliero todettava jo aiemmin - karsastuksen, näön ja kuulon poikkeavuuden toteaminen - laskeutumaton kives löydettävä - esikielellisten taitojen ongelmat havaittava: esim. ongelmat syömisessä, jokeltelun puutteet - selvästi viivästynyt henkinen kehitys olisi todettava - selvä kontaktihäiriö havaittava: katsekontaktin puute, lapsi ei hakeudu syliin taustalla voi olla äidin masennus/uupumus tai muu poikkeava vuorovaikutus - perheen lisätuen tarpeen tunnistaminen Lapsi yleisvaikutelma kasvu iho näön tutkiminen kuulon tutkimus sosiaalinen kehitys, vuorovaikutus kielellinen kehitys motorinen kehitys vireys paino, pituus, päänympärys ja aukile ihon kunto näkö helmellä: seuraa, poimii mahdollinen karsastus silmillä seuraaminen ja: liikutetaan esinettä ylös, alas ja sivuille, punaheijaste, lamppukoe (Hirschbergin koe) kiinnostuminen uudesta esineestä (kuvaa epäspesifisti visuaalista havainto- ja prosessointikykyä) anamnestisesti huomaa ja koskettelee pieniä murusia kuulo: uikku (paikantamisvaste kummaltakin puolelta) paikantamisvaste pienoisaudiometrillä aktiivinen kontaktiin hakeutuminen syliin hakeutuminen ilmeiden ja eleiden käyttäminen katsekontaktin ottaminen kyky erottaa vieraat läheisimmistä hoitajista / vierastaminen osaa jokeltaa vastavuoroisesti ja monitavuisesti tuntee oman nimensä jokeltelu yhä tietoisempaa matkimista suun motoriikka (osin anamnistisesti), pureskelu tarttuminen yhdellä kädellä, vaihto kädestä toiseen ja suuhun vieminen (selvä epäsymmetria edellyttää jatkotutkimuksia), tarttuminen kahteen esineeseen yhtäaikaisesti tukeutuminen suoriin yläraajoihin vatsamakuulla. Usein lapsi pystyy tarttumaan leluun menettämättä tasapainoaan. seisomaan nostettaessa varaa jalkoihinsa koko jalkateräl- 26

27 yleistutkimus lään suojaheijasteet eteen ja sivulle (taaksepäin voi vielä puuttua) liikkuu päämäärähakuisesti joko ryömien, kontaten, kierien nousee istumaan spontaani liikehdintä, lihastonus; huomaa erityisesti asymmetriat, nilkkojen ojennustaipumus; alaraajojen saksiasento ja adduktiospasmi ovat aina poikkeavia sydämen auskultaatio keuhkoauskultaatio vatsan palpaatio kallon palpaatio reisivaltimopulssit vulva tai kivekset: piilokives tai korkea skrotaalinen kives edellyttävät jatkotutkimuksiin lähettämistä imusolmukealueet tärykalvot Keskustelu, ohjaus, erityisesti havainnoitavaa: - vanhempien esiin tuomat huolet ja / tai ilonaiheet - päivärytmi - nukkuminen, yöheräämisistä pois opettelu - lapsen hoitojärjestelyt tai suunnitelmat - imetyksen tukeminen - lisäruokien lisääminen suosituksen mukaan Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - motorinen kehitys poikkeava/pään asento ei keskilinjassa/jalkaterien asennossa epäsymmetriaa (kiertynyt) ohjataan fysioterapiaan Määräaikaistarkastus 10kk:n ikäinen lapsi (Terveydenhoitaja 60 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu iho kielellinen kehitys/vuorovaikutus sosiaalinen kehitys motorinen kehitys paino, pituus ja päänympärys ihon kunto jokeltaa tavuja, sanoja; tuntee nimensä kommunikoi ilmein, elein erottaa tutut ja vieraat hakeutuu mielellään syliin, ottaa katsekontaktin istuu, seisoo tukevasti konttaa tai ryömii, nousee seisomaan tukea vasten, askeltaa pinsettiote, käyttää kumpaakin kättä 27

28 suojaheijasteet myös taakse Keskustelu, ohjaus, erityisesti havainnoitavaa: - vanhempien esiin tuomat huolet ja/tai ilonaiheet - imetyksen tukeminen / pulloruokinnan lopettamisen ajankohta - ravitsemusohjaus: - koko perheen rasvan ja suolan käyttö - hapanmaitotuotteet ja tavallisen maidon käyttöön siirtyminen - D-vitamiinin jatkuminen - ateriarytmi, perheen yhteiset ruokailuhetket - opetteleminen itse syömään - nukkuminen / päivärytmi, arjen sujuminen - mahdollinen päivähoitoon siirtyminen / erokokemukset - tapaturmat ja ensiapu Jaettava materiaali: Lapsi ja maito, Maito ja terveys RY Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. - motorinen kehitys poikkeava/pään asento ei keskilinjassa/jalkaterien asennossa epäsymmetriaa (kiertynyt) ohjataan fysioterapiaan Määräaikaistarkastus, 1 vuoden ikäinen lapsi (terveydenhoitaja 60 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu motorinen kehitys kielellinen kehitys / vuorovaikutus sosiaalinen kehitys / leikki rokotus arvio suun terveydentilasta paino, pituus, päänympärys kävelee tukien tai tuetta pinsettiote molemmissa käsissä heittää esineitä ymmärtää yksinkertaista puhetta matkii/tapailee/sanoo sanoja leikkii antaa-ottaa -leikkiä, piiloleikkejä ensimmäiset oman tahdon ilmaukset DTaP-IPV-Hib III ja Pneumokokki III, MPR I kartoitetaan onko käynyt tai aika varattu suunterveyteen, tutin käyttö, suunterveys. Tarvittaessa yläetuhampaiden pintojen tarkastelu ja mahdollisen bakteeripeitteen toteaminen, ohjataan lapsi suun terveydenhuoltoon Keskustelu, ohjaus, erityisesti havainnoitavaa: - vanhempien esiin tuomat huolet ja/tai ilonaiheet 28

29 - ravitsemusohjaus: - leikki-ikäisen lapsen ravinto - koko perheen ruokailutottumukset - ateriarytmi - D-vitamiinin jatkuminen - syömisen opettelu - perheen liikuntatottumukset - arjen sujuminen, päivärytmi, mahdolliset univaikeudet - kieltäminen ja rajojen asettaminen - lapsen hoitojärjestelyt tai suunnitelmat - perheen työnjako - vanhemman turvallisen läsnäolon merkitys lapselle - läheisyys, liikunta ja leikki Jaettava materiaali: Lasten tapaturmat, Kotitapaturmien ehkäisykampanja ks. tarkistuslista 1-3.v. Nettiohjausmateriaalina: : Lapsen kasvu ja kehitys 1-2 v (MLL) Lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin esim. motorinen kehitys o kävely ja seisoma-asento varvastaa ohjaus fysioterapiaan länkisäärisyys ikävaiheen mukaista nilkkojen ja jalkaterien asento ikävaiheen mukaisesti vielä löysät, paino jalkaterien sisäsyrjällä ohjaa vanhempia kiinnittämään huomiota riittävän tukeviin jalkineisiin (nilkkaa tukeva, kantatuettu, kenkä etuosasta joustava ja kiertyvä, tarra- tai nauhakiinnitteinen), ohjaa paljain jaloin kävelyä / epätasaisilla alustoilla kävelyä epäsymmetriaa ohjaus fysioterapiaan o istuma-asento lattialla istuu jalkojensa välissä ohjaa istumaan myös risti-, täys- ja sivuistunnoissa 29

30 5.12. Laaja terveystarkastus 1v 6kk Aikaa varatessa lähetetään tervetuloa neuvolaan kirje, neuvokasperhe kortti (jos ei ole), täyttöohjeineen, pikkulapsiperheen voimavarat sekä audit testit molemmille vanhemmille. a) Terveydenhoitajan tarkastus, 1v 6kk:n ikäinen lapsi (90 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu motorinen kehitys kielellinen kehitys / vuorovaikutus sosiaalinen kehitys / leikki rokotus paino, pituus, päänympärys kävely, kiipeily sanoo sanoja, reagoi puheeseen/ymmärtää puhetta riskitekijöiden kartoitus (odotusajan tai synnytyksen komplikaatiot, lähisuvun kielelliset ongelmat tai kielenkehityksen vaikeudet) esineiden tarkoituksenmukainen käyttö vuorovaikutteisuus Vesirokkorokote Keskustelu, ohjaus, erityisesti havainnoitavaa: - vanhempien esiintuomat huolet ja / tai ilonaiheet - ravitsemusohjaus/kertaus kuten 1-v - lapsen kehitys: uhman merkit, rajojen asettaminen - tutista luopuminen - toteutetaan AUDIT kysely - Neuvokas perhe perheen liikunta- ja ruokailutottumukset - Pikkulapsiperheen arjen voimavarat Jaettava materiaali: Päihteet lapsen silmin (Ensi- ja turvakotien liitto), maksuton 30

31 b) Lääkärin tarkastus, 1 v 6kk:n ikäinen lapsi (30 min) Tavoitteet - henkisen kehityksen selvä vajavuus todettava - ongelmat varhaisessa vuorovaikutuksessa ja äidin uupumus tulisi todeta - psyykkisen kehityksen häiriöt todettava: voivat ilmetä esim. syömis- tai unihäiriöinä - puheen kehityksen ongelmat voidaan tunnistaa - karsastus on todettava - allergisen lapsen ruokarajoitusten tarkistaminen: purkaminen voidaan usein alkaa - perheen lisätuen tarve arvioitava Lapsi yleisvaikutelma kasvu motorinen kehitys kielellinen kehitys / vuorovaikutus sosiaalinen kehitys/leikki kuulo näkö yleistutkimus vireys paino, pituus ja päänympärys kävelee ilman tukea, nousee seisomaan ilman tukea spontaani liikkuminen, istuma-asento, lihastonus, asymmetriat pinsettiote puheen ymmärtäminen: osoittaa nimettyjä esineitä, toimii lyhyiden kehotusten mukaan puheen tuottaminen: yleensä lapsella on mielekkäästi käytettyjä sanoja esineiden mielekäs käsittely, kiinnostuminen uudesta lelusta 2 palikan pinoaminen kyky vastavuoroisuuteen: ota - anna tärkeää varsinkin jos ongelmia puheen tuotossa. uikku, kuiskaus, korvien tutkiminen (tympanometri) seuraaminen, karsastus: Hirschbergin testi, peittokoe sydämen auskultaatio, femoraalispulssit iho vatsan palpaatio kivekset yläetuhampaiden puhtaus Lapsi lähetetään puheterapeutille mikäli: - Vuorovaikutus poikkeavaa, ei sanoja tai kommunikatiivista ilmaisua. Keskustelu, ohjaus, erityisesti huomattavaa: - vanhempien esiin tuomat huolet ja/tai ilonaiheet - perheen liikunta- ja ravitsemusohjaus - kuivaksi oppiminen / potalla käynti - tutista luopuminen - lapsen oman tahdon kehittyminen: kasvatuslinjat, perheen valmiudet - käydään läpi hyvinvointia kartoittava materiaali ja keskustellaan sen pohjalta, tarvittaessa laaditaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma 31

32 5.13. Määräaikaistarkastus 2 vuoden ikäinen lapsi (terveydenhoitaja 60 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu motorinen kehitys paino, pituus, päänympärys kävelee sujuvasti, juoksee, kyykistyy, nousee ylös, potkaisee palloa - kävely ja seisoma-asento: pihtipolvisuus ikävaiheen mukaista, paino jalkaterien sisäsyrjällä kompurointi tyypillistä tarkista istuma-asento o istuu jalkojensa välissä ohjaa istumaan myös risti-, täys- ja sivuistunnoissa kielellinen kehitys / vuorovaikutus sosiaalinen kehitys / leikki kuulo noudattaa yksinkertaisia ohjeita ja kieltoja nimeää tuttuja esineitä, 2 sanan lauseita, aloitteellinen vuorovaikutuksessa rinnakkaisleikit toisten lasten kanssa, osaa totella kieltoja ja ohjeita osaa näyttää tunteensa ja hakea lohdutusta tai lohduttaa rakentaa muutaman palikan tornin ja pieniä palapelejä reagoi puheeseen Lapsi lähetetään puheterapeutille mikäli: - Jos ongelmaa vuorovaikutuksessa tai ymmärtämistaidoissa tai varhainen ääntely ja jokeltelu puutteellista lähetetään puheterapeutille. - Mikäli ei yhdistele 2 sanan pikkulauseita tai tuota 50 sanaa, ota 2,5v seurantakäynnille. Keskustelu, ohjaus, erityisesti havainnoitavaa: - vanhempien esiin tuomat huolet ja/tai ilonaiheet - tahtoikä, rajojen asettaminen - siisteyskasvatus ja tutista/pullosta luopuminen - perheen ja lapsen ruokailutavat: yhteiset ateriat, ateriarytmi, napostelun välttäminen - terveellinen, monipuolinen ruokavalio - D-vitamiini - perheen liikunta ja ulkoilu - lapsen riittävä uni - ruutuaika; median käyttö, television katselun rajoittaminen, ikärajat - vanhemmuus - selkeä päivärytmi ja rituaalien merkitys arkipäivän tilanteissa - lapsen kanssa leikkiminen, jutustelu, lorut, laulut ja puhumiseen aktivointi - omatoimisuuteen innostaminen 32

33 - vanhemman oman esimerkin merkitys lapsen oppimiselle - turvalliset rajat - lapsen kannustaminen ja kiittäminen Jaettava materiaali: Media alle 3 vuotiaan arjessa, MLL Nettimateriaali: Lapsen kasvu ja kehitys 2-3 v, MLL Tarvittaessa 2½ -vuotiaan puheen tarkistus (terveydenhoitaja 30 min) Lapsille, joilla puheen kehitys on hidasta: lapsi ei yhdistele 2 sanan pikkulauseita tai tuota 50 sanaa. Jos ongelmia myös vuorovaikutuksessa tai ymmärtämistaidoissa tai varhainen ääntely ja jokeltelu puutteellista lähetetään puheterapeutille Määräaikaistarkastus, 3 vuoden ikäinen lapsi Tarjotaan ensisijaisesti kotikäyntinä, mikäli vanhempi ei halua voidaan tarkastus toteuttaa terveysasemalla. (Terveydenhoitaja 90 min, mikäli tarkastus tehdään kotona, lisää matkustusaika) Lapsi yleisvaikutelma kasvu ryhti näkö Paino, pituus päänympärys Mikäli pituuspainoprosentti yli 10 %, jatketaan Ylipainoisten lasten hoito-ohjelman mukaisesti (linkki tähän) Lea Symbols-taululla lähinäkö. Tavoiteraja: binokul. 0,5 ja 0,5/0,5 monokul. Mikäli poikkeava löydös - uusitaan tutkimus myöhemmin ja tarvittaessa ohjataan yksityiselle silmälääkärille. Karsastus: peittokokeen avulla. Karsastusta epäiltäessä annetaan aika neuvolalääkärille lisätutkimuksia varten. kuulo tarvittaessa tarvittaessa: uikku 1m. neurologinen kehitys LENE 33

34 kielellinen kehitys Vanhempien käsitys lapsen puhetaidosta. Tarvittaessa lähete puheterapeutille Terveystottumusten kartoittaminen - Terveystottumukset - D-vitamiinilisä jatkuu - allergiadieetin purkaminen mahdollisuuksien mukaan Lähisuhdeväkivalta seula Ohjataan perheneuvolaan - Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä. Vanhemmat voivat varata ajan perheneuvolaan suoraan psykologilta tai sosiaalityöntekijältä. Puhelinaika on ma pe klo psykologin puhelinnumero: Sosiaalityöntekijän puhelinnumero: Lasta lyömätön Satakunta, Lastensuojelu ilmoitus Yhteistyö päivähoidon kanssa - päivähoidon palautteesta keskustelu (mikäli kunnassa käytössä) - neuvolatarkastuksesta palautteen antaminen päivähoidolle tarvittaessa suullisesti Vanhemmuuden tukeminen keskustelun ja ohjauksen kautta - vanhempien esille tuomat ilon ja huolen aiheet - perheen hyvinvointi, vanhempien jaksaminen ja perheen yhteinen aika - 2-vuotiskäynnillä esille tulleiden ongelmien nykytilanteen arviointi 3-vuotiaan kasvun ja kehityksen tukemisen erityispiirteet - oman esimerkin merkitys lapsen oppimiselle - omatoimisuuteen kannustaminen - rituaalien merkitys arkipäivän tilanteissa - turvallisten rajojen asettaminen lapsen oman tahdon kehittyessä - lapsen kehitykseen liittyvän uhmakkuuden sietäminen - lapsen kiittäminen ja kannustaminen - TV ja media lapsen elämässä Jaettava materiaali: Lapsen kasvu ja kehitys, 3-4 v, MLL 34

35 5.16. Laaja terveystarkastus, 4 vuoden ikäinen lapsi LÄHETÄ AJANVARAUKSEN YHTEYDESSÄ PERHEELLE Tervetuloa neuvolaan-kirje, pikkulapsiperheen arjen voimavarat, kysymyksiä 4-vuotiaan vanhemmille ja audit lomake molemmille vanhemmille/huoltajille. Neuvokasperhe kortti ja täyttöohje (mikäli perheellä ei vielä ole) a) terveydenhoitajan suorittama tarkastus (120 min, sisältää kirjaamisen) Tavoitteena on, että molemmat vanhemmat ovat paikalla jommallakummalla käynnillä, joko terveydenhoitajan luona tai lääkärin käynnillä Lapsi yleisvaikutelma kasvu ryhti näkö kuulo kielellinen kehitys neurologinen kehitys LENE verenpaine viite <110/70 rokotus DTaP-IPV paino, pituus, päänympärys mikäli pituuspaino prosentti yli 10 %, jatketaan Ylipainoisten lasten hoito-ohjelman mukaisesti (linkki tähän) Lea Symbols- tauluilla sekä lähi- että kaukonäkö ja karsastus peittokokeella. Tavoiteraja näöntarkkuudessa: binokul.0.5 monokul.0,5/0,5. Silmien välinen ero max.1 rivi. Mikäli poikkeava löydös- uusitaan tutkimus myöhemmin ja tarvittaessa ohjataan yksityiselle silmälääkärille. Karsastusta, visuaalisia hahmotushäiriöitä epäiltäessä tai vanhempien/lapsen kertoessa näkemisen ongelmista, varataan aika neuvolalääkärille lisätutkimuksia varten. Audiometri Mikäli poikkeava löydös, tarkistetaan korvat, toistetaan tutkimus sovittuna ajankohtana ja ohjataan tarvittaessa neuvolalääkärille. Huomio erityisesti lapsiin, joiden puheen kehitys hidasta tai puheen tuottaminen epäselvää. Tarvittaessa lähete puheterapeutille NEU- VO lehdelle ja viesti lähetteestä. 35

36 Terveystottumusten kartoittaminen Yhteistyö päivähoidon kanssa -Päivähoidon palautteesta keskustelu (Esimerkki lomakkeet lastenneuvola kansiossa G-asema) -Neuvolan palaute lapsesta päivähoidolle (G-asema), lähetetään lääkärikäynnin jälkeen Vanhemmuuden tukeminen keskustelun ja ohjauksen kautta - vanhempien esille tuomat ilon ja huolen aiheet - 3-vuotiskäynnillä esiin tulleiden ongelmien nykytilanteen kartoittaminen Perheen hyvinvoinnin ja terveyden kartoittaminen - vanhempien ja lasten terveys ja hyvinvointi D-vitamiinilisä jatkuu allergiadieetin purkaminen mahdollisuuksien mukaan - elämäntavat, harrastukset - käydään läpi Audit-kysely - neuvokas perhe kortti - parisuhde - vanhemmuus - perheen elinolot mm. työ ja taloudellinen tilanne - saatavilla oleva tuki / sosiaaliset verkostot 4-vuotiaan kasvun ja kehityksen tukemisen erityispiirteet - oman esimerkin merkitys lapsen oppimiselle - omatoimisuuteen kannustaminen - rituaalien merkitys arkipäivän tilanteissa - selkeät rajat ja niiden noudattaminen ilman väkivaltaa: erityisesti huomioidaan lapsen aggressiivinen käytös ja siihen suhtautuminen - keskustelu ja sopimukset - lapsen kiittäminen ja kannustaminen - mahdollisuus leikkiin ja harrastuksiin - lapsen luovuuden tukeminen - 4-vuotiaan vilkkaan mielikuvituksen tuottamien ongelmien huomaaminen todellisuuden ja sadun erottamisessa - TV ja media lapsen elämässä Loppupäätelmät ja yhteenveto perheen kanssa perheen vahvuuksista ja mahdollisesta tuen tarpeesta Jaettava materiaali: Lapsen kasvu ja kehitys, 4-5 v, MLL Lapsi liikenteessä opas vanhemmille, Liikenneturva, ilmainen 36

37 Lapsi liikenteessä - tehtävävihko lapselle, Liikenneturva, ilmainen Lasten tapaturmat, Kotitapaturmien ehkäisykampanja ks. tarkistuslista Turvallisuutta lapsellesi 4-6 vuotta. nettiohjausmateriaali: Jaetaan tarvittaessa: Lihavien ja ylipainoisten hoito-ohjelma tarvittaessa TÄHÄN JÄÄTIIN!!!! b) Lääkärintarkastus (20 min) Tavoitteet : - kouluvaikeuksia myöhemmin aiheuttavat neurologiset ongelmat löydettävä ja ohjattava kuntoutuksen piiriin - psyykkisen kehityksen häiriöiden havaitseminen: voivat näkyä pelko-oireina, alakuloisuutena, vanhempiin takertumisena, tottelemattomuutena, ryhmässä toimimisen vaikeutena tai muina vuorovaikutusongelmina, tarvittaessa ohjaus psykologille/perheneuvolaan - perheen lisätuen tarpeen havaitseminen - alkavan ylipainon havaitseminen Lasten painonhallinnan hoito-ohjelma (Satshp) Lapsi yleisvaikutelma neurologinen arvio kasvu karkea motoriikka vuorovaikutustaidot iho yleistutkimus terveydenhoitajan tekemä Lene -tutkimus pohjana alkavan ylipainon huomioiminen yhteistyöstä kieltäytymisen taustalla usein psyykkisen, neurologisen ja vuorovaikutustaitojen kehityksen ongelma sydämen auskultaatio, verenpaine, femoralispulssit vatsan palpaatio, kivekset yläetuhampaiden puhtaus, kasvojen symmetria Keskustellaan vanhempien mahdollisista huolen ja ilon aiheista, päiväkodin palautteesta sekä terveydenhoitajakäynnillä esille tulleista lapsen kasvuun ja kehitykseen, sekä perheen hyvinvointiin liittyvistä erityiskysymyksistä. Tehdään yhteenveto epäillyistä poikkeavuuksista, riskitekijöistä, voimavaroista ja lapsen kokonaistilanteesta. Tarvittaessa suunnitellaan jatkotoimenpiteet ja hyvinvointisuunnitelmana yhdessä perheen kanssa. Yhteistyö päivähoidon kanssa - päivähoidon palautteesta keskustelu 37

38 - -Neuvolan palaute lapsesta päivähoidolle (G-asema), lääkäri täydentää ja näyttää vanhemmille, jonka vanhemmat allekirjoituksellaan vahvistavat ja antavat luvan tiedonsiirtoon päivähoitoon - Ohjaus fysioterapiaan mikäli - motorinen kehitys poikkeavaa Määräaikaistarkastus, 5 vuoden ikäinen lapsi (Terveydenhoitaja 90 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu ryhti näkö kuulo neurologinen kehitys puheen kehitys paino, pituus, päänympärys mikäli pituuspainosuhde yli 10 %, jatketaan Ylipainoisten lasten hoito-ohjelman mukaisesti (linkki tähän) Lea Symbols tauluilla. Tavoiteraja näöntarkkuudessa: binokul. 0,8 ja monokul. 0,8/0,8. Silmien välinen ero max. 1 rivi. Tarvittaessa ohjataan yksityiselle silmälääkärille Visuaalisen hahmottamisen häiriötä tai karsastusta epäiltäessä varataan aika neuvolalääkärille lisätutkimuksia varten. audiometrillä 20 db seula (linkki tähän) mikäli tulos poikkeava, tarkistetaan korvat ja uusitaan seulonta myöhemmin. Tarvittaessa varataan aika neuvolalääkärille jatkotoimenpiteitä varten LENE Mikäli 4-vuotistarkastus on hyväksyttävästi suoritettu voi 5-vuotistarkastuksesta jättää pois aiemmin taitavasti suoritettuja osioita terveydenhoitajan oman arvion mukaisesti LUMIUKKO testi Tarvittaessa lähete puheterapeutille - D-vitamiinilisä jatkuu - allergiadieetin purkaminen mahdollisuuksien mukaan Yhteistyö päivähoidon kanssa - päivähoidon palautteesta keskustelu 38

39 - neuvolatarkastuksesta palautteen antaminen suullisesti tarvittaessa Vanhemmuuden tukeminen keskustelun ja ohjauksen kautta - vanhempien esille tuomat ilon ja huolen aiheet - perheen hyvinvointi, vanhempien jaksaminen ja perheen yhteinen aika - 4-vuotistarkastuksen loppuyhteenvedossa esiin tulleiden ongelmien nykytilanteen arviointi 5-vuotiaan kasvun ja kehityksen tukemisen erityispiirteet - lapsen vuorovaikutustaitojen tukeminen: etenkin tunteiden säätely - turvalliset rajat ja hellyys - lapsen itseluottamuksen vahvistaminen ja omatoimisuuteen kannustaminen - mahdollisuus leikkiin ja harrastuksiin toisten lasten kanssa - lapsen luovuuden tukeminen - Tv ja media lapsen elämässä - mahdollinen yökastelu Jaettava materiaali: Puuhapoika, Touhutyttö, 5-6 v, MLL, Lasten tapaturmat, Kotitapaturmien ehkäisykampanja ks. tarkistuslista nettiohjausmateriaali: Ohjaus fysioterapiaan mikäli - motorinen kehitys poikkeavaa Määräaikaistarkastus, 6 vuoden ikäinen lapsi (Terveydenhoitaja 90 min) Lapsi yleisvaikutelma kasvu näkö ryhti neurologinen kehitys rokotus lapsen käsitys hyvinvoinnistaan paino, pituus, päänympärys mikäli pituuspainoprosentti yli 10 % jatketaan Ylipainoisten lasten hoito-ohjelman mukaisesti (linkki tähän) Tarvittaessa Lea Symbols-tauluilla. Näöntarkkuustavoite 0.8 0,8/0,8. Max yhden rivin ero silmien välillä. Ohjaus lisätutkimuksiin samoin kuin 5v:na LENE MPR II 39

40 Terveystottumusten kartoittaminen - Terveystottumukset - D-vitamiinilisä jatkuu - allergiadieetin purkaminen mahdollisuuksien mukaan Läheisväkivalta seula - Satakunnan sosiaalipäivystys Satakunnan kunnat ovat järjestäneet sosiaalipäivystyksen virastotyöajan (ma - pe klo 8-16) ulkopuolella ja viikonloppuisin yhdessä siten, että Porin pääpoliisiasemalla sekä Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksessä työskentelee viranomaisvaltuudet omaava sosiaalityöntekijä. Hänet tavoittaa Hätäkeskuksen numeron 112 sekä viranomaisille tiedotetun tavoitettavuusnumeron kautta. - Lasta lyömätön Satakunta - Lastensuojeluilmoitus, yhteys sosiaalitoimeen tarvittaessa - Ohjataan perheneuvolaan o Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä. Vanhemmat voivat varata ajan perheneuvolaan suoraan psykologilta tai sosiaalityöntekijältä. Puhelinaika on ma pe klo psykologin puhelinnumero: sosiaalityöntekijän puhelinnumero: Yhteistyö fysioterapian kanssa ryhti o eteentaivutuksessa selvää epäsymmetriaa ohjaus fysioterapiaan o pienissä hartia-, lapa-, lantioepäsymmetrioissa seuranta terveystarkastuksissa o lättäjaloilla katso varpaille nousu, mikäli kaaret muodostuvat normaalisti ei tarvetta ohjata fysioterapiaan kipu ja liikkumisen selkeä väheneminen ohjaus fysioterapiaan Motorisen kehityksen arvio ja ohjaus o viivästyksen kohdalla eteenpäin ohjauksen selittäminen vanhemmille tietyt raamit erityisesti huolettomalle vanhemmalle Vanhemmuuden tukeminen keskustelun ja ohjauksen kautta - vanhempien esille tuomat ilon ja huolen aiheet - perheen hyvinvointi ja vanhempien jaksaminen ja perheen yhteinen aika - 5-vuotistarkastuksessa mahdollisesti esiin tulleiden ongelmien nykytilanteen kartoittaminen - läheisväkivalta seula 6-vuotiaan kasvun ja kehityksen tukemisen erityispiirteet - lapsen vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, etenkin tunteiden säätely - lapsen itsetunnon vahvistaminen ja omatoimisuuteen kannustaminen - selkeät ja turvalliset rajat - hyvän huomaaminen lapsessa - vanhemman esimerkin kautta oppiminen - lapsen luovuuden kannustaminen - mahdollisuus leikkiin ja harrastuksiin kavereiden kanssa 40

41 - lapsen hoitojärjestelyt / esikoulu - TV ja media lapsen elämässä Jaettava materiaali: Iso lapsi, pieni koululainen, 6-7 v, MLL, Yhteenveto neuvolaiästä lehti, Pegasos, lastenneuvola 6. YHTEISTYÖTAHOT JA PALVELUIHIN OHJAUTUMINEN 6.1 Perheneuvola Perheneuvola on lasten, nuorten ja perheiden tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut toimipiste, missä on moniammatillinen työote: psykologinen, sosiaalinen, lääketieteellinen neuvonta, ohjaus, tutkimus, terapia ja kuntoutus. Painopiste on perhekeskeisessä asiakastyössä. Perheneuvolaan tullaan ajanvarauksen perusteella. Lähettävän tahon ja muiden asianosaisten kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa. Perheneuvola palvelee kaikenikäisten lasten perheitä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä ongelmissa sekä lapsiperheiden perhe-elämään ja parisuhteeseen liittyvissä vaikeuksissa. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun lapsen tunne-elämä, käyttäytyminen, mieliala tai sosiaalinen kehitys huolettavat vanhempien keskinäisessä vuorovaikutuksessa on ongelmia, esim. puhumattomuus ja jatkuvat arkea haittaavat riidat vanhemmilla on erilaiset perhe-elämää ja parisuhdetta koskevat odotukset ja keskinäinen tuki puuttuu vanhemmilla ei ole yhteistä kahdenkeskistä aikaa vanhempien välillä ei ole hellyyttä ja läheisyyttä vanhempien seksielämässä on vaikeuksia ongelmana on mustasukkaisuus uskottomuus puolisoon tai lapsiin kohdistuva väkivalta ero tai eron uhka lapsen tai lasten oirehtiminen vanhempien erotessa perhettä äkillisesti kohdannut kriisi, esim. läheisen vakava sairastuminen tai kuolema tukiverkoston puuttuminen Vanhempien tukikäyntejä perheneuvolassa tarjotaan, kun vanhemmat ovat erimielisiä lasten hoidosta ja kasvatuksesta vanhemmilla on vaikeuksia organisoida perheen arkea vanhemmilla on keskenään työnjako- ongelmia 41

42 vanhemman ja lapsen keskinäisessä vuorovaikutuksessa on ongelmia vanhempi kokee olevansa lapsen käyttäytymisen suhteen keinoton lapsella on uhmaikä tai lapsi on muuten haastava lapsella on syömis- tai nukkumisongelma vanhemmat haluavat keskustella lapsen kehityksestä, kasvusta ja kasvatuksesta sekä vanhemmuudesta Yhteystiedot: A-klinikka ja perhekuntoutumisklinikkka Kokemäki, ostopalveluna Kokemäkeläisille: Siltakatu 4, Kokemäki, Puh A-klinikka ja perhekuntoutumisklinikkka on perheneuvola- ja päihdehoitopalveluihin erikoistunut avohoitoyksikkö. Muut kuntayhtymän kunnat: Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän perheneuvolapalvelut, Koulukatu 2, Harjavalta. psykologi Anni Kylämäkilä puhelinaika ma-pe psykologi Salme Suomalainen-Salo puhelinaika ma-pe klo sosiaalityöntekijä Mari Savolainen puhelinaika ma-to klo Psykologipalvelut Alle kouluikäinen lapsi voidaan neuvolan ikäkausitarkastusten yhteydessä ohjata psykologin arvioon, jos neuvolassa ollaan huolissaan lapsen taidolliseen kehitykseen liittyvistä asioista ja huoltaja suostuu psykologille ohjaamiseen. Huoltajat voivat olla myös suoraan yhteydessä psykologiin. Huolen aiheita voivat olla mm. yleinen kehitystaso, kielellinen kehitys, hahmottaminen, matemaattiset valmiudet, tarkkaavaisuus ja keskittyminen, vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön tulo. Psykologia voidaan konsultoida tarvittaessa jo ennen psykologille ohjaamista. Psykologin suorittaman arvioinnin tukena ovat vanhempien kertoma lapsesta, päivähoidosta saatu palaute, lapsen havainnointi toiminnassa sekä suoriutuminen testitehtävissä. Psykologin tutkimuksessa saadaan kokonaisvaltaisesti tietoa lapsen vahvuuksista ja niistä taidoista, joihin tarvitaan tukea. Psykologi antaa suositukset tarvittavista tukitoimista ja jatkoarvioista sekä sopii tarvittavasta seurannasta. Psykologi osallistuu lapsen kuntoutuksen suunnitteluun. Psykologien työnjako alle kouluikäisten asioissa on seuraava: Janne Sihvonen: Harjavalta ja Nakkila, p , ma, ti, to, pe klo Anna-Liisa Häkkinen: Kokemäki ja Eurajoki p , ma-pe klo Lähete psykologille: Kirjataan SAILAH-lehdelle 1. Lähetteen syy. 2. Yhteystiedot (osoite- ja puhelinnumerot, vanhempien nimet). 3. Esitiedot (syntymätiedot, puheen kehitys, motorinen kehitys, sukuriski). 42

43 4. Tilanteen kuvaus a. Neuvolatyöntekijän havainnot kehityksen eri alueilta + liitteeksi neuvolakaavakkeet (lene/lumiukko-lomakkeet, päiväkotipalaute) b. Kuulo ja näkö. c. Vanhempien havainnot lapsen kehityksestä Koulupsykologi Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti (1287/2013) 15 ja 16 mukaan kunnan on järjestettävä opiskeluhuollon psykologipalvelut myös esikoululaiselle. Kunnat Eurajokea lukuunottamatta ovat sopineet tämän psykologipalvelun tulevan tällä hetkellä kuntayhtymästä. Riikka Turku palvelee Harjavallan ja Nakkilan esiopetuksen oppilaita. Eurajoella kunnan oma koulupsykologi Orvokki Julkunen palvelee esiopetuksen oppilaita. Kokemäkeläiset käyvät vastaanotolla. Koulupsykologi on perehtynyt lapsen ja nuoren kehitykseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviin kysymyksiin sekä psyykkiseen ja sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Pyrkimyksenä on edistää oppilaan hyvinvointia ja koulunkäynnin sujumista siten, että mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut kehityksen ja hyvinvoinnin riskitekijät sekä tuen tarpeet tunnistetaan ja niihin vastataan mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Koulupsykologi pyrkii olemaan oppilaan, vanhempien ja koko kouluyhteisön tukena. Koulupsykologin työskentelyn kesto kouluikäisillä voi vaihdella yksittäisistä tapaamisista harvakseltaan toteutuviin tukikäynteihin. Koulupsykologin työskentelytapoina yleisesti voivat olla mm. keskustelut oppilaan, vanhempien ja opettajien kanssa, psykologiset tutkimukset ja arvioinnit, lausuntojen laatiminen, yhteistyö vanhempien ja opettajien kanssa oppilaan tarvitseman tuen suunnittelussa, vanhempien kanssa sovittu yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen esim. terveydenhuollon kanssa, tarvittaessa osallistuminen psykologian asiantuntijana hyvinvointityöryhmän toimintaan sekä tarpeen mukaan yksittäisiä oppilaita tai oppilasryhmiä koskevaan oppilashuollolliseen toimintaan. Koulupsykologin tapaamiset ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Aloite koulupsykologipalveluihin voi tulla esim. oppilaalta, vanhemmilta, opettajilta, terveydenhoitajilta tai koululääkäriltä. Kuntayhtymän kunnille tarjoama koulupsykologipalvelu on painottunut yksilölliseen opiskeluhuoltoon käytettävissä olevan resurssien johdosta. Riikka Turku opintopsykologi p , ma-to p: Esikoululaiset Anna-Liisa Häkkinen (Kokemäki)terveyskeskuspsykologi p , ma-pe klo Orvokki Julkunen Eurajoki p Psykiatrinen työryhmä Psykiatrisen työryhmän palvelut tarkoittavat psykiatrin, terveyskeskuspsykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien tarjoamaa hoitoa ja arviointia aikuisille ja yli 16-vuotiaille nuorille. Vastaanotoille hakeudutaan useimmiten lääkärin tai terveydenhoitajan suosituksesta, esimerkiksi silloin, kun ilmenee masennusta, ahdistuneisuutta, jännitystä, pelkoja tai muita psyykkisiä ongelmia. Psykiatrisen työryhmän vastaanotoille ei tarvita varsinaista lähetettä. YLE/HOKE lehdelle voi tekstiin kirjata ohjaamisen syyn ja tarvittavat taustatiedot. Potilas voi itse ottaa yhteyttä. Tarvittaessa neuvolan työntekijä voi potilaan luvalla olla yhteydessä työryhmään. 43

44 Psykiatriseen työryhmään voidaan ohjata, mikäli neuvolassa käytettävät vanhemman itsearviointikyselyt BDI ja EPDS ylittävät lievän masennuksen rajan, tai mikäli potilaalla esiintyy itsetuhoajatuksia. Työryhmä käsittelee saapuneet yhteydenotot kerran viikossa ja tämän pohjalta arvioidaan, millainen ja kenen työntekijän toteuttama työskentely tilanteeseen sopii. Yhteydenottojen ja lähetteiden perusteella tapahtuu jono021onasetus, mikäli kriteerit psykiatrisen työryhmän hoidolle täyttyvät ja muu hoito tai ohjaus eivät ole tilanteeseen soveltuvampia. Jonotilanteen mukaan potilaaseen ollaan yhteydessä ja sovitaan vastaanottoaika. Tarpeen mukaan toteutetaan aluksi arviointityyppisiä käyntejä, joiden jälkeen sovitaan varsinaiset hoitokäynnit. Osa potilaista ohjataan jo työryhmäkäsittelyn perusteella pari- ja perheterapiapalveluihin tai päihdehoitoon. Osa voidaan lähettää tarpeenmukaisiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluihin. Yhteydenotot puhelimitse: Janne Sihvonen, johtava erityispsykologi: p , ma, ti, to ja pe klo , Anna-Liisa Häkkinen, psykologi: p , ma-pe klo , Anne Viinamäki, sairaanhoitaja: p , ma-pe klo , Riikka Hiljanen, sairaanhoitaja p , ma-pe klo Mari Rakkolainen sairaanhoitaja p , ma-pe klo , Heli Uus-Mäkelä sairaanhoitaja p Puheterapia Puheterapeutin työkenttää ovat puheen, kielen, äänen, vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin häiriöt, vaikeudet nielemisessä ja syömisessä, arvioiminen, tutkiminen ja kuntouttaminen. Puheterapialähetteen perusteita: HUOLESTUTTAVAT ASIAT lapsi ei reagoi ääniin/puheeseen/nimeensä lapsi ei tule houkuttelemallakaan kontaktiin ja vuorovaikutukseen lapsi ei ymmärrä puhetta ikätason mukaisesti ei toimi lyhyiden toimintaohjeiden mukaan vastaa kysymyksiin väärin tai asian vierestä toistuvasti lapsi kieltäytyy neuvolan ikäkausiseulojen osioista esineiden ja tavaroiden käsittely ei ole asianmukaista leikki ei ole ikätason mukaista lapsen kerrontataidot ovat ikään nähden puutteelliset lapsen puhe on vielä neljän ikävuoden jälkeenkin erittäin epäselvää kielioppivirheet, lauserakennevirheet, sanojen taivutusvirheet vanhemmilla lapsilla vaikeudet nielemisessä ja syömisessä sukuriski puheen ja kielen kehityksen vaikeuksille ALLE 3-VUOTIAAT LAPSET - Puheen tuoton selkeyttä tärkeämpää on se, että lapsi 44

45 on vuorovaikutuksessa on kontaktissa reagoi ääniin, puheeseen ja nimeensä ymmärtää puhetta toimii lyhyiden toimintaohjeiden mukaan ohjautuu puheella tuottaa puhetta lausetasoisesti Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmat havaitaan ja niihin puututaan, sitä parempi on jatkoennuste kuntoutuksen kannalta. YKSITTÄISET ÄÄNNEVIRHEET Mikäli lapsen puheessa on 1-2 äännevirhettä (esim. /s, r/), lähete artikulaatioohjaukseen tehdään 5-vuotisneuvolan yhteydessä. Yksittäisten äännevirheiden osalta puheterapeutin rooli on ohjaava ja konsultoiva. Pääpaino artikulaatioharjoittelussa on kotiharjoituksissa. Artikulaatiolähetteen teon yhteydessä perheelle annetaan suujumppaohjeet AIKATAULU LÄHETTEILLE - epäilyt tiukasta kielijänteestä - nielemisen ja syömisen vaikeudet - puheen kehityksen viivästymät 2-2,5v. - epäselvä puhe 3,5-4v. - yksittäiset äännevirheet 5v. - kielen ja puheen kehitys ei etene ikätasoisesti LÄHETTEET PUHETERAPEUTILLE Kirjataan Neuvo-lehdelle - Lähetteen syy. - Esitiedot (syntymätiedot, puheen kehitys, motorinen kehitys, sukuriski). - Tilanteen kuvaus a) Neuvolatyöntekijän havainnot (omat havainnot ja neuvolaseulat) lapsen vuorovaikutuksesta, artikulaatiosta, puheen tuotosta ja puheen ymmärtämisestä sekä kokonaiskehityksestä. b) Kuulo ja näkö. c) Vanhempien havainnot lapsen kehityksestä. Tarkista yhteystiedot (osoite- ja puhelinnumerot, vanhempien nimet). Yhteystiedot: Puhelinaika klo Leena Rosendahl puh , Senja Laine puh Riina Kuusijoensuu puh

46 6.5 Fysioterapia Fysioterapeutti toimii yhteistyössä terveydenhoitajan sekä lääkärin kanssa. Fysioterapeutin vastaanotolle pääsee lääkärin tai terveydenhoitajan lähetteellä. Fysioterapeutin ohjauskäynnille pääsee myös ilman lähetettä. Fysioterapeutti tekee ryhtitarkastuksia ja kontrolleja, jalkojen tarkastuksia ja antaa yksilölliset harjoitusohjeet tarvittaessa. Lastenneuvolassa lääkärit ja terveydenhoitajat kirjaavat lähetteen jonolehdelle. Kirjataan lyhyt kuvaus tilanteesta ja arvion /ohjauksen tarpeesta. Vanhemmat ohjataan varaamaan aika fysioterapiaosaston ajanvarausaikana arkisin, Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila klo: puh Luvia klo:8-15 puh Eurajoki klo: puh Fysioterapiakäynnin jälkeen fysioterapeutti lähettää Pegasos-postia toteutuneesta käynnistä lähettäneelle terveydenhoitajalle. 6.6 Suun terveydenhuollon ammattilaiset Suun terveydenhuollon henkilöstön antama valistus ja ohjanta ovat tärkeä osa suun terveyden ennaltaehkäisevää toimintaa. Keski-Satakunnan suunterveydenhuollossa alle kouluikäisten lasten suunterveystarkastukset toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuitenkin vähintään 1-2 vuotiaana, 3-4 vuotiaana ja 5-6 vuotiaana perustuen valtioneuvoston asetukseen neuvolatoiminnasta. Määräaikaiset suun terveystarkastukset - 1- tai 2-vuotias Hammashoitaja/Suuhygienisti Sisältö: * hampaiden puhkeaminen * ruokailu- ja hygieniatottumukset, annetaan hammasharja * fluorin käyttö ja ksylitolin käyttö * tutin käyttö * SM-tartunta * plakkikontrolli - 3- tai 4-vuotias Hammashoitaja/Suuhygienisti Sisältö: sama kuin 1 - ja 2 vuotiailla sekä * purennan kehittyminen,, etu- ja sivualueen ristipurennat * välipalat ja makeiset sekä juomat * 3 vuotiaille annetaan hammasharja, harjausopetus - 5- tai 6-vuotias Suuhygienisti/Hammaslääkäri Sisältö: samat kuin vuotiailla sekä * pysyvien hampaiden puhkeaminen Lapsi vanhempineen kutsutaan hammashoitolakäynnille määräajoin kirjeitse. 46

47 Hammastapaturman sattuessa tai muuten kiireellistä hammashoitoa tarvittaessa tulee ottaa yhteyttä hammashoitolaan. Keskitetty ajanvaraus Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Eurajoki puh. (02) Eurajoki puh. (02) Luvian Ajanvaraus: ma-to klo 8-15 ja pe 8-13 Esikoululaisille tarjotaan suunterveydenhuollosta suunterveydestä ja hampaiden pesusta käsittelevää nukketeatteri esitystä. 6.7 Päivähoito ja oppilashuoltoryhmä/hyvinvointiryhmä Yhteistyö päivähoidon kanssa kuvattu ikäkausitarkastuksien yhteydessä. Esikoululainen kuuluu oppilashuoltolain piiriin, ja näin ollen oppilashuollon palvelut tarjotaan asetuksen mukaisesti (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013). Lastenneuvolan terveydenhoitaja (tarvittaessa myös lääkäri) toimii terveydenhuollon asiantuntijana. Esikoululaisen oppilashuolto kattaa päiväkodin henkilökuntaa (päiväkodin johtaja, erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja), vanhemmat, sosiaalitoimi, koulupsykologi, perheneuvola, puheterapeutti ym. ennalta sovitusti tilanteen mukaan. Lapsen täyttäessä 4 vuotta päivähoito täyttää ja toimittaa yhdessä vanhempien kanssa lastenneuvolaan ennen ikäkausitarkastusta havaintoja päivähoidosta kaavakkeen. Kunnilla on käytössä omat kuntakohtaiset lomakkeet. Lomake käydään yhdessä vanhempien kanssa läpi tarkastuksen yhteydessä. Ikäkausitarkastuksen päätteeksi täytetään neuvolan palaute päivähoidolle kaavake yhdessä vanhempien kanssa Ennaltaehkäisevä perhetyö Harjavallan Kaupunki, Nakkilan ja Eurajoen kunnat tarjoavat ennaltaehkäisevän perhetyön tukea perheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia ja he tarvitsevat arkeen tukea. Perheellä ei saa olla lastensuojelun asiakkuutta. Työntekijä käy perheen kotona sovituin väliajoin sisältäen neuvontaa, ohjausta ja tukea perheen arkeen. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään aina perheen kanssa yhteistyössä. Työskentelyote on yhdessä vanhemman kanssa tekeminen. Se ei kata lastenhoitoa vanhemman poissa ollessa tai siivousta/kaupassakäyntiä vanhemman puolesta. Perhetyö on maksutonta viisi kertaa. Ennaltaehkäisevä perhetyön piiriin voi hakeutua mm. vanhempien selviytymisvaikeuksien (itkuinen vauva, uniongelmat, epävarmuus, perheen roolit), vanhemmuuden tukemisen, lasten kasvatuksen tukemisen (rajat, yhteiset säännöt, koulunkäynti), arjen toimimattomuuden (käytännön asiat, rahankäyttö, kodinhoito), vanhemman masennuksen/uupumuksen, vuorovaikutuksen tukemisen tai perhettä kohdanneiden kriisien (avioero, sairastuminen, kuolema) vuoksi. Neuvolan terveydenhoitaja/muu työntekijä hakee palvelua/ilmoittaa palvelutarpeesta. Kirjallista hakemusta ei tarvita, vaan suullinen yhteydenotto riittää. Ennen päätöksen tekoa, sosiaaliohjaaja varmistaa, ettei ole lastensuojelun tarvetta/asiakkuutta ja tekee kotikäynnin perheeseen yhdessä perhetyöntekijän kanssa. 47

48 Ennaltaehkäisevä perhetyön käynti sisältyy lastenneuvola käyntiin Nakkilassa ja Harjavallassa lapsen ollessa 4kk ikäinen. Yhteystiedot kuntien sivuilla. 7. TOIMINTAOHJEITA 7.1 Neuvolaikäisen lapsen painonhallinnan hoito-ohjelma Alueellinen PÄIVITYS TULOSSA vuoden 2018 loppuun mennessä Pituuspaino % (ylipainoinen lapsi) 1. Käynti / normaali terveystarkastus, jolloin todetaan ylipaino Vyötärönympäryksen mittaaminen 3-vuoden iästä alkaen (suositus; korkeintaan puolet pituudesta), kirjaaminen KASVU-lehdelle/pegasos Perheanamneesin tarkistaminen ja kirjaaminen PERHE-lehdelle/pegasos keskustelu lapsen terveystottumuksista, kirjaaminen terveydenhoito lomakkeelle Jos hidastuva pituuskasvu ja samanaikainen lihominen, tutkimukset:s- TSH ja S-T4-V Erityishuomio riskiperheisiin: ylipainoinen vanhempi (vanhemmille DMriskitesti ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin), perheessä psykososiaalisia ongelmia, sydän- tai verisuonisairauksia ja diabetesta, tai lapsiin, joilla selkeä keskivartalolihavuus. Jaettava materiaali: Lapsen ylipaino/mll kaikille, lisäksi tarpeen mukaan: Suomalainen Ravinto-opas/Leipätiedotus Salaattipaletti-repäisylehtinen/Kotimaiset kasvikset Kasvuvoimaa kasviksista/ Kotimaiset kasvikset Varataan seurantakäynti vähintään ½ vuoden kuluttua 2. Käynti eli seurantakäynti Mikäli perhe ei tule seurantakäynnille, niin kutsutaan kerran uudelleen. Kasvun seuranta. Mikäli pituuspaino % on noussut, terveystottumusten ongelmakohtiin paneutuminen ja niissä tapahtuneista muutoksista keskusteleminen. Tavoitteena on 1-2 korjattavaa asiaa kerrallaan ja positiivisen palautteen antaminen pienistäkin muutoksista ja edistysaskelista, kirjaaminen terveydenhoitolomakkeelle 48

49 Seurantakäynti normaalina vuositarkastuksena Pituuspaino % (lihava lapsi) 1. Käynti/ normaali terveystarkastus, jolloin todetaan ylipaino Samoin kuin kohdassa ylipainoinen lapsi, seurantakäynti jo 2-3 kk:n kuluttua 2. Käynti Elämäntapojen motivaation ja voimavarojen selvittämisen perusteella terveysneuvonta ja muutostavoitteista sopiminen yhdessä perheen kanssa. Pyrkimys muutokseen pienin askelin ja positiivisesti kannustaen, 1-2 asiaa kerrallaan, kirjaaminen terveydenhoitolomakkeelle Mikäli pituuspaino % on >40 %, lisäksi seuraavat toimenpiteet: laboratoriotutkimukset (tarv. konsultoidaan lääkäriä): Lipidit, P-ALAT ja fp-gluk verenpaineen kaksoismittaus, jatkomittaukset seurantakäynneillä, kirjaaminen RR-lehdelle/pegasos lapselle vanhempineen varataan aika lääkärin vastaanotolle (neuvolavastaanottokäynti), jolloin yhteistyössä perhe, terveydenhoitaja ja lääkäri sopivat jatkohoitosuunnitelmasta ja seurantakäynneistä, kirjaaminen terveydenhoitolomakkeelle Tarvittaessa lähete ravitsemusterapeutille (lääkärin lähete), fysioterapeutille tai psykologille. Seurantakäynnit 2-4 kk:n välein Pituuspaino > 60 %, (vaikeasti lihava lapsi) tai hyvin nopea lihoaminen %/vuosi 1. Käynti eli normaali terveystarkastus, jolloin todetaan lapsen lihavuus Vyötärönympärys 3-v. alkaen (suos; korkeintaan puolet pituudesta), kirjaa KASVU-lehdelle/Pegasos Verenpaineen kaksoismittaus, jatkomittaukset seurantakäynneillä, kirjaa terveydenhoitolomakkeelle Perheanamneesin tarkistaminen, kirjaa PERHE-lehdelle/Pegasos keskustelu lapsen terveystottumuksista, kirjaaminen terveydenhoito-lehdelle pegasos Erityishuomio riskiperheisiin: ylipainoinen vanhempi (vanhemmille DMriskitesti ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin), perheessä psykososiaalisia ongelmia, sydän ja verisuonisairauksia, ja lapsiin, joilla selkeä keskivartaloli- 49

50 havuus tai kun lihavalla lapsella todetaan insuliiniresistenssiin liittyvä acanthosis nigricans-ihomuutos. Jaettava materiaali: Ks Varataan seurantakäynti 2-3 kuukauden kuluttua 2. Käynti Elämäntapojen, motivaation ja voimavarojen selvittämisen perusteella terveysneuvonta ja muutostavoitteista sopiminen yhdessä perheen kanssa. Pyrkimys muutokseen pienin askelin ja positiivisesti kannustaen, 1-2 asiaa kerrallaan, kirjaaminen terveystottumukset-lehdelle/pegasos Tutkimukset B-TVK, Lipidit, P-ALAT, P- ASAT, fp-gluk, B-HbA1c, S- Insuliinit, S- TSH ja S-T4-V Varataan aika lääkärin vastaanotolle (neuvola/lääkärin vastaanotto) ja tehdään lähete erikoissairaanhoitoon (lähetteessä edellytettävät tiedot) 3. Seurantakäynnit jatkuvat perusterveydenhuollossa: terveydenhoitaja; 4kk:n kuluttua lähetteen tekemisestä, ja jatkossa 4kk:n välein fysioterapeutti; esim. 1-2 käyntiä tarpeen mukaan lääkäri; erikoissairaanhoidon ohjeiden mukaan tai ainakin vuosittain, mikäli tavoite ei toteudu 7.2 Tartuntatautiohjeistus Liitteenä 2 täitiedote, syyhytiedote ja kihomatotiedote sekä tartuntatautiohjeistus päivähoidossa huoltajille jaettavaksi. TOIMINTAOHJE TÄITARKASTUKSISTA PÄIVÄHOIDOSSA/ESIKOULUSSA: Jos päiväkotiryhmässä on täitä 1-2 lapsella päiväkoti toimittaa huoltajille KSTHKY:n ohjeen TÄITIEDOTE HUOLTAJILLE vanhempien vastuulla on tarkistaa lastensa päät ja tarvittaessa suorittaa hoitotoimet terveydenhoitajan ei tarvitse tehdä päiväkotiryhmän tarkastusta Päiväkodin henkilökunnalle on tärkeää antaa asiallista tietoa tartunnasta ja hoitokäytännöstä, jotta heidänkin kauttaan koteihin menevä informaatio olisi asianmukaista Jos ryhmää kohden ilmenee kolme tai useampia tapauksia terveydenhoitaja ottaa yhteyttä tartuntatautihoitajaan, jolloin asia mietitään tapauskohtaisesti 50

51 yleensä 3-6 tapauksen epidemiatilanteessa lähetetään uusi TÄITIEDOTE HUOLTAJILLE koteihin, terveydenhoitaja voi harkinnan mukaan tarkastaa joitakin lapsia ja tarvittaessa ottaa yhteyttä vanhempiin, mutta koko päiväkotiryhmän tarkastaminen ei useinkaan ole tarpeen yli 6 tapauksen epidemiassa yleensä tarkastetaan oppilaat, informoidaan koulun henkilökuntaa, mahdollisesti tiedotetaan koteihin yksilöllisemmin asiasta ja huolehditaan tilanteen rauhallisesta etenemisestä ja hysterian hillitsemisestä Jos tartunta on yli puolella ryhmästä harkitaan koko ryhmän hoitamista, mutta se ei ole suositeltavaa hatarin perustein resistenssin muodostumisen takia Tartuntatautityöstä vastaava lääkäri päättää toimien laajuudesta ja tiedottamisesta kussakin epidemiassa, tartuntatautihoitaja toimii yhdyshenkilönä lääkärin ja neuvolan terveydenhoitajan tai päiväkodin välillä. Tartuntatautihoitaja: Margit Kurru, Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY, Koulukatu 2, Harjavalta p KIHOMATOTIEDOTE HUOLTAJILLE ja SYYHYTIEDOTE HUOLTAJILLE on myös käytettävissä. Toimintalinja näissäkin tapauksissa voi olla samansuuntainen. Lisäksi kuntayhtymän tartuntatautihoitaja on laatinut lasten päivähoitoon ohjeistuksen yleisimmistä tartuntataudeista ja eristämistarpeesta päivähoidossa. Tämä löytyy myös liitteestä 2, ja on tarkoitettu jaettavaksi vanhemmille tai ohjeistukseksi esim. päiväkodin ilmoitustaululle, 7.3. Ohjeistus lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen täyttämiseen 1. Lähisuhdeväkivallasta kysytään systemaattisesti kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä osana asiakkaan/potilaan elämäntilanteen kartoitusta ja huolellisia esitietoja. 2. Väkivallasta kysyminen tapahtuu suodatinkysymysten avulla (ks. Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake). a) Suodatin- ja kartoituslomakkeen henkilötietokohdat täytetään kussakin toimintayksikössä soveltuvin osin. b) Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan/potilaan kanssa kahden kesken. c) Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan/potilaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Siksi asian kartoittaminen on osa huolellisten esitietojen keräämistä ja asiakkaan/potilaan hyvää hoitoa ja auttamista. Väkivallasta kysyminen ja väkivallan kartoitus tapahtuu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, jossa tärkein tehtäväsi on luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen. d) Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden/potilaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan/potilaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin. e) Katso tarkemmin ohjeita asiakkaan/potilaan kohtaamisesta: Lähisuhdeväkivallasta kysyminen ja uhrin kohtaaminen -työkalukortti. 51

52 3. Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. 4. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (Suodatin- ja kartoituslomake 2. puoli). Toimintaohjeet lähisuhdeväkivaltatilanteisiin AINA, kun asiakas/potilas on kertonut lähisuhteessa kokemastaan väkivallasta (= Kyllävastaus suodatinkysymyksiin nro 2 ja 3) ryhdy arvioinnin perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka löytyvät suodatin- ja kartoituslomakkeen 2. puolen lopusta. Mikäli kyseessä on akuutti fyysinen tai seksuaalinen väkivalta, ohjaa potilas lääkärin vastaanotolle. Kerro myös, että lähisuhdeväkivalta on rikos, kannusta rikosilmoituksen tekemiseen tai pyydä asiakkaan/potilaan suostumus sen tekemiseen. Varaa asiakkaalle/potilaalle tarvittaessa uusi aika. Jos asiakas/potilas ei ole valmis ottamaan vastaan apua juuri tällä hetkellä, madalla kynnystä hakea apua uudestaan. Anna hänelle mukaan eri auttajatahojen yhteystietoja ja lisätietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista. Varaa asiakkaalle/potilaalle uusi aika. Asiakkaan/potilaan turvallisuus tulee aina varmistaa. Turvasuunnitelman tekemistä suositellaan kaikille väkivaltaisessa suhteessa tai vastaavissa tilanteissa eläville ja tilanteissa, joissa kumppani erosta tai erilleen muutosta huolimatta jatkaa ahdistelua ja uhkaavaa käyttäytymistä (ks. Turvasuunnitelma lähisuhdeväkivaltatilanteisiin). Tee AINA lastensuojeluilmoitus, mikäli asiakas/potilas vastaa KYLLÄ kartoituskysymykseen nro 5. Tee tarvittaessa ennakollinen lastensuojeluilmoitus, mikäli asiakas/potilas vastaa KYLLÄ kartoituskysymykseen nro 6. Dokumentoi lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen kartoituksen tulos ja tehdyt toimenpiteet yksikössäsi käytössä olevien käytäntöjen mukaisesti. Hävitä/säilytä täytetty suodatin- ja kartoituslomake toimintayksikkösi ohjeiden mukaisesti. Ota väkivalta puheeksi, puheeksi ottamisen muistilista (STM) Akuutti fyysinen tai seksuaalinen väkivalta Varataan aika välittömästi lääkärin vastaanotolle (vo, kiire tai tarvittaessa ea-aika), tehdään lastensuojeluilmoitus ja annetaan perheelle perheneuvolan ja psyykkisen tuen ryhmän yhteystiedot. Virka-ajan ulkopuolella tehdään ilmoitus hätänumeron (112) kautta sosiaalipäivystykseen. Kuntayhtymän alueen kunnat ovat solmineet sopimuksen turvakoti Kankaanpään A-kodin kanssa. A-kodissa on oma turvakotiyksikkö. Kirjaa lapsen papereihin liitelehdelle ydintiedot lomakkeesta ja vanhemman papereihin kirjataan tiedot mahdollisimman tarkasti. Vanha/pieni huoli/ ei uhkaavassa tilanteessa voidaan ohjata perheneuvolan tai psykiatrisen työryhmän palveluiden piiriin sekä ohjata ennaltaehkäisevän perhetyön tuen piiriin BDI ja EPDS mielialan itsearviointilomakkeet Neuvolassa vanhemmille käytettävien itsearviointilomakkeiden (BDI) ja (EPDS), tulokset ovat suuntaa-antavia. Pistemäärien lisäksi kokonaistilanne on huomioitava ja myös potilaan oma näkemys ja kokemus tilanteestaan on tärkeää selvittää. Jo neuvolassa keskustelu potilaan kanssa tilanteesta on tärkeää. Itsearviointikyselyjen tulkinnan osalta noudatetaan kyselyn kehittäjän tai muun tahon virallisesti suosittamia pisterajoja. 52

53 Masennuskysely (BDI) lievän masennuksen alaraja on 13 pistettä ja keskivaikean masennuksen alaraja on 19 pistettä. Synnytyksen jälkeisen masennuksen kyselyssä (EPDS) pistemäärä 10 tai enemmän on raja, jota pidetään mahdolliseen masennukseen viittaavana. Mitä korkeampi pistemäärä on, sitä todennäköisempää masennus on ja pistemäärä yli 13 viittaa mahdolliseen vakavaan masennukseen. Mikäli pistemäärät ylittävät lievän masennuksen rajan, voidaan potilasta ohjata eteenpäin lääkärin vastaanotolle ja keskusteluapua saamaan psykiatriseen työryhmään eli psykiatrisille sairaanhoitajille ja terveyskeskuspsykologeille. Myös mikäli kyselyissä tai keskustelussa tulee ilmi, että potilaalla esiintyy itsetuhoajatuksia, on syytä tarjota apua, vaikka masennusoireiden pistemäärät muutoin alittuisivat. Ohjaamisen syyn voi kirjata YLE/HOKE tekstiin, erillisiä lähetteitä ei tarvita. Yhteydenotot puhelimitse psykiatriseen työryhmään. 7.5 Erityisruokavaliot Neuvolatyössä suositellaan käytettäväksi kansallinen allergiaohjelmaa ja suosituksia. Nykyinen ohjelma on laadittu vuosiksi Ohjelman päätavoitteet ovat: 1. Ehkäistä allergiaoireiden kehittymistä 2. Lisätä väestön sietokykyä allergeeneille 3. Parantaa allergian diagnostiikkaa ja sen laatua 4. Vähentää työperäisiä allergioita 5. Käyttää voimavaroja vaikeiden allergioiden hoitoon ja oireiden pahenemisen estämiseen 6. Vähentää allergisten sairauksien aiheuttamia kustannuksia Allergia- ja muiden erityisruokavalioiden toteutus sujuu parhaiten yhteistyössä. Lievät allergiaoireet ovat yleisiä ja ne katoavat usein itsestään. Lievään allergiaan riittää itsehoito ja seuranta. Jos lapsella on todettu ruoka-allergia, joka aiheuttaa merkittäviä tai hengenvaarallisia oireita, tarvitaan erityisruokavalio. 53

54 Filfa, Kansallinen allergiaohjelma Terveydenhoitaja Arvioi ja varmistaa erityisruokavalion jatkamisen tarpeellisuuden kunkin toimintakauden alussa/ikäkausitarkastuksen yhteydessä Tarvittaessa täyttää erityisruokavalioilmoituksen yhdessä vanhemman kanssa Muistuttaa ruoka-allergiassa erityisruokavalion purkamisesta, altistuspäiväkirja otetaan käyttöön ruokavalion purkamiseksi Antaa ohjausta ruokavalion toteutukseen/purkamiseen kotona Arvioi lääkärintodistuksen tarpeellisuuden ja ohjaa tarvittaessa ravitsemusterapeutin vastaanotolle Kuntayhtymä käyttää sairaanhoitopiirin ravitsemusterapia palveluita. Satakunnan keskussairaala, Sairaalantie 3, Pori. Ravitsemusterapeutin vastaanotolle päästäkseen asiakas tarvitsee paperisen lähetteen lääkäriltä. 7.6 Parisuhde ja eroauttaminen Parisuhde Eroauttaminen Perheasiainneuvottelukeskus/Perheneuvola/Seurakunta Nettilinkkejä:

55 8. LASTENNEUVOLATOIMINNAN TAUSTALLA OLEVA LAIN- SÄÄDÄNTÖ 8.1. Lastenneuvolatoimintaa ohjaavat lait ja asetukset -Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/ /laki/alkup/2009/ Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. -Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki /2013 Esikoululaiset kuuluvat oppilashuoltolain piiriin. Näin ollen oppilashuoltoryhmät ja tavoitettavuus velvoitteet koskevat myös neuvolan terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajat tavoittaa virka-aikana puhelimitse tai sähköpostitse. Terveydenhoitajalla on soittoaika klo:12 13, jolloin ei ole muuta vastaanottotoimintaa. Soittoajan ulkopuolella puhelu ohjautuu keskukseen, joka kiireellisissä tapauksissa ottaa soittopyynnön tai yhdistää puhelun eteenpäin. Kuntayhtymässä terveydenhoitajan ollessa virka-aikana poissa tekee hän soitonsiirron kollegan puhelimeen tai vaihtoehtoisesti jättää vastaajaviestinä numeron johon voi ottaa yhteyttä. Sähköpostiin laitetaan lomavastaaja yli 2pv:n poissaoloista, lomavastaajaan kirjataan kiireellisiä asioita varten yhteystiedot, mihin tänä aikana voi ottaa yhteyttä. Siirroista on hyvä ilmoittaa myös keskukselle. -Terveydenhuoltolaki, / terveydenhuolto/terveydenhuoltolaki 1326/2010 Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle Lain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; 4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä 5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. - Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007 (PARAS) 55

56 - Kansanterveyslaki: Sisältää tietoa mm. palveluista perittävistä maksuista, sairaanhoitopiirin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja vaitiolovelvollisuudesta. - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista / Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä /559 Sisältää tietoa mm. potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä sekä niihin sisältyvien tietojen salassapidosta (16 ), salassapitovelvollisuudesta (17 ) ja täydennyskoulutus-velvollisuudesta(18 ) - Sairausvakuutuslaki /1224 ja Sairausvakuutusasetus /473 Kelan www-sivuilta saa tietoa sairaanhoito-, lääke- ja matka- ym. korvauksista. Sairausvakuutuskorvausten saaminen edellyttää, että kuulut Kelan sairausvakuutuksen piiriin. Kela-kortilla osoitat lääkäriasemalla ja apteekissa, että kuulut sairausvakuutukseen ja olet oikeutettu sairausvakuutuskorvauksiin. - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/ /laki/smur/2009/ ks. 4. Tietosuoja lastenneuvolassa 8.2. Muita lastenneuvolatoimintaa ohjaavia asetuksia ja ohjelmia - Terveys kansanterveysohjelma - Toimiva terveyskeskus-toimenpideohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille , Stm:n selvityksiä 2008:6 ja 2009:9. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma (Valtioneuvosto) 9. HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA OSAAMINEN 9.1 Henkilöstön riittävyys Asetuksella säännellään terveydenhoitajien ja lääkäreiden toimintaa lasten ja nuorten ehkäisevissä palveluissa. Asetus ei sisällä säännöksiä näiden ammattihenkilöiden henkilöstömitoituksesta. Tuloksellisen neuvolatoiminnan onnistumisen ehto on laadultaan ja määrältään riittävä henkilöstö. Edelleen voimassa olevat henkilöstömitoituksia koskevat suositukset sisältyvät asetuksen perustana olevaan Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Opas 56

57 työntekijöille (STM 2004:14,39 40). Monella paikkakunnalla maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien määrä on lisääntynyt, mikä lisää työvoiman tarvetta 9.2. Henkilöstön osaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutus on lakisääteistä. Vastuu täydennyskoulutuksen mahdollistamisesta ja sen rahoittamisesta on pääosin työnantajalla. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön täydennyskoulutuksesta säädetään kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, työterveyslaissa, laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä STM:n asetuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut lisäksi suosituksen täydennys koulutuksen toteuttamiseksi, terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus (STM- oppaita 2004:3). Jatko- ja täydennyskoulutus tapahtuu jatkuvana työpaikkakoulutuksena, terveyskeskuksen omana täydennyskoulutuksena eri ammatti-ihmisten vetäminä, sairaanhoitopiirin järjestämänä erityisalakohtaisina koulutuksina sekä valtakunnallisina jatko- ja täydennyskoulutuksina. Eri henkilöt osallistuvat mahdollisuuksien mukaan vuorollaan näihin koulutuksiin ja jakavat työpaikkakoulutuksena tietoa muille. Sairaanhoito-oppilaitokset ja ammattikorkeakoulu 9.3. Lastenneuvolan yhteystiedot Eurajoen lastenneuvola Rantaperentie 1, Eurajoki Myllyniemi Mira, puh: Suominen Päivi, puh: Eurajoen Luvian toimipisteen lastenneuvola Kuivalahdentie 3, Luvia Anna Saarinen, puh Satu Willgren, puh Harjavallan lastenneuvola Koulukatu 2, Harjavalta Jokiranta Kirsti, puh: Kurru Margit, puh: Kokemäen lastenneuvola Tulkkilantie 4, Kokemäki/ Yttiläntie 220, Kauvatsa Alitalo Mirva, puh: Jokela Vappu, puh: Nakkilan lastenneuvola Satakunnantie 2, Nakkila Rahiala Anne, puh: Lindfors Ritva, puh:

58 10. TIETOSUOJA LASTENNEUVOLASSA Potilasasiakirjat Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/ /laki/smur/2009/ Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee merkitä potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot. Potilaan hoidolla tarkoitetaan terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilasasiakirjamerkinnöistä tulee ilmetä tietojen lähde, jos tieto ei perustu ammattihenkilön omiin tutkimushavaintoihin tai jos potilasasiakirjoihin merkitään muita kuin potilasta itseään koskevia tietoja (potilasasiakirja-asetus 7 ). Potilasasiakirja-asetuksen 6 :n mukaan potilasasiakirjoihin saavat tehdä merkintöjä potilaan hoitoon osallistuneet ammattihenkilöt ja heidän ohjeidensa mukaisesti myös muut henkilöt siltä osin kuin he osallistuvat hoitoon, kuten esimerkiksi sosiaalityöntekijä ns. sosiaalityön lehdelle. Säännös koskee kaikkia hoitoon osallistuvia. Kirjaamiseen tarvitaan kuitenkin aina terveydenhuollon ammattihenkilön ohjeistus. Jos potilaan elämäntilanteen kartoittamisen tai muun vastaavan syyn takia hoidon kannalta on tarpeen kirjata muun henkilön itsestään tai omasta elämäntilanteesta kertomia arkaluonteisia tietoja, nämä tiedot kirjataan potilaan palvelutapahtuman asiakirjoihin kuuluvaan erilliseen asiakirjaan, jollei potilasmerkintöjen kokonaisuus huomioon ottaen ole perusteltua kirjata näitä tietoja muulla tavalla (potilasasiakirja-asetus 7 ). Jos edellä mainitut muun henkilön itsestään kertomat arkaluonteiset henkilötiedot on siis asiakirjakokonaisuus huomioon ottaen perusteltua kirjata muulla tavalla, sallii asetuksen sääntely tämän. Esimerkiksi lapsen terveyskertomukseen kirjattavat tiedot lapsen vanhempien taustatiedoista saattavat sisältää muun muassa sairaushistoriatietoa. Potilasasiakirja-asetuksen 15 :n 1 momentin mukaan hoitovastuussa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä potilaskertomukseen merkinnät potilaan taudinmäärityksen tai hoidon kannalta merkittävästä puhelinneuvottelusta sekä muusta vastaavasta konsultaatiosta ja hoitoneuvottelusta. Merkinnöistä tule käydä ilmi konsultaation tai neuvottelun ajankohta, asian käsittelyyn osallistuneet sekä tehdyt hoitoratkaisut ja niiden toteuttaminen. Potilasasiakirjojen siirtoon esimerkiksi lapsen tai nuoren ja hänen perheensä muuttaessa tarvitaan huoltajan kirjallinen suostumus. Kun potilasasiakirjoista luovutetaan tietoa, siitä on tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin. Merkinnästä on käytävä ilmi, milloin ja mitä tietoja on luovutettu, kenelle ne on luovutettu ja kuka ne on luovuttanut, sekä onko luovutus perustunut potilaan kirjalliseen, suulliseen tai asiayhteydestä ilmenevään suostumukseen tai lakiin. Merkintä tehdään myös tilanteissa, joissa potilas kieltää tietojen luovuttamisen Tietosuojaa koskevat säännökset Perustuslaki turvaa yksityiselämän suojaa, joka on keskeinen edellytys luottamukselliselle 58

59 asiakastyölle terveydenhuollossa. Yksityiselämän suoja voidaan perustuslain mukaan murtaa vain tiukoin edellytyksin lain tasoisten säännösten perusteella. Terveydenhuollon tietosuojaa säännellään lukuisissa eri laeissa. Näistä keskeisiä ovat julkaisun aiheen kannalta seuraavat: - Perustuslain yksityiselämää koskeva säännös (2 luku 10 ) - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki) - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) - Arkistolaki (831/1994) - Henkilötietolaki (523/1999) - Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki) - Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009, - potilasasiakirja-asetus) Lastenneuvolatoiminnan kannalta ovat tärkeimpiä seuraavat säännökset, joissa edellytetään potilastietojen luovuttamista salassapitovelvoitteiden estämättä: - Perusopetuslaki (628/1998) 40 :n 2 momentti (Perusopetuslain tietosuojasäännöksiin on ehdotettu muutoksia (HE 109/2009) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, sosiaalihuollon asiakaslaki, 20 velvollisuus antaa tietoja ja selvityksiä, 22 velvollisuus antaa virka-apua ja sen yhteydessä tarvittavat salassa pidettävätkin tiedot) - Lastensuojelulaki (417/2007) 25 Ilmoitusvelvollisuus Suostumuksen potilastietojen luovutukseen tulee terveydenhuollossa olla pääsääntöisesti kirjallinen (potilaslain 13 :n 2 momentti). Suullisella suostumuksella tai asiayhteydestä muutoin ilmenevällä suostumuksella voidaan kuitenkin antaa potilaan tutkimuksen tai hoidon järjestämiseksi tarpeellisia tietoja toiselle terveydenhuollon toimintayksikölle tai terveydenhuollon ammattihenkilölle, ja yhteenveto annetusta hoidosta potilaan hoitoon lähettäneelle terveydenhuollon toimintayksikölle tai ammattihenkilölle (13 :n 3 momentti). Ollakseen pätevä tulee myös asiayhteydestä ilmenevän suostumuksen olla vapaaehtoinen ja annettu tietoisena tietojen luovuttamisesta, luovutuksensaajasta, luovutettavista tiedoista sekä luovutettavien tietojen käyttötarkoituksesta ja merkityksestä (13 :n 5 momentti). Potilaslain mukaan suostumuksen antaa potilas itse. Alaikäisen potilaan puolesta suostumuksen antaa huoltaja tai muu laillinen edustaja, jos alaikäinen ei kykene itse arvioimaan annettavan suostumuksen merkitystä. Tämä on luovutuksesta vastaavan henkilön arvioitava. Harkintaohjeena voinee käyttää potilaslain 9 :n 2 momenttia, jonka mukaan alaikäisellä on oikeus kieltää antamasta potilastietoja huoltajalleen, jos hän on ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kypsä päättämään hoidostaan potilaslain 7 :n 1 momentin mukaisesti. Selvää on, ettei huoltaja voi antaa suostumusta alaikäisen sellaisten tietojen luovutukseen, jotka alaikäinen on kieltänyt huoltajaltaan 59

60 11. KIRJAAMINEN JA TILASTOINTI Kirjaaminen Asiakastiedot /läheiset ja yhteyshenkilöt LASTENNEUVOLA: Perustietolomake Ikäkausilomakkeet Terveydenhoitolomake Rokotustiedot Kuulonseuranta Näönseuranta Perhetietolomakkeet Lapsuusiän terveyskortti Yhteenveto neuvolaiästä Seuranta NEUVO- lehdelle terveystarkastukset 4kk, 1,5v, 4v. Kirjataan käynti tieto sekä ks. lastenneuvola lehti. Kirjataan perhetietolomakkeelle 2/4 Perheen terveystottumukset * Päihteet; audit, EPDS (vanhempien potilastietoihin kirjaus vanhempien läsnä ollessa ja luvalla, käynti tilastoidaan, mutta se ei ole kuntalaskutettava käynti) * Neuvokasperheen kortin tietoja HOKE Sairaanhoidolliset asiat (tarvittaessa: Todistukset, V-lausunto, todistus vastaanotolla käymisestä) PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ILMOITUS neuvolassa AvoHILMOa käytetään kaikessa vastaanottotoiminnassa. Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitusjärjestelmällä (=AvoHILMO) kerätään tietoja terveyskeskuksen avohoidon toiminnasta THL:n valtakunnalliseen hoitoilmoitusrekisteriin. SPAT-luokitusta (toimintoluokitusta) käytetään kuvaamaan palvelutapahtuman sisältöä, siihen kuuluvia toimintoja ja jatkohoitosuunnitelmia AvoHilmon avulla seurataan mm. lasten ja nuorten asetuksen mukaisten terveystarkastusten toteutumista 60

61 KÄYNNIN YHTEENVETOON MERKATTAVAT TIEDOT Kontaktilaji 1 = käynti kun asiakas tulee vastaanotolle 2 = kotikäynti työntekijä käy asiakkaan kotona antamassa palvelua 5 = puhelinyhteys kun asiakas tai hänen edustajansa ja työntekijä ovat puhelinyhteydessä yksilöllistä terveyden- tai sairaanhoidon tutkimusta, hoitoa tai neuvontaa koskevassa asiassa Käyntityyppi 1 = terveydenhoito käynnin tarkoituksena terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy jos todistuskäynti tehdään terveydentilan toteamiseksi (esim. NTT, ajokorttitodistus, T-todistus) 2 = sairaanhoito käynnin tarkoituksena tutkiminen, toimenpide ja muu hoitaminen oireen, sairauden, vian tai vamman vuoksi Kiireellisyys V = välitön K = kiireellinen E = ei-kiireellinen Ensikäynti K = kyllä E = ei jos hoito on aloitettava kahden tunnin sisällä jos hoito on aloitettava vuorokauden sisällä jos hoidon aloitus voi odottaa yli vuorokauden ensimmäinen käynti uuden ongelman/asian vuoksi kun asiakas hakeutuu itse hoitoon aiemmin todetun pitkäaikaisen ongelman pahenemisen vuoksi ensimmäinen käynti neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon muut terveydenhoitokäynnit seulontatutkimukset siirtyminen keskussairaalasta tk:een saman ongelman jatkohoitoon uusintakäynnit Kävijäryhmä 1 = yksilökäynti kun yksi identifioitu asiakas käy vastaanotolla yksilökäynnistä on kyse myös silloin, kun äitiysneuvolakäynnillä on isä mukana jos isä saa palvelua, käynti kirjataan yksilökäynniksi hänen 61

62 tietoihinsa 2 = ryhmävastaanotto kun useampi kuin yksi työntekijä toteuttaa samassa tilaisuudessa hoitosuunnitelman mukaista avohoitoa yhdelle asiakkaalle 3 = ryhmäkäynti kirjataan kävijäryhmäksi asiakkaalle silloin, kun hän osallistuu asiakasryhmälle toteutettavaan hoitosuunnitelman mukaiseen avohoitoryhmään (esim. laihdutusryhmä) kirjaus tehdään jokaisen ryhmään osallistuvan tietoihin hoitoa voi ryhmässä antaa useampi työntekijä 4 = yhteisötilaisuus avoin luento/neuvontatilaisuus Palvelumuodot T22 = lastenneuvola alle kouluikäisten lasten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen seuraamiseksi sekä perheiden kasvatuskysymysten ja elämänhallinnan tukemiseksi tuotettu palvelu Käyntisyy Hoitajat käyttävät ICPC2-luokitusta (käyntisyy-kohta), lääkärit ICD10-luokitusta (diagnoosi) Käyntisyyllä tarkoitetaan työntekijän näkemystä asiakkaan terveysongelmasta tai asiasta, jonka vuoksi palvelutapahtuma toteutuu. Se voi olla jo määritetty diagnoosi tai se voi olla työntekijän näkemys asiakkaan kuvaamasta oireesta tai ongelmasta. Yhden käynnin aikana voidaan ottaa kantaa useampaan ongelmaan, joten koodeja voi olla useita. Koodeista ensimmäiseksi kirjataan se, joka eniten kuormitti kyseisellä käynnillä. Neuvola-asetuksen mukaiset terveystarkastukset: ICPC2 (hoitajat) A98 = terveyden ylläpito/sairauden ennaltaehkäisy ICD10 (lääkärit) Z00.1 = lapsen rutiinimainen terveystarkastus Oireperusteiset koodit (ks. ICPC2 taulukko) SPAT-luokitus = perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus Luokitusta käytetään kuvaamaan palvelutapahtuman sisältöä. Neuvola-asetuksen mukaiset terveystarkastukset: Laajat terveystarkastukset: SPAT1381 4kk SPAT kk SPAT1383 4v 62

63 Muut terveystarkastukset SPAT1315 = lasten ja nuorten määräaikainen terveystarkastus SPAT1317 = yksilön tarpeen mukainen terveystarkastus SPAT1218 Neuvolassa tai koulussa tapahtuva varhaisen kasvatuksellisen tuentarpeen arvioiminen esimerkiksi lastensuojelulainperusteella Huomaa: Samaksi päiväksi eri ammattihenkilöille varatut käynnit kirjataan erillisiksi tapahtumiksi ja niistä muodostuu omat tietueensa. Asiakkaalle voi siis tulla samana päivänä useampi kuin yksi tilastoitava tapahtuma. Esim. lasten- ja äitiysneuvolassa perättäiset vastaanotot terveydenhoitajan ja lääkärin luona kirjataan molempien osalta. Avustamine toimenpiteessä tai hoitajan suorittama toimenpide ei kuitenkaan ole tässä tarkoitettu erillisenä kirjattava tapahtuma. AvoHILMOON ei kerätä ns. avustavia suoritteita. Huomioitavaa, hoitajan rokottaessa lääkärikäynnin yhteydessä, tilastoidaan kyllä. Mutta jotta avustavasta suoritteesta ei lähde kuntalaskua, valitaan lopussa tietojärjestelmän kysyessä onko hoitajakäynti, lääkärikäynti, puhelinkäynti tms. valitaan tässä kohtaa peruuta. 12. LASTENNEUVOLATOIMINTAAN LIITTYVÄÄ KIRJALLI- SUUTTA JA TUTKIMUSNÄYTTÖÄ Lastenneuvolatoiminta: - Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Julkaisu 2009:20. STM - Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Oppaita 2004:14 STM - Lapsiperheiden osallisuus terveyden edistämisessä - mukanaolosta vastuunottoon. Asiakastilanteiden arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja perheiden näkökulmasta. Sirviö Kaarina. Väitöskirja, Kuopion yliopisto MEIRÄN PORUKAT YHYRES Pikkulapsiperheiden tukeminen perusterveydenhuollossa moniammatillisena yhteistyönä. Anu Leinonen (toim.) JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Varhainen vuorovaikutus, perheen vuorovaikutus ym. - Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma Raportti 32/2009. THL 63

64 - Hoitotyön suositukset. Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus. - Hasunen K, Kalvainen M, Keinonen H, Langström H, Lyytikäinen A, Nurt tila A, Peltola T, Talvia S. Lapsi, perhe ja ruoka imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja ter veysministeriön julkaisuja 2004:11 mintaohjelma - Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo: yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Halme Nina. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Parenting satisfaction and parenting self-efficacy during the post partum period: evalution of an internet-based intervention. Salonen Anne. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen - Vauvaperheille kehitetyn verkkopalvelun pilottitutkimus - vanhempien näkökulma. Leena Hannula, Anne H. Salonen, Leena Rekola & Marja-Terttu Tarkka. Tutkiva Hoitotyö Vol. 8 (2), Vähävaraisten äitien kokemuksia terveyttä tukevista tekijöistä. Anne Vuori & Päivi Åstedt-Kurki. Tutkiva Hoitotyö Vol. 8 (1), Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa, näkökulmana mielenterveyden edistäminen: Hilkka Honkanen. Väitöskirja. Turun yliopisto, pdf - Äkillisesti sairaan lapsen perheen ja hoitavien henkilöiden välinen vuorovaikutus substantiivisesta teoriasta mittareiden kehittämiseen. Maijala H, Helminen M, Heino-Tolonen T, Åstedt-Kurki P. Hoitotiede 2010, vol.22 no.3 - Hoitotyön suositukset. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. - ÄLÄ LYÖ LASTA! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:7 - Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan 64

65 ohjaamiseen ja johtamiseen. sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 2008:9 - Parisuhdeväkivalta tunnistaminen, puuttuminen ja koulutustarpeet. Tuija Leppäkoski, Aune Flinck, Eija Paavilainen, Raimo Jokisalo, Timo Rajala & Eila Tuohimäki. Tutkiva Hoitotyö Vol. 8 (4), Parisuhdeväkivalta naisen ja miehen kokemana. Rikottu lemmenmarja. Flinck Aune. Väitöskirja, Tampereen yliopisto Nuoren kokema perheväkivalta. malli hyvinvoinnista ja selviytymisestä. Lepistö Sari. Väitöskirja, Tampereen yliopisto Parisuhdeväkivalta ja kärsimys naisten ja miesten kokemana. Lindholm T, Nordman T, Eriksson K. Hoitotiede 2011, vol.23, no 1. - Väkivallan riskitekijät 2-ja 4-vuotiaiden lasten perheissä vanhempien ilmoittamana. Koivula T, Paavilainen E, Ellonen N, Kääriäinen J, Salin S, Hentilä S. Hoitotiede 2011, vol.23,no 1. - Äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutus perheeseen ja perheen vuorovaikutussuhde lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Tammentie Tarja. väitöskirja, Tampereen yliopisto Äidin suru alle seitsenvuotiaan lapsen kuoleman jälkeen. Laakso Hilkka. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Isän suru lapsen kuoleman jälkeen tuki-interventio ja sen arviointi. Aho Anna Liisa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Perheiden tukeminen elämänkulun eri vaiheissa. Rantanen A, Heikkilä A, Asikainen P, Paavilainen E, Åstedt-Kurki P. Hoitotiede 2010, vol.22 no.2 Pienten lasten vanhempien liikuntamotivaatioon vaikuttavat tekijät. Korkiakangas E, Laitinen J, Keinänen-Kiukaanniemi S, Taanila A. Hoitotiede 2010, vol.22 no.1 Pienryhmämuotoinen ravitsemus- ja liikuntainterventio lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä Kvasikokeellinen interventiotutkimus. Taulu Anne Tampereen yliopisto, LIITTEET 65

66 Liite 1. Neuvolaikäisen lapsen painonhallinnan hoito-ohjelma Liite 2. Toimintaohjeet (täi, kihomato, syyhy, yleisimmät tartuntataudit ja päivähoitoon vieminen) Liite 3. Suunterveys alle 1-vuotta Liite 4. Vauvaperheen voimavarat Liite 5. Lapsiperheen voimavarat Liite 6. Läheissuhdeväkivallan kartoituslomake Liite 7. Neuvolan palaute lapsesta päivähoidolle Jaettavat kyselyt, lomakkeet, itse tuotetut kutsut/esitteet: löytyvät päivitettynä G- asemalta - Lastenneuvola Myös liitteenä olevat lomakkeet ovat tulostettavassa muodossa G-asemalla. 66

67 LIITE 1 NEUVOLAIKÄISEN LAPSEN PAINONHALLINNAN HOITO-OHJELMA LISÄTÄÄN KUN PÄIVITETTY VERSIO VALMIS 67

68 LIITE 2 Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY LASTENNEUVOLA TÄITIEDOTE HUOLTAJILLE Lapsenne päivähoitoryhmästä on löytynyt täitä. Kammatkaa tiheällä kammalla ja tarkastakaa lastenne hiuspohja. Yksikin elävä täi merkitsee tartuntaa. Toimikaa alla olevin ohjein. Päätäi on 1-4 mm pitkä, litteä, vaalea tai tumma loinen, joka ei hyppää eikä lennä. Se elää vain ihmispäänahan lähellä imien ravinnoksi verta ja munien 1-1,5 mm pitkät, soikeat, vaaleankuultavat munansa tiukasti kiinni hiusten tyviin. Tiheällä kammalla kammatessa munat ja saivaret näkyvät parhaiten korvien takana tai niskassa. Hiljattain munitut ovat lähellä päänahkaa, kuolleet munat tai saivaret kauempana päänahasta hiusten kasvaessa n.1cm/kk. Elävät täit näkyvät helpommin suurennuslasilla. Hiuspohjassa voi näkyä tummia täiden ulostepilkkuja. Elävät päätäit tarttuvat päästä toiseen hiusten ollessa kosketuksessa, esim. lasten leikkiessä päät lähekkäin. Yksi täi riittää tartuntaan. Oireena on päänahan kutina, joka alkaa 1-3 viikon kuluttua ensitartunnasta, uusintatartunnan jälkeen heti, kaikilla ei ole oireita. Täi voi säilyä ihmisen hiuspohjan ulkopuolella elossa korkeintaan 55 tunnin ajan ja tarttua välillisesti kampojen, harjojen, tyynyliinojen, pyyheliinojen, päähineiden, hiuspidikkeiden ja kauluksien välityksellä. Päätäi hoidetaan ilman reseptiä apteekista saatavalla lääkeliuoksella tai lääkeshampoolla. Päänahka ja hiukset käsitellään pakkausohjeen mukaan lääkeliuoksella tai -shampoolla. Kammataan tiheällä kammalla kuolleiden ja kuolemassa olevien täiden poistamiseksi, mikä on tärkeä osa hoitoa. Käsittely toistetaan 1-2 viikon kuluttua. Sillä välin hiukset kammataan 2-3 kertaa viikossa tarkkaillen, poistaen mahdolliset kehittyneet tai uudet täit ja rauhoitellen lasta. Täikampa tulee pestä ja puhdistaa jokaisen käyttökerran jälkeen. Lääkehoidon yhteydessä puhdistetaan päähän ja hiuksiin 55 tunnin sisällä kosketuksissa olleet tavarat ja tekstiilit. Kammat ja harjat liotetaan tunnin ajan täilääke- tai ½ vettä- ½ etikkaa- liuoksessa tai pakastetaan muovipussissa 2 vrk. Tekstiilit konepestään vähintään 60 asteessa. Patja ja tyynyt imuroidaan. Vuodevaatteita voi seisottaa 80-asteisessa saunassa parin tunnin ajan tai ulkona pakkasessa yön yli. Keinoja ovat myös ½ tuntia kuivausrummussa, tunti kuivauskaapissa tai sulkeminen muovipussiin 55 tunnin ajaksi. Pehmolelut, päähineet, hiuskoristeet tai muut, joita ei voi pestä vaativat saman käsittelyn. Mikäli lapselta löytyy täitä, on syytä tutkia kaikkien perheenjäsenten hiuspohjat. Hoito toteutetaan koko perheelle. Jos pään alueella on ihottuma, kääntykää lääkärin puoleen. Lapsi on poissa päivähoidosta/koulusta kunnes ensimmäinen lääkehoito on tehty. Päivähoitoryhmää ei hoideta varmuuden vuoksi, vaan henkilökunta seuraa tilannetta. Kerrottehan heille havainnoistanne. Terveydenhoitajalta voi kysyä neuvoa. Tark Ltr 68

69 Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY LASTENNEUVOLA KIHOMATOTIEDOTE HUOLTAJILLE Lapsenne päivähoitoryhmästä on löytynyt kihomatoja. Pyydämme Teitä tarkkailemaan lastanne ja jos huomaatte oireita, hoitamaan madot alla olevin ohjein. Kihomato on 3-13 mm pitkä, valkea, vain ihmisen suolistossa elävä sukkulamato. Se munii yöaikaan peräaukon seudulle suuria määriä munia kiinnittäen ne liimamaisella eritteellä. Munat pysyvät elossa viikkoja elimistön ulkopuolella, esim. pesemättömissä vuodevaatteissa. Kihomadot ovat tavallisimpia 3-10-vuotiailla, mutta eivät harvinaisia aikuisillakaan. Tartunta saadaan nielemällä madon munia. Munat ovat niin pieniä, ettei niitä silmin havaita ja siten niitä voidaan käsin siirtää henkilöstä toiseen. Ja suutahan koskettelemme päivittäin huomaamattammekin. Yksikin nielty muna voi käynnistää infektion. Munia joutuu käsistä pinnoille, kahvoihin, leluihin, tutteihin, vaatteisiin, sänkyyn, unileluihin jne. Lapsi voi tartuttaa uudelleen itseään tai siirtää tartunnan muihin. Myös vuodepöly levittää munia. Tartunnasta oireiden alkuun vie n.1-2 kk. Oireena voi olla peräaukon iltaöinen kutina, joka saa lapsen raapimaan pyllyä, haittaa nukahtamista tai herättää. Ärsytys voi aiheuttaa peräaukon supistelua, jonka lapsi aistii kipuna, jopa vatsakipuna. Tytöillä emättimen seutu voi kutista. Raapimisesta alapää ärtyy, kirvelee ja voi tulehtua. Kaikilla ei ole oireita, aikuisilla varsinkaan. Lapsen levottomuus ja ruokahalun puute voi johtua tartunnasta. Munia ei erota silmin, matoja saattaa nähdä valkoisen langanpätkän näköisinä ulosteessa tai peräaukossa heti herätessä. Epäselvissä tilanteissa ottakaa tarvittaessa terveydenhoitaja tai lääkärin yhteyttä. Hoidoksi saa apteekista ilman reseptiä kerta-annoksena otettavaa lääkettä. Samassa taloudessa asuvat pitää hoitaa yhtä aikaa. Toinen annos toukkien tuhoamiseksi otetaan vrk kuluttua. Tänä parin viikon aikana kihomadon munien kiertokulku peräaukosta käsiin, pinnoille, suihin ja pölyyn on katkaistava. Kynnet leikataan, käsien pesusta ja alapesusta huolehditaan. Alus- ja yöhousuja vaihdetaan ja pestään. Karkkien, sipsien ym. syömistä sormin vältetään. Yökylää ja yövieraita ei suositella. Huom! Lääke saattaa värjätä ulosteet punaisiksi. Lääkkeen ottamista seuraavana päivänä vaihdetaan ja pestään alus- ja yövaatteet, lakanat, tyynyja pyyheliinat. Oleellista on vähentää vuodepölyä imuroimalla ja tuulettamalla vuodevaatteet ja peuhupaikat. Tehdään viikko- ja WC-siivous kahvoja unohtamatta. Lelut pestään, pakkanen ulkona tai pakastimessa yön yli tai parin viikon seisotus muovipussissa tuhoaa munia hyvin, tarkoista astemääristä ja ajoista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Lapsi voi palata päivähoitoon/kouluun, kun ensimmäinen lääkeannos on annettu, lapsi on pesty ja vaatteet vaihdettu. Koko päiväkotiryhmän hoitaminen ei yleensä ole tarpeen, puhtaudesta huolehditaan ja tilannetta tarkkaillaan, joten pyydämme ilmoittamaan havainnoistanne henkilökunnalle. Kihomato on joskus sitkeä torjuttava, reseptilääkettäkin on saatavissa, jos oireet uusivat pian hoidon jälkeen. Kääntykää tarvittaessa terveydenhoitajan tai lääkärinne puoleen. Jos oireilu uusii vasta 2 kk kuluttua hoidosta, kyse on uudesta tartunnasta. Tark Ltr 69

70 Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY LASTENNEUVOLA SYYHYTIEDOTE HUOLTAJILLE Lapsenne päivähoitoryhmän lapsella on todettu syyhy. Pyydämme Teitä tarkkailemaan lastanne ja jos huomaatte oireita, hoitamaan syyhyn alla olevin ohjein. Syyhyn aiheuttaa vaivoin silmin havaittava, 0,3-0,5mm pitkä syyhypunkki, joka on vain ihmisen loinen. Se elää ihon pintaosassa ja munii tekemiinsä 2-15mm pitkiin käytäviin useita munia, joista parissa viikossa kehittyy täysikasvuisia syyhypunkkeja. Tartunta tapahtuu toistuvassa tai tiiviissä ihokosketuksessa henkilöstä toiseen, erityisesti sängyn lämmössä ja lasten peuhatessa, mutta ei niin lyhytkestoisessa kontaktissa kuin kättely. Oireet alkavat 3-6 viikon kuluttua ensitartunnasta, muutaman päivän kuluttua uusintatartunnasta, mutta syyhy tarttuu jo ennen oireiden alkamista, joten ajankohtaa on vaikea määrittää. Välillinen tartunta tekstiilien kautta on harvinaisempaa. Tyypillisin oire on iltaisin ja öisin vaivaava kutina etenkin sormenväleissä, ranteissa ja pakaraseudussa. Raapimisjälkiä löytyy ja iho saattaa olla ärtynyt. Tarkemmin katsottaessa syyhypunkin käytäviä, pieniä rakkuloita tai näppylöitä voi näkyä sormenväleissä ja kämmensivuilla, ranteissa, lapsilla kämmenissä ja jalkapohjissa, miehillä peniksen varressa. Tyypillinen syyhypunkin käytävä on 2-15mm pitkä, punottava, karstainen juova, jonka toisessa päässä häämöttää tummana tai rakkulamaisena syyhypunkki. Kasvoja lukuun ottamatta eri puolilla vartaloa voi esiintyä kutiavaa paukuraista ihottumaa. Syyhyn erottaminen muista ihottumista ei aina ole helppoa. Tyypilliset oireet ja läheisten samanlainen oireilu helpottaa toteamista. Syyhyn hoitoon saa ilman reseptiä apteekista tehokkaan lääkevoiteen. Epäselvissä tapauksissa ja alle 2-vuotiaiden lasten sekä vanhusten kannattaa käydä lääkärillä. Voide levitetään pakkausohjeen mukaan varpaankärjistä leuankärkeen unohtamatta sormi- ja varvasvälejä, kainaloita, nivustaipeita, napaa, ulkoisia sukuelimiä ja pakaravakoa. Se pestään pois 8-15 tunnin kuluttua. Jos joutuu hoidon aikana pesemään kädet, ne voidellaan uudelleen. Samanaikaisesti pitää hoitaa samassa taloudessa asuvat ja heidän seksipartnerinsa. Oireettomille riittää yksi hoitokerta, oireisille hoito uusitaan 1-2 viikon kuluttua. Iholle, kainaloiden seutuun ja sukuelimiin voi jäädä paukuroita kuukausien ajaksi ja jälkikutinaa voi olla parin viikonkin ajan. Vaatteet, lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet vaihdetaan ja pestään lääkevoidehoidon yhteydessä. Vuode imuroidaan. Syyhypunkit kuolevat ihmisen ulkopuolella 3 vuorokaudessa. Konepesu tuhoaa ne. Hankalasti pestäviä tekstiilejä voi seisottaa poissa käytöstä 3 vrk esim. muovipussissa. 1-2 tuntia kuumassa kuivassa saunassa tai tunti kuivauskaapissa tai ½ tuntia kuivausrummussa sekä pakastus yön yli ovat tehokkaita keinoja. Lapsi voi palata päivähoitoon heti hoidon jälkeen. Koko ryhmää ei yleensä hoideta varmuuden vuoksi, vaan henkilökunta seuraa tilannetta, joten pyydämme kertomaan heille havainnoistanne. Terveydenhoitajalta voi kysyä tarvittaessa neuvoa. Tark Ltr 70

71 Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymä Tavallisimmat tartuntataudit päivähoitolapsilla: Kuume: lasta ei viedä hoitoon, jos kuume on alle 1-vuotiaalla peräsuolesta mitattuna yli 38 astetta tai vanhemmalla lapsella yli 37,5 astetta kainalosta mitattuna. Lapsen voi viedä hoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen Yskä ja nuha: eivät estä päivähoitoa, jos lapsella ei ole muita tarttuvan taudin oireita, eivätkä oireet häiritse yleisvointia Flunssa: voidaan viedä hoitoon, kun yleistila sallii Ripuli ja oksentelu: kotihoidossa, kunnes oireet loppuvat. Lapsi voi palata hoitoon yhden oireettoman päivän jälkeen. Vauvarokko: hoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen Parvorokko: Ihottuman ilmaantuessa tartuttavuus on jo ohi. Hoitoon yleiskunnon salliessa. Enterorokko: yleiskunto ratkaisee poissalon Vesirokko: eristämistarve yleensä 5 vrk ihottuman alkamisesta, kunnes ruvet ovat kuivuneet Hinkuyskä: 5 vrk antibioottihoidon aloittamisen jälkeen (jos taudin toteamishetkellä yskä on jatkunut jo 3 viikkoa, ei eristämistarvetta ole) 71

72 Tulirokko ja angiina: eristämistarve 24 h lääkehoidon aloittamisesta. Huomioiden kuitenkin lapsen yleisvointi Korvatulehdus: ei eristämistarvetta. Märkärupi: eristämistarve suun kautta otettavan antibiootin aloittamisen jälkeen vuorokausi ja paikallisen antibiootin aloittamisesta 2 vrk Ontelosyylät: ei eristämistarvetta Silmätulehdus: Riippuu oireiden voimakkuudesta, yleensä eristämistarvetta ei ole Kihomadot: ei eristämistarvetta. Vanhempien tulee ilmoittaa päiväkotiin kihomatotartunnasta. Päätäit: ei eristämistarvetta päiväkodissa. Päiväkotia tulee informoida lapsen täitartunnasta. Lapsi voi palata hoitopaikkaan lääkityksen aloittamisen jälkeen. Syyhy: eristys on aiheellinen, kunnes hoito on annettu- 24 h hoidon loppumisesta Lisätietoja ja voit aina kysyä myös omasta neuvolastasi MK 6/

73 LIITE 3 Suun terveys alle 1v. iässä - Kariesbakteeritartunnan ehkäisy: o Sylkikontaktien välttäminen: ei suukottelua suulle, ei tutin puhdistamista omassa suussa, ei samoilla ruokailuvälineillä syömistä o Karies on yksi maailman laajimmin levinneistä ja yleisimmistä tarttuvista kroonisista infektiotaudeista o Lähes kaikilla meistä on kariesta aiheuttavia streptococcus mutans bakteereita suussamme o Bakteeri tarttuu lasta hoitavilta henkilöiltä syljen välityksellä, useimmiten äiti tietämättään tartuttaa bakteerin lapsen suuhun o Tartunnan voi saada heti kun ensimmäinen hammas on puhjennut, yleisin tarttumisikä on neljään ikävuoteen asti. o Päivittäinen täysksylitolin käyttö vähentää bakteerien määrää vanhemman suussa ja siten ehkäisee tarttumisriskiä o Kariesbakteerin tarttuminen kouluiässä tai myöhemmin on vaikeaa, koska tuolloin suussa on jo vakiintuneempi bakteerikanta - Ravinto o Osittainen imetys 6-12 kk ikään kiinteiden lisäruokien ohella o Monta kertaa yössä tai useita kertoja aterioiden välillä tapahtuva imettäminen voi muodostua riskiksi hampaiden terveydelle o Totuttelua monipuoliseen ruokavalioon, pureskeltavaan ruokaan ja säännölliseen ateriarytmiin ensimmäisen ikävuoden lopulla o Ei mehuja, veden juontiin totuttelua - Purennan kehitys o Ensimmäiset maitohampaat alkavat puhjeta noin 4-10 kuukauden iässä maitohampaita puhkeaa yhteensä 20 o Imemistarve vähenee puolesta vuodesta eteenpäin Hyvä hetki alkaa vieroittaa pikkuhiljaa tutista ja tuttipullosta Tutista luopuminen viimeistään kahteen ikävuoteen mennessä Jos lapsi imee sormia, tutti on parempi vaihtoehto, koska tutista vieroittaminen on helpompaa Hörpyttämisen tai nokkamukin harjoittelua - Suuhygienia o harjauksen aloittaminen (2x/vrk), kun ensimmäiset hampaat ovat puhjenneet o sipaisu hammastahnaa harjalle, 500 ppm fluoria o tahnan vähäinen nieleminen ei ole haitallista o ksylitoliin totuttelua vähitellen 73

74 FLUORIHAMMASTAHNAN KÄYTTÖ ERI IKÄVAIHEISSA Ensimmäisen maitohampaan puhjettua, n. 6kk iästä 2-vuotiaaksi - on suositeltavaa sipaista hammasharjaan hammastahnaa, jossa on enintään 500 ppm fluoria. 2 5-vuotiaille - suositellaan pienen herneenkokoista määrää hammastahnaa, jossa on fluoria ppm. 6 vuodesta eteenpäin - suositellaan pienen herneenkokoista määrää hammastahnaa, jossa on fluoria vähintään 1100 ppm 74

75 LIITE 4 Voimavarainen vanhemmuus terveellinen lapsuus projekti Itä-Suomen lääni, lokakuu 2002 VAUVAPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Hyvä äiti ja isä Vauvaperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin lomassa pysähtyvät pohtimaan omaa elämäänsä ja keskustelemaan siitä yhdessä. Tästä hyötyvät yleensä myös lapset ja näin koko perhe. Tähän lomakkeeseen on koottu vauvaperheille keskeisiä asioita, jotka voivat olla perheelle voiman lähteitä tai arkea kuormittavia. Lomakkeen avulla voit tarkastella tekijöitä, jotka sinun tai perheesi elämässä tällä hetkellä antavat voimia (lomakkeen vaihtoehdot täysin tai osittain samaa mieltä) tai kuormittavat arkea (täysin tai osittain eri mieltä). Tunnistaessasi näitä tekijöitä sinun on helpompi miettiä mahdollisesti tarvittavia muutoksia suhtautumis- ja toimintatavoissasi. Halutessasi voit keskustella perheesi voimavaroista myös neuvolassa. Mikäli olet yksinhuoltaja, täytä lomake soveltuvin osin. Rengasta joka kohdassa neljästä vaihtoehdosta yksi, joka vastaa parhaiten elämäntilannettasi. Lomakkeen täytti: Äiti Isä Äiti ja isä yhdessä (Äidille merkintä X ja isälle O) Lapsen ikä: kuukautta 75

76 76

77 Copyright: Tuovi Hakulinen-Viitanen, Marjaana Pelkonen

78 LIITE 5 PIKKULAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Hyvä äiti ja isä Pikkulapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin lomassa pysähtyvät pohtimaan omaa elämäänsä ja keskustelemaan siitä yhdessä. Tästä hyötyvät yleensä myös lapset ja näin koko perhe. Tähän lomakkeeseen on koottu pikkulapsiperheille keskeisiä asioita, jotka voivat olla perheelle voiman lähteitä tai arkea kuormittavia. Lomakkeen avulla voit tarkastella tekijöitä, jotka sinun tai perheesi elämässä tällä hetkellä antavat voimia (lomakkeen vaihtoehdot täysin tai osittain samaa mieltä) tai kuormittavat arkea (täysin tai osittain eri mieltä). Tunnistaessasi näitä tekijöitä sinun on helpompi miettiä mahdollisesti tarvittavia muutoksia suhtautumis- ja toimintatavoissasi. Halutessasi voit keskustella perheesi voimavaroista myös neuvolassa. Mikäli olet yksinhuoltaja, täytä lomake soveltuvin osin. Rengasta joka kohdassa neljästä vaihtoehdosta yksi, joka vastaa parhaiten elämäntilannettasi. Lomakkeen täytti: Äiti Isä Äiti ja isä yhdessä (Äidille merkintä X ja isälle O) Lapsen ikä: vuotta kuukautta 78

79 79

80 Copyright: Tuovi Hakulinen- Viitanen & Marjaana Pelkonen 2010 Copyright: Tuovi Hakulinen- Viitanen & Marjaana Pelkonen

81 LIITE 6 81