RT-ohjekortti Turvallisuuden suunnittelu. RT-ohjekortti Tilasuunnittelu. RT-ohjekortti Suunnittelun lähtökohdat Tilaajille ja rakennuttajille

Transkriptio

1 RTS18:30 OHJEET elokuu (11) PERUSOPETUKSEN TILAT Suunnittelun lähtökohdat Tässä ohjekortissa käsitellään perusopetuksen tilasuunnittelun ja -mitoituksen lähtökohtia. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille ja se auttaa myös tilaajaa sekä hankkeeseen osallistuvia käyttäjän edustajia tilatarpeen alustavassa määrittelyssä. Ohje kohdistuu uudisrakentamiseen ja sitä voidaan soveltuvin osin käyttää korjaushankkeissa. Tämä ohjekortti on osa laajempaa ohjekorttikokonaisuutta (kuva 1). SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 LAINSÄÄDÄNTÖ, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 3 TAVOITTEENA ERI KÄYTTÄJÄRYHMIEN YHTEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 TONTIN JA RAKENNUKSEN MITOITUS 4.1 Tontin mitoitus 4.2 Rakennuksen mitoitus 4.3 Talotekniikan vaikutus tilamitoitukseen 5 OPPIMISYMPÄRISTÖN OMINAISUUDET 5.1 Sisäilman laatu ja terveellisyys 5.2 Ääniympäristö 5.3 Valaistus 5.4 Tieto- ja viestintäteknologia 5.5 Turvalliset ja terveelliset tilat 6 ELINKAARI KIRJALLISUUTTA KUVALÄHTEET VÄLIAIKAINEN KUVA Tilaajan ohje Tilaajille Tämä ohje liittyy myös päiväkodin suunnitteluohjeeseen. Suunnittelun lähtökohdat Tilaajille ja rakennuttajille Suunnittelijoille Tilasuunnittelu Suunnittelijoille Käyttäjille Sisätilojen suunnittelu Suunnittelijoille Käyttäjille Ulkotilojen suunnittelu Tämä ohje liittyy myös päiväkodin suunnitteluohjeeseen. Turvallisuuden suunnittelu Tämä ohje liittyy myös päiväkodin suunnitteluohjeeseen. Tarveselvitys ja sitä edeltävät hankkeen valmisteluvaiheet Hankesuunnittelu Ehdotussuunnittelu Yleissuunnittelu Toteutussuunnittelu Yleissuunnittelu Toteutussuunnittelu Kuva 1. Koulurakennushankkeita käsittelevä ohjekorttikokonaisuus. Näitä ohjekortteja täydentävät turvallisuutta ja ulkotilojen suunnittelua käsittelevät ohjeet. 1 JOHDANTO Suunnittelun tavoitteet ja lähtökohdat pohjautuvat perusopetuslakiin ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (POPS 2014) ja niissä esitettyihin fyysistä oppimisympäristöä ja monipuolisia työtapoja koskeviin tavoitteisiin: Työtapojen valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laajaalaisen osaamisen kehittäminen. Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneiden tietorakenteiden muodostumista, että taitojen omaksumista. Oppimisen kannalta tärkeitä ovat tiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen, arvioinnin ja luomisen taidot. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista. (POPS 2014)

2 ohjeet 2 Opetussuunnitelman perusteet, POPS 2014, otettiin käyttöön ja on käytössä perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla alkaen. POPS 2014 vaikuttaa merkittävästi tilasuunnittelun lähtökohtiin, jossa keskeisenä tavoitteena on oppimista ja koulun toimintakulttuurin kehittämistä parhaalla mahdollisella tavalla tukevien tilojen suunnittelu. Koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat vuorovaikutteisuuden ja monipuolisen työskentelyn periaatteet. Tämä tarkoittaa, että koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työtapojen tulee antaa tilaa kokeilemiseen, tutkimiseen, toiminnallisuuteen, liikkumiseen ja leikkiin. Tavoitteena on rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmistamiseen. POPS 2014 on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissaan. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten kanssa eri yhteisöissä ja oppimisympäristöissä. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Perusopetuksen toimintaa ohjaavat keskeiset lait, asetukset ja määräykset ovat: Perusopetuslaki (682/1998) Perusopetusasetus (852/1988) Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (POPS 2014) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Lastensuojelulaki (417/2007) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) Perusopetuksen tilojen suunnittelua ohjaavat keskeiset lait, asetukset ja määräykset ovat: Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Maankäyttö ja rakennusasetus (895/1999) Suomen rakentamismääräyskokoelma Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) Pelastuslaki (379/2011) Valtioneuvoston asetus väestönsuojista (408/2011) Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta (805/2005) Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Jätelaki (646/2011) Elintarvikelaki (23/2006) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Työturvallisuuslaki määrittelee muiden käyttäjäryhmien oikeuden turvalliseen työympäristöön. Perusopetuslain perusteella Opetushallituksen tehtävänä on päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen ja muun perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Koulun rakennuksena tulee osaltaan tukea valtakunnallisesti vahvistettujen tavoitteiden toteutumista. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. (POPS 2014)

3 ohjeet 3 3 TAVOITTEENA ERI KÄYTTÄJÄRYHMIEN YHTEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Koulurakennuksessa toimii useita eri käyttäjäryhmiä, joille suunnitellaan yhteinen toimintaympäristö. Koulun tilojen tulee ensisijaisesti mahdollistaa monimuotoinen oppiminen, mutta sille on voitu asettaa tavoitteeksi palvella koko yhteisöä esimerkiksi monitoimitalona. Toiminnallisessa suunnitelmassa kuvataan tätä kokonaisuutta. Pedagogisessa suunnitelmassa kuvataan, miten uudessa rakennuksessa toteutetaan opetussuunnitelmaa ja toimitaan. Toimintojen kuvausten perusteella muodostuvat tilatavoitteet ja sisäisten yhteyksien periaatteet. Pedagoginen suunnitelma ja sen kuvaukset toimivat pohjana tilaohjelman laadinnalle. Rakennuksen käyttäjäryhmät on määritelty tarveselvityksessä (RT xxxx). Kuvassa x on esimerkki mahdollisista käyttäjäryhmistä. Suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksen kaikki käyttäjäryhmät. Koulun toiminnallinen suunnitelma määrittelee käyttäjäryhmät, esimerkiksi kuuluuko esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta koulun toimintaan. Suunnittelussa on otettava huomioon, että koulurakennuksen samat tilat voivat toimia päivällä koulutiloina ja kouluaikojen ulkopuolella esimerkiksi kerho- tai nuorisotilana. Lisäksi esimerkiksi taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opintoryhmät, urheiluseurat ja lähiympäristön asukkaat saattavat käyttää koulurakennuksen tiloja kouluaikojen ulkopuolella. Koulun eri käyttäjät ja sidosryhmät tulee ottaa mukaan koulurakennuksen suunnitteluprosessiin. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa hyödynnetään käyttäjien asiantuntemusta omasta toiminnastaan ja tässä voidaan hyödyntää palvelumuotoilua. Taulukko 1. Taulukko koulurakennuksen mahdollisista käyttäjäryhmistä. ESIOPETUS PERUSOPETUS AAMU- JA ILTA- PÄIVÄTOIMINTA MUUT KÄYTTÖ- TARKOITUKSET kirjasto nuoriso- ja liikuntapalvelut kerhotoiminta kansalaisopisto sosiaali-, terveysja vanhuspalvelut majoitustoiminta jne Esioppilas Oppilas Oppilas Asiakkaat, kunnan asukkaat Opetushenkilöstö esiopetuksen opettajat avustajat harjoittelijat Opetus- ja tukihenkilöstö opettajat aineopettajat erityisopettajat avustajat harjoittelijat opinto-ohjaaja TVT-tukihenkilö Opetushenkilöstö ohjaajat avustajat harjoittelijat Henkilöstö Hallinto johtaja Hallinto rehtori apulaisrehtori hallintohenkilöstö johtokunta Hallinto Oppilashuolto terveydenhoitaja lääkäri kuraattori psykologi Ruokahuolto (voi olla koulun tai kunnan huoltopalvelun henkilökuntaa tai ulkoistettu ostopalvelu) emäntä keittiöhenkilökunta Ylläpito (voi olla koulun tai kunnan huoltopalvelun henkilökuntaa tai ulkoistettu ostopalvelu) kiinteistönhuollon henkilöstö, esim. siivoojat, huoltomies, vahtimestari

4 ohjeet 4 4 TONTIN JA RAKENNUKSEN MITOITUS 4.1 Tontin mitoitus Koulun ulkotilat toimivat oppimisen, liikkumisen ja virkistäytymisen tiloina koulupäivän aikana. Koulun tontin kokoa määrittävät koulun oppilasmäärä, koulun sijoittuminen ympäröivään yhdyskuntaan ja tontin rakentamiskelpoisuus. Ulkoliikuntatilojen mitoitukseen ja kenttien kokoon vaikuttaa niiden toimiminen mahdollisesti alueen lähiliikuntapaikkana. Tontin tilatarve vähenee, mikäli koulu käyttää lähialueen liikuntapaikkoja ulkoliikuntatiloina. RT Toimistotilat, yleissuunnittelu Taulukko 2. Esimerkkejä tontin mitoitukseen vaikuttavista asioista. Tontin koko Ulkoalueet, vuosiluokat 1 9 Ulkoliikunta-alue, vuosiluokat 1 6 Ulkoliikunta-alue, vuosiluokat 7 9 Autopaikat 1,5 ha + oppilasmäärä x 20 m2 Vähintään oppilasmäärä x 5 m2, pinta-ala vähintään 500 m2 Urheilukenttä m2 (40 x 60 m) Urheilukenttä m² (60 x 80 m) Tähän sisältyy liikuntaan tarvittava ulkoliikuntatila ja koulun laajentamismahdollisuus. Ulkoalueiden kokoon vaikuttavat käyttäjäryhmät ja toiminta. Tähän sisältyy vain koululiikunnan tilatarve. Ulkoliikuntatilojen kokoon vaikuttavat käyttäjäryhmät ja urheilulajit.* Tähän sisältyy vain koululiikunnan tilatarve. Ulkoliikuntatilojen kokoon vaikuttavat käyttäjäryhmät ja urheilulajit.* Mitoitukseen vaikuttaa koulun sijainti ja saavutettavuus julkisella liikenteellä. * Esimerkkejä pelikenttien kokomääräyksistä: jalkapallo 68 x 105 m (suositus) tai 64 x 100 (minimi), jääkiekko m x m (kansallinen), pesäpallo 100 x 150 (yhdistetty naisten- ja miesten kenttä). Rakennuspaikkaan liittyvistä ympäristöasioista tehdään ympäristöselvitys, jossa huomioidaan seuraavat asiat: ilmasto-olosuhteet pohjavesi ilman laatu kasvillisuus liittymismahdollisuudet yleisiin verkostoihin tontin rasitteet maaperä, rakentamiskelpoisuus ja riskit sekä mahdolliset melu- ja saastelähteet. Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät, Opetusministeriö, Liikuntapaikkajulkaisu, Rakennuksen mitoitus Koulun tilojen määrään, laatuun ja luonteeseen vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja opetussuunnitelman painotukset työtapojen, toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen osalta. Kokonaismitoitukseen vaikuttaa tarveselvityksessä määritelty laajuus ja käyttäjäryhmät. Keskeisimmät tekijät koulurakennuksen mitoituksessa ovat seuraavat: ikäluokka / kouluaste oppilasmäärä ja oppilasennuste koulun toiminta- ja työtavat, esimerkiksi valinnaisaineet tuntijako ja opetuksen järjestämistapa rakennuksen käyttäjät ja käyttöaste mahdollisuus käyttää lähialueen muita tiloja, kuten liikuntatiloja ja -paikkoja kunnan muun toiminnan tarpeet

5 ohjeet 5 Taulukko 3. Koulurakennuksen tilaryhmät ja niiden viitteellisiä mitoitusperiaatteita. TILARYHMÄ TILANIMIKE MITOITUKSEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA Sisäänkäynnit ja eteistilat Kenkäeteinen 0,1 hym²/ oppilas Vaatesäilytystila 0,2 hym²/ oppilas Oppilaiden henkilökohtainen säilytys Ratkaistaan hankekohtaisesti Wc-tilat Oppilaiden wc-tilat 1 kpl / 15 hlö Henkilökunnan wc-tilat 1 kpl / 15 hlö Esteettömät wc-tilat 1 kpl / kerros Vierailijoiden wc-tilat Yhteiskäyttöisiä muiden käyttäjäryhmien kanssa Opetustilat, perusvarustelu Tilakokonaisuudet 2,3 4,0 hym²/ oppilas, Riippuen toiminnan luonteesta ja samanaikaisesti tilaa käyttävien lukumäärästä.. Opetustilat, erityisvarustelu Tilakokonaisuudet Hankekohtaisesti soveltaen Opetushallituksen tilaohjeita Oppilaskunta Osana monikäyttöistä tilaa tai 15 hym² omana tilana Ruokailun ja ruokahuollon tilat Ruokailun tila 0,4 0,5 hym² / koko oppilasmäärä tai 1 hym² / ruokailupaikka (ruokailupaikkojen määrä tarkoittaa samanaikaisesti ruokailevien henkilöiden lukumäärää) Linjasto ja astianpalautus Keittiö, apu- ja varastotiloineen Mitoitus keittiötyypin ja ruokailijamäärän mukaan, esimerkiksi jakelukeittiö / 400 ruokailijaa / 80 hym² valmistuskeittiö / 400 ruokailijaa / 120 hym² jakelukeittiö / 600 ruokailijaa / 100 hym² valmistuskeittiö / 600 ruokailijaa / 160 hym² Kirjasto Kirjastotilat Opiskelu- ja ryhmätyötilat Esiintymistilat Näyttämö Näyttämötyyppi vaikuttaa mitoitukseen Katsomo tai tuolivarasto Katsomotyyppi vaikuttaa mitoitukseen Varasto Liikuntatilat Liikuntatilat ottaen huomioon kunnan liikuntatoimen tarpeet. Esimerkiksi oppilasmäärä oppilasta, sali 600 hym², jaettavissa kolmeen osaan, 3 x 200 hym². Jos 1-osainen sali on koko 264 hym². Varastot, sisäliikunta Varastot, ulkoliikunta Puku- ja pesutilat Opettajien puku- ja pesutilat Oppilashuoltotilat Terveydenhoitotilakokonaisuus Terveydenhoitotila, lepohuone, wc-tila, odotustila yhteensä 40 hym² Lepohuone 8 hym², jos ei ole omaa terveydenhoitotilaa Wc-tila, esteetön 5,75 hym², jos ei ole omaa terveydenhoitotilaa Vastaanottotila (psykologi, kuraattori, lääkäri ) n. 15 hym² Odotustila, jos ei ole omaa terveydenhoitotilaa Kokoustilat, pyritään yhteiskäyttöisyyteen. Taulukko jatkuu

6 ohjeet 6 TILARYHMÄ Henkilökunnan tilat rehtori, vararehtori toimistohenkilöstö opinto-ohjaaja TVT-tukihenkilö koulun muu henkilöstö taukojen aikana koulun henkilöstö tarpeen mukaan ruokahuolto ylläpitohenkilöstö TILANIMIKE Monitilatoimisto yhteistyöskentelyn tilat yksilö- ja luottamuksellisen työskentelyn tilat neuvottelutilat Taukotila Wc-tilat Arkisto, varasto Vahtimestari TVT-tukihenkilö Sosiaalitilat puku-, pesu- ja wc-tilat MITOITUKSEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA 2,5 3 hym² / hlö. 1 hym² / hlö 1 kpl / 15 hlö 15 hym² 15 hym² Kiinteistönhuoltotilat Siivoustilat 1 % hym²:sta Kiinteistönhoitotilat 0,8 % hym²:sta Keittiön laatikkovarasto, kylmä tila Jätehuone Bruttoala hym² x 1,3 1,5 = brm² Tekniset tilat IV-konehuone Lämpökeskus Tekniset tilat S3-sisäilmaluokassa yhteensä 4 7 % hym²:sta. Sähköpääkeskus Muut tekniset tilat Tekniset tilat S2-sisäilmaluokassa yhteensä 8 10 % hym²:sta.

7 ohjeet 7 Taulukot 3 8. Esimerkkejä toteutetuista koulu- ja monitoimitalohankkeista ja niiden tunnusluvuista. KAUPPIS-HEIKIN KOULU Iisalmi Esikoulu Koulu, luokka-asteet 1 6 Valmistunut 2017 Kauppis-Heikin koulu rakennettiin Iisalmen keskustan liepeillä olevalle Peltosalmen asuinalueelle entisen koulun paikalle. Koulun ympäristö on alavaa ja 70- luvuilta peräisin olevaa pientaloaluetta. Koulu on nykyaikaisista lähtökohdista ponnistavaa puuarkkitehtuuria ja toteutettu tilaajan toiveesta massiivihirrestä. Toiminnallisesti koulu rakentuu ruokalan, näyttämön ja luokkasiipiä yhdistävän valoaulan ympärille. Opetustilat jakaantuvan kahteen soluun ja taitoaineiden siipeen. Aulat sekä luokat ovat yhdistettävissä joustavasti toisiinsa. Oppilasmäärä Henkilökunta brm² tontin koko m² , TESOMAN KOULU JA PÄIVÄKOTI Tampere Päiväkoti Koulu, luokka-asteet 1 9 Valmistunut kahdessa osassa 2018 Tesoman kaupunginosaa on uudistettu viime vuosina monin tavoin ja koulu on alueen merkittävä julkinen rakennus. Kahdessa eri rakennuksessa toimineesta koulusta peruskorjattiin vuonna 1983 valmistunut osa ja sinne sijoitettiin mm. kädentaidon tilat luvun koulurakennus purettiin. Rakennus muodostuu kolmesta rinteeseen istutetusta L-kirjaimen muotoisesta osasta, jotka jakavat suuren rakennuksen ja pihaalueen helposti hahmotettaviin osiin. Rakennusosien risteyskohtaan jää koulun sydämen muodostava keskustori, johon liittyvät koulun ravintola, näyttämö sekä avoin auditorioportaikko. Kaikista keskeisistä toiminnoista on suora yhteys keskustorille. Oppilasmäärä Henkilökunta brm² tontin koko m² päiväkoti 1000 koulu x x päiväkoti x koulu Peruskorjausosa Uudisrakennus HIUKKAVAARATALO Hiukkavaaran Monitoimitalo, Oulu Päiväkoti Koulu, luokka-asteet 1 9 Kouluterveydenhuolto Kirjasto Nuorisotoiminta Liikuntatoiminta Oulu-opisto Valmistunut 2017 Hiukkavaara on Oulun ja koko Pohjois- Suomen suurin lähivuosikymmenien aikana rakentuva kaupunginosa. Vanhan kasarmialueen ympäristöön nousee asuntoja noin :lle uudelle asukkaalle ja uusi Hiukkavaaran keskus palvelee noin :tta lähiseudulla asuvaa oululaista. Hiukkavaaratalon tavoitteena on vahvistaa uuden asuinalueen identiteettiä, tarjota uuden oppimiskäsityksen mukaiset tilat ja tarjota kuntalaisille yhteiskäyttöiset ja monipuoliset tilat erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan. Talo tarjoaa puitteet alueen toiminalle myös iltaisin ja viikonloppuisin. Oppilasmäärä Henkilökunta brm² tontin koko m²

8 ohjeet 8 MONITOIMITALO JALO Jalkarannan monitoimitalo, Lahti Päiväkoti Koulu, luokka-asteet 1 9 Kouluterveydenhuolto Kirjasto Kerhotoiminta Nuorisotoiminta Liikuntatoiminta Ateriapalvelu Valmistunut 2015 Monitoimitalo Jalo on Jalkarannan kaupunginosan kyläkeskus, jolla on päiväkäytön lisäksi huomattava merkitys alueen liikunta- ja harrastustoiminnan keskuksena iltaisin. Erityistä huomiota on kiinnitetty oppilaiden opetuksellisten, kasvatuksellisten ja toiminnallisten tarpeiden huomiointiin tilasuunnittelussa sekä mittakaavallisesti, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti ympäristöään rikastuttavaksi. Luokkatiloja on avattavissa toisiinsa ja edelleen osaksi yhteistä toiminta-aluetta. Liikuntatilat, näyttämö ja musiikkiluokka ovat yhdistettävissä osaksi laajempaa ruokatila-keskustilan kokonaisuutta ja mahdollistaa näin suuretkin yleisötapahtumat. Oppilasmäärä Henkilökunta brm² tontin koko m² , koulu 180, päiväkoti ja esiopetus 70 40, koulu 30, päiväkoti ja esiopetus AURINKOKIVEN MONITOIMITALO Kivistö, Vantaa Päiväkoti Koulu, luokka-asteet 1 9 Kouluterveydenhuolto Neuvola Kuvataidekoulu Musiikkiopisto Aurinkokiven 1. vaihe on valmistunut 2016 ja 2. vaihe Tunnusluvut ovat molempien rakennusosien osalta. Aurinkokiven monitoimitalo sijaitsee Vantaalla Kivistön uudessa kaupunginosassa. Koulu on oleellinen osa Kivistön kasvavan suuralueen peruskouluverkkoa. Rakennus on toiminnaltaan monikäyttöinen palvelurakennus, joka muuntuu sekä oppimisympäristöksi uudelle pedagogiikalle että palvelee alueen asukkaita, yhteisöjä sekä yhdistyksiä mahdollisimman monipuolisesti. Hankkeen yhteydessä osallistettiin lapsia, tulevia oppilaita ja prosessin tuloksena syntyi taideteos neuvolan odotustilaan. Lisäksi järjestettiin taidekilpailu ja voittanut teos toteutettiin pääsisäänkäynnin yhteyteen. Oppilasmäärä Henkilökunta brm² tontin koko m² 1075 xx, koulu xx, päiväkoti ja esiopetus 122 xx, koulu xx, päiväkoti ja esiopetus Talotekniikan vaikutus tilamitoitukseen Tilaajan energia-, elinkaari-, ja sisäilmastotavoitteet vaikuttavat suoraan teknisiin tilantarpeisiin, kuten vaadittaviin alakattotiloihin, talotekniikan kuiluihin ja konehuoneen tilamitoitukseen. Sisäilmastoluokitus 2018 (RT ) ohjaa käyttötarkoituksen mukaisten sisäympäristön tavoite- ja suunnitteluarvojen valitsemiseen ja asettamiseen. Sisäilmastoluokitus antaa tavoite- ja raja-arvoja lämpöolosuhteille, epäpuhtauksille, ilmanvaihdolle ja hiilidioksidille sekä ääni- ja valaistusolosuhteille. Sisäilmastoluokitus on kolmitasoinen: Sisäilmaluokitus 2018

9 ohjeet 9 S3 luokka tarkoittaa tyydyttävää sisäilmastoa, joka on lain ja asetusten vähimmäisvaatimukset täyttävä taso. S2 tarkoittaa hyvää sisäilmastoa ja S1 yksilöllistä sisäilmastoa. Koulurakennuksessa perustaso on yleensä S3 ja tilaaja voi halutessaan poimia joitakin ominaisuuksia S2 luokasta, esim. ilmamäärät. Konehuoneiden tilamitoitukseen vaikuttaa valittu sisäilmaluoka: S3-luokassa konehuoneiden koko on noin 4 7 % bruttoalasta. S2-luokassa ilmanvaihtokonehuoneiden koko on noin 8 10% bruttoalasta. Konehuoneiden olisi hyvä sijaita vesikatolla, jolloin kerroksissa tarvitaan talotekniikan kuilutilaa vähemmän. Ilmamäärien mitoituksessa käytetään pääosin neliöpohjaista mitoitusta, ilmavirrat tarkistetaan oppilasmäärien mukaan. Tilojen eriasteinen käyttö ja muunneltavuusvaade tekevät ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelusta haastavan. Opetustilojen ilmamäärien mitoitusarvot ovat seuraavat: S3-luokassa 3 l/s, m2 tai 6 l/s, hlö. S2 luokassa 4 l/s, m2 tai 8 l/s, hlö. 5 OPPIMISYMPÄRISTÖN OMINAISUUDET Fyysisellä oppimisympäristöllä on oleellinen merkitys oppimiseen ja oppimiskokemukseen. POPS 2014 määrittelee vaatimukset tiloille seuraavasti: Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. Taulukko 9. Koulurakennuksen tilojen ominaisuuksien erityispiirteitä. TILAN OMINAISUUS Monikäyttöisyys Esteettömyys Ergonomia Esteettisyys NÄKÖKULMA KOULURAKENNUKSESSA Muuttuvat tilatarpeet rakennuksen elinkaaren aikana Opetussuunnitelman mukainen opetuksen järjestäminen edellyttää oppimistiloja, joissa voi opettaa ja opiskella eri menetelmiä käyttäen eri kokoisissa ryhmissä Esteettömyyden eri osa-alueiden, liikkumis- ja toimintaesteettömyys sekä näkemisen ja kuulemisen esteettömyys, kokonaisvaltainen toteutuminen Kasvuvaiheessa olevien lasten liikkumisesteettömyyden toteutuminen voi vaatia erilaisia mitoituksellisia ratkaisuja kuin aikuisten Esteetön ympäristö kaikille käyttäjäryhmille Fyysinen aktiivisuus tukee oppimista Liikkumiseen kannustavat tila- ja kalusteratkaisut sisä- ja ulkotiloissa Hyvät ja vaihtelevat työskentelyasennot ja huomioiden eri ikäisten ja -kokoisten käyttäjien mittakaava Vaikuttaa luovuuteen, tunteisiin, käyttäytymiseen, vireystasoon ja motivaatioon ja siten oppimistuloksiin Rakentaa koulun identiteettiä ja tilojen luonnetta Hahmottaa tilojen välisiä suhteita ja orientaatiota Materiaalien kulutuksen kestävyys ja helppo siivottavuus ylläpitävät tilojen esteettistä laatua rakennuksen elinkaaren aikana Rakennuksen muodot, tilat, eri rakennusaineet ja pintojen muodot samoin kuin tilojen liittyminen ulkotiloihin toimivat itsessään oppimisen apuvälineinä. Näiden käyttöä oppimisen välineenä voidaan suunnitella yhteistyössä oppilaiden ja opettajien kanssa. Ymmärrystä rakennuksen toiminnasta voidaan lisätä ja hyödyntää oppimisessa esimerkiksi tuomalla rakennuksen energiankulutustiedot näkyväksi. Oppimisympäristön tulee herättää uteliaisuutta ja innostusta sekä opettaa lapsia kiinnittämään huomiota ympäristöön sekä kehittämään tunnetta ja tietoisuutta kuulumisesta siihen. Sisäilmaluokitus 2018

10 ohjeet Sisäilman laatu ja terveellisyys Sisäilman laatu vaikuttaa terveyteen, viihtyvyyteen, työtehoon ja oppimiseen. Sisäympäristön suunnittelussa otetaan huomioon rakenteiden ja materiaalien ympäristövaikutukset, kestävyys, siivottavuus, huollettavuus, terveellisyys ja käyttöturvallisuus. Rakenteiden ja materiaalien tulee olla asetettujen sisäilmatavoitteiden mukaisia. Kengätön koulu on sisäilman laadun ja tilojen ylläpidon kannalta suositeltava ratkaisu. Kengättömässä koulussa ulkokengät jäävät sisäänkäyntien yhteyteen ja sisätiloissa liikutaan ilman kenkiä. Kengättömyys sisätiloissa vaikuttaa hiekan ja kuran kulkeutumiseen sisätiloihin ja sitä kautta sisäilman laatuun. Kengättömyys vähentää siivouskustannuksia, helpottaa siivoustyötä sekä vähentää lattioiden ja pintojen kulumista. Lisäksi kengätön koulu rauhoittaa ääniympäristöä ja lisää tilojen monipuolista käyttöä esimerkiksi mahdollistamalla lattiapinnan hyödyntämisen istumiseen ja työskentelyyn. 5.2 Ääniympäristö Koulurakennuksen ääniympäristöön vaikuttavat rakennuksen sijainti, tilaratkaisut sekä rakennuksen ulkopuoliset ja sisäpuoliset äänilähteet. Ulkopuolisia äänilähteitä ovat esimerkiksi liikenne ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen kuuluvat äänet. Sisäpuolisia äänilähteitä ovat esimerkiksi ilmastoinnin ja muun tekniikan käyntiäänet sekä ihmisten toiminnasta syntyvä ääni. Koulurakennuksen akustiikassa tärkeää ovat melun hallinta ja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen puheenerotettavuuden varmistaminen koulun kaikissa tiloissa. Mikäli koulurakennukselle asetetaan myös muita toiminnallisia tavoitteita, esim. musiikin esitystilat, taideopetus tai kansalaiskäyttö, tulee akustisen suunnittelun tilakohtaiset tavoitteet mukauttaa näiden toimintojen tarpeiden mukaan. Hyvillä ääniolosuhteilla on merkittävä vaikutus oppimistilanteeseen keskittymiseen, puheen ymmärtämiseen sekä viihtyisyyteen. Hyvässä ääniympäristössä toivotut äänet kuuluvat vääristymättöminä ja mahdolliset häiritsevät äänet eivät kuulu tai vaimenevat riittävästi. Ääniympäristön hallintaa ovat tilojen ja toimintojen välinen riittävä äänieristys ja laitteiden meluntorjunta sekä tilojen toiminnan mukainen huoneakustiikka. Avoimissa tiloissa peiteäänijärjestelmä voi parantaa akustista kokonaisratkaisua. Juhlasalissa ja yhteistiloissa tarvittavat äänentoistojärjestelmät suunnitellaan tilan akustiset ominaisuudet huomioon ottaen. Järjestelmät optimoidaan ensisijaisesti puheäänen toistolle ja toiseksi musiikin toistolle. 5.3 Valaistus Valo on olennainen osa tilojen arkkitehtuuria ja vaikuttaa viihtyvyyteen ja oppimistuloksiin. Valaistus vaikuttaa vireystasoon ja näkemiseen, esimerkiksi valonlähteiden laatu ja värilämpötila vaikuttavat värien näkeminen. Päivänvaloa suositellaan käyttämään mahdollisimman paljon hyödyksi kaikissa käyttötiloissa. RT Huoneakustiikka RT-XXX Perusopetuksen tilat, sisätilat. Ympäristöministeriön asetus 796/2017 RT Aurinkosuojaus ja ST / RT Opetustilojen valaistus 5.4 Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia tarkoittaa oppimateriaaleja ja -välineitä (TVT), joita käytetään osana oppimista ja oppimisen tiloja. TVT-teknologian avulla oppimistilanne voi esim. tapahtua yhtäaikaisesti useassa tilassa, myös koulun ulkopuolella. TVT-teknologia tarkoittaa myös kiinteistön, esim. kiinteistönvalvonnan edellyttämää teknologiaa. Valaistuksessa ja sen säädössä huomioidaan pintojen käyttö heijastuspintoina sekä näyttölaitteiden sijainti. Sähköpistokkeiden määrä, sijainti ja saatavuus sekä tietokoneiden ja muiden TVT-laitteiden sijoittelu, käytettävyys, varastointi ja lataaminen ovat osa tilasuunnittelua ja kalusteratkaisuja. 5.5 Turvalliset ja terveelliset tilat Lähtökohtana on arkiturvallisuus, mutta myös häiriötilanteisiin on varauduttava. Yhteisölliset, viihtyisät ja akustisesti toimivat tilat luovat edellytykset turvalliselle työskentelyilmapiirille, tukevat positiivista sosiaalista käyttäytymistä ja ehkäisevät ilkivaltaa, koulukiusaamista ja häiriökäyttäytymistä. Tilojen ja niiden välisten yhteyksien selkeys sekä näkymät eri tilojen välillä lisäävät turvallisuutta, valvottavuutta ja vähentävät erillisen valvonnan tarvetta. Tilojen lukitukseen liitetyllä kulunvalvontajärjestelmällä parannetaan käyttöturvallisuutta ja ohjataan tilojen käyttöä hallitusti. Koko rakennuksen kattava kuulutusjärjestelmä toimii kriisitilanteissa keskeisenä apuvälineenä. Muita valvontajärjestelmiä toteutetaan tapauskohtaisesti. Paloturvallisuutta ja poistumistiejärjestelyjä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon suuri yhtäaikainen käyttäjämäärä, joista suurin osa on lapsia ja mahdollisesti toimintarajoitteisia käyttäjiä. Samoin tulee huomioida ilta- ja rinnakkaiskäytön tilanteet. Poistumisen tulee olla selkeästi opastettua ja helppoa kaikille käyttäjille.

11 ohjeet 11 6 ELINKAARI Rakennuksen kustannuksia on tarkasteltava koko suunnitellun elinkaaren ajalta. Rakennuksen käytön- ja ylläpidon kustannukset ovat suuremmat kuin rakennuksen investointivaiheen kustannukset. Suunnitelluilla rakenneratkaisulla ja materiaalivalinnoilla vaikutetaan koulurakennuksen elinkaaren aikaisiin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Ympäristövaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan mm. rakentamisen aikainen luonnonvarojen kulutus, käytön aikainen ympäristökuormitus, ylläpidon sekä elinkaaren loppuvaiheen hävittäminen ja rakennusmateriaalien ja -tuotteiden kierrättäminen. Suunnittelussa pyritään siihen, että koulurakennus tukee oppimisen tavoitteita kestävän kehityksen ymmärtämisessä. KIRJALLISUUTTA Barret,P., Zhang, Y., Davies, F. and Battet, L. (2015) Clever Classrooms, Salford University. Heino, T. (toim.) (2013) Kokemukset kiertoon. Ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. OPH:n käsikirjat ja oppaat 2013:8 Häkkinen, P., Järvelä S., Mäkitalo-Siegl, K., Ahonen, A., Näykki, P. ja Valtonen, T.(2016) Preparing teacher-students for twenty-first-century learning practices (PREP 21): a framework for enhancing collaborative problem-solving and strategic learning skills. Teachers and Teaching 7/2016, 1 17 Kuuskorpi, M. ja Nevari, J. (2018) Koulusta oppimisen ympäristöksi - työkaluja oppimisympäristöjen muutokseen. Opetushallitus. Nuikkinen, K. (2005) Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. Opetushallitus. Nuikkinen, K. ( 2009) Koulurakennus ja hyvinvointi. Teoriaa ja käyttäjän kokemuksia peruskouluarkkitehtuurista. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. POPS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Rimpelä, M., Luminen H. (2015) Cookbook - Modernin rakennetun ympäristön opas - Oppimisympäristöt : FEG CookBook - Oppimisympäristöt Van Meel, J and Stordal K. (2017) Briefing For Buildings - A Practical Guide For Clients And Their Design Teams Opetus- ja koulutussanasto OKSA, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:22 Esi- ja perusopetuksen tunnusluvut, Opetushallitus, www-lähteitä: www. oppimaisema.fi KUVALÄHTEET Kuva 1. Kohde / Suunnittelutoimisto Kuva 2. Kohde / Suunnittelutoimisto jne Ohjeen on laatinut Rakennustietosäätiö RTS sr:n toimikunta TK367 Oppimisympäristöjen suunnittelu Heli Anttalainen, Opetushallitus, pj Mervi Alaluusua, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, projektipäällikkö / ohjekorttien sisällön ohjaus Mikko Helasvuo, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, käsikirjoitus (turvallisuus) Eija Kauppinen, Opetushallitus Ilmari Lahdelma, Tampereen teknillinen yliopisto Markku Lang, Oulun yliopisto Heikki Luminen, Finnish Education Group FEG Oy Jaana Matilainen, Rakennustieto Oy Riitta Miettinen, Vantaan kaupunki, Tilakeskus Suvi Nenonen, Suomen Yliopistokiinteistöt, käsikirjoitus (suunnittelun perusteet ja tilamitoitus) Jussi Niemi, Suomen Kuntaliitto ry Seppo Niiranen, Rakennustieto Oy Veikko Ojanlatva, Playa Arkkitehdit Oy Raila Oksanen, FCG Konsultointi Oy, käsikirjoitus (tilaajan ohje) Sanna Peltoniemi, Tampereen teknillinen yliopisto, käsikirjoitus (suunnittelun perusteet ja tilamitoitus) Elina Salakari, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, käsikirjoitus (kalusteet) Markku Rimpelä, Hämeenlinnan kaupunki Eero Väätäinen, Vantaan kaupunki, Sivistystoimi Käsikirjoitustiimi: Sanna Peltoniemi, Tampereen teknillinen yliopisto Suvi Nenonen, Suomen Yliopistokiinteistöt Mervi Alaluusua, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jaana Matilainen, Rakennustieto Oy