Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa

Transkriptio

1 Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa LASTEN JA NUORTEN TERVEYDEN SEURANNASTA KOKO PERHEEN HYVINVOINNIN TUKEMISEEN Seminaari äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajoista terveystarkastuksista Tampere Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

2

3 Laajat terveystarkastukset lastenneuvolassa - käytännön järjestäminen Kohderyhmän tavoittaminen Palveluista tiedottaminen Saatavuus ja saavutettavuus Muissa palveluissa tapahtuva palveluohjaus Kutsuminen Väestötietojen ja toteutuneiden tarkastuskäyntien vertaaminen Ovatko työvälineet kunnossa ja aikaa? Arja Hastrup

4 Valmistautuminen tarkastukseen - vanhemmat ja lapsi Tiedotteet ja kutsut kertovat tarkastuksen sisällöstä ja vanhempien tärkeästä roolista Esitietolomakkeet ja muut etukäteen täytettävät lomakkeet konkretisoivat tulevan tarkastuksen sisältöä Vanhempia valmistettava siihen, että myös heidän ja koko perheen asioita käsitellään Psyykkinen valmistautumisprosessi ja perheen sisäinen keskustelu mm. esitietolomakkeiden aihepiireistä alkaa Arja Hastrup

5 Tarkastuksesta poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen Tarkastuksista poisjäävien tuen tarve keskimääräistä suurempi (Rintanen 2000) Tarkastuksiin osallistuminen vapaaehtoista Tuen tarve tulee pyrkiä selvittämään Asiakkuus säilyy ja palvelut tarjolla Kutsukirje, soitto kotiin Ei yhteyttä vanhempiin ja huoli perheestä Kotikäynti toisen työntekijän kanssa Arja Hastrup

6 Lastenneuvolan laaja terveystarkastus Ennen tarkastusta esitiedot potilaskertomuksesta Perherakenne Perheen ja suvun sairaudet Lapsen sairaudet ja sairastavuus Edellisillä neuvolakäynneillä kirjatut huolet ja poikkeavuudet Esitiedot "Onko viime tapaamisen jälkeen perheessä tapahtunut jotain merkittävää?"

7 Lastenneuvolan laaja terveystarkastus esimerkkinä 4 kk tarkastus Terveydenhoitajan tarkastus Olemus ja vuorovaikutus Yleisvointi, piirteet, liikehdintä Vuorovaikutus lapsen ja vanhempien välillä ja kontakti terveydenhoitajaan Kasvu Paino, pituus ja päänympärys Iho Keltaisuus, mustelmat Terveystottumukset Uni, lepo ja ruokailu, D-vitamiinilisä (alle 2-vuotiailla 10 µg/vrk) Alkoholinkäyttö (AUDIT) ja tupakointi lapsen ja perheen hyvinvoinnin näkökulmasta

8 Lastenneuvolan laaja terveystarkastus - esimerkkinä 4 kk tarkastus Perhe ja elinympäristö Perheen voimavarat ja elinolot Kaltoinkohtelun tunnistaminen Tapaturmien ehkäisy Vanhempien parisuhde, kodin ilmapiiri, sisarukset ja tukiverkosto Terveysneuvonta ja ohjaus Imetysohjaus, ihonhoito, suunterveys ja ulkoilu Tapaturmien ehkäisy Äidin hyvinvointi (imettävän äidin D-vitamiinilisä 10 µg/vrk)

9 Lastenneuvolan laaja terveystarkastus - esimerkkinä 4 kk tarkastus Lääkärin tarkastus Kasvu ja mahdolliset oireet Olemus ja vuorovaikutus Yleisvointi, piirteet, iho Vuorovaikutus lapsen ja vanhempien välillä Kontakti (hymyvaste ja vuorovaikutuksellinen jokeltelu) Oraalimotoriikka ja vokaaliääntely tarkennetaan kysymyksin Verenkiertoelimistö Sydänäänet, syke ja reisivaltimopulssit Rakenteet Raajojen symmetrisyys, nivelten liikkuvuus, lonkkanivelet Kivekset, vatsan resistenssit ja tyrät Kallon saumat ja aukileet

10 Iho Lastenneuvolan laaja terveystarkastus - esimerkkinä 4 kk tarkastus Ihottumat, mustelmat, näpyt jne. Aistit Näkö (punaheijaste, silmien ulkonäkö, katsekontakti, katseen kohdistaminen ja konvergenssi, kasvojen tunnistaminen, Hirschbergin lamppukoe) Kuulo (reagointi uikulle, tärykalvojen liike tympanometrillä tai otoskoopilla) Neurologis-kognitiivinen kehitys Liikehdintä, lihastonus, heijasteet, jäntevyys Alle 2-vuotiaan lapsen neurologisen ja psyykkisen kehityksen arvioinnissa voidaan hyödyntää Vane-psy menetelmää Psykososiaalinen hyvinvointi Kaltoinkohtelun tunnistaminen

11 Lastenneuvolan laaja terveystarkastus Sisältö pääpiirteissään samanlainen 4 kk, 18 kk ja 4 v tarkastuksissa - lapsen iänmukaiset painotukset ja tutkimusmenetelmät Tarkemmin Hyvä vuorovaikutussuhde Luottamus syntyy, kun kokee tulevansa kuulluksi ja kunnioitetuksi. Luottamus mahdollistaa vaikeiden asioiden esille ottamisen ja auttamisen.

12 Miten kuntien lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma* Vanhempana toimiminen arjessa aiheuttaa huolta Lapsen fyysinen terveys, psykososiaalinen kehitys ja terveys, sosiaaliset suhteet ja tunne-elämä, vanhempien oma jaksaminen, yhteisen ajan riittävyys lapsen kanssa, omat vanhemmuuden taidot ja maltin menettäminen ristiriitatilanteissa aiheuttivat huolta vanhemmille. Avun tarve ja tarjolla oleva tuki eivät aina kohtaa Apua saatu: lapsen terveys, arjessa jaksaminen, henkinen tuki ja tuki lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Vanhempana toimimisen ongelmissa vanhemmat kokivat tuen riittämättömäksi: lapsen tunne-elämä, käytös sekä psykososiaalinen kehitys ja terveys. Näkemykset palveluista myönteisiä ¾ vastanneista antoi neuvolan, päivähoidon, esiopetuksen, kouluterveydenhuollon ja koulun palveluille hyvän tai erinomaisen arvosanan. * Lähde: Perälä M-L ym. THL raportti 36/2011

13 Miten kuntien lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma* Osallisuuden kokemusta vahvistettava osallisuus konkretisoituu osallistumisessa Vanhempien osallisuuden kokemuksia palvelujärjestelmässä ja kunnassa tulisi vahvistaa. Isät ansaitsevat tulla huomioiduiksi äitiys- ja lastenneuvoloissa (ensimmäinen kontakti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin). Työntekijät kohtelevat lapsia arvostavasti Vanhemmat olivat tyytyväisiä työntekijöiden tapaan kohdella lasta arvostavasti ja huolehtia turvallisuudesta. Tyytymättömiä oltiin lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Vanhemmat mukana päätöksenteossa Vanhemmat kokivat vaikuttamismahdollisuutensa melko riittävinä palveluja koskevissa päätöksissä. Kunnallisella tasolla lasten ja perheiden palveluissa vaikutusmahdollisuudet olivat vähäisempiä. * Lähde: Perälä M-L ym. THL raportti 36/2011

14 WHO:n näkemys kansanterveyden haasteista Vaikea depressio nousee 1990-luvun neljänneltä sijalta 2020 kakkoseksi ja 2030 sydäntautien kanssa jaetulle ykkössijalle Kyseessä ovat tämän päivän lapset

15 Laajat terveystarkastukset aihepiirejä 4 kk, 18 kk ja 4v Lapsen hyvinvointi fyysinen, psyykkinen ja psykososiaalinen terveys ja kehitys terveystottumukset kaveripiiri leikki ja harrastukset päivähoito ja koulu Perheen sisäinen vuorovaikutus ja rakenne kasvatuskäytännöt lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus kodin ilmapiiri perheen rakenne Lapsi Perhe Vanhempien hyvinvointi terveys ja hyvinvointi terveystottumukset parisuhde Sisarusten hyvinvointi keskinäiset suhteet vointi Ympäristö Perheen elinolot ja tukiverkostot elinolot taloudellinen tilanne tukiverkostot Arja Hastrup

16 Laaja terveystarkastus 4kk iässä Vuorokausirytmi ja imetys Vanhempien jaksaminen, parisuhde ja mieliala Vauvan ja vanhemman välinen vuorovaikutus lapsen pitely lähellä itseä - kaukana itsestä lapsen käsittely hellää - kovakouraista katsekontakti normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapselle puhuminen normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapselle hymyily normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapsesta nauttiminen normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapsen pahanolon sieto normaalia, runsasta - puuttuu tai vähäistä lapsen viestien ymmärtäminen ja niihin vastaaminen normaalia, lapsen viesti huomioivaa - puutteellista tai vähäistä Työntekijän ja vanhempien välinen vuorovaikutus

17 Laaja terveystarkastus 4kk iässä Varhainen vuorovaikutus ja siihen liittyvät tunnekokemukset ohjaavat aivojen toiminnallista kehitystä. Tunteet ohjaavat aivojen energia- ja informaatiovirtoja, integroivat aivojen toimintoja ja vaikuttavat aivojen ja mielen toiminnalliseen järjestymiseen. Vuorovaikutus lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välillä on välttämätöntä lapsen aivojen ja psyyken kehittymiselle. (Zeanah 1989, Stern 1994, Score 2001, Mäntymaa ym. 2003).

18 Laaja terveystarkastus 18 kk iässä Vanhempien oikeutena ja tehtävänä on hyvän kiintymyssuhteen luominen pienen lapsensa kanssa. lapseen sitoutuminen ja lapsen suojelu lapsen fyysisiin tarpeisiin vastaaminen tunteiden jakaminen ja niihin vastaaminen rajojen ja sääntöjen asettaminen opettaminen ja yhdessä leikkiminen Näiden tehtävien riittävä toteutuminen on edellytys lapsen terveelle psyykkiselle kehitykselle. Yleisimpiä häiriöitä pikkulapsilla olivat säätelyhäiriöt ja vanhemman ja lapsen väliset vuorovaikutushäiriöt (Skovgaard ym. 2007) Lapsen oman tahdon kehittyminen - vanhemman tehtävän muuttuminen ja hoitojärjestelyt

19 Laaja terveystarkastus 18 kk iässä Lapsista % kärsii mielenterveysongelmista (Almqvist ym. 1999, Costello ym. 2005, Skovgaard ym. 2007, Merikangas ym. 2010, Gleason ym. 2011, Wichström ym. 2011). Tanskalaisessa CCC-2000 syntymäkohorttitutkimuksessa jo puolitoistavuotiailla lapsilla voitiin todeta yhtä usein psyykkisiä häiriöitä kuin yleisesti on todettu kouluikäisillä lapsilla. Perheen ja lapsen riskitekijät lapsen psyykkiselle kehitykselle ja vuorovaikutussuhteille ovat tunnistettavissa terveysseurannassa jo ensimmäisten 10 elinkuukauden aikana (Skovgaard 2008).

20 Laaja terveystarkastus 4 v iässä Lapsen kognitiivisten ja muiden oppimisessa tarvittavien taitojen viiveet ennakoitavissa Oppimisvaikeuksia aiheuttavat neurologiset ongelmat Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointiin kehitetty LENE arvio Käyttö lisääntynyt Lapsen psyykkisen kehityksen ja terveyden arviointi esim. LAPS lomake (Lapsen psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmä 4 15-vuotiaille) Käyttöönotto vaatii kouluttautumisen

21 Psyykkisen kehityksen ja terveyden seuranta Kehitys ikätasoon nähden Toimintakyky kotiympäristössä Toimintakyky päivähoidossa/koulussa ja oppiminen Toimintakyky ystävien kanssa ja muissa sosiaalisissa suhteissa Vanhempien kyky säädellä lapsen tunne-elämää ja käytöstä Sisäänpäin suuntautuvat oireet (esim. ilottomuus, masentuneisuus, kiinnostuksen vähäisyys, vetäytyminen, ahdistuneisuus) Ulospäin suuntautuvat oireet (esim. uhmakkuus, aggressiivisuus, levottomuus, häiritsevä käytös) Vakavan mielenterveyshäiriön epäily tai itsetuhoisuuden tai muiden vahingoittamisen riski Perheen toimintakyky tai lapseen vaikuttavat perhetekijät Onko lapsen perheessä tai lähisuvussa esiintynyt mielenterveyden häiriöitä? Päihteiden käyttö Perheväkivalta Aiemmin todettu lapsen erityisen tuen tarve Onko vanhemmalla huolta lapsensa tunne- elämästä, käyttäytymisestä, keskittymisestä tai toisten kanssa toimeen tulemisesta?

22 Psyykkisen kehityksen ja terveyden seuranta Tietoa kertyy Esitietolomakkeet ja muut lomakkeet (mm. vanhempien Audit - kysely) Haastattelu ja havainnointi Kliiniset tutkimukset (somaattisen terveyden seuranta) LAPS -lomake Kokonaispistemäärä 4 7 viittaa lapsen tai perheen tuen, lisäselvittelyjen tai hoidon tarpeeseen perusterveydenhuollossa ja peruspalveluissa (päivähoito, esikoulu, oppilashuolto, perhetyö). Yhteistyöverkoston kokoaminen lapsen tuen ja hoidon suunnitteluun ja sen toteutukseen on tärkeää. Kokonaispistemäärä 8 tai enemmän viittaa siihen, että on harkittava lastenpsykiatrista konsultaatiota, lastenpsykiatrisia kuntaan tuotuja palveluita tai lapsen lähettämistä erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriseen arvioon. Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista kysymyksistä (kysymykset 9-12), on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluiden piiriin (aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi).

23 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen henkilöstö tuo laajaan tarkastukseen oman näkemyksensä lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa. Vanhemmilta kirjallinen lupa on tiedettävä mitä tietoa siirtyy varhaiskasvatuksesta neuvolaan ja neuvolasta varhaiskasvatukseen Arvion laatiminen voidaan yhdistää esim. päivähoidon Vasu keskusteluihin Paikalliset käytännöt sovitaan neuvolan ja kouluterveydenhuollon toimintaohjelmaa laadittaessa Että oikea käsi tietää mitä vasen tekee Arja Hastrup

24 Laaja terveystarkastus - yhteenveto Kirjataan potilaskertomukseen käyntitekstin loppuun Sisältää lyhyen tiivistelmän lapsen ja perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta sekä voimavaroista Sisältää tiedot terveystarkastuksessa tunnistetuista lapsen ja perheen pulmista. Huolen tarkentaminen eli onko huoli: Lapsen fyysisestä kehityksestä Lapsen psykososiaalisesta kehityksestä Lapsen hoidosta ja/tai kasvatuksesta Perhetilanteesta Lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta Arja Hastrup

25 Terveys- ja hyvinvointisuunnitelma Laaditaan silloin kun tarkastus johtaa jatkotoimenpiteisiin tai useampaan uuteen käyntikertaan Erityisen tuen tarpeen kartoittaminen Tukeminen Tuen järjestäminen Tehdään potilaskertomuksen käyntitekstin yhteyteen/loppuun Nykytila Tavoitteet Toteutus Jatkosuunnitelma Seuranta Arja Hastrup

26 Lastenneuvolan laaja terveystarkastus - kirjaaminen Kirjaaminen lapsen potilaskertomukseen Mittaukset, tutkimukset ja toimenpiteet Elinolosuhteet ja kehitysympäristö Riskit Tarkastuksessa mukana olevat Herännyt huoli Terveys- ja hyvinvointisuunnitelma Kirjaaminen vanhempien potilaskertomukseen HUOM vain paikalla olevan vanhemman potilaskertomuksen saa avata Suullinen lupa Kirjataan terveystottumukset tehdyt mittaukset (Audit, RR,..), annettu terveysneuvonta ja sovitut toimenpiteet (mm. jatkohoitoon ohjaus)

27 Tuki lapselle ja perheelle Pois poislähettämisen kulttuurista Yksilökohtainen ja ryhmämuotoinen tuki Universaali tuki Vanhempainryhmät, - illat, vertaisryhmät Varhainen tuki Kotikäynnit Kotipalvelu, ehkäisevä perhetyö Terveydenhoitaja lapsen ja vanhempien välisen vuorovaikutuksen tukijana Intensiivinen tuki Vauvatiimi Nepsy neuropsykiatriset erityisvaikeudet Ihmeelliset vuodet lasten käytöshäiriöt