Minun nimeni on Aleksi

Transkriptio

1 Minun nimeni on Aleksi

2 Osallisia 7 kpl (A,B,C,D,E,F ja G) Syytteitä yhteensä 7kpl: 1) Murhan yritys 2) Tapon yritys 3) Vaaran aiheuttaminen 4) Kotirauhan rikkominen 5) Törkeä kotirauhan rikkominen 6) Ampuma-aserikos 7) Avunanto

3 Rikoslain 21 luvun 2 :n mukaan rikoksentekijä on tuomittava murhasta, kun tappo on tehty 1) vakaasti harkiten, 2) erityisen raa alla tai julmalla tavalla, 3) tai vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen. Myös yritys on rangaistava. 1) tappo on tehty vakaasta harkinnasta esimerkiksi silloin, kun: surmaaminen oli suunniteltu etukäteen ja sitä varten oli hankittu välineitä (KKO 1980 II 59, 1981 II 32, 1988:42 ja 1995:119) tekijällä on ollut teon kestäessä useampi tunti aikaa ajatella toimintaansa (KKO 1988:73) Tappoa ei ole katsottu tehdyksi vakaasti harkiten, kun surmaamista ei ollut edeltänyt suunnittelu, vaan se oli johtunut tilanteen yllättävyydestä, odottamattomasta tai hallitsemattomasta kehityksestä taikka tekijän kiihtymystilasta (KKO 1984 II 142, 1985 II 112 ja 1996:76)

4 B:n A:lle ja G:lle esittämät uhkaukset Ajatus tappamisesta ei ole syntynyt äkillisesti B oli pyytänyt ystäväänsä G:tä selvittämään, missä A asui ja millainen hänen asuntonsa oli Suunnitelmallisuus G:n vierailusta A:n asunnolla oli kulunut muutama päivä runsaasti aikaa harkita tekoansa B:llä mukanaan katkaistu haulikko Välineitä

5 2) Erityisen raa alla tai julmalla tavalla Tarkoitetaan todellista tekotapaa eikä sitä, miltä teko ulkonaisesti näyttää tehdäänkö tappo tarkoituksellisesti kovia tuskia aiheuttaen tai pitkitetäänkö tekoa tuskien lisäämiseksi toteutettu käyttämällä useaa eri välinettä lukuisia kertoja sekä osoittamalla päättäväisyyttä ja sitkeää surmaamispyrkimystä (KKO 1995:102) B:llä oli muutama päivä aikaa harkita tekoansa ja hän silti päätti ottaa mukaansa katkaistun haulikon B oli kuiskannut tovereilleen ampuvansa A:n heti, kun tämä saapuisi ovelle Osoittaa päättäväisyyttä Tapauksen perusteella ei kuitenkaan voida osoittaa, että B olisi osoittanut erityistä sitkeää surmaamispyrkimystä tai että B:n olisi ollut tarkoitus pitkittää tekoa A:n tuskien lisäämiseksi.

6 3) Vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen vaaran pitää olla nimenomaan vakavaa, enemmän kuin pelkkää yleistä vaaraa (esimerkiksi vaaraa liikenneturvallisuudelle). A:n takana olivat leikkimässä kaksi hänen lapsistaan ja A:n anoppi oli juuri astumassa makuuhuoneesta ovelle johtavaan käytävään aiheuttanut tekotapansa ja -paikkansa sekä suunnitellun tekoajankohdan johdosta vakavaa hengen ja terveyden vaaraa monille ihmisille

7 Rikoslain 5 luvun 1 :n 2 momentin mukaan teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä. B veti haulikkonsa esiin, teki latausliikkeen ja osoitti aseella suoraan oveen. B myös kuiskasi tovereilleen ampuvansa A:n heti, kun tämä tulisi ulko-ovelle. Voidaan katsoa edenneen jo rikoksen yrityksen asteelle rikoksen suunnittelun sijaan

8 Rikoslain 21 luvun 1 :n mukaan joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Myös yritys on rangaistava. Rikoslain 4 luvun 1 :n mukaan jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsillä olosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen. Tapauksessa ampuminen on luettava E:n syyksi tapon yrityksenä, jos olosuhteet hänen ampuessaan olivat olleet sellaiset, että hänen tietensä ampumisen varsin todennäköisenä seurauksena olisi ollut A:n tai asunnossa olleen jonkun toisen henkilön kuolema.

9 E oli kuullut sisältä ovea lähestyvien askelien äänen sekä asetta siepatessaan sanonut B:lle kun sinä et kuitenkaan osu E oli ampunut laukauksen tahallaan eikä vahingossa A:n takana oli leikkimässä kaksi hänen lapsistaan ja hänen anoppinsa oli juuri ollut astumassa makuuhuoneesta ovelle johtavaan käytävään A on ollut laukaisuhetkellä hengenvaarassa ja E:n on täytynyt mieltää tämä E on ampunut katkaistulla haulikolla lastuoven läpi A:n asuntoon tarkoituksenaan tappaa tämä ja että hän on tällä teollaan syyllistynyt tapon yritykseen

10 Rikoslain 21 luvun 13 :n mukaan vaaran aiheuttamisesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Saapuessaan A:n asunnolle seurue pystyi ikkunaverhojen läpi havaitsemaan, ettei A ollut asunnossa yksin Kaikki asunnossa olijat ovat siten olleet rikoslain 21 luvun 13 :ssä tarkoitetussa vaarassa kuolla tai vahingoittua vakavasti

11 Rikoslain 24 luvun 1 :n mukaan, joka oikeudettomasti tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Rikoslain 11 :n mukaan kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liit-tyvine rakennuksineen. Lain esitöiden mukaan harhauttamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että joku esiintyy sellaisena henkilönä, jolla on oikeus oleskella kotirauhan piirissä. Harhauttamisen kohteen ei välttämättä tarvitse olla kotirauhan suojaama henkilö Tyypillisimmin oikeus tulla tai jäädä toisen kotirauhan piiriin perustuu kotirauhan haltijan antamaan lupaan (HE 184/1999)

12 päästäkseen A:n asuntoon G oli harhauttanut A:ta esiintymällä kirjaedustajana Kotirauhan rikkominen Henkilöillä C, D ja F ei ollut A:n lupaa oleskella A:n asunnon alueella, vaan he olivat alueella oikeudettomasti Kotirauhan rikkominen

13 Rikoslain 21 luvun 2 :n mukaan jos kotirauhan rikkomisessa rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa ja kotirauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. B:llä mukanaan katkaistu haulikukko ja tarkoituksenaan tappaa A E nappasi B:ltä hauliko tarkoituksenaan tappaa A

14 Rikoslain 41 luvun 1 :n mukaan, joka ampumaaselain (1/1998) vastaisesti hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia, lainaa ampuma-aseen tai aseen osan sille, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon, kaupallisessa tarkoituksessa korjaa tai muuntaa ampuma-aseen tai aseen osan, pitää ampumarataa taikka kouluttaa ampuma-aseiden käyttöön, on tuomittava ampumaaserikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Edellä mainituin perustein voidaan E:n ja B:n katsoa syyllistyneen ampuma-aserikokseen edellä mainitun haulikon laittoman hallussapidon johdosta.

15 Rikoslain 5 luvun 6 :n mukaan joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Avunannon ei tarvitse olla päärikoksen tekemisen välttämätön edellytys, mutta sen tulee kuitenkin lisätä, edistää tai helpottaa rikoksen tekemisen mahdollisuutta (HE 44/2002) Avunantajan tahallisuuden osalta vaaditaan hänen tietoisuuttaan päärikoksesta, omasta toiminnastaan ja oman toiminnan päärikosta edistävästä merkityksestä (HE 44/2002 )

16 Rikoslain 3 luvun 6 :n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Yksinomaan passiivisuutena ilmenevä menettely ei täytä rikoslain 5 luvun 6 :n tarkoittamaa rangaistavaa avunantoa, ellei henkilö ole käyttäytymisellään jollain tavoin nimenomaisesti edistänyt rikosta tai ellei hänellä ole ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta puuttua tapahtumiin. Rikoslain 3 luvun 3 :n 2 momentin mukaan tällainen velvollisuus voi perustua virkaan, toimeen tai asemaan, tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen, tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen, tekijän vaaraa aiheuttaneeseen toimintaan tai muuhun niihin rinnastettavaan syyhyn.

17 G oli B:n pyynnöstä käynyt selvittämässä, missä A tarkalleen asui ja millainen hänen asuntonsa oli tahallisuuden osalta vaaditaan tietoisuuttaan päärikoksesta Ennen menemistään A:n asunnolle, G ollut tietoinen B:n suunnitelmista surmata A

18 Seurueen jäsenet olivat myös A:n asunnolla sopineet yhdessä, että F kutsuu A:ta, joka ei osaa yhdistää F:ää B:hen. F oli huomannut, että B oli vetänyt haulikon esiin, tehnyt latausliikkeen ja osoittanut haulikolla suoraan kohti ulko-ovea. Tästä huolimatta F oli jatkanut A:n kutsumista ulko-ovelle. tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. F:n on pitänyt tiedostaa omien tekojensa seuraukset ja pitää varmana tai varsin todennäköisenä, että A:n saavuttua ulko-ovelle, B ampuisi häntä.

19 C ja D tiesivät, että kyse oli velan perinnästä. C myös tiesi, että B:llä oli mukanaan katkaistu haulikko C:llä ja D:llä ollut minkäänlaista tekoa edeltänyttä yhteisymmärrystä taikka yksituumaisuutta muiden vastaajien kanssa ampumisen toteuttamisesta Tapauksesta ei myöskään käy ilmi mitään nimenomaista toimenpidettä, jolla C ja D olisivat ennen ampumista tai sen aikana edistänyt sanottua rikosta Laiminlyönti voi täyttää seurausta edellyttävissä rikoksissa rikosoikeudellisen vastuun edellytykset vain silloin, kun laiminlyöntiin syyllistyneellä on ollut erityinen rikoslain 3 luvun 3 :n 2 momentin oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen ei voida katsoa, että C:llä ja D:llä olisi ollut sellainen oikeudellinen vastuuasema, joka yksinään velvoittaisi heidät ryhtymään toimenpiteisiin A:n asunnolla tapahtuvien rikosten estämiseksi

20 F:n täyttää tunnusmerkistön avunannosta tapon yritykseen G:n, C:n ja D:n menettely ei toteuta avunannon tapon yritykseen tunnusmerkistöä