HYO NTEISET RUOKAKETJUSSA LOPPURAPORTTI
|
|
- Krista Penttilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HYO NTEISET RUOKAKETJUSSA LOPPURAPORTTI
2 Yhteystiedot: Jaakko Korpela Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Turun yliopisto Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus JULKINEN LOPPURAPORTTI HYÖNTEISET RUOKAKETJUSSA
3 Sisällys Johdanto Projektin tavoitteet Hyönteiset kestävän ruokaketjun kehityksessä... 5 Hyönteistuotannon kestävyydessä on paljon kehityspotentiaalia... 5 Turvallista ja kestävää hyönteisrehua biotalouden sivuvirroista... 3 Jalostuksen avulla tehokkaampia ja maistuvampia hyönteisiä Hyönteiset eläinrehuna... 4 Jauhomadosta rehua broilereille... 5 Hyönteisrehun vaikutus broilerlihan aistittaviin ominaisuuksiin... 6 Ruokintakoe kirjolohella... 7 Hyönteisten pilot-prosessointikokeet Hyönteiset ruokana... 9 Kuluttajien hyväksyntä suurimpana haasteena hyönteisten ruokakäytölle Monikäyttöinen raaka-aine ruokateollisuuden käyttöön Hyönteisistä ravitsevaa ruokaa Hyönteisten kitiini voi edistää terveellisen suolistomikrobiston ylläpitoa Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet Hyönteiset ovat Euroopan Unionissa uuselintarvikkeita Lainsäädäntö Euroopan Unionin ulkopuolella Lainsäädäntö ja hygienianäkökohdat hyönteisten rehukäytössä Kansainvälisyys, verkostot ja tiedon levittäminen Johtopäätökset ja jatkotyö
4 Johdanto On hämmentävää, miten pienessä määrin ihmiskunta hyödyntää hyönteisiä, kun huomioidaan hyönteisten valtava monimuotoisuus, biomassa ja tärkeys ekosysteemien osana. Elinympäristössämme ne koetaan häiriötekijänä, ruokaketjussa taas satoja pilaavina tuholaisina, joka lienee yksi syy länsimaisen ruokakulttuurin vieraantumiseen ja inhoon hyönteisiä kohtaan. Ruokaturvan varmistaminen seuraavien vuosikymmenten aikana tulee vaatimaan merkittäviä panoksia uusien, kestävämpien ruuan lähteiden ja tuotantotapojen kehittämiseen. Hyönteistuotanto on tämän hetken lupaavimpia keinoja vastata näihin haasteisiin. Hyönteiset ruokaketjussa projekti esitteli vuonna 2015 hyönteisruokaa tulevaisuuden visiona, vuonna 2017 projektin päättyessä hyönteisruokaa saa lähimarketista. Alan pioneeriyritysten, Biotus, EntoCube ja Pohjolan Hyönteistalous, lisäksi Suomessa on tällä hetkellä kasvava joukko hyönteistuottajia sekä suuria että pieniä elintarvikejalostajia tuomassa markkinoille uusia hyönteisperäisiä elintarvikkeita. Suomen syyskuussa 2017 tekemä tulkintamuutos ruokahyönteisten sallimiseksi antoi erittäin näkyvän positiivisen sysäyksen kestävämmän ruokaketjun kehitykseen. Suomi tunnetaan jo nyt hyönteismyönteisenä kansana, ja päätöksen myötä meillä on kaikki edellytykset siirtyä tämän kehityksen kärkeen myös kansainvälisesti. Hyönteiset ruokaketjussa projekti tutki myös hyönteisiä muiden tuotantoeläinten ravintona. Hyönteisistä valmistetun rehun käyttö kalojen rehuna (vesiviljelyssä) on sallittua koko EU:ssa heinäkuusta 2017 alkaen ja siipikarjan osalta keskustelu on käynnissä. Vaikka hyönteisproteiini ei vielä tänä päivänä kilpaile tavanomaisten valkuaislähteiden kanssa, kansainvälinen kehitys tällä alueella etenee vauhdilla. Hyönteistalouteen kohdistuu lupaus kestävämmästä ruuantuotannon huomisesta. Sen toteuttamiseen tarvitaan ponnisteluja kuluttajahyväksynnän luomiseksi ja investointeja hyönteisalan tutkimukseen ja kehitykseen. Hyönteisten laajamittainen hyödyntäminen ruokaketjun kestävänä ja kilpailukykyisenä proteiinilähteenä edellyttää kasvua teollisen mittakaavan tuotantoon ja sivuvirtamateriaalien tehokasta hyödyntämistä kiertotalouden periaattein. Hyönteiset ruokaketjussa projekti oli Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama tutkimus, jonka päärahoittajina oli Tekes sekä kymmenen suomalaista yritystä ruokaketjun varrelta. Hyönteisalan yritysten Biotus, EntoCube ja Pohjolan hyönteistalous lisäksi kumppaneina ovat Clewer Technology, Gala Mare, HKScan, Kronfågel, Leader Foods, RaisioAgro ja Saarioinen. 4
5 1. Projektin tavoitteet Projektin keskeinen päämäärä oli edistää hyönteisten tuotantoon ja jalostukseen perustuvan uudenlaisen osaamisen ja biotalouden arvoverkoston syntymistä Suomessa. Tavoitteena oli myös vuoropuhelu yritysten, tutkimusyksiköiden ja viranomaistahojen kanssa. Projekti yhdisti Luonnonvarakeskuksen elintarvikealan, eläinravitsemuksen sekä ympäristöalan luonnontieteellisen ja Turun yliopiston oikeustieteellisen, aistittavan laadun ja kuluttajatutkimuksen osaamisen. Laaja-alaisen tutkimusnäkökulman tarkoituksena oli ennakoida muutoksia ruuantuotannossa ja lainsäädännössä, sekä toisaalta avata uusia tutkimuksen alueita hyönteisten hyödyntämiseen ja merkitykseen osana ruuan tuotantoketjua ja uudenlaista biotalouden arvoverkostoa. Tutkimuksen tuottama tieto tukee hyönteisten tuotannon kehitystä uudenlaisena ruokaketjun raaka-aineena ja ruuanlähteenä. 2. Hyönteiset kestävän ruokaketjun kehityksessä Hyönteiset ovat kestävä vaihtoehto perinteisten eläinkunnan tuotteiden rinnalle ihmisten ja eläinten ravitsemukseen. Hyönteisten tehokas kasvattaminen tuottaa vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin sianlihan tuotanto ja vain murto-osan nautakarjaan verrattuna. Hyönteisten kasvatus sitoo lisäksi vähemmän maapinta-alaa ja vesivarantoja kuin perinteisen lihakarjan tuottaminen yhtä proteiinikiloa kohti. Vaihtolämpöisinä hyönteiset tarvitsevat kuitenkin Suomen olosuhteissa kasvatustilan lämmitykseen käytettävää energiaa. Jopa yli puolet hyönteistuotannon kasvihuonekaasupäästöistä johtuu viljapohjaisen rehun tuotannosta. Hyönteistuotannon ilmastovaikutusta voidaankin merkittävästi pienentää korvaamalla viljapohjainen rehu maatalouden ja elintarviketeollisuuden kasviperäisillä sivuvirroilla. Hyönteisten rehuiksi soveltuvia kasvisten jatkojalostuksessa syntyviä kuorimassoja ja leikkuujätteitä syntyy Suomessa määriä, jotka voisivat hyvin soveltua hyönteistuotannon pääasialliseksi rehulähteeksi. Sivuvirta-ainesten hyödyntämisen lisäksi hyönteisten kasvatusmenetelmien kehitys, lajikohtaisten ravintovaatimusten ymmärtäminen sekä tulevaisuudessa myös hyönteislajien jalostus mahdollistavat entistä resurssitehokkaamman hyönteisten tuotannon. Kestävyyttä arvioidessa haasteena on ollut datan saatavuus ja elinkaariarviointien puuttuminen teollisen mittakaavan tuotannosta. Sivuvirta-ainesten hyödyntämisessä ongelmana ei ole saatavuus eikä laatu vaan pikemmin logistiikka ja tasainen saanti vuoden ympäri. Hyönteistuotannon kestävyydessä on paljon kehityspotentiaalia Katri Joensuu & Frans Silvenius, Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus teki arvion hyönteistuotannon kestävyydestä perustuen tietoihin jauhopukin teollisen mittakaavan kasvatuksesta Hollannissa sekä hyönteisten rehujen, sähkön ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöistä Suomen olosuhteissa. 5
6 Kotimaisen hyönteistuotannon ilmastovaikutus (global warming potential) on selvityksen mukaan hieman suurempi kuin Hollannissa, mutta alhainen verrattuna moniin perinteisiin eläinkunnan tuotteisiin. Yli 95 % hyönteiskasvatuksen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rehukasvien viljelystä ja lämmitysenergiasta. Suomen olosuhteissa jauhopukin (Tenebrio molitor) kaupallisen tuotannon ilmastovaikutus on verrattavissa kanan, sianlihan ja kananmunan alimpiin kirjallisuudessa raportoituihin arvoihin. Jauhopukin kasvatuksen ilmastovaikutus arvioitiin tasolle 3,1 kg CO2-eq/kg, kun esimerkiksi kasvatetun kirjolohen vastaava ilmastovaikutus Suomen olosuhteissa on 4,35 kg CO2-eq/kg. Noin 64 % jauhopukkien kasvatuksen ilmastovaikutuksesta aiheutuu niiden rehun tuottamisesta, kun rehun vastaava osuus Hollannissa on noin 56 %. Hyönteisten itsensä tuottamat kasvihuonepäästöt ovat minimaalisia. Kaupallisen mittakaavan hyönteiskasvatuksessa käytettävät rehut koostuvat tällä hetkellä lähinnä viljaraaka-aineista, joita voitaisiin käyttää muidenkin kotieläinten tai ihmisten ravintona. Hyödyntämällä erilaisia sivuvirta-aineksia, kuten vihanneskuorimo-, panimo- ja leipomoteollisuuden sivuvirrat, tuotannon ilmastovaikutusta on mahdollista pienentää entisestään. Energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä on mahdollista pienentää myös hyödyntämällä uusiutuvia energianlähteitä tai esimerkiksi teollisuuden hukkalämpöä. Tuotantotekniikan optimoinnilla, automaatiolla ja rehunkäytön tehostamisella olisi vielä paljon tehtävissä tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. Kokonaisvaltaisella optimoinnilla hyönteistuotannon pientä ilmastovaikutusta voisi entistä vahvemmin käyttää hyönteisruuan kilpailutekijänä muihin eläinproteiineihin nähden. Kuva 2. Hyönteistuotannon kasvihuonekaasupäästöt verrattuna tavanomaisiin eläintuotteisiin Katri Joensuu & Frans Silvenius (2017). Production of mealworms for human consumption in Finland: a preliminary life cycle assessment. Journal of Insects as Food and Feed: 3 (3) p
7 Turvallista ja kestävää hyönteisrehua biotalouden sivuvirroista Pertti Marnila, Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus selvitti kotimaisten kasviperäisten sivuvirta-ainesten saatavuutta ja laatua hyönteisten rehukäyttöön. Tarkoitukseen haastateltiin kotimaisia kasvisten ja elintarvikkeiden jalostajia sekä puuta prosessoivaa teollisuutta. Jotta hyönteisten kasvatus olisi ympäristön kannalta ja taloudellisesti kestävää, on niiden käyttämän rehun oltava kestävästi tuotettu. Siksi hyönteistuotannon taloudelliseen kestävyyteen ja ympäristövaikutuksiin kriittisesti vaikuttava seikka on paikallisten resurssien hyödyntäminen hyönteisten rehun valmistuksessa. Tyypillisesti teolliseen kasvatukseen soveltuvat hyönteislajit kykenevät käyttämään ravintonaan hyvin monenlaisia biomassoja, joita syntyy ruuantuotannossa, kotitalousjätteinä sekä mahdollisesti metsätalouden tai puunjalostuksen sivutuotteina. Eläinten lantaa, yhdyskuntajätettä ja jopa puhdistamolietettä on testattu hyönteisten ravintona. Rehulainsäädäntö, erityisesti TSE-asetus ja sivutuoteasetus kuitenkin rajaavat ruokaketjuun menevien hyönteisten rehujen raaka-aineet kasviperäisiin biomassoihin, jotka ovat laadultaan tuotantoeläinten rehuiksi kelpaavia. Vaikka eri hyönteislajien spesifejä ravintovaatimuksia on tutkittu vasta hyvin vähän, rehun tiedetään olennaisesti vaikuttavan niiden kasvunopeuteen, rehun hyväksikäyttöön ( hyötysuhteeseen ), lisääntymiseen sekä taudinkestävyyteen. Tämän vuoksi myös sivuvirtamateriaaleista on löydettävä ne koostumukset, joilla päästään parhaaseen rehun hyötysuhteeseen ja ravitsemukselliseen laatuun. Muita olennaisia kriteerejä ovat materiaalien tasainen saatavuus vuoden ympäri sekä hygieniaan ja rehuturvallisuuteen liittyvät seikat. Sivuvirrat suurista elintarviketuotannon yksiköistä hyödynnetään jo melko tehokkaasti bioenergiana tai muiden eläinten rehuna. Silti suurista teollisuuslaitoksista on saatavissa hyvälaatuisia vajaakäytettyjä jakeita.. Kasviksia jalostavissa pk-yrityksissä suuri osa rehukelpoisista sivuvirroista kompostoidaan, mutta näitä annettaisiin mielellään rehuna hyödynnettäväksi, mikäli varastointi ja lupaprosessit saadaan asianmukaisella tavalla helposti hoidettua. Erityisesti kasvisten jatkojalostuksessa syntyy eri puolilla maata hygienialtaan riittävän korkealaatuisia kuorimassoja ja leikkuujätteitä sellaisia määriä, että ne mahdollistavat teollisen hyönteistuotannon jopa ilman muita rehulähteitä. Kiinnostavan, mutta saatavuudeltaan vaihtelevan lähteen tarjoaa myös leipomoteollisuus. Suurimpana haasteena sivuvirtojen hyödyntämiselle on materiaalien maantieteellinen jakautuminen ja sivuvirtojen sesonkiluonteisuus satokausien mukaan. Saatavilla olevat määrät sen sijaan riittävät hyvin ja hygieniariskit elintarvikkeiden prosessoinnista saatavien sivuvirtojen osalta ovat minimaalisia. Kuivauskustannukset voivat kuitenkin vaikuttaa vesipitoisten sivuvirtojen käyttöön hyönteisten rehuissa. Puupohjaisten sivuvirtojen soveltuvuus hyönteisten rehuraaka-aineiksi vaatii vielä paljon tutkimustyötä sekä todennäköisesti uusien, metsäekosysteemeille riskittömien hyönteislajien käyttöönottoa. Sen sijaan puunjalostuksesta saatava hukkalämpö olisi jo sellaisenaan kestävä ratkaisu hyönteiskasvatuksen lämmitysenergian tarpeeseen. 3
8 Tutkimus kasviperäisten sivuvirtojen soveltuvuudesta hyönteisten rehuiksi jatkuu Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston uudessa HyväRehu -hankkeessa. Siinä tutkitaan kotimaisen teollisuuden kasviperäisten sivuvirtojen soveltuvuutta jauhopukin toukan, kotisirkan, kaksitäpläsirkan ja Ruspolia-hepokatin rehuseoksiin. Tavoitteena on kehittää kotimaisista rehuaineista koostuvia, hyönteisten tarpeet täyttäviä rehuja, joilla saadaan hyvä kasvu ja tuotantotulokset. Pertti Marnila (2017). Esitys Insects in the Food Chain seminaarissa, Turku Saatavilla Jalostuksen avulla tehokkaampia ja maistuvampia hyönteisiä Maria Tuiskula-Haavisto, Luonnonvarakeskus On ilmeistä, että hyönteisten kasvunopeutta ja konversiotehokkuutta voidaan tulevaisuudessa parantaa olennaisesti geneettisellä jalostustyöllä. Hyönteisten jalostusta ja systemaattista ravitsemustutkimusta ei ole juurikaan tehty ja tilanne muistuttaa tältä osin perinteisen karjanjalostuksen tilaa 200 vuotta sitten, eläinten tuotanto aika- ja rehuyksikköä kohden oli murto-osa nykyisestä. Lukuun ottamatta pitkälle domestikoituja tarhamehiläisiä ja silkkiä tuottavia mulperiperhosia, hyönteisten tuotanto-ominaisuuksien jalostamista ei ole juuri tehty. Eräitä hyönteislajeja, kuten banaanikärpäsiä, sirkkoja tai tupakkakiitäjiä on perinteisesti käytetty koe-eläiminä ja niiden genomia tunnetaan sen vuoksi jo varsin hyvin. Lajien ja kantojen jalostusta todennäköisesti tapahtuu hyönteisiä kasvattavissa yrityksissä. Uusilla genomityökaluilla on paljon mahdollisuuksia nopeasti lisääntyvien hyönteisten jalostamisessa. Tutkimusta tarvitaan tärkeiden tuotanto-ominaisuuksien valinnassa ja niiden mittaustekniikan kehittämisessä eri hyönteislajeilla. Tällä hetkellä tuottajien mukaan tärkeimpiä jalostusominaisuuksia ovat taudinkestävyys ja kasvuominaisuuksien parantaminen. Lisäksi jalostuksella voitaisiin ehkäistä hyönteispopulaatioiden sisäsiittoisuutta. 3. Hyönteiset eläinrehuna Hyönteiset nähdään erittäin potentiaalisena vaihtoehtona muiden ruuantuotantoeläinten, kuten kalan tai siipikarjan ravitsemukseen. Tavanomaisista rehuvalkuaislähteistä tutkimus keskittyy erityisesti kalajauhoa ja soijarouhetta korvaaviin rehuaineisiin, johon ympäristöä säästävällä hyönteisproteiinin tuotannollakin ensisijaisesti pyritään. Kalankasvatus on kehittynyt nopeasti viime vuosikymmenten aikana ja nykyisin jo puolet maailman ruokakalasta on viljeltyä kalaa. Samalla kasvatuksessa käytettävien rehujen ja niiden valmistukseen tarvittavien rehuaineiden kysyntä on lisääntynyt. Lohikalojen kasvatusrehuissa on perinteisesti käytetty valtameristä peräisin olevia rehuaineita, kuten kalajauhoa ja -öljyä. Näiden saatavuus ei kuitenkaan ole ollut riittävää tyydyttämään kasvavan rehuteollisuuden tarpeita ja uusia vaihtoehtoisia rehuaineita onkin otettu enenemässä määrin käyttöön. Kalajauhoa korvaavina rehuaineina on käytetty pääasiassa kasviperäisiä valkuaisainepitoisia palkokasveista ja viljoista valmistettuja jauheita. 4
9 Hyönteisten käyttäminen prosessoituna eläinproteiinina (PAP) on Euroopan Unionissa tällä hetkellä sallittua ainoastaan vesiviljelyssä, tyypillisimmin petokalojen ruokintakasvatuksessa. Vastaavaa sääntelyn muutosta odotetaan myös siipikarjan osalta lähivuosina. Merkittävänä haasteena on analyysimenetelmien kehittäminen, jolla voitaisiin varmistua rehuvalkuaisen puhtaudesta, toisin sanoen ettei hyönteis-pap sisällä muista eläimistä peräisin olevia jäämiä. Rehulainsäädännöstä keskustellaan tarkemmin kappaleessa 4. Luonnonvarakeskuksen toteuttamissa kasvatuskokeissa vahvistettiin, että hyönteisproteiini soveltuu osin korvaamaan muita valkuaislähteitä kirjolohen ja broilerikanan rehuruokinnassa, mutta tutkimusta tarvitaan edelleen rehun koostumuksen optimoimiseksi eläimen ravitsemukseen paremmin sopivaksi. Tutkimus hyönteisten käytöstä eläinten ravintona sekä niiden massatuotannosta kiertotalouden periaatteilla on hyvin aktiivista ympäri maailmaa. Käsiteltyä hyönteisvalkuaista tuotetaan jo kaupallisessa mittakaavassa myös Euroopassa. Hyönteisrehun todellinen läpimurto globaaleilla rehumarkkinoilla edellyttää kuitenkin vielä runsaasti tutkimusta sekä tehokkaiden kasvatusmenetelmien kehitystä kilpaillakseen tavanomaisten valkuaislähteiden kanssa. Jauhomadosta rehua broilereille Petra Tuunainen, Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus; Jarmo Valaja, Tuulikki Viilo, Helsingin yliopisto Luonnonvarakeskuksen kokeessa tutkittiin jauhomadosta (Tenebrio molitor) valmistetun kaupallisen hyönteisproteiinitiivisteen (Ynsect, Ranska) kemiallinen koostumus ja vaarattomuus eläimen terveyden kannalta, rehuseoksen näennäinen kokonais- ja ohutsuolisulavuus sekä näennäinen typpikorjattu muuntokelpoisen energian arvo broilereilla ja aminohappojen ohutsuolisulavuus. Kokeessa oli yhteensä 192 Ross 308-hybridin lintua. Hyönteisrehua sekoitettiin lintujen kasvatusrehuihin 10 tai 15 %. Kontrollirehuun jouduttiin lisäämään hieman tavallista enemmän kasviöljyä, koska hyönteisrehussa oli hyvin korkea raakarasvapitoisuus. Suuremman öljypitoisuuden takia erityisesti kontrollirehut olivat hieman tavallista jauhoisempia ja pelletit murenevampia, mikä saattaa hieman vaikuttaa lintujen rehunkulutusta varsinkin vanhemmilla linnuilla. Tutkimuksessa käytetyssä hyönteisjauhossa oli soijarouheeseen verrattuna korkeampi kuivaainepitoisuus ja korkeammat raakavalkuais- ja raakarasva- ja raakakuitupitoisuudet. Aminohapoista lysiinin, metioniinin ja treoniinin pitoisuudet olivat soijaa korkeammat, ainoastaan kystiinin määrä oli hyönteisjauheessa matalampi. Tutkimuksessa ei analysoitu kivennäisaineita, mikä voisi olla tulevaisuudessa tärkeää koska jauhomadossa on kirjallisuuden mukaan siipikarjan ravitsemukseen matala kalsiumpitoisuus. Hyönteisrehua saaneet linnut kasvoivat normaalia hitaammin ja jäivät kasvatussuositusten tavoitearvoista selvästi. Heikko kasvu johtui välttämättömien aminohappojen rajoituksesta kasvatusrehuissa. Kasvatusrehuihin ei tietoisesti lisätty puhtaita aminohappoja tasapainottamaan rehuja suositusten mukaisiksi, jotta soijarouheen ja hyönteisjauhon erot 5
10 saataisiin koerehuissa selvemmin esille. Normaalissa broilerituotannossa puhtaita aminohappoja käytetään lähes poikkeuksetta. Lisäksi käytetyt hyönteisjauhon määrät rehussa olivat melko suuria, mikä saattoi vaikuttaa huonoihin kasvatustuloksiin, kun mallina käytettiin nopeasti kasvavaa lintua, joka on herkkä varsinkin alkukasvatuksen aikana tapahtuville ongelmille kasvatusolosuhteissa tai ruokinnassa. Muissa tutkimuksissa on todettu että broilerien ruokinnassa 10 % korvaaminen jauhomadoilla ei vaikuttanut broilerikanojen tuotantoominaisuuksiin (Makkar ym. 2014). Kuva 3. Lintujen painonkehitys (g) ruokintakokeen aikana Kasvatuskauden jälkeen linnut jaettiin elopainon mukaan uudelleen ryhmiin hyönteisrehun energia-arvon ja ohutsuolisulavuuden määrittämiseksi. Hyönteisjauho oli tulosten perusteella hieman huonommin sulavaa kuin soijarouhe. Typpeä, energiaa ja orgaanista ainetta pidättyi kontrollikoerehua saaneilla linnuilla enemmän kuin hyönteisrehua saaneilla linnuilla. Ohutsuolinäytteistä määritettyjen aminohappojen ohutsuolisulavuudet eivät eronneet ryhmien välillä, vaikka kontrollikoerehua saaneilla linnuilla sulavuudet olivat hieman paremmat kuin hyönteisrehua saaneilla linnuilla. Todennäköisesti kasvatusajan heikko kasvu vaikutti myös sulavuuskokeen tuloksiin. Lisäksi hyönteisjauhon sulavuutta voi huonontaa hyönteisten sisältämä kitiini, joka ei sula yksimahaisten eläinten ruuansulatuksessa ja voi estää ohutsuolessa raakavalkuaisen sulavuutta. Hyönteisrehun vaikutus broilerlihan aistittaviin ominaisuuksiin Terhi Pohjanheimo, Juha Sola & Otto Selenius, Turun yliopisto Luonnonvarakeskuksen ruokintakokeessa kasvatetuista linnuista toimitettiin rintafileet aistittavan laadun tutkimusta varten Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen aistittavan laadun laboratorioon. Tutkimuksessa arvioitiin uunikypsennettyjen rintafileiden hajua, ulkonäköä, rakennetta ja makua/flavoria, kun näytteinä olivat kontrollirehulla ja 10 tai 15 % hyönteisrehulla kasvatettujen lintujen fileet. Arviointi toteutettiin kuluttajatutkimuksena (n=70), jossa arviointiin fileiden aistinvaraista miellyttävyyttä (miellyttävyysasteikolla 1-9) ja ominaisuuksien voimakkuutta (0-3). 6
11 Hyönteisrehulla (10 % ja 15 %) ei ollut vaikutusta rintafileiden miellyttävyyteen. Kaikki kolme tutkittua fileetä koettiin hajun, ulkonäön, rakenteen ja maun suhteen yhtä miellyttäviksi. Aistinvaraisten ominaisuuksien suhteen korkeampi hyönteisrehupitoisuus (15 %) alensi fileiden rakenteen leikkautuvuutta, pehmeyttä, mureutta ja mehukuutta kontrollifileisiin verrattuna, mutta 10 % hyönteisrehupitoisuudella vastaavia eroja ei syntynyt. Aistinvaraisesti havaitut erot eniten hyönteisrehua saaneiden broilerien rintafileissä johtuivat todennäköisesti lintujen heikosta kasvusta, ja siten myös fileiden pienemmästä koosta. Muissa aistinvaraisissa ominaisuuksissa, kuten hajun ja maun tyypillisyydessä, värissä, maun voimakkuudessa, makeudessa, suolaisuudessa, happamuudessa tai metallisuudessa ei havaittu fileiden välillä eroja. Hyönteisrehu ei myöskään aiheuttanut lihaan virhemakuja. Ruokintakoe kirjolohella Kuva 4 Rintafileiden kokoerot teurastuksen jälkeen, 15 % hyönteisrehulla (vasen), 10 % hyönteisrehulla ja kontrollirehulla kasvatetuista linnuista. Juha Koskela ja Jouni Vielma, Luonnonvarakeskus; Susanna Airaksinen, RaisioAgro Oy Kasvatetuista hyönteisistä valmistetut korkean valkuaisainepitoisuuden omaavat jauheet voivat soveltua kalarehun valmistuksessa esimerkiksi kalajauhoa korvaavaksi rehuaineeksi. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ruokintakokeessa selvitettiin, kuinka paljon rehussa olevaa kalajauhoa voidaan korvata kaupallisella jauhopukista (Tenebrio molitor, Ynsect, Ranska) valmistetulla hyönteisproteiinitiivisteellä. Tarkoitusta varten valmistettiin neljä koerehua, joissa kalajauho korvattiin asteittain hyönteisjauheella (kalajauho:hyönteisjauho % rehusta; 21:0, 14:7, 7:14 ja 0:21). Muutoin rehun koostumus vastasi tavanomaista kirjolohen kasvatusrehua. Kasvatuskoe toteutettiin Suomen tärkeimmällä ruokakalakasvatuslajilla, kirjolohella. Kymmenen viikon kasvatuskokeessa kirjolohet kasvatettiin noin 150 g poikasista noin 500 g loppupainoon samalla ruokintasuhteella kontrolliryhmän ja kolmen käsittelyryhmän osalta. 7
12 Osa rehun sisältämästä kalajauhosta voitiin korvata hyönteisjauholla ilman haitallisia vaikutuksia kalojen tuotanto-ominaisuuksiin. Kalajauhon määrän laskiessa rehussa alle 12 prosentin ja vastaavasti hyönteisjauhon määrän noustessa yli 9 prosentin, kalojen kasvu, rehukerroin ja rehun sisältämän valkuaisen muuntotehokkuus alkoivat heikentyä. Kalojen perkaus-saanto eli hyödynnettävissä oleva osa oli merkitsevästi kontrollirehua alempi vasta kun kaikki kalajauho oli korvattu hyönteisjauholla. P=0,005 P<0,000 Hyönteis jauho Kuva 5. Jauhopukin toukista valmistetun hyönteisproteiinijauhon vaikutus kirjolohen painonkehitykseen NS NS Havaitut muutokset tuotanto-ominaisuuksissa johtuvat pääasiassa hyönteisjauhon sisältämän valkuaisen kalajauhoa huonommasta sulavuudesta. Korkeammilla hyönteisjauhomäärillä rehun sulavan valkuaisaineen ja välttämättömien aminohappojen sulavat määrät alenevat ja eivät ole riittäviä ylläpitämään tuotanto-ominaisuuksia vain kalajauhoa sisältävän rehun tasolla. Nyt saatuun tulokseen on voinut osaltaan vaikuttaa hyönteisjauhon sisältämä kitiini. Kalajauhon korvaaminen hyönteisjauholla ei vaikuttanut kaikkiin tuotanto-ominaisuuksiin. Rehun hyönteisjauhomäärällä ei ollut vaikutusta kalojen maksaindeksiin (HSI) eikä myöskään kalojen proteiini- tai rasvapitoisuuteen, vaikka kalan rasvapitoisuus näyttäisi nousevan proteiinin kustannuksella, kun hyönteisjauheen määrä rehussa kasvaa. Kuva 6 Hyönteisrehun vaikutus kalan ravintoainepitoisuuksiin Koe osoitti, että hyönteisjauheella voidaan hyvin korvata osa kalarehun sisältämästä kalajauhoperäisestä valkuaisesta, ilman että kalojen tuotanto-ominaisuuksissa havaitaan merkittäviä muutoksia. Mikäli hyönteisjauheella on tulevaisuudessa muita kilpailutekijöitä kalajauhoon nähden, kuten hinta tai yksinkertaisesti saatavuus, tuotanto-ominaisuuksien heikkenemistä voidaan pitää kompromissina. On myös kasvattajasta kiinni mitkä tuotantoominaisuudet ovat kalankasvatukselle kriittisimpiä, esimerkiksi perkaussaanto vai nopea kasvu. Muista hyönteislajeista (mm mustasotilaskärpänen) valmistetut rehuaineet voivat soveltua tutkimuksessa testattua tuotetta paremmin kirjolohen rehuraaka-aineeksi. 8
13 Hyönteisten pilot-prosessointikokeet Nora Pap ja Maarit Mäki, Luonnonvarakeskus Hyönteiset sisältävät proteiineja, jotka ovat ravitsemukselliselta arvoltaan verrattavissa lihan proteiineihin. Proteiinien lisäksi hyönteiset sisältävät rasvaa, kivennäisaineita ja vitamiineja. Kitiiniä on pieninä pitoisuuksina, joka voi olla kiinnostava raakaaine kitosaanin valmistuksessa lääketeollisuuden käyttöön. Prosessointikokeita varten hankitut jauhopukin toukat (T. molitor) lopetettiin pakastamalla ja tutkittiin näiden mikrobiologinen laatu sekä ravintokoostumus määritettiin prosessoinnin eri vaiheissa. Toukkien prosessointi tehtiin ensin Kuva 7 Jauhopukin toukkia laboratoriomittakaavassa, jossa tavoitteena oli erotella raakaainejakeiksi proteiini, rasva ja kitiini. Prosessointilämpötilat pidettiin mahdollisimman matalina jotta eristetyn proteiinin laatu ei heikkenisi. Jauhomadoista saatiin eristettyä liukoista proteiinia, joka edelleen spraykuivattiin. Proteiinijakeen saanto jäi kuitenkin pieneksi. Pilottimittakaavan kokeissa selvitettiin jauhomatojen prosessointia broilerien ja kalojen ruokintakokeita varten. Tavoitteena oli poistaa rasvaa ja samalla nostaa proteiinipitoisuutta. Rasva erotettiin kuumentamalla massaa ja lisäämällä vettä. Kiintoaine erotettiin siivilöimällä ja linkoamalla. Näin saatu massa kuivattiin lämpökaapissa. Lopputuotteen rasvapitoisuutta ei saatu kuitenkaan vähennettyä tämän menetelmän avulla ruokintakokeiden vaatimalle tasolle. 4. Hyönteiset ruokana Projektin kolmas työkokonaisuus keskittyi selvittämään haasteita ja mahdollisuuksia hyönteisten ruokakäyttöön niin tavallisen kuluttajan kuin elintarviketeollisuudenkin näkökulmasta. Hyönteiset ovat ravintopitoisuudeltaan täysipainoista ruokaa ja hyönteisruokaan liittyy mahdollisuus vaikuttaa omilla ruokavalinnoillaan kestävään kehitykseen. Nämä arvot jäävät kuitenkin merkitykseltään vähäisiksi, mikäli kuluttajien asenteita, hyväksyntää ja valmiutta hyönteisten käytölle ei osata huomioida hyönteisperäisten ruokatuotteiden kehityksessä. Hyväksynnän luomisessa ja hyönteisten valtavirtaan saattamisessa merkittävä rooli on myös ruokateollisuudella. Hyönteisruoka herättää ihmisissä lähes poikkeuksetta vahvoja mielipiteitä. Siinä missä toinen kokee hyönteiset positiivisena ja trendikkäänä, toiselle hyönteisruoka on jo ajatuksena vastenmielistä ja jopa pelottavaa. Hyönteisruoan omaksuminen osaksi normaalia ruokavaliota tapahtuu melko hitaasti ja edellyttää tiedon lisääntymistä. Tietoisuuden lisääminen ja mahdollisuuksien tarjoaminen hyönteisten kokeilemiseen on merkittävä keino vaikuttaa hyönteisruuan hyväksyttävyyteen ja kuluttajien haluun käyttää hyönteisiä ruokavaliossaan. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten kuluttajien suhtautuminen oli muita tutkimuksen kohdemaita positiivisempaa. Mahdollisena selityksenä on, että hyönteisruoka oli kyselyn aikaan erittäin positiivisella tavalla esillä mediassa. Toisaalta tulos osoittaa osaltaan vääräksi 9
14 uskomuksen, että suomalaiset suhtautuisivat uusiin ruoka-aineisiin muita kansoja varovaisemmin. Ruokateollisuuden parissa hyönteiset nähdään uutena ja kiinnostavana raakaaineena erilaisiin tuotteisiin. Hyönteisissä nähdään uutuusarvon lisäksi mahdollisuuksia korostaa ravintopitoisuutta ja kestävää kehitystä. Kuluttajien hyväksyntä suurimpana haasteena hyönteisten ruokakäytölle Terhi Pohjanheimo, Samuel Piha ja Anu Lähteenmäki-Uutela, Turun yliopisto Kuluttajatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuluttajien suhtautumista ruokahyönteisiin, sekä syventää ymmärrystä kuluttajien kokemista motiiveista, haasteista ja esteistä hyönteisten ruokakäytölle. Lisäksi haluttiin kehittää kuluttajien kanssa houkuttelevia hyönteisruokakonsepteja ja mitata erilaisten kuluttajaryhmien suhtautumista näihin. Kuluttajatutkimus sisälsi kolme kokonaisuutta: kuluttajien laadulliset ryhmäkeskustelut Suomessa ja Saksassa, hyönteisruokakonseptien valmistus, ja kvantitatiivinen kyselytutkimus Suomessa, Ruotsissa, Tšekeissä, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Ryhmäkeskusteluihin valittiin hyönteisiin ennalta positiivisesti suhtautuvia sekä negatiivisesti suhtautuvia henkilöitä. Kuluttajat, jotka osoittivat positiivista kiinnostusta hyönteisten syöntiin, olivat varsin vakuuttuneita syötävien hyönteisten ravitsemuksellisista ja ekologisista hyödyistä. Niitä pidetään proteiinipitoisina ja vähärasvaisina, sekä tuovan ruokavalioon uusia monipuolisia vaihtoehtoja. Hyönteisten koettiin soveltuvan hyvin lihansyönnin vähentämisen trendiin. Ryhmien huolenaiheiksi nousivat epätietoisuus hyönteisten mausta ja rakenteesta sekä niiden massatuotannon aiheuttamista riskeistä. Lisäksi hyönteisten puhtaus ja turvallisuus mietitytti osaa ryhmäkeskusteluihin osallistuneista kuluttajista. Kuva 8 Aikaisemmat kokemukset ja tietoisuus ruokahyönteisistä vaikuttavat kuluttajien suhtautumiseen hyönteisruokaa kohtaan Ryhmäkeskusteluissa osallistujat suunnittelivat hyönteisiä sisältäviä ruokatuotekonsepteja. Tuotteita ideoitiin tuttuihin käyttötilanteisiin, kuten leffanaposteluun ja pikaruoaksi, sekä korvaamaan tuttujen tuotteiden raaka-aineita esimerkiksi lihapullissa, nugeteissa ja salaatin tai pizzan täytteissä. Hyönteisten käyttämistä tuotantoeläinten rehuna pidettiin hyväksyttävänä ja luonnollisena. Hyönteisten käyttäminen jauhettuna olisi kuluttajille yksi helpoimmista lähestymistavoista, joka poistaisi yhden oleellisimmista kuluttajien kokemista esteistä 10
15 hyönteisten syönnille; epäluulon suutuntua kohtaan. Jauhemuodossa hyönteisiä ideoitiin käytettäväksi jogurtin, myslin ja puuron lisänä, leivontaan ja ruoanlaittoon. Kuluttajat arvioivat hyönteisten olevan maultaan varsin mietoja, joten ruokiin liitettiin usein voimakkaat ja eksoottiset mausteet. Kuluttajien esittämistä ideoista kehitettiin kuusi tuotekonseptia tutkimuksen kyselyosiota varten. Kuva 9. Kuluttajatutkimukseen kehitetyt tuotekonseptit 1) Sirkka-Ruislastut 2) Muurahais-mustikkarouhe 3) Friteeratut sirkat dippikastikkeella 4) Chilimaustettu hyönteisrouhe 5) Kana-jauhomatonugetit 6) Wokkisekoitus jauhomadoista ja kasviksista Online kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1240 kuluttajaa, joista noin puolet Suomesta (48 %). Lisäksi vastauksia kerättiin Ruotsista, Saksasta ja Tšekeistä. Kyselyyn osallistujat arvioivat tuotekonseptien miellyttävyyttä ja konsepteihin liitettyjen ominaisuuksien voimakkuutta (esimerkiksi houkutteleva, luotaantyöntävä, terveellinen, epäterveellinen). Vastauksia verrattiin vastaajien taustamuuttujiin, joita olivat demografisten muuttujien lisäksi vastaajien suhtautuminen uusiin ruokiin (ruokaneofobia), tietotaso hyönteisruuasta ja aiemmat kokemukset hyönteisruuasta. Kysely tapahtui keväällä 2016, jolloin hyönteisperäisiä tuotteita ei ollut Suomessa saatavilla. Verrattaessa suomalaisten kuluttajien vastauksia muiden vastaajamaiden kuluttajiin, erottuvat suomalaiset vastaajat verrokkimaita myönteisemmällä asenteella. Jopa 70 % suomalaisista vastaajista koki hyönteisruuan kiinnostavana ja puolet kertoi ostavansa hyönteisruokaa, mikäli sitä olisi saatavilla ruokakaupoissa. Kaikki vastaukset huomioiden tuotekonseptien miellyttävyys arvoitiin alhaiseksi, asteikolla 1-7 (1=pidän erittäin epämiellyttävänä, 7= pidän erittäin miellyttävänä) kaikkien konseptien miellyttävyys sijoittui melko epämiellyttävän (2) ja neutraalin (4) välille. Konsepteista miellyttävimpänä pidettiin kaikissa kyselymaissa sirkkaruislastuja (ka 3,6) kun taas heikoimmin menestyi chilimaustettu hyönteisrouhe (ka 2,6). 11
16 Vastaajien taustamuuttujilla oli merkittävä vaikutus konseptien miellyttävyyden kokemiseen (kuva 10). Kun vastaajat jaettiin asenteidensa perusteella kolmeen eri kuluttajasegmenttiin, hyönteisruokaan positiivisesti suhtautuvat kuluttajat arvoivat liki kaikki konseptit miellyttäviksi, kun taas toisessa ääripäässä negatiivisesti suhtautuvat arvioivat kaikki tuotekonseptit epämiellyttäviksi. Positiivisesti suhtautuvaan segmenttiin kuuluvat vastaajat kaikista maista olivat kiinnostuneita uusista ruoista (neofilia), sekä keskimäärin muita ryhmiä koulutetumpia ja urbaanisti asuvia. Positiivisesti suhtautuvissa oli lisäksi enemmän miehiä kuin naisia ja iältään alle 35 vuotiaita kuin tätä vanhempia. Hyönteistuotekonseptit, joissa hyönteinen oli jauhettuna tai muuten näkymättömissä, koettiin hyväksyttäväksi myös varovaisen positiivisesti hyönteisiin suhtautuvien kuluttajien keskuudessa. Tämä tukee oletusta että tuotteissa näkymättömissä oleva hyönteinen on helpommin hyväksyttävissä laajemmassa kuluttajajoukossa. Kuva 10 Hyönteistuotekonseptien arvioitu miellyttävyys kuluttajasegmenteissä. 1SR=Sirkka-Ruislastut 2MM=Muurahais-mustikkarouhe, 3FR=Friteeratut sirkat dippikastikkeella, 4CH=Chilimaustettu hyönteisrouhe, 5KN= Kana-jauhomatonugetit ja 6WS= Wokkisekoitus jauhomadoista ja kasviksista 1. Piha, S., Pohjanheimo, T., Lähteenmäki-Uutela, A., Křečková, Z., Otterbring, T., The effects of consumer knowledge on the willingness to buy insect food: An exploratory cross-regional study in Northern and Central Europe, Food Quality and Preference (2016). Monikäyttöinen raaka-aine ruokateollisuuden käyttöön Jaakko Korpela, Turun yliopisto Turun yliopisto selvitti ruoka-alan asiantuntijoiden näkemyksiä hyönteisistä tulevaisuuden elintarvikeraaka-aineena. Tutkimukseen haastateltiin 15 ruoka-alan yrityksen asiantuntijaa, ja keittiömestaria ruokateollisuudesta, raaka-ainetoimittajista sekä catering-yrityksistä. Haastattelut tehtiin vuoden 2016 syksyn 2017 tammikuun aikana, jolloin hyönteisten elintarvikehyväksyntää ei vielä odotettu, ja ruokahyönteisten saatavuus Suomessa oli hyvin marginaalista. Haastateltujen aiemmat kokemukset hyönteisistä olivat vähäisiä. Halu edelläkävijyyteen on kuitenkin vahvaa, sillä liki kaikki olisivat valmiita kokeilemaan hyönteisiä yrityksensä tuotteissa tai ravintola-annoksissa. Hyönteisraaka-aineen mahdollisena lisäarvona pidettiin 12
17 ravintopitoisuutta ja tuotteiden erottumista ekologisilla ja eettisillä arvoilla. Hyönteisillä pyrittäisiin myös vaikuttamaan yrityksen imagoon ruokatrendien edelläkävijänä. Raaka-aineena kiinnostus kohdistuisi ainakin aluksi kuivattuihin hyönteisjauheisiin. Odotuksena näille on mieto makuprofiili, hyvä säilyvyys, tasalaatuisuus ja helppo käsiteltävyys jauhemaisessa muodossa. Hyönteisjauheen uskotaan soveltuvan laajasti erilaisiin tuotekonsepteihin aina valmisruuasta leivonnaisiin ja urheiluravinteisiin. Vaikka eri raaka-ainejakeiden, kuten proteiinin ja rasvan, erottelua on tutkimuksissa testattu, näistä ei vielä ollut riittävästi tietoa. Snacksit ja välipalatuotteet nähtiin ensimmäisinä hyönteisiä sisältävinä tuoteryhminä, jotka olisivat laajasti kuluttajien saatavilla. Ravintolaympäristössä hyönteiset olisivat aluksi elämyksiä tuottavia erikoisuuksia, niiden yleistyessä osana vähähiilistä lounaslistaa kasvis- ja lihavaihtoehtojen rinnalla. Annoskonsepteissa rajana on keittiömestarin mielikuvitus, sillä hyönteisistä on helppo visioida hyvin erilaisia annoksia. Kuluttajien tavoin catering-alan asiantuntijoita arvelutti kokonaisten hyönteisten maku ja suutuntuma. Hyönteisrehulla kasvatetun kalan tai siipikarjan hyödyntämiseen ei nähty esteitä, jos laatu ja ominaisuudet yltävät vähintään tavanomaisen lihan tasolle. Rehukäytössä hyönteiset voidaan ajatella luonnollisena ravinnonlähteenä, jolloin eläin voi paremmin ja on onnellisempi. Ravitsemusominaisuuksista kiinnostavimpana pidettiin proteiinin korkeaa pitoisuutta. Toisaalta proteiinin ja rasvan laatu herätti kysymyksiä. Hyönteisten kitiinillä puolestaan voitaisiin ehkä kasvattaa ravintokuidun määrää prosessoiduissa elintarvikkeissa tai räätälöidä tuotteiden koostumusta erityisiin ravintotarpeisiin sopivaksi. Hyönteisruuan suurimmat haasteet ja epävarmuudet liittyvät odotetusti kuluttajien valtavirran hyväksyntään ja raaka-aineen tuoteturvallisuuteen. Kuluttajat haluttaisiin vakuuttaa ketjun läpi valvotusta tuotannosta, jossa kotimaisuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä. Maku ja aistinvarainen laatu ei varsinaisesti huolestuttanut vastaajia, ainoastaan arvelutti kokemuksen puuttuessa. Viranomaisten hyväksyntä elintarvikkeeksi lisäisi luottamusta hyönteisruuan turvallisuuteen. Hyönteisruuan markkinoinnissa haastatellut painottaisivat vahvasti kestävää kehitystä. Ilmastoystävällisyys nimettiin tärkeimmäksi hyönteisruuan myyntiargumentiksi, mutta kestävyys ei tarkoittaisi yksinomaan hiilijalanjälkeä. Hyvin brändättynä hyönteisruoka voisi olla hyvinkin kantaaottava vastuulliseen kuluttamiseen niin ekologisten kuin eettistenkin motiivien kannalta. Hyönteisistä ravitsevaa ruokaa Jaakko Korpela, Turun yliopisto Hyönteisten ravitsemusominaisuuksia on tutkittu varsin laajasti ympäri maailmaa. Tutkimuksia kuitenkin leimaa keskittyminen paikallisessa faunassa tavattavien hyönteislajien ravintoainepitoisuuksien analysointiin, eikä hyönteisruuan vaikutuksia osana ihmisen ravitsemusta ole paljoa tutkimusta. Hyönteislajien väliset erot ravintokoostumuksessa voivat olla suuria. Ravinnon kokonaislaatua arvioidessa ruokahyönteiset näyttävät olevan yhtä hyvää tai 13
18 parempaa ravintoa kuin kana, possu tai nauta. Ravintona hyönteiset ovat kuitenkin oma ainutlaatuinen ryhmänsä, jota ei voida suoraan verrata muihin eläinperäisiin ruuanlähteisiin. Tyypillisesti hyönteiset sisältävät paljon proteiinia, rasvaa ja tyydyttävästi erilaisia hivenaineita. Hyönteisissä on lihaan verrattuna paljon energiaa johtuen verrattain korkeista proteiinin ja/tai rasvan pitoisuuksista. Rasvan ja energian pitoisuus vaihtelee kuitenkin runsaasti lajien ja kasvuvaiheiden mukaan. Hyönteisten sisältämä hiilihydraatti on lähes yksinomaan kitiiniä, jota esiintyy vaihtelevina pitoisuuksina lajin ja kasvuvaiheen mukaan. Hivenaineista erityisesti kalsiumia, rautaa ja B-ryhmän vitamiineja esiintyy useissa ruokahyönteisissä runsaasti. Eläinproteiinien tapaan hyönteisten proteiini sisältää tyydyttävän määrän ihmiselle tärkeitä aminohappoja. Välttämättömistä aminohapoista lähes kaikissa hyönteisissä esiintyy leusiinia, fenyylialaniinia ja metioniinia. Joissain ruokahyönteisissä on suhteellisesti paljon lysiiniä, tryptofaania ja treoniinia, joita esimerkiksi viljaproteiineissa esiintyy vain niukasti. Proteiinin sulavuus eläinkokeiden perusteella vaikuttaa olevan hyvin vertailukelpoinen muiden eläinproteiinien kanssa, mutta aiheesta on vielä niukasti tutkimusta. Hyönteisten rasvakoostumus on varsin ainutlaatuinen eikä muistuta tyypillisiä eläin- tai kasviperäisiä rasvoja. Tyypillisesti ruokahyönteiset sisältävät paljon monityydyttymättömiä rasvahappoja ja rasvahappokoostumus on muutenkin varsin tasapainoinen. Vallitsevia rasvahappoja ovat palmitiinihappo, steariinihappo, oleiinihappo ja linoleenihappo. Runsaita omega-3 rasvapitoisuuksia tavataan muun muassa heinäsirkoissa ja silkkiperhosen toukissa. Hyönteisten omega-3 rasvojen pitoisuutta voidaan muokata lisäämällä hyönteisten rehuun haluttujen rasvahappojen lähteitä. Hyönteisten kitiini voi edistää terveellisen suolistomikrobiston ylläpitoa Otto Selenius, Turun yliopisto Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus toteutti tutkimuksen, jossa tarkasteltiin hyönteisten sisältämän kitiinin vaikutusta suolistoperäisten mikrobien kasvuun. Tutkimuksessa selvitettiin hyönteisruoan mahdollisia, ja toistaiseksi vähän tutkittuja, terveysvaikutuksia. Hyönteisten ulkoinen tukiranka koostuu kitiinistä, joka on selluloosan kaltainen polysakkaridi. Hyönteisruoan mukana tulee siis nauttineeksi kitiiniä, joka voidaan osittain hajottaa ruoansulatusentsyymien avulla. Tyypilliset ruokahyönteiset sisältävät melko pieniä määriä kitiiniä, mutta esimerkiksi kuivaus tai eri jakeiden rikastaminen erottamalla voi lisätä kitiinin pitoisuuksia prosessoidussa hyönteisraaka-aineessa. Hajottamaton kitiini voi sellaisenaan toimia elimistössä ravintokuidun tavoin, kuten kasviksista ja viljoista saatu selluloosakin. Ravintokuituna kitiini edistää ruoansulatusta ja vähentää suolistosairauksien ja -tulehduksien riskiä. Kitiinin hajoamistuotteet, kitosaani ja kitooligosakkaridi, omaavat monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Tutkimuksissa on todettu niiden voivan muun muassa ehkäistä tulehduksia sekä kasvainten kehittymistä. Lisäksi ne toimivat antioksidantteina vähentäen soluissa ilmeneviä vaurioita. 14
19 Kitiinin ja sen hajoamistuotteiden on myös todettu ehkäisevän useimpien haitallisten suolistobakteerien kasvua. Useimpien ruoansulatushäiriöiden ja suoliston tulehdusten taustalla ovat lisääntyneet haitallisten bakteereiden kannat. Haitallisten bakteereiden kasvua voi ehkäistä syömällä ravintoa, joka edesauttaa ihmiselle hyödyllisten maitohappo- ja bifidobakteerien kasvua suolistossa. Tässä tutkimuksessa bakteereiden kasvua tarkasteltiin kasvatusliuoksissa, joihin oli lisätty pieniä pitoisuuksia kito-oligosakkaridia tai kitiiniä. Kito-oligosakkaridin havaittiin toimivan prebiootin tavoin edistäen hyödyllisten maitohappobakteerien kasvua ja ehkäisten haitallisten kolibakteereiden kasvua. Kitiinin havaittiin estävän molempien bakteereiden kasvua. Pelkästään syömällä hyönteisruokaa voisi siis mahdollisesti kohentaa oman suolistomikrobistonsa koostumusta ja siten edistää terveyttään. Otto Selenius (2017) Pro gradu, opinnäytetyö. Hyönteiset ihmisen ravintona: kitiinin ravitsemuksellinen merkitys ja vaikutus suolistobakteerien (Lactobacillus rhamnosus GG ja Escherichia coli TG) kasvuun 0ravintona_Selenius.pdf?sequence=1 5. Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet Lainsäädännön muutokset, muutosten ennakoiminen ja vaikuttaminen koskien hyönteisten käyttöä ruokaketjussa oli keskeinen osa projektia sen koko keston aikana. Tärkeimmät lainsäädännön muutokset hyönteisruuan osalta olivat EU:n uuselintarvikeasetuksen päivittyminen sekä Suomen tulkintamuutos mahdollistaen hyönteisruuan myynnin siirtymäkauden ajan. Hyönteisrehuissa prosessoidun hyönteisproteiinin käyttö sallittiin vesiviljelyssä lopullisesti kesällä 2017 sekä hyönteiset lisättiin ensimmäistä kertaa EU:n rehuaineluetteloon. Hyönteisten tuloa osaksi ruokaketjua tuskin osattiin ennakoida ruokaketjun sääntelyn kehittyessä, joka näkyy edelleen lainsäädännön ja sen tulkintojen epäselvyyksinä. Elintarvikkeita koskevan EU-lainsäädännön tarkoitus on suojella kuluttajia mahdollisilta riskeiltä. Myös ruokahyönteisiä koskevat elintarvikelainsäädännön yleiset vaatimukset (EY 178/2002) sekä elintarvikkeiden hygieniaan (EY 852/2004), eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieniaan (EY 853/2004) ja kuluttajatietoon (EU 1169/2011) liittyvät vaatimukset. Kasvatetut hyönteiset katsotaan tuotantoeläimiksi, joita koskevat alkutuotannon vaatimukset. Siihen kuuluu myös eläinten hyvinvointi, vaikka hyönteisten hyvinvointia koskevia säädöksiä ei vielä ole. Rehulainsäädännön tavoitteena on turvata eläinten terveys ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatu. EU:ssa on hyvin yksityiskohtaiset säännöt rehuhygieniasta (183/2005) ja sivutuotteiden käytöstä eläinten ruokinnassa (EY 1069/2009). Hyönteisten rehukäytön hyväksyntään vaikuttaa oleellisesti TSE tapausten ajama asetus 999/2001, joka yksiselitteisesti kielsi eläinperäisten proteiinilähteiden (PAP) käyttämisen tuotantoeläinten rehuna. Hyönteisten prosessoituna eläinproteiinina (PAP) on tällä hetkellä sallittua ainoastaan vesiviljelyssä TSEasetuksen muutoksella (EU 2017/893). Euroopan hyönteistuottajien kattojärjestö IPIFF (International Platform for Insects for Food and Feed) ajaa muutosta hyönteisproteiinin 15
20 hyväksymiseksi myös siipikarjan ja muiden tuotantoeläinten rehukäyttöön, mutta tätä saadaan todennäköisesti odottaa vielä joitain vuosia. Hyönteiset ovat Euroopan Unionissa uuselintarvikkeita Anu Lähteenmäki-Uutela & Jaakko Korpela, Turun yliopisto Euroopan Unioni edellyttää kokonaan uusien elintarvikkeiden (uuselintarvikkeiden) turvallisuusarviointia ennen niiden hyväksyntää markkinoille, ellei näillä voida osoittaa merkittävää käyttöhistoriaa EU maissa ennen vuotta Vaikka hyönteisiä nautitaan suuressa osassa maailmaa, Euroopassa ei merkittävää hyönteissyönnin historiaa tunneta. Uutena vaihtoehtona tieteellisen arviointimenettelyn rinnalla on mahdollisuus osoittaa uuselintarvikkeen pitkäaikaisesta turvallisesta käytöstä EU:n ulkopuolisissa maissa. EU:n uuselintarvikelainsäädännön päivitys astui voimaan (EU 2015/2283). Asetus koskee yksiselitteisesti hyönteisiä niiden olomuodosta riippumatta. Aiempi, vuonna 1997 voimaanastunut uuselintarvikeasetus sen sijaan jätti tulkinnanvaraa hyönteisten uuselintarvikestatuksesta mikäli hyönteiset käytetään kokonaisena erottamatta niistä osia. Tämän lainsäädännön epäselvyyden vuoksi eräät EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovat kansallisilla tulkintamuutoksillaan ottaneet käyttöön siirtymäajan niiden kasvatettujen ruokahyönteisten osalta jotka olivat markkinoilla ennen Tulkintamuutoksen myötä hyönteistuotantoa pidetään laillisesti elintarviketuotantona ja siihen sovelletaan elintarvikelainsäädäntöä ja valvontaa. Siirtymäajan jälkeen hyönteisruuan myynti edellyttää uuselintarvikehyväksynnän, Suomessa tämä takaraja on (Evira ) Uusi asetus mahdollistaa luvan hakemisen EU:n ulkopuolisista maista tuleville perinteisille elintarvikkeille helpotetussa ilmoitusmenettelyssä. Tällöin perinteisellä elintarvikkeella on oltava turvallista ja jatkuvaa käyttöhistoriaa elintarvikkeena 25 vuoden ajan merkittävän väestönosan keskuudessa. Projektissa selvitettiin mahdollisuuksia osoittaa tällaista hyönteisten käyttöhistoriaa Thaimaassa, jossa muun Kaakkois-Aasian tavoin arvostetaan hyönteisiä perinteisenä osana paikallista ruokakulttuuria. Arvoketju kasvattajilta urbaaneihin katukeittiöihin on pitkälti vakiintunutta, vaikka perinteinen luonnosta keräily vastaa yhä suurta osaa Thaimaan hyönteisruokamarkkinoista. Hyönteisten syönti on tyypillistä Pohjois-Thaimaan maakunnissa, jossa myös suurin osa sirkkojen kasvattajista sijaitsee. Sirkkojen kaupallisen kasvattamisen voidaan katsoa alkaneeksi Khon Kheun yliopistossa vasta luvun taitteessa, joten EU:n vaatimus 25 vuoden jatkuvasta käytöstä ei näyttäisi toteutuvan kasvatettujen hyönteisten osalta. Lisäksi on vielä epävarmaa miten käyttö merkittävän Kuva 11. Sirkkatuotantoa Thaimaassa (kuva ACFS) 16
21 väestönosan keskuudessa ilmoitusmenettelyssä määritellään. Suomessa käynnissä oleva siirtymäaika antaa erinomaiset lähtökohdat paitsi kehityksen jatkumiselle markkinoiden ehdoilla, myös tilaisuuden koota uuselintarvikehakemuksen edellyttämää tietoa hyönteisten kasvatukseen ja käyttöön liittyen. Tämä seikka huomioiden projekti suosittelee uuselintarvikeluvan hakemista tavanomaisen arviointimenettelyn kautta. Lähteenmäki-Uutela, A., & Grmelová, N. European Law on Insects in Food and Feed. European Food and Feed Law Review Volume 11, Issue 1 (2016) pp. 2-8 Lainsäädäntö Euroopan Unionin ulkopuolella Anu Lähteenmäki-Uutela, Turun yliopisto Hyönteisten ruoka- ja rehukäyttöön spesifiä lainsäädäntöä, saati harmonisointia ei maailmallakaan juuri ole. Länsimaista Yhdysvallat, Kanada ja Australia sääntelevät uuselintarvikkeita eri tavoin ja rehulainsäädäntö on yleisesti ottaen EU:ta kevyempää. Kiinassa käytetään lukuisia hyönteislajeja lääkinnällisiin ja ruokatarkoitukseen, mutta yhteneväistä lainsäädäntöä ei heilläkään ole. Kanadassa hyönteisten perinteinen ruokakäyttö muualla maailmassa on riittänyt osoitukseksi eräiden kasvatettujen ruokahyönteisten turvallisuudesta ilman erillistä hakemusmenettelyä. Australia hyväksyy ainakin kolmen hyönteislajin käytön paikallisen uuselintarvikemenettelyn mukaan ei-uutena elintarvikkeena. Yhdysvallat ei periaatteessa edellytä uuselintarvikkeille kuten hyönteisruualle ennakkohyväksyntää, mutta ilman GRAS-statusta (Generally Regarded as Safe) hyönteisten katsotaan kuuluvan elintarvikelisäaineisiin, viranomaishyväksyntä tarvitaan. GRAS- statuksen saaminen edellyttää likimain EU:ta vastaavan tieteellisen turvallisuusarvion tekemistä. Käytäntö kuitenkin vaihtelee eri osavaltioissa. Lähteenmäki-Uutela, A., Grmelová, N., Hénault-Ethier, L., Deschamps, M., Vandenberg, G., Zhao, A., Zhang, Y., Yang, B., & Nemane, V. Insects as Food and Feed: Laws of the European Union, United States, Canada, Mexico, Australia, and China. European Food and Feed Law Review. Volume 12, Issue 1 (2017) pp Lainsäädäntö ja hygienianäkökohdat hyönteisten rehukäytössä Maarit Mäki, Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskuksen tekemässä raportissa Hygieniariskien hallinta rehuntuotannon kannalta (2018) tarkastellaan hyönteisten tuotantoon ja prosessointiin liittyvää lainsäädäntöä sekä vaaroja ja riskien hallintaa erityisesti projektin kohteeksi valittujen hyönteislajien, kotisirkkojen (Acheta domesticus) ja jauhomatojen (Tenebrio molitor) osalta. Hyönteisrehusta puhuttaessa tarkoitetaan hyönteisten käsiteltyä eläinvalkuaista (processed animal protein from insects, hyönteis-pap ), jota on prosessoimalla muokattu tuotantoeläinten rehuruokintaan soveltuvaksi. Euroopan Unioni salli hyönteis-pap:n käytön vesiviljelyeläinten ruokinnassa alkaen, niin sanotun TSE-asetuksen ja sivutuoteasetuksen toimeenpanoasetuksen muutoksella (EU 2017/893). Sallittuja hyönteislajeja on seitsemän: Musta sotilaskärpänen (Hermetia illucens), huonekärpänen (Musca domestica), jauhopukki 17
22 (Tenebrio molitor), kanatunkkari eli buffalomato (Alphitobius diaperinus), kotisirkka (Acheta domesticus), trooppinen kotisirkka (Gryllodes sigillatus) ja kenttä-sirkka (Gryllus assimilis). Siipikarjan ruokintaan hyväksyntää ei pyrkimyksistä huolimatta ole vielä myönnetty. Kokonaisia tai eläviä hyönteisiä, sekä hyönteisistä erotettua rasvaa saa käyttää muidenkin eläinten, lukuun ottamatta märehtijöiden, ruokinnassa, Tavanomaisessa eläinten ruokinnassa hyönteisten käyttö sellaisenaan voi olla teknisesti haasteellista, mutta esimerkiksi luomu- tai free-range kanojen sekä kalojen poikasten kasvatuksessa tämä on teknisesti täysin mahdollista. Lemmikki- ja turkiseläinten ruokinnassa hyönteisiä voi käyttää lähes rajoituksetta. Hyönteisten käyttöön rehuna ja elintarvikkeena liittyy useita huomioonotettavia turvallisuusriskejä, joista tärkeimpiä ovat ruokamyrkytyksiä aiheuttavat mikrobiologiset riskit. Hyönteisissä voi olla myös toksiineja, joita ne tuottavat suojautuakseen saalistajilta. Niihin voi myös kertyä ympäristöstä raskasmetalleja tai torjunta-ainejäämiä. Lisäksi hyönteiset voivat olla allergisoivia, koska ne voivat sisältää äyriäisallergikoille allergiaoireita aiheuttavaa tropomyosiinia, joka mahdollisesti aiheuttaa ristireaktiota. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi 2015 riskienarvioinnin hyönteisten käytöstä elintarvikkeena ja eläinten rehuna. Hyönteis-PAP tuotannossa merkittävin riskitekijä on hyönteisille annettava rehu. Kun käytetään elintarvike- tai rehuperäisiä rehuaineita tai kasvualustoja ja huolehditaan tuotantohygieniasta, riski ei ole suurempi kuin muilla hyväksytyillä elintarvikkeilla tai rehuilla. Elintarviketeollisuudesta ja maataloudesta peräisin olevan orgaanisen jätteen käyttö hyönteisten rehuna on hyvin perusteltua ekologisilla ja taloudellisilla eduilla. Euroopan Unionin lainsäädäntö, niin sanottu sivutuoteasetus (EY 1069/2009) määrittelee kuitenkin tarkoin millaista ainesta muiden tuotantoeläinten rehuksi tarkoitetun hyönteis-pap:n tuottamiseen ja ruokintaan voi käyttää. Hyönteisten ruokintaan, niin ikään tuotantoeläiminä, sallitaan ainoastaan sivutuoteasetuksen luokan 3 mukaiset sivutuotemateriaalit, jollaisia ovat esimerkiksi elintarvikkeiden valmistuksesta ylijäävät kasviperäiset ainekset tai bioetanolin tuotannosta syntyvä jäte, kuten vehnän valkuainen ja ohran kuoret. Hyönteisten tuottaminen niin elintarvikkeeksi kuin rehukäyttöönkin on alkutuotantoa, joka edellyttää rekisteröintiä elintarvikeviranomaisille. Lisäksi toimijoiden on rekisteröidyttävä rehualan toimijaksi. Rehutuottajilta edellytetään lisäksi riskianalyysiin perustuvaa omavalvontaa, jollainen on tekeillä myös hyönteisten tuotantoon. Evira julkaisi lokakuussa 2017 ohjeistuksen Suomen tulkintamuutosten mukaisiin toimiin hyönteisalan tuottajaksi aikoville (Evira 10588/1). Maarit Mäki (XXXX). Hygieniariskien hallinta rehuntuotannon kannalta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus X/2018. Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Kansainvälisyys, verkostot ja tiedon levittäminen Hyönteiset ruokaketjussa -projekti kokonaisuudessaan aloitti hyönteistalouden tutkimuksen Suomessa uutena biotalouden osa-alueena, jossa yhdistyy kiertotalouden ja kestävän ruokaketjun kehityksen tavoitteet. Projektin näkyvyys sekä julkisessa mediassa että 18
Hyönteiset ruokaketjussa Kouvola
Hyönteiset ruokaketjussa 2015-2017 Kouvola 22.5.2017 1 Hyönteiset ruokaketjussa Tutkimusprojekti 2015-2017 Edistää hyönteisten hyödyntämiseen perustuvan osaamisen ja arvoketjun syntymistä Suomeen Tutkii
LisätiedotHyönteiset rehuna Soveltuvuus ja ravintoarvo Lajit Turvallisuus
Hyönteisalan toimijaksi Kaakkois-Suomeen? -työpaja, Kuusankoski 22.5.2017 Hyönteiset rehuna käyttö, kasvatus ja lainsäädäntö Tarja Root, Evira, rehujen turvallisuus ja laatu Hyönteiset rehuna Soveltuvuus
LisätiedotHyönteiset ravintona ja raaka-aineena. Elintarvikeaamupäivä
Hyönteiset ravintona ja raaka-aineena Elintarvikeaamupäivä 24.5.2017 1 Hyönteiset ruokaketjussa Tutkimusprojekti 2015-2017 Edistää hyönteisten hyödyntämiseen perustuvan osaamisen ja arvoketjun syntymistä
LisätiedotHyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus
Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus KoneAgria 11.10.2018 Pertti Marnila, tutkija Susanne Heiska, erikoistutkija Hyönteismarkkinat, Milj. USA $ Hyönteisalalla odotetaan nopeaa kasvua
LisätiedotHYÖNTEISET PROTEIININ TUOTANNOSSA
HYÖNTEISET PROTEIININ TUOTANNOSSA Pertti Marnila*,(pertti.marnila@luke.fi) Esittäjä Ekologisesti kestävää eläinproteiinia Rehunkäytön hyötysuhteen on esitetty olevan hyönteisillä ylivoimaisesti parempi
LisätiedotSIRKKAA SOPASSA - hyönteisruoka
SIRKKAA SOPASSA - hyönteisruoka Yleisesti hyönteisistä ravintona Suuri osa koko maailman väestöstä syö hyönteisruokaa (Thaimaa, Meksiko, Afrikka, Euroopassa alueita, Suomessakin (muurahaisen munat) Vuoden
LisätiedotKotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa
Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Tutkimustuloksia Luomuinfo Suomen maatalousmuseo Sarka 25.4.2012 Erja Koivunen 1 Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Potentiaalisia kotimaisia
LisätiedotICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho
ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho Tiina Kortelainen, Mikko Tuori, Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotUudet proteiinilähteet hyönteiset elintarvikeketjussa
Uudet proteiinilähteet hyönteiset elintarvikeketjussa Tutkittua tietoa elintarvikkeista -seminaari Jokioisissa 29.3.2017 Tutkija Maarit Mäki Ruokahyönteistutkimus Lukessa Luke on mukana v. 2015-2017 toteutettavassa,
LisätiedotHyönteiset elintarvikkeina EE-talo
Hyönteiset elintarvikkeina 29.9.2017 EE-talo Tilaisuuden avaus Leena Räsänen, Evira Eviran ohjeistus hyönteiselintarvikkeista Valmisteilla, valmistuu viimeistään 1.11.2017 Osia julkaistaan Eviran nettisivuilla
LisätiedotHärkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
LisätiedotLainsäädännön vaatimukset hyönteisten elintarvikekäytölle. Ylitarkastaja Riina Keski-Saari Mikrobiologinen elintarviketurvallisuus 16.1.
Lainsäädännön vaatimukset hyönteisten elintarvikekäytölle Ylitarkastaja Riina Keski-Saari Mikrobiologinen elintarviketurvallisuus 16.1.2018 Esityksen sisältö Hyönteisten matka elintarvikkeeksi Uuselintarvikeasetus
LisätiedotLuomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
LisätiedotKotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa
Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa Siipikarjan terveys päivät Ikaalisten kylpylä 22.3.2012 Erja Koivunen 1 Soijarouheelle vaihtoehtoisia valkuaisen lähteitä siipikarjan ruokinnassa Rypsirouhe
LisätiedotProteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena
Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten
LisätiedotYrittäjät Hermanni Nieminen ja Sanne Seppälä
Mitä syömme tulevaisuudessa -juttutuokio 8.6.2017 Yrittäjät Hermanni Nieminen ja Sanne Seppälä Tila Niemisen suvulla vuodesta 1940 Viljaporsaiden kasvatusta vuoteen 2004 Sukupolvenvaihdos vuonna 2013 Siirtyminen
LisätiedotCASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016
CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein
LisätiedotEläintilojen rehuhygienian ajankohtaiset Tieto itää! verkkoluento Katja Korkalainen
Eläintilojen rehuhygienian ajankohtaiset Tieto itää! verkkoluento Katja Korkalainen Uutta 2016 koulutuksen jälkeen Lainsäädäntömuutos (TSE-asetus (EY) N:o 999/2001) Hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen
Lisätiedotfrom the north poultry protein meal
from the north Poultry meal proteiinirikas eläinvalkuainen Poultry Meal on suomalaisen siipikarjan sivutuotteista valmistettu proteiinirikas eläinvalkuainen. Se on laadukas raaka-aine rehuihin ja lemmikkien
LisätiedotRuokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,
Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,
LisätiedotTulevaisuuden valkuaisinnovaatiot
Tulevaisuuden valkuaisinnovaatiot HYÖNTEISET Satu Nokkonen, HAMK 2017 Hyönteisten ravitsemuksellinen koostumus Hyönteiset ovat erinomainen proteiinin lähde. Lisäksi ne sisältävät runsaasti rasvaa, vitamiineja,
LisätiedotHyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi
Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi 16.3.2018 s. Kurikka Helsingin yliopisto, MMM Hyönteistalous osana suomalaista alkutuotantoa 2015 Finsect Foto:
LisätiedotRehualan sääntelyä ja turvallisuutta. Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Rehualan sääntelyä ja turvallisuutta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sääntelyä Rehulaki EY asetukset Sääntelyllä pyritään varmistamaan ihmisten terveys eläinten terveys ja hyvinvointi ympäristön, rehun käyttäjien
LisätiedotRasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997
LisätiedotKeski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä
Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä 1.12.2017 Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä Anne-Maria Pajari Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Pohjana suomalaiset ravitsemussuositukset
LisätiedotKala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,
LisätiedotUuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus
Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 21/2018. Hyönteiset ruokaketjussa. Hygieniariskien hallinta rehuntuotannon kannalta.
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 21/2018 Hyönteiset ruokaketjussa Hygieniariskien hallinta rehuntuotannon kannalta Maarit Mäki Hyönteiset ruokaketjussa Hygieniariskien hallinta rehuntuotannon kannalta
LisätiedotMaittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat
Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat
LisätiedotKeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/
KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja
LisätiedotMiten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta
LisätiedotRehussa käytettävän formaldehydin tilanne EU:ssa Dioksiinimonitorointiasetuksen tarkastelu Tieteelliset kokeet ei-hyväksytyllä lisäaineella
ETT Seminaari, Evira Rehussa käytettävän formaldehydin tilanne EU:ssa tarkastelu Tieteelliset kokeet ei-hyväksytyllä lisäaineella Eeva Saarisalo Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaosasto Formaldehydi 1/4
LisätiedotKalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.
Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014
LisätiedotAjankohtaista hyönteistutkimuksesta
Ajankohtaista hyönteistutkimuksesta Jarkko Niemi, Susanne Heiska, Miika Tapio ja Pertti Marnila Seminaari hyönteisalan toimijoille Ruokavirasto, 18.1.2019 Esityksen sisältö Luken hyönteishankkeita ja resursseja
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. helmikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. helmikuuta 2017 (OR. en) 6300/17 AGRILEG 43 VETER 17 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 13. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D048174/04
LisätiedotRAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna
RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin
LisätiedotTeknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät
Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan
LisätiedotElintarviketieteiden valintakoe Mallivastaukset. Tehtävä 3.1. Miksi tämä tutkimus on tehty? (5 p sisältö, 1 p kieli, yht.
Elintarviketieteiden valintakoe 19.5.2017 Mallivastaukset Tehtävä 3.1. Miksi tämä tutkimus on tehty? (5 p sisältö, 1 p kieli, yht. 6 p) Ruoantarve ja ruokavalion täydentäminen Väestönkasvu 2050 luvulle
LisätiedotHyönteisalan mahdollisuudet rehun ja ruuan tuotannossa
Hyönteisalan mahdollisuudet rehun ja ruuan tuotannossa Jarkko Niemi ja Maija Karhapää Luonnonvarakeskus Taustaa Hyönteisten tuottaminen rehuksi ja elintarvikkeeksi on varteenotettava keino proteiinin tuonnin
LisätiedotKaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood
Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset
LisätiedotEU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8
EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018 Periaatteet, artiklat 5-8 Asetus 848/2018 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 5 artikla - Yleiset periaatteet
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotRuokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15
Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,
LisätiedotPremium-luokan koiranruokasarja D
Premium-luokan koiranruokasarja D TM Lihaisaa laatua koirallesi. Laaturuokaa koirallesi Jahti&Vahti! Haluamme koirasi elämänlaadun pysyvän korkeana ja kauan. Siksi ruokien huippulaatu on meille aidosti
LisätiedotMustasotilaskärpäsen toukkien kasvatus Sahalahden sivuvirroissa. BioKierto projekti Sanna Taskila, Oulun yliopisto
Mustasotilaskärpäsen toukkien kasvatus Sahalahden sivuvirroissa BioKierto projekti Sanna Taskila, 21.12.2018 Yleistä Kuva. Mustasotilaskärpäsen toukkia (vasen) ja aikuisia yksilöitä (oikea). (Kuva: Ari
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa
LisätiedotHyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla-hankkeen kuulumisia
Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla-hankkeen kuulumisia Jarkko Niemi Luonnonvarakeskus Hankeen taustaa Hyönteisten tuottaminen rehuksi ja elintarvikkeeksi on varteenotettava keino proteiinin
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotHYÖNTEISTALOUDEN PAIKALLISET MAHDOLLISUUDET
HYÖNTEISTALOUDEN PAIKALLISET MAHDOLLISUUDET Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hämeenlinna, Bio- ja elintarviketekniikka Kevät, 2018 Sofia Teerikorpi TIIVISTELMÄ Bio- ja elintarviketekniikka Hämeenlinna
LisätiedotLihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja
TM Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja Suomen suosituin premium-koiranruoka. Koiran elämänlaatu, terveys ja pitkä ikä ovat vaalimisen arvoisia asioita. Siksi ravinnon korkea laatu
LisätiedotPuutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa
Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa ArvoBio hanke, 12/2015 11/2018 Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Porkkanapäivä 17.1.2018 Eila Järvenpää
LisätiedotKotisirkan kasvattaminen - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila
Kotisirkan kasvattaminen - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila Yrittäjät Hermanni Nieminen ja Sanne Seppälä Tila Niemisen suvulla vuodesta 1940, sukupolvenvaihdos vuonna 2013. Siirtyminen rehutuotannosta
LisätiedotVastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista
Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
LisätiedotUusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt
Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020
LisätiedotLuomumunantuotannon trendit eli mitä edessä
Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä Katarina Rehnström Mitä alalla edessä? Faktoja 2012 kaikki yksimahaisten rehut luomua 2012 luomunuorikot Säännöt tiukentuvat! Yksikkökoot kasvavat Kerroslattiakanalat
LisätiedotPorkkanaa possuille, naurista naudoille?
Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset
LisätiedotSika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen
Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista
LisätiedotSIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.
SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä
LisätiedotIlmastolounas-esittely 9.10.2013
Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotRehuseosten valvonta
Rehuseosten valvonta Biokeskus 2 Viikinkaari 5 Viikki Merja Manninen Eviran rehujaosto, tehtävät Rehujen virallinen valvonta on a) toimijoiden valvontaa (alkutuotanto, valmistus, koko ketju) ja b) tuotteiden
LisätiedotSivutuotteiden valvonta kala-alanlaitoksissa. lainsäädännöstä koottua
Sivutuotteiden valvonta kala-alanlaitoksissa lainsäädännöstä koottua Tuula Lundén Ylitarkastaja Elintarvikehygieniayksikkö 1 2 Kalasivutuotteet: arvioita määristä Perkuusivutuotteet - 12 milj kg/ v Jalostusteollisuuden
LisätiedotInno-torin kyselyiden tuloksia
Inno-torin kyselyiden tuloksia Johdanto Kysyimme kuluttajilta mm. millaisia tuotteita he käyttävät, kuinka usein ja mikä vaikuttaa tuotteen valintaan tai miltä osastolta tuotteen tulisi löytyä sekä millaisia
LisätiedotKestävyys vs. ravintosisältö
Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotKaura tulevaisuuden elintarvikkeena
Knowledge grows Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Fazer Mylly & Fazer Leipomot Tero Hirvi Heli Anttila Onnistuaksemme meidän tulee lähteä kuluttajan tarpeista liikkeelle Kuluttajan tarpeet edellä Tärkeää
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
L 138/92 KOMISSION ASETUS (EU) 2017/893, annettu 24 päivänä toukokuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I ja IV ja komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteiden
LisätiedotKotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet
Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston
LisätiedotProteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.
Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. helmikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. helmikuuta 2017 (OR. en) 6300/17 ADD 1 AGRILEG 43 VETER 17 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 13. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotVegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen
Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen Mistä vegaaniruokavalio koostuu? Vegaaniruokavaliossa käytetään monipuolisesti Viljavalmisteita Palkokasveja Kasviksia Marjoja Hedelmiä Sieniä
LisätiedotArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa
ArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa Hyönteiskasvatuksen mahdollisuudet - sivuvirroista elintarvikkeeksi Kouvola, 16.1.2018 Satu Nokkonen, HAMK www.hamk.fi/arvobio Puutarhatuotannon
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotSIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA
SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA UUSIVU HANKKEEN-SEMINAARI 6.3.2018 HÄMEENLINNASSA Kaustisen Turkisrehu Oy Simo Savander 1 TURKISTARHAUS SUOMESSA Suomessa on noin 800 turkistarhaa
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048570/03.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. tammikuuta 2017 (OR. en) 5664/17 AGRILEG 23 VETER 9 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D048570/03 Asia:
LisätiedotVierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010
Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan
LisätiedotInnovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke
Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
L 174/8 FI 3.7.2015 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/1061, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2015, askorbiinihapon, natriumaskorbyylifosfaatin, natriumkalsiumaskorbyylifosfaatin, natriumaskorbaatin,
LisätiedotKASVUN
KASVUN INNOSTAJA @BENELLAKALA TUNNUSLUKUJA Raisioagro/Raisioaqua kuuluu Raisio-konserniin Kalan rehujen ja ruokinnan asiantuntija Kalanrehutuotantoa vuodesta 1982 Tuotanto 21 000 tn vuonna 2016 Pääkonttori
LisätiedotAitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011
Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,
LisätiedotElintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka
LisätiedotHiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät
Hiilijalanjälkien laskenta ja merkinnät Mitä mieltä ovat kuluttajat? Hannele Pulkkinen ja Hanna Hartikainen Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Lähde:
LisätiedotTulevaisuuden proteiinit -Hyönteiset
Tulevaisuuden proteiinit -Hyönteiset Susanne Heiska, FT MMM agronomi Erityisasiantuntija, innovaatiot Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Hyönteisproteiinit ovat kohta meillä Maailmalla:vuonna 2016 ruokahyönteisten
LisätiedotTutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju
Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta
LisätiedotMistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012
Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus
LisätiedotRuokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen
Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu
LisätiedotKotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus
Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen
LisätiedotRehuako vesirutosta?
Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai
LisätiedotLAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE
Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 44/2016. Hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö. Maria Tuiskula-Haavisto
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 44/2016 Hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö Maria Tuiskula-Haavisto ScenoProt-hanke WP2 Alternative protein sourcestask 5 Hyönteisten käyttöä rehuna koskeva
LisätiedotVähänkö hyvää! -lautasella
Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa
LisätiedotPuusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä
Puusta Proteiinia? KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet 11.10.2018, Jyväskylä Henri Vanhanen Tutkija, Luonnonvarakeskus (Luke), Yliopistonkatu 6, 80100 JOENSUU 029 532 6609, henri.vanhanen@luke.fi
LisätiedotTulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat
Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotRehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Rehujen salmonellavalvonta Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ensisijainen vastuu yrityksellä Yrityksellä on ensisijainen vastuu rehujen turvallisuudesta ja laadusta kaikissa tuotannon,
LisätiedotPuutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa
Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa ArvoBio kehittämishanke,12/2015 11/2018 Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Hankkeen taustaa Jätehierarkian
Lisätiedot