JOENSUUN SEUDUN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 JOENSUUN SEUDUN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÄÄNEUVOTTELIJAN LOPPURAPORTTI JA ESITYS 13 SEURAKUNNAN SEURAKUNTAYHTYMÄKSI Luovutettu Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmälle Sami Lahtiluoma kehittämiskonsultti Kirkkopalvelut ry 1

2 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ Toimeksianto ja tavoitteet Selvitystyötä edeltänyt kehittäminen ja työskentely Seurakuntien ja Joensuun nykyisen yhtymän väliset etäisyydet 5 2 SELVITYSTYÖN PROSESSI 6 3 SEURAKUNTIEN JA JOENSUUN SEURAKUNTAYHTYMÄN NYKYTILANNE Jäsenkehitys Henkilöstörakenne Seurakunnallinen työ Seurakuntien ja yhtymän talouden nykytila Hautaustoimi Kiinteistötoimi Keskusrekisteri 20 4 UUSI SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteenveto seurakuntakierroksesta Seurakuntien resurssitarve seuraavien 5 10 vuoden kuluessa Uuden isomman yhtymän hyödyt ja haasteet Uuden yhtymän talous Seurakunnallinen toiminta yhtymässä Henkilöstö yhtymässä Liikkuvuus ja neljän yhteistyöalueen malli Uuden yhtymän organisaatio Perussääntö Sopimus Joensuun seudun seurakuntayhtymän muodostamisen periaatteista 38 5 YHTEENVETO JA ESITYKSET 39 2

3 LIITTEET 1. YLEISTÄ 1.1 Toimeksianto ja tavoitteet Siun seurakunta -hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan valita minut pääneuvottelijaksi käynnistämään ja toteuttamaan neuvottelut uuden seurakuntayhtymän perustamiseksi ohjausryhmän asettaman aikataulun ja askelmerkkien mukaisesti. Toimeksiannon mukaan loppuraportin tulee sisältää esitys uuden seurakuntayhtymän perussäännöstä ja hallintomallista. Raporttiin tulee niin ikään liittää uuden seurakuntayhtymän tasapainoista talouskehitystä varmentavat laskelmat. Hankkeen päätavoitteena ensimmäisessäkin selvityksessä (Matti Perälä 2017) ollut itsenäisten seurakuntien tekemän seurakunnallisen työn turvaaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa on ohjannut myös tätä selvitystyötä. Uusi entistä laajempi seurakuntayhtymä tukisi tätä tavoitetta. Eri työryhmissä ja keskusteluissa on pitkin matkaa painotettu edelleen pitämään tavoitteena nykyistä kevyttä yhtymämallia. Uuden seurakuntayhtymän nimeen liittyen on ollut jossain vaiheessa ajatus, että se voisi olla myös nimeltään Siun seurakuntayhtymä. Tämän selvityksen alusta lähtien on ollut kuitenkin selvää, että Siun seurakunta on vain hankkeen nimi. Ohjausryhmä kannattaa uudeksi yhtymänimeksi Joensuun seudun seurakuntayhtymää. Tässä raportissa keskitytään kuvaamaan taloutta, hallintoa, organisaatiota, rakenteita seurakuntayhtymää. Toiminnan ja hengellisen työn kuvaaminen jätetään vähemmälle, sillä se on pääosin seurakuntien tehtävä ohjausryhmä päätti loppuraportin valmistumisajankohdaksi Samoin keväällä täsmentyi uuden yhtymän aikaisin aloitusaika, vuoden 2020 alusta. 3

4 1.2 Selvitystyötä edeltänyt kehittäminen ja työskentely Joensuun rovastikunnan rakenneseminaari Tulevaisuus omissa käsissämme kokoontui Joensuussa. Mukana oli noin 80 seurakunnan viranhaltijaa ja luottamushenkilöä. Illassa päädyttiin siihen, että lääninrovastin johdolla kartoitetaan seurakuntien halukkuutta lähteä mukaan tiiviimpään yhteistyöhön. Syntyi Siun seurakunta, Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitys. Hankekutsuun vastasi myönteisesti 13 seurakuntaa; Joensuu, Pielisensuu, Rantakylä, Pyhäselkä, Eno, Vaara-Karjala, Heinävesi, Liperi, Kontiolahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Polvijärvi. Näiden seurakuntien kesken lähdettiin pohtimaan yhteistyön tiivistämistä, erilaisten seurakuntayhtymämallien toteuttamista sekä kirkollisten palveluiden säilyttämistä tasaisesti ja laadukkaasti koko maakunnan alueella. Vuoden 2017 alusta Rääkkylän seurakunnasta tuli Kiteen seurakunnan kappeliseurakunta. Keväällä 2017 valmistunut Matti Perälän ensimmäisen vaiheen loppuraportti kysymyksineen lähetettiin myös Outokummun ja Ilomantsin seurakunnille, joista Outokumpu ilmoitti liittyvänsä yhteistyöselvitykseen syksyllä 2017 (siunseurakunta.fi/yhteistyöhanke). Syksyllä 2017 kaikki 13 seurakuntaa ilmaisivat edelleen haluavansa olla mukana jatkoselvityksessä. Yhteisen selvitystyön ohella seurakunnat ovat keskustelleet sisäisesti uuden seurakuntayhtymän mahdollisuudesta. Liperissä toteutettiin henkilöstölle ja luottamushenkilöille kysely aiheesta. Työntekijöistä runsaat 70% ei kannattanut ajatusta liittyä yhtymään. Luottamushenkilöissä oli enemmän niitä, jotka halusivat katsoa, mitä jatkoselvitys tuo. Seurakuntien keskinäistä puhetta siitä, mitä jos olisimme samassa yhtymässä ei ole juurikaan ollut. Talvella kysyessäni eri yhteyksissä, missä vaiheessa olemme nyt menossa, sain vastauksia, joiden mukaan hanke on vasta ihan alussa, matkaa on kuljettu ehkä 10 %. 4

5 1.3 Seurakuntien ja Joensuun nykyisen yhtymän väliset etäisyydet Oheinen piirros antaa kuvaa selvityksessä mukana olevien, yhtymään kuulumattomien, seurakuntien ja nykyisen yhtymän välisistä maantieteellisistä etäisyyksistä. Kilometrien lisäksi kuvassa esitetään Google Mapsin mukainen aika kohteiden välillä. Nykyisessä yhtymässä oleva Enon seurakunta on 35 km päässä Joensuun keskustasta ja Vaara-Karjalan etäisyys on 34 km. 5

6 2. SELVITYSTYÖN PROSESSI Selvitystyötä ja neuvotteluja uuden yhtymän perustamiseksi ohjasi ohjausryhmä (kokoontui 5 krt ), jossa oli edustajat kaikista mukana olevista seurakunnista. Osa luottamushenkilöitä, osa työntekijöitä. Pääneuvottelijan tukena oli myös kaksi 6

7 ohjausryhmän alaista työryhmää: seurakunnallisen toiminnan työryhmä (kokoontui 5 krt) ja yhtymän tukipalvelut työryhmä (kokoontui 5 krt). Työryhmätyöskentelyn lisäksi kiersin pääneuvottelijana kaikki seurakunnat, tavaten niiden työyhteisöt ja kirkkoherrat sekä luottamushenkilöitä. Erityisesti luottamushenkilöitä oli tapaamisissa vaihteleva määrä. Joskus oli koko seurakunta-/kirkkoneuvosto paikalla, joskus vain pari kolme luottamushenkilöä järjestettiin Joensuussa hankkeen keskustelutilaisuus, johon kutsuttiin viisi (5) edustajaa kustakin seurakunnasta sekä ohjausryhmän jäsenet eli runsaat 70 edustajaa. Paikalla oli noin puolet. Enon, Heinäveden ja Rantakylän seurakunnista ei ollut edustusta. Hankkeen ajan Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän (tässä raportissa seurakuntayhtymä tai yhtymä) viestintä on pitänyt yllä Siun seurakunta -hankkeen nettisivua, josta löytyy mm. hankkeen materiaalia. Lisäksi hankkeella on Facebook-sivut ja Twitter-tili, joiden kautta on pyritty tiedottamaan hankkeen etenemistä. Media Joensuun seudulla oli koko kevään myös kiinnostunut hankkeesta ja YLE teki mm. pienen radiojutun aiheesta. Joensuun yhtymän viestintä on tiedottanut hankkeesta myös muulla tavoin, mm. uutiskirjeellä seurakuntiin. 13 seurakunnan neuvottelu ja asioista sopiminen vie aikaa. Talven ja kevään aikana ei ollut vielä mahdollista antaa sitovia lupauksia tai sopia yksityiskohdista, kuten kunkin runsaan 300 henkilön tulevasta työnkuvasta tai seurakunnille ensimmäisenä vuotena tulevasta toimintamäärärahasta. Nämä asiat tarkentuvat ja tulee sopia yhtymähankkeen toteutuessa. Seurakunnallisen toiminnan työryhmässä todettiinkin, miten nyt ollaan tässä selvityksen vaiheessa tekemässä uuden yhtymän perustuksia ja puitteita, ei sopimassa yksityiskohtia. Tämä liittyy olennaisesti myös päätöksentekoon. Luottamushenkilöt luonnollisesti haluavat mahdollisimman täsmällistä ja konkreettista tietoa päätöksentekonsa tueksi. Työskentelyä on viety eteenpäin niin konkretian tasolla kuin on kyetty ja se tässä vaiheessa on ollut mahdollista. 3. SEURAKUNTIEN JA JOENSUUN SEURAKUNTAYHTYMÄN NYKYTILANNE 3.1 Jäsenkehitys 7

8 Oheisessa taulukossa on kuvattu seurakuntien jäsenkehitystä vuodesta 2008 vuoteen Tuona aikana jäsenmäärä on laskenut yhteensä jäsenellä. Vain Kontiolahden ja Pielisensuun jäsenmäärä on hieman kasvanut. Kontiolahdella tosin jäsenmäärä on laskenut vuosien aikana 241 jäsenellä. Osassa seurakuntia jäsenmäärä vähenee huomattavan nopeasti. Taulukossa on myös arvioitu jäsenmäärän kehitystä seuraavien viiden ja kymmenen vuoden aikana, mikäli kehitys jatkuisi tähän asti toteutuneen mukaisesti. Väkiluku Nykykehitys, lkm/v Muutos lkm Muutos-% Seurakunta Enn Enn Eno ,50 % Heinävesi ,48 % Joensuu ,86 % Kitee ,88 % Kontiolahti ,09 % Liperi ,08 % Outokumpu ,48 % Pielisensuu ,65 % Polvijärvi ,30 % Pyhäselkä ,56 % Rantakylä ,37 % Tohmajärvi ,89 % Vaara-Karjala ,78 % Yhteensä ,90 % Uutta yhtymää ollaan siis rakentamassa ympäristöön ja tilanteeseen, jossa yhteinen jäsenmäärä todennäköisesti lähivuosina laskee. 3.2 Henkilöstörakenne Tukipalvelut työryhmä toteutti yhtymän henkilöstöpäällikön avustuksella seurakuntien ja nykyisen yhtymän henkilöstöä koskevan kyselyn. 8

9 Seurakunnilta ja nykyiseltä yhtymältä saadun aineiston mukaan kokonaishenkilöstöresurssit vastaavat noin 300 kokoaikaista työntekijää. Luvussa on pyritty huomioimaan myös osa-aikaiset. Kaikkiaan henkilöstöä oli kyselyn tekohetkellä 327 henkilöä. Kokonaishenkilöstöresurssi Seurakunnat ja yhtymä Heinävesi 8,3 Kitee 31 Kontiolahti 28 Liperi 26 Outokumpu 15 Polvijärvi 9,5 Tohmajärvi 10 Eno 9 Joensuu 25,5 Pielisensuu 25,5 Pyhäselkä 13 Rantakylä 23 Vaara-Karjala 7 Joensuun srky 68 Yhteensä 299 Suurin yksittäinen henkilöstöryhmä on papisto (55), toiseksi suurimmat lastenohjaajat (41) ja kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät (41). Kts. taulukko raportin liitteenä, Liite 1. Henkilöstöryhmien tarkastelussa on syytä tosin huomioida, että pienemmissä seurakunnissa sama henkilö voi tehdä kahta tai kolmea eri tehtävää (esim. lastenohjaaja seurakuntasihteeri). Uutta yhtymää ajatellen tärkeä tieto on ikärakenne. Henkilöstö vaihtuu eläköitymisten yhteydessä. Toisaalta tämä on myös kohta, jossa mietitään, täytetäänkö virkaa tai tehtävää vai järjestetäänkö työ jotenkin muuten. Seuraavan sivun taulukossa on tarkasteltu eläkeikää lähestyvien lukumääriä henkilöstöryhmittäin. Vuoden 2018 sarakkeessa luvussa ovat kaikki 63 vuotta tai enemmän tänä vuonna täyttävät, vuodesta 2019 eteenpäin on kirjattu vain 63 v kyseisenä vuonna 9

10 täyttävät. Kirkon keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisen ikä vuonna 2017 oli 64,4 vuotta ( Tänä vuonna 63 tai enemmän täyttää 18 työntekijää, joiden työpanos vastaa noin 15 kokoaikaista työntekijää. Vuonna vuotta täyttää 13, vuonna 2020 yhteensä 11. Uuden yhtymän aloittaessa 63 vuotta tai enemmän olisi siis täyttänyt jo 31 työntekijää eli noin 10 % koko työvoimasta. Mikäli katsoo pelkästään eläköitymisen kannalta, lähivuosina näyttää olevan hyvät mahdollisuudet miettiä koko uuden yhtymän henkilöstörakennetta, tehdä mahdollisia vähennyksiä (jättää virkoja täyttämättä) ja suunnata resursseja sinne, missä niitä tarvitaan. 10

11 "Joensuun seudun seurakuntayhtymä" yhteensä 63-v tai yli 63v täyttävät 63v täytt. 63v täytt. 63 v täytt. 63 v täytt. 63 v täytt. 63 v täytt. 63 v täytt. 63 v täytt. 63 v täyttävät vuonna Yhteensä kirkkoherrat seurakuntapapisto oppilaitospastorit sairaalapastorit kanttorit diakonit nuorisotyönohjaajat , ,5 lähetyssihteerit lapsityön/varh.kasv. ohj lastenohjaajat , ,5 perheneuvojat viestintätyönt hallinto- ja toimistotyönt. 2, ,6 keittiötyönt. 1, ,5 0 8 kiinteistö- ja kirkonpalv.työnt. 1,25 2 1, ,75 hautausmaantyönt , ,5 Yhteensä 15, ,5 10, , , Seurakunnallinen työ 11

12 Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän seurakunnissa seurakuntaneuvostot vastaavat toiminnasta ja hengellisestä työstä yhdessä kirkkoherran kanssa. Yhtymässä tehdään myös seurakunnallista työtä, kuten sairaalasielunhoito tai perheasian neuvottelukeskuksen toiminta ja perussäännössä on sovittu muitakin yhteisesti hoidettavia seurakunnallisen työn tehtäviä. Yhteisen seurakunnallisen työn toiminta-alueena on koko nykyisen yhtymän alue. Yhtymässä on erikseen seurakunnallisen työn johtaja, jota tehtävää tällä hetkellä hoitaa oman toimen ohella Rantakylän seurakunnan kirkkoherra. Yhtymäseurakunnat tekevät jo paljon yhteistyötä keskenään, mm. Eno ja Vaara-Karjala pitävät nuorisotyön leirejä yhdessä. Yksin se ei olisi mahdollista, mutta yhdessä leirin järjestäminen onnistuu. Lisäksi on yhteisiä vanhusten leirejä tai vaikkapa yhtymän kanssa järjestettävä Ristin tie -tapahtuma. Selvityksen aikana oli yhä enemmän puhetta tavoitteesta tiivistää tätä yhteistyötä entisestään nykyisen yhtymän seurakuntien kesken. Sillä nykyisessäkin yhtymässä osalla pienemmistä seurakunnista on esimerkiksi välillä vaikeuksia löytää sijaisia. Ympärysseurakunnat tekevät myös jonkin verran yhteistyötä, kuten Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi diakoniassa. 3.4 Seurakuntien ja yhtymän talouden nykytila Seuraavissa kahdessa taulukossa on kuvattu Siun seurakunta -hankkeen seurakuntien ja Joensuun yhtymän vuoden 2017 taloutta Kipasta (Kirkon palvelukeskus) saatujen tilinpäätöstietojen mukaisesti. Ensimmäisessä taulukossa esitetään yhdistelmä tuloslaskelmatiedoista viime vuodelta. Se osoittaa, miten paljon viime vuonna kertyi tuloja ja menoja sekä kertoo, miten tasapainossa talous oli vuonna 2017, tuliko yli- vai alijäämää. Viime vuonna laskien kaikki seurakunnat yhteen alijäämää kertyi euroa. Alijäämää tekivät Kitee, Tohmajärvi ja Joensuun yhtymä. 12

13 Tuloslaskelma Heinä- Kontio- Outo- Polvi- Tohma- Joensuun Srk:t ja srky vesi Kitee lahti Liperi kumpu järvi järvi srky yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot ja valtionrahoitus Verotuskulut Keskusrahastomaksut Toiminta-avustukset Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoerojen lis. (-)/väh. (+) Vap.eht. var. lisäys (-)/väh.(+) Tilikauden ylijäämä (alij.) Tilinpäätösvertailu kertoo enemmän seurakuntien ja yhtymän taloudesta pidemmältä ajalta. Seurakuntien veroprosentit ovat erisuuruisia. Vuonna 2017 ne vaihtelivat 1,45 1,80 välillä. Vuodelle 2018 veroprosentin korottivat Kitee ja Tohmajärvi, joten tänä vuonna ylin prosentti on 1,95. Joensuun seurakuntayhtymä päätti korottaa kesäkuussa 2018 veroprosenttiaan 1,55:een vuodelle Uutta yhtymää ajatellen tämä oli hyvä päätös. 13

14 VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖSVERTAILU Kontio- Outo- Tohma- Joensuun Heinävesi Kitee lahti Liperi kumpu Polvijärvi järvi srky Yhteensä Väkiluku Henkilöstökulut Kirkollisverotulot Valtionrahoitus Investointimenot Kirkollisvero-% 2018 / ,80 / 1,80 1,80 / 1,70 1,50 / 1,50 1,60 / 1,60 1,65 / 1,65 1,65 / 1,65 1,95 / 1,80 1,45 / 1,45 1,55 (2019) Hlöstökulut/ verotulot 73 % 64 % 48 % 57 % 57 % 61 % 66 % 65 % 62 % Rahavarojen rittävyys, pv Kirkollisverotulo/jäsen 205,47 203,78 215,42 206,08 197,88 177,63 208,01 201,18 Suht. velkaantuneisuus % 24,73 17,89 13,66 11,55 15,08 12,39 11,95 20,06 Kirkollisverojen lisäksi seurakunnat saavat valtionrahoitusta (ent. yhteisöverotulo). Valtion rahoitus oli runsaat 10 % kokonaisverotuloista kaikilla yhteensä. Henkilöstökulut / verotulot vaihtelevat % välillä. Kontiolahden pientä prosenttia suhteessa muihin selittää muita runsaampi ostopalvelujen käyttö. Ohessa yhteensä laskettu 62 % on suunnilleen sama, joka kirkossa on pidemmällä aikavälillä keskimäärin seurakunnissa ollut. Rahavarojen riittävyydessä on eroja. Heikoin tilanne on Heinävedellä. Tunnusluku kuvaa sitä, montako päivää nykyisillä menoilla seurakunnan käteiset varat riittäisivät, mikäli kaikki tulot loppuisivat. 14

15 Kirkollisvero / jäsen tunnusluku on Kontiolahdella ryhmän suurin. 1,5 prosentilla se pystyi keräämään enemmän / jäsen, kun esimerkiksi Tohmajärvi 1,8 prosentilla. Tässä kohdin näkyy kuntien väestön erilaisuus. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa, kuinka monta prosenttia seurakunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilinpäätöstiedoista selviää myös tieto investointimenoista. Kokonaisuutena ne ovat melko pieniä, Kiteellä ja Tohmajärvellä ei ollut vuonna 2017 investointeja lainkaan. Niiden, kuten muidenkin seurakuntien ja yhtymän rakennuskanta kuitenkin tarvitsee jatkuvasti ylläpitoa ja investointeja. Tämä tarkoittaa talouden kannalta korjausvelan jatkuvaa kasvua. Rakennuksiin tarvitsee koko ajan investoida tai sitten osasta hankkiutua eroon. Seuraavassa tilinpäätöksistä tehtyjä havaintoja seurakunnittain: Heinävesi - Metsän myynti eurolla, siksi ylijäämäinen tulos - Vuonna 2016 vuosikate miinuksella ja alijäämää euroa - Verotulot n. 5 % edellisvuodesta - Rahavarat vähentyivät edellisestä vuodesta euroa - On saanut toiminta-avustusta Kitee - On saanut toiminta-avustusta - Metsätalouden tuotot euroa enemmän kuin vuonna Vuosikate miinuksella - Rahavarat vähentyivät edellisestä vuodesta euroa - Ei investointeja Veroprosentin nosto 1,80 %:iin vuodelle 2018 Kontiolahti - Verotulot laskivat 2,5 % edellisvuodesta - Toimintatuotot huomattavasti pienemmät kuin 2016, johtuen metsätuloista Tilikauden tulos , vuosikate ei riittänyt poistoihin, jotka tulevat vielä menossa olevan rakennushankkeen johdosta kasvamaan tulevina vuosina. Toisaalta seurakunta purkaa jatkossakin investointivarausta tuloslaskelmaan. Tämän takia vuoden 2017 oli ylijäämäinen. 15

16 - Henkilöstökulut vähentyneet miltei eurolla vuodesta Rahavarat lisääntyivät eurolla tilikauden aikana Liperi - Verotulot laskivat 2,6 % edellisvuodesta - Ylijäämäinen talous, vuosikate riittää erittäin hyvin poistoihin - Rahavarat lisääntyivät eurolla tilikauden aikana Outokumpu - Rahavarojen riittävyys hankkeen seurakuntien suurin, 219 pv - Investointimenot pieniä Rahavarat lisääntyivät euroa tilikauden aikana Polvijärvi - Rahavarat vähenivät euroa tilikauden aikana - Seurakunta on saanut toiminta-avustusta - Verotulot kasvoivat vajaalla prosentilla edellisvuodesta Tohmajärvi - Edellisten tilikausien alijäämä taseessa euroa, kts. alijäämän käsittely alla - Vuosikate ei ole riittänyt poistoihin 2017 eikä Verotulot laskivat n. 3 % edellisvuodesta - Rahavarat lisääntyivät euroa tilikauden aikana - Ei investointeja Veroprosentin nosto 1,95 %:iin vuodelle 2018 Joensuun srky - Metsätalouden tuotot vähäisiä - Verotulot laskivat 4 % edellisvuodesta - Rahoitustuotot euroa - Rahavarat vähenivät euroa tilikauden aikana - (Veroprosentin nosto 1,55 %:iin vuodelle 2019) Yhteenvetoa Osan talous on heikossa kunnossa. Uuden yhtymän kannalta tämä on haastavaa. Toisaalta on vaikea nähdä, miten nämä seurakunnat pärjäävät myöskään yksin. 16

17 Kirkkojärjestys 15:2 mukaan seurakunnan ja yhtymän tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Tohmajärven seurakunnan taseessa on tätä alijäämää euroa. Uudelle yhtymälle tässä olisi yksi haaste talouden kannalta. Keskustelujen perusteella näyttää siltä, ettei Tohmajärven seurakunta pysty yksin tätä alijäämää lähivuosina kattamaan. Seurakunnissa on ryhdytty toimiin talouden tasapainottamiseksi. On myyty metsää, lykätty investointeja, korotettu veroprosenttia ja jätetty virkoja täyttämättä. Ja lähdetty etsimään yhteistyötä muiden kanssa. 3.5 Hautaustoimi Tukipalvelut työryhmä toteutti seurakunnille ja yhtymälle kyselyn hautaustoimesta. Liitteessä 2 kyselyn koonti. Seuraavassa työryhmässä esiin nostettuja ajatuksia ja johtopäätöksiä hautaustoimesta. Työryhmässä (asiantuntijana hautaustoimen päällikkö Virpi Kiviniemi) arvioitiin, että hautaukset tulevat lisääntymään vuoteen 2045 asti, jonka jälkeen ne alkavat vähentyä. Myös tuhkausten odotetaan joka seurakunnassa lisääntyvän tulevaisuudessa. Koska krematorio on Joensuussa, siellä työmäärä kasvaa. Tuhkauksissa hautaamisen prosessi on pidempi kuin arkkuhautaamisessa. Siksi mm. toimistotyötä tarvitaan jatkossa enemmän. Krematorio on alueellinen. Uusi seurakuntayhtymä vaikuttaisi sen hinnoitteluun. Tällä hetkellä oman seurakunnan jäseniltä on edullisempi hinta, koska on haluttu tuhkausten lisääntyvän, sillä tuhkahautaus vie vähemmän maata kuin arkkuhautaus. Hinnoittelua voidaan muuttaa kaikille samaksi, mutta nyt hintaero on niin iso, ettei sitä voi ihan kerralla tehdä. (Ulkopaikkakuntalainen 205 euroa, joensuulainen 90 euroa). Kun tuhkaukset ovat kasvussa, on Joensuun papeillekin tulossa enemmän siunauksia, sillä Ristinkappeli on suosittu siunauskappeli myös ulkopaikkakuntalaisille. 17

18 Uudessa yhtymässä hautausmaita olisi 45. Joensuussa on isot hautausmaat, muualla paljon pieniä. Organisoinnin kannalta tämä on haaste ja etäisyydet tuovat johtamiselle omat haasteensa. Samoin käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen menee oma aikansa. Tätä kautta on kuitenkin mahdollista saada myös tehokkuutta ja ammattimaisuutta hautausmaiden hallintaan ja hoitoon. Työryhmässä arvioitiin, että seuraavat 10v hautausmaat riittävät hyvin. Ja ehkä senkin jälkeen, riippuen mm. tuhkausten kehittymisestä. Hallinta-aikojen seuraaminen ja kuulutusmenettely ovat nyt erilaisia. Käytännöt tulisi jatkossa yhtenäistää. Hallinta-aika voi olla erilainen eri paikoissa, kunhan hallita-ajat vain on olemassa. Laskutuksen ja hinnastojen kannalta yhtenäinen linja olisi silti tärkeä. Muutoksia olisi tulossa myös siihen, millä varoilla hautoja hoidetaan. Niitä ei voi hoitaa verovaroin. Kukkahankinnoista olisi todennäköisesti mahdollista saada säästöjä paljousalennusten ja yhteisen kilpailuttamisen kautta. Laatua kuitenkin pitää seurata tarkoin. Samoin hautatoimen ohjelmistot tulisi yhtenäistää. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä takaa sen, että tiedot ovat kaikki samassa paikassa. Tämä lisää toimintavarmuutta. Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, mikä olisi uuden yhtymän hautaustoimen organisaatio. Nyt hautaustoimeen liittyviä asioita hoitaa arviolta ihmistä. Asia vaatii työnkuvien tarkempaa läpikäyntiä. Uuden yhtymän etuna hautatoimen kannalta olisi: o ammattimaisuus hautausmaiden hallinnossa sekä hautojen hoidossa o toimintavarmuus o haudankaivuuta voisi organisoida paremmin kuin nykyisessä Joensuun yhtymässä. Oman eri hautausmaiden välillä liikkuvan kaivuukaluston hankinta voisi olla kannattavaa, koska enemmän hautausmaita, jotka enemmän vierekkäin kuin yhtymän alueella nyt. Vain Joensuun yhtymässä kartat ovat sähköisessä muodossa, muualla ne ovat paperilla. Paperimuotoiset kartat ovat tietyssä paikassa ja niiden ylläpitäminen käsityötä. Uudessa yhtymässä olisi järkevää siirtää kaikkien hautausmaiden kartat sähköiseen muotoon. Tämä säästäisi rahaa ja työtä pidemmällä aikavälillä. Sähköiseen muotoon muuttaminen 18

19 kuitenkin maksaa. Virpi Kiviniemi arvioi, että pelkän kartoituksen ja karttojen piirtäminen sähköisesti kustannus voisi olla euroa / hautausmaa (37). Tämä tarkoittaisi muutaman sadan tuhannen euron kustannusta. Kartoituksen lisäksi vainajien tiedot pitäisi syöttää yhteiseen hautatoimen järjestelmään, jolloin palkkakuluihin/ liittyvä seurakunta pitäisi varata n. puolen vuoden henkilökulut. Sijaisuuksien toimiva järjestäminen olisi uudessakin yhtymässä haaste. Nykyisessä Joensuun yhtymässä on siinä edelleen kehittämistä. Laskutusorganisaatio tulisi muodostaa uudelleen, jotta siitä saadaan mahdollisimman hyvin kokonaisuutta palveleva. Hautatoimen nykytilaa kartoitettiin em. mukaisesti melko laajasti sekä saatiin käsitystä siitä, mitä pitäisi ensi vaiheessa tehdä toimintojen yhdistämiseksi. Hautatoimi kun siirtyisi seitsemästä seurakunnasta yhtymän hoidettavaksi. 3.6 Kiinteistötoimi Tukipalvelut työryhmä toteutti myös kiinteistökyselyn seurakunnille ja Joensuun yhtymälle. Tulosten koonti liitteissä 3 ja 4. Kyselyn pohjalta tehtiin työryhmässä seuraavia havaintoja ja johtopäätöksiä: Seurakunnilla on kaikkiaan 24 kirkkoa, joista Joensuun yhtymällä 11 Muita rakennuksia hieman laskutavasta ja tulkinnasta riippuen: o Srk-talot 15 o Hautausmaarakennukset 31 o Muut rakennukset 38 o Leirikeskukset ja kesäkodit 13 Tässä kuitenkin syytä huomioida, että leirikeskuksella ja kesäkodilla voi olla huomattava ero. Esim. Joensuulla on vain kaksi varsinaista 19

20 leirikeskusta, joissa voi pitää leirejä ja viisi pienempää kesäkotia, joilla on erilainen käyttötarkoitus. Osa seurakuntien kiinteistöistä on myynnissä tai ei käyttökunnossa Todellista korjausvelkaa kaikkiin kiinteistöihin on mahdoton kertoa tällä hetkellä tarkasti. Joensuussa on arvioitu korjausvelan olevan n. 31 milj. euroa. Kaikkien 13 seurakunnan kiinteistöt mukaan laskien korjausvelkaa lienee yhteensä milj. euroa. Uuden yhtymän aloittaessa leirikeskusten yhteiskäyttöä vaikeuttaa erityisesti sesonkiaikana kesällä niiden miltei täysi kapasiteetti. Joensuun kaksi leirikeskusta eivät riitä omiin tarpeisiin, vaan joudutaan turvautumaan myös ostopalveluihin. Sama tilanne on Kontiolahdella. Uudesta yhtymästä voisi mahdollisesti saada synergiaa ostamalla yhteisiä leirikeskuspalveluja mittavammin Uudella yhtymällä olisi metsää n hehtaaria, kun Joensuulla on nyt metsämaata n. 830 hehtaaria. Metsäomaisuuden hallinnan keskittämisestä muutamalle osaajalle voisi saada synergiahyötyjä. Miltei kaikilla seurakunnilla on vuokratontteja, joista saatava taloudellinen hyöty vuosittain on hyvin pieni. Niiden hallinnointiin käytetään kuitenkin paljon työaikaa. Yhteisenä tavoitteena uudessa yhtymässä voisi olla vuokratonttien realisointi. Samoin taloudellista säästöä ja tuloa saataisiin monien asunto-osakkeiden myynnistä. Niiden hallinto työllistää niin ikään paljon tällä hetkellä. Kiinteistöihin liittyvän henkilöstön yhteistyötä vaikeuttaa seurakuntien eri koko. Vaikeutta tuo myös kysymys esimiehisyydestä ja johtamisesta. Miten saada seurakuntien toiminta ja yhtymän palvelut kohtaamaan? Jos kiinteistöhenkilöstö (emännät ja srk-mestarit/suntio) on seurakunnissa, lisää se kirkkoherran työnjohdannollista työtä, mutta voisi vaikuttaa positiivisesti yhteisen työn tekemiseen seurakunnissa. Jos em. henkilöstö taas on yhtymän työntekijöitä ja sen työnjohdon alla, voi tulla koordinointiongelmia suhteessa seurakuntien työhön. Työryhmä ei löytänyt tähän vielä ratkaisua. Yksi ratkaisu voi olla myös kiertävät kiinteistötyöntekijät koko yhtymän alueella. 20

21 Tämä toimisi parhaiten työntekijöiden ollessa motivoituneita tähän työnkuvaan. Työryhmä kannattaa uuden yhtymän työajan seurantaan Katrinajärjestelmää Kiinteistöjen kohdalla on jatkossa syytä kysyä myös, tarvitaanko nykyistä määrää kappeleita vai voisiko siunaukset toimittaa muualla? Yhtymällä ja seurakunnilla on paljon kiinteistöjä, joista osa on huonossa kunnossa. Kiinteistöt vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja investoimista. Kun seurakuntien jäsenmäärä laskee tai ikäluokat muuttuvat, muuttuu myös kiinteistöjen käyttötarve. Kaikille kiinteistöille ei enää ole entiseen tapaan käyttötarvetta, ne ovat pitkiä aikoja vailla käyttöä tai niiden tulisi olla muunneltavissa erilaisiin toimintoihin. Isossa kiinteistökannassa tulisi näin ollen uudessa yhtymässä väistämättä tarvetta vähentää kiinteistöjä, myydä tai purkaa. Iso yhtymä antaisi toisaalta myös mahdollisuuksia kiinteistöjen yhteiskäyttöön seurakuntien kesken. Mikäli kiinteistöjen lukumäärä uuden yhtymän alueella vähenisi, voitaisiin tulevaisuudessa tulla toimeen myös vähäisemmällä kiinteistöhenkilöstöllä. 3.7 Keskusrekisteri Joensuun yhtymässä on tällä hetkellä keskusrekisteri. Tässä selvityksessä on lähtökohtana ollut keskusrekisteri myös uudessa yhtymässä. Kirkkohallituskin kannustaa seurakuntia alueellisten keskusrekisterien perustamiseen. Yhteisten ohjelmien myötä jäsenrekisteriä on järkevämpää hoitaa isoissa yksiköissä, kuitenkin paikallinen palvelu turvaten. Nykyisissä yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on kirkkoherranvirasto, jota johtaa kirkkoherra. Yhtymän tuleminen toisi muutoksen tähän. Virastot siirtyisivät osaksi keskusrekisteriä, jota johtaisi yhteisen seurakuntatyön johtaja/keskusrekisterin johtaja. Isoina kysymyksinä tässä yhteydessä ovat olleet henkilöstön asema, paikallinen palvelu jatkossa ja se, voisiko uusi keskusrekisteri toimia hajautettuna? Vai tulisiko kaiken toiminnan myös fyysisesti tapahtua Joensuussa? 21

22 Hallintosihteeri Minna Paavola laati kuvauksen nykyisestä Joensuun keskusrekisteristä ja sen toiminnasta, liite 5. Tukipalvelut työryhmässä todettiin, että kuvaus antaa riittävän ja hyvän selvyyden siitä, millainen Joensuun keskusrekisteri on ja miten mm. työ on jaettu keskusrekisterin ja seurakuntien välillä. Nykyinen järjestelmä antaa hyvän pohjan kehittää myös uutta isompaa rekisteriä. Kuvausta tarkennettiin työryhmässä vielä muutamalla kommentilla: Seurakunnat ilmoittivat viime vuonna kantansa alueelliseen keskusrekisteriin. Osa halusi hajautettua, osa keskitettyä mallia. Ainakin siirtymävaiheessa kirkonkirjojen pitoa voitaisiin hoitaa osin hajautetusti. Siinä on kuitenkin huomioitava tietosuojakysymykset ja esimiestyö. Tässä yhteydessä painotettiin sitä, että keskusrekisterissä on nimenomaan kyse kirkonkirjojenpidosta, ei muusta toimistotyöstä. Muun toimistotyön järjestäminen tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää, jotta seurakuntaan jää tarvittavaa asiakaspalvelua ja kasvot. Viraston ja taloustoimiston tilalle voidaan perustaa seurakunnan palvelupiste. Todettiin, että ennen pitkää olisi syytä mennä keskitettyyn malliin, jossa työ tapahtuu mahdollisimman samassa paikassa. Tekniikan mahdollistaessa eripaikkaisuuden, tämä ei välttämättä tarkoittaisi sitä, että kaikki työntekijät ovat juuri Joensuun yhtymän nykyisessä rakennuksessa. 22

23 4. UUSI SEURAKUNTAYHTYMÄ 4.1 Yhteenveto seurakuntakierroksesta Talven ja kevään aikana tekemälläni seurakuntakierroksella selvisi, että uuden seurakuntayhtymän perustamisen hankkeesta on seurakunnissa keskusteltu hyvin eri määrin. Jossain on koko hankkeen ajan puhuttu hyvin aktiivisesti omista tavoitteista, tahtotilasta ja uusien kuvioiden tuomista mahdollisuuksista tai niistä haasteista, joita uuteen isompaan organisaatioon voi liittyä. Keskusteluun ovat osallistuneet niin työntekijät kuin luottamushenkilötkin. Sitten oli seurakuntia, joissa aiheesta ei oltu juurikaan käyty yhteistä keskustelua tämän runsaan kahden vuoden aikana. Siun seurakunta -hanke ei ole ollut näissä seurakunnissa esim. neuvostojen kokousten yhteydessä keskustelun aiheena. Seurakunnissa kuultuja ajatuksia yhtymään liittymisestä voi karkeasti tiivistää seuraavalla tavalla: Seurakunnan koetaan olevan riittävän vahva nyt ja tulevaisuudessa, joten sen halutaan pysyvän jatkossakin itsenäisenä, ilman liittymistä uuteen yhtymään. Tosin varauksena saattaa olla, että yhtymään voisi päästä myöhemmin, jos tilanteet muuttuvat. Uudessa yhtymässä valtasuhteet muuttuvat ja pelätään mm. toimintojen keskittämistä Joensuuhun. Samoin metsien ja kiinteistöjen luovuttaminen yhteiselle yhtymälle tuntuu vieraalle ajatukselle. Joensuun nykyisen yhtymän seurakunnissa nähtiin uudesta yhtymästä melko vähän hyötyjä itselle, kun omakin talous on tiukka. Maksajan roolia ei haluta. Osa seurakunnista kokee, että jotain rakenteellisia muutoksia on nyt pakko lähiaikoina tehdä, sillä seurakunta ei vain selviä enää yksin. Jollei uusi yhtymä nyt synny, mietitään liitosvaihtoehtoja. 23

24 Nyt on hyvä aika tehdä tällainen isompi muutos. Monissa seurakunnissa eläköidytään ja työntekijöitä vaihtuu. Uusi yhtymä voisi tuoda uusia ideoita ja toimintamalleja ja ennen kaikkea turvata seurakunnallista työtä Pohjois-Karjalassa. 4.2 Seurakuntien resurssitarve seuraavien 5 10 vuoden kuluessa Seurakunnallisen toiminnan työryhmä kysyi (toteutus henkilöstöpäällikkö Satu Krohns) kirkkoherroilta millä työalalla/-aloilla he näkevät resurssien lisäämisen tai vähentämisen tarvetta ja minkä verran seuraavien 5 10 vuoden kuluessa. Kaikki 13 kirkkoherraa vastasivat joko lyhyemmin tai perusteellisemmin. Vastaukset antoivat hyvää yleiskuvaa tulevaisuuden näkymistä niin toimintaan kuin hallintoonkin liittyen. Vastausten oletuksia olivat jäsenmäärän edelleen väheneminen tai nykyisen kaltainen kasvu / mahdollinen suurempi kasvu. Osassa vastauksia todetaan, että henkilöstöresurssia olisi tarvetta lisätä, mikäli tähän löytyisi varoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että pappien tarve seurakunnissa vähenee jäsenmäärän vähetessä. Samoin lastenohjaajien kohdalla ikäluokkien pienentyessä ja lapsimäärän vähetessä. Diakoniatyöhön sen sijaan kohdistuu paineita erityisesti vanhusväestön kasvaessa. Talous- ja hallintopuolella osalla on tarvetta vähentää henkilöstöä vaikkei uusi yhtymä toteutuisikaan. Osa ennakoi jo uutta yhtymää ja hallintopuolen yhteisiä työntekijöitä, esim. muutaman seurakunnan yhteinen seurakuntasihteeri tai seurakuntamestari. Seuraavalla sivulla on suuntaa antava yhteenveto kaikista seurakunnista. (Mukana ei siis ole nykyisen yhtymän henkilöstöä). Listauksen loppusumma on -10,5 htv (henkilötyövuosi). Seurakunnissa on siten nykyiselläänkin tarvetta vähentää henkilöstöä yhteensä runsaalla kymmenellä henkilötyövuodella. Lisäksi on jo nyt ajatuksia muutaman seurakunnan yhteisistä työntekijöistä, kun omassa seurakunnassa ei ole tarjota kokoaikaista työtehtävää. Yhtymän toteutuessa tulisi myös nykyisten talouspäällikköjen tehtävät ja asema muuttumaan. Muutoksilla olisi vaikutusta seurakuntien tarvitsemiin ja sinne jääviin resursseihin. 24

25 Lisäystarvetta, htv (henkilötyövuosi) 1 kanttori sekä sijaisen saamisen tarve 3,5 pappia Vähennystarvetta, htv 2 diakoniatyö 3,5 lastenohjaajaa Maahanmuuttajatyöhön resurssia (1) 2,5 seurakuntasihteeriä 0,5 tiedottaja 1 varhaiskasvatus työssä 0,5 lähetyssihteerin työtä 3 varhaisnuoriso- ja nuorisotyö 2 taloushallinto ja hautaus-/kiinteistötoimi, nykytilan jatkuessa 4.3 Uuden isomman yhtymän hyödyt ja haasteet Seurakuntakierroksella ja kevään aikana työryhmissä uuden isomman yhtymän perustamisesta nähtiin olevan seuraavia etuja ja hyötyjä, jotka edistäisivät hankkeen päätavoitteen toteutumista eli seurakunnallisen toiminnan turvaamista Pohjois-Karjalassa, uuden yhtymän alueella: Yhtymä toisi liittyville seurakunnille toiminnallista ja taloudellista turvaa, vaikka se tarkoittaisikin kulujen karsimista ja säästämistä. Talouden sopeuttaminen olisi kuitenkin helpompaa yhdessä kuin yksin. Pidemmällä aikavälillä muutos tuo myös säästöjä töiden uudelleen järjestämisen kautta, kun henkilöstöä vaihtuu. Säästöjä on myös mahdollista saada kiinteistöistä luopumalla. Sijaisten saaminen ja käyttäminen voisi olla nykyistä helpompaa ja joustavampaa, myös nykyisille yhtymän seurakunnille. Näin erityisesti monen pienen seurakunnan toiminnan haavoittuvuusriski pienenisi. Uusi isompi organisaatio mahdollistaisi kokoaikaisia toimenkuvia liikkuvuuden kautta, jolloin viikon aikana voisi työskentelyä olla vaikka kahdessa eri seurakunnassa. 25

26 Seurakuntayhtymässä säilyy liitosta paremmin itsenäisyys seurakunnan nimi ja kirkkoherra Kontiolahtea lukuun ottamatta veroprosentti yhtymään liittyvillä seurakunnilla laskisi, mikäli yhtymää aloitettaessa se olisi Joensuun yhtymän vuoden 2019 veroprosentti 1,55. Yhtymä toisi yhteistä tekemistä, isomman työyhteisön, uusia työkavereita ja ideoita. Yksin tekemistä olisi vähemmin. Yhtymän myötä tulisi yhteinen päätöksenteko ja esim. kiinteistöihin liittyvistä isommista asioista ei päätettäisi enää paikallisseurakunnassa. Päätöksen tekeminen kauempana voi joskus olla helpompaa. Saataisiin asiantuntemusta kiinteistöhallintaan ja -hoitoon Isommassa yhtymässä olisi myös taloudellisempaa järjestää yhteistä koulutusta kuin pienessä yksin Mahdollisuus luoda kiertäviä toimenkuvia. Erityisesti uusien työntekijöiden kohdalla tämä voisi olla yksi kriteeri rekrytoinnissa halu ja mahdollisuus toimia laajemmalla alueella ja siten kehittää omaa ammattitaitoaankin. Liian sirpaleisesta työnkuvasta, erityisesti pienissä seurakunnissa, voisi yhtymän ja muiden seurakuntien myötä olla mahdollisuus kehittyä kohti erikoistuneempaa työnkuvaa. Yhtymässä olisi ja on erityisosaamista, jota pienissä ei ole. Esimerkiksi hautaus- ja kiinteistötoimi, henkilöstöhallinto ja keskusrekisteri. Myös yhtymän nykyinen viestintäyksikkö toimisi hyvänä pohjana uuden yhtymän viestinnälle ja seurakuntien viestinnän kehittämiselle, kun sen resurssointi vaan mitoitetaan uutta tilannetta vastaavaksi. Sama tietysti koskee nykyisen yhtymän kaikkia yksikköjä on katsottava, miten entistä laajempi palvelutehtävä ja resurssit kohtaavat. 26

27 Seurakuntakierroksella ja muissa keskusteluissa tuli esille myös isompaan organisaatioon ja muutokseen liittyviä pelkoja, haasteita ja ongelmakohtia: Välimatkojen kasvaminen voi vaikeuttaa toimintaa ja viestintää Työntekijöillä oli erityisesti pelkoa heittopussiksi joutumisesta, mikäli liikkuvuus lisääntyy ja työtä aletaan tehdä useassa paikassa Pelätään palvelujen katoamista syrjäkyliltä ja toiminnan keskittämistä Joensuuhun. Koetaan, että suuri yhtymä ei pysty järjestämään samanlaisia palveluita kuin pieni seurakunta. 13 seurakunnan yhtymä nähtiin liian suureksi. Kyseltiin, miten siinä toimisi mm. johtoryhmä? Tuotiin myös esiin ajatus enemmän saman kokoisista yhtymäseurakunnista. Johtotason ja byrokratian kasvaminen Toiminnan omassa seurakunnassa pelättiin vähentyvän Erityisesti diakonissa pelättiin tuttuuden ja luottamuksen katoamista, jos tulee isompi yksikkö ja tutun henkilön lisäksi muitakin ihmisiä (sijaiset, tuuraajat) Edellisissäkin muutoksissa on vielä tekemistä, ei haluta nyt uutta Pelätään päätösvallan menetystä ja demokraattisen päätöksenteon kapenemista. Kysytään, miten pienten ääni kuuluisi? Mikäli mennään kaikki henkilöstö yhtymässä -malliin, liittyy siihen paljon käytännön kysymyksiä ja ongelmia, kuten johtaminen Entistä isommassa yhtymässä talouden hallinnan nähtiin vaikeutuvan nykyisestä 27

28 4.4 Uuden yhtymän talous Uusi yhtymä voisi aloittaa toimintansa Joensuun yhtymän vuoden 2019 veroprosentilla 1,55. Oheisen hallintojohtaja Tommi Mäen tekemän laskelman mukaan tilikauden tulos olisi tuolloin hieman plussan puolella eli noin euroa. Laskelma perustuu vuoden 2017 toteutuneisiin lukuihin ja oletukseen, että jäsenmäärä säilyy samana. Vuoden 2020 lopussa tilanne ei kuitenkaan liene ihan sama. Jäsenmäärä todennäköisesti edelleen laskee, mikä vaikuttaa verotuloihin. Vuosikatteen yläpuolella olevat erät elävät ja niihin vaikuttaa jo silloin uuden yhtymän hallintoelinten tekemät päätökset. Samoin lukuihin vaikuttaisivat seurakuntien vuosina 2018 ja 2019 tekemät päätökset, joista yhtenä suurena tekijänä on seurakuntien tekemät päätökset henkilöstön ja investointien suhteen. Tästä syystä vuoden 2020 tilikauden tulos voi toisaalta olla myös edellä mainitun suuntainen. Alla olevassa laskelmassa esitetään tilikauden tulos myös veroprosenteilla 1,45 ja 1,65 laskettuina. Tuloslaskelma vuoden 2017 tiedoilla Srk:t ja srky Srk:t ja srky Srk:t ja srky yhteensä 2020 yhteensä 2020 yhteensä 2020 vero-% : 1,45 vero-% : 1,55 vero-% : 1,65 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot ja valtionrahoitus Verotuskulut Keskusrahastomaksut Toiminta-avustukset Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS

29 Seurakunnille tärkeä tieto on tulevan määrärahan suuruus. Edelleen perustuen viimeisimpään faktaan eli toteutuneeseen tilinpäätökseen, hallintojohtaja on laskenut oheisen rahanjaon esimerkin. Liperi ja Kontiolahti ovat tarkistaneet luvut ja heidän osaltaan ero määrärahaan nykyisenä seurakuntana ei ole olennaisesti erilainen. Laskelma perustuu seuraaviin oletuksiin: Kehysmääräraha euroa, joka esimerkissä jaetaan, on seurakuntien ja yhtymän vuoden 2017 toteutunut toimintakate Summa jaetaan Joensuun nykyisen yhtymän kaavalla: seurakunnille 55 %, yhtymän palveluyksikölle 45 % Seurakunnille tuleva kiinteä summa on , joka Joensuun yhtymässä Nykyisten yhtymän ulkopuolisten seurakuntien tulevaa määrärahaa ja yhtymän määrärahan suuruutta arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että yleishallinto, yhteinen seurakuntatyö, hauta- ja kiinteistötoimi ovat yhtymän menoissa. Heinä- Outo- Tohma- Vaara- Pyhävesi Kitee Kontiolahti Liperi kumpu Polvijärvi järvi Joensuu PielisensuuRantakylä Karjala Eno selkä Yhteensä Jäseniä Prosenttiosuus 2,78 % 10,32 % 11,56 % 9,34 % 5,08 % 3,57 % 3,55 % 15,82 % 13,24 % 11,00 % 3,09 % 4,61 % 6,02 % 100,00 % Kiinteä osuus Muuttuva osuus Määräraha yht Nykyisessä yhtymässä seurakuntien osuus määrärahasta on siis 55 % ja yhtymän 45 % (yhteinen seurakuntatyö 9 %, hallinto 9 %, hautatoimi 6 %, kiinteistötoimi 21 %). Yhteinen seurakuntatyö huomioiden seurakunnalliseen toimintaan kohdistuu kuitenkin noin 2/3 toimintamäärärahoista. Tätä voitaneen pitää lähtökohtana myös uuden yhtymän ensimmäistä talousarviota tehtäessä. Yhtymässä talous on yhteinen. Perussäännön mukaisesti tämä tarkoittaa myös seurakuntien omaisuuden siirtymistä ja kuulumista yhtymälle, joka sitä jatkossa hoitaisi. 29

30 4.5 Seurakunnallinen toiminta yhtymässä Hankkeen aikana yhteinen näkemys on ollut, että seurakunnallista työtä tehtäisiin uudessakin yhtymässä pääosin seurakunnissa. Toisin sanoen yhtymä pysyisi tältä osin kevyenä, kuten nytkin. Yhtymäseurakunnissa toiminnasta ja seurakunnallisesta työstä vastaa seurakuntaneuvosto yhdessä kirkkoherran kanssa. Seurakuntaneuvosto vastaa kirkkoneuvostoa, mutta se keskittyy itse toimintaan, yhtymän yhteisen kirkkoneuvoston hoitaessa talouteen ja hallintoon liittyviä asioita. Seurakunnallisen toiminnan työryhmän työn tavoitteeksi määriteltiin yhteisen linjan hakeminen siitä, mitä seurakunnallisen toiminnan palveluja tuleva yhtymä tuottaa, mitkä asiat kannattaa tehdä yhdessä. Tässä pidettiin pohjana nykyisen yhtymän perussääntöä. Työryhmässä pidettiin tärkeänä, että jatkossa yhtymän rakenne tarjoaisi eri työaloille tukiverkoston ja keskusteluforumin, vertaistukea. Tälläkin hetkellä Joensuun yhtymän seurakunnissa on eri seurakuntien välistä työalojen yhteydenpitoa. Seurakunnallisen työn kehittämisen tavoitteiksi esitettiin: Työyhteisön säilyminen selkeänä, työntekijälle tärkeää oma työyhteisö Selkeys työn tekemisen paikasta sopimisessa Joustavat yksiköt Työntekijöiden tuttuus seurakuntalaisille/asiakkaille Toiminnan jatkuvuus ja sen turvaaminen Työntekijällä vain yksi esimies. Ryhmässä tuotiin esiin, miten nykyisessä yhtymässä yhteiset työmuodot ovat eri laajuisia ja yhtymän ulkopuoliset seurakunnat ovat niissä mukana eri tavoin. Uuden yhtymän kehittäminen tarkoittaisi samalla myös nykyisten yhteisten työmuotojen laajentamista. 30

31 Vapaaehtoistyötä koordinoidaan nyt 80 % työpanoksella. Uudessa yhtymässä tätä olisi todennäköisesti syytä laajentaa. Laajennuksen voisi järjestellä jakamalla työtä seitsemälle uudelle seurakunnalle tai jollekin niistä. Näin yhtymän vapaaehtoistyötä koordinoivien työntekijöiden joukko kasvaisi. Tuotiin esiin myös se, miten yhtymän erityistyöalojen työntekijät voisivat jatkossa kouluttaa muita työntekijöitä. Seurakuntakierroksella esiin tullut ajatus Diakoniakeskusta yhtymän osana nähtiin jo hieman vanhanaikaiseksi rakenteeksi. Parempi olisi järjestää diakonia niin, että siinä olisi yksi toimintaa koordinoiva henkilö, joka perehtyisi mm. muuttuvaan lainsäädäntöön ja antaisi siitä ohjeistusta muille. Kun uudessa yhtymässä olisi yhä enemmän diakoniatyöntekijöitä, voisi toimintaa ohjaava ja koordinoiva diakoniatyöntekijä olla entistä perustellumpi. Samanlaista tarveharkintaa tulisi tehdä jatkossa myös muiden työalojen osalta, kuten nuorisotyö. Todettiin, että näitä linjauksia voidaan hyvin tehdä senkin jälkeen, kun uusi yhtymä on ensin saatu perustettua. Tässä vaiheessa päädyttiin esittämään vain vapaaehtoistyön lisäämistä yhtymän seurakunnallisiin tehtäviin perussäännössä. Yhtymän yhteinen seurakunnallinen työ tulisi muuttumaan. Yksiköihin tulisi lisää henkilöstöä, koska alueet ja väkimäärät kasvaisivat. Tämä resurssointi tulisi hoitaa yhteistyössä liittyvien seurakuntien kanssa. Toisin sanoen ei palkattaisi uutta henkilöstöä yhtymään, vaan toimenkuvia muutettaisiin niin, että osa nykyisestä paikallisseurakunnan henkilöstöstä siirtyisi tekemään yhtymän yhteisiä tehtäviä, joko kokoaikaisesti tai osan aikaa. Voisi syntyä uudenlaisia tehtäviä, kuten lähetyssihteerin töiden ja maahanmuuttotyön yhdistäminen esimerkiksi kansanväliseksi työksi. 4.6 Henkilöstö yhtymässä Kaikki henkilöstö yhtymässä -ajatus on ollut mukana tässä hankkeessa jo sen alkuvaiheista lähtien. Sama ajatus oli kokonaiskirkon Seurakuntayhtymä mallissa. Kun olisi vain yksi työnantaja ja esimiestaho, olisi helpompi ohjata ja johtaa toimintaa ja siirtää resursseja tarpeen mukaan sieltä missä ei tarvita, sinne missä tarvitaan. Kirkolliskokous ei lopulta hyväksynyt uutta seurakuntayhtymämallia yhtymärovasteineen, eikä seurakunnille tullut pakkoa liittyä johonkin yhtymään. Kirkkoherra johtaa edelleen seurakuntaa ja sen 31

32 henkilöstöä. Seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys ja seurakuntarajat yhtymän sisällä sekä henkilöstö seurakunnan työntekijöinä, esimiehenä kirkkoherra, tuo edelleen henkilöstöresurssien liikuteltavuuteen oman haasteensa. Tällöin paljon riippuu vapaaehtoisuudesta ja eri osapuolten yhteistyöhalusta. Selvitystyön aikana mallia haettiin Oulun seurakuntayhtymästä, jossa on viety henkilöstö yhtymässä -ajatusta pidemmälle. Kaikki työntekijät pappeja lukuun ottamatta ovat yhtymän työntekijöitä. Seurakuntiin on jätetty myös yksi kanttori ja diakoni. Suuri osa tästä yhtymässä olevasta toiminnallisen puolen henkilöstöstä on kuitenkin sijoitettuna seurakuntiin ja on siellä kirkkoherran työnjohdon alaisina. Käytännössä järjestelmää on hyödynnetty silloin tällöin rekrytointivaiheissa. Kun virka/toimi on tullut avoimeksi seurakunnasta A, on uusi henkilö voitu siirtääkin yhtymän johtoryhmässä yhdessä sopien seurakuntaan B. Oulun mallista on keskusteltu niin työryhmissä, seurakuntakierroksella kuin ohjausryhmässäkin. Tässä vaiheessa näyttäisi järkevimmältä lähteä liikkeelle varovaisemmin ja tarpeen mukaan. Ei siirtäen heti kaikkea toiminnallista henkilöstöä seurakunnista kirkkoherraa lukuun ottamatta yhtymään, vaan kenties pilotoimalla asiaa ensin pienemmässä mittakaavassa ja hankkien näin kokemuksia. Henkilöstö yhtymässä -järjestelyn on nähty mahdollistavan kokoaikaiset toimenkuvat sekä mahdollisuuden työpanoksen jakamiseen seurakuntien kesken. Yhtymä osoittaisi henkilöstön tiettyihin seurakuntiin tarpeen mukaan. Silloin paikallinen esimies olisi kirkkoherra tai muu siinä seurakunnassa oleva esimies. Haasteena on kuitenkin sovitun rahamäärän ja panoksen sekä todellisen työajan kohtaaminen. Resurssien jaosta voisi huolehtia viime kädessä yhtymän johtoryhmä yhdessä. Silloin vaaditaan johtoryhmän yhteistä tahtotilaa. Pääosa toiminnallisen eli hengellisen puolen työntekijöistä säilyisi siis vielä seurakuntien työntekijöinä, toisin kuin talous- ja hallintohenkilöstö. Yhtymän tehtävät mainitaan Kirkkolain 11 luvussa ja perussäännössä. Näiden mukaisesti on yleistä ja tarpeellista, että talous-, hallinto-, kiinteistö- ja hautausmaahenkilöstö siirtyy myös yhtymän palvelukseen. Mitä tämä tarkoittaa kunkin työntekijän kohdalla, on vielä auki. Vielä ei ole tietoa, millainen kunkin uusi työnkuva tulisi olemaan. Yhtymän ulkopuolisissa seurakunnissa on esimerkiksi jaettuja virkoja (lastenohjaaja-seurakuntasihteeri). Erikseen tulee ratkaista, 32

33 miten työkuva jatkossa painottuu. Samoin talouspäälliköiden tulevat työnkuvat tulee päättää, jotta heidän asiantuntemustaan voidaan jatkossa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. 4.7 Liikkuvuus ja neljän yhteistyöalueen malli Liikkuvuus ja sen mahdollistaminen on ollut myös hankkeen keskeisiä tavoitteita. Sen on ajateltu tuovan apua toiminnan haavoittuvuuteen ja sijaistuksiin, siihen kun on vain yksi tai kaksi työntekijää työalalla. Lisäksi liikkuvuus mahdollistasi resurssien kohdentamisen tarpeen mukaan. Toisaalta tämä on herättänyt myös kysymyksiä ja pelkoja. Suurimpina kysymyksinä on nostettu sirpaleinen työnkuva, tuttuuden katoaminen, lisääntyvät matkakustannukset, monessa eri paikassa työskentely. Erityisesti liian pitkien matkojen ja liian monessa paikassa työskentelyn välttämiseksi ideoitiin työryhmätyöskentelyssä neljän yhteistyöalueen mallia. Yhteistyöalueet muodostuisivat lähellä olevista seurakunnista. Ohjausryhmä on painottanut mallin vapaaehtoisuutta, nykyisten yhteistyösuhteiden säilymisen mahdollisuutta ja seurakuntien omaa harkintaa edelleen yhteistyössä. Joten mallin merkitys tässä vaiheessa on enemmänkin huomion kiinnittäminen lähiyhteistyöhön. Näin ollen ohjausryhmä päätti myös viimeisessä kokouksessaan 4.9. olla tässä vaiheessa kannattamatta tiettyjä alueita. Uskotaan, että alueet voivat syntyä sitten myöhemmän prosessin myötä. Yhteistyöhön liittyy vielä joukko avoimia kysymyksiä. Miten sitä johdetaan, jos työtekijä on useassa seurakunnassa? Kuka on esimies ja selvillä työn kokonaisuudesta? Millaisia sopimuksia yhteistyöstä tulisi laatia? Entä miten työntekijät sopeutuisivat uuteen tapaan tehdä töitä? Kasvatustyössä on tärkeää työntekijän tuttuus, samoin diakoniapuolella. Yhtymän johtoryhmä tai henkilöstöhallinto voisivat olla tärkeitä tekijöitä johtamisen ja koordinoinnin kannalta. Tällä hetkellä Joensuun yhtymässä seurakuntaneuvostoilla on valtaa päättää mm. vakinaisten viranhaltijoiden palkkaamisesta. 33