Kuntoutuksen innovaatio Ruotsista Uudenlainen yhteistoimintamalli vaikeasti työllistyville asiakkaille. FINSAM laki (2003:1210)

Transkriptio

1 Kuntoutuksen innovaatio Ruotsista Uudenlainen yhteistoimintamalli vaikeasti työllistyville asiakkaille FINSAM laki (2003:1210)

2 Konsepti FINSAM Laki yhteisrahoituksesta ja yhteistyöstä Samordningsförbund (Yhteistoimintaliitto) Organisaatio jonka tehtävä on kohdistaa rahoitus yksilöitä tukeviin aktiviteetteihin sekä päättää mitä aktiviteetteja Yhteistyötä Viranomaistahojen ja ammattilaisten kesken

3 Kohderyhmä Työikäiset (16-65 vuotiaat) henkilöt jotka ovat vaikeimmassa asemassa olevia ja tarvitsevat koordinoitua tukea kahdelta tai useammalta yhteistyöhön kuuluvalta viranomaiselta Yksilön avuntarpeet työhön tähtäävässä kuntoutuksessa voi olla monenlaisia kuten esimerkiksi: fyysisiä, psykologisia, sosiaalisia tai ammatillisia

4 Tarkoitus Henkilöiden tulisi saavuttaa tai parantaa työkykyään Yhteistyömallimme vähentää turhaa pompottelua eri viranomaisten ja ammattilaisten välillä Yhteistyömallimme tarkoitus on kehittää ja helpottaa yhteistyötä ja ymmärrystä eri viranomaisten välillä Yhteistyömallimme tarkoitus on tehostaa julkisten varojen ja resurssien käyttöä koko hyvinvointivaltiossa

5 FINSAM ilmaistuna luvuissa Lainsäädäntö valtion, läänien ja kuntien yhteisrahoituksesta työelämään tähtäävässä kuntoutuksessa astui voimaan tammikuussa miljoonaa kruunua (SEK) kohdistettiin yhteisrahoitukseen valtiolta, kunnilta ja lääneiltä vuonna 2015 Tänä päivänä on olemassa noin 80 FINSAMyhteistoimintaliittoa noin 241:ssä Ruotsin 290 kunnasta. Suositus on, että jokainen kunta liittyisi tähän malliin Vuonna 2014 järjestettiin 600 asiakkaisiin kohdistuvaa aktiviteettia (joihin osallistui yhteensä asiakasta)

6 Rahoituslähteet Försäkringskassan ja Arbetsförmedlingen (Ruotsin Kela sekä valtion Työvoimatoimisto) 50% Kunnat 25% Lääninhallitus 25 %

7 Samordningsförbund yhteistyön organisaatiorakenne ja perusta Lakisääteinen, riippumaton yhteistoimintaliittoorganisaatio Liittoa johtaa hallitus, jossa yhteistyöhön osallistuvat julkiset tahot ovat edustettuna Hallituksessa on sekä poliitikkoja että virkamiehiä Liittopäälliköt / toimitusjohtajat mahdollistavat, tukevat ja vaikuttavat hallituksen päätösten sovaltamisessa

8 Samordningsförbund.. Liitossa päätetään yhdessä (sisäisesti) mihin yhteiset resurssit suunnataan Yhteinen ohjaus jota mahdollistetaan yhteisrahoitteisella budjetilla Lähtökohtana on yksilön / asiakkaan tarpeet sekä yhteiskunnalle koituvat edut

9 Liittohallituksen tehtävät. Päättää tavoitteista ja laajoista suuntaviivoista toiminnalle ja taloudelliselle yhteistyölle Fasilitoida ja tukea liittoihin kuuluvien viranomaistahojen välistä yhteistyötä Rahoittaa toimintaa jota määritellään yhteisrahoitus- ja yhteistoimintalaissa (lagen om finansiell samordning) sekä toimialueisiin jotka kuuluvat jäsenviranomaisten vastuualueisiin Päättää millä tavalla liiton yhteiset resurssit käytetään Vastata rahoitetun toiminnan seurannasta sekä arvioinnista Päättää vuosittaiset budjetit sekä koota ja raportoida vuosittaiset tilinpäätökset

10 Miksi Samordningsförbund? Yhteistyömallimme kautta murramme hyvinvointivaltiossa syntynyttä siiloutuneisuutta missä viranomaistahot keskittyvät kapeasti omaan alaansa jolloin yksilö kärsii On asiakasryhmä joka tarvitsee kokonaisvaltaisempia (moniviranomais) toimenpiteitä Julkisella hallinnolla on eri tavoitteet ja tehtävät vastuualueesta riippuen Vastuukysymykset ovat joskus epäselviä Taloudelliset kannustimet yhteistyölle puuttuvat

11 Yhteistoimintaliiton tehtäviä Paikallisten kohderyhmien inventointi sekä kartoitus Tunnistaa yhteistyön pullonkaulat ja esteet Rahoittaa rakenteellisia toimintoja jotka mahdollistavat ja edistävät liittoon kuuluvien viranomaistahojen välistä yhteistyötä Rahoittaa kohderyhmälle kohdistuvia operatiivisia toimenpiteitä/aktiviteetteja

12 Yhteistyö on haastavaa Kestävän yhteistyön luominen ja sen kehittäminen vaatii suuria investointeja yhteistyökumppaneilta Alkuinvestoinnit maksavat ennen kuin ne tuottavat säästöjä julkisissa menoissa Yhteistyön organisointi ja johtaminen on haasteellista Yhteistyötä vaikeuttaa monet näkymättömät esteet

13 Millaisia esteitä löytyy yhteistyölle? Hallinnolliset esteet: Eri budjetit ja vastuualueet Säännöt ja määräykset Eri ammatti- ja organisaatiokulttuurit, eri ammattiterminologia mm Eri arvot, asenteet ja innostus yhteistyöhön Omien etujen vahtiminen

14 Menestyksen avaimet Kokonaisvaltainen käsitys asiakkaan tilanteesta ja tarpeista Toimivaltuudet ja tietotaito tehdä viranomaistahojen ja ammattikuntien rajaa ylittävää vuorovaikutteista työtä Tieto ja ymmärrys kaikkien osallistuvien tahojen kohderyhmistä ja ammatillisesta osaamisesta Keskinäinen luottamus ja kunnioitus Tukea antava johtajuus

15 Taloudellisen yhteistyön tulokset? Asiakkaalle - Kunnioittava ja ystävällinen kohtaaminen - Asianmukainen, yksilöllinen kuntoutus - Osallisuus oman kuntoutusprosessin muodostamiseen Henkilökunnalle - Tarkoituksenmukainen ja mielekäs työnkuva - Vähemmän turhautuneisuutta - Parempi pätevyys ja osaaminen Yhteiskunnalle - Tehokkampi kuntoutusprosessi - Lyhyemmät odotusajat - Selkeämmät rajat vastuualueista

16 Yhteistyö ei ole tilanne jota voidaan saavuttaa ja ylläpitää milloin ja missä tahansa, vaan se on jatkuvasti elävä prosessi. Yhteistyön edellytyksiä on päivittäin uudelleen valloitettava, ylläpidettävä ja ruokittava (Statens offentliga utredningar 2000:114)

17 Kiitos mielenkiinnostanne!