tavoitteet KUUMA-johtokunta

Transkriptio

1 KUUMA-seudun MALspimukseen liittyvät tavitteet KUUMA-jhtkunta

2 Tavitteiden asettaminen ja aikataulutus Valtin ja Helsingin seudun kuntien väliset neuvttelut maankäytön, asumisen ja liikenteen spimuksesta käynnistynevät MAL suunnitelmalunnksen valmistumisen rinnalla syksyllä KUUMA-seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen alustavat tavitteet mudstettuiin Kilpailukyky - ja elinvimaryhmässä ja MAL-ryhmässä jastjen tukemana alkukesästä KUUMA-kmissi käsitteli tavitteista seminaarissaan kesäkuussa 2018 ja anti tullin työryhmille tehtäväksi selvittää esitettyjen tavitteiden vaikutuksia ja merkittävyyttä erityisesti eri kuntien näkökulmista pririsinnin helpttamiseksi. KUUMA-kmissi päätti saltaan seudun neuvttelutavitteista kkuksessaan Kmissin esitys KUUMA-seudun MAL-neuvttelutavitteiksi päätettiin viedä käsiteltäväksi KUUMA-jhtkuntaan

3 Maankäytön yhteiset tavitteet Nykyisellä spimuskaudella valti sittaa kunnallistekniikka avustusta vähintään 8 milj. eura/vusi spimuksessa sitetuille asumisen ensisijaisille khdealueille. Painpiste kunnallistekniikka avustusten khdentamisessa n täydennysrakentamisessa. Rahitusta tulisi nstaa reilusti ja jakaa summa puleksi KUUMA kunnille, puleksi pks kunnille. Perustelut: Infra avustusten lisäämisellä n sura vaikutus spimuksen päätavitteisiin, yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennejärjestelmän kestävyyteen. Valtin mistuksessa levat asuntrakentamiseen sveltuvat alueet luvutetaan khtuuhintaisesti ensisijaisesti kunnille. Tämä n myös nykyisessä spimuksessa, mutta valti tulisi situttaa tähän. Kaavitusvaranttavitteiden asettelussa tulee ttaa humin lemassa leva kaavavarant, sekä edellisen spimuskauden yli tai alijäämä.

4 Maankäytön yhteiset tavitteet Kuntien pitää sallistua rahallisesti jukkliikenteen palvelutasn kehittämiseen ja tteuttamiseen yhteistyössä ELY:n ja HSL:n kanssa. Nykyisessä spimuksessa n kirjaus: Seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavjen tarpeesta ja aikataulutuksesta tehdään selvitys spimuskauden aikana. Tätä khtaa ei le tarpeen kirjata jatkssa spimukseen.

5 Asumisen yhteiset tavitteet Valtin vähäinen eurmääräinen panstus liikennehankkeisiin heijastuu mahdllisuuksiin saavuttaa asunttutanttavitteita Pitkäjänteisyyden puute Spimuskauden pidentäminen 5 + vuden ajanjaksksi ja rullaava tarkastelu lisi nykyistä tarkastelutapaa perustellumpi Valtin mistamien maa-alueiden saaminen helpmmin asemanseutujen kehittämiseen tärkeää

6 Asumisen yhteiset tavitteet Asumisen suhteen kk seutu n pitkälle samjen tiveiden äärellä: KUUMA-seudun, pääkaupunkiseudun tai kuntien välillä ei le tisistaan pikkeavia tavitteita, vrt. liikenne. Uustutant/ peruskrjaus/ purkaminen Uustutant ja lemassa levan asuntkannan uudistaminen - mlemmat mukaan Uudis- ja peruskrjattavaan sekä purettavaan asuntkantaan sellaisia avustuksia ja lainitusehtja, jilla turvataan riittävä asunttutant. Vanhan kannan ylläpitämiseksi tai purkamiseksi uuden tutannn tieltä tarvitaan kannusteita. Esimerkkeinä purkuavustukset ennakkn, jtta vi suunnitella täydennysrakentamista mut visi lla myös käynnistysavustuksen ennakkerä lemassa levan kannan peruskrjaamiseen liittyvän byrkratian keventäminen Yleishyödyllisille timijille käynnistysavustukset vat tärkeä kannustin ja niiden säilyminen riittävinä n erittäin tärkeää

7 Asumisen yhteiset tavitteet Laatutekijöitä niin suunnitelmiin kuin spimukseen Kehittämisrahaa uusiin innvaatiihin Asumisneuvntaan avustuksia asunnttmuuden trjunta: asumisen tukijärjestelmien remntti mukaan ssiaaliturvan kknaisuudistukseen Asunttutanttavitteista käytyä keskustelua: valtin tukeman tutannn suus per kunta tutanttavitteeseen liittyvä ajanjaks kuntakhtaisesti pidemmäksi, esim. rullaava 8 vutta 10-vutismallin tutant mukaan ARA-tavitteisiin khtuuhintaisuuden määritelmän mahdllinen uudelleen tarkastelu kaiken ARAn tukeman asunttutannn tulee lla khtuuhintaista

8 Liikenteen yhteiset tavitteet MAL suunnitelma timii yhteisesti svittuna phjana MAL-spimukselle liikenteen salta. Kuntien rinnalla myös valtin tulee malta saltaan situtua suunnitelmassa esitettyihin linjauksiin ja infrastruktuurin kehittämishankkeisiin sekä näiden aikataulutukseen. Tiemaksuja ei tule ttaa käyttöön Helsingin seudulla. Valtin tulee situtua Helsingin seudun yhteisessä liityntäpysäköinnin timenpidehjelmassa esitettyjen liipy-hankkeiden (mm. Keravan aseman liityntäpysäköinti) rahitukseen niin kenttä- kuin laitsmutisesti tteutettavissa liityntäpysäköintiratkaisuissa (autt ja plkupyörät). KUHA-hjelman jatkuvuus tulee turvata ja rahitustas nstaa 60 miljnaan eurn vudessa. Valti 30 M ja kunnat 30 M Jak KUUMA 50 % ja PKS 50 % KUUMA-kunnat edellyttävät, ettei valtin KUHA-rahitus vähennä perusväylänpidn rahitusta. Keskisuurille, MAL-kytkentäisille liikennehankkeille (mm. Masalanprtin eritasliittymä, valtatien 25 khteet) tulee mudstaa ma hankepaketti ja rahitushjelma. Pääpyöräilyverkn tteuttaminen n KUUMA-seudun kannalta erittäin tärkeää ja puuttuvia yhteyksiä tulee tteuttaa KUHA-hankkeina.

9 Liikenteen yhteiset tavitteet Pasila - Riihimäki -ratasan kapasiteetin lisäämisen 2. vaihe n käynnistettävä 1. vaiheen valmistuessa. Henkilöliikenteen käynnistämistä Kerava - Nikkilä -radalla n edistettävä, jtta liikennöinnin alitus lisi mahdllista 2020-luvun puliväliin mennessä. Keski-Uudenmaan lgistisia pikittaisyhteyksiä (Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys, Kehä IV) n edistettävä. Uusinvestintien hella myös lemassa levien väylien ylläpit ja kunnssapit tulee ttaa humin. KUUMA-seutu pitää tärkeänä, että maantieverklle sijittuvien, kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmissa esitettyjen liikenneturvallisuushankkeiden tteutusvalmiutta ja valtinrahitusta nstetaan, jtta nnettmuuksista yhteiskunnalle aiheutuvat haitat sekä välittömät ja välilliset kustannukset saadaan minimitua ja turvallisuutta parannettua. Jukkliikennepalveluissa tulee tukea muun muassa vahvjen runkyhteyksien mudstumista kehysalueelle. Jukkliikenteen hankintihin sitettavaa valtinrahitusta tulee kasvattaa nykytassta nykyisen kaltaisen tai parannetun jukkliikennetarjnnan turvaamiseksi ja jukkliikenteen kilpailukyvyn sekä kulkumut-suuden kasvattamiseksi (kustannusjak 50 / 50 valtin ja kuntien kesken). Jukkliikenteen rahitus tulee turvata myös uusissa maakunnissa.

10 Liikenteen infrahankkeet (yleinen, ei pririsitu listaus) KUHA-hjelma (60 M /v) Aidsti seudullinen MAL-instrumentti, jka tu hyötyjä kaikille KUUMA-kunnille. Tukee mnia liikenteen sa-alueita (kävely, pyöräily, liipy jne.). Päärata 2 (273 M ) Valtakunnallinen ja seudullinen hanke, jka lu yhtenäisen neliraiteisen suuden aina Jkelaan saakka ja mahdllistaa pääradan klmannen junavurn tuntia khti. Erittäin tärkeä muun muassa pendelöinnin kannalta. Valtatie 25/Kehä V (ei turetta kust.arvita kk väylästä, Hyvinkää - Rajamäki 70 M ) Valtakunnallinen ja seudullinen (Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Vihti) hankekknaisuus, jlla n humattava merkitys muun muassa lgistiikan timivuuden kannalta. Nykyiseen väylään liittyy paljn liikenneturvallisuus- ja timivuusngelmia esimerkiksi liittymien salta. Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys (arvi M ) Valtakunnallinen ja seudullinen hanke (Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi), jka tukee muun muassa Bastukärrin ja Kercan lgistiikka-alueiden yhteyttä valtatien 3 suuntaan. Yhteys tukee myös Järvenpään maankäytön kehittämistä.

11 Liikenteen infrahankkeet (yleinen, ei pririsitu listaus) Kehä IV (arvi 115 M ) Valtakunnallinen ja seudullinen hanke (Tuusula, Vantaa, Nurmijärvi), jka tukee lentkentän phjispulisen Fcuksen lgistiikka-alueen yhteyttä valtatien 3 suuntaan. Yhteys vi tukea Tuusulan rinnalla myös Nurmijärven maankäytön kehittämistä linkittyessään Klaukkalan hikulkutien liittymään KeNi-rata (31 M ) Seudullisesti merkittävä, Keravan ja Sipn maankäytön kehittämistä ja asumista edistävä MAL-hanke. Masalanprtin eritasliittymä (7,3 M ) Masalan alueen maankäytön kehittämistä ja asumista tukeva hanke Kirkknummella. Jrvaksen aseman kehittäminen (5 M ) Jrvaksen alueen maankäytön kehittämistä ja asumista tukeva hanke Kirkknummella.

12 Kmissin esitys pririsiduiksi liikenteen neuvttelutavitteiksi 1. KUHA-hjelma (60 M /v) Aidsti seudullinen MAL-instrumentti, jka tu hyötyjä kaikille KUUMA-kunnille. Tukee mnia liikenteen sa-alueita (kävely, pyöräily, liipy jne.). 2. Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys (arvi M ) Valtakunnallinen ja seudullinen hanke (Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi), jka tukee muun muassa Bastukärrin ja Kercan lgistiikka-alueiden yhteyttä valtatien 3 suuntaan. Yhteys tukee myös Järvenpään maankäytön kehittämistä. 3. KUUMA-seutu vastustaa edelleen tiemaksujen käyttööntta Helsingin seudulla. Valtin suunnasta tarvitaan instrumentteja sähkö- ja kaasuautjen yleistymisen edistämiseksi seudulla. 4. KeNi-rata (31 M ) Seudullisesti merkittävä, Keravan ja Sipn maankäytön kehittämistä ja asumista edistävä MAL-hanke. 5. Kehä IV (arvi 115 M ) Valtakunnallinen ja seudullinen hanke (Tuusula, Vantaa, Nurmijärvi), jka tukee lentkentän phjispulisen Fcuksen lgistiikka-alueen yhteyttä valtatien 3 suuntaan. Yhteys vi tukea Tuusulan rinnalla myös Nurmijärven maankäytön kehittämistä linkittyessään Klaukkalan hikulkutien liittymään

13 Liikenteen keskeisten hankkeiden vaikutuksia

14 Keski-Uudenmaan pikittainen tieyhteys Nykyisen tiestön parantaminen ja täydentäminen välillä Vt 4 Järvenpää Vt 3. Keski- Uudenmaan pikittaisten ja lgististen yhteyksien kehittäminen Hämeenlinnanväylän (Vt 3) ja Lahdenväylän (Vt 4) käytävien välillä. Mittari Kestävien kulkutapjen suus Osuus väestöstä kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Henkilöautjen ajsurite Muuts suhteessa vertailuvaihtehtn (2030 ve0) 0,00 Prsenttiyksikköä 0,00 prsenttiyksikköä km Muuts suhteessa vertailuvaihtehtn (2030 ve0 iltahuipputunti) Työviman saavutettavuus + 12 hlö Investintikustannus 40-50? MEUR Yhteiskuntataludelliset hyödyt + 32 MEUR (MAL2019-työmateriaalia, tiedt tarkentuvat lpulliseen suunnitelmalunnkseen)

15 Järvenpää - Nurmijärvi -yhteyden kustannusarvin khaminen Keski-Uudenmaan phjinen lgistiikkayhteys välillä valtatie 3 - maantie 140 mudstuu Järvenpään ja kantatien 45 välisen tieyhteyden parantamisesta (Nukari - Purla, 7 km) timenpiteistä Järvenpäässä maantiellä 1452 (Purla - maantie 140, 7 km) timenpiteistä kantatien 45 phjissalla (valtatie 3 - Nukari, 9 km) Nukari - Purla -välistä n tehty yleissuunnitelma vunna 2004 (vanhentunut) vanhentuneessa yleissuunnitelmassa Nukari - Purla -väli nudatteli kutakuinkin Vanhan Hämeentien linjausta. Nukari - Purla -välin uuden yleissuunnitelman laatiminen käynnistetty 2017 klme eri linjausvaihtehta, jista kaksi nudattelee likipitäen vanhaa tienlinjausta ja yksi n uusi linjaus (vanha tielinjaus sijaitsee phjavesialueella) Alkuperäinen arvi 12 M n sisältänyt vain Nukari - Purla välin kustannusarvin. Lpullinen kustannusarvi tarkentuu eri yhteysvälien suunnittelun edetessä syksyllä 2018 (ELY-keskuksen arvi M ).

16 Kehä IV Uusi tieyhteys (ns. phjinen linjaus) Klaukkalan tulevan hikulkutien ja Hämeenlinnanväylän (vt 3) liittymästä Kivukylänväylälle (mt 152). Mittari Kestävien kulkutapjen suus Osuus väestöstä kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Muuts suhteessa vertailuvaihtehtn (2030 ve0) - 0,02 prsenttiyksikköä + 0,01 prsenttiyksikköä Muuts suhteessa vertailuvaihtehtn (2030 ve0 arkivurkausi) Henkilöautjen ajsurite km Työviman saavutettavuus hlö Investintikustannus 50-60? MEUR Yhteiskuntataludelliset hyödyt 30 MEUR

17 Vt 25 kehittäminen välillä Rajamäki Hyvinkää Parantamistimenpiteet sisältävät lisäkaistjen rakentamisen vt 25:lle ja eritasliittymät Kalevankadulle, Kaltevantielle ja Herustentielle. Mittari Kestävien kulkutapjen suus Osuus väestöstä kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Muuts suhteessa vertailuvaihtehtn (2030 ve0) + 0,00 prsenttiyksikköä + 0,00 prsenttiyksikköä Muuts suhteessa vertailuvaihtehtn (2030 ve0 iltahuipputunti) Henkilöautjen ajsurite km Työviman saavutettavuus + 3 hlö Investintikustannus 70 MEUR Yhteiskuntataludelliset hyödyt - 3 MEUR

18 Kerava Nikkilä rata Ratayhteyden rakentaminen välille Kerava Nikkilä 15 minuutin vurvälillä. Vaiht pääradan juniin Keravalla. Bussilinja 985 pistuu. Mittari Kestävien kulkutapjen suus Osuus väestöstä kestävän liikkumisen vyöhykkeillä Muuts suhteessa vertailuvaihtehtn (2030 ve0) + 0,03 prsenttiyksikköä + 0,18 prsenttiyksikköä Muuts suhteessa vertailuvaihtehtn (2030 ve0 arkivurkausi) Henkilöautjen ajsurite km Työviman saavutettavuus + 35 hlö Investintikustannus 31 MEUR Yhteiskuntataludelliset hyödyt 32 MEUR

19 Masalanprtin eritasliittymä Kehä III AVS valmistunut 2017 Kunta n situtunut tiesuunnitelmaan sallistumisesta ja päättänyt määrärahasta Tiesuunnitelma vidaan laatia tältä phjalta ja lähtöaineistja ktaan ja käynnistymässä lähiaikina? Tiesuunnitelman muutksen 1. vaihe kskee Masalanprtin eritasliittymää Hankkeen tteutus ajittuisi 2020 tuntumaan Kehä III liikenneturvallisuus heikkenee lisääntyvän liikenteen kasvun vuksi, ennusteet pultavat liikenneturvallisuuden parantamista Liittymä n Kehä III viimeisiä sittaisia tasliittymiä ja vilkkain jäljellä levista risteävän liikenteen liittymistä

20 Masalanprtin eritasliittymä Hankkeen tteuttaminen mahdllistaa merkittävän asunttutannn paikallisesti ja seudullisesti Hanke mahdllistaa Masalan OYK tteutumisen (tavite asukasta) Masalassa 6000 asukasta ja kaavavaranta ja valmistuvia kaavja lähes 3000 asukasta Masalan keskustan kehittämisen tavitteena n useita tuhansia asukkaita Suvimäki-Majvik tavite > 1000 as.